8 METSÄSEKTORIN TYÖVOIMA

Transkriptio

1 8 METSÄSEKTORIN TYÖVOIMA Vuonna 1996 koko kansantalouden työllisyys koheni hieman edellisvuoteen verrattuna. Metsäsektorin työttömyys pysyi kuitenkin lähes samalla tasolla kuin vuonna Metsätalouden työvoimasta noin neljännes oli työttömänä, sen sijaan metsäteollisuudessa työllisyystilanne oli parempi kuin muilla toimialoilla keskimäärin. Palkkojen reaalinen ansiokehitys on luvulla ollut metsätaloudessa ja metsäteollisuudessa parempi kuin muilla toimialoilla keskimäärin. Metsäteollisuudessa suotuisa palkkakehitys jatkui myös vuonna 1996, sen sijaan etenkin metsätalouden työntekijöiden palkkakehitys hidastui. Työvoima Vuonna 1996 metsätalous ja metsäteollisuus työllistivät kaikkiaan henkilöä eli lähes 5 prosenttia koko kansantalouden työllisistä (taulukko 8.2 ja kuva 8.1). Kaksi kolmasosaa metsäsektorilla työskennelleistä oli metsäteollisuuden palveluksessa. Metsäsektorin osuus Suomen vuoden 1996 koko tavaraviennin arvosta oli noin 30 prosenttia (taulukko 11.12) sekä bruttokansantuotteesta vajaat 8 prosenttia (taulukko 12.5). Koko kansantaloudessa vuonna 1996 tapahtunut lievä työllisyyden paraneminen ei kuitenkaan ulottunut metsäsektorille: toimialan keskimääräinen työttömyysaste oli vuonna 1996 noin 15 prosenttia eli lievästi suurempi kuin vuonna 1995 (taulukko 8.7). Metsätaloudessa työllisten määrä väheni vuodesta 1995 noin henkilöä eli lähes 11 prosenttia. Työpaikat vähenivät ensisijaisesti työntekijöiden ryhmässä (taulukko 8.3), sen sijaan metsätalouden toimihenkilöiden ja metsätalousyrittäjien työllisyys pysyi ennallaan. Työllisten lukumäärän vähenemisestä huolimatta ei metsätalouden työttömien määrä Tilastokeskuksen mukaan kuitenkaan lisääntynyt edellisestä vuodesta, joten metsätaloudesta työvoimaa siirtyi sekä eläkkeelle että muille toimialoille. Metsätalouden työttömyysaste oli kuitenkin selvästi keskimääräistä suurempi, noin 23 prosenttia. Metsätalouden työntekijöiden jakautuminen eri tehtäviin on esitetty taulukossa 8.4. Metsäntutkimuslaitoksen laatiman markkinapuun hakkuu- ja työvoimatilastosta saadut luvut eivät täysin vastaa Tilastokeskuksen työvoimatilaston lukuja (taulukko 8.3). Erot Metlan ja Tilastokeskuksen tietojen välillä johtuvat erilaisesta tilastointimenettelystä. Metsäteollisuuden (taulukko 8.6, kuvat 8.3 ja 8.4) työttömyysaste, 12 prosenttia, oli kaikkien toimialojen keskiarvoa pienempi. Puutavarateollisuudessa työttömyys lisääntyi lievästi johtuen lähinnä sahateollisuuden vaikeuksista (ks. luku 10). Massa- ja paperiteollisuus työllisti saman verran kuin vuonna Tiedot metsätalouden ja metsäteollisuuden työvoimasta perustuvat pääosin Tilastokeskuksen työvoimatutkimukseen. Työvoimatutkimus on kuukausittain tehtävä otantatutkimus, jossa haastattelemalla kerätään tietoa työikäisten työhön osallistumisesta, työllisyydestä, työttömyydestä ja muusta toiminnasta. Tilastossa metsätalouden työllisiä ovat puunkorjuun, metsänhoidon, metsätalouden edistämisen ja muun metsätalouden piirissä työskentelevät henkilöt (ml. luonnonsuojelualueiden hoitotyöt). Ojituksen ja metsäteiden rakentamisen henkilöstö sekä tutkimus ja opetus eivät sisälly metsätalouden työllisiin. Vuoden 1997 alusta Metsätilastollinen vuosikirja 207

