7 Metsäsektorin työvoima

Transkriptio

1 7 Metsäsektorin työvoima Vuonna 2012 metsäsektorin työllisten määrä väheni edellisvuodesta lähes seitsemällä prosentilla. Metsätalous ja metsäteollisuus työllistivät henkilöä, mikä vastasi 2,6 prosenttia kaikista työllisistä. Metsäsektorin keskimääräinen työttömyysaste oli 8,7 prosenttia eli lähes sama kuin vuotta aiemmin. Metsäsektorin henkilöstöstä 64 prosenttia oli metsäteollisuuden palveluksessa, ja loput työskentelivät erilaisissa metsätalouden tehtävissä. Metsäteollisuuden työllisten määrä oli henkilöä, mikä oli 11 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Puutuoteteollisuus työllisti henkilöä ( 9 % edellisvuodesta) ja massa- ja paperiteollisuus henkilöä ( 14 %). Metsätaloudessa työllisiä oli hieman enemmän kuin edellisvuonna, henkilöä (+3 %). Vuonna 2012 suomalaisten keskimääräinen reaaliansiotaso nousi 0,4 prosenttia edellisvuodesta. Puutuoteteollisuudessa työntekijöiden ansiot pysyivät edellisvuoden tasolla, mutta metsätaloudessa ja massa- ja paperiteollisuudessa työntekijöiden ansiot nousivat prosentin verran. Luvussa käsitellään metsäsektorin työvoimaa eri näkökulmista: toimialoittain ja alueittain sekä ammattiaseman, sukupuolen ja iän mukaan. Lisäksi esitetään tilastoja metsäsektorin palkansaajien ansioista, työtapaturmista, työtaisteluista ja koulutuksesta. Metsäsektorin työllisyysvaikutuksia muille sektoreille käsitellään luvussa 12. Työvoima Talouden supistumisesta huolimatta työllisyys ja työttömyys pysyivät lähes ennallaan vuonna Työllisten määrä oli 2,48 miljoonaa henkilöä ja työllisyysaste 69,0 prosenttia. Työttömien määrä oli henkilöä ja työttömyysaste 7,7 prosenttia. Alueelliset erot työttömyydessä olivat suuria. Pohjanmaan maakunnassa työttömiä oli vähiten (6,0 % työvoimasta) ja Pohjois-Karjalassa (11,7 %) ja Kainuussa (11,4 %) eniten. Edellisvuoteen verrattuna työttömyys kasvoi eniten Kainuussa ja väheni Kymenlaaksossa ja Etelä-Karjalassa. Syyskuussa 2013 työllisiä oli 2,47 miljoonaa, mikä oli prosentin vähemmän kuin vuoden 2012 syyskuussa. Työttöminä oli henkilöä, mikä oli viisi prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Työttömyysaste nousi edellisvuoden syyskuusta 0,4 prosenttiyksikköä 8,3 prosenttiin. Vuonna 2012 metsäsektorin työllisten määrä väheni edellisvuodesta 7 prosentilla henkilöön. Heistä työskenteli metsäteollisuudessa ja erilaisissa metsätalouden tehtävissä. Massa- ja paperiteollisuus työllisti henkilöä, 14 prosenttia vähemmän kuin vuonna Puutuoteteollisuuden työllisten määrä väheni 9 prosentilla henkilöön. Noin puolet heistä työskenteli muussa puutuoteteollisuudessa, johon kuuluu mm. puutalojen ja rakentamisessa käytettävien puutuotteiden valmistus. Sahateollisuudessa työskenteli noin ja puulevyteollisuudessa henkilöä. Metsätaloudessa työllisiä oli hieman enemmän kuin edellisvuonna, henkilöä (+3 %). Metsätalouden työllisistä kaksi kolmasosaa oli palkansaajia ja loput yrittäjiä tai heidän perheenjäseniään. Tähän ryhmään kuuluu mm. puunkorjuu-urakoitsijoita sekä omissa metsissään metsänhoito- ja puunkorjuutöitä tekeviä metsätalousyrittäjiä ja metsänomistajia. Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan tammi syyskuussa 2013 metsäteollisuuden työllisten määrä oli keskimäärin ja metsätalouden työllisten Vuonna 2012 metsäsektorin keskimääräinen työttömyysaste oli 8,7 prosenttia (2011: 8,6 %), mikä oli korkeampi kuin kaikkien toimialojen keskiarvo (7,7 %). Metsätaloudessa työttömyysaste oli 7,4 ja metsäteollisuudessa 9,4 prosenttia. Työttömyysaste oli korkein Metsätilastollinen vuosikirja

