7 METSÄSEKTORIN TYÖVOIMA
|
|
- Noora Jääskeläinen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 7 METSÄSEKTORIN TYÖVOIMA Metsätalous ja metsäteollisuus työllistivät vuonna 2002 kaikkiaan henkilöä eli 3,9 prosenttia kansantalouden työllisistä. Heistä runsas kolme neljäsosaa oli metsäteollisuuden palveluksessa. Metsäsektorin työllisten määrä aleni edellisestä vuodesta yli 2 prosenttia kaikkien toimialojen työllisyyden pysyessä samaan aikaan ennallaan. Metsätalouden työttömyysaste kohosi uudelleen yli kaikkien toimialojen keskimääräisen tason 10,5 prosenttiin. Metsäteollisuuden keskimääräinen työttömyysaste pysyi 6 prosentissa. Työvoima Koko kansantalouden työllisten määrä sekä työttömyysaste pysyivät ennallaan vuonna Metsätalous ja metsäteollisuus työllistivät 2002 kaikkiaan henkilöä eli 3,9 prosenttia kansantalouden työllisistä (taulukko 7.2). Näistä runsaat kolme neljäsosaa eli henkilöä oli metsäteollisuuden palveluksessa ja metsätalouden palveluksessa. Metsäsektorin työllisten määrä aleni edellisestä vuodesta noin 2 prosenttia, vaikka hakkuut ja metsäteollisuuden tuotanto kasvoivat edelliseen vuoteen nähden (taulukot 4.12, 9.1 ja 9.3). Metsäsektorin toimialoista työllisyys aleni eniten metsätaloudessa, noin 10 prosenttia. Syynä oli työintensiivisten metsänhoitotöiden väheneminen. Työllisyys lisääntyi eniten massa-ja paperiteollisuudessa, jossa työllisiä oli vuoteen 2001 verrattuna 5 prosenttia enemmän. Metsäsektori työllisti eniten sekä suhteellisesti että absoluuttisesti Kaakkois-Suomen metsäkeskuksen alueella, jossa metsäalalla toimi 13 prosenttia työllisistä eli noin henkilöä (taulukko 7.3). Korkea työllisyysosuus alueella johtuu suuresta massa- ja paperiteollisuuden keskittymästä. Metsäsektorilla oli toiseksi korkein osuus alueen työllisyydestä Etelä-Savossa, noin 10 prosenttia ja henkilöä. Etelä-Savossa työllisyys painottuu puutuoteteollisuuteen, mutta myös metsätalouden osuus on merkittävä. Kolmanneksi eniten metsäsektori työllisti Keski-Suomessa, jossa sen osuus työllisistä oli 8,1 prosenttia ja noin henkilöä. Keski-Suomessa alan työllisyys jakautuu tasaisesti eri osatoimialoille. Metsäsektorin työttömyysaste pysyi edellisen vuoden tasolla 7 prosentissa, vaikka alan työllisten määrä samaan aikaan aleni noin 2 prosenttia. Metsätalouden työttömyysaste kohosi 10,5 prosenttiin edellisen vuoden 9,4 prosentista, jolloin se käväisi ensimmäistä kertaa kaikkien toimialojen keskimääräisellä tasolla. Sahateollisuuden työttömyysaste aleni 9 prosentista 7 prosenttiin työllisyyden paranemisen johdosta ja puutuoteteollisuuden muillakin toimialoilla työttömyysasteet hieman alenivat. Paperiteollisuudessa työttömyysaste oli vuonna 2002 noin 5 prosenttia, eli käytännön täystyöllisyytenä pidetyn (työn hausta ja työvoiman vaihtuvuudesta johtuvan) kitkatyöttömysasteen tasolla. Metsäsektorin merkitys työllistäjänä on jatkuvasti vähentynyt (taulukot 7.1, 7.2 ja 7.6). Vielä 1970-luvun alussa metsäsektori työllisti lähes 10 prosenttia kaikista työllisistä. Metsätaloudessa koneellinen hakkuu on lisääntynyt ja sen osuus oli vuonna 2002 jo 96 prosenttia metsäteollisuuden ja Metsähallituksen tekemästä puunkorjuusta (kuva 5.3). Metsätyö on muuttunut fyysisestä, ihmisvoimin tehdystä metsurityöstä pääasiassa koneenkuljettajatyöksi. Moottorisahahakkuussa työpanos oli henkilötyövuotta vuonna 2002 ja metsätalouden erilainen koneenkuljettajatyöpanos yhteensä henkilötyövuotta (taulukko 7.5). Taulukossa on lähtökohtana Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen metsätalouden työntekijöiden ja yrittäjien ja avustavien perheenjäsenten työpanosten summa. Se on jaettu työlajeihin Metlan markkinapuun hakkuu- ja työvoimatilaston Metsätilastollinen vuosikirja
2 7 Forest sector s labour force Kääntyykö metsäsektorin työllisyykehitys nousuun? Työministeriö julkaisi vuonna 2003 Työvoima työryhmän loppuraportin: Osaamisen ja täystyöllisyyden Suomi. Se sisältää pitkän aikavälin väestö- ja työvoimaennusteen aina vuoteen 2030 asti. Ennuste on laadittu, paitsi koko väestöä ja työvoimaa koskien myös alueellisesti ja toimialoittain. Sitä käytetään pohjana eri hallinnonalojen suunnittelussa, mm. alueellisen kehityksen ja koulutustarpeiden ennakoinnissa. Perusuran mukainen ennuste variaatioineen lähtee meneillään olevista kehitystrendeistä, mm. väestön ikääntymis- ja vähenemiskehityksestä ja pitkän aikavälin talouskasvu- ja tuottavuuskehitystrendeistä. Näiden lisäksi on laadittu tavoiteuran mukainen ennuste, jossa mm. västöllistä kehitystä on muutettu aktiivisella maahanmuuttopolitiikalla, talouskasvua on painotettu työllistävämpään palvelutuotannon kasvun suuntaan ja yhteiskunnan rakenteellista ja talouskasvun kehitystä ekologisen ja sosiaalisen kestävyyden suuntaan. Tavoiteurassa saavutetaan täystyöllisyys ja tavoiteltu 75 prosentin työllisyysaste. Metsäsektorin kehityksen oletetaan tavoiteurassa toteutuvan Kansallisessa metsäohjelmassa hahmoteltuun suuntaan. Viidennen ydinvoimalan rakentaminen turvaa edullisen sähköenergian saannin myös tulevaisuudessa ja metsäteollisuus investoi Suomessa olevaan kapasiteettiin KMO:ssa esittämässään laajuudessa. Uusittu, moderni ja tehokas kapasiteetti pysyy Suomessa ennustejakson ajan. Kansainvälisesti korkeatasoinen koulutusjärjestelmä tarjoaa metsäteollisuudelle ammattitaitoisen työvoiman. Suhteellinen etu pääoma- ja energiaintensiivisen tuotannon pitämiseksi Suomessa säilytetään. Myös puutuoteteollisuuden kehitys kohti korkeampaa jatkojalostusastetta ja parempaa työllistävyyttä toteutuu kehitysohjelmien mukaisesti. Yksityismetsien puuntarjonta kehittyy KMO:ssa hahmotellulla tavalla ja lisäksi raakapuuta on maailmanmarkkinoilla riittävästi tarjolla. Kotimaisen puuntarjonnan kestävyyden edellytyksenä oleva metsänhoidon taso pysyy metsäohjelman mukaisena. Vastavuoroisesti sovitut metsänsuojeluohjelmat toteutetaan ja haitallisilta metsäkiistoilta vältytään. Metsäalan tuotteet kehityvät entistä enemmän immateriaalituotannon vientiin matkailu-, elämys-, konsultointi-, tieto-, tutkimus- ja koulutuspalvelujen suuntaan. Tavoiteuran mukaisessa ennusteessa työikäinen väestö ei vähenisi ennustejaksolla eikä huoltosuhde siten heikkenisi kielteisine seurauksineen. Vuonna 2020 työvoiman määrä olisi samalla tasolla kuin Työttömyysaste laskisi alle 5 prosenttiin. Tuotantorakenteesa tapahtuisi edelleen suuria muutoksia, mutta ne olisivat luonteeltaan toimialojen sisäistä kehitystä mm. luonnonvarojen kestävämmän käytön ja ekotehokkuuden suuntaan. Palvelut työllistäisivät 70, jalostus 26 ja alkutuotanto 4 prosenttia työllisistä. Tavoiteuran mukaisessa kehityksessä metsäsektorin työllistämä henkilömäärä kehittyisi seuraavasti: Vuosi Metsätalous Metsäteollisuus Metsäsektori yhteensä Työministeriön luokituksessa metsäteollisuuden työllisyyteen sisällytetään myös huonekaluteollisuus ja graafinen teollisuus. Ero Metsätilastollisen vuosikirjan mukaiseen metsäteollisuuden työlliseen työvoimaan oli vuonna 2002 noin henkilöä. Merkittävintä tavoiteuran mukaisessa työllisyysennusteessa metsäalan kannalta on kuitenkin se, että työllisyys lisääntyisi sen mukaan KMO-kaudella vuoteen 2010 asti yhteensä noin 7 prosenttia, ja jäisi seuraavaksi vuosikymmeneksi edelleen hyvin korkealle tasolle niin, että työllisyys ei vuonna 2020 olisi alle 2002 tason. Tässä näkemyksessä tavoiteura poikkeaa muista viime vuosikymmenten aikana tehdyistä metsäalan työvoimaennusteista, jotka ovat aina päätyneet jonkin suuruiseen vääjäämättömään työllisyyden laskuun metsäalalla. Lähde: Osaamisen ja täystyöllisyyden Suomi. Työvoima 2020 loppuraportti. Työpoliittinen tutkimus 245. Työministeriö, Helsinki työntekijöiden työlajeittaisten määrien suhteessa ja käyttäen apuna saman tilaston konemäärätietoja. Tämän lisäksi ilmoitetaan Konyrittäjien liiton arviot metsänparannuksen ja puutavaran autokuljetuksen työllisistä. Metsäteiden rakennus ja metsäojitus työllistivät vuonna 2002 noin henkilöä ja puutavaran autokuljetus noin henkilöä. Metsäteollisuudessa prosessien automatisointi ja aputehtävien ulkoistaminen ovat vähentäneet työpaikkoja, vaikka esimerkiksi sahatavaran tuotanto on noin kaksinkertaistunut ja paperin tuotanto yli kolminkertaistunut vuodesta 1970 (taulukot 9.2 ja 9.4). Työn tuottavuus on vuodesta 1975 puutuoteteollisuudessa noin nelinkertaistunut ja massa- ja 212 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2003
