7 METSÄSEKTORIN TYÖVOIMA

Transkriptio

1 7 METSÄSEKTORIN TYÖVOIMA Metsätalous ja metsäteollisuus työllistivät vuonna 2007 kaikkiaan henkilöä, mikä oli 3,5 prosenttia koko kansantalouden työllisistä. Metsäsektorin henkilöstöstä kolme neljäsosaa oli metsäteollisuuden palveluksessa ja loput työskenteli metsätaloudessa. Koko metsäalan työllisyys aleni henkilöllä edellisvuodesta. Metsäteollisuuden toimialoilla työskenteli vuonna 2007 kaikkiaan henkilöä, mikä oli 6 prosenttia vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Puutuoteteollisuudessa henkilöstön määrä säilyi ennallaan (31 900) vähennyksen kohdistuessa massa- ja paperiteollisuuden työllisiin, joiden määrä laski henkilöön. Puutuoteteollisuuden työllisyyttä piti yllä lähinnä kotimarkkinoille suuntautunut puusepänteollisuus. Metsätalouden työllisyys on viime vuosina vakiintunut henkilön vaiheille, joten vuosikymmeniä jatkunut laskeva trendi näyttää pysähtyneen. Metsätaloudessa työttömyys nousi hieman edellisvuodesta, sitä vastoin metsäteollisuuden työttömyysaste laski alle 4 prosenttiin työvoimasta. Työntekijöiden reaaliansiot kehittyivät vuonna 2007 metsäteollisuudessa heikommin kuin muilla toimialoilla keskimäärin. Massa- ja paperiteollisuudessa työntekijöiden reaaliansiot pysyivät ennallaan, mutta puutuoteteollisuudessa ansiotaso aleni 0,4 prosenttia edellisvuodesta. Koko tehdasteollisuudessa keskimääräinen vuosinousu oli 1,4 prosenttia. Myös metsätaloudessa työntekijöiden ansiot alenivat reaalisesti, mutta toimihenkilöiden positiivinen palkkakehitys nosti koko toimialan prosentin verran plussan puolelle. Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen ansiotasoindeksiin. Metsäsektorin työt ovat varsin tapaturma-alttiita. Tuoreimmat tilastot ovat vuodelta 2006, jolloin metsäalalla sattui noin vähintään neljän päivän työkyvyttömyyteen johtanutta tapaturmaa. Määrä oli prosentin verran suurempi kuin edellisvuonna. Puutuoteteollisuudessa kirjattiin lähes työtapaturmaa, ja se olikin työtunteihin suhteutettuna neljänneksi onnettomuusalttein toimiala. Metsäsektorin työlliset ja työttömät Viime vuosikymmenen lopulla alkanut myönteinen kehitys jatkui työmarkkinoilla vuonna 2007: työllisten määrä lisääntyi ja työttömyys väheni. Työllisten kokonaismäärä nousi 2,5 miljoonaan henkilöön eli 2 prosenttia edellisvuotta suuremmaksi, mikä nosti työllisyysasteen 70 prosenttiin. Työllisten määrä jäi kuitenkin edelleen noin henkeä pienemmäksi kuin lamaa edeltävänä vuonna Vuonna 2007 työllisyys koheni etenkin palvelutoimialoilla ja rakentamisessa, mutta alkutuotannossa lasku jatkui maatalousväestön määrän supistuessa. Teollisessa toiminnassa työllisyys säilyi edellisvuoden tasolla. Työttöminä oli vuonna 2007 keskimäärin henkilöä eli 6,9 prosenttia työvoimasta. Vuotta aikaisemmin keskimääräinen työttömyysaste oli ollut 7,7 prosenttia. Alueelliset erot työttömyydessä ovat Suomessa kuitenkin edelleen suuria. Metsäsektorin työllistävä merkitys on nopeasti vähentynyt. Vuonna 2007 toimiala edusti enää 3,5 prosenttia kansantalouden työllisistä, kun 1970-luvun alussa vastaava osuus oli lähellä 10 prosenttia. Metsäsektorin työllisestä kolme neljäsosaa eli henkilöä oli metsäteollisuuden palveluksessa ja loput työskenteli erilaisissa metsätalouden tehtävissä. Suoran työllistämisen lisäksi metsäsektori työllisti jatkojalostustoimialoilla, kuten huonekaluteollisuudessa henkilöä ja graafisessa teollisuudessa henkilöä vuonna Metsäsektori luo myös välillisesti työpaikkoja mm. koneiden ja laitteiden valmistukseen, kemian teollisuuteen ja viestintäalalle. Kun kaikki välillisetkin vaikutukset otetaan huomioon, koko metsäklusterin arvioidaan työllistävän lähes suomalaista. Metsäteollisuuden työllisyysvaikutuksia muille toimialoille esitetään taulukoissa Metsätaloudessa työllisten määrä on pudonnut noin neljäsosaan 1970-luvun alkuun verrattuna luvulle tultaessa lasku on kuitenkin pysähtynyt, ja Metsätilastollinen vuosikirja