2 8 Forestry sector s labour force Työvoimatilaston laadintatapa muuttui vastaamaan paremmin EUn ja ILOn käyttämiä käsitteitä ja määritelmiä. Tämän vuoksi esim. taulukon 8.5 luvut vuodelta 1997 eivät ole täysin vertailukelpoisia aikaisempien vuosien kanssa. Uusi tilastointitapa painottaa enemmän yrittäjien ja yrittäjäperheenjäsenien osuutta aikaisempaan verrattuna. Koko työvoiman rakenne on viime vuosikymmeninä muuttunut tuntuvasti. Maa- ja metsätalouden osuus työllisistä on laskenut luvun alun yli 20 prosentista 6 prosenttiin vuonna 1996 (taulukko 8.1) ja alalla tehdyn työn määrä on selvästi vähentynyt (taulukko 8.5). Metsätaloudessa koneellisen hakkuun lisääntyminen (86 prosenttia metsäteollisuuden ja Metsähallituksen tekemistä hakkuista vuonna 1996, kuva 6.3) on vähentänyt työvoiman tarvetta metsissä. Metsäteollisuudessa automaatiotekniikan kehittyminen on muuttanut fyysisen työn pääasiassa erilaisiksi valvontatehtäviksi. Välillisesti metsäteollisuus kuitenkin työllistää useilla eri aloilla, joita ovat mm. konepajateollisuus, kuljetustoiminta, energiahuolto ja kemian teollisuus (ks. luku 12). Palkat Sekä metsätaloudessa että metsäteollisuudessa palkkakehitys on luvulla ollut suhteellisesti hieman parempi kuin muilla toimialoilla keskimäärin (taulukko 8.8, kuva 8.5). Vuodesta 1995 alkaen etenkin metsätalouden työntekijöiden palkkojen kehittyminen oli kuitenkin heikompaa kuin metsäteollisuudessa tai muilla toimialoilla. Metsätyöntekijöiden työlajeittaiset päiväkeskiansiot on esitetty taulukossa 8.9. Luvut ilmoittavat tehdyn työajan ansion ilman ylitöitä. Urakkapalkkaisilla, puutavaran teossa olevilla työtekijöillä palkka sisältää myös ansiontasausjärjestelmän mukaisen ansiontasauksen. Metsätyöntekijöiden keskimääräinen vuosiansio (taulukko 8.10) sisältää tehdyn työajan ansion lisäksi myös ns. ei-tehdyn työajan ansiot, joita ovat mm. ylityökorvaus, lomapalkka sekä matka- ja sairausajan palkat. Keskimääräisiin vuosiansioihin eivät toisaalta sisälly työvälineen osuus eivätkä verottomat korvaukset (mm. kilometrikorvaus ja yöpymiskorvaus). Yli 200 työpäivää vuodessa metsätöitä tehneiden työntekijöiden keskimääräinen vuosiansio ilman työvälineen osuutta oli noin markkaa vuonna 1996, josta tehdyn työajan ansion osuus oli kaksi kolmasosaa. Vuodesta 1995 keskimääräinen kokonaisvuosiansio nousi 0,6 prosenttia. Yli 200 työpäivää tehneiden metsätyöntekijöiden osuus oli 6,1 prosenttia koko metsätyövoimasta. Tähän ryhmään kuuluneet toimivat pääosin puutavaran valmistustehtävissä, kun taas alle 50 työpäivää vuodessa tehneet, palkkatilaston suurin ryhmä, olivat pääosin metsänhoito- ja taimitarhatöissä. Puutavarateollisuudessa kokonaistuntiansio vuonna 1996 oli 58,74 markkaa ja massa- ja paperiteollisuudessa 72,63 markkaa (taulukko 8.12). Vuoteen 1995 verrattuna tuntiansiot nousivat nimellisesti noin 4 ja 6 prosenttia. Kokonaistuntiansiot sisältävät säännölliseltä työajalta maksetun palkan vuorotyö- ja olosuhdelisineen sekä sunnuntai- ja ylityöpalkan perus- ja korotusosat. Vuosikeskiansiot sekä puutavaraettä massa- ja paperiteollisuudessa nousivat edellisvuodesta noin 3 prosenttia (taulukko 8.12). Vuosikeskiansiot perustuvat ympärivuotisessa työsuhteessa olleiden työntekijöiden ennakkoperinnän alaiseen rahapalkkaan. Metsäsektorin palkkatiedot perustuvat, metsäteollisuuden työntekijöiden vuosiansioita lukuunottamatta, Tilastokeskuksen keräämään palkkatilastoon. Metsätyöntekijöiden palkkatilastoon sisältyvät kaikki vuotiaat työntekijät, jotka kuuluvat metsä- ja taimitarha-alan työehtosopimuksen piiriin ja joiden palkanlaskenta tapahtuu atk -perusteisesti. Vuonna 1996 palkkatilaston kattavuus oli 41 prosenttia toimialan työntekijöistä. Palkanlaskentamenetelmän lisäksi tilaston kattavuutta alentaa se, että metsäkoneyrittäjien palveluksessa olevat metsäkonetyöntekijät eivät ole tilastossa mukana eikä tämän työntekijäryhmän palkkoja tilastoida säännöllisesti muuallakaan. Puu- ja erityisalojen liiton metsäkonealan työoloja ja palkkausta koskevan jäsenkyselyn mukaan (vuosi 1996, II neljännes) metsäkoneenkuljettajan keskimääräinen tuntiansio oli 44,25 markkaa. 208 Statistical Yearbook of Forestry