3 7 Metsäsektorin työvoima paperiteollisuudessa viisinkertaistunut (taulukko 11.9). Metsäsektori työllisti lisäksi jatkojalostustoimialoilla kuten huonekaluteollisuudessa ja graafisessa teollisuudessa henkilöä vuonna Tämän lisäksi metsäsektori työllistää välillisesti mm. konepajateollisuudessa metsäteollisuuden koneiden ja laitteiden sekä puunkorjuukoneiden valmistuksessa, puutavarakaupassa, konsultoinnissa, tutkimuksessa ja opetustoimessa. Tiedot metsäsektorin työvoimasta perustuvat pääasiassa Tilastokeskuksen työvoimatutkimukseen. Se on kuukausittainen otantatutkimus, jossa kerätään puhelinhaastatteluin tietoa toimialan työllisyydestä, työajoista, työttömyydestä ja työvoiman rakenteesta. Tilastossa metsätalouden työllisiä ovat puunkorjuun, metsän uudistamisen, metsänhoidon, metsätaloutta palvelevan toiminnan ja muun metsätalouden (mukaan lukien luonnonsuojelualueiden hoitotyöt) tehtävissä työskentelevät henkilöt. Metsäteollisuuden työllisiin kuuluvat puutavaran, puutuotteiden, sekä massan, paperin ja paperi- ja kartonkituotteiden valmistuksen työlliset. Työllisen toimiala määräytyy työvoimatutkimuksessa sen toimipaikan toimialan mukaan, jossa työllisen työpaikka sijaitsee. Taulukossa 7.1 ja kuvassa 7.1 esitetyt toimialoittaiset työllisten määrät eivät ole täysin yhtenevät (vrt. esim. palveluelinkeinot). Kuvassa 7.1 ne työlliset, joiden toimiala on tuntematon, on jaettu työllisten määrien suhteessa muihin toimialoihin. Taulukossa 7.1 on esitetty todelliset toimialoittaiset työllisten määrät. Ansiot Metsurin päiväansio puutavaran teossa (taulukko 7.9) oli vuonna 2002 keskimäärin 97 euroa (urakka, osaurakka ja palkkioperustainen työ työvälineen osuus mukaan lukien). Metsänhoitotöissä vastaava päiväansio vuonna 2002 oli 68 euroa. Metsäpalkkojen tilastointijärjestelmää muutettiin vuodesta 2000 alkaen siten, että keskipalkat selvitetään vain vuoden 2. ja 4. neljännekseltä. Taulukon 7.9 keskipalkat ovat siitä lähtien olleet vuoden 4. neljänneksen tietoja. Tämän lisäksi metsätyöntekijöiden kokonaisansioiden tilastoinnista luovuttiin. Tämän sijalla julkaistaan vuodesta 2002 alkaen metsäkoneenkuljettajien ansiotiedot, joita on saatavissa vuodesta 1999 lähtien. Hakkuukoneen kuljettajan keskituntiansio vuonna 2002 oli 9,7 euroa ja metsätraktorin kuljettajan keskituntiansio 9,3 euroa. Metsäkonealan palkkatyöstä 95 prosenttia tehdään tuntipalkkaisena työnä. Metsäkonealan palkkatilaston kerää Koneyrittäjien liitto puunkorjuualan jäsenyrityksiltänsä. Sen kattavuus on noin viidennes jäsenyrityksistä. Tilaston ansiokäsitteenä on tiedusteluajankohtana tehdyt työtunnit ja niistä maksettu verollinen kokonaisansio. Keskituntiansiona ilmoitettu ansio on mediaanipalkka, eli järjestykseen asetetun palkka-aineiston keskimmäinen havainto. Puutuoteteollisuuden työntekijöiden keskituntiansio oli 12,5 euroa ja massa- ja paperiteollisuuden 15,5 euroa vuonna 2002 (taulukko 7.10). Edellisvuoteen nähden puutuoteteollisuuden nimellisansiot nousivat 3,8 prosenttia, ja massa- ja paperiteollisuuden 3,5 prosenttia. Vuosimuutos oli hieman enemmän kuin teollisuudessa keskimäärin, 2,7 prosenttia. Metsäteollisuuden keskituntiansiot perustuvat Tilastokeskuksen keräämään teollisuuden palkkatilastoon, jonka kattavuus vuonna 2002 oli noin puolet alan työntekijöistä. Metsäteollisuus ry:n tilastoima puutuoteteollisuuden ja massa- ja paperiteollisuuden työntekijöiden keskimääräinen vuosiansio nousi nimellisesti edellisvuodesta 2,4 ja vastaavasti 2,0 prosenttia. Metsäteollisuuden työntekijöiden reaalinen palkkakehitys on ollut parempi kuin teollisuudessa ja muilla aloilla keskimäärin (taulukko 7.11). Sen sijaan metsätalouden palkkakehitys on ollut kaikkien toimialojen keskimääräistä palkkakehitystä heikompaa. Työtaistelut Metsäteollisuudessa oli vuonna 2002 muutama lyhyt työnseisaus (taulukko 7.12). Paperiteollisuudessa oli 5 keskimäärin alle päivän mittaista työnseisausta, joissa menetettiin yhteensä 369 työpäivää, kun koko kansantaloudessa menetettyjen työpäivien määrä oli kaikkiaan 76 työtaistelussa. Koko kansantaloudessa ja erityisesti metsäsektorilla työtaistelualttius on ratkaisevasti vähentynyt parinkymmenen viime vuoden aikana. Vuonna 1980 oli kaikkiaan työtaistelua. Työtapaturmat Työtapaturmat vähenivät metsäsektorilla vuonna Yli kolmen päivän mittaisen työkyvyttömyyden aiheuttaneita työtapaturmia sattui metsätalouden Metsätilastollinen vuosikirja
4 7 Forest sector s labour force työntekijöille 440 kappaletta. Metsänomistajien omatoimisessa metsätyössä sattui samana vuonna 675 tapaturmaa mutta vuonna 2002 tätä enemmän, 711 kappaletta. Lisäys aiheutui myrskytuhopuiden korjuusta. Myös metsäteollisuudessa sattui vähemmän tapaturmia kuin edellisenä vuonna, puutuoteteollisuudessa ja massa- ja paperiteollisuudessa kappaletta. Puutuoteteollisuus on työpanokseen suhteutettuna selvästi tapaturma-alttiimpi teollisuudenala kuin massa- ja paperiteollisuus. Puutuoteteollisuudessa sattui 69 työtapaturmaa henkilötyövuotta kohti, massa- ja paperiteollisuudessa 38 ja metsätaloudessakin vain 46 (taulukko 7.14). Tiedot ovat Tapaturmavakuutuslaitosten Liiton keräämiä ja julkaistaan kahden vuoden viiveellä tapaturman vaikeusasteen (työkyvyttömyyden keston) luokittelun vuoksi. Työtapaturmat jaetaan työpaikkatapaturmiin ja työmatkatapaturmiin. Taulukkojen 7.13 ja 7.14 luvut koskevat työpaikkatapaturmia. Koulutus Taulukoissa esitetään tiedot vuosittain valmistuneista metsäsektorin opiskelijoista. Tilastot sisältävät kaikki suoritetut tutkinnot riippumatta siitä, jatkoiko henkilö opiskeluaan ja suoritti lisätutkintoja. Koulutusnimikkeet on ryhmitelty Unescon koulutusluokituksen (ISCED) mukaan. Koulutusnimikkeiden aikasarjat on ryhmitelty uudelleen yhdistelemällä ja siirtelemällä aiempia koulutusnimikkeitä vastaamaan nykyistä luokitusta. Metsätalouden tutkinnon suorittaneiden määrä supistui 1990-luvun loppupuolella, mutta metsäteollisuuden tutkinnon suorittaneiden määrä samanaikaisesti lisääntyi luvun alussa sekä metsätalouden että metsäteollisuuden tutkintojen suorittaneiden määrät hieman lisääntyivät. Vuonna 2002 metsätalouden tutkintoja suoritettiin kappaletta, joka on samalla tasolla edellisen vuoden kanssa. Metsäteollisuuden tutkintoja suoritettiin 992 kappaletta, joka on lähes puolet vähemmän kuin edellisenä vuonna. Syynä pudotukseen on alan keskiasteen koulutuksen muuttuminen pääosin kaksivuotisesta kolmivuotiseksi vuonna 2000, mikä aiheuttaa välivuoden tutkinnon suorittaneiden määrässä. Kirjallisuus Literature Koulutusluokitus uusittu laitos. Käsikirjoja 1. Tilastokeskus. 194 s. Markkinapuun hakkuu- ja työvoimatilasto. Metsätilastotiedotesarja. Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu. Osaamisen ja täystyöllisyyden Suomi. Työvoima Loppuraportti. Työpoliittinen tutkimus 245. Työministeriö. Helsinki Toimialaluokitus TOL Käsikirjoja 4. Tilastokeskus. 214 s. Toimialaluokitus TOL Käsikirjoja 4. Tilastokeskus. 241 s. Muut tietolähteet Other sources of information Maatalousyrittäjien eläkelaitos, tapaturmaosasto Metsäteollisuus ry., Tapaturmavakuutuslaitosten Liitto, Tilastokeskus, Koneyrittäjien liitto ry., Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2003
5 7 Metsäsektorin työvoima henkilöä persons Koko väestö Whole population (100 %) Työikäiset Population of working age (75 %) Työvoima Labour force (50 %) Työlliset Employed (46 %) Muut¹ Others¹ (25 %) Työttömät Unemployed 237 (5 %) < 15 vuotiaat Population under 15 years of age 927 (18 %) 75 vuotta täyttäneet Population aged 75 or more 358 (7 %) Maa- ja metsätalous Forestry and agriculture 127 (2 %) Palveluelinkeinot Service industries (31 %) Teollisuus ja rakentaminen Manufacturing and construction 639 (12 %) Metsätalous Forestry 21 (0 %) Metsäteollisuus Forest industries 71 (1 %) Maatalous Agriculture 106 (2 %) Muu teollisuus ja rakennustoiminta Other manufacturing and construction 568 (11 %) 1 Mm. koululaiset ja opiskelijat, kotitaloustyötä tekevät, työkyvyttömät ja eläkeläiset. Incl. school children, students, conscripts, persons performing domestic work, disabled and pensioners. Kuva 7.1 Väestön pääryhmät 2002 Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan Figure 7.1 Distribution of the population in 2002 according to the Labour Force Survey Metsätilastollinen vuosikirja