2 7 Forest sector labour force Metsänhoitotyöt työllistävät harvoja ympärivuotisesti Kausivaihtelu metsätalouden töissä Metsätalouden töille on ominaista suuri kausivaihtelu. Talvikautena työllistää puunkorjuu, kun taas metsänhoitotyöt painottuvat touko lokakuulle. Puunkorjuun koneellistaminen on lähes lopettanut miestyönä tehtävät hakkuut, joten metsurien työksi ovat jääneet metsänhoitoon liittyvät tehtävät. Metsänhoitotöitä tekee hyvin kirjava työllisten joukko: vakinaiset, kausivakinaiset ja määräaikaiset palkansaajat, yrittäjät ja metsänomistajat itse. Metsänhoitotyöt työllistävät kuitenkin niin vähän työvoimaa, että työllisten määrästä ja työllistymisestä on vaikea saada kuvaa pelkästään tilastotietojen perusteella. Vuosina metsänhoitotöitä tehtiin keskimäärin henkilötyövuotta vuosittain työsuhteessa tai yrittäjänä. Määrä on arvioitu tilastoitujen työmäärien ja työlajien keskimääräisen tuottavuuden perusteella. Lisäksi metsänomistajat itse tekivät metsänhoitotöitä vuosittain noin 900 henkilötyövuoden verran. Suurinta osaa metsänhoidon töistä ei voida tehdä ympärivuotisesti, joten henkilötyövuosien määrä ei kerro tarvittavien henkilöiden määrää. Mitä suurempi työmäärä on ja mitä lyhyempi ajanjakso on työlle suotuisaa aikaa, sitä enemmän työntekijöitä tarvitaan. Esimerkiksi istutuksista suurin osa tehdään edelleen keväisin noin kuukauden aikana. Kun istutukset työllistävät koko maassa vuosittain 650 henkilötyövuoden verran, tarvitaan työn tekemiseen 30 työpäivän aikana noin istuttajaa. Metsänhoitoyhdistykset metsänhoitopalvelujen tuottajina Metsänhoitoyhdistykset ovat suurin metsänhoitopalvelujen tuottaja. Vuosina ne tuottivat noin puolet työntekijöiden ja yrittäjien tekemistä työvuosista. Kaikille 105 metsänhoitoyhdistykselle lähetettiin keväällä 2011 kysely, jossa tiedusteltiin yhdistysten työvoiman rakennetta ja metsänhoitopalvelujen tuottamista vuonna 2010 sekä ennustetta vuodelle Kyselyyn vastasi 63 yhdistystä. Hinta-alue Etelä-Suomi Kymi-Savo Etelä-Pohjanmaa Keski-Suomi Savo-Karjala Kainuu-Pohjanmaa Lappi Koko maa Vastanneet metsänhoitoyhdistykset tuottivat metsänhoidon työpalveluista noin 80 prosenttia työsuhteisella työvoimalla ja loput ostettiin alihankkijoilta. Vakinaiset työntekijät muodostivat metsänhoitoyhdistysten työvoiman rungon. He tekivät työsuhteisten henkilötyövuosista 58 prosenttia, vaikka heitä oli lukumääräisesti alle kolmannes työntekijöistä. Kausivakinaisia työntekijöitä oli hieman enemmän kuin vakinaisia, mutta he tekivät työvuosista alle kolmanneksen. Vaikka määräaikaiset työntekijät olivat suurin työntekijäryhmä, jäi heidän osuutensa henkilötyövuosista 10 prosenttiin. Vastanneet yhdistykset olivat tarvinneet työsuhteessa tehtyjen henkilötyövuosien tekemiseen keskimäärin 2,4-kertaisen määrän työntekijöitä. Eri työntekijäryhmien palkkajakson pituudessa oli eroja alueiden välillä (kuva). Työaika vaihteli myös työntekijäryhmien sisällä. Vain kolmannes vakinaisista metsureista oli työskennellyt metsänhoitotöitä tehden yli yhdeksän kuukautta eli lomat ja muut palkalliset vapaat huomioiden lähes ympärivuotisesti. Jonkin verran metsureita työllistettiin vielä puunkorjuutöissä, mutta kaksi kolmesta yhdistyksestä oli joutunut lomauttamaan vakinaisia metsureitaan vuonna Kausivakinaiset työntekijät olivat tehneet metsänhoitotöitä keskimäärin neljä kuukautta. Vastanneissa yhdistyksissä vakinaisten metsurien määrä oli vähentynyt vuosina , ja jäljellä olevista 65 prosenttia oli täyttänyt 50 vuotta tai enemmän vuonna Tätä taustaa vasten toiminnanjohtajien arvio siitä, että vuonna 2016 metsänhoidon työpalveluista keskimäärin enää puolet tuotetaan työsuhteisella työvoimalla ja toinen puoli ostetaan alihankkijoilta, tuntuu ymmärrettävältä. Tulevaisuudessa työpalveluja ostetaan nykyistä enemmän myös koneyrittäjiltä. Lähde: Juntunen, M-L Metsänhoitoyhdistykset metsänhoidon työpalvelujen tuottajina. Metsätieteen aikakausikirja 2/2013: Saatavissa: Teksti: Marja-Liisa Juntunen Vakinainen Kausivakinainen Määräaikainen Keskimäärin päiviä Palkalliset päivät metsänhoitotöissä työntekijäryhmittäin ja alueittain vuonna Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2013