3 8 Metsäsektorin työvoima Työtaistelut Vuonna 1996 käytiin eri toimialoilla kaikkiaan 94 työtaistelua eli vähiten sitten vuoden 1972 (taulukko 8.13). Massa- ja paperiteollisuudessa oli 7 työtaistelua joissa menetettiin yhteensä 957 työpäivää. Puutavarateollisuudessa oli yksi työtaistelu. Myös metsätalouden puolella koettiin yksi päivän kestänyt työtaistelu koskien metsäkeskusten uudelleenjärjestelyjä. Työtapaturmat Työtapaturmien määrä on viime vuosina vähentynyt. Vuosina palkansaajille sattui vuosittain runsaat työtapaturmaa (taulukko 8.14). Vuonna 1993 tapaturmien määrä laski jo alle :een. Palkansaajille sattui vuonna 1995 metsätaloudessa 631 ja metsäteollisuudessa tapaturmaa. Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen ja työministeriön laatimaan tapaturmatilastoon ja ovat vakuutusyhtiöiden keräämiä ja luokittelemia. Tilasto käsittää ne tapaturmat, joista seurasi vähintään kolmen päivän työkyvyttömyys. Tilastossa ei ole mukana työmatkatapaturmia. Metsänomistajien itse tekemissä metsätöissä sattui vuonna 1996 kaikkiaan 824 työtapaturmaa, joista puutavaran teon osuus oli 66 prosenttia. Suurin osa tapaturmista johtui erilaisista työssä tapahtuneista kaatumisista. Näitä työtapaturmia tilastoi Maatalousyrittäjien eläkelaitos (MELA). Tilastoihin sisältyvät kaikki maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslain perusteella korvatut metsätyön vahingot. Osa pelkkää metsätaloutta harjoittavista tiloista ei kuulu tapaturmavakuutuslain piiriin, joten näiltä osin tilaston kattavuudessa on puutteita. Koulutus Taulukoissa 8.15 ja 8.16 on esitetty tiedot vuosittain valmistuneista metsäalan opiskelijoista. Tilastot sisältävät kaikki suoritetut tutkinnot riippumatta siitä, onko tutkinnon suorittaja jatkanut opiskeluaan myöhemmin ja suorittanut lisää tutkintoja. Taulukot sisältävät keskeisimpien koulutusnimikkeiden tiedot aikasarjoina. Koulutusnimikkeet on ryhmitelty Tilastokeskuksen käyttämien (Unescon koulutusluokitus ISCED), koulutusaikaan perustuvien eri koulutusasteiden mukaan joita on kaikkiaan kymmenen. Koulutuksessa, nimikkeissä ja koulutusasteissa vuosien mittaan tapahtuneiden muutosten vuoksi jouduttiin eri nimikkeitä taulukoissa yhdistelemään ja siirtämään koulutusasteesta toiseen. Varhaisempi koulutus ja sen myöhäisempi looginen jatke esitetään nykytilanteen mukaisesti. Tällöin esim. metsätyönjohtajan ja metsätalousteknikon sekä metsäteknikon ja metsätalousinsinöörin koulutusnimikkeet yhdistettiin, vaikka nimikkeistä toinen kuului alunperin eri koulutusasteeseen. Vastaavasti eräitä nimikkeitä yhdistettiin yhdeksi nykyisin käytössä olevaksi nimikkeeksi, koska samansisältöisestä koulutuksesta on ajan myötä ollut käytössä eri koulutusnimikkeitä. Metsä- ja puualan oppilaitoksia on tällä hetkellä noin 30. Metsäteollisuuteen liittyvää koulutusta annetaan lisäksi eräissä yleisissä teknillisissä oppilaitoksissa sekä eri teollisuusyhtiöiden omissa oppilaitoksissa. Ylintä metsäopetusta antavat Helsingin yliopiston maatalousmetsätieteellinen tiedekunta sekä Joensuun yliopiston metsätieteellinen tiedekunta. Vastavaa metsäteollisuuteen liittyvää koulutusta annetaan teknillissä korkeakouluissa. Metsänomistajille tarkoitettuja lyhytkursseja järjestävät yksityismetsätalouden järjestöt, metsäoppilaitokset sekä erilaiset kansalais- ja aikuisopistot. Metsätilastollinen vuosikirja 209

4 8 Forestry sector s labour force Millainen metsäsektori työllistää? Suomen metsäteollisuus käyttää puuta tai puuta vastaavaa raaka-ainetta (ns. ekvivalentti puuraaka-aine, sisältäen raakapuun lisäksi mm. tuontisellun ja kierrätyspaperin) yli 2,5 -kertaa enemmän kuin Itävallan ja Iso-Britannian metsäteollisuudet. Määrällisesti Itävallan metsäsektori¹ työllistää kuitenkin hieman enemmän ja Iso-Britannian noin viisinkertaisesti enemmän kuin Suomen vastaava metsäsektori. Teollisuudessa käytettyä puukuutiometriä kohden Itävallan metsäsektori työllistää kolminkertaisesti ja Iso-Britannian 13 -kertaisesti Suomeen verrattuna (metsäsektorin työpanosintensiteetti). Suomen metsäteollisuus on pääomavaltaista suurteollisuutta, joka keskittyy pääosin ensimmäisen asteen jalosteiden vientiin. Puun jatkojalostuksen osuus on Suomessa jäänyt suhtellisesti pieneksi eikä alalle ole juurikaan syntynyt uusia työpaikkoja. Vertailu Euroopan unionin edellä mainittuihin kahteen muuhun jäsenmaahan kuitenkin osoittaa, että erityisesti puun mekaanisen jatkojalostuksen merkitys työllistäjänä on merkittävä. Itävallassa puun laajennetun jatkojalostuksen osuus metsäsektorin työllisyydestä on huomattavasti suurempi (75 prosenttia) kuin Suomessa (44 prosenttia). Itävallassa metsäsektorin merkittävin työllistäjä onkin pienyritysvaltainen puusepänteollisuus, joka on pääosiltaan huonekaluteollisuutta. Iso-Britannia puolestaan on ensimmäisen asteen jalosteiden tuontimaa, jossa tuotannon painopiste on tuontiin perustuvassa jatkojalostuksessa. Jatkojalostuksen osuus metsäsektorin työllisyydestä on Iso-Britanniassa 88 prosenttia. Kymmenvuotisjaksolla metsäsektorin työllisyys väheni Suomessa 31 prosenttia, kun Itävallassa väheneminen oli vain 3 prosenttia. Iso-Britanniassa metsäsektorin työllisyys sen sijaan lisääntyi yhdellä prosentilla. Suomessa työpaikat hävisivät erityisesti pienyritysvaltaisilta toimialoilta kuten saha- ja puusepänteollisuudesta päinvastoin kuin Itävallassa, jossa alan työpaikat lisääntyivät. Ison-Britannian ja Itävallan metsäsektorin suurempi työllistävyys Suomeen verrattuna johtuu etenkin pitkälle viedystä mekaanisesta jatkojalostuksesta, johon niillä uskotaan suuren väestöpohjansa ja vientimarkkinoiden läheisyyden vuoksi olevan Suomea paremmat edellytykset. Suomen puualan tuotantoteknologian taso on korkea, mutta toimialan heikkouksiksi ovat osoittautuneet asiakaslähtöisen tuotannon ja markkinatuntemuksen puute. Ekvivalentin raakapuun teollinen käyttö ja metsäsektorin työllisyys Suomessa, Itävallassa ja Iso-Britanniassa 1994 Suomi Itävalta Iso-Britannia Ekvivalentin raakapuun teollinen käyttö, milj. m³ 69,2 26,5 24,9 Laajennetun metsäsektorin työlliset Metsäsektorin työpanosintensiteetti/1 000 m³ 2,12 5,66 27,39 Metsäsektorin osuus kokonaistyöllisyydestä, % 7,0 4,4 2,7 Metsäsektorin työllisten jakauma, % metsätalous metsäteollisuus jatkojalostus ¹ Metsäsektorilla tarkoitetaan tässä ns. laajennettua metsäsektoria, joka sisältää saha-, levy- massa- ja paperiteollisuuden (1. asteen jalostusvaihe) lisäksi myös puutalo-, puusepän- ja huonekaluteollisuuden sekä paperi- ja kartonkituoteteollisuuden ja graafisen teollisuuden (2. asteen jalostusvaihe). Lähde: Petäjistö ym Statistical Yearbook of Forestry