6 7 Forest sector s labour force henkilöä persons Henkilöt yhteensä Total henkilöä persons Työntekijät - Wage earners Yrittäjät ja yrittäjien perheenjäsenet Self-employed and unpaid family workers Toimihenkilöt Salaried employees Kuva 7.2 Metsätalouden työlliset Figure 7.2 Persons employed in forestry, henkilöä persons Henkilöt yhteensä Total henkilöä persons Muu puutuoteteollisuus¹ Other wood-products industries¹ Sahateollisuus Sawmilling Vaneriteollisuus Plywood and veneer industry Muu levyteollisuus Other wood-based board industries Sisältää mm. rakennuspuusepäntuotteiden ja puutalojen valmistamisen. Including, inter alia, joinery products and pre-fabricated wooden houses. Lähteet: Tilastokeskus; Metsäntutkimuslaitos Sources: Statistics Finland; Finnish Forest Research Institute Kuva 7.3 Puutuoteteollisuuden työlliset Figure 7.3 Persons employed in wood-products industries, Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2003
7 7 Metsäsektorin työvoima henkilöä persons Henkilöt yhteensä Total henkilöä persons Massateollisuus Pulp industry Paperiteollisuus - Paper industry Paperi- ja kartonkituoteteollisuus Paper and paperboard industry 10 5 Kartonkiteollisuus - Paperboard industry Lähteet: Tilastokeskus; Metsäntutkimuslaitos Sources: Statistics Finland; Finnish Forest Research Institute Kuva 7.4 Massa- ja paperiteollisuuden työlliset Figure 7.4 Persons employed in pulp and paper industries, = 100 Metsätalous - Forestry Maatalous - Agriculture Metsäteollisuus - Forest industries Teollisuus keskimäärin - Manufacturing, average Deflaattori: Kuluttajahintaindeksi Deflator: Consumer price index Kuva 7.5 Työntekijöiden reaaliansioiden kehitys toimialoittain Figure 7.5 Index of real earnings (workers only) , by branch of industry Metsätilastollinen vuosikirja
8 7 Forest sector s labour force 7.0 Metsäsektorin työvoima 2002 lyhyesti Labour force in the forest sector in brief, 2002 Työvoima yhteensä Total labour force henkilöä % persons Työlliset yhteensä Persons employed, total ,0 Metsäsektori yhteensä Forest sector, total 92 3,9 Metsätalous Forestry 21 0,9 Palkansaajat Wage and salary earners 14 0,6 Työntekijät Wage earners 8 0,3 Toimihenkilöt Salaried employees 6 0,3 Yrittäjät ja yrittäjäperheenjäsenet Self-employed and unpaid family workers 7 0,3 Metsäteollisuus Forest industries, total 71 3,0 Puutuoteteollisuus Wood-products industries 32 1,3 Sahateollisuus Sawmilling 11 0,5 Vaneriteollisuus Plywood and veneer industry 6 0,3 Muu levyteollisuus Other wood-based board industries 1 0,0 Muu puutuoteteollisuus Other wood-products industries 14 0,6 Massa- ja paperiteollisuus Pulp and paper industries 39 1,6 Massateollisuus Pulp industry 16 0,7 Paperiteollisuus Paper industry 14 0,6 Kartonkiteollisuus Paperboard industry 4 0,2 Paperi- ja kartonkituoteteollisuus Paper and paperboard products industry 5 0,2 Työttömät yhteensä Unemployed, total 237 9,1 Metsäsektori Forest sector 7 6,7 Metsätalous Forestry 3 10,5 Metsäteollisuus Forest industries 4 5,4 Muu sektori yhteensä Other sectors, total 230 9,2 218 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2003
9 7 Metsäsektorin työvoima 7.1 Työvoima Total labour force, henkilöä persons Vuosi Työlliset Persons employed Työttömät Työvoima Year Metsätalous Maatalous Teollinen Rakennus- Palvelu- Kaikki toimialat 2 Unemployed yhteensä Forestry Agriculture toiminta 1 toiminta elinkeinot All industries 2 persons Total labour Manufacturing Construction Service force etc. 1 industries Ml. kaivostoiminta sekä energia- ja vesihuolto. Including mining and energy and water supply. 2 Ml. työlliset, joiden toimiala oli tuntematon. Including employed persons of unknown industry. 3 Työvoimatutkimus uudistettiin vuosina ILO/EU -määritelmien mukaiseksi ja toimialaluokitus muuttui 2002 (TOL-2002). Taulukon tiedot on päivitetty vuodesta 1989 alkaen vastaamaan uusia määritelmiä ja uutta luokitusta. Varhaisemman aikasarjan tiedot on esitetty TOL-1988:n mukaisesti. The labour force survey was renewed in to meet the definitions of ILO and the EU. The industrial classification was also changed in 2002 (SIC-2002). The data presented in this table have been updated since 1989 to meet the new definitions. The pre-1989 data are classified according to the SIC-1988 classification. Metsätilastollinen vuosikirja
10 7 Forest sector s labour force 7.2 Metsäsektorin työlliset Persons employed in the forest sector, Vuosi Työlliset, henkilöä Osuus kaikista työllisistä, % Year Employed, persons Proportion of total employment, % Metsä- Metsä- Metsäsektori Kaikki toimialat Metsä- Metsä- Metsäsektori talous teollisuus yhteensä talous teollisuus yhteensä Forestry Forest Forest sector, All industries, total Forestry Forest Forest sector, industries total industries total ,2 5,5 9, ,1 5,6 9, ,5 5,8 9, ,7 5,8 9, ,3 5,7 9, ,0 5,4 8, ,7 5,4 8, ,6 5,4 7, ,5 5,3 7, ,6 5,2 7, ,7 5,2 7, ,3 5,0 7, ,4 4,8 7, ,3 4,6 6, ,1 4,3 6, ,1 4,0 6, ,9 4,0 5, ,9 3,8 5, ,7 3,5 5, ,6 3,7 5, ,6 3,7 5, ,4 3,5 4, ,4 3,5 4, ,4 3,6 5, ,2 3,7 4, ,3 3,5 4, ,2 3,4 4, ,1 3,3 4, ,1 3,2 4, ,0 3,1 4, ,0 3,1 4, ,0 3,0 4, ,9 3,0 3,9 1 Katso alaviite 3 taulukossa 7.1. See footnote #3 in Table Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2003
11 7 Metsäsektorin työvoima 7.3 Metsäsektorin työlliset (ml. huonekaluteollisuus) metsäkeskuksittain sekä osuus alueen kaikista työllisistä Persons employed in the forest sector (incl. furniture industry) and their proportion of the total employment in , by forestry centre Metsäkeskus Forestry centre Metsäsektorin työlliset, henkilöä Persons employed in the forest sector, persons Koko maa Whole country 0 Ahvenanmaa 0,1 0,2 0,2 0,1 0,1 0,1 0,2 0,2 0,2 0,1 0,2 0,2 0,2 1 Rannikko Etelärannikko Pohjanmaa Lounais-Suomi Häme-Uusimaa Kaakkois-Suomi Pirkanmaa Etelä-Savo Etelä-Pohjanmaa Keski-Suomi Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Kainuu Pohjois-Pohjanmaa Lappi Osuus kaikista työllisistä, % Proportion of the total employment, % Koko maa 5,8 5,4 5,4 5,5 5,4 5,4 5,2 4,9 5 4,7 4,7 4,6 4,5 Whole country 0 Ahvenanmaa 1,1 1,8 1,7 1,2 0,5 0,9 1,4 1,6 1,4 0,6 1,4 1,6 1,3 1 Rannikko 1,6 1,3 1,4 1,5 1,2 1,1 1,2 1,1 1,2 1,4 1,4 1,2 1,4 Etelärannikko 1,1 0,8 0,8 0,9 0,8 0,6 0,7 0,7 0,7 0,8 0,9 0,8 0,9 Pohjanmaa 4,6 4,5 4,7 4,7 4,4 4,7 4,7 3,7 4,6 4,2 4,9 4,2 5,0 2 Lounais-Suomi 4,0 3,7 3,9 3,8 3,2 3,3 3,1 3,4 3,2 3,0 3,2 2,9 2,7 3Häme-Uusimaa 6,5 6,5 6,5 6,1 6,0 6,0 5,6 4,9 5,7 5,0 4,5 5,1 5,1 4 Kaakkois-Suomi 14,1 13,5 14,8 14,7 14,4 14,2 13,4 12,1 12,6 12,5 12,8 13,0 13,3 5 Pirkanmaa 5,9 6,1 6,3 7,3 7,4 6,7 6,8 6,4 6,5 5,5 5,3 5,3 4,9 6Etelä-Savo 9,0 7,5 7,2 7,3 8,2 9,8 9,4 10,5 8,7 9,1 9,2 10,2 10,3 7 Etelä-Pohjanmaa 6,8 5,6 5,7 5,5 5,7 6,5 6,1 6,4 6,1 6,2 7,2 6,8 5,7 8 Keski-Suomi 10,2 8,2 8,3 8,6 8,7 10,2 10,5 9,9 10,3 9,6 9,3 8,6 8,1 9Pohjois-Savo 7,4 6,0 5,3 6,5 7,1 7,2 7,1 7,0 6,8 6,0 5,2 5,0 5,5 10 Pohjois-Karjala 9,1 8,9 7,6 7,3 8,1 8,1 7,7 8,8 7,9 6,6 8 8,4 7,8 11 Kainuu 9,5 11,3 10,8 9,6 10,8 10,5 9,5 9,1 10,0 8,4 9,1 7,7 7,1 12 Pohjois-Pohjanmaa 5,0 5,0 4,6 4,7 4,8 5,3 4,7 3,2 3,7 4,5 4,4 3,9 3,6 13 Lappi 10,2 10,7 11,1 10,6 10,1 8,5 7,2 8,5 7,2 7,9 6,6 6,4 6,5 Metsätilastollinen vuosikirja
12 7 Forest sector s labour force 7.4 Metsätalouden työlliset ammattiaseman mukaan Persons employed in forestry , by employment status henkilöä persons Vuosi Palkansaajat Wage and salary earners Yrittäjät ja yrittäjä- Yhteensä Year Työntekijät Toimihenkilöt Yhteensä perheenjäsenet Total Wage earners Salaried Total Self-employed and employees unpaid family workers Katso alaviite 3 taulukossa 7.1. See footnote #3 in Table Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2003