2 7 Forest 8 Wood sector consumption labour force viime vuosina työllisten määrä on vakiintunut henkilön vaiheille. Vuonna 2007 toimiala työllisti henkilöä, 5 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Näistä kaksi kolmasosaa oli palkansaajia eli työntekijöitä ja toimihenkilöitä. Loput olivat ammattiaseman perusteella luokiteltuina yrittäjiä tai heidän perheenjäseniään. Tähän ryhmään kuuluu mm. puunkorjuu-urakointia tekeviä yrittäjiä sekä omissa metsissään metsänhoito- ja puunkorjuutöitä tekeviä metsätalousyrittäjiä ja metsänomistajia. Metsätalouden työllisyyttä on eniten vähentänyt puunkorjuun nopea koneellistaminen. Vuonna 2007 Metsähallituksen ja metsäyhtiöiden tekemien hakkuiden koneellistamisaste nousi 99 prosenttiin, kun 1980-luvun puolivälissä osuus oli alle viidennes (ks. tarkemmin luku 5). Toisaalta uusia työmahdollisuuksia on tarjoutunut mm. energiapuun korjuussa ja eräissä metsänhoitotöissä, kuten nuoren metsän kunnostuksessa. Työvoiman kysyntä kasvaa jatkossa, mikäli aines- ja energiapuun sekä metsänhoitotöiden määrät lisääntyvät Kansallinen metsäohjelma 2015:n tavoitteiden mukaisesti. Vuonna 2007 metsäteollisuuden palveluksessa työskenteli vajaat henkilöä, mikä oli 6 prosenttia vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Puutuoteteollisuudessa henkilöstön määrä säilyi ennallaan (31 900) vähennyksen kohdistuessa massa- ja paperiteollisuuden työllisiin (30 700). Molemmilla toimialoilla työllisyys on puolittunut vuoteen 1980 verrattuna, mutta tällä vuosikymmenellä kehitys on ollut erilaista. Puutuoteteollisuus on työllistänyt tasaisesti, sitä vastoin massa- ja paperiteollisuuden työpaikat ovat tuotantokapasiteetin supistusten seurauksena vähentyneet varsin nopeasti. Massa- ja paperiteollisuus työllisti vielä kymmenen vuotta sitten yli palkansaajaa, mutta vuonna 2008 työllisten määrä painunee alle :n. Puutuoteteollisuuden palkkalistoilla olevasta henkilöstöstä yli puolet ( henkilöä) työskenteli puusepänteollisuudessa, johon kuuluu mm. puutalojen ja rakentamisessa käytettävien puutuotteiden valmistus. Tämä sektori suuntautuu pääosin kotimarkkinoille, joilla rakentamisen korkeasuhdanne on pitänyt yllä myös työllisyyttä. Sahoilla oli vuonna 2007 noin ja puulevyteollisuudessa reilut työpaikkaa. Metsäsektori (huonekaluteollisuus mukaan lukien) työllisti sekä suhteellisesti että absoluuttisesti eniten Kaakkois-Suomen metsäkeskuksen alueella, jossa metsäalalla toimi 11 prosenttia alueen työllisistä (noin henkilöä). Metsäsektorin korkea työllisyysosuus alueella johtuu suuresta massa- ja paperiteollisuuden keskittymästä. Metsäsektorin merkitys Kaakkois-Suomen työpaikkojen tarjoajana on kuitenkin vähentynyt 2000-luvulla. Etelä-Savossa ja Kainuussa metsäsektorin osuus työllisyydestä oli 9 prosenttia vuonna Vuonna 2007 metsäsektorin keskimääräinen työttömyysaste oli Tilastokeskuksen mukaan 4,3 prosenttia eli selvästi kaikkien toimialojen keskiarvon (6,9 %) alapuolella. Metsätaloudessa työttömyysaste nousi aavistuksen edellisvuodesta 6,0 prosenttiin. Metsäteollisuudessa työttömyys puolestaan laski 3,7 prosenttiin työvoimasta. Ansiot Metsätyöntekijöiden keskimääräiset tuntiansiot olivat vuoden 2008 toisella neljänneksellä puutavaran teossa 