5 8 Metsäsektorin työvoima Kirjallisuus - Literature Ansiotasoindeksi 1996, 4. neljännes. SVT 1997:1. Tilastokeskus. 15 s. Ansiotasoindeksi 1997, 1. ja 2. neljännes. SVT 1997:2 ja SVT 1997:3. Tilastokeskus 15 s. Hinnat ja palkat, 1 3/1997. Tilastokeskus. 22 s. Koulutusluokitus, uusittu painos. Tilastokeskus. 232 s. Lehtoviita, J Metsä- ja puutalousalan koulutus. Tapion Taskukirja (22. uudistettu painos), s Kustannusosakeyhtiö Metsälehti. Maa- ja metsätyöntekijöiden palkat 1996, 4. neljännes ja vuosiansiot. SVT Palkat 1997:3. Tilastokeskus. 42 s. Markkinapuun hakkuu- ja työvoimatilasto, kuukausitilasto. Metsätilastotiedote-sarja. Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu. Metsäsektorin ajankohtaiskatsaus Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja s. Örn, J Metsä- ja metsäkonealan palkat. Tapion Taskukirja (22. uudistettu painos), s Kustannusosakeyhtiö Metsälehti. Petäjistö, L., Elovirta, P., & Selby, J. A Metsäsektorin rakenne ja työllisyys Suomessa, Itävallassa ja Iso-Britanniassa. Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja s. Ruotsalainen, M. Metsänomistajien koulutus ja neuvonta. Tapion Taskukirja (22. uudistettu painos), s Kustannusosakeyhtiö Metsälehti. Tapion vuosikirja Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio, metsäkeskukset, metsänhoitoyhdistykset. 60 s. Teollisuuden, rakennusalan ja liikenteen työntekijöiden palkat 1996, 4. neljännes. SVT Palkat 1997:6. Tilastokeskus. 47 s. Työvoimatilasto Vuosikatsaus, ennakkotietoja. SVT Työmarkkinat 1997:6. Tilastokeskus. 28 s. Työvoimatilasto 1997, kesäkuu ja 2. neljännes. SVT Työmarkkinat 1997:12. Tilastokeskus. 30 s. Muut tietolähteet - Other sources of information Maatalousyrittäjien eläkelaitos, tapaturmaosasto Metsäteollisuus ry Puu- ja erityisalojen liitto Tilastokeskus, ansiotasoindeksi, koulutus, palkat, työmarkkinat Metsätilastollinen vuosikirja 211

6 8 Forestry sector s labour force 1000 henkilöä persons Koko väestö Whole population (100%) Työikäiset Population of working age (75%) < 15 vuotiaat Population under 15 years 970 (19%) Työvoima Labour force (49%) Työlliset Employed (41%) 1 Muut Others (26%) Työttömät Unemployed 408 (8%) 75 vuotta täyttäneet Population aged 75 or more 304 (6%) Palveluelinkeinot Service industries (27%) Metsätalous Forestry 25 (1%) Maaja metsätalous Forestry and agriculture 148 (3%) Maatalous Agriculture 122 (2%) Metsäteollisuus Forest industries 73 (1%) Teollisuus- ja rakentaminen Manufacturing and construction 577 (11%) Muu teollisuus ja rakennustoiminta Other manufacturing and construction 505 (10%) ¹ Mm. koululaiset ja opiskelijat, kotitaloustyötä tekevät, työkyvyttömät ja eläkeläiset. Incl. school children, students, conscripts, persons performing domestic work, disabled and pensioners. Lähde: Tilastokeskus Source: Statistics Finland Kuva 8.1 Väestön pääryhmät 1996 Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan Figure 8.1 Distribution of the population in 1996 according to the labour force survey 212 Statistical Yearbook of Forestry