13 7 Metsäsektorin työvoima 7.5 Metsätalouden, metsänparannuksen ja puutavaran autokuljetuksen työlliset työlajeittain Employed persons in forestry, forest improvement and road transportation of roundwood , by type of work henkilöä persons Vuosi Toimi- Manuaalinen Koneellinen Lähi- Metsän- Metsätalous Metsän- Puutavaran Yhteensä Year henkilöt puutavaran teko puutavaran teko kuljetus hoitotyöt yhteensä parannus autokuljetus Total Salaried Manual Harvesting Forest Silvicultural Forestry Forest Road employees felling work haulage works total improvement transportation of roundwood Lähteet: Tilastokeskus; Metsäntutkimuslaitos Sources: Statistics Finland; Finnish Forest Research Institute Metsätilastollinen vuosikirja
14 7 Forest sector s labour force 7.6 Tehdyt työpäivät metsätaloudessa, maataloudessa ja kaikilla toimialoilla Working days in forestry, agriculture and in all industries, Tuhansia työpäiviä working days Vuosi Metsätalous Forestry Maatalous Agriculture Kaikki toimialat All industries Year Yhteensä josta Yhteensä josta Yhteensä josta Total oman työn panos Total oman työn panos Total palkattu työ of which of which of which own labour input own labour input paid labour Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen työvoimatutkimukseen, jonka menetelmää on muutettu vuosina 1983, ja Työpäivätietoja ei ole muutosten jälkeen korjattu, vaan kunkin jakson ( , , ja 2000 ) tiedot on laskettu eri menetelmillä. Eri jaksojen työpäivätiedot eivät ole täysin vertailukelpoisia keskenään. The figures are based on labour force surveys, in which the methods applied changed in 1983, , and The data concerning working days performed during periods , , ja 2000 have not been corrected so as to be fully comparable. 224 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2003
15 7.7 Metsäteollisuuden työlliset Persons employed by forest industries, henkilöä persons Metsätilastollinen vuosikirja Teollisuuslaji Branch of industry Metsäteollisuus kaikkiaan Forest industries, total Puutuoteteollisuus Wood-products industries Sahateollisuus Sawmilling Vaneriteollisuus Plywood and veneer industry Muu levyteollisuus Other wood-based board industries Muu puutuoteteollisuus Other wood-products industries 2 Massa- ja paperiteollisuus Pulp and paper industries Massateollisuus Pulp industry Paperiteollisuus Paper industry Kartonkiteollisuus Paperboard industry Paperi- ja kartonkiteollisuus Paper products industry 1 Katso alaviite 3 taulukossa 7.1. See footnote #3 in Table Sisältää mm. rakennuspuusepäntuotteiden ja puutalojen valmistamisen. Including, inter alia, joinery products and pre-fabricated wooden houses. Lähteet: Tilastokeskus; Metsäntutkimuslaitos Sources: Statistics Finland; Finnish Forest Research Institute 7 Metsäsektorin työvoima
16 7 Forest sector s labour force 7.8 Metsäsektorin työttömyys Unemployed persons in forest sector, Vuosi Työttömät, henkilöä Unemployed, persons Työttömyysaste Unemployment rate, % Year Metsä- Metsä- Metsä- Kaikki Metsä- Metsä- Metsä- Kaikkiaan talous teollisuus 1 sektori yhteensä 1 työttömät talous teollisuus 1 sektori yhteensä 1 Forestry Forest Forest sector, Unemployed, Forestry Forest Forest sector, Unemployment industries 1 total 1 total industries 1 total 1 rate, total ,0 2,8 3,6 4, ,7 3,9 4,6 4, ,4 4,5 5,8 5, ,5 6,8 8,3 5, ,8 6,8 8,3 5, ,5 6,5 8,1 5, ,5 7,7 9,9 5, ,2 4,2 6,1 5, ,7 3,4 5,3 4, ,2 2,1 3,1 3, ,0 1,9 2,8 3, ,4 5,9 7,2 6, ,2 9,0 11,6 11, ,9 9,7 13,4 16, ,7 9,8 14,1 16, ,6 9,8 12,4 15, ,6 9,7 12,3 14, ,3 6,2 9,4 12, ,3 6,4 8,8 11, ,7 5,8 8,1 10, ,1 4,8 6,5 9, ,4 5,5 6,5 9, ,5 5,4 6,7 9,1 1 Ml. graafinen teollisuus vuosina The labour force in printing and publishing is included in the figures for Katso alaviite 3 taulukossa 7.1. See footnote #3 in Table Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2003
17 7.9 Metsätyöntekijöiden keskimääräiset päivä- ja tuntiansiot Average daily and hourly earnings of forestry workers, Metsätilastollinen vuosikirja Vuosi Keskimääräiset päiväansiot Average daily earnings Keskimääräiset tuntiansiot Year Average hourly earnings Puutavaran valmistus moottorisahalla Motor-manual timber preparation Metsänhoitotyöt Silvicultural works Kone- Metsä- Työvälineosuus mukaanlukien Ilman työvälineosuutta Ilman työvälineosuutta hakkuu Kuljetus Including tool costs Exluding tool costs Exluding tool costs Harvesting Forwarding Urakka-, palkkio- Urakka-, palkkio- Aikatyö Urakka-, palkkio- Aikatyö ja osaurakkatyö ja osaurakkatyö Time rate ja osaurakkatyö Time rate Piece rate, fee and Piece rate, fee and Piece rate, fee and partial piece rate partial piece rate partial piece rate ,70 32,30 40,30 39,30 32, ,20 34,10 41,20 40,70 34, ,20 36,30 40,70 43,40 35, ,40 38,80 45,00 44,20 39, ,70 44,00 50,90 46,90 41, ,90 48,60 58,20 51,80 44, ,00 51,80 60,00 53,10 47, ,80 53,80 62,40 53,80 48, ,30 57,80 57,60 56,60 48, ,50 58,70 59,50 60,80 50, ,40 63,70 68,40 63,50 54, ,20 64,40 76,60 65,00 59, ,90 66,40 67,70 65,00 61, ,70 67,20 63,70 66,00 62, ,90 66,60 65,50 66,60 64,20 8,90 8, ,90 67,20 68,40 68,90 68,90 9,40 8, ,40 69,80 73,60 66,80 71,90 9,70 9, ,37 72,70 76,23 67,96 76,48 9,69 9,27 1 Vuodesta 2000 alkaen päiväansiot ovat vuoden 4. neljänneksen tietoja. Since 2000, average daily earnings are based on the 4th quarter. 7 Metsäsektorin työvoima
18 7 Forest sector s labour force 7.10 Metsäteollisuuden työntekijöiden keskimääräiset tunti- ja vuosiansiot Average earnings per hour and average annual earnings of workers employed by the forest industries, Vuosi Keskimääräiset tuntiansiot, /h 1 Keskimääräiset vuosiansiot, 2 Year Average earnings per hour, 1 Average annual earnings, 2 Puutuote- Massa- ja Teollisuus Puutuote- Massa- ja teollisuus paperiteollisuus keskimäärin teollisuus paperiteollisuus Wood-products Pulp and paper All industries, Wood-products Pulp and paper industries industries average industries industries ,80 0,90 0, ,70 2,20 1, ,10 3,80 3, ,50 4,30 3, ,80 4,80 4, ,10 5,20 4, ,60 5,90 5, ,90 6,50 5, ,20 6,90 5, ,60 7,30 6, ,00 7,80 6, ,70 8,40 7, ,30 9,10 8, ,70 9,80 8, ,90 10,10 8, ,30 10,20 9, ,80 10,70 9, ,50 11,50 10, ,90 12,20 10, ,20 12,60 10, ,40 13,00 11, ,90 13,60 11, ,50 14,30 12, ,00 15,00 12, ,46 15,53 12, Vuodesta 1993 lähtien tilasto on laadittu vuoden 2. ja 4. neljännekseltä. Vuositiedot ovat 4. neljänneksen tietoja. Since 1993, the statistics are based on the 2nd and the 4th quarter. Annual figures for refer to the 4th quarter. Lähteet: Tilastokeskus 1 ; Metsäteollisuus ry 2 Sources: Statistics Finland 1 ; Finnish Forest Industries Federation Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2003
19 7.11 Palkansaajien reaaliansioindeksi metsätaloudessa ja metsäteollisuudessa Index of real earnings in forestry and forest industries, = 100 Vuosi Metsätalous Forestry Metsäteollisuuden työntekijät Wage earners in forest industries Teollisuus keskimäärin Kaikki toimialat All industries Year Työntekijät Toimihenkilöt Keskimäärin Puutuoteteollisuus Massa- ja paperi- Keskimäärin Manufacturing, average Työntekijät Toimihenkilöt Keskimäärin teollisuus Työntekijät Wage Salaried Average Wood-products Pulp and paper Average Wage earners Wage Salaried Average earners employees industries industries earners employees Metsätilastollinen vuosikirja ,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100, ,6 101,5 98,2 100,1 101,6 101,1 100,9 100,6 100,5 100, ,6 103,2 98,1 99,9 103,3 102,2 102,5 101,8 102,0 101, ,2 103,9 97,4 101,2 104,8 103,6 103,9 103,0 104,1 103, ,3 104,5 97,6 103,4 108,9 107,1 105,9 105,3 106,5 106, ,2 105,4 97,2 104,1 112,6 109,4 107,7 107,8 109,1 108, ,3 108,5 99,0 107,5 114,8 112,1 110,4 110,3 113,2 112, ,5 111,6 100,8 110,6 117,7 115,1 113,7 114,0 116,8 115, ,1 115,5 104,5 113,4 119,8 117,4 117,3 118,3 121,3 120, ,7 117,6 107,8 117,4 119,9 119,0 120,0 121,4 123,7 122, ,7 123,9 111,6 121,6 123,0 122,6 124,1 125,8 127,0 126, ,6 125,8 113,5 124,1 127,0 126,1 126,8 128,4 129,7 129, ,6 125,4 111,9 124,3 127,5 126,6 126,6 127,0 129,1 128, ,4 124,3 114,1 124,4 124,7 124,1 125,7 126,3 128,5 127, ,4 125,7 116,6 129,4 128,8 129,0 130,0 126,3 128,5 127, ,7 131,5 122,7 137,2 137,3 137,3 138,4 131,6 132,9 132, ,2 136,3 125,3 141,6 143,1 142,5 143,1 135,9 137,4 136, ,6 137,1 125,1 144,6 146,4 145,8 145,2 136,9 138,7 138, ,0 141,2 125,9 147,9 151,0 149,9 147,9 139,3 141,5 140, ,3 144,4 127,3 149,9 152,0 151,2 150,6 141,8 143,5 142, ,0 144,9 127,9 151,5 153,4 152,6 151,7 142,9 144,3 143, ,3 147,3 128,8 157,9 162,3 160,8 156,0 148,6 147,8 147, ,2 148,9 130,6 159,3 164,0 162,1 159,2 148,6 150,1 149,5 Nimellispalkkojen kehitys on muunnettu reaalista ansiokehitystä kuvaavaksi kuluttajahintaindeksillä deflatoimalla. The development in real earnings is measured by using the consumer price index as the deflator. 7 Metsäsektorin työvoima