11,3, metsänhoitotöissä 11,6 ja muissa metsätöissä 11,3 euroa. Näihin lukuihin ei sisälly työvälineestä maksettua korvausta. Tilastoinnin piirissä olleet työntekijät tekivät pääosin erilaisia metsänhoitotöitä, joissa nimellisansiot nousivat keskimäärin 6 prosenttia edellisvuodesta. Hakkuissa ansiot nousivat vajaan prosentin ja muissa metsätöissä 8 prosenttia. Vuosien väliset ansiotasot eivät ole suoraan vertailukelpoisia, mutta ansioiden kehitykset on laskettu vertailukelpoisista luvuista. Vuonna 2007 hakkuukoneen kuljettajalle maksettiin keskimäärin 12 euroa ja metsätraktorin kuljettajalle 11 euroa tunnissa. Metsäteollisuuden palkansaajien (työntekijät ja toimihenkilöt) nimellisansioita koskevat tilastot ovat ennakkotietoja vuodelta Puutuoteteollisuudessa palkansaajien keskituntiansio oli 14,3 euroa ja massa- ja paperiteollisuudessa 19,8 euroa. Molemmilla toimialoilla naisten palkat nousivat miesten ansioita enemmän, joten sukupuolten väliset palkkaerot supistuivat. Koko tehdasteollisuudessa palkansaajien tuntiansio oli keskimäärin 17,4 euroa vuonna Luvut perustuvat Tilastokeskuksen palkkarakennetilastoon. Työntekijöiden reaaliansiot kehittyivät vuonna 2007 metsäteollisuudessa heikommin kuin muilla toimialoilla keskimäärin. Massa- ja paperiteollisuudessa työntekijöiden reaaliansiot pysyivät ennallaan, mutta puutuoteteollisuudessa ansiotaso aleni 0,4 prosenttia 230 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2008

3 7 Metsäsektorin 8 Puun käyttö työvoima edellisvuodesta. Koko tehdasteollisuudessa keskimääräinen vuosinousu oli 1,4 prosenttia. Myös metsätaloudessa työntekijöiden ansiot alenivat reaalisesti, mutta toimihenkilöiden positiivinen palkkakehitys nosti koko toimialan prosentin verran plussan puolelle. Reaaliansiokehityksen vertailu perustuu Tilastokeskuksen ansiotasoindeksiin, jossa nimellisansiot on muutettu reaalisiksi kuluttajahintaindeksillä deflatoimalla. Vuosi 2007 oli ansiotasoindeksin perusteella arvioituna metsäsektorin työntekijöiden ansiokehityksessä poikkeuksellisen heikko. Koko 2000-luvulla metsätalouden työntekijöiden reaaliansiot ovat kohonneet keskimäärin 1,4 prosenttia vuodessa. Metsäteollisuudessa työntekijöiden ansioiden vuosinousu (2,1 %) oli hieman korkeampi kuin koko kansantaloudessa keskimäärin (1,9 %). Työtaistelut Vuonna 2007 käytiin kaikkiaan 91 työtaistelua, mikä vastasi ja 2000-lukujen keskimääräistä tasoa. Metsäteollisuudesta tilastoitiin vain 6 työtaistelua, mikä oli pienin määrä sitten vuoden Ne kaikki käytiin massa- ja paperiteollisuudessa; puutuoteteollisuudesta työtaisteluita ei ole raportoitu neljään vuoteen. Vuonna 2007 massa- ja paperiteollisuuden työtaisteluihin osallistui palkansaajaa ja niissä menetettiin yhteensä työpäivää. Merkittävin poikkeus 2000-luvun myönteisessä kehityksessä oli vuosi 2005, jolloin paperiteollisuuden pitkän työkiistan takia pelkästään tällä toimialalla menetettiin työpäivää. Työtapaturmat Palkansaajille sattui vuonna 2006 noin sellaista työpaikkatapaturmaa, joista vakuutusyhtiöt maksoivat korvauksia. Näistä vähintään neljän päivän työkyvyttömyyteen johti ja kuolemaan 47 tapausta. Sekä lievien että pitempään työkyvyttömyyteen johtaneiden työpaikkatapaturmien määrät lisääntyivät hieman edellisvuodesta. Miesten tapaturmariski on perinteisesti naisia korkeampi: kolme neljäsosaa työpaikkatapaturmista sattuu edelleen miehille. Metsäsektorilla sattui vuonna 2006 kaikkiaan noin työpaikkatapaturmaa, jossa oli kasvua prosentin verran edellisvuodesta. Metsäteollisuudessa tilastoitiin noin työtapaturmaa (+1 %), joista kaksi kolmasosaa