11 METSÄSEKTORI KANSANTALOUDESSA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "11 METSÄSEKTORI KANSANTALOUDESSA"

Transkriptio

1 11 METSÄSEKTORI KANSANTALOUDESSA Metsäsektorin asemaa kansantaloudessa voidaan kuvata mm. tuotannon, työllisyyden ja ulkomaankaupan avulla. Näistä toiminnoista esitetään tilastoja vuosikirjan muissa luvuissa. Tässä luvussa kuvataan metsätalouden ja -teollisuuden rakennetta, osuutta ja muutosten vaikutuksia kansantalouden tilinpidon näkökulmasta. Tilastokeskus on uudistanut kansantalouden tilinpidon laskelmat , ja siksi tässä vuosikirjassa esitettävät aikasarjat poikkeavat aikaisemmin julkaistuista. Luvussa esitetään myös tietoja yksityismetsätalouden kannattavuudesta ja metsäsektorin tuottavuuden kehityksestä. Suomen bruttokansantuote (BKT) kasvoi vuonna 1999 reaalisesti 4 prosenttia. Myös metsätaloudessa korkeasuhdanne jatkui, ja kantorahatuloja kertyi 10,4 miljardia markkaa. Vuonna 1999 metsäsektorin BKT-osuus oli 7,6 prosenttia. Metsäsektorin osuus bruttokansantuotteesta Bruttokansantuotteen kasvu jatkui nopeana vuonna 1999, tosin hieman edellisvuosista hidastuen. Koko kansantalouden BKT markkinahintaan oli 724 miljardia markkaa, jossa oli reaalikasvua 4 prosenttia vuodesta 1998 (taulukko 11.6). Kansantalouden tuotantoa lisäsivät etenkin viennin sekä yksityisten investointien ja kulutusmenojen voimakas kasvu. Teollisuustuotanto lisääntyi noin 7 prosenttia, mutta metsäteollisuudessa kasvu jäi reiluun 3 prosenttiin. Metsätalouden tuotanto oli vuoden 1998 tasolla, mutta alkutuotanto kokonaisuudessaan supistui noin 2 prosenttia edellisvuodesta. Vuoden 2000 alkupuoliskolla BKT:n kasvu on jatkunut ripeänä (noin +5 prosenttia edellisvuodesta). Tässä vuosikirjassa esitettävät luvut ovat Tilastokeskuksen ennakkotietoja heinäkuulta Lopulliset tiedot ovat käytettävissä noin kahden vuoden viiveellä. Toimialaluokituksessa (TOL-95) metsätalous jaetaan metsän uudistamiseen, metsänhoitoon, puunkorjuuseen, muuhun metsätalouteen ja metsätaloutta palvelevaan toimintaan. 'Muuhun metsätalouteen' luetaan mm. metsien suojelu ja jäkälän keruu. 'Metsätaloutta palvelevia toimintoja' ovat esim. metsätalouden suunnittelu ja neuvonta, tiedotus ja metsänomistajien koulutus. Metsätalouden laskelmissa alatoimialoja on yhdistetty, ja tiedot esitetään jaolla: puunkorjuu, metsien hoito ja muu metsätalous (taulukko 11.3). Puunkorjuu käsittää puutavaran teon metsässä ja kuljetuksen kaukokuljetusreitin varteen. Puunkorjuun osuus metsätalouden kokonaistuotoksesta vaihteli 1990-luvulla 86 ja 91 prosentin välillä (taulukko 11.3). Puun kaukokuljetus on kansantalouden tilinpidossa liikennettä. Metsäojitus ja metsäteiden rakentaminen kuuluvat puolestaan rakentamisen luokkaan. Keräily (mm. metsämarjat ja sienet) luetaan maatalouden toimialaan. Metsäteollisuus jaetaan toimialaluokituksessa puutuoteteollisuuteen (luokka 20) sekä massa- ja paperiteollisuuteen (21). Metsäteollisuuden kansantuoteosuus on 1990-luvulla vaihdellut 3,5 ja 6,5 prosentin välillä (taulukko 11.6). Teollisuus yhteensä vastaa noin neljänneksestä Suomen koko bruttokansantuotteesta. Tilastokeskus on uudistanut kansantalouden tilinpidon aikasarjat Euroopan kansantalouden tilinpitojärjestelmän (EKT95) mukaisiksi. Keskeinen muutos aikaisempiin Metsätilastollinen vuosikirja 301

2 11 Forest sector in Finland s national economy laskelmiin verrattuna on se, että toimialoittaisen tarkastelun (esim. metsätalous) lisäksi tuotantoa voidaan tarkastella myös sektoreittain (esim. yritykset ja kotitaloudet). Tässä vuosikirjassa käytetään toimialoittaista tarkastelua, jossa tuotantotilit muodostuvat seuraavasti (taulukot ): Tuotos perushintaan Välituotekäyttö ostajanhintaan = Arvonlisäys, brutto perushintaan (osuus BKT:sta) Kiinteän pääoman kuluminen = Arvonlisäys, netto perushintaan Palkat ja palkkiot Työnantajan sosiaaliturvamaksut Muut tuotantoverot + Muut tuotantotukipalkkiot (esim. peltojen metsitys) = Toimintaylijäämä Tärkein erä puunkorjuun tuotosta laskettaessa on puunmyyntitulot eli kantorahatulot. Bruttokantorahatuloilla tarkoitetaan puunmyyntituloa tai, mikäli hakattu puutavara on otettu metsänomistajan omaan käyttöön, vastaavaa raha-arvoa. Bruttokantorahatulot lasketaan kertomalla hakkuumäärät alueittain ja omistajaryhmittäin yksityismetsien puun kantohinnoilla. Myös yhtiöiden ja Metsähallituksen hakkuut arvotetaan yksityismetsien kantohinnoilla. Kantohinnat perustuvat Metlan puun ostomäärä- ja hintatilastoon. Markkinapuun hakkuumäärät Tilastokeskus saa Metlan markkinahakkuutilastosta. Kotitarvepuun määrä on Metlan arvio. Nettokantorahatuloihin päädytään, kun bruttokantorahatuloista vähennetään puun kasvatuksen poistot (Tilastokeskus). Puunkorjuun toimintaylijäämään lasketaan nettokantorahatulojen lisäksi hankintatyötulot sekä traktori- ja metsäkoneyrittäjien toimintaylijäämä. Kansantalouden tilinpidossa toimintaylijäämä vastaa liikekirjanpidon liikevoittoa/-tappiota. Hankintatyötulo kuvaa metsänomistajan omassa metsässään tekemän työn arvoa. Tulo sisältää hankintahakkuiden lisäksi kotitarvepuun. Hankintatyötuloa laskettaessa puumäärät arvotetaan hankintahintojen ja vastaavien kantohintojen erotuksilla eli ns. hankintalisillä. Näin saadusta hankinnan kokonaisarvosta puolet oletetaan työn osuudeksi eli hankintatyötuloksi. Vuonna 1999 bruttokantorahatulot nousivat 10,4 miljardiin markkaan eli lähes ennätysvuoden 1998 tasolle. Yksityismetsistä kantorahatuloja kertyi 9,2 miljardia markkaa. Vähennys edellisvuodesta (-2 prosenttia) selittyy lähinnä mäntytukin hakkuiden ja kuitupuun kantohintojen laskulla. Yksityiset-ryhmä sisältää yksityishenkilöiden lisäksi myös mm. kuntien, seurakuntien ja säätiöiden kantorahatulot (kuva 11.1 ja taulukot 11.1 ja 11.2). Metsäteollisuudessa tuotantotilien rakenne on sama kuin metsätaloudessa. Toimintaylijäämä lasketaan vähentämällä arvonlisäyksestä kiinteän pääoman kuluminen, palkansaajakorvaukset ja muut tuotantoverot sekä lisäämällä muut tuotantotukipalkkiot. Lähes 80 prosenttia metsäteollisuuden arvonlisäyksestä syntyy massa- ja paperiteollisuudessa. Vuonna 1999 puutuoteteollisuudessa arvonlisäys oli 7,5 ja massa- ja paperiteollisuudessa 25 miljardia markkaa. Molemmilla toimialoilla arvonlisäys väheni yhden prosentin edellisvuodesta. (taulukot 11.4 ja 11.5) Alueittainen arvonlisäys (BKTA) mittaa po. alueella sijaitsevien toimipaikkojen tuotantoa ja sitä kautta alueen taloudellista toimeliaisuutta. BKTA esitetään yleensä tuotannontekijähintaisena, jolloin siihen luetaan palkat, työnantajan sotu-maksut, kiinteän pääoman kuluminen ja toimintaylijäämä. Vuonna 1997 metsäsektorin osuus alueen koko BKT:sta oli suurin (26 prosenttia) Kymin metsäkeskuksen alueella ja seuraavina olivat Keski-Suomi ja Etelä-Savo. Kymin ja Keski-Suomen alueilla metsäsektorin arvonlisäys kertyy massa- ja paperiteollisuudesta, Etelä-Savossa puolestaan metsätaloudesta (taulukko 11.7). Metsäkeskusten väliset puuvirrat esitetään luvussa 5. Tilastokeskuksen laskelmat metsätalouden ja -teollisuuden tuottavuuskehityksestä perustuvat kansantalouden tilinpidon aineistoihin. Kokonaistuottavuus lasketaan työn tuottavuuden ja pääoman tuottavuuden painotettuna keskiarvona. Kokonaistuottavuuden muutos kuvaa sitä osaa tuotannon kasvusta, joka ei johdu tuotantopanosten käytön kasvusta eikä panosten korvautumisesta. Kokonaistuottavuuden muutos mittaa siten tehokkuuden lisääntymistä ja teknistä kehitystä mutta myös panosten laadun 302 Finnish Statistical Yearbook of Forestry