3 Metsäsektorin työvoima 7 puulevyteollisuudessa (16 %). Tammi syyskuussa 2013 metsäteollisuuden työttömyysaste oli keskimäärin 8,1 ja metsätalouden 7,4 prosenttia. Metsäsektorin merkitys työllistäjänä on tasaisesti vähentynyt. Vuonna 2012 metsätalous ja -teollisuus edustivat yhteensä enää 2,6 prosenttia kansantalouden työllisistä, kun vielä 1990-luvulla osuus ylsi keskimäärin lähes 5 prosenttiin. Aleneva trendi johtuu lähinnä tuottavuuden kasvusta (mm. hakkuiden koneellistuminen) ja metsäteollisuuden tuotannon supistumisesta. Puutuoteteollisuudessa työllisten määrä väheni voimakkaasti 1980-luvulla, pysyi sitten noin henkilössä, kunnes supistui lähes viidenneksellä talouden taantumassa vuonna Massa- ja paperiteollisuudessa työllisten määrä väheni tasaisesti 1980-luvun puolivälistä alkaen, kunnes pieneni yli viidenneksellä vuonna Metsäteollisuuden tuotteista suuri osa menee vientiin ja muutokset maailmanmarkkinoilla heijastuvat nopeasti metsäteollisuuden tuotantoon ja työllisyyteen Suomessa. Perinteisillä vientimarkkinoilla Euroopassa ja Yhdysvalloissa sähköinen viestintä on vähentänyt paperin kulutusta pysyvästi. Tämä on johtanut tuotantokapasiteetin ja työpaikkojen vähenemiseen erityisesti mekaanisen massan sekä paino- ja kirjoituspaperin valmistuksessa. Puutuoteteollisuuteen vaikuttaa voimakkaasti kotimaan talonrakentamisen kehitys. Metsätalouden työllisten määrä väheni hakkuiden koneellistumisen myötä 1990-luvun puoliväliin saakka, jonka jälkeen työllisten määrä on vaihdellut ja välillä. Metsäteollisuuden ja Metsähallituksen puunkorjuu on käytännössä täysin koneellistettu, ja metsänhoidossakin pyritään löytämään ratkaisuja mm. istutuksen ja taimikonhoidon koneellistamiseksi. Viime vuosina uusia työmahdollisuuksia on avautunut energiapuun korjuussa. Metsätalouden töille, toimihenkilötöitä lukuun ottamatta, on ominaista myös voimakas kausivaihtelu (ks. tietotaulu). Suoran työllistämisen lisäksi metsäsektorin vaikutus näkyy myös jatkojalostustoimialoilla kuten huonekalujen valmistuksessa, graafisessa teollisuudessa ja energiantuotannossa sekä metsätalouden ja -teollisuuden ympärille muodostuneessa konepaja- ja kemianteollisuudessa ja palveluissa (ks. luku 12). Ansiot Manuaalisessa metsätyössä keskimääräinen kokonaistuntipalkka vuonna 2012 oli 13,30 euroa ja koneellisessa puun korjuussa 14,85 euroa. Puutuoteteollisuudessa työntekijöille maksettiin keskimäärin 14,80 ja massa- ja paperiteollisuudessa 21,70 euroa tunnilta. Massa- ja paperiteollisuudessa naisten palkat olivat 86 ja puutuoteteollisuudessa 95 prosenttia miesten palkoista. Teollisuuden työntekijöiden keskimääräinen tuntiansio oli 17,30 euroa. Vuonna 2012 suomalaisten keskimääräinen reaaliansiotaso nousi 0,4 prosenttia edellisvuodesta. Puutuoteteollisuudessa työntekijöiden ansiot pysyivät edellisvuoden tasolla, mutta metsätaloudessa ja massa- ja paperiteollisuudessa työntekijöiden ansiot nousivat prosentin. Metsätalouden toimihenkilöiden ansiot olivat vuoden 2011 tasolla. Metsätalouden ja metsäteollisuuden työntekijöiden ansiot ovat nousseet viimeisen kymmenen vuoden aikana 1,4 1,6 prosenttia vuodessa. Teollisuuden työntekijöiden vuosittainen ansion nousu on ollut 1,5 ja kaikkien toimialojen palkansaajien keskimäärin 1,9 prosenttia. Työtaistelut Vuonna 2012 Suomessa käytiin 86 työtaistelua, joihin osallistui työntekijää ja menetettyjä työpäiviä kertyi Työtaistelujen määrä väheni lähes puolella ja menetettyjen työpäivien määrä putosi lähes kymmenekseen edellisestä vuodesta. Työtaistelujen määrää vähensi työ- ja virkaehtosopimusten voimassaolo useimmilla sopimusaloilla. Metsäteollisuudesta raportoitiin kaksi työtaistelua, yksi puutuoteteollisuudesta ja yksi massa- ja paperiteollisuudesta. Jälkimmäiseen osallistui 132 palkansaajaa. Työtapaturmat Palkansaajille sattui vuonna 2011 kaikkiaan noin sellaista työpaikkatapaturmaa, joista vakuutusyhtiöt maksoivat korvausta. Näistä johti vähintään neljän päivän työkyvyttömyyteen. Kuolemaan johtaneita tapaturmia tapahtui 26. Palkansaajien työpaikkatapaturmien kokonaismäärä kasvoi hieman edellisvuodesta. Vuonna 2009 Suomea koetellut taantuma ja tehdyn työn määrässä tapahtuneet muutokset selittävät suurimmalta osin vaihtelun työtapaturmien määrässä Metsäsektorilla sattui vuonna 2011 kaikkiaan työpaikkatapaturmaa, mikä oli 7 prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna. Metsäteollisuudessa tilastoitiin työtapaturmaa ( 7 % edellisvuodesta), joista kolme neljännestä tapahtui puutuoteteollisuudessa. Metsätaloudessa tapaturmia sattui 619 ( 5 %). Vuonna 2011 Metsätilastollinen vuosikirja

4 7 Forest sector labour force puutuoteteollisuudessa kirjattiin 33 vähintään 4 päivän poissaoloon johtanutta tapaturmaa miljoonaa työtuntia kohden (tapaturmataajuus). Massa- ja paperiteollisuudessa ja metsätaloudessa vastaava luku oli 11. Korkean työtapaturmariskin toimialalla rakentamisessa tapaturmataajuus vuonna 2011 oli 30 ja teollisuudessa keskimäärin 17. mukaan. Metsäsektorin toimialojen työvoimaestimaatit ovat suuntaa-antavia, koska tarkasteltavan osaryhmän pienentyessä otannasta aiheutuvan satunnaisvaihtelun osuus kasvaa. Taulukossa 7.3 metsäsektoriin on sisällytetty myös huonekalujen valmistus (TOL 2008: 31), jotta alueittain lasketut työllisyystiedot olisivat tilastollisesti luotettavampia. Metsäsektorin työmarkkinoiden tilastointi Työvoima Tiedot metsäsektorin työvoimasta (taulukot ) perustuvat Tilastokeskuksen työvoimatutkimukseen. Se on kuukausittainen otostutkimus (otoskoko noin henkilöä), jossa kerätään tietoa vuotiaan väestön työhön osallistumisesta, työllisyydestä ja työttömyydestä sekä työvoiman ulkopuolisten toiminnasta. Työmarkkina-aseman mukainen perusluokittelu on jako työllisiin, työttömiin ja työvoiman ulkopuolisiin. Näistä työlliset ja työttömät yhdessä muodostavat työvoiman. Ammattiaseman perusteella työlliset jaetaan palkansaajiin (alajako työntekijöihin ja toimihenkilöihin) sekä yrittäjiin ja yrittäjäperheen jäseniin. Työllisyysaste lasketaan vuotiaiden työllisten osuutena samanikäisestä väestöstä. Työttömyysaste määritetään vuotiaiden työttömien prosenttiosuutena samanikäisestä työvoimasta. Työttömän toimiala määräytyy työttömyyttä edeltäneen työpaikan mukaan. Uusi toimialaluokitus TOL 2008 otettiin työvoimatutkimuksessa käyttöön vuoden 2009 alusta. Tässä vuosikirjassa metsäsektorin työvoimaa koskevat aikasarjat on päivitetty vuoteen 2005 asti TOL 2008:n mukaisiksi. TOL luokitusta on käytetty vuosina ja TOL luokitusta vuonna 1988 ja sitä aiemmin. Toimialaluokitusten muutoksilla ei ole merkittäviä vaikutuksia metsäsektorin työvoimaa käsittelevien aikasarjojen jatkuvuuteen. Metsätalous (TOL 2008: 02) käsittää metsänhoidon, puunkorjuun (ml. hakkuutähteen keruun ja metsähakkeen teon energiantuotantoon), luonnontuotteiden keruun ja metsätaloutta palvelevan toiminnan, kuten esimerkiksi metsänhoitoyhdistysten toiminnan ja metsätalouden suunnittelun. Metsäteollisuuden työvoiman tilastoinnissa perusjako on puutuoteteollisuus (TOL 2008: 16) ja massa- ja paperiteollisuus (TOL 2008: 17). Työvoimatutkimusten aineistoista ei ole mahdollista tuottaa luotettavia alueellisia tietoja metsätalouden ja metsäteollisuuden työllisistä työlajeittain tai ammattiaseman Ansiot Taulukoiden ansiokäsitteiden sisällössä on eroja, joten taulukoissa esitetyt tiedot eivät ole vertailukelpoisia. Vuodesta 2012 alkaen metsätalouden palkansaajat (taulukko 7.10) sisältyvät yksityisen sektorin palkkatilastoihin muiden kanssa yhtenevin palkkakäsittein ja yhtenevällä tiedonkeruulla. Tuntipalkkaisia työntekijöitä tilastoon sisältyy Työnantajajärjestöt keräävät palkkatilastojen perustiedot omilta jäsenyrityksiltään. Tilastokeskus täydentää tietoja yrityksiä koskevalla otoksella. Tutkimuskehikon muodostamista varten poimitaan yritysrekisterin palvelutietokannasta aktiiviset yritykset (ml. liikelaitokset kuten Metsähallitus ja seurakunnat), joilla on palkattua henkilökuntaa vähintään 5 palkansaajaa. Tutkimuskehikon ulkopuolelle rajataan sektoriluokituksen mukaan valtionhallinto, paikallishallinto, kunnat, kuntayhtymät, kansainväliset järjestöt ja kotitaloudet sekä kotipaikaltaan Ahvenanmaan maakunnan yritykset. Ansiokäsitteenä on kokonaisansio tehtyä työtuntia kohti. Tehtyihin työtunteihin lasketaan aika-, urakka- ja palkkiotyön tehdyt työtunnit sekä sunnuntai- ja ylityötunnit. Kokonaisansio sisältää säännölliseltä tehdyltä työajalta maksettujen palkkojen lisäksi työaikaan liittyvät lisät (esim. vuorotyö- ja olosuhdelisät) ja muut erilliset lisät (esim. työajan lyhennyskompensaatio), sunnuntai- ja ylityöpalkan perus- ja korotusosat sekä luontoisedut ja suorituspalkat. Vuoteen 2011 asti Tilastokeskus julkaisi erillistä metsätyöntekijöiden palkkatilastoa, joka perustui Metsähallituksen, Metsäteollisuus ry:n ja Yksityismetsätalouden Työnantajat ry:n tietoihin. Ansiokäsitteenä oli tehdyn työajan tuntiansio ilman ylitöitä, mikä sisälsi aika-, urakka- ja muut suorituspalkat, ansiontasauksen sekä vuorotyö- ja olosuhdelisät. Koneellisen puunkorjuun tuntiansiotiedot saatiin vuoteen 2011 saakka Koneyrittäjien liitosta, joka keräsi tiedot puunkorjuualalla toimivilta jäsenyrityksiltään. Tiedonkeruu kattoi neljäsosan liiton jäsenyrityksistä. Ansiokäsitteenä oli marraskuussa tehdyistä työtunneista maksettu verollinen 220 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2013