sattui puutuoteteollisuuden palkansaajille. Metsätaloudessa tapaturmien määrä nousi lähelle 900 (+2 %). Vaikka myönteinen kehitys pysähtyi vuonna 2006, pitkällä aikavälillä metsäsektorin työturvallisuus on parantunut selvästi enemmän kuin kaikilla toimialoilla keskimäärin. Tämä koskee etenkin massa- ja paperiteollisuutta, jossa työtapaturmien määrä on lähes puolittunut vuodesta Puutuoteteollisuudessa laskua on ollut 5 prosenttia ja metsätaloudessa reilu viidennes. Samaan aikaan työpaikkatapaturmien kokonaismäärä on kuitenkin lisääntynyt 11 prosenttia. Suurin riski joutua työtapaturmaan on rakennustöissä, joissa vuonna 2006 sattui keskimäärin 44 vähintään neljän päivän poissaoloon johtanutta tapaturmaa miljoonaa työtuntia kohden (tapaturmataajuus). Puutuoteteollisuudessa tapaturmataajuus oli 38, ja toimiala oli neljänneksi riskialttein. Massa- ja paperiteollisuudessa vastaava luku oli 17. Metsäsektorin työmarkkinoita käsittelevien tilastojen laadinta Työvoima Tiedot metsäsektorin työvoimasta perustuvat pääosin Tilastokeskuksen työvoimatutkimukseen. Se on kuukausittainen otostutkimus (otoskoko noin henkilöä), jossa kerätään toimialoittaista tietoa vuotiaan väestön työllisyydestä, työajoista, työttömyydestä ja työvoiman rakenteesta. Työmarkkina-aseman mukainen perusluokittelu on jako työllisiin, työttömiin ja työvoiman ulkopuolisiin. Näistä työlliset ja työttömät yhdessä muodostavat työvoiman. Ammattiaseman perusteella työlliset jaetaan palkansaajiin (alajako työntekijöihin ja toimihenkilöihin) sekä yrittäjiin ja yrittäjäperheenjäseniin. Työllisyysaste lasketaan vuotiaiden työllisten osuutena samanikäisestä väestöstä. Työttömyysaste puolestaan määritetään työttömien prosenttiosuutena työvoimasta. Työttömän toimiala määräytyy hänen työttömyyttä edeltävän työpaikkansa mukaan (taulukot 7.1, 7.5 ja 7.8). Metsätilastollinen vuosikirja

4 7 Forest 8 Wood sector consumption labour force Metsätalous (toimialaluokitus TOL 2002: 02) käsittää metsän kasvatuksen ja puunkorjuun sekä alan palveluorganisaatioiden ja -yritysten toiminnan. Toimialaluokituksen näkökulmasta puutavaran kaukokuljetus on liikennettä ja metsänparannustyöt kuuluvat rakentamisen toimialaan. Metsäteollisuuden työvoiman tilastoinnissa perusjako on puutuoteteollisuus (TOL 2002: 20) ja massa- ja paperiteollisuus (TOL 2002: 21). Taulukossa 7.3 metsäsektoriin on sisällytetty myös huonekaluteollisuus (TOL 2002: 361), jotta metsäkeskuksittain lasketut työllisyystiedot olisivat luotettavia. Vuonna 2007 huonekaluteollisuus edusti 12 prosenttia laajemmin rajatun metsäsektorin työllisistä. Työvoimatutkimusten aineistoista ei ole mahdollista tuottaa tilastollisesti luotettavia alueellisia tilastoja metsätalouden työllisistä työlajeittain tai ammattiaseman mukaan. Sama vaikeus koskee myös metsäteollisuuden työvoiman alueellista tilastointia (taulukko 7.7). Ansiot Tiedot metsätöitä tekevien työntekijöiden ansiokehityksestä perustuvat Tilastokeskuksen laatimaan metsätyöntekijöiden palkkatilastoon, joka kattaa valtion ja alan järjestäytyneiden työnantajien palveluksessa olevat metsätyöntekijät. Metsätalouden tiedusteluun kuuluvat kaikki vuotiaat metsä- ja taimitarhaalan työehtosopimuksen piiriin kuuluvat palkansaajat. Ansiokäsitteenä käytetään tehdyn työajan tuntiansiota ilman ylitöitä. Uusi metsäalan työehtosopimus tuli voimaan Uudessa sopimuksessa keskimääräisiin päiväansioihin päästään kertomalla tuntiansiot kaikissa työlajeissa luvulla 8. Vanhassa työehtosopimuksessa päiväansioihin päästiin kertomalla tuntiansiot puutavaran valmistuksessa luvulla 7 ja muissa töissä