3 11 Metsäsektori kansantaloudessa ja organisaation parantamisen vaikutuksia. Kokonaistuottavuus on koko kansantalouden tasolla kasvanut keskimäärin 1,6 prosenttia vuosina Metsäteollisuudessa kokonaistuottavuuden keskikasvu oli noin 5 prosenttia sekä puutuote- että massa- ja paperiteollisuudessa (taulukko 11.8). Yksityismetsätalouden kannattavuus Yksityismetsätalouden kannattavuutta mitataan tässä vuosikirjassa tulojen ja menojen erotuksena suhteutettuna metsämaan pinta-alaan (taulukot 11.9 ja 11.10). Kannattavuuslaskelmien tulotietoina käytetään bruttokantorahatuloja (ks. tarkemmin taulukot ). Kustannuksina käytetään pääosin Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion Metlalle toimittamia metsäkeskuksittaisia kustannustietoja. Perusparannustöihin luetaan tässä metsäojitus sekä metsäteiden rakentaminen ja kunnossapito. Metsänomistajien itse tekemistä töistä, työvälineiden käytöstä ja matkoista johtuvat kustannukset on arvioitu ulkopuolisilla teetettyjen töiden kustannusten perusteella. Hallintoon, koulutukseen ja matkoihin liittyvät kustannukset ovat pääosin arvioita, joita käytetään metsätulojen pinta-alaverotuksen keskimääräisvähennyksen laskentaan. Vuonna 1999 yksityismetsätalouden puuntuotannon nettotulos oli keskimäärin 595 markkaa hehtaarilta. Vähennystä edellisvuodesta oli 4 prosenttia. Itä-Suomessa nettotulos (878 mk/ha) oli yli nelinkertainen Pohjois-Suomeen verrattuna (196 mk/ha). (taulukko 11.10) Metsäsektorin muutosten vaikutukset kansantalouteen Panos-tuotoslaskelmat kuvaavat toimialojen välisiä yhteyksiä ja eri toimialoilla tapahtuneiden muutosten kansantaloudellisia vaikutuksia. Tässä esitettävien metsäsektorin laskelmien pohjana ovat Tilastokeskuksen julkaisemattomat, 68-toimialaiset panos-tuotostaulukot, jotka on tiivistetty 35-toimialaisiksi. Uusimmat taulukot ovat vuodelta Ne ovat edelleen käyttökelpoisia, sillä panos- ja tuotosrakenteet muuttuvat varsin hitaasti ja vain harvojen suurimpien kertoimien muutoksilla on olennaista merkitystä. Tuottavuuden noustessa työpanoskertoimet kuitenkin muuttuvat muita kertoimia nopeammin, joten ne on päivitetty (taulukot ja 11.14). Panos-tuotosmallissa vaikutukset lasketaan lopputuotteiden kysynnän tiettyä muutosta kohti. Kun tuotetaan lopputuotteita, tarvitaan tuotantopanoksiksi oman ja muiden toimialojen tuottamia välituotteita, joiden valmistaminen vaatii välituotteita jne. Näin syntyy välillisiä tuotantovaikutuksia. Metsäteollisuuden toimialat saivat vuonna 1995 aikaan välittömästi ja välillisesti miljoonan markan suuruisen kotimaisen kokonaistuotoksen muutoksen 100 miljoonan markan lopputuotteita kohti. Muiden teollisuustoimialojen mediaani 1 oli 166 miljoonaa markkaa sekä alkutuotanto- ja palvelutoimialojen mediaani 153 miljoonaa markkaa (taulukko 11.11). Metsäteollisuudesta sen ulkopuolisiin toimialoihin kohdistuvista vaikutuksista suurimmat ovat metsätalouden lisäksi kuljetuksessa, liike- ja kiinteistöpalveluissa, energia- ja vesihuollossa, kemian teollisuudessa sekä kaupassa (taulukko 11.12). Tuotannon muutoksesta kansantalouteen lopullisesti jäävä rahamäärä on arvonlisäys. Vuonna 1995 metsäteollisuuden toimialat tuottivat välittömästi ja välillisesti ostajanhintaista arvonlisäystä miljoonaa markkaa 100 miljoonan markan lopputuotteita kohti. Välillinen vaikutus oli välitöntä suurempi kaikilla metsäteollisuuden aloilla huonekaluja lukuun ottamatta. Muiden teollisuustoimialojen mediaani oli 66 miljoonaa markkaa sekä alkutuotanto- ja palvelutoimialojen mediaani 89 miljoonaa markkaa (taulukko 11.11). Työllisyys- ja työpanoskertoimet muunnettiin vuoden 1997 tasoon korjaamalla niitä vuosien tuottavuuden reaalisilla muutosprosenteilla. Tuottavuuden muutokset laskettiin toimialoittain. Päivitys on likimääräinen, sillä käytettävissä olivat vain päätoimialoittaiset tiedot. Tästä syystä samaa puutavaran ja puutuotteiden valmistuksen muutosprosenttia 1 Jakauman lukuarvoista suuruusjärjestyksessä keskimmäinen Metsätilastollinen vuosikirja 303

4 11 Forest sector in Finland s national economy käytettiin kaikille puutuoteteollisuuden alatoimialoille, samoin samaa massan ja paperin valmistuksen muutosprosenttia käytettiin massa-, paperi- ja paperituoteteollisuudessa. Muilla toimialoilla tätä ongelmaa ei ole. Puulevyteollisuus, muu puutuoteteollisuus sekä huonekaluteollisuus ovat teollisuustoimialojen joukossa hyviä työllistäjiä: 100 miljoonan markan lopputuotteet työllistivät vuonna 1997 välittömästi ja välillisesti henkilöä (taulukko 11.13). Massa- ja paperiteollisuus puolestaan on pääomavaltaista. Tosin sen muihin toimialoihin kohdistuvat välilliset työllisyysvaikutukset ovat suuret, samoin kuin puutuoteteollisuudenkin. Tuottavuuden kohenemisen takia taulukoiden ja lukujen käyttöön sellaisinaan tulevaisuuteen suuntautuvissa arvioissa on suhtauduttava varauksin. Metsäteollisuudesta sen ulkopuolisiin toimialoihin kohdistuvista työllisyysvaikutuksista suurimmat ovat metsätalouden lisäksi kuljetuksessa, liike- ja kiinteistöpalveluissa, kaupassa, metallituoteteollisuudessa, kemian teollisuudessa sekä energia- ja vesihuollossa (taulukko 11.14). Kirjallisuus Literature Bruttokansantuote alueittain: Bruttokansantuote maakunnittain ja seutukunnittain SVT Kansantalous 2000:4. Tilastokeskus. Kansantalouden tilinpidon uudistus. SVT Kansantalous 1999:4. Tilastokeskus. 18 s. Kansantalouden tilinpito : Aikasarjat. SVT Kansantalous 2000:1. Tilastokeskus. 190 s. Kansantalouden tilinpito SVT Kansantalous 2000:15. Tilastokeskus. 18 s. Kansantalouden tilinpito 2000, 1. neljännes. SVT Kansantalous 2000:14. Tilastokeskus. 29 s. Kansantalouden tilinpito 2000, 2. neljännes. SVT Kansantalous 2000:18. Tilastokeskus. 29 s. Metsäsektorin suhdannekatsaus Metsäntutkimuslaitos. 69 s. Panos-tuotos SVT Kansantalous 1999:10. Tilastokeskus. 73 s. Toimialaluokitus Tilastokeskuksen käsikirjoja s. Toivonen, R Metsäsektori kansantaloudessa. Tapion Taskukirja (23. uudistettu painos), s Metsälehti Kustannus. Toropainen, M. 1998a. Metsäsektori kansantaloudessa. Julkaisussa: Hänninen, H. (toim.). Puuvarojen käyttömahdollisuudet. Metsäntutkimuslaitos ja Metsälehti Kustannus, s b. Metsäsektorin kerrannaisvaikutukset kansantaloudessa. Julkaisussa: Hänninen, H. (toim.). Puuvarojen käyttömahdollisuudet. Metsäntutkimuslaitos ja Metsälehti Kustannus, s Tuottavuuskatsaus SVT Kansantalous 1999:24. Tilastokeskus. 34 s. Uotila, E. (toim.) Yksityismetsätalouden kannattavuustutkimus tarpeita ja tuloksia eri organisaatioiden näkökulmista. Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja s. Yksityismetsätalouden kannattavuusaineistot Metsätilastotiedote 528. Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu. 12 s. Muut tietolähteet Other sources of information Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Tilastokeskus, panos-tuotosaineistot Tilastokeskus, Taloudelliset olot 304 Finnish Statistical Yearbook of Forestry

5 11 Metsäsektori kansantaloudessa Kuva 11.1 Bruttokantorahatulot muunnettuina vuoden 1999 rahanarvoon Figure 11.1 Gross stumpage earnings , expressed in 1999 monetary value % Metsäsektori - Forest sector Massa- ja paperiteollisuus - Pulp and paper industry Puutuoteteollisuus - Wood-products industry Metsätalous - Forestry * 99* * Ennakkoarvio - Preliminary estimates Vuosi - Year Lähde: Tilastokeskus Source: Statistics Finland 0 Kuva 11.2 Metsäsektorin osuus bruttokansantuotteesta Figure 11.2 Share of the forest sector in gross domestic product, Metsätilastollinen vuosikirja 305

6 11 Forest sector in Finland s national economy 11.1 Bruttokantorahatulot omistajaryhmittäin ja metsäkeskuksittain 1999 Gross stumpage earnings by forest ownership category and forestry centre, mk FIM Metsäkeskus Yksityiset ym. Metsäteollisuus Valtio Yhteensä Forestry centre Private and other Forest industries State Total 0 Ahvenanmaa Rannikko Etelärannikko Pohjanmaa Lounais-Suomi Häme-Uusimaa Kymi Pirkanmaa Etelä-Savo Etelä-Pohjanmaa Keski-Suomi Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Kainuu Pohjois-Pohjanmaa Lappi Koko maa Whole country Vuoden 1999 luvut ovat ennakkotietoja. The figures for 1999 are preliminary estimates. Lähde: Source: Tilastokeskus Statistics Finland 306 Finnish Statistical Yearbook of Forestry

7 11 Metsäsektori kansantaloudessa 11.2 Kantorahatulot omistajaryhmittäin Stumpage earnings by forest ownership category, * Ennakkoarvio Preliminary estimates milj. mk FIM mill. Selite * 1999* Explanation Bruttokantorahatulot Gross stumpage earnings Yksityiset ym Private and other Metsäteollisuus Forest industries Valtio State Puun kasvatuksen poistot Wood production depreciations Yksityiset ym Private and other Metsäteollisuus Forest industries Valtio State Nettokantorahatulot Net stumpage earnings Yksityiset ym Private and other josta kotitarvepuu of which household use Metsäteollisuus Forest industries Valtio State Lähde: Source: Tilastokeskus Statistics Finland Metsätilastollinen vuosikirja 307