5 Metsäsektorin työvoima 7 palkka ilman ylitöiden korotusosia, lomakorvauksia yms. Keskituntiansiona ilmoitettiin mediaanipalkka eli suuruusjärjestykseen asetetun palkka-aineiston keskimmäinen havainto. Tiedot metsäteollisuuden työntekijöiden ansiokehityksestä (taulukko 7.11) perustuvat Tilastokeskuksen palkkarakennetilastoon, joka kattaa yksityiseltä sektorilta vähintään 5 henkeä työllistävät yritykset ja kaikki julkisen sektorin palkansaajat. Alkutuotannon toimialat, mukaan lukien metsätalous, on rajattu tilaston ulkopuolelle silloin, kun toiminta on ollut yrityksen pääasiallista toimintaa. Palkkarakennetilasto laaditaan vuosittain, ja siinä esitetään tietoja mm. palkansaajien lukumääristä sekä tunti- ja kuukausiansioista tilastointivuoden viimeisellä neljänneksellä. Ansiokäsitteenä käytetään kokonaisansiota. Tiedot perustuvat pääosin alakohtaisten palkkatilastojen perusaineistoihin, joiden keräämisestä vastaavat yksityissektorilla pääosin työnantajajärjestöt, kuntasektorilla Tilastokeskus ja valtiolla Valtiokonttori. Palkkarakennetilastossa esitetään tietoja myös metsäteollisuuden työntekijöiden lukumääristä, jotka poikkeavat työvoimatutkimuksen työllisyysluvuista (taulukko 7.8). Keskeinen syy tähän on tilastojen erilainen kattavuus: työvoimatutkimuksessa mukana ovat palkansaajien lisäksi myös yrittäjät ja yrittäjäperheen jäsenet, palkkarakennetilaston määrät koskevat vain työntekijöitä. Palkkarakennetilaston perusaineiston peittävyyttä laskevat myös tiedustelun ajankohta (vain vuoden viimeinen neljännes) sekä se, että palkka-aineisto ei kata alle 5 henkeä työllistäviä yrityksiä. Toisaalta työvoimatutkimus on otostutkimus, jonka tulosten luotettavuuteen vaikuttavat otannasta aiheutuva satunnaisvaihtelu, kato ja mittausvirheet. Palkkarakennetilastoa parempi lähde reaaliansioiden kehitystä kuvattaessa on Tilastokeskuksen reaaliansioindeksi (taulukko 7.12). Se kuvaa kokoaikaisten palkansaajien säännöllisen työajan keskiansioiden kehitystä neljännesvuosittain, sektoreittain, toimialoittain ja palkansaajaryhmittäin. Ansiotasoindeksin ansiokäsite sisältää säännöllisen työajan ansiot, tulospalkkiot, työehtosopimuksiin sisältyvät kertaerät, vuorotyö- ja olosuhdelisät sekä sunnuntai- ja ylityöpalkan perusosat. Nimellisansiot on muutettu reaalisiksi elinkustannusindeksillä deflatoimalla. Muut työmarkkinoita käsittelevät tilastot Tilastokeskuksen laatima työtaistelutilasto (taulukko 7.13) kuvaa työntekijöiden ja työnantajien järjestämiä työtaisteluita, joilla tarkoitetaan työn väliaikaista tahallista keskeyttämistä, työstä kieltäytymistä, sen hidastamista tai muuta painostuskeinoa. Valtaosa työtaisteluista on työntekijäosapuolten järjestämiä lakkoja. Työtaisteluiden laajuutta kuvataan mm. niihin osallistuneiden palkansaajien ja menetettyjen työpäivien lukumäärillä. Tilastokeskus kerää pääosan työtaistelutiedoista työnantajajärjestöjen kautta. Alkuvuoden 2013 ennakkotiedot saatiin Elinkeinoelämän keskusliitosta. Työtapaturmatilastossa (taulukot ) esitetään vuosittain palkansaajille, maatalousyrittäjille ja muille yrittäjille sattuneet työpaikkatapaturmat. Työpaikkatapaturma on sattunut työssä tai työhön liittyvissä olosuhteissa. Tilastointiin sisältyvät ne työssä sattuneet vahingot, joista vakuutuslaitokset ovat maksaneet korvauksia. Tilastokeskus laatii tilaston yhdistämällä tapaturmavakuuttamisen yhteydessä muodostuvia rekisteriaineistoja (Tapaturmavakuutuslaitosten liitto TVL ja Maatalousyrittäjien eläkelaitos Mela) ja Tilastokeskuksen omia aineistoja. Vuodesta 1996 alkaen tilasto sisältää vähintään 4 päivän työkyvyttömyyden aiheuttaneet työpaikkatapaturmat. Tätä edeltäneenä aikana rajana oli 3 päivän työkyvyttömyys. Metsäteollisuuden tiedot koskevat palkansaajia, mutta metsätalouden lukuihin sisältyvät myös metsänomistajille sattuneet tapaturmat. Tilastossa ovat mukana vain metsänomistajat, joilla on maatalousyrittäjien työtapaturmavakuutus (MATA). Heitä on arviolta puolet omatoimisista metsänomistajista. Eri toimialojen tapaturmariskien vaihtelua arvioidaan tapaturmataajuudella, jolla tarkoitetaan toimialalla sattuneiden tapaturmien ja tehtyjen työtuntien suhdetta. Tilastokeskus laatii myös metsätalouden ja metsäteollisuuden koulutusta käsittelevät tilastot (taulukot ), jotka perustuvat Tilastokeskuksen tutkintorekisteriin. Tilastot sisältävät kaikki suoritetut metsätalouden ja metsäteollisuuden tutkinnot riippumatta siitä, jatkoiko henkilö opiskeluaan ja suoritti lisätutkintoja. Koulutusnimikkeiden aikasarjat on ryhmitelty nykytilanteen mukaisiksi yhdistämällä ja siirtämällä aiempia koulutusnimikkeitä koulutusasteesta toiseen. Metsätilastollinen vuosikirja