luvulla 8. Koska uusi sopimus tuli voimaan kesken tilastointijakson, laskettaessa vuoden 2008 toisen neljänneksen keskimääräisiä päiväansioita käytettiin kertoimena puutavaran valmistuksessa lukua 7,66 ja muissa töissä lukua 8. Metsäpalkkatilasto laaditaan vuoden toiselta ja neljänneltä neljännekseltä. Metsäkonealan palkkatilaston kerää Koneyrittäjien liitto puunkorjuualan jäsenyrityksiltänsä. Tiedonkeruu kattaa noin neljäsosan liiton jäsenyrityksistä. Vuositiedot koskevat marraskuussa maksettuja palkkoja. Ansiokäsitteenä on tiedusteluajankohtana tehdyistä työtunneista maksettu verollinen palkka ilman ylitöiden korotusosia, lomakorvauksia yms. Keskituntiansiona ilmoitetaan mediaanipalkka eli suuruusjärjestykseen asetetun palkka-aineiston keskimmäinen havainto (taulukko 7.9). Tiedot metsäteollisuuden palkansaajien ansiokehityksestä perustuvat Tilastokeskuksen palkkarakennetilastoon, joka kattaa yksityiseltä sektorilta vähintään 5 henkeä työllistävät yritykset ja kaikki julkisen sektorin palkansaajat. Alkutuotannon toimialat, mukaan lukien metsätalous, on rajattu tilaston ulkopuolelle, silloin kun toiminta on ollut yrityksen pääasiallista toimintaa. Palkkarakennetilasto laaditaan vuosittain, ja siinä esitetään tietoja mm. palkansaajien lukumääristä sekä tunti- ja kuukausiansioista tilastointivuoden viimeisellä neljänneksellä. Ansiokäsitteenä käytetään kokonaisansiota, joka kuvaa säännölliseltä työajalta ja muulta työajalta, kuten yli- ja lisätyöajalta, maksettua palkkaa. Tiedot perustuvat pääosin alakohtaisten palkkatilastojen perusaineistoihin, joiden keräämisestä vastaavat työnantajajärjestöt ja Tilastokeskus. Vuotta 2007 koskevat tiedot ovat ennakkotietoja. Tilaston luotettavuutta heikentää sen aikaisempia vuosia huonompi peittävyys. Palkkarakennetilastoa parempi lähde reaaliansioiden kehitystä kuvattaessa on Tilastokeskuksen laatima ansiotasoindeksi. Se kuvaa kokoaikaisten palkansaajien säännöllisen työajan (pois lukien yli- ja lisätyöt) keskiansioiden kehitystä neljännesvuosittain, sektoreittain, toimialoittain ja palkansaajaryhmittäin. Nimellisansiot on muutettu reaalisiksi kuluttajahintaindeksillä deflatoimalla (taulukot ). Muita työmarkkinoita käsitteleviä tilastoja Tilastokeskuksen laatima työtaistelutilasto kuvaa työntekijöiden ja työnantajien Suomessa järjestämiä työtaisteluita, joilla tarkoitetaan työn väliaikaista tahallista keskeyttämistä, työstä kieltäytymistä, sen hidastamista tai muuta painostuskeinoa jonkin päämäärän saavuttamiseksi. Valtaosa työtaisteluista on työntekijäosapuolten järjestämiä lakkoja. Työtaisteluiden laajuutta kuvataan mm. osallistuneiden työntekijöiden ja menetettyjen työpäivien lukumäärillä. Tilastokeskus kerää pääosan työtaistelutiedoista työnantajajärjestöjen kautta (taulukko 7.12). Työtapaturmatilastossa esitetään vuosittain palkansaajille ja yrittäjille sattuneet työtapaturmat. Tilastointiin sisältyvät sellaiset työssä sattuneet vahingot, joista vakuutuslaitokset ovat maksaneet korvauksia. Tilastokeskus laatii tilaston yhdistämällä 232 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2008