8 11 Forest sector in Finland s national economy 11.3 Metsätalouden tuotos, arvonlisäys ja toimintaylijäämä käypiin hintoihin Output, value added and operating surplus in forestry at current prices, * Ennakkoarvio (heinäkuu 2000) Preliminary estimates (July 2000) milj. mk FIM mill. Selite * 1999* Explanation 1 Metsätalouden tuotos perushintaan Output in forestry at basic prices puunkorjuu - harvesting of roundwood metsien hoito - silviculture muu metsätalous - other forestry activities Välituotekäyttö ostajanhintaan Intermediate consumption, at purchasers prices 3 Arvonlisäys, brutto perushintaan (1-2) Value added, gross at basic prices puunkorjuu - harvesting of roundwood metsien hoito - silviculture muu metsätalous - other forestry activities Kiinteän pääoman kuluminen Consumption of fixed capital 5 Arvonlisäys, netto perushintaan (3-4) Value added, net at basic prices puunkorjuu - harvesting of roundwood metsien hoito - silviculture muu metsätalous - other forestry activities Palkat ja palkkiot Wages and salaries puunkorjuu - harvesting of roundwood metsien hoito - silviculture muu metsätalous - other forestry activities Työnantajan sosiaaliturvamaksut Employers social contributions puunkorjuu - harvesting of roundwood metsien hoito - silviculture muu metsätalous - other forestry activities Muut tuotantotukipalkkiot Other subsidies on production 9 Metsätalouden toimintaylijäämä ( ) Operating surplus in forestry puunkorjuu - harvesting of roundwood nettokantorahatulot - net stumpage earnings hankintatyötulot - income from delivery sales muu puunkorjuu - other harvesting activities metsien hoito - silviculture muu metsätalous - other forestry activities Metsätalous (TOL: 020) sisältää seuraavat alatoimialat: Metsän uudistaminen (02011), metsänhoito (02012), puunkorjuu (02013), muu metsätalous (02019) ja metsätaloutta palveleva toiminta (02020). Tässä taulukossa metsien hoitoon sisältyvät alatoimialat ja 02012; muuhun metsätalouteen luetaan alatoimialat ja Forestry (SIC: 020) consists of the following sub-branches: Forest regeneration (02011), silviculture (02012), harvesting of roundwood (02013), other forestry activities (02019) and forestry related service activities (02020). In this table, silviculture comprises sub-branches and 02012, while other forestry activities refer to sub-branches and Lähde: Source: Tilastokeskus Statistics Finland 308 Finnish Statistical Yearbook of Forestry

9 Metsätilastollinen vuosikirja Puutuoteteollisuuden tuotos, arvonlisäys ja toimintaylijäämä käypiin hintoihin Output, value added and operating surplus in wood-products industries at current prices, Selite * 1999* Explanation 1 Puutuoteteollisuuden tuotos perushintaan Output of wood-products industries at basic prices 2 Välituotekäyttö ostajanhintaan Intermediate consumption, at purchasers prices 3 Arvonlisäys, brutto perushintaan (1-2) Value added, gross at basic prices 4 Kiinteän pääoman kuluminen Consumption of fixed capital 5 Arvonlisäys, netto perushintaan (3-4) Value added, net at basic prices 6 Palkat ja palkkiot Wages and salaries 7 Työnantajan sosiaaliturvamaksut Employers social contributions 8 Muut tuotantoverot Other taxes on production 9 Muut tuotantotukipalkkiot Other subsidies on production 10 Puutuoteteollisuuden toimintaylijäämä ( ) Operating surplus in wood-products industries * Ennakkoarvio (heinäkuu 2000) Preliminary estimates (July 2000) Puutuoteteollisuus (TOL: 20) sisältää seuraavat alatoimialat: Puun sahaus, höyläys ja kyllästys (201); vanerin ja muiden puulevyjen valmistus (202); rakennuspuusepäntuotteiden valmistus (203); puupakkausten valmistus (204) ja muiden puutuotteiden sekä korkki- ja punontatöiden valmistus (205). Wood-products industries (SIC: 20) consist of the following sub-branches: Sawmilling, planing and impregnation of wood (201); manufacture of plywood and other wood-based panels (202); manufacture of builders carpentry and joinery (203); manufacture of wooden containers (204); manufacture of other products of wood, and products of cork, straw and plaiting materials (205). Lähde: Tilastokeskus Source: Statistics Finland milj. mk FIM mill. 11 Metsäsektori kansantaloudessa

10 310 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 11.5 Massa- ja paperiteollisuuden tuotos, arvonlisäys ja toimintaylijäämä käypiin hintoihin Output, value added and operating surplus in pulp and paper industries at current prices, Selite * 1999* Explanation 1 Massa- ja paperiteollisuuden tuotos perushintaan Output of pulp and paper industries at basic prices 2 Välituotekäyttö ostajanhintaan Intermediate consumption, at purchasers prices 3 Arvonlisäys, brutto perushintaan (1-2) Value added, gross at basic prices 4 Kiinteän pääoman kuluminen Consumption of fixed capital 5 Arvonlisäys, netto perushintaan (3-4) Value added, net at basic prices 6 Palkat ja palkkiot Wages and salaries 7 Työnantajan sosiaaliturvamaksut Employers social contributions 8 Muut tuotantoverot Other taxes on production 9 Muut tuotantotukipalkkiot Other subsidies on production 10 Massa- ja paperiteollisuuden toimintaylijäämä ( ) Operating surplus in pulp and paper industries * Ennakkoarvio (heinäkuu 2000) Preliminary estimates (July 2000) Massa- ja paperiteollisuus (TOL: 21) sisältää seuraavat alatoimialat: Massan, paperin ja kartongin valmistus (211) ja paperi- ja kartonkituotteiden valmistus (212). Pulp and paper industries (SIC: 21) consist of the following sub-branches: Manufacture of pulp, paper and paperboard (211); manufacture of paper and paperboard products (212). Lähde: Tilastokeskus Source: Statistics Finland milj. mk FIM mill. 11 Forest sector in Finland s national economy

11 11 Metsäsektori kansantaloudessa 11.6 Metsäsektorin ja maatalouden osuudet bruttokansantuotteesta Shares of the forest sector and agriculture in gross domestic product, milj. mk FIM mill. Bruttokansantuote (BKT) Arvonlisäys, brutto perushintaan Vuosi markkinahintaan Value added, gross at basic prices Gross domestic product (GDP) Kaikki Metsätalous Puutuote- Massa- ja Maatalous Year at market prices toimialat teollisuus paperiteollisuus All Forestry % Wood-products % Pulp and paper % Agriculture % industries industry industry , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,6 1998* , , , ,2 1999* , , , ,1 * Ennakkoarvio (heinäkuu 2000) Preliminary estimates (July 2000) BKT markkinahintaan = Bruttoarvonlisäys perushintaan + tuoteverot - tuotetukipalkkiot GDP at market prices = Value added (gross) at basic prices + taxes on production - subsidies on production 1 Aikasarja vuodesta 1975 alkaen perustuu uudistettuun kansantalouden tilinpitoon. Tiedot vuosilta eivät ole täysin vertailukelpoisia aikaisempien vuosien kanssa. Starting from 1975, the figures are based on the revised version of Finnish national accounts (ESA95). Therefore the information for are not fully comparable with the figures for earlier years. Lähde: Tilastokeskus Source: Statistics Finland Metsätilastollinen vuosikirja 311

12 11 Forest sector in Finland s national economy 11.7 Metsäsektorin arvonlisäys metsäkeskuksittain 1997 Value added in the forest sector by forestry centre, 1997 milj. mk FIM mill. Metsäkeskus Kaikki Metsätalous Puutuote- Massa- ja Metsäsektori toimialat teollisuus paperiteollisuus yhteensä Forestry centre All Forestry Wood-products Pulp and paper Forest sector, industries industry industry total % % % % 0 Ahvenanmaa ,0 31 0, ,9 1 Rannikko , , , ,4 Etelärannikko , , , ,7 Pohjanmaa , , , ,7 2 Lounais-Suomi , , , ,5 3 Häme-Uusimaa , , , ,8 4 Kymi , , , ,9 5 Pirkanmaa , , , ,0 6 Etelä-Savo , , ,9 7 Etelä-Pohjanmaa , ,3 13 0, ,8 8 Keski-Suomi , , , ,0 9 Pohjois-Savo , , , ,6 10 Pohjois-Karjala , , , ,4 11 Kainuu , , , Pohjois-Pohjanmaa , , Lappi , , , ,7 Koko maa , , , ,8 Whole country 1 Tietosuojan takia Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan massa- ja paperiteollisuutta koskevat tiedot on yhdistetty. For confidentiality reasons, the figures referring to the forestry centres of Kainuu and Pohjois-Pohjanmaa have been put together. Arvonlisäykset tässä taulukossa esitetään tuotannontekijähintaisina. Arvonlisäyksiin luetaan palkat, työnantajan sosiaaliturvamaksut, kiinteän pääoman kuluminen ja toimintaylijäämä. Perushintaiset arvonlisäykset, ks. taulukot In this table, value added is estimated at factor cost which includes the following components: wages and salaries, employers social contributions, consumption of fixed capital and operating surplus. For value added at basic prices, see Tables 11.3 to Lähde: Source: Tilastokeskus Statistics Finland 312 Finnish Statistical Yearbook of Forestry

13 11 Metsäsektori kansantaloudessa 11.8 Kokonaistuottavuuden kehitys metsäsektorilla The development of multi-factor productivity in the forest sector, * Ennakkoarvio Preliminary estimates Kokonaistuottavuus on laskettu työn tuottavuuden ja pääoman tuottavuuden painotettuna keskiarvona. Painokertoimina on käytetty kummankin panoslajin tulo-osuutta nimellisestä arvonlisäyksestä. Multi-factor productivity is calculated as a weighted average of labour productivity and capital productivity. The value shares of the two inputs out of nominal value added are used as weighing co-efficients. Lähde: Tilastokeskus Source: Statistics Finland 1975 = 100 Vuosi Kaikki toimialat Metsätalous Puutuoteteollisuus Massa- ja paperiteollisuus All industries Forestry Wood-products industry Pulp and paper industry Year Indeksi Muutos-% Indeksi Muutos-% Indeksi Muutos-% Indeksi Muutos-% Index Change, % Index Change, % Index Change, % Index Change, % ,0 100,0 100,0 100, ,4-1,6 96,2-3,8 112,1 12,1 106,8 6, ,2-0,2 101,6 5,6 118,3 5,5 112,2 5, ,2 1,0 102,4 0,8 128,3 8,4 127,6 13, ,8 4,6 121,4 18,6 141,0 9,9 144,1 12, ,4 2,5 124,6 2,7 146,6 4,0 152,1 5, ,0-0,3 113,5-8,9 138,9-5,2 154,7 1, ,4 1,3 102,9-9,3 145,2 4,5 148,0-4, ,0 1,4 96,5-6,2 158,3 9,0 163,2 10, ,0 1,8 110,3 14,3 164,1 3,7 180,9 10, ,7 1,6 106,2-3,7 166,6 1,6 182,0 0, ,8 1,9 97,3-8,4 174,7 4,9 188,6 3, ,5 2,3 103,8 6,8 189,5 8,5 197,0 4, ,3 2,4 108,9 4,9 199,9 5,5 210,8 7, ,9 3,0 111,8 2,6 212,9 6,5 210,4-0, ,4-0,4 107,7-3,6 200,8-5,7 213,6 1, ,1-3,5 91,0-15,6 178,7-11,0 218,4 2, ,9-0,2 107,8 18,5 200,7 12,4 236,1 8, ,9 1,8 113,5 5,3 233,2 16,2 260,4 10, ,5 3,8 135,8 19,6 259,9 11,5 288,7 10, ,5 2,4 139,9 3,1 250,1-3,8 295,3 2, ,9 2,6 133,0-4,9 267,1 6,8 282,8-4, ,4 4,2 151,4 13,8 287,8 7,8 322,2 13, * 142,7 3,8 157,4 3,9 307,6 6,9 330,7 2, * 145,5 2,0 157,7 0,2 316,5 2,9 347,9 5,2 Keskimäärin ,6 1,9 4,9 5,3 Average for Metsätilastollinen vuosikirja 313