20 7 Forest sector s labour force 7.12 Metsäteollisuuden työtaistelut Labour disputes in the forest industries, Vuosi Puutuoteteollisuus Massa- ja paperiteollisuus Kaikki toimialat Year Wood-products industries Pulp and paper industries All industries Työtaisteluiden Työtaisteluun Menetettyjä Työtaisteluiden Työtaisteluun Menetettyjä Työtaisteluiden lukumäärä osallistuneita työpäiviä lukumäärä osallistuneita työpäiviä lukumäärä Number of Workers Working Number of Workers Working Number of labour disputes involved days idle labour disputes involved days idle labour disputes Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2003
21 7 Metsäsektorin työvoima 7.13 Metsäsektorin työtapaturmat Forest sector accidents, Vuosi Metsätalous Forestry Metsäteollisuus Forest industries Kaikki toimialat Year Palkansaajat Metsänomistajat Yhteensä Puutuote- Massa- ja paperi- Yhteensä yhteensä teollisuus teollisuus Wage and Non-industrial, Total Wood-products Pulp and paper Total All industries salary earners private forest owners industries industries Lähteet: Tilastokeskus; Maatalousyrittäjien eläkelaitos Sources: Statistics Finland; the Farmers Social Insurance Institution Metsätilastollinen vuosikirja
22 7 Forest sector s labour force 7.14 Metsäsektorin työtapaturma-alttius Forest sector s accident susceptibility, Tapaturmaa/1 000 henkilötyövuosi Accidents/1 000 man-years Vuosi Metsätalous Forestry Metsäteollisuus Forest industries Kaikki toimialat Year Palkansaajat Metsänomistajat Yhteensä Puutuote- Massa- ja paperi- Yhteensä yhteensä teollisuus teollisuus Wage and Non-industrial, Total Wood-products Pulp and paper Total All industries salary earners private forest owners industries industries Lähteet: Tilastokeskus; Maatalousyrittäjien eläkelaitos Sources: Statistics Finland; the Farmers Social Insurance Institution 232 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2003
23 7.15 Metsätalouden tutkinnon suorittaneet Forestry education, number of students graduating annually, Metsätilastollinen vuosikirja Koulutusaste ja nimike Education level category and title KAIKKIAAN TOTAL Keskiaste Upper secondary education Metsuri, metsämekaanikko, metsätalouden perustutkinto Forestry worker, forestry mechanic, basic degree in forestry Metsäkoneenkuljettaja Forestry machine operator Metsäkoneasentaja Forestry machine technician Metsätalouden ammatti- ja erikoisammattitutkinnot Professional and specialist degree in forestry Muu koulutus Other Alin korkea-aste Lowest tertiary education Metsäteknikko 1, metsätalousteknikko Forest technician 1, forestry technician Alempi korkeakouluaste Lower-degree tertiary education Metsätalousinsinööri, maatalous- ja metsätieteiden kandidaatti Forestry engineer, Bachelor of Science Ylempi korkeakouluaste Higher-degree tertiary education Metsänhoitaja, maatalous- ja metsätieteiden maisteri Graduate forester, Master of Science Tutkijakoulutusaste Doctorate or equivalent tertiary education Maatalous- ja metsätieteiden lisensiaatti Licentiate of Science Maatalous- ja metsätieteiden tohtori Doctor of Science Vuoteen 1986 asti Down to year Metsäsektorin työvoima
24 234 Finnish Statistical Yearbook of Forestry Metsäteollisuuden tutkinnon suorittaneet Education for forest industries, number of students graduating annually, Koulutusaste ja nimike Education level category and title KAIKKIAAN TOTAL Keskiaste Upper secondary education Puutuoteteollisuus Wood-products-industries Puuseppä, mekaanikko, puualan perustutkinto Joiner, wood-technology mechanic, basic degree in wood technology Veneenrakennuksen perustutkinto Basic degree in wooden boatbuildning Terähuollon perustutkinto Basic degree in saw blade services Puutuoteteollisuuden ammatti- ja erikoisammattitutkinnot Professional and specialist degree in wood-products industry Muu puutuoteteollisuuden koulutus Other wood-products industry education Massa- ja paperiteollisuus Pulp and paper industries Prosessinhoitaja, paperiteollisuuden perustutkinto Paper-industry process manager, basic degree in paper industries Paperiteollisuuden ammatti- ja erikoisammattitutkinnot Professional and specialist degree in paper industries Muu massa- ja paperiteollisuuden koulutus Other pulp and paper industry education Alin korkea-aste Lowest tertiary education Teknikko, puutekniikka Wood technology technician Teknikko, paperitekniikka Paper-industry technician Alempi korkeakouluaste Lower-degree tertiary education Insinööri, puutekniikka Woodworking-industry engineer Insinööri, paperitekniikka Paper-industry engineer Ylempi korkeakouluaste 1 Higher-degree tertiary education 1 Diplomi-insinööri, puunjalostustekniikka Master of Science Tutkijakoulutusaste 1 Doctorate or equivalent tertiary education Tekniikan lisensiaatti, puunjalostustekniikka Licentiate of Science Tekniikan tohtori, puunjalostustekniikka Doctor of Science Forest sector s labour force 1 Koulutusnimike sisältää puutuote- ja massa- ja paperiteollisuuden lisäksi myös graafisen tekniikan koulutuksen. Education for wood-products and pulp and paper industries as well as for printing and publishing is included.
7 METSÄSEKTORIN TYÖVOIMA
7 METSÄSEKTORIN TYÖVOIMA Kansantalouden työllisyys parani edelleen vuonna 1999 mikä näkyi myös metsäsektorin työllisyyden hienoisena paranemisena. Metsätaloudessa työttömyys oli kuitenkin liki viisi prosenttiyksikköä
Lisätiedot7 METSÄSEKTORIN TYÖVOIMA
7 METSÄSEKTORIN TYÖVOIMA Metsätalous ja metsäteollisuus työllistivät vuonna 2001 kaikkiaan 94 000 henkilöä eli noin 4 prosenttia kansantalouden työllisistä. Heistä kolme neljäsosaa oli metsäteollisuuden
Lisätiedot7 METSÄSEKTORIN TYÖVOIMA
7 METSÄSEKTORIN TYÖVOIMA Metsätalous ja metsäteollisuus työllistivät vuonna 2005 kaikkiaan 91 800 henkilöä eli 3,8 prosenttia kansantalouden työllisistä. Näistä kolme neljäsosaa oli metsäteollisuuden palveluksessa.
Lisätiedot7 METSÄSEKTORIN TYÖVOIMA
7 METSÄSEKTORIN TYÖVOIMA Kansantalouden työllisyys parani edelleen vuonna 1998. Vaikutus näkyi etenkin metsätaloudessa, jossa työllisyys parani selvästi edellisvuoteen verrattuna. Tästä huolimatta metsätalouden
Lisätiedot7 METSÄSEKTORIN TYÖVOIMA
7 METSÄSEKTORIN TYÖVOIMA Metsätalous ja metsäteollisuus työllistivät vuonna 2003 kaikkiaan 89 000 henkilöä eli 3,8 prosenttia kansantalouden työllisistä. Heistä runsas kolme neljäsosaa oli metsäteollisuuden
Lisätiedot7 Metsäsektorin työvoima
7 Metsäsektorin työvoima Vuonna 2013 metsäsektorin työllisten määrä pysytteli edellisvuoden tasolla. Metsätalous ja metsäteollisuus työllistivät 65 000 henkilöä, mikä vastasi 2,6 prosenttia kaikista työllisistä.
Lisätiedot7 Metsäsektorin työvoima
7 Metsäsektorin työvoima Vuonna 2012 metsäsektorin työllisten määrä väheni edellisvuodesta lähes seitsemällä prosentilla. Metsätalous ja metsäteollisuus työllistivät 65 000 henkilöä, mikä vastasi 2,6 prosenttia
Lisätiedot7 METSÄSEKTORIN TYÖVOIMA
7 METSÄSEKTORIN TYÖVOIMA Metsätalous ja metsäteollisuus työllistivät vuonna 2004 kaikkiaan 88 100 henkilöä eli 3,7 prosenttia kansantalouden työllisistä. Noin kolme neljäsosaa oli metsäteollisuuden palveluksessa.
Lisätiedot8 METSÄSEKTORIN TYÖVOIMA
8 METSÄSEKTORIN TYÖVOIMA Luvun pääpaino on metsäsektorin työvoimaa ja palkkakehitystä kuvaavilla taulukoilla. Metsätalouden työvoimatietoja esitetään mm. työlajeittain ja ammattiaseman mukaan luokiteltuina.