5 7 Metsäsektorin 8 Puun käyttö työvoima tapaturmavakuuttamisen yhteydessä muodostuvia rekisteriaineistoja (Tapaturmavakuutuslaitosten liitto TVL ja Maatalousyrittäjien eläkelaitos Mela) ja Tilastokeskuksen omia aineistoja. Vuodesta 1996 alkaen tilasto käsittää vähintään neljän päivän työkyvyttömyyden aiheuttaneet työpaikkatapaturmat. Tätä edeltävältä ajalta rajana on kolmen päivän työkyvyttömyys. Metsäteollisuuden tiedot koskevat palkansaajia, mutta metsätalouden lukuihin sisältyvät myös metsänomistajille sattuneet tapaturmat. Tilastossa ovat mukana vain ne metsänomistajat, jotka kuuluvat maatalousyrittäjien työtapaturmavakuutuksen (MATA) piiriin. Heitä on arviolta puolet omatoimisista metsänomistajista. Eri toimialojen tapaturmariskien vaihtelua arvioidaan esim. tapaturmataajuudella, jolla tarkoitetaan sattuneiden tapaturmien ja työtuntien suhdetta. Tapaturmataajuus lasketaan miljoonaa työtuntia kohden (taulukot ). Tilastokeskus laatii myös metsätalouden ja metsäteollisuuden koulutusta käsittelevät tilastot. Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen tutkintorekisteriin. Taulukoissa esitetään tiedot vuosittain valmistuneista metsäsektorin opiskelijoista. Tilastot sisältävät kaikki suoritetut tutkinnot riippumatta siitä, jatkoiko henkilö opiskeluaan ja suoritti lisätutkintoja. Koulutusnimikkeiden aikasarjat on ryhmitelty nykytilanteen mukaisiksi yhdistämällä ja siirtämällä aiempia koulutusnimikkeitä koulutusasteesta toiseen. Kirjallisuus Literature Kansallinen metsäohjelma Maa- ja metsätalousministeriön julkaisuja 3/ s. Koulutusluokitus Käsikirjoja 1. Tilastokeskus. 319 s. Markkinapuun hakkuut ja työvoima. SVT Maa-, metsä- ja kalatalous. Metsätilastotiedote-sarja. Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu. Metsäsektorin suhdannekatsaus Metsäntutkimuslaitos. 67 s. Metsäteollisuuden ja metsäsektorin toimintaedellytystyöryhmä. Loppuraportti Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 19/ s. Oppilaitostilastot SVT Koulutus s. Palkkarakenne SVT Palkat ja työvoimakustannukset Tilastokeskus. 116 s. Toimialaluokitus TOL Käsikirjoja 4. Tilastokeskus. 241 s. Työtapaturmat SVT Työmarkkinat Tilastokeskus. 12 s. Työtapaturmat 2006, katsaus. SVT Työmarkkinat Tilastokeskus. 13 s. Työvoimatilasto Työvoimatutkimuksen tuloksia vuosilta SVT Työmarkkinat Tilastokeskus. 121 s. + liitteet. Työvoimatilasto, 2008, syyskuu ja 3. neljännes. SVT Työmarkkinat Tilastokeskus. 32 s. Muut tietolähteet Other sources of information Koneyrittäjien liitto ry, Maatalousyrittäjien eläkelaitos, Metsäteollisuus ry, Tilastokeskus, Ansiotasoindeksi. 3. neljännes SVT. Tilastokeskus. 15 s. Hinta- ja palkkatiedote 2/2008. SVT Hinnat ja kustannukset. Tilastokeskus. 23 s. Hinta- ja palkkatiedote 4/2008. SVT Hinnat ja kustannukset. Tilastokeskus. 19 s. Metsätilastollinen vuosikirja

6 7 Forest 8 Wood sector consumption labour force henkilöä persons Koko väestö Whole population (100 %) vuotias väestö Population aged (75 %) Työvoima Labour force (51 %) Työlliset Employed (47 %) Työvoimaan kuulumattomat 1) Persons not in labour force 1) (25 %) Työttömät Unemployed 183 (3 %) Alle 15-vuotiaat Population under 15 years of age 898 (17 %) 75 vuotta täyttäneet Population aged 75 or more 408 (8 %) Maa- ja metsätalous Agriculture and forestry 113 (2 %) Palveluelinkeinot ym. Service industries etc (33 %) Teollinen toiminta ja rakentaminen Manufacturing and construction 640 (12 %) Maatalous Agriculture 89 (2 %) Metsätalous Forestry 24 (0,4 %) Metsäteollisuus Forest industries 63 (1,2 %) Muu teollinen toiminta ja rakentaminen Other manufacturing and construction 578 (11 %) 1 Ml. koululaiset ja opiskelijat, kotitaloustyötä tekevät, työkyvyttömät ja eläkeläiset. Incl. school children, students, conscripts, persons performing domestic work, disabled and pensioners. Kuva 7.1 Väestön pääryhmiä 2007 työmarkkina-aseman mukaan Figure 7.1 Distribution of the population by labour force status, Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2008