14 314 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 11.9 Yksityismetsätalouden tulot ja menot (katelaskelma) metsäkeskuksittain 1999 Incomes and expenses (coverage calculation) in non-industrial, private forestry by forestry centre, mk FIM Metsäkeskus 0 Ahve- 1 Rannikko 2 Lounais- 3 Häme- 4 Kymi 5 Pirkan- 6 Etelä- 7 Etelä- 8 Keski- 9 Pohjois- 10 Pohjois- 11 Kainuu 12 Pohjois- 13 Lappi Koko maa Forestry centre nanmaa Suomi Uusimaa maa Savo Pohjanmaa Suomi Savo Karjala Pohjanmaa Whole country Bruttokantorahatulot Gross stumpage earnings Metsänhoito ja perusparannus Silviculture and forest improvement Metsän uudistaminen Forest regeneration Nuoren metsän kunnossapito Tending of young stands Metsänlannoitus Forest fertilisation Metsänparannus Forest improvement 1 Metsien hallinto ym Forestry administration costs Metsänhoitomaksut Forestry fees Ammattiapu Services provided by experts Vakuutusmaksut Insurance fees Matka- ja kurssikustannukset Travel and course costs Muut hallintokulut Other administration costs Bruttokustannukset Total costs + Valtion tuki State subsidies = Nettotulos Net earnings Nettotulos / Bruttokantorahatulot 78 % 84 % 87 % 89 % 90 % 89 % 89 % 84 % 87 % 87 % 85 % 79 % 82 % 78 % 87 % Net earnings / Gross stumpage earnings Tuloksia metsämaan pinta-alaa kohti Results per unit of forest area mk/ha FIM/ha Bruttokantorahatulot Gross stumpage earnings Bruttokustannukset Total costs Valtion tuki State subsidies Nettotulos Net earnings 1 Metsäojitus sekä metsäteiden rakentaminen ja kunnossapito Forest drainage, and construction and maintenance of forest roads Lähteet - Sources: Metsäntutkimuslaitos, Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio ja Tilastokeskus Finnish Forest Research Institute, Forestry Development Centre Tapio and Statistics Finland 11 Forest sector in Finland s national economy

15 11 Metsäsektori kansantaloudessa Yksityismetsätalouden tulot ja menot (katelaskelma) suuralueittain metsämaan pinta-alaa kohti Incomes and expenses (coverage calculation) in non-industrial, private forestry per unit of forest area, Alue Region Länsi-Suomi Western Finland Bruttokantorahatulot Gross stumpage earnings Bruttokustannukset Total costs + Valtion tuki State subsidies = Nettotulos Net earnings Itä-Suomi Eastern Finland Bruttokantorahatulot Gross stumpage earnings Bruttokustannukset Total costs + Valtion tuki State subsidies = Nettotulos Net earnings Pohjois-Suomi Northern Finland Bruttokantorahatulot Gross stumpage earnings Bruttokustannukset Total costs + Valtion tuki State subsidies = Nettotulos Net earnings Koko maa Whole country Bruttokantorahatulot Gross stumpage earnings Bruttokustannukset Total costs + Valtion tuki State subsidies = Nettotulos Net earnings Länsi-Suomi: metsäkeskukset 0, 1, 2, 3, 5, 7 ja 8; Itä-Suomi: metsäkeskukset 4, 6, 9 ja 10; Pohjois-Suomi: metsäkeskukset 11, 12 ja 13. The composition of the three regions in this table is the following: Western Finland: forestry centres 0, 1, 2, 3, 5, 7 and 8; Eastern Finland: forestry centres 4, 6, 9 and 10; Northern Finland: forestry centres 11, 12 and 13. For forestry centres, see Table mk/ha FIM/ha Lähteet: Sources: Metsäntutkimuslaitos, Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio ja Tilastokeskus Finnish Forest Research Institute, Forestry Development Centre Tapio and Statistics Finland Metsätilastollinen vuosikirja 315

16 11 Forest sector in Finland s national economy Lopputuotteiden kysynnän 100 miljoonan markan suuruisen lisäyksen aikaansaama kotimaisen tuotoksen ja ostajanhintaisen arvonlisäyksen muutos vuonna 1995, välitön ja välillinen vaikutus yhteensä Effects of a FIM 100 mill. increase in final demand on domestic output and on value added at purchasers prices in 1995, direct and indirect effects milj. mk FIM mill. Lopputuotteen tuottaja Producer of the final product Tuotoksen muutos Increase in domestic output Arvonlisäyksen muutos Omalla Muilla (suluissa välitön vaikutus) toimialalla toimialoilla Yhteensä Increase in value added Own industry Other industries Total (direct effects in brackets) Maatalous Agriculture (45) Metsätalous Forestry (92) Kaivos- ja kaivannaistoiminta Mining and quarrying (42) Elintarviketeollisuus Food, beverages, tobacco (17) Tevanake-teollisuus Textiles, wearing apparel, leather (42) Sahateollisuus Sawn, planed and impregnated wood (27) Vaneri- ja muu levyteollisuus Veneer, plywood and other board (38) Muu puutuoteteollisuus Other wood products (37) Huonekaluteollisuus Furniture (43) Massa- ja paperiteollisuus Pulp and paper (33) Paperituoteteollisuus Paper and paperboard products (34) Graafinen teollisuus Printing, publishing (42) Polttoaineteollisuus Refined petroleum, coke (16) Kemian teollisuus Chemicals, chemical products (37) Kumi- ja muoviteollisuus Rubber and plastic products (40) Savi-, lasi- ja kiviteollisuus Non-metallic mineral products (43) Perusmetalliteollisuus Basic metals (25) Metallituoteteollisuus Metal products, machinery (37) Sähkötekninen ja optiikan teollisuus Electrical and optical equipment (33) Kulkuneuvoteollisuus Transport equipment (35) Muu teollisuus Other manufacturing (41) Energia- ja vesihuolto Electricity, heating, water (45) Talonrakentaminen Building (40) Maa- ja vesirakentaminen Civil engineering (49) Kauppa Trade (61) Ravintolat ja majoitus Restaurants, hotels (42) Kuljetus Transportation (60) Posti- ja teleliikenne Post and telecommunications (70) Rahoitus ja vakuutus Financial intermediation, insurance (71) Asuntojen omistus Dwellings (72) Liike- ja kiinteistöpalvelut Business and real estate services (50) Julkinen hallinto Administration (65) Koulutus Education (72) Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut Health and social work (76) Muut palvelut Other services (64) Lähteet: Metsäntutkimuslaitos ja Tilastokeskus Sources: Finnish Forest Research Institute and Statistics Finland 316 Finnish Statistical Yearbook of Forestry

17 11 Metsäsektori kansantaloudessa Metsäteollisuuden lopputuotteiden kysynnän 100 miljoonan markan suuruisen lisäyksen aikaansaama kotimaisen tuotoksen muutos vuonna 1995 toimialoittain, välitön ja välillinen vaikutus yhteensä Effects of a FIM 100 mill. increase in final demand of forest industry products on domestic output in 1995, direct and indirect effects, by industry milj. mk FIM mill. Lopputuotteen tuottaja Producer of final product Toimiala, jolle vaikutukset Saha- Vaneri- ja muu Muu puutuo- Huonekalu- Massa- ja pa- Paperituotekohdistuvat teollisuus levyteollisuus teteollisuus teollisuus periteollisuus teollisuus Increase in output of Sawn, planed and Veneer, plywood Other wood Furniture Pulp and paper Paper and paperimpregnated wood and other board products board products Metsätalous 51,6 20,5 14,5 6,0 11,7 3,8 Forestry Sahateollisuus 103,4 2,9 22,0 7,2 3,3 1,2 Sawn, planed and impregnated wood Vaneri- ja muu levyteollisuus 0,1 103,3 2,8 9,7 0,3 0,2 Veneer, plywood and other board Muu puutuoteteollisuus 0,2 0,6 106,3 2,9 0,5 0,6 Other wood products Huonekaluteollisuus 0,1 0,1 0,2 105,6 0,1 0,1 Furniture Massa- ja paperiteollisuus 1,7 6,0 2,4 2,7 125,9 37,8 Pulp and paper Paperituoteteollisuus 0,4 0,5 0,8 1,1 1,4 104,9 Paper and paperboard products Kemian teollisuus 0,6 6,9 2,8 4,0 5,1 3,7 Chemicals, chemical products Metallituoteteollisuus 1,6 2,1 4,8 5,5 2,5 2,0 Metal products, machinery Energia- ja vesihuolto 3,4 7,3 4,0 4,0 13,3 7,9 Electricity, heating, water Kauppa 2,7 2,1 2,4 2,0 2,0 2,2 Trade Kuljetus 11,3 10,3 9,6 6,8 10,0 9,5 Transportation Liike- ja kiinteistöpalvelut 3,6 4,4 6,0 7,1 4,9 6,8 Business and real estate services Muut toimialat (22) yhteensä 10,0 13,4 17,0 16,3 15,8 17,9 Other industries (22) total Yhteensä 190,7 180,4 195,6 180,9 196,8 198,6 Total Lähteet: Sources: Metsäntutkimuslaitos ja Tilastokeskus Finnish Forest Research Institute and Statistics Finland Metsätilastollinen vuosikirja 317

18 11 Forest sector in Finland s national economy Lopputuotteiden kysynnän 100 miljoonan markan suuruisen lisäyksen aikaansaama työllisyyden muutos vuonna 1997, välitön ja välillinen vaikutus yhteensä (suluissa välitön vaikutus), työllisiä Employment effects of a FIM 100 mill. increase in final demand in 1997, direct and indirect (direct effects in brackets), employed persons Työllisten määrän muutos Lopputuotteen tuottaja Producer of final product Increase in number of employed persons Omalla toimialalla Muilla toimialoilla Yhteensä Own industry Other industries Total Maatalous Agriculture 771 (680) Metsätalous Forestry 160 (156) Kaivos- ja kaivannaistoiminta Mining and quarrying 123 (121) Elintarviketeollisuus Food, beverages, tobacco 116 (88) Tevanake-teollisuus Textiles, wearing apparel, leather 275 (246) Sahateollisuus Sawn, planed and impregnated wood 86 (83) Vaneri- ja muu levyteollisuus Veneer, plywood and other board 182 (176) Muu puutuoteteollisuus Other wood products 179 (168) Huonekaluteollisuus Furniture 249 (236) Massa- ja paperiteollisuus Pulp and paper 54 (43) Paperituoteteollisuus Paper and paperboard products 86 (82) Graafinen teollisuus Printing, publishing 159 (153) Polttoaineteollisuus Refined petroleum, coke 32 (30) Kemian teollisuus Chemicals, chemical products 83 (73) Kumi- ja muoviteollisuus Rubber and plastic products 163 (159) Savi-, lasi- ja kiviteollisuus Non-metallic mineral products 160 (146) Perusmetalliteollisuus Basic metals 72 (48) Metallituoteteollisuus Metal products, machinery 167 (143) Sähkötekninen ja optiikan teollisuus Electrical and optical equipment 98 (80) Kulkuneuvoteollisuus Transport equipment 158 (149) Muu teollisuus Other manufacturing 217 (204) Energia- ja vesihuolto Electricity, heating, water 80 (59) Talonrakentaminen Building 210 (208) Maa- ja vesirakentaminen Civil engineering 232 (230) Kauppa Trade 308 (286) Ravintolat ja majoitus Restaurants, hotels 301 (299) Kuljetus Transportation 181 (166) Posti- ja teleliikenne Post and telecommunications 235 (222) Rahoitus ja vakuutus Financial intermediation, insurance 147 (138) Asuntojen omistus Dwellings 0 (0) Liike- ja kiinteistöpalvelut Business and real estate services 215 (195) Julkinen hallinto Administration 347 (325) Koulutus Education 373 (358) Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut Health and social work 501 (470) Muut palvelut Other services 295 (288) Lähteet: Sources: Metsäntutkimuslaitos ja Tilastokeskus Finnish Forest Research Institute and Statistics Finland 318 Finnish Statistical Yearbook of Forestry