Lisätiedot8 METSÄSEKTORIN TYÖVOIMA
8 METSÄSEKTORIN TYÖVOIMA Vuonna 1996 koko kansantalouden työllisyys koheni hieman edellisvuoteen verrattuna. Metsäsektorin työttömyys pysyi kuitenkin lähes samalla tasolla kuin vuonna 1995. Metsätalouden
Lisätiedot7 METSÄSEKTORIN TYÖVOIMA
7 METSÄSEKTORIN TYÖVOIMA Metsätalous ja metsäteollisuus työllistivät vuonna 2007 kaikkiaan 86 400 henkilöä, mikä oli 3,5 prosenttia koko kansantalouden työllisistä. Metsäsektorin henkilöstöstä kolme neljäsosaa
Lisätiedot7 Metsäsektorin työvoima
7 Metsäsektorin työvoima Metsäsektorin työllisyys väheni edelleen hieman vuonna 2010. Metsätalous ja metsäteollisuus työllistivät yhteensä 69 000 henkilöä, mikä vastasi vajaata kolmea prosenttia koko kansantalouden
LisätiedotRaakapuun käyttö 2010
Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 22/2011 Raakapuun käyttö 2010 Raakapuun käyttö 72 miljoonaa kuutiometriä 31.5.2011 Veli Suihkonen Muutettu 6.9.2011 Vuonna 2010
Lisätiedot7 METSÄSEKTORIN TYÖVOIMA
7 METSÄSEKTORIN TYÖVOIMA Metsätalous ja metsäteollisuus työllistivät vuonna 2006 kaikkiaan 89 400 henkilöä eli 3,7 prosenttia koko kansantalouden työllisistä. Kolme vuosikymmentä sitten vastaava osuus
LisätiedotPuun hinnat metsäkeskuksittain 2010
Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 6/2011 Puun hinnat metsäkeskuksittain 2010 4.2.2011 Yrjö Sevola Pekka Ollonqvist Reaalinen kantohintataso nousi 8,5 prosenttia
Lisätiedot7 Metsäsektorin työvoima
7 Metsäsektorin työvoima Metsäsektorin työllisten määrä pysyi edellisvuoden tasolla vuonna 2011. Metsätalous ja metsäteollisuus työllistivät 69 000 henkilöä, mikä vastasi vajaata 3 prosenttia kaikista
LisätiedotPuukauppa alueittain 2013
Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 11/2014 Puukauppa alueittain 2013 1.4.2014 Martti Aarne Vuoden 2013 reaalinen kantohintataso 2 prosenttia edellisvuotta korkeampi
LisätiedotPuun hinnat metsäkeskuksittain 2009
Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 17/2010 Puun hinnat metsäkeskuksittain 2009 5.5.2010 Yrjö Sevola Pekka Ollonqvist Reaalinen kantohintataso laski 14 prosenttia
LisätiedotDiplomi-insinöörien ja arkkitehtien työttömyysaste vakaa 2,1 %. Alueelliset erot selvät.
Tutkimus/js 11.11.2008 Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien työttömyysaste vakaa 2,1 %. Alueelliset erot selvät. Työttömien diplomi-insinöörien ja arkkitehtien lukumäärä heinä-syyskuussa 2008 oli keskimäärin
LisätiedotTYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012
TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 01 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 01 toisella neljänneksellä, prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta 0, prosenttiyksikköä. Helsingissä
Lisätiedotkuutiometriin, mikä vastaa noin 37 miljoonaa kuutiometriä yksityismetsistä
Puun ostot ja hinnat joulukuu 2001 Toimittaja: Martti Aarne 16.1.2002 608 Vuoden 2001 puukauppa jäi 30 miljoonaan kuutiometriin Vuosi 2001 oli puumarkkinoilla hiljainen, vaikka marraskuun myrskyt lisäsivätkin
LisätiedotPhoto: Paavo Keränen. KAINUU in statistics 2009
Photo: Paavo Keränen KAINUU in statistics 2009 KAINUU IN PROPORTION TO THE WHOLE OF FINLAND Forest area Total area Roads Primary production Summer cottages Unemployed Populat. over 64 years Number of farms
LisätiedotTeollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2014
Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 6/214 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214
LisätiedotTYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012
35 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 kolmannella neljänneksellä 73,6 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta 0,6 prosenttiyksikköä.
LisätiedotToimiala- ja tilastokatsaus toukokuu 2011
Toimiala- ja tilastokatsaus toukokuu 2011 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, Työ- ja elinkeinoministeriön ja ETLAn sekä Pohjanmaan kauppakamarin omaan aineistoon. Toimialarakenne
LisätiedotTYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013
24 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2013 toisella neljänneksellä 74,0 prosenttia. Työllisyysaste aleni vuoden takaisesta hivenen. Positiivisena
LisätiedotLuonnollinen väestölisäys, nettomaassamuutto ja nettosiirtolaisuus Keski-Suomessa 2000-2009. Nettosiirtolaisuus Nettomaassamuutto Luonnollinen lisäys
Luonnollinen väestölisäys, nettomaassamuutto ja nettosiirtolaisuus Keski-Suomessa 2-29 12 1 8 6 178 137 371 315 28 438 518 424 4 144 2-2 -4 131 1 2 3 4 5 6 7 8 9 Nettosiirtolaisuus Nettomaassamuutto Luonnollinen
LisätiedotTYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011
37 TYÖLLSYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSNGSSÄ 3. VUOSNELJÄNNEKSELLÄ Helsingin työllisyysaste oli vuoden kolmannella neljänneksellä 74,1 prosenttia, mikä oli 0,5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuosi sitten. Työllisten
LisätiedotSyksyn puukauppa jatkuu edellisvuosia tuntuvasti hiljaisempaan tahtiin. Syyskuussa metsäteollisuus osti puuta 2,1 miljoonaa kuutiometriä,
Puun ostot ja hinnat syyskuu 2001 Toimittaja: Martti Aarne 19.10.2001 598 Syyskuun puukaupassa 50 prosentin lasku edellisvuodesta Syksyn puukauppa jatkuu edellisvuosia tuntuvasti hiljaisempaan tahtiin.
Lisätiedot2,8 miljoonaa kuutiometriä. Puukaupan reipas tahti on jatkunut helmikuussa: viikoilla 6 7 puuta kertyi yhteensä 1,5 miljoonaa kuutiometriä.
Puun ostot ja hinnat tammikuu 2001 Toimittaja: Martti Aarne 20.2.2001 564 Ennätysvilkas tammikuu puukaupassa Vuosi on puumarkkinoilla alkanut erittäin vilkkaasti. Tammikuun 2001 puun ostomäärä yksityismetsistä
LisätiedotTeollisuustuotanto. Industrial Production. Kehittyvät maat / Emerging countries. Maailma / World. Kehittyneet maat / Advanced countries.
Teollisuustuotanto Industrial Production 13 125 12 115 11 15 1 95 9 85 8 27,1=1 27 28 29 21 Kehittyvät maat / Emerging countries Maailma / World Kehittyneet maat / Advanced countries Suomi/Finland Viimeinen
LisätiedotTeollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 1/2016
Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 1/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215
LisätiedotPuun ostot ja hinnat lokakuu 2001. Puukauppa piristymässä 22.11..2001 601
Puun ostot ja hinnat lokakuu 2001 Toimittaja: Martti Aarne 22.11..2001 601 Puukauppa piristymässä Puukauppa on marraskuussa hieman vilkastunut alkusyksyn puumääriin verrattuna. Viikolla 46 teollisuus osti
LisätiedotHämeen työllisyys- ja työpaikkatilanne selvästi vuoden takaista parempi
Hämeen ELY-keskus tiedottaa TAMMIKUUN TYÖLLISYYSKATSAUS Julkaistavissa 22.02.2011 klo 9.00 Hämeen työllisyys- ja työpaikkatilanne selvästi vuoden takaista parempi Kanta- ja Päijät-Hämeen maakuntien (Hämeen
LisätiedotEläkkeellesiirtymisikä vuonna 2014. Jari Kannisto Kehityspäällikkö 5.2.2015
Eläkkeellesiirtymisikä vuonna 2014 Jari Kannisto Kehityspäällikkö 5.2.2015 Aiheet Työeläkkeelle siirtyneiden määrä Eläkkeellesiirtymisiän kehitys Työllisyys Työllisen ajan odote Eläketurvakeskus 2 Eläkkeelle
LisätiedotKauppa luo kasvua 15.8.2016. Jaana Kurjenoja
Kauppa luo kasvua Kauppa luo varallisuutta yhteiskuntaan Osuus arvonlisäyksestä 2015 Kauppa 20% 9% 9% Metalli- ja elektroniikkateollisuus Muu jalostus Ammatillinen ja tieteellinen toiminta, hallinto- ja
Lisätiedot6 PUUN KORJUU JA KULJETUS
6 PUUN KORJUU JA KULJETUS Luku käsittelee puun korjuun ja kaukokuljetuksen kalustoa, suoritteita ja kustannuksia. Valtaosa tässä luvussa julkaistavista tiedoista perustuu Metsäntutkimuslaitoksen ja Metsätehon
Lisätiedot8 Puun käyttö. Metsätilastollinen vuosikirja 2011 265
8 Puun käyttö Vuonna 2010 Suomessa käytettiin raakapuuta 70,8 miljoonaa kuutiometriä, eli yli 11 miljoonaa kuutiometriä enemmän kuin vuotta aiemmin. Pääosa raakapuusta 62,4 miljoonaa kuutiometriä kului
Lisätiedot2016:20 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2016
2016:20 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2016 Työpaikkojen määrä kasvoi Helsingissä vuoden 2016 ensimmäisellä neljänneksellä prosentilla vuoden takaisesta. Liukuvan vuosikeskiarvon
LisätiedotMetsänhoito- ja metsänparannustöiden kustannukset 2009
Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 23/2010 Metsänhoito- ja metsänparannustöiden kustannukset 2009 28.5.2010 Marja-Liisa Juntunen Helena Herrala-Ylinen Metsänhoito-
LisätiedotPohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013
Pohjanmaan kauppakamari Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, Työ- ja elinkeinoministeriön ja ETLAn sekä Pohjanmaan kauppakamarin omaan
LisätiedotPuun ostot ja hinnat marraskuu 2001. Myrskytuhopuu on vilkastuttanut puukauppaa 19.12.2001 605
Puun ostot ja hinnat marraskuu 2001 Toimittaja: Martti Aarne 19.12.2001 605 Myrskytuhopuu on vilkastuttanut puukauppaa Koko syksyn puolivauhdilla käyneessä puukaupassa näkyi marraskuussa piristymisen merkkejä.
LisätiedotTeollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 4/2016
Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 4/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215
Lisätiedot5 PUUN KORJUU JA KULJETUS
5 PUUN KORJUU JA KULJETUS Metsäteollisuuden ja Metsähallituksen hakkaamasta puusta korjattiin vuonna 2002 koneellisesti 96 prosenttia. Puunkorjuu maksoi keskimäärin 8,63 euroa kuutiometriltä, mikä oli
LisätiedotEuromaat kehittyvät epäyhtenäisesti / Euro Countries Are Developing Unevenly
Euromaat kehittyvät epäyhtenäisesti / Euro Countries Are Developing Unevenly Teollisuuden ja palvelualojen ostopäällikköindeksi / Manufacturing and Services Sector Purchasing Magers Index 5 = ei muutosta
LisätiedotTilastotietoja suuralue- ja maakuntajaolla (NUTS2 ja NUTS3)
Tilastotietoja suuralue- ja maakuntajaolla (NUTS2 ja NUTS3) 18.12.2012 Maakunnat (NUTS3) 1.1.2012 Yhteensä 18 (+1) maakuntaa 01 Uusimaa 02 Varsinais-Suomi 04 Satakunta 05 Kanta-Häme 06 Pirkanmaa 07 Päijät-Häme
LisätiedotPuun energiakäyttö 2011
Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 16/2012 Puun energiakäyttö 2011 25.4.2012 Esa Ylitalo Metsähaketta käytettiin 7,5 miljoonaa kuutiometriä vuonna 2011 Lämpö- ja
LisätiedotKaupan näkymät 2012-2013
Kaupan näkymät 212-213 Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan myynti 21 Yht. 118,5 mrd. euroa (pl. alv) 13 % 12 % 3 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58 % Lähde:
LisätiedotTeknologiateollisuuden uudet tilaukset* vuosineljänneksittäin New orders of technology industries* by quarters
Teknologiateollisuuden uudet tilaukset* vuosineljänneksittäin New orders of technology industries* by quarters 75 7 65 6 55 5 45 4 35 3 25 2 15 1 5 Milj. euroa, nimellisin hinnoin / Mil. euros, in nominal
LisätiedotPalvelujen suhdannetilanne: Palvelujen kehitys seisahtunut tulevaisuudenodotukset vaimeat
Palvelujen suhdannetilanne: Palvelujen kehitys seisahtunut tulevaisuudenodotukset vaimeat, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti Palvelualojen työnantajat PALTA ry BKT-aikasarjaan merkittävä
LisätiedotTeollisuuden kehitystä ennakoiva indikaattori* EU-maissa Industrial confidence indicator* for EU countries Saksa/Germany Ranska/France Iso-Britannia/UK Suomi/Finland Ruotsi/Sweden 25 2 15 1 5-5 -1-15 -2-25
Lisätiedot5PUUNKORJUUJAKULJETUS
5PUUNKORJUUJAKULJETUS Luvussa käsitellään puun korjuun ja kaukokuljetuksen kalustoa, suoritteita ja kustannuksia. Tilastot osoittavat puunkorjuun koneellistuneen nopeasti. Vuonna 1998 metsäteollisuuden
LisätiedotTeollisuustuotannon kehitys vuosittain Industrial Production Development by Year
Lähde/Source: Consensus Economics R:\kvtalous\jpkv7af.ppt 28.12.29/jp Teollisuustuotannon kehitys vuosittain Industrial Production Development by Year 48 46 44 42 4 38 36 34 32 3 28 26 24 22 2 18 16 14
LisätiedotTYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS ETELÄ-SAVOSSA TAMMIKUU 2O12
TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS ETELÄ-SAVOSSA TAMMIKUU 2O12 Julkaistavissa 21.2. klo 9.00 -----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
LisätiedotTeollisuustuotannon määrä kuukausittain Industrial Production Volume Monthly
Teollisuustuotannon määrä kuukausittain Industrial Production Volume Monthly 14 2,1=1 135 13 125 12 115 11 15 1 95 Suomi / Finland EU27-maat / EU 25- countries USA Japani / Japan 9 Kausipuhdistettu volyymi-indeksi,
LisätiedotEuromaat kehittyvät epäyhtenäisesti / Euro Countries Are Developing Unevenly
Euromaat kehittyvät epäyhtenäisesti / Euro Countries Are Developing Unevenly Teollisuuden ja palvelualojen ostopäällikköindeksi / Manufacturing and Services Sector Purchasing Magers Index 5 = ei muutosta
LisätiedotSuhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät
Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Tilastotiedon hyödyntäminen -seminaari Hämeenlinna 12.05.2010 2010 Bruttokansantuote, neljännesvuosittain Viitevuoden 2000 hintoihin 46000 44000
LisätiedotKorkeakoulujen KOTA-seminaari
Tilastokeskuksen tiedonkeruut korkeakouluilta Opiskelija- ja tutkintotiedonkeruut Korkeakoulujen Anna Loukkola Oppilaitostilastojen tiedonkeruut korkeakouluilta Tutkintoon johtavan koulutuksen yliopisto-opiskelijat
LisätiedotPuun energiakäyttö 2010
Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 16/2011 Puun energiakäyttö 2010 3.5.2011 Esa Ylitalo Metsähaketta käytettiin lähes 7 miljoonaa kuutiometriä Lämpö- ja voimalaitoksissa
LisätiedotPuunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna 2014. Metsätehon tuloskalvosarja 7a/2015 Markus Strandström Metsäteho Oy
Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna 214 Metsätehon tuloskalvosarja 7a/215 Markus Strandström Metsäteho Oy Tietoa tilastosta Tilasto seuraa kotimaisen raakapuun korjuun ja kaukokuljetuksen määriä ja kustannuksia
LisätiedotTeollisuuden kehitystä ennakoivia indikaattoreita USAssa ja Euroalueella Future Industrial Trend Indicators in the USA and Euro Area 12
Teollisuuden kehitystä ennakoivia indikaattoreita USAssa ja Euroalueella Future Industrial Trend Indicators in the USA and Euro Area 12 5 Euroalueen teollisuuden luottamusindeksi, vas.ast. / Industrial
LisätiedotPerustietoa metsäteollisuuden henkilöstöstä ja palkoista
216 Perustietoa metsäteollisuuden henkilöstöstä ja palkoista 1 Metsäteollisuuden henkilöstö koostuu oman alansa ammattilaisista Metsäteollisuuden osuus Suomen viennistä on peräti kaksikymmentä prosenttia.
Lisätiedot4 PUUKAUPPA JA HAKKUUT
4 PUUKAUPPA JA HAKKUUT Jo kolmena peräkkäisenä vuonna markkinapuuta on hakattu reilusti yli 50 miljoonaa kuutiometriä. Vuonna 1999 hakkuumäärä nousi 55,3 miljoonaan kuutiometriin eli hieman edellisvuotista
Lisätiedotosuus oli 10 prosenttia. Marraskuun hakkuut olivat samansuuruiset kuin edeltävällä 10-vuotiskaudella keskimäärin.
A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Markkinapuun hakkuut, työvoima ja korjuukalusto Marraskuu 2004 Toimittaja: Yrjö Sevola 31.12.2004 752 Marraskuun
Lisätiedot8 Puun käyttö. metsäteollisuustuotteiden heikentynyt kysyntä.
8 Puun käyttö Suomessa käytettiin vuonna 2008 raakapuuta 72,8 miljoonaa kuutiometriä. Käyttö väheni edellisvuoden huippulukemista 11 prosenttia. Pääosa raakapuusta, 66,3 miljoonaa kuutiometriä, kului metsäteollisuudessa.
LisätiedotTyöttömyyden vuositason kasvu hidastui viidentenä kuukautena peräkkäin
Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 23.12.2014 Marraskuun 2014 tilannekatsaus (tilastopäivä 28.11.2014) Työttömyyden vuositason kasvu hidastui viidentenä kuukautena peräkkäin Pirkanmaan TE-toimistossa
LisätiedotPuun hinnat metsäkeskuksittain vuosi 2006. Vuoden 2006 kantohinnat nousivat reaalisesti 1,1 prosenttia. Martti Aarne Mika Mustonen 11.4.