7 7 Metsäsektorin 8 Puun käyttö työvoima henkilöä persons Henkilöt yhteensä Total henkilöä persons Työntekijät Wage earners Yrittäjät ja yrittäjäperheenjäsenet Self-employed and unpaid family workers Toimihenkilöt Salaried employees Kuva 7.2 Metsätalouden työlliset Figure 7.2 Employed persons in forestry, henkilötyövuotta man-years Henkilötyövuodet kaikkiaan Total of man-years in Metsänhoitotyöt Silvicultural work Puunkorjuu Roundwood harvesting Hakkuukoneen kuljettajat Harvester operators Metsätraktorin kuljettajat Forwarder drivers Metsurit hakkuutyössä Forest workers in motor-manual felling Metsänomistajien omatoimiset metsätyöt eivät sisälly kuvan tietoihin. The labour input of self-employed private forest owners is excluded. Lähteet: Metsäntutkimuslaitos; Koneyrittäjien liitto; Metsäteho; Tilastokeskus Sources: Finnish Forest Research Institute; Trade Association of Finnish Forestry and Earth Moving Contractors; Metsäteho; Statistics Finland Kuva 7.3 Työpanos puunkorjuussa ja metsänhoitotöissä Figure 7.3 Labour input in roundwood harvesting and silvicultural work, Metsätilastollinen vuosikirja

8 7 Forest 8 Wood sector consumption labour force henkilöä persons Henkilöt yhteensä Total henkilöä persons Puusepänteollisuus Carpentry industry Puulevyteollisuus Wood-based panels industries Sahateollisuus Sawmilling Puusepänteollisuus sisältää mm. rakennuspuusepäntuotteiden ja puutalojen valmistamisen. The carpentry industry includes joinery products, pre-fabricated wooden houses, etc. Kuva 7.4 Puutuoteteollisuuden työlliset Figure 7.4 Employed persons in the wood-products industries, henkilöä persons Henkilöt yhteensä Total henkilöä persons Massan, paperin ja kartongin tuotanto Production of pulp, paper and paperboard Paperi- ja kartonkijalosteiden tuotanto Production of converted paper and paperboard products Kuva 7.5 Massa- ja paperiteollisuuden työlliset Figure 7.5 Employed persons in the pulp and paper industries, Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2008

9 7 Metsäsektorin 8 Puun käyttö työvoima Työttömyysaste, % Unemployment rate, % Metsätalous Forestry Metsäteollisuus Forest industries Kaikki toimialat All industries Metsäteollisuus sisältää myös graafisen teollisuuden vuosina Printing and publishing are also included in the forest industries during Kuva 7.6 Metsäsektorin työttömyysaste Figure 7.6 Unemployment rate in the forest sector, /t vuoden 2007 rahana /h in 2007 monetary value Massa- ja paperiteollisuus Pulp and paper industries Miehet Male Naiset Female /t vuoden 2007 rahana /h in 2007 monetary value Massa- ja paperiteollisuus Pulp and paper industries Puutuoteteollisuus Wood-products industries Miehet Male Naiset Female 10 5 Teollisuus keskimäärin Manufacturing, average Puutuoteteollisuus Wood-products industries * * * Ennakkotieto Preliminary data Nimellisansiot on muunnettu kuluttajahintaindeksillä. Nominal earnings are deflated using consumer price index. Kuva 7.7 Metsäteollisuuden palkansaajien reaaliset tuntiansiot Figure 7.7 Real average hourly earnings of employees in the forest industries, Metsätilastollinen vuosikirja