6 7 Forest sector labour force Kirjallisuus Literature Ansiotasoindeksi 2013, 3. vuosineljännes [verkkojulkaisu]. SVT Palkat ja työvoimakustannukset Tilastokeskus. 23 s. Saatavissa: Metsäsektorin suhdannekatsaus [verkkojulkaisu] Metsäntutkimuslaitos. 47 s. Saatavissa: isbn/ /suhdannekatsaus2013.pdf Metsäsektorin suhdannetiedote 2013 [verkkojulkaisu] Metsäntutkimuslaitos. 11 s. Saatavissa: suhdannekatsaus/tiedotteet/suhdannetiedote pdf Palkkarakenne 2012 [verkkojulkaisu]. SVT Palkat ja työvoimakustannukset Tilastokeskus. 10 s. Saatavissa: Toimialaluokitus TOL 2008 [verkkojulkaisu]. Tilastokeskuksen käsikirjoja s. Saatavissa: Työtaistelutilasto 2012 [verkkojulkaisu]. SVT Työmarkkinat Tilastokeskus. 7 s. Saatavissa: Työtapaturmat 2011 [verkkojulkaisu]. SVT Työmarkkinat Tilastokeskus. 14 s. Saatavissa: Työvoimatutkimus. Työllisyys ja työttömyys vuonna 2012 [verkkojulkaisu]. SVT Työmarkkinat Tilastokeskus. 68 s. Saatavissa: Työvoimatutkimus 2013, syyskuu ja 3. neljännes [verkkojulkaisu]. SVT Työmarkkinat Tilastokeskus. 46 s. Saatavissa: 22_fi.pdf Yksityisen sektorin tuntipalkat 2012 [verkkojulkaisu]. SVT Palkat ja työvoimakustannukset Tilastokeskus. 13 s. Saatavissa: Muut tietolähteet Other sources of information Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Koneyrittäjien liitto ry, Maatalousyrittäjien eläkelaitos (Mela), Työlliset ja palkansaajat sekä työllisten ja palkansaajien tehdyt työtunnit toimialan (TOL 2008) ja sukupuolen mukaan, vuotiaat (taulukko 065). Tilastokeskuksen PX-Webtietokannat [viitattu: ]. Saatavissa: /Database/StatFin/tym/tyti/tyti_fi.asp Väestö työmarkkina-aseman, sukupuolen ja iän mukaan (taulukko 010). Tilastokeskuksen PX-Web-tietokannat [viitattu: ]. Saatavissa: /Database/StatFin/tym/tyti/tyti_fi.asp 222 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2013

7 Metsäsektorin työvoima henkilöä persons Koko väestö Whole population (100 %) Työikäinen väestö (15 74-vuotiaat) Working-age population (15-74 years) (75 %) Työvoima Labour force (50 %) Työlliset Employed (46 %) Työvoimaan kuulumattomat Persons not in labour force (26 %) Työttömät Unemployed 207 (4 %) Alle 15 vuotiaat Under 15 years of age 890 (16 %) 75 vuotta täyttäneet 75 years or more 448 (8 %) Palveluelinkeinot ym. Service industries etc (34 %) Muu alkutuotanto Other primary production 86 (2 %) Metsätalous ja -teollisuus Forestry and forest industries 65 (1,2 %) Muu teollinen toiminta ja rakentaminen Other manufacturing and construction 515 (10 %) Työvoimaan kuulumattomat ovat mm. opiskelijoita, asevelvollisuutta suorittavia, kotitaloustyötä tekeviä ja eläkeläisiä. Persons not in labour force include, among other things, students, conscripts, domestic workers and pensioners. Kuva 7.1 Työvoima 2012 Figure 7.1 Labour force, 2012 Metsätilastollinen vuosikirja