19 11 Metsäsektori kansantaloudessa Metsäteollisuuden lopputuotteiden kysynnän 100 miljoonan markan suuruisen lisäyksen aikaansaama työllisyyden muutos vuonna 1997 toimialoittain, välitön ja välillinen vaikutus yhteensä Employment effects of a FIM 100 mill. increase in final demand of forest industry products in 1997, direct and indirect, by industry työtuntia working hours Lopputuotteen tuottaja Producer of final product Toimiala, jolle vaikutukset Saha- Vaneri- ja muu Muu puutuo- Huonekalu- Massa- ja Paperituotekohdistuvat teollisuus levyteollisuus teteollisuus teollisuus paperiteollisuus teollisuus Increase in employment in Sawn, planed and Veneer, plywood Other wood Furniture Pulp and paper Paper and paperimpregnated wood and other board products board products Maatalous 3,4 5,1 4,6 4,7 8,8 8,2 Agriculture Metsätalous 146,7 58,1 41,2 17,0 33,1 10,7 Forestry Sahateollisuus 143,3 4,0 30,5 9,9 4,5 1,7 Sawn, planed and impregnated wood Vaneri- ja muu levyteollisuus 0,2 304,4 8,2 28,5 1,0 0,6 Veneer, plywood and other board Muu puutuoteteollisuus 0,6 1,8 299,2 8,1 1,3 1,7 Other wood products Huonekaluteollisuus 0,2 0,3 0,9 416,5 0,3 0,3 Furniture Massa- ja paperiteollisuus 1,2 4,2 1,7 1,9 88,4 26,6 Pulp and paper Paperituoteteollisuus 0,5 0,7 1,0 1,5 1,9 141,5 Paper and paperboard products Kemian teollisuus 0,7 8,2 3,3 4,7 6,0 4,4 Chemicals, chemical products Metallituoteteollisuus 3,7 5,0 11,4 13,2 6,1 4,7 Metal products, machinery Energia- ja vesihuolto 3,1 6,7 3,7 3,7 12,3 7,3 Electricity, heating, water Kauppa 14,1 11,0 12,3 10,3 10,3 11,4 Trade Kuljetus 36,1 33,1 30,9 21,8 32,0 30,3 Transportation Liike- ja kiinteistöpalvelut 12,5 15,4 20,6 24,6 17,1 23,4 Business and real estate services Muut toimialat (21) yhteensä 30,4 39,2 50,1 49,3 43,3 52,5 Other industries (21) total Yhteensä 396,7 497,2 519,6 615,7 266,4 325,3 Total Lähteet: Sources: Metsäntutkimuslaitos ja Tilastokeskus Finnish Forest Research Institute and Statistics Finland Metsätilastollinen vuosikirja 319

11 METSÄSEKTORI KANSANTALOUDEN OSANA

11 METSÄSEKTORI KANSANTALOUDEN OSANA 11 METSÄSEKTORI KANSANTALOUDEN OSANA Metsäsektorin asemaa kansantaloudessa voidaan kuvata mm. tuotannon, työllisyyden ja ulkomaankaupan avulla. Näistä toiminnoista esitetään tilastoja vuosikirjan muissa

Lisätiedot

12 METSÄSEKTORI KANSANTALOUDEN OSANA

12 METSÄSEKTORI KANSANTALOUDEN OSANA 12 METSÄSEKTORI KANSANTALOUDEN OSANA Metsäsektorin asemaa kansantaloudessa voidaan kuvata mm. tuotannon, työllisyyden ja ulkomaankaupan avulla. Näistä toiminnoista esitetään tilastoja vuosikirjan muissa

Lisätiedot

11 METSÄSEKTORI KANSANTALOUDESSA

11 METSÄSEKTORI KANSANTALOUDESSA 11 METSÄSEKTORI KANSANTALOUDESSA Suomen bruttokansantuote (BKT) kasvoi vain vajaan prosentin vuonna 2001, kun 1990-luvun jälkipuoliskolla vuosikasvut vaihtelivat 4 ja 6 prosentin välillä. Vuonna 2001 markkinahintainen

Lisätiedot

11 METSÄSEKTORI KANSANTALOUDESSA

11 METSÄSEKTORI KANSANTALOUDESSA 11 METSÄSEKTORI KANSANTALOUDESSA Hitaan taloudellisen kasvun aika jatkui vuonna 2002 ja Suomen bruttokansantuote (BKT) nousi vain pari prosenttia. Markkinahintainen BKT lisääntyi runsaat 4 miljardia euroa

Lisätiedot

11 METSÄSEKTORI KANSANTALOUDESSA

11 METSÄSEKTORI KANSANTALOUDESSA 11 METSÄSEKTORI KANSANTALOUDESSA Suomen bruttokansantuotteen (BKT) kasvu jatkui nopeana vuonna 2000. Markkinahintainen BKT oli 783 miljardia markkaa, jossa oli reaalikasvua edellisvuodesta lähes 6 prosenttia.

Lisätiedot

12 METSÄSEKTORI KANSANTALOUDEN OSANA

12 METSÄSEKTORI KANSANTALOUDEN OSANA 12 METSÄSEKTORI KANSANTALOUDEN OSANA Metsäsektorin asemaa kansantaloudessa voidaan kuvata mm. tuotannon, työllisyyden ja ulkomaankaupan avulla. Näistä toiminnoista esitetään tilastoja vuosikirjan muissa

Lisätiedot

11 METSÄSEKTORI KANSANTALOUDESSA

11 METSÄSEKTORI KANSANTALOUDESSA 11 METSÄSEKTORI KANSANTALOUDESSA Kansantalouden kasvu oli edelleen hidasta vuonna 2003 ja epävarmuus talouden kehityssuunnasta jatkui. Bruttokansantuote (BKT) kasvoi edellisvuodesta vain 2 prosenttia 143

Lisätiedot

12 Metsäsektori kansantaloudessa

12 Metsäsektori kansantaloudessa Metsäsektori kansantaloudessa Vuonna 2011 Suomen kansantalous jatkoi hidasta kasvuaan. Bruttokansantuotteen volyymi nousi hyvän alkuvuoden ansiosta runsaat 2 prosenttia, ja markkinahintaisen bruttokansantuotteen

Lisätiedot

11 METSÄSEKTORI KANSANTALOUDESSA

11 METSÄSEKTORI KANSANTALOUDESSA 11 METSÄSEKTORI KANSANTALOUDESSA Kansantalouden kasvu jatkui vuonna 2005 ja bruttokansantuote (BKT) nousi 157 miljardiin euroon. Kasvua kertyi 3,6 prosenttia, mutta ilman metsäteollisuuden seitsemän viikon

Lisätiedot

11 METSÄSEKTORI KANSANTALOUDESSA

11 METSÄSEKTORI KANSANTALOUDESSA 11 METSÄSEKTORI KANSANTALOUDESSA Vuonna 2006 kansantalouden kasvuvauhti oli nopeaa ja bruttokansantuote nimellishintaan nousi yli 6 prosentilla 167 miljardiin euroon. Metsäsektorilla arvonlisäyksen kasvut

Lisätiedot

12 METSÄSEKTORI KANSANTALOUDESSA

12 METSÄSEKTORI KANSANTALOUDESSA 12 METSÄSEKTORI KANSANTALOUDESSA Kansantalous jatkoi ripeää kasvuaan vuonna 2007. Bruttokansantuote markkinahintaan nousi nimellisesti 8 prosenttia edellisvuodesta 180 miljardiin euroon. Myös metsätaloudessa

Lisätiedot

11 METSÄSEKTORI KANSANTALOUDESSA

11 METSÄSEKTORI KANSANTALOUDESSA 11 METSÄSEKTORI KANSANTALOUDESSA Kansantalouden kasvu osoitti piristymisen merkkejä vuonna 2004. Bruttokansantuote (BKT) nousi edellisvuodesta 3,6 prosenttia lähes 150 miljardiin euroon. Kasvua nosti etenkin

Lisätiedot

12 Metsäsektori kansantaloudessa

12 Metsäsektori kansantaloudessa Metsäsektori kansantaloudessa Vuosi 20 meni Suomen taloudessa taantuman merkeissä. Kansantalouden tilinpidon ennakkotietojen mukaan sekä volyymilla että reaalisella markkinahinnalla mitattu bruttokansantuote

Lisätiedot

0(76b6(.725,.$16$17$/28'(1 26$1$

0(76b6(.725,.$16$17$/28'(1 26$1$ 0(76b6(.725,.$16$17$/28'(1 26$1$ 0HWVlVHNWRULQDVHPDDNDQVDQWDORXGHVVD YRLGDDQNXYDWDPPWXRWDQQRQW\ OOLV\\GHQ MDXONRPDDQNDXSDQDYXOOD1lLVWlWRLPLQ QRLVWDHVLWHWllQWLODVWRMDYXRVLNLUMDQPXLVVD OXYXLVVD7lVVlOXYXVVDNXYDWDDQPHWVlWD

Lisätiedot

12 Metsäsektori kansantaloudessa

12 Metsäsektori kansantaloudessa Metsäsektori kansantaloudessa Odotettuja merkkejä noususuhdanteen alusta ei näkynyt vuonna 2013. Kansantalouden tilinpidon ennakkotietojen mukaan volyymilla mitattu bruttokansantuote laski prosentin edellisvuodesta.