10 7 Forest 8 Wood sector consumption labour force = 100 Metsätalous Forestry Metsäteollisuus Forest industries Teollisuus keskimäärin Manufacturing, average Kaikki toimialat keskimäärin All industries, average Nimellisansiot on muunnettu kuluttajahintaindeksllä. Nominal earnings are deflated using consumer price index. Kuva 7.8 Työntekijöiden reaaliansioiden kehitys toimialoittain Figure 7.8 Index of real earnings (wage earners only) by branch of industry, Tapaturmia miljoonaa työtuntia kohden Number of accidents per million hours worked Puutuoteteollisuus Wood-products industries Rakentaminen Construction Massa- ja paperiteollisuus Pulp and paper industries Metsätalous Forestry Kaikki toimialat All industries Tapaturmataajuus tarkoittaa toimialalla sattuneiden tapaturmien ja tehtyjen työtuntien suhdetta. Accident frequency refers to the ratio of accidents and hours worked. Kuva 7.9 Metsäsektorin palkansaajien työtapaturmataajuus Figure 7.9 Accident frequency of employees in the forest sector, Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2008

11 7 Metsäsektorin 8 Puun käyttö työvoima 7.0 Metsäsektorin työvoima 2007 lyhyesti Labour force in the forest sector in brief, 2007 Pääryhmä Main category henkilöä % työllisistä persons % of total employed persons TYÖVOIMA LABOUR FORCE Kaikki toimialat All industries Metsäsektori Forest sector 90 TYÖLLISET EMPLOYED PERSONS Kaikki toimialat All industries ,0 Metsäsektori Forest sector 86 3,5 Metsätalous Forestry 24 1,0 Palkansaajat Employees 16 0,6 Työntekijät Wage earners 9 0,3 Toimihenkilöt Salaried employees 7 0,3 Yrittäjät ja yrittäjäperheenjäsenet Self-employed and unpaid family workers 8 0,3 Metsäteollisuus Forest industries, total 63 2,5 Puutuoteteollisuus Wood-products industries 32 1,3 Sahateollisuus Sawmilling 9 0,4 Puulevyteollisuus Wood-based panels industries 6 0,3 Puusepänteollisuus Carpentry industry 17 0,7 Massa- ja paperiteollisuus Pulp and paper industries 31 1,2 Massan, paperin ja kartongin tuotanto Production of pulp, paper and paperboard 27 1,1 Paperi- ja kartonkijalosteiden tuotanto Production of converted paper and paperboard products 4 0,2 TYÖTTÖMÄT UNEMPLOYED PERSONS Kaikki toimialat All industries 183 Metsäsektori Forest sector 4 Metsätalous Forestry 2 Metsäteollisuus Forest industries 2 Keskimääräiset työttömyysprosentit vuonna 2007: metsätalous 6,0 %, metsäteollisuus 3,7 %, koko metsäsektori 4,3 % ja kaikki toimialat 6,9 %. Average unemployment rates in 2007: forestry 6.0%, forest industries 3.7%, forest sector 4.3% and all industries 6.9%. Metsätilastollinen vuosikirja

12 7 Forest 8 Wood sector consumption labour force 7.1 Työvoima Total labour force, Vuosi Työlliset Employed persons Työttömät Työvoima Työllisyysaste Year Metsätalous Maatalous Teollinen Rakentaminen Palvelu- Kaikki toimialat Unemployed yhteensä Employment Forestry Agriculture toiminta Construction elinkeinot All industries persons Total labour rate Manufacturing Service force etc. industries henkilöä persons % , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,9 Työvoimatutkimus uudistettiin vuosina ILO/EU-määritelmien mukaiseksi ja toimialaluokitus muuttui vuonna 2002 (TOL 2002). Taulukon tiedot on päivitetty vuodesta 1989 alkaen vastaamaan uusia määritelmiä ja uutta luokitusta. Varhaisemman aikasarjan tiedot on esitetty TOL 1988:n mukaisesti. Maatalouteen (TOL 2002: 010) luetaan myös riistatalous ja kalatalous (050) sekä niihin liittyvät palvelut. Teolliseen toimintaan luetaan teollisuuden (TOL 2002: D) lisäksi kaivostoiminta ja louhinta (C) sekä sähkö-, kaasu- ja vesihuolto (E). Työllisyysaste lasketaan vuotiaiden työllisten prosenttiosuutena samanikäisestä väestöstä. The labour force survey was renewed in to meet the definitions of ILO and the EU. The industrial classification was also changed in 2002 (SIC 2002). The data presented in this table have been updated since 1989 to meet the new definitions. The pre-1989 data are classified according to the SIC 1988 classification. The following categories are included in agriculture: Agriculture, hunting and related