A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Puun hinnat metsäkeskuksittain vuosi 2006 Toimittajat: Pekka Ollonqvist Martti Aarne Mika Mustonen 11.4.2007
LisätiedotTeknologiateollisuuden liikevaihto alan merkittävimmillä alueilla Suomessa. Teknologiateollisuus ELY-alueittain 2014e
25.4.2016 TEKNOLOGIATEOLLISUUDEN KEHITYS ALUEITTAIN: Vuosi 2015 oli yrityksille haastava, liikevaihto jäi kokonaisuudessaan pakkaselle vuosi 2016 ei tuo olennaista muutosta kokonaiskuvaan Teknologiateollisuuden
LisätiedotPohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2014
Pohjanmaan kauppakamari Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2014 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, ELYkeskuksen ja Pohjanmaan kauppakamarin omaan aineistoon. Toimialarakenne
LisätiedotTyöttömät* koulutusasteen mukaan ELY-keskuksittain
Työttömät* koulutusasteen mukaan ELY-keskuksittain 2/12 215/12 Ekonomisti Heikki Taulu 45 4 35 25 Työttömien määrän suhteelliset muutokset koulutustason mukaan, koko maa Tutkijakoulutus 15 5 2/12 3/12
Lisätiedot8 Puun käyttö. Raakapuu
8 Puun käyttö Suomessa käytettiin raakapuuta 73,9 miljoonaa kuutiometriä vuonna 2013, mikä oli 3 miljoonaa kuutiometriä enemmän kuin vuosina 2010 2012. Tästä meni metsäteollisuuden raaka-aineeksi 64,5
LisätiedotArea and population 3. Demographic changes 4. Housing 5. Municipal economy 6. Sectoral employment 7. Labour and work self-sufficiency 8
2004 Statistics Uusimaa Helsinki Region Area and population 3 Demographic changes 4 Housing 5 Municipal economy 6 Sectoral employment 7 Labour and work self-sufficiency 8 Unemployment 9 Transport 10 Age
LisätiedotPohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Huhtikuu 2015
Pohjanmaan kauppakamari Toimiala- ja tilastokatsaus Huhtikuu 2015 Toimialarakenne kauppakamarialue 2012, yht. n. 110 000 työllistä 7 % 32 % 23 % 6 % Alkutuotanto Teollisuus Rakentaminen Kauppa Yksityiset
LisätiedotPerhevapaiden palkkavaikutukset
Perhevapaiden palkkavaikutukset Perhe ja ura tasa-arvon haasteena seminaari, Helsinki 20.11.2007 Jenni Kellokumpu Esityksen runko 1. Tutkimuksen tavoite 2. Teoria 3. Aineisto, tutkimusasetelma ja otos
LisätiedotEtelä-Suomen metsäverkkohanke
Etelä-Suomen metsäverkkohanke Esko Laitinen Metsänomistajien liitto Etelä-Suomi Taloustutkimus Oy:n vuonna 2010 tekemään tutkimukseen vastasi noin 1500 metsänomistajaa. Heidän tyytyväisyytensä metsäalan
Lisätiedot9 PUUN KÄYTTÖ. Tilastoa puun käytöstä Suomessa jäsentävät jako teolliseen ja ei-teolliseen puun käyttöön, jako kotimaiseen raakapuuhun
9 PUUN KÄYTTÖ Tilastoa puun käytöstä Suomessa jäsentävät jako teolliseen ja ei-teolliseen puun käyttöön, jako kotimaiseen raakapuuhun ja tuontipuuhun sekä raakapuulajeittaiset tiedot. Metsäteollisuuden
LisätiedotLukiokoulutuksen opiskelijamäärä väheni edelleen
Koulutus 2012 Lukiokoulutus 2011 Lukiokoulutuksen opiskelijamäärä väheni edelleen Tilastokeskuksen mukaan tutkintotavoitteisessa lukiokoulutuksessa oli vuonna 2011 yhteensä 109 000 opiskelijaa. Opiskelijamäärä
LisätiedotTeollisuuden ja palvelualojen ostopäällikköindeksi ja bruttokansantuote euroalueella
Teollisuuden ja palvelualojen ostopäällikköindeksi ja bruttokansantuote euroalueella Eurozone Manufacturing and Services Sector Purchasing Managers Index 5 = ei muutosta edeltävästä kuukaudesta / 5 = no
LisätiedotMetalliteollisuuden palkkakehitys 2. nelj. 2012
TUTKIMUSYKSIKÖN JULKISUJ / Metalliteollisuuden palkkakehitys. nelj. RELINSIOT NOUSIVT, % PROSENTTI METLLISS Tässä palkkakatsauksessa esitettävät palkkatiedot perustuvat Elinkeinoelämän Keskusliiton (EK)
LisätiedotMetsänhoito- ja metsänparannustöiden kustannukset 2011
Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 28/2012 Metsänhoito- ja metsänparannustöiden kustannukset 2011 13.6.2012 Marja-Liisa Juntunen Helena Herrala-Ylinen Metsänhoito-
LisätiedotJoulukuun työllisyyskatsaus 2015
NÄKYMIÄ JOULUKUU 2015 POHJANMAAN ELY-KESKUS Joulukuun työllisyyskatsaus 2015 Julkaisuvapaa 27.1.2016 klo 9.00 Nyt myös Pohjanmaan ELY-alueen työttömyysaste yli 10 prosenttia. Uusien avoimien työpaikkojen
LisätiedotSatakunnan työllisyyskatsaus 2/2015
NÄKYMIÄ HELMIKUU 2015 SATAKUNNAN ELY-KESKUS Satakunnan työllisyyskatsaus 2/2015 Julkaisuvapaa tiistaina 24.3.2015 klo 9.00 Kesätyöpaikat lisäsivät avointen paikkojen määrää Satakunnassa Työnhakijat Satakunnan
LisätiedotTOIMIALAKATSAUS 2010
TOIMIALAKATSAUS 2010 Toimialakatsaus Tämä talouskatsaus tarkastelee tilannetta Pohjanmaan kauppakamarin alueella. Alue on sama kuin Pojanmaan TEkeskuksen alue ja käsittää Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan
LisätiedotExport Demand for Technology Industry in Finland Will Grow by 2.0% in 2016 GDP growth 2016/2015, %
Russia Rest of Eastern Europe Brazil America Middle East and Africa Export Demand for Technology Industry in Finland Will Grow by 2.% in 216 GDP growth 216/215, % 9 8 7 6 5 4 3 2 1-1 -2-3 -4 Average growth:
LisätiedotKustannustehokkuuden merkitys metsänhoidossa
Kustannustehokkuuden merkitys metsänhoidossa Juho Rantala 15.11.2011 Huittinen Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 Käsitteitä Tuottavuus on mittari sille, kuinka tehokkaasti resursseja käytetään
LisätiedotTeollisuustuotannon kehitys vuosittain
Teollisuustuotannon kehitys vuosittain Industrial production development by year 38 36 34 32 3 28 26 24 22 2 18 16 14 12 1 8 1998=1 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26e 27e 28e Kiina/China Etelä-Korea/Korea
LisätiedotYritysten näkymät Pohjanmaalla 14.9.2010 Bengt Jansson
Yritysten näkymät Pohjanmaalla 14.9.2010 Bengt Jansson Toimialarakenne 2009, P:maa+ K-P yht. n. 112 800 työllistä 28 % 10 % 24 % Alkutuotanto Teollisuus Rakentaminen Kauppa Yksityiset palvelut Julkinen
LisätiedotAlueelliset kehitysnäkymät syksyllä 2013 Tilaisuuden avaus Marja Karvonen, Satakunnan ELY-keskus
Alueelliset kehitysnäkymät syksyllä 2013 Tilaisuuden avaus Marja Karvonen, Satakunnan ELY-keskus Satakunnan ELY-keskus, Marja Karvonen 16.9. 2013 1 1990 1991 1992 1993 1994 199 1996 1997 1998 1999 2000
LisätiedotEmployment in North Ostrobothnia - Spring 2014 -
Employment in North Ostrobothnia - Spring 2014 - Senior Adviser Jarkko Pietilä Centre for Economic Development, Transport and the Environment for North Ostrobothnia Department of Economic Development,
Lisätiedot6 PUUN KORJUU JA KULJETUS
6 PUUN KORJUU JA KULJETUS Luvussa käsitellään puun korjuun ja kaukokuljetuksen kalustoa, suoritteita ja kustannuksia. Tilastot osoittavat puunkorjuun koneellistuneen nopeasti. Vuonna 1996 pystykauppapuusta
LisätiedotSyyskuun työllisyyskatsaus 9/2013
NÄKYMIÄ SYYSKUU 2013 KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUS Syyskuun työllikatsaus 9/2013 Julkaisuvapaa tiistaina 22.10.2013 klo 9.00 Kaakkois-Suomen työllikatsaus kuu 2013 Työttömien työnhakijoiden määrä on lisääntynyt
LisätiedotKesäkuun työllisyyskatsaus 6/2014
NÄKYMIÄ KESÄKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Tuunia Keränen 0295 020 914 Kesäkuun työllisyyskatsaus 6/ Julkaisuvapaa torstaina 31.7. klo 9.00 Työttömyys edelleen kasvussa Uudellamaalla Uudenmaan elinkeino-,
LisätiedotNuorisokuntatakuun toteutumisesta Satakunnassa alkuvuonna 2013. Juhani Sundell Satakunnan ELY-keskus
Nuorisokuntatakuun toteutumisesta Satakunnassa alkuvuonna 2013 Juhani Sundell Satakunnan ELY-keskus 6.6.2013 Mikä nuorisotakuu? Nuorisotakuulla tarkoitetaan: Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle
LisätiedotTyömarkkinatilastoista, niiden käytöstä ja tulkinnoista
Työmarkkinatilastoista, niiden käytöstä ja tulkinnoista Jarkko Pietilä Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 27.3.2015 Pohjois-Pohjanmaan väestö 2013 VÄESTÖ 403 287 TYÖVOIMA 184 542 TYÖVOIMAN ULKOPUOLISET 218
LisätiedotTilastotietoja Kymenlaaksosta. 29.1.2016 päivitetty
Tilastotietoja Kymenlaaksosta päivitetty Kymenlaakson väkiluku kunnittain 2015 Väkiluku yhteensä 179 861 ennakko (1.1.2015) 2 Lähde: Tilastokeskus ennakko Kymenlaakson väkiluku kunnittain 2015 Väkiluku
LisätiedotReaalinen kantohintaso oli viime vuonna 3,3 prosenttia alempi kuin vuonna 2000. Nimellisesti kantohinnat
Puun hinnat metsäkeskuksittain vuosi 2001 Toimittajat: Pekka Ollonqvist Martti Aarne 6.2.2002 610 Reaalinen kantohintataso laski 3,3 prosenttia vuonna 2001 Reaalinen kantohintaso oli viime vuonna 3,3 prosenttia
LisätiedotPirkanmaan TE-toimiston työttömien osuus työvoimasta oli 14,8 %, joka oli edelleen korkeampi kuin koko maan työttömyysaste 12,6 %.
Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 21.1.2014 Tilannekatsaus 31.12.2013 Työttömyys kasvoi erittäin paljon Työttömien työnhakijoiden määrä kasvaa yleensä joulukuussa kausiluonteisista syistä johtuen;
LisätiedotTeema 1: Globaali todellisuus
Teema 1: Globaali todellisuus 1. Maailman metsävarat 2. Maailman metsäteollisuus Tavoite: Auttaa asemoimaan Suomi metsämaana maapallon mittakaavassa 1. Maailman metsävarat Maailman metsät ja kasvillisuusvyöhykkeet
LisätiedotBruttokansantuotteen kehitys Development of Gross Domestic Product
Bruttokansantuotteen kehitys Development of Gross Domestic Product 2 19 18 17 16 15 14 13 12 11 1 9 2=1 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21e211e Kehittyvät maat / Emerging countries Maailma / World Kehittyneet
LisätiedotPohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Tammikuu 2013
Pohjanmaan kauppakamari Toimiala- ja tilastokatsaus Tammikuu 2013 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, Työ- ja elinkeinoministeriön ja ETLAn sekä Pohjanmaan kauppakamarin omaan
Lisätiedot