7 8 Metsäsektorin työvoima 1000 henkilöä 1000 persons 1000 henkilöä 1000 persons 30 Henkilöt yhteensä Työntekijät Total Wage earners Yrittäjät ja yrittäjäperheenjäsenet Self-employed and unpaid family members Toimihenkilöt Salaried employees Vuosi - Year Lähteet: Tilastokeskus Sources: Statistics Finland Kuva 8.2 Metsätalouden työlliset Figure 8.2 Persons employed in forestry, Vuosi - Year 1000 henkilöä 1000 persons 1000 henkilöä persons Henkilöt yhteensä Muu puutavarateollisuus ¹ 60 Total Other wood-products industry ¹ Sahateollisuus Sawmilling Vaneriteollisuus Plywood and veneer industry Muu levyteollisuus Other wood-based board industry Vuosi - Year ¹ Sisältää mm. rakennuspuusepäntuotteiden ja puutalojen valmistamisen. Including, inter alia, carpentry products and pre-fabricated wooden houses. Lähteet: Tilastokeskus ja Metsäntutkimuslaitos Sources: Statistics Finland and the Finnish Forest Research Institute Kuva 8.3 Puutavarateollisuuden työlliset Figure 8.3 Persons employed in wood-products industries, Vuosi - Year Metsätilastollinen vuosikirja 213

8 8 Forestry sector s labour force 1000 henkilöä 1000 persons 1000 henkilöä persons Henkilöt yhteensä Total Massateollisuus Pulp industry Paperiteollisuus Paper industry Kartonkiteollisuus Paperboard industry Vuosi - Year Lähteet: Sources: Kuva 8.4 Massa- ja paperiteollisuuden työlliset Figure 8.4 Persons employed in pulp and paper industries, Vuosi - Year Tilastokeskus ja Metsäntutkimuslaitos Statistics Finland and the Finnish Forest Research Institute 1980 = Metsätalous Forestry - Maatalous Agriculture - Metsäteollisuus Forest - industries Teollisuus yhteensä Manufacturing, - total Lähde: Tilastokeskus Vuosi - Year Source: Statistics Finland Kuva 8.5 Työntekijöiden reaaliansioiden kehitys toimialoittain Figure 8.5 Index of real earnings (workers only) , by branch of industry 214 Statistical Yearbook of Forestry

9 8 Metsäsektorin työvoima 8.1 Työvoima Total labour force, henkilöä persons Vuosi Työlliset Persons employed Työttömät Työvoima Metsätalous Maatalous Teollinen Rakennus- Palvelu- Yhteensä 2 yhteensä toiminta 1 toiminta elinkeinot Year Forestry Agriculture Industry Construction Service Total 2 Unemployed Total labour etc. 1 industries persons force ³ (TOL 1995) Ml. kaivostoiminta sekä energia- ja vesihuolto. Including mining and energy and water supply. 2 Ml. työlliset, joiden toimiala oli tuntematon. Including employed persons of unknown occupation. ³ Toimiluokitus muuttui. Varhaisemman aikasarjan tiedot on esitetty TOL luokituksen mukaisesti. Vuodesta 1995 alkaen tiedot ovat uuden TOL luokituksen mukaisia. Industrial classification changed. The annual data are classified according to the old SIC 1988 classification. Since 1995, the data are classified according to the new SIC 1995 classification. Lähde: Tilastokeskus Source: Statistics Finland Metsätilastollinen vuosikirja 215

10 8 Forestry sector s labour force 8.2 Metsäsektorin työlliset Persons employed in forestry sector, Työlliset, henkilöä Työllisyysosuus, % Vuosi Employed, persons Proportion of total employment, % Year Metsä- Metsä- Metsä- Koko Metsä- Metsä- Metsätalous teollisuus sektori yht. kansantalous talous teollisuus sektori yht. Forestry Forest Forestry sector, National Forestry Forest Forestry sector, industries total economy, total industries total ,7 5,2 7, ,3 5,0 7, ,4 4,8 7, ,3 4,6 6, ,1 4,3 6, ,1 4,0 6, ,9 4,0 5, ,9 3,8 5, ,7 3,5 5, ,6 3,8 5, ,5 3,7 5, ,3 3,5 4, ,4 3,5 4, ,4 3,6 5, ,2 3,7 4, ,3 3,6 4, ,2 3,5 4,7 Lähde: Source: Tilastokeskus Statistics Finland 8.3 Metsätalouden työlliset ammattiaseman mukaan Persons employed in forestry , by employment status henkilöä persons Palkansaajat Yrittäjät ja yrittäjä- Yhteensä Vuosi Wage and salary earners perheenjäsenet Year Työntekijät Toimihenkilöt Yhteensä Self-employed and Total Wage earners Salaried Total unpaid family members employees Lähde: Tilastokeskus Source: Statistics Finland 216 Statistical Yearbook of Forestry

11 8 Metsäsektorin työvoima 8.4 Metsätalouden työntekijät työlajeittain Persons employed in forestry , by type of work henkilöä Vuosi Puutavaran Lähikuljetus Uittotyöt Metsänhoito- Muut metsä- Yhteensä teko työt työt Year Felling of Forest Floating Silvicul- Other forest Total timber haulage tural work work persons Vuosina yksityismetsänomistajien omatoimisten hankintahakkuiden työvoimasta noin 30 % sisältyi tilastoon. Vuodesta 1989 alkaen tilasto ei sisällä omatoimisten hankintahakkuiden työvoimaa. The statistics include appr. 30% of the labour force in delivery-sale fellings made by non-industrial, private forest owners themselves during Since 1989, the delivery-sale fellings made by non-industrial, private forest owners themselves have not been included in the statistics. Lähde: Source: Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu The Finnish Forest Research Institute Metsätilastollinen vuosikirja 217