Lisätiedot

Yksityismetsätalouden liiketulos 2012

Yksityismetsätalouden liiketulos 2012 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Yksityismetsätalouden liiketulos 2012 27/2013 11.6.2013 Esa Uotila Yksityismetsätalouden liiketulos 80 euroa hehtaarilta Yksityismetsätalouden

Lisätiedot

12 Metsäsektori kansantaloudessa

12 Metsäsektori kansantaloudessa Metsäsektori kansantaloudessa Suomen kansantalouden taantuma syveni vuoden 2009 alkupuoliskolla. Vaikka loppuvuodesta alkoi näkyä toipumisen merkkejä, vuositasolla bruttokansantuotteen volyymi aleni 8

Lisätiedot

METSÄSEKTORI TUOTTAA JA TYÖLLISTÄÄ

METSÄSEKTORI TUOTTAA JA TYÖLLISTÄÄ METSÄSEKTORI TUOTTAA JA TYÖLLISTÄÄ Tämä kalvoesitys pohjautuu Pellervon taloustutkimuksen (PTT) Metsäsektorin merkitys aluetalouksissa tutkimukseen Esitys on päivitetty versio vuonna 27 ilmestyneestä kalvosarjasta

Lisätiedot

Yksityismetsätalouden liiketulos 2010

Yksityismetsätalouden liiketulos 2010 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Yksityismetsätalouden liiketulos 2010 27/2011 22.6.2011 Esa Uotila Yksityismetsätalouden liiketulos 88 euroa hehtaarilta Vuonna

Lisätiedot

12 Metsäsektori kansantaloudessa

12 Metsäsektori kansantaloudessa Metsäsektori kansantaloudessa Vuonna 2010 Suomen kansantalous palasi taantumavuoden jälkeen kasvu-uralle. Bruttokansantuotteen volyymi kasvoi vajaalla 4 prosentilla, joten edellisen vuoden pudotuksesta

Lisätiedot

Yksityismetsätalouden liiketulos 2008

Yksityismetsätalouden liiketulos 2008 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Yksityismetsätalouden liiketulos 2008 25/2009 24.6.2009 Esa Uotila Yksityismetsätalouden liiketulos laski 97 euroon hehtaarilta

Lisätiedot

Kantohintojen aleneminen edellisvuodesta. Reaalisesti pudotusta oli 4 prosenttia. nousivat ainoastaan Ahvenanmaalla

Kantohintojen aleneminen edellisvuodesta. Reaalisesti pudotusta oli 4 prosenttia. nousivat ainoastaan Ahvenanmaalla A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Bruttokantorahatulot metsäkeskuksittain 2004 Toimittaja: Esa Uotila 31.5. 2005 775 Kantohintojen lasku pudotti

Lisätiedot

Hakkuumäärien ja pystykauppahintojen

Hakkuumäärien ja pystykauppahintojen A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Bruttokantorahatulot metsäkeskuksittain 2003 Toimittaja: Esa Uotila 18.6.2004 729 Kantorahatulot lähes 1,8

Lisätiedot

Yksityismetsätalouden liiketulos 2013

Yksityismetsätalouden liiketulos 2013 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Yksityismetsätalouden liiketulos 2013 27/2014 18.6.2014 Esa Uotila Yksityismetsätalouden liiketulos lähes 100 euroa hehtaarilta

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden uudet tilaukset* vuosineljänneksittäin New orders of technology industries* by quarters

Teknologiateollisuuden uudet tilaukset* vuosineljänneksittäin New orders of technology industries* by quarters Teknologiateollisuuden uudet tilaukset* vuosineljänneksittäin New orders of technology industries* by quarters 75 7 65 6 55 5 45 4 35 3 25 2 15 1 5 Milj. euroa, nimellisin hinnoin / Mil. euros, in nominal

Lisätiedot

Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Varsinais-Suomessa

Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Varsinais-Suomessa Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Varsinais-Suomessa Paula Horne, Jyri Hietala, Matleena Kniivilä, Janne Huovari Pellervon taloustutkimus PTT Laskelmat Pellervon taloustutkimus PTT Lähteenä

Lisätiedot

ECONOMIC IMPORTANCE OF THE FOREST SECTOR IN FINNISH REGIONS AND SUB-REGIONS IN 2002

ECONOMIC IMPORTANCE OF THE FOREST SECTOR IN FINNISH REGIONS AND SUB-REGIONS IN 2002 ECONOMIC IMPORTANCE OF THE FOREST SECTOR IN FINNISH REGIONS AND SUB-REGIONS IN 2002 Sources: Statistic Finland, Genimap Oy (L6022/05) The Economic Importance of the Forest Sector in Finnish Regions and

Lisätiedot

Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Satakunnassa. Paula Horne, Jyri Hietala, Matleena Kniivilä, Janne Huovari Pellervon taloustutkimus PTT

Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Satakunnassa. Paula Horne, Jyri Hietala, Matleena Kniivilä, Janne Huovari Pellervon taloustutkimus PTT Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Satakunnassa Paula Horne, Jyri Hietala, Matleena Kniivilä, Janne Huovari Pellervon taloustutkimus PTT Laskelmat Pellervon taloustutkimus PTT Lähteenä käytetty

Lisätiedot

Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Päijät-Hämeessä

Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Päijät-Hämeessä Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Päijät-Hämeessä Paula Horne, Jyri Hietala, Matleena Kniivilä, Janne Huovari Pellervon taloustutkimus PTT Laskelmat Pellervon taloustutkimus PTT Lähteenä käytetty

Lisätiedot

Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Uudellamaalla. Paula Horne, Jyri Hietala, Matleena Kniivilä, Janne Huovari Pellervon taloustutkimus PTT

Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Uudellamaalla. Paula Horne, Jyri Hietala, Matleena Kniivilä, Janne Huovari Pellervon taloustutkimus PTT Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Uudellamaalla Paula Horne, Jyri Hietala, Matleena Kniivilä, Janne Huovari Pellervon taloustutkimus PTT Laskelmat Pellervon taloustutkimus PTT Lähteenä käytetty

Lisätiedot

markkinatilanteen takia kuusitukin asema bruttokantorahojen tuottajana vahvistui entisestään ja oli 40 prosenttia.

markkinatilanteen takia kuusitukin asema bruttokantorahojen tuottajana vahvistui entisestään ja oli 40 prosenttia. A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Bruttokantorahatulot metsäkeskuksittain 2005 Toimittaja: Esa Uotila 12.4.2006 816 Bruttokantorahatulot 1,6

Lisätiedot

Photo: Paavo Keränen. KAINUU in statistics 2009

Photo: Paavo Keränen. KAINUU in statistics 2009 Photo: Paavo Keränen KAINUU in statistics 2009 KAINUU IN PROPORTION TO THE WHOLE OF FINLAND Forest area Total area Roads Primary production Summer cottages Unemployed Populat. over 64 years Number of farms

Lisätiedot

Aluetilinpito

Aluetilinpito Aluetilinpito 2000-2016 - työlliset - bruttokansantuote - arvonlisäys, brutto perushintaan - kiinteän pääoman bruttomuodostus (investoinnit) - tuotos perushintaan - kotitalouksien käytettävissä oleva tulo

Lisätiedot

METSÄSEKTORI SUOMESSA JA KYMENLAAKSOSSA

METSÄSEKTORI SUOMESSA JA KYMENLAAKSOSSA METSÄSEKTORI SUOMESSA JA KYMENLAAKSOSSA Suomi KOKO SUOMI ON HYVIN METSÄINEN Metsää* on maapinta-alasta 86 %. Mikäli mukaan ei lasketa joutomaata**, metsän osuus maapinta-alasta on 67 %. Metsän osuus maapinta-alasta

Lisätiedot

Teollisuuspuun hakkuut alueittain 2013

Teollisuuspuun hakkuut alueittain 2013 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Teollisuuspuun hakkuut alueittain 2013 21/2014 23.5.2014 Elina Mäki-Simola Vuoden 2013 teollisuuspuun hakkuut 56,1 miljoonaa kuutiometriä

Lisätiedot

Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Varsinais-Suomessa

Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Varsinais-Suomessa Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Varsinais-Suomessa Paula Horne, Jyri Hietala, Matleena Kniivilä, Janne Huovari Pellervon taloustutkimus PTT Laskelmat Pellervon taloustutkimus PTT Lähteenä

Lisätiedot

Kymenlaakso Aluetilinpito päivitetty

Kymenlaakso Aluetilinpito päivitetty Kymenlaakso Aluetilinpito päivitetty Bruttokansantuote vuonna 2016 euroa/asukas Uusimaa 51714 Ahvenanmaa - Åland 46634 KOKO MAA Pohjanmaa 39327 38285 Etelä-Karjala Lappi Varsinais-Suomi Pirkanmaa Satakunta

Lisätiedot

Export Demand for Technology Industry in Finland Will Grow by 2.0% in 2016 GDP growth 2016/2015, %

Export Demand for Technology Industry in Finland Will Grow by 2.0% in 2016 GDP growth 2016/2015, % Russia Rest of Eastern Europe Brazil America Middle East and Africa Export Demand for Technology Industry in Finland Will Grow by 2.% in 216 GDP growth 216/215, % 9 8 7 6 5 4 3 2 1-1 -2-3 -4 Average growth:

Lisätiedot

Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Satakunnassa

Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Satakunnassa Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Satakunnassa Paula Horne, Jyri Hietala, Matleena Kniivilä, Janne Huovari Pellervon taloustutkimus PTT Laskelmat Pellervon taloustutkimus PTT Lähteenä käytetty

Lisätiedot

Pohjois-Savon metsäbiotalous

Pohjois-Savon metsäbiotalous n metsäbiotalous ssa metsäbiotaloudella on merkittävä aluetaloudellinen rooli Metsäbiotalous muodostaa 40 % maakunnan biotalouden tuotoksesta. Biotaloudessa tärkein sektori on elintarviketeollisuus. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Pirkanmaalla

Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Pirkanmaalla Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja lla Paula Horne, Jyri Hietala, Matleena Kniivilä, Janne Huovari Pellervon taloustutkimus PTT Laskelmat Pellervon taloustutkimus PTT Lähteenä käytetty seuraavia

Lisätiedot

Puun hinnat metsäkeskuksittain 2008

Puun hinnat metsäkeskuksittain 2008 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 13/2009 Puun hinnat metsäkeskuksittain 2008 24.4.2009 Pekka Ollonqvist Martti Aarne Vuoden 2008 reaalinen kantohintataso 14 prosenttia

Lisätiedot

Arvonlisäystarkastelua Tilastokeskuksen aineiston pohjalta 4.1.2011 Marja Haverinen

Arvonlisäystarkastelua Tilastokeskuksen aineiston pohjalta 4.1.2011 Marja Haverinen Arvonlisäystarkastelua Tilastokeskuksen aineiston pohjalta 4.1.211 Marja Haverinen Käsitteistä Arvonlisäys (brutto) tarkoittaa tuotantoon osallistuvan yksikön synnyttämää arvoa. Se lasketaan markkinatuotannossa