8 7 Forest sector labour force henkilöä persons Yhteensä Total henkilöä persons Työntekijät Wage earners Yrittäjät ja yrittäjäperheen jäsenet Self-employed and unpaid family workers Toimihenkilöt Salaried employees Kuva 7.2 Metsätalouden työlliset Figure 7.2 Employed persons in forestry, henkilötyövuotta man-years Henkilötyövuodet kaikkiaan Total of man-years in Metsänhoitotyöt Silvicultural work Puunkorjuu Roundwood harvesting Hakkuukoneen kuljettajat Harvester operators Kuormatraktorin kuljettajat Forwarder drivers Metsurit hakkuutyössä Forest workers in motor-manual felling Metsänomistajien omatoimiset metsätyöt eivät sisälly kuvan tietoihin. The labour input of self-employed private forest owners is excluded. Lähteet: Metsäntutkimuslaitos; Koneyrittäjien liitto; Metsäteho; SVT: Tilastokeskus Sources: Finnish Forest Research Institute; Trade Association of Finnish Forestry and Earth Moving Contractors; Metsäteho; OSF: Statistics Finland Kuva 7.3 Työpanos puunkorjuussa ja metsänhoitotöissä Figure 7.3 Labour input in roundwood harvesting and silvicultural work, Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2013

9 Metsäsektorin työvoima henkilöä persons Yhteensä Total henkilöä persons Muu puutuoteteollisuus Other wood-products industries Sahateollisuus Sawmilling industry Puulevyteollisuus Wood-based panels industries Muu puutuoteteollisuus sisältää mm. rakennuspuusepäntuotteiden ja puutalojen valmistamisen. Other wood-products industries include, among other things, joinery products and pre-fabricated wooden houses. Kuva 7.4 Puutuoteteollisuuden työlliset Figure 7.4 Employed persons in the wood-products industries, henkilöä persons Yhteensä Total henkilöä persons Massan, paperin, kartongin ja pahvin valmistus Manufacture of pulp, paper and paperboard Paperi-, kartonki- ja pahvituotteiden valmistus Manufacture of articles of paper and paperboard Kuva 7.5 Massa- ja paperiteollisuuden työlliset Figure 7.5 Employed persons in the pulp and paper industries, Metsätilastollinen vuosikirja

10 7 Forest sector labour force Työttömyysaste, % Unemployment rate, % Metsätalous Forestry Metsäteollisuus Forest industries Kaikki toimialat All industries Kuva 7.6 Metsäsektorin työttömyysaste Figure 7.6 Unemployment rate in the forest sector, /h vuoden 2012 rahana /h in 2012 monetary value Massa- ja paperiteollisuus Pulp and paper industries /h vuoden 2012 rahana /h in 2012 monetary value Teollisuus keskimäärin Manufacturing, average Puutuoteteollisuus Wood-products industries * Massa- ja paperiteollisuus Pulp and paper industries Miehet Male Naiset Female Puutuoteteollisuus 5 Wood-products industries Miehet Male Naiset Female * * Ennakkotieto (lokakuu 2013) Preliminary data (October 2013) Nimellisansiot on muunnettu elinkustannusindeksillä (1951=100). Nominal earnings are deflated using cost-of-living index (1951=100). Kuva 7.7 Metsäteollisuuden työntekijöiden reaaliset tuntiansiot Figure 7.7 Real average hourly earnings of wage earners in the forest industries, Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2013

11 Metsäsektorin työvoima = 100 Metsätalous Forestry Metsäteollisuus Forest industries Teollisuus keskimäärin Manufacturing, average Kaikki toimialat keskimäärin All industries, average Nimellisansiot on muunnettu elinkustannusindeksillä (1951=100). Nominal earnings are deflated using cost-of-living index (1951=100). Kuva 7.8 Metsäsektorin työntekijöiden reaaliansiot Figure 7.8 Real earnings of wage earners in the forest sector, tapaturmia miljoonaa työtuntia kohden number of accidents per million hours worked Puutuoteteollisuus Wood-products industries Rakentaminen Construction Massa- ja paperiteollisuus Pulp and paper industries Metsätalous Forestry Kaikki toimialat All industries Tapaturmataajuus tarkoittaa toimialalla sattuneiden tapaturmien ja tehtyjen työtuntien suhdetta. Accident frequency refers to the ratio of accidents and hours worked. Kuva 7.9 Metsäsektorin palkansaajien työtapaturmataajuus Figure 7.9 Accident frequency of employees in the forest sector, Metsätilastollinen vuosikirja

12 7 Forest sector labour force 7.0 Metsäsektorin työvoima 2012 Labour force in the forest sector, 2012 Työvoima Labour force Työlliset Työttömät Yhteensä Employed persons Unemployed persons Total henkilöä % työllisistä henkilöä henkilöä persons % of total employed persons persons Kaikki toimialat All industries , Metsäsektori Forest sector 65 2, Metsätalous Forestry 23 0,9 2 Palkansaajat Employees 15 0,6 Työntekijät Wage earners 9 0,4 Toimihenkilöt Salaried employees 6 0,2 Yrittäjät ja yrittäjäperheen jäsenet 8 0,3 Self-employed and unpaid family workers Metsäteollisuus Forest industries 42 1,7 4 Puutuoteteollisuus Wood-products industries 23 0,9 Sahateollisuus Sawmilling industry 8 0,3 Puulevyteollisuus Wood-based panels industries 2 0,1 Muu puutuoteteollisuus 12 0,5 Other wood-products industries Massa- ja paperiteollisuus Pulp and paper industries 19 0,8 Massan, paperin, kartongin ja pahvin valmistus 16 0,6 Manufacture of pulp, paper and paperboard Paperi-, kartonki- ja pahvituotteiden valmistus 3 0,1 Manufacture of articles of paper and paperboard Muut toimialat Other industries , Keskimääräiset työttömyysasteet vuonna 2012: metsätalous 7,4 %, metsäteollisuus 9,4 %, metsäsektori keskimäärin 8,7 % ja kaikki toimialat 7,7 %. Metsätalous (TOL 2008: 02) sisältää metsänhoidon, puunkorjuun (ml. hakkuutähteen keruun ja metsähakkeen teon energiantuotantoon), luonnontuotteiden keruun ja metsätaloutta palvelevan toiminnan. Muu puutuoteteollisuus sisältää mm. rakennuspuusepänteollisuuden ja puutalojen valmistuksen. Average unemployment rates in 2012: forestry 7.4%, forest industries 9.4%, forest sector 8.7% and all industries 7.7%. Forestry (Standard Industrial Classification TOL 2008: 02) consists of silviculture, logging (incl. collecting and chipping logging residues for energy generation), gathering of wild growing non-wood products and support services to forestry. Other wood-products industries include, among other things, joinery products and pre-fabricated wooden houses. 228 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2013