12 8 Forestry sector s labour force 8.5 Tehdyt työpäivät metsätaloudessa, maataloudessa ja kaikilla toimialoilla Working days in forestry, agriculture and in all industries, Tuhansia työpäiviä working days Vuosi ja Metsätalous Maatalous Kaikki toimi- Siitä: neljännes alat yhteensä Palkattu työ Year and Forestry Agriculture All industries Of which: quarter Paid labour Yhteensä Oman työn panos Yhteensä Oman työn panos Total Own labour input Total Own labour input (TOL 1995) ¹ I II III IV I IV ² I II Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen työvoimatilastoon, jonka menetelmää muutettiin vuoden 1983 alussa. Työpäivätietoja vuosilta ei ole korjattu vastaamaan vuosien tietoja. The figures are based on labour force surveys, the methods applied in which were changed at the beginning of The data concerning working days performed during have not been corrected so as to be comparable with the figures for Toimialaluokitus muuttui. Katso taulukko 8.1. Industrial classification changed. See Table 8.1. ² Tilastointimenetelmä muuttui vuoden 1997 alusta Method of compilation changed at the beginning of 1997 Lähde: Tilastokeskus Source: Statistics Finland 218 Statistical Yearbook of Forestry

13 8 Metsäsektorin työvoima 8.6 Metsäteollisuuden työlliset Persons employed by forest industries, Sisältää mm. rakennuspuusepäntuotteiden ja puutalojen valmistamisen. Including, inter alia, carpentry products and pre-fabricated wooden houses henkilöä persons Teollisuuslaji Branch of industry Puutavarateollisuus Wood-products industries Sahateollisuus Sawmilling Vaneriteollisuus Plywood and veneer industry Muu levyteollisuus Other wood-based board industry Muu puutavarateollisuus Other wood-products industry 1 Massa- ja paperiteollisuus Pulp and paper industries Massateollisuus Pulp industry Paperiteollisuus Paper industry Kartonkiteollisuus Paperboard industry Metsäteollisuus kaikkiaan Forest industries, total Lähteet: Sources: Tilastokeskus ja Metsäntutkimuslaitos Statistics Finland and the Finnish Forest Research Institute Metsätilastollinen vuosikirja 219

14 8 Forestry sector s labour force 8.7 Metsäsektorin työttömyys Unemployed persons in forestry sector, Työttömät, henkilöä Työttömyysaste, % Vuosi Unemployed, persons Unemployment rate, % Year Metsä- Metsä- Metsä- Kaikki Metsä- Metsä- Metsä- Kaikki talous 1 teollisuus 1, 2 sektori yht. 1, 2 toimialat talous 1 teollisuus 1, 2 sektori yht. 1, 2 toimialat Forestry 1 Forest Forestry sector, All industries Forestry 1 Forest Forestry sector, All industries industries 1, 2 total 1, 2 industries 1, 2 total 1, ,0 2,8 3,6 4, ,7 3,9 4,6 4, ,4 4,5 5,8 5, ,5 6,8 8,3 5, ,8 6,8 8,3 5, ,5 6,5 8,1 5, ,5 7,7 9,9 5, ,2 4,2 6,1 5, ,7 3,4 5,3 4, ,3 2,6 3,8 3, ,7 2,3 4,0 3, ,8 8,3 9,9 7, ,0 11,3 14,7 13, ,0 11,3 15,9 17, ,4 11,7 16,6 18, ,7 11,6 14,9 17, ,1 11,9 15,1 16,3 1 Ml. työttömyyseläkeläiset vuosina Persons on unemployment pensions are included in the figures for Ml. graafinen teollisuus vuosina The labour force in printing and publishing is included in the figures for Lähde: Source: Tilastokeskus Statistics Finland 220 Statistical Yearbook of Forestry

15 Metsätilastollinen vuosikirja Palkansaajien reaaliansioindeksi metsätaloudessa ja metsäteollisuudessa Index of real earnings in forestry and forest industries, Vuosi ja Metsätalous Metsäteollisuuden työntekijät Teollisuus yhteensä Kaikki toimialat neljännes Forestry Wage earners in forest industries Manufacturing, total All industries Year and Työntekijät Toimihenkilöt Keskimäärin Puutavarateollisuus Massa- ja paperi- Keskimäärin Työntekijät Työntekijät Toimihenkilöt Keskimäärin quarter teollisuus Wage Salaried Average Wood-products Pulp and paper Forest industries, Wage earners Wage Salaried Average earners employees industries industries average earners employees ,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100, ,6 101,5 98,2 100,1 101,6 101,1 100,9 100,6 100,5 100, ,6 103,2 98,1 99,9 103,3 102,2 102,5 101,8 102,0 101, ,2 103,9 97,4 101,2 104,8 103,6 103,9 103,0 104,1 103, ,3 104,5 97,6 103,4 108,9 107,1 105,9 105,3 106,5 106, ,2 105,4 97,2 104,1 112,6 109,4 107,7 107,8 109,1 108, ,3 108,5 99,0 107,5 114,8 112,1 110,4 110,3 113,2 112, ,5 111,6 100,8 110,6 117,7 115,1 113,7 114,0 116,8 115, ,1 115,5 104,5 113,4 119,8 117,4 117,3 118,3 121,3 120, ,7 117,6 107,8 117,4 119,9 119,0 120,0 121,4 123,7 122, ,7 123,9 111,6 121,6 123,0 122,6 124,1 125,8 127,0 126, ,6 125,8 113,5 124,1 127,0 126,1 126,8 128,4 129,7 129, ,6 125,4 111,9 124,3 127,5 126,6 126,6 127,0 129,1 128, ,4 124,3 114,1 124,4 124,7 124,1 125,7 124,7 127,5 126, ,4 125,7 116,6 129,4 128,8 129,0 130,0 126,3 128,5 127, ,7 131,5 122,7 137,2 137,3 137,3 138,4 131,6 132,9 132, I 121,1 135,8 125,7 142,1 141,4 141,6 142,6 135,4 136,9 136,2 II 119,3 135,5 124,5 141,1 143,5 142,6 142,2 135,0 136,4 135,9 III 122,6 135,7 126,7 140,6 143,1 142,3 142,0 135,1 136,7 136,1 IV 118,0 138,0 124,4 145,7 146,7 146,4 145,9 137,9 139,4 138,8 I-IV 120,2 136,3 125,3 142,4 143,7 143,2 143,1 135,9 137,4 136, I * 121,1 138,2 126,5 146,2 147,3 146,9 146,3 138,3 139,6 139,1 II * 119,9 137,2 125, ,2 137,4 138,5 138,0 * Ennakkoarvio Preliminary estimates Nimellispalkkojen kehitys on muunnettu reaalista ansiokehitystä kuvaavaksi kuluttajahintaindeksillä deflatoimalla. The development in real earnings is measured by using the consumer price index as the deflator. Lähde: Tilastokeskus Source: Statistics Finland 1980=100 8 Metsäsektorin työvoima