Lisätiedot

Etelä-Savon metsäbiotalous

Etelä-Savon metsäbiotalous n metsäbiotalous vahva metsätaloudessa ja puutuotteissa Metsäbiotalous vastaa yli puolesta maakunnan biotalouden tuotoksesta. Vahvoja toimialoja ovat puutuoteteollisuus ja metsätalous (metsänhoito, puunkorjuu

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan metsäbiotalous

Etelä-Pohjanmaan metsäbiotalous Etelä-Pohjanmaan metsäbiotalous Etelä- Pohjanmaan metsäbiotalouden perusta puutuotteissa Metsäbiotalouden suurin toimiala on puutuoteteollisuus. Se työllistää lähes 60 prosenttia maakunnan metsäbiotalouden

Lisätiedot

Koko kansantalouden arvonlisäys* (BKT) maakunnittain vuonna 2016, %

Koko kansantalouden arvonlisäys* (BKT) maakunnittain vuonna 2016, % Koko kansantalouden arvonlisäys* (BKT) maakunnittain vuonna 2016, % Maakunta Osuus arvon- Arvonlisäys lisäyksestä, % mrd. euroa KOKO MAA 100,0 185,5 Uusimaa 39,0 72,3 Pirkanmaa 8,4 15,6 Varsinais-Suomi

Lisätiedot

Pirkanmaan metsäbiotalous

Pirkanmaan metsäbiotalous Pirkanmaan metsäbiotalous Pirkanmaa metsäbiotalouden kärkimaakunta Metsäbiotalous muodostaa lähes puolet maakunnan koko biotalouden tuotoksesta. Osuus on selvästi keskimääräistä suurempi. Kivijalkana on

Lisätiedot

Puukauppa, helmikuu 2009

Puukauppa, helmikuu 2009 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 9/2009 Puukauppa, helmikuu 2009 13.3.2009 Martti.Aarne Helmikuun puukauppa putosi 0,5 miljoonaan kuutiometriin Teollisuuden puun

Lisätiedot

Kanta-Hämeen metsäbiotalous

Kanta-Hämeen metsäbiotalous en metsäbiotalous en biotaloutta vetää elintarvikesektori Metsäbiotalous muodostaa 3-5 % koko maakunnan tuotoksesta, arvonlisäyksestä, investoinneista ja työllisyydestä. Suhteelliset osuudet ovat lähellä

Lisätiedot

Keski-Suomen metsäbiotalous

Keski-Suomen metsäbiotalous Keski-Suomen metsäbiotalous metsäbiotaloudella suuri merkitys aluetaloudelle Metsäbiotalouden osuus maakunnan kokonaistuotoksesta on 14 %, arvonlisäyksestä 10 % ja työllisyydestä 6 %. Merkitys on selvästi

Lisätiedot

Uudenmaan metsäbiotalous

Uudenmaan metsäbiotalous Uudenmaan metsäbiotalous Uusimaa - määrissä suuri, osuuksissa pieni Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 22 %. Tärkein biotalouden sektori on elintarviketeollisuus. Metsäbiotalous

Lisätiedot

Puukauppa, maaliskuu 2011

Puukauppa, maaliskuu 2011 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 13/2011 Puukauppa, maaliskuu 2011 8.4.2011 Martti Aarne Maaliskuun puukauppa jäi miljoonaan kuutiometriin Puukaupan hiljaiselo

Lisätiedot

8.9.2010. Postiosoite: 00022 TILASTOKESKUS puhelin: (09) 17 341 telefax: (09) 1734 3429

8.9.2010. Postiosoite: 00022 TILASTOKESKUS puhelin: (09) 17 341 telefax: (09) 1734 3429 8.9.200 Postiosoite: 00022 TILASTOKESKUS puhelin: (09) 7 34 telefax: (09) 734 3429 Tiedustelut: Pasi Koikkalainen, +358 9 734 3332, e-mail: kansantalous.suhdanteet@tilastokeskus.fi Samu Hakala, +358 9

Lisätiedot

Eteläsavolainen metsätalous pähkinänkuoressa

Eteläsavolainen metsätalous pähkinänkuoressa Eteläsavolainen metsätalous pähkinänkuoressa Toimintaympäristö Väkiluku 1.1.2017 148 975 Etelä-Savon pinta-ala n. 19 130 km 2, josta maapinta-alaa n. 14 257 km 2 ja sisävesiä n. 4 874 km 2 Väestöntiheys/km

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous

Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous Keski-Pohjanmaa puutuotteista pientä lisää biotalouteen Metsäbiotalouden osuus maakunnan koko biotalouden tuotoksesta on 19 %, joka on selvästi maakuntien keskiarvoa pienempi.

Lisätiedot

Kymenlaakson metsäbiotalous

Kymenlaakson metsäbiotalous Kymenlaakson metsäbiotalous Kymenlaakso massan ja paperin maakunta Metsäbiotalous on maakunnan biotalouden veturi. Sen osuus biotalouden kokonaistuotoksesta on 65 %. Kivijalkana on vahva massa- ja paperiteollisuus.

Lisätiedot

Kansantalouden tilinpito

Kansantalouden tilinpito Korjattu 30.9.2014 Corrected 30.9.2014 Kansantalouden tilinpito National Accounts 2004-2013* Taulukot - Tables Tiedustelut - Inquiries: Olli Savela +358 29 551 3316 Tuomas Rothovius +358 29 551 3360 kansantalous@tilastokeskus.fi

Lisätiedot

Kansantalouden tilinpito

Kansantalouden tilinpito Kansantalouden tilinpito National Accounts 2006-2015* Taulukot - Tables Tiedustelut - Inquiries: Olli Savela +358 29 551 3316 Tuomas Rothovius +358 29 551 3360 kansantalous@tilastokeskus.fi Helsinki 14.7.2016

Lisätiedot

Kansantalouden tilinpito

Kansantalouden tilinpito Kansantalouden tilinpito National Accounts 2007-2016* Taulukot - Tables Tiedustelut - Inquiries: Tuomas Rothovius +358 29 551 3360 Olli Savela +358 29 551 3316 kansantalous@tilastokeskus.fi 2 Sisällys

Lisätiedot

Kansantalouden tilinpito

Kansantalouden tilinpito 1 Kansantalouden tilinpito National Accounts 2002-2011* Taulukot - Tables Tiedustelut - Inquiries: Aila Heinonen +358 9 1734 3338 Olli Savela +358 9 1734 3316 Tuomas Rothovius +358 9 1734 3360 skt.95@tilastokeskus.fi

Lisätiedot

Kansantalouden tilinpito

Kansantalouden tilinpito Kansantalouden tilinpito National Accounts 2008-2017* Taulukot - Tables Tiedustelut - Inquiries: Tuomas Rothovius +358 29 551 3360 Pekka Tamminen +358 29 551 2460 kansantalous@tilastokeskus.fi Helsinki

Lisätiedot

Puukauppa, kesäkuu 2008

Puukauppa, kesäkuu 2008 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Puukauppa, kesäkuu 2008 25/2008 11.7.2008 Aarre Peltola Alkuvuoden puukauppa vaisua Alkuvuoden tapaan myös kesäkuussa puukauppa

Lisätiedot

Pohjanmaan metsäbiotalous

Pohjanmaan metsäbiotalous n metsäbiotalous massa ja paperi etunenässä Metsäbiotalouden osuus maakunnan koko biotalouden tuotoksesta on 42 %. Muita biotalouden tärkeitä sektoreita ovat maatalous ja elintarviketeollisuus. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

Lapin metsäbiotalous

Lapin metsäbiotalous Lapin metsäbiotalous Lapissa metsäbiotalouden merkitys maakunnan taloudessa on suuri Metsäbiotalous muodostaa pääosan maakunnan koko biotaloudesta. Esimerkiksi tuotoksesta sen osuus on 60 %. Kivijalkana

Lisätiedot

Puukauppa, tammikuu 2011

Puukauppa, tammikuu 2011 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 7/2011 Puukauppa, tammikuu 2011 11.2.2011 Martti Aarne Tammikuun puukauppa 1,0 miljoonaa kuutiometriä Teollisuus osti tammikuussa

Lisätiedot

Puun hinnat metsäkeskuksittain vuosi 2004. Reaalisten kantohintojen lasku 3,4 prosenttia vuonna 2004. Pekka Ollonqvist 18.2.

Puun hinnat metsäkeskuksittain vuosi 2004. Reaalisten kantohintojen lasku 3,4 prosenttia vuonna 2004. Pekka Ollonqvist 18.2. A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Puun hinnat metsäkeskuksittain vuosi 2004 Toimittajat: Martti Aarne Pekka Ollonqvist 18.2.2005 760 Reaalisten

Lisätiedot

Puukauppa, elokuu 2009

Puukauppa, elokuu 2009 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 37/2009 Puukauppa, elokuu 2009 10.9.2009 Martti Aarne Puukaupassa lieviä piristymisen merkkejä elokuussa Teollisuus osti elokuussa

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan metsäbiotalous

Pohjois-Karjalan metsäbiotalous n metsäbiotalous ssa metsäbiotalouden merkitys maakunnan taloudessa on suuri Metsäbiotalous muodostaa yli puolet maakunnan koko biotalouden tuotoksesta ja arvonlisästä. Metsäbiotalouden merkitys on kaikissa

Lisätiedot

Kansantalouden tilinpito

Kansantalouden tilinpito Kansantalouden tilinpito National Accounts 2005-2014* Taulukot - Tables Tiedustelut - Inquiries: Olli Savela +358 29 551 3316 Tuomas Rothovius +358 29 551 3360 kansantalous@tilastokeskus.fi Helsinki 9.7.2015

Lisätiedot

Toimipaikkakohtainen työpaikka- ja työntekijävirta-aineisto

Toimipaikkakohtainen työpaikka- ja työntekijävirta-aineisto Aineistokuvaus Toimipaikkakohtainen työpaikka- ja työntekijävirta-aineisto Sisältökuvaus Työpaikka- ja työntekijävirta-aineistoon on laskettu toimipaikoittain virtatietoja käyttäen 1-vuoden aikavälejä

Lisätiedot

Keskeiset käsitteet Teknologiateollisuus

Keskeiset käsitteet Teknologiateollisuus Keskeiset käsitteet Välittömät vaikutukset: Välittömät vaikutukset kuvaavat tarkasteltavan toimialan tuotosta, arvonlisää ja työllisten määrää, sekä investointien osalta niiden edellyttämiä ostoja muilta

Lisätiedot

Välittömät vaikutukset: Välittömät vaikutukset kuvaavat tarkasteltavan toimialan tuotosta, arvonlisää ja työllisten määrää.