13 Metsäsektorin työvoima Työvoima Total labour force, Vuosi Työlliset Employed persons Työttömät Työvoima Työllisyysaste Year Metsä- Maa- Teollinen toiminta Rakentaminen Palvelut Kaikki Unemployed yhteensä Employment talous talous Manufacturing, etc. Construction Services toimialat persons Total labour rate Forestry Agriculture Metsäteollisuus Muu teollinen toiminta Yhteensä All force Forest industries Other manufacturing, etc. Total industries henkilöä persons % , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,0 Työllisyysaste lasketaan vuotiaiden työllisten osuutena samanikäisestä väestöstä. The employment rate is calculated as the ratio of 15 to 64-year-old employed persons to the population of the same age. Metsätilastollinen vuosikirja

14 7 Forest sector labour force 7.2 Metsäsektorin työlliset Employed persons in the forest sector, Vuosi Työlliset Employed persons Osuus kaikista työllisistä Proportion of total employment Year Metsäsektori Forest sector Kaikki toimialat Metsäsektori Forest sector Metsä- Metsä- Yhteensä All industries, total Metsä- Metsä- Yhteensä talous teollisuus Total talous teollisuus Total Forestry Forest Forestry Forest industries industries henkilöä persons % ,7 5,2 7, ,3 5,0 7, ,4 4,8 7, ,3 4,6 6, ,2 4,3 6, ,2 4,0 6, ,0 3,9 5, ,9 3,8 5, ,7 3,5 5, ,6 3,7 5, ,5 3,7 5, ,4 3,5 4, ,4 3,5 4, ,4 3,6 4, ,2 3,6 4, ,4 3,5 4, ,2 3,4 4, ,1 3,3 4, ,1 3,2 4, ,0 3,1 4, ,0 3,1 4, ,0 3,0 4, ,9 3,0 3, ,9 2,9 3, ,0 2,8 3, ,9 2,9 3, ,9 2,8 3, ,0 2,5 3, ,0 2,3 3, ,9 1,9 2, ,9 1,9 2, ,9 1,9 2, ,9 1,7 2, / ,9 1,8 2, / ,0 1,7 2,7 230 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2013

15 Metsäsektorin työvoima Metsäsektorin (ml. huonekalujen valmistus) työlliset alueittain Employed persons in the forest sector (incl. manufacture of furniture) by region, Alue Region henkilöä persons Koko maa Whole country 1 Rannikko Etelärannikko Pohjanmaa Lounais-Suomi Häme-Uusimaa Kaakkois-Suomi Pirkanmaa Etelä-Savo Etelä- ja Keski-Pohjanmaa Keski-Suomi Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Kainuu Pohjois-Pohjanmaa Lappi Osuus alueen työllisistä, % Proportion of total regional employment, % Koko maa 5,4 5,2 4,9 5,0 4,7 4,7 4,6 4,5 4,4 4,2 4,3 4,1 3,9 3,8 3,3 3,2 3,2 3,0 Whole country 1 Rannikko 1,1 1,2 1,1 1,2 1,4 1,4 1,2 1,4 1,1 0,9 1,1 1,2 1,0 0,8 0,8 0,8 0,8 0,6 Etelärannikko 0,6 0,7 0,7 0,7 0,8 0,9 0,8 0,9 0,7 0,6 0,7 0,7 0,6 0,5 0,5 0,6 0,6 0,4 Pohjanmaa 4,7 4,7 3,7 4,6 5,2 4,9 4,2 5,0 3,7 3,3 4,3 4,5 4,0 2,6 2,3 2,3 2,5 1,8 2 Lounais-Suomi 3,3 3,1 3,4 3,2 3,0 3,2 2,9 2,7 2,8 2,4 2,5 2,5 2,1 2,6 1,9 2,2 2,2 1,8 3 Häme-Uusimaa 6,0 5,6 4,9 5,7 5,0 4,5 5,1 5,1 5,0 5,0 4,8 4,2 3,9 3,9 3,3 3,2 3,0 2,7 4 Kaakkois-Suomi 14,2 13,4 12,1 12,6 12,5 12,8 13,0 13,3 12,0 12,0 11,8 11,1 10,6 9,1 7,4 7,9 7,8 6,8 5 Pirkanmaa 6,7 6,8 6,4 6,5 5,5 5,3 5,3 4,9 5,1 5,0 4,7 4,2 4,6 3,9 3,4 3,6 4,5 4,1 6 Etelä-Savo 9,8 9,4 10,5 8,7 9,1 9,2 10,2 10,3 9,0 8,0 9,6 9,5 8,5 7,6 6,3 6,1 7,0 6,5 7 Etelä- ja Keski-Pohjanmaa 6,5 6,1 6,4 6,1 6,2 7,2 6,8 5,7 6,5 5,4 5,8 5,1 4,9 5,1 5,6 6,0 4,8 4,7 8 Keski-Suomi 10,2 10,5 9,9 10,3 9,6 9,3 8,6 8,1 8,0 8,3 7,1 7,4 7,6 7,5 6,4 6,0 5,2 4,3 9 Pohjois-Savo 7,2 7,1 7,0 6,8 6,0 5,2 5,0 5,5 6,1 6,3 5,6 6,5 6,7 6,9 5,9 4,4 4,3 4,1 10 Pohjois-Karjala 8,1 7,7 8,8 7,9 6,6 8,0 8,4 7,8 7,1 5,4 6,7 6,9 7,3 7,3 6,2 5,0 4,2 5,9 11 Kainuu 10,5 9,5 9,1 10,0 8,4 9,1 7,7 7,1 9,2 11,3 10,2 7,8 8,6 8,3 5,7 7,3 6,8 5,9 12 Pohjois-Pohjanmaa 5,3 4,7 3,2 3,7 4,5 4,4 3,9 3,6 3,7 4,2 4,7 4,4 4,6 5,0 4,4 3,4 3,4 4,8 13 Lappi 8,5 7,2 8,5 7,2 7,9 6,6 6,4 6,5 5,8 5,9 5,4 5,8 4,6 5,6 5,2 3,8 4,8 5,2 Pienistä alueellista otoksista johtuen luvut ovat suuntaa-antavia. Alueellisten tietojen luotettavuuden parantamiseksi tässä taulukossa metsäsektoriin on lisätty myös huonekalujen valmistus (TOL 2008: 31), jossa oli työllistä vuonna Due to small regional samples the figures are estimates. A wider concept of the forest sector, including also the manufacture of furniture (TOL 2008: 31), was introduced in this table to improve the quality of regional data. In 2012, the manufacture of furniture employed persons. Metsätilastollinen vuosikirja

16 7 Forest sector labour force 7.4 Metsäsektorin työllisten sukupuolijakauma Employed persons in the forest sector by gender, Vuosi Metsäsektori Forest sector Kaikki toimialat All industries Year Metsätalous Puutuoteteollisuus Massa- ja paperiteollisuus Forestry Wood-products industries Pulp and paper industries Miehet Naiset Yhteensä Miehet Naiset Yhteensä Miehet Naiset Yhteensä Miehet Naiset Yhteensä Male Female Total Male Female Total Male Female Total Male Female Total henkilöä persons Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2013

17 Metsäsektorin työvoima Metsäsektorin työllisten ikäjakauma Employed persons in the forest sector by age, Vuosi Metsäsektori Forest sector Kaikki toimialat All industries Year Metsätalous Puutuoteteollisuus Massa- ja paperiteollisuus Forestry Wood-products industries Pulp and paper industries Ikäluokka Age class Yhteensä Yhteensä Yhteensä Yhteensä Total Total Total Total henkilöä persons Metsätilastollinen vuosikirja

18 7 Forest sector labour force 7.6 Metsätalouden työllisten ammattiasema Employed persons in forestry by employment status, Vuosi Palkansaajat Employees Yrittäjät ja yrittäjä- Yhteensä Year Työntekijät Toimihenkilöt Yhteensä perheenjäsenet Total Wage earners Salaried Total Self-employed and employees unpaid family workers henkilöä persons / / Sosioekonomisen aseman luokitus perustuu vuodesta 2011 alkaen uuteen ammattiluokitukseen, Since 2011, the classification of socio-economic status is based on new occupation classification. 234 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2013

19 Metsäsektorin työvoima Metsäteollisuuden työlliset Employed persons in the forest industries, Vuosi Metsäteollisuus Forest industries Metsäteollisuus Year Puutuoteteollisuus Wood-products industries Massa- ja paperiteollisuus Pulp and paper industries kaikkiaan Saha- Puulevy- Muu puutuote- Yhteensä Massan, paperin, Paperi-, kartonki- ja Yhteensä Forest teollisuus teollisuus teollisuus Total kartongin ja pahvin pahvituotteiden Total industries, Sawmilling Wood-based Other valmistus valmistus total industry panels wood-products Manufacture of Manufacture of industries industries pulp, paper and articles of paper paperboard and paperboard henkilöä persons / / Muu puutuoteteollisuus sisältää mm. rakennuspuusepänteollisuuden ja puutalojen valmistuksen. Other wood-products industries include, among other things, joinery products and pre-fabricated wooden houses. Metsätilastollinen vuosikirja

20 7 Forest sector labour force 7.8 Metsäsektorin työttömyys Unemployment in the forest sector, Vuosi Työttömät Unemployed persons Työttömyysaste Unemployment rate Year Metsäsektori Forest sector Kaikki Metsäsektori Forest sector Kaikki Metsä- Metsä- Yhteensä toimialat Metsä- Metsä- Keskimäärin toimialat talous teollisuus Total All talous teollisuus Average All Forestry Forest industries Forestry Forest industries industries industries henkilöä persons % ,0 2,8 3,6 4, ,7 3,9 4,6 4, ,4 4,5 5,8 5, ,5 6,8 8,3 5, ,8 6,8 8,3 5, ,5 6,5 8,1 5, ,5 7,7 9,9 5, ,2 4,2 6,1 5, ,7 3,4 5,3 4, ,2 2,1 3,1 3, ,0 1,9 2,8 3, ,4 5,9 7,2 6, ,2 9,0 11,6 11, ,9 9,7 13,4 16, ,7 9,8 14,1 16, ,6 9,8 12,4 15, ,6 9,7 12,3 14, ,3 6,2 9,4 12, ,3 6,4 8,8 11, ,7 5,8 8,1 10, ,1 4,8 6,5 9, ,4 5,5 6,5 9, ,5 5,7 6,7 9, ,4 5,6 6,8 9, ,6 4,3 4,7 8, ,5 5,7 6,1 8, ,7 5,8 6,1 7, ,7 5,3 5,7 6, ,0 5,4 5,6 6, ,5 8,7 8,0 8, ,9 9,6 9,0 8, ,6 9,9 8,6 7, ,4 9,4 8,7 7, / ,7 8,4 7,8 7, / ,4 8,1 7,8 8,3 Graafinen teollisuus sisältyy metsäteollisuuden lukuihin vuosina Työttömyysaste lasketaan työttömien osuutena työvoimasta eli vuotiaista työllisistä ja työttömistä. Työttömän toimiala määräytyy hänen työttömyyttä edeltäneen työpaikkansa mukaan. The labour force in printing and publishing is included in the figures of the forest industries during The unemployment rate is the ratio of the unemployed to all persons in the labour force (15 to 74-year-old employed and unemployed persons). An unemployed person's branch of industry is determined according to the situation prevailing before unemployment. 236 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2013

21 Metsäsektorin työvoima Tehdyt työpäivät metsäsektorilla Working days in the forest sector, Vuosi Metsäsektori Forest sector Kaikki toimialat Year Metsätalous Forestry Metsäteollisuus Forest industries Kaikkiaan All industries Yhteensä josta metsänomistajien Puutuoteteollisuus Massa- ja paperiteollisuus Yhteensä Grand Total omaa työtä Wood-products Pulp and paper industries Total total of which forest owners' industries own input työpäivää working days Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen työvoimatutkimukseen, jonka menetelmää on muutettu vuosina 1983 ja Aikasarjassa käytetty toimialaluokitus (TOL) on muuttunut vuosina 1988, 2002 ja The figures are based on labour force surveys, the methods of which were changed in 1983 and Standard Industrial Classification used in the time series was changed in 1988, 2002 and Metsätilastollinen vuosikirja