16 Metsätyöntekijöiden päiväkeskiansiot palkkausmuodoittain 1996 Average daily earnings of forest workers in 1996, by mode of payment Puutavaran teko Metsänhoitotyöt Kaikki työlajit ¹ Timber harvesting with chainsaw Silvicultural work All sorts of forest works ¹ Ilman työvälineosuutta Työvälineosuus mukaanlukien Ilman työvälineosuutta Exluding tool costs Including tool costs Exluding tool costs Urakka-, palkkio- Aikatyö Urakka-, palkkio- Aikatyö Urakka-, palkkio- Aikatyö Urakka-, palkkio- Aikatyö ja osaurakkatyö ja osaurakkatyö ja osaurakkatyö ja osaurakkatyö Piece rate, fee and Time rate Piece rate, fee and Time rate Piece rate, fee and Time rate Piece rate, fee and Time rate partial piece rate partial piece rate partial piece rate partial piece rate mk FIM 8 Forestry sector s labour force Työnantajaryhmittäin By employer group Valtio State Metsäteollisuus ry:n jäsenet Members of the Finnish Forest Industries Federation Muut työnantajat Other employers Työsuhteen mukaan By employment relationship Vakinainen Permanent Muu Other Statistical Yearbook of Forestry Keskimäärin Average ¹ Puutavaran valmistus moottorisahalla, metsänhoitotyöt, uitto- ja lauttaus, taimitarhatyöt, metsäkonetyöt (ei puun korjuu) ja muut metsätyöt Including timber harvesting with chainsaw, silvicultural work, floating, nursery work, forest machine work (excl. timber harvesting) and other forest works Lähde: Source: Tilastokeskus Statistics Finland

17 8 Metsäsektorin työvoima 8.10 Metsätyöntekijöiden keskimääräiset vuosiansiot Average annual earnings of forest workers, Tehdyn työajan Muutos edellisestä Kokonais- Muutos edellisestä Vuosi ansio, mk vuodesta, % ansio, mk vuodesta, % Year Earnings for Change over Total Change over hours worked, previous year, % earnings, previous year, % FIM FIM , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,6 Taulukko käsittää yli 200 työpäivää vuodessa tehneiden työntekijöiden vuosiansiot. The table comprises annual earnings of forest workers employed for more than 200 days a year. Lähde: Tilastokeskus Source: Statistics Finland Metsätilastollinen vuosikirja 223

18 8 Forestry sector s labour force 8.11 Metsäteollisuuden työntekijöiden kokonaistuntiansiot Average earnings per hour of workers in forest industries, mk/h Vuosi Puutavara- Massa- ja Teollisuus teollisuus paperiteollisuus keskimäärin Year Wood-products Pulp and paper All industries, industries industries average ,66 5,42 5, ,25 12,96 11, ,55 22,63 19, ,58 25,80 22, ,40 28,41 24, ,69 31,23 26, ,14 35,10 29, ,92 38,77 32, ,06 40,80 34, ,19 43,60 36, ,79 46,72 39, ,60 49,91 43, ,54 54,36 47, ,73 58,26 50, ,14 59,87 52, ,18 60,64 53, ,59 63,46 56, ,44 68,68 60, ,74 72,63 63,06 FIM per hour 1 Vuodesta 1993 lähtien tilasto on laadittu vuoden 2. ja 4. neljännekseltä. Vuositiedot ovat 4. neljänneksen tietoja. Annual figures for are for the 4th quarter. Lähde: Source: Tilastokeskus Statistics Finland 224 Statistical Yearbook of Forestry

19 8 Metsäsektorin työvoima 8.12 Metsäteollisuuden työntekijöiden keskimääräiset vuosiansiot Average annual earnings of workers in forest industries, Vuosi Puutavara- Muutos edellisestä Massa- ja Muutos edellisestä teollisuus vuodesta, % paperiteollisuus vuodesta, % Year Wood-products Change over Pulp and paper Change over industries previous year, % industries previous year, % , , , , , , , , , , , , , , ,6 mk FIM Lähde: Source: Metsäteollisuus ry The Finnish Forest Industries Federation Metsätilastollinen vuosikirja 225