Välittömät vaikutukset: Välittömät vaikutukset kuvaavat tarkasteltavan toimialan tuotosta, arvonlisää ja työllisten määrää. Keskeiset käsitteet Välittömät vaikutukset: Välittömät vaikutukset kuvaavat tarkasteltavan toimialan tuotosta, arvonlisää ja työllisten määrää. Välilliset vaikutukset: Välilliset vaikutukset kuvaavat tarkasteltavan

Lisätiedot

Puun käyttö 2013: Metsäteollisuus

Puun käyttö 2013: Metsäteollisuus Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 19/2014 Puun käyttö 2013: Metsäteollisuus 16.5.2014 Jukka Torvelainen Martti Aarne Metsäteollisuuden raakapuun käyttö nousi 64,5

Lisätiedot

Puun hinnat metsäkeskuksittain 2007

Puun hinnat metsäkeskuksittain 2007 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Puun hinnat metsäkeskuksittain 2007 13/2008 18.4.2008 Pekka Ollonqvist Martti Aarne Vuoden 2007 kantohintataso 24 prosenttia edellisvuotta

Lisätiedot

Päijät-Hämeen metsäbiotalous

Päijät-Hämeen metsäbiotalous en metsäbiotalous en metsäbiotalouden veturina on puutuoteteollisuus Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 39 %. Biotaloudessa merkittävä sektori on myös elintarviketeollisuus. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

Satakunnan metsäbiotalous

Satakunnan metsäbiotalous Satakunnan metsäbiotalous Satakunnassa massa ja paperi ovat metsäbiotalouden kärjessä Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 41 %. Muussa biotaloudessa tärkeimmät sektorit ovat elintarviketeollisuus

Lisätiedot

SVT VIENNIN JA TUONNIN YKSIKKÖARVO- JA VOLYYMI-INDEKSIEN MUUTOS (%) TOIMIALOITTAIN ; TAMMI-JOULUKUU 2000/ ,6 11,8 14,6 14,2 4,7 16,8 7,7 29,3

SVT VIENNIN JA TUONNIN YKSIKKÖARVO- JA VOLYYMI-INDEKSIEN MUUTOS (%) TOIMIALOITTAIN ; TAMMI-JOULUKUU 2000/ ,6 11,8 14,6 14,2 4,7 16,8 7,7 29,3 SVT Ulkomaankauppa 2001:M05 Utrikeshandel Foreign Trade Ulkomaankaupan yksikköarvo- ja volyymiindeksit toimialoittain ja tavaroiden pääasiallisen käyttötarkoituksen mukaan; joulukuu ja tammi-joulukuu 2000

Lisätiedot

Varsinais-Suomen metsäbiotalous

Varsinais-Suomen metsäbiotalous Varsinais-Suomen metsäbiotalous - metsäbiotalous pientä Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 12 %. Biotalouden tärkeitä sektoreita ovat elintarviketeollisuus, maatalous ja lääketeollisuus.

Lisätiedot

Puukauppa, tammikuu 2009

Puukauppa, tammikuu 2009 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 6/2009 Puukauppa, tammikuu 2009 12.2.2009 Martti Aarne Puukauppa vähäistä ja hinnat laskussa tammikuussa Tammikuun puukauppa jäi

Lisätiedot

Kansantalouden tilinpito

Kansantalouden tilinpito Kansantalouden tilinpito National Accounts 2005-2014* Taulukot - Tables Tiedustelut - Inquiries: Olli Savela +358 29 551 3316 Tuomas Rothovius +358 29 551 3360 kansantalous@tilastokeskus.fi Helsinki 29.1.2016

Lisätiedot

Kansantalouden tilinpito

Kansantalouden tilinpito Kansantalouden tilinpito National Accounts 2007-2016* Taulukot - Tables Tiedustelut - Inquiries: Tuomas Rothovius +358 29 551 3360 Pekka Tamminen +358 29 551 2460 kansantalous@tilastokeskus.fi Helsinki

Lisätiedot

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Tammikuu 2013

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Tammikuu 2013 Pohjanmaan kauppakamari Toimiala- ja tilastokatsaus Tammikuu 2013 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, Työ- ja elinkeinoministeriön ja ETLAn sekä Pohjanmaan kauppakamarin omaan

Lisätiedot

Puukauppa, kesäkuu 2009

Puukauppa, kesäkuu 2009 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 27/2009 Puukauppa, kesäkuu 2009 7.7.2009 Aarre Peltola Puukauppa jatkoi mateluaan kesäkuussa Metsäteollisuuden puun ostomäärä yksityismetsistä

Lisätiedot

Etelä-Karjalan metsäbiotalous

Etelä-Karjalan metsäbiotalous Etelä-Karjalan metsäbiotalous Etelä-Karjalassa metsäbiotalouden merkitys maakunnan taloudessa on Suomen suurin Metsäbiotalous muodostaa pääosan maakunnan koko biotaloudesta. Esimerkiksi tuotoksesta sen

Lisätiedot

1 metsävarat FOREST RESOURCES. Tietotaulu Metsän inventointijärjestelmät Suomessa Kirjallisuus Literature... 39

1 metsävarat FOREST RESOURCES. Tietotaulu Metsän inventointijärjestelmät Suomessa Kirjallisuus Literature... 39 Sisällys Contents Lukijalle... 3 Till läsaren... 4 Foreword... 5 Pääluvut ja toimittajat Contents in brief and editors... 6 Sisällys Contents... 7 Käytetyt symbolit Explanation of symbols... 23 Puulajit

Lisätiedot

Puukauppa, marraskuu 2012

Puukauppa, marraskuu 2012 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 49/2012 Puukauppa, marraskuu 2012 14.12.2012 Yrjö Sevola Marraskuun puukauppa 2,5 miljoonaa kuutiometriä Yksityismetsien puukauppa

Lisätiedot

Kansantalouden tilinpito National Accounts

Kansantalouden tilinpito National Accounts Kansantalouden tilinpito National Accounts 2000-2009* Taulukot - Tables Tiedustelut - Inquiries: Aila Heinonen +358 9 1734 3338 Olli Savela +358 9 1734 3316 Raimo Nurminen +358 9 1734 3367 skt.95@tilastokeskus.fi

Lisätiedot

TOIMIALAKATSAUS 2010

TOIMIALAKATSAUS 2010 TOIMIALAKATSAUS 2010 Toimialakatsaus Tämä talouskatsaus tarkastelee tilannetta Pohjanmaan kauppakamarin alueella. Alue on sama kuin Pojanmaan TEkeskuksen alue ja käsittää Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

7 Metsäsektorin työvoima

7 Metsäsektorin työvoima 7 Metsäsektorin työvoima Vuonna 2013 metsäsektorin työllisten määrä pysytteli edellisvuoden tasolla. Metsätalous ja metsäteollisuus työllistivät 65 000 henkilöä, mikä vastasi 2,6 prosenttia kaikista työllisistä.

Lisätiedot

Sisällys Contents. Kuvat Figures. * uusi kuva tai taulukko new figure or table

Sisällys Contents. Kuvat Figures. * uusi kuva tai taulukko new figure or table Sisällys Contents Lukijalle Till läsaren Foreword... 3 5 Metlan metsätilastot 2011 Metlas skogsstatistik 2011 Forest statistics at Metla in 2011... 7 12 Pääluvut ja toimittajat Contents in brief and editors...

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan metsäbiotalous

Pohjois-Pohjanmaan metsäbiotalous Pohjois-Pohjanmaan metsäbiotalous Pohjois-Pohjanmaalla metsäbiotalouden veturina on vahva metsäteollisuus Metsäbiotalouden osuus maakunnan koko biotaloudesta on 40 %. Merkittävin biotalouden sektori on

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien tuottavuustilasto 2006

Kuntien ja kuntayhtymien tuottavuustilasto 2006 Julkinen talous 2007 Kuntien ja kuntayhtymien tuottavuustilasto 2006 Kuntien ja kuntayhtymien kokonaistuottavuus laski vuonna 2006 Kuntien ja kuntayhtymien koulutuksen, terveydenhuoltopalveluiden ja sosiaalipalveluiden

Lisätiedot

7 Metsäsektorin työvoima

7 Metsäsektorin työvoima 7 Metsäsektorin työvoima Metsäsektorin työllisyys väheni edelleen hieman vuonna 2010. Metsätalous ja metsäteollisuus työllistivät yhteensä 69 000 henkilöä, mikä vastasi vajaata kolmea prosenttia koko kansantalouden

Lisätiedot

Metsäteollisuus on syyskuun alusta lähtien ostanut yksityismetsien puuta

Metsäteollisuus on syyskuun alusta lähtien ostanut yksityismetsien puuta Puun ostot ja hinnat marraskuu 2000 Toimittaja: Martti Aarne 14.12.2000 558 Puukaupassa 16 prosentin kasvu Metsäteollisuus on syyskuun alusta lähtien ostanut yksityismetsien puuta reilun miljoonan kuutiometrin

Lisätiedot

Kainuun metsäbiotalous

Kainuun metsäbiotalous n metsäbiotalous elää edelleen puusta Metsäbiotalous muodostaa 41 % maakunnan koko biotalouden tuotoksesta. Työllisyydessä osuus on noin 1,5-kertainen maakuntien keskiarvoon verrattuna. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Pohjois-Karjalassa

Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Pohjois-Karjalassa Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Pohjois-Karjalassa Paula Horne, Jyri Hietala, Matleena Kniivilä, Janne Huovari Pellervon taloustutkimus PTT Laskelmat Pellervon taloustutkimus PTT Lähteenä

Lisätiedot

Sisällys Contents. Kuvat Figures. * uusi kuva tai taulukko new figure or table

Sisällys Contents. Kuvat Figures. * uusi kuva tai taulukko new figure or table Sisällys Contents Lukijalle Till läsaren Foreword... 3 5 Metlan metsätilastot 2010 Metlas skogsstatistik 2010 Forest statistics at Metla in 2010... 7 12 Pääluvut ja toimittajat Contents in brief and editors...

Lisätiedot

Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Pohjois-Savossa

Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Pohjois-Savossa Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Pohjois-Savossa Paula Horne, Jyri Hietala, Matleena Kniivilä, Janne Huovari Pellervon taloustutkimus PTT Laskelmat Pellervon taloustutkimus PTT Lähteenä käytetty

Lisätiedot

Metsäbiotalous. Suomessa ja maakunnissa. Helsinki, Panu Kallio, Tapio Oy Jouko Lehtoviita, Tapio Oy

Metsäbiotalous. Suomessa ja maakunnissa. Helsinki, Panu Kallio, Tapio Oy Jouko Lehtoviita, Tapio Oy Metsäbiotalous Suomessa ja maakunnissa Panu Kallio, Jouko Lehtoviita, Helsinki, Esityksen sisältö Metsäbiotalous Suomessa Maakuntien metsäbiotalous Metsäbiotalouden osuus maakuntien biotaloudesta Esimerkki

Lisätiedot

Kantohinnat kääntyivät laskuun vuonna 2003, joskin vuoden loppupuolella

Kantohinnat kääntyivät laskuun vuonna 2003, joskin vuoden loppupuolella A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Puun hinnat metsäkeskuksittain vuosi 2003 Toimittajat: Martti Aarne Pekka Ollonqvist 2.2.2004 708 Reaalinen

Lisätiedot