20 8 Forestry sector s labour force 8.13 Metsäteollisuuden työtaistelut Labour disputes in forest industries, Puutavarateollisuus Massa- ja paperiteollisuus Kaikki toimialat Wood-products industries Pulp and paper industries All industries Vuosi Työtaisteluiden Työtaisteluun Menetettyjä Työtaisteluiden Työtaisteluun Menetettyjä Työtaisteluiden Year lukumäärä osallistuneita työpäiviä lukumäärä osallistuneita työpäiviä lukumäärä Number of Workers Working Number of Workers Working Number of labour disputes involved days idle labour disputes involved days idle labour disputes Lähde: Source: Tilastokeskus Statistics Finland 226 Statistical Yearbook of Forestry

21 8 Metsäsektorin työvoima 8.14 Metsäsektorin työtapaturmat Forestry sector accidents, Vuosi Metsätalous Forestry Yhteensä Metsäteollisuus Forest industries Kaikki toimialat Palkansaajat Metsänomistajat Puutavara- Massa- ja paperi- Yhteensä yhteensä teollisuus teollisuus Year Wage and Non-industrial, Total Wood-products Pulp and paper Total All industries salary earners private forest owners industries industries Lähteet: Sources: Tilastokeskus, työministeriö ja Maatalousyrittäjien eläkelaitos Statistics Finland, the Ministry of Labour, and the Farmers Social Insurance Institution Metsätilastollinen vuosikirja 227

22 228 Statistical Yearbook of Forestry 8.15 Metsätalouden koulutuksesta valmistuneet opiskelijat Forestry education, number of students graduating annually, Koulutusaste ja nimike Education level category and title Alempi keskiaste Lower level of upper secondary education Metsuri, metsämekaanikko Forest worker, forest mechanic Metsäkoneenkuljettaja Forest machine operator Muu alemman keskiasteen koulutus Other lower level education Ylempi keskiaste Upper level of upper secondary education Metsäkoneasentaja Forest machine technician Metsätyönjohtaja, metsätalousteknikko Forest foreman, forestry technician Muu ylempi keskiaste Other upper level education Alin korkea-aste Lowest level of tertiary education Metsäteknikko, metsätalousinsinööri Forest technician, forestry engineer Alempi kandidaattiaste Lower-degree level of tertiary education Ylempi kandidaattiaste ja tutkijakoulutus tai vastaava Higher-degree and doctorate or equivalent level of tertiary education Metsänhoitaja, maatalous- ja metsätieteiden kandidaatti Graduate forester, Master of Science, Agriculture and Forestry Maatalous- ja metsätieteiden lisensiaatti Licentiate of Science, Agriculture and Forestry Maatalous- ja metsätieteiden tohtori Doctor of Science, Agriculture and Forestry Lähde: Tilastokeskus Source: Statistics Finland 8 Forestry sector s labour force

23 Metsätilastollinen vuosikirja Metsäteollisuuden koulutuksesta valmistuneet opiskelijat Education for forest industries, number of students graduating annually, Koulutusaste ja nimike Education level category and title Alempi keskiaste Lower level of upper secondary education Puuseppä Joiner Mekaanikko, puutekniikka Wood technology mechanic Prosessinhoitaja, saha- ja levyteollisuus Wood-products industries process manager Puutavarateollisuus, muu alemman keskiasteen koulutus Wood-products industries, other lower level education Paperiprosessinhoitaja Paper industry process manager Massa- ja paperiteollisuus, muu alemman keskiasteen koulutus Pulp and paper industries, other lower level education Ylempi keskiaste Upper level of upper secondary education Puuteollisuuden terä- ja laiteasettaja Wood-products industries saw doctor Puutavarateollisuus, muu ylemmän keskiasteen koulutus Wood-products industries, other upper level education Massa- ja paperiteollisuus, muu ylemmän keskiasteen koulutus Pulp and paper industries, other upper level education Alin korkea-aste Lowest level of tertiary education Sahatyönjohtaja, sahateollisuusteknikko Sawmilling foreman and technician Teknikko, puusepänteollisuus ja puutekniikka Carpentry and wood technology technician Teknikko, levyteollisuus Wood-based board industry technician Teknikko, paperitekniikka Paper industry technician 8 Metsäsektorin työvoima

24 230 Statistical Yearbook of Forestry 8.16 JATKOA CONTINUATION Koulutusaste ja nimike Education level category and title Alempi kandidaattiaste Lower-degree level of tertiary education Puuteollisuusteknikko, puutalousinsinööri Wood-products industries technician and engineer Insinööri, puuteollisuus ja puutekniikka Woodworking industry engineer Insinööri, paperitekniikka Paper industry engineer Ylempi kandidaattiaste ja tutkijakoulutus tai vastaava Higher-degree and doctorate or equivalent level of tertiary education Diplomi-insinööri, puun mekaaninen tekniikka Master of Science, Wood Technology Diplomi-insinööri, kemiallinen puunjalostus ja paperitekniikka Master of Science, Pulp and Paper Technology Tekniikan lisensiaatti, puun mekaaninen tekniikka Licentiate of Science, Wood Technology Tekniikan lisensiaatti, kemiallinen puunjalostus ja paperitekniikka Licentiate of Science, Pulp and Paper Technology Tekniikan tohtori, puun mekaaninen tekniikka Doctor of Science, Wood Technology Tekniikan tohtori, kemiallinen puunjalostus ja paperitekniikka Doctor of Science, Pulp and Paper Technology Lähde: Tilastokeskus Source: Statistics Finland 8 Forestry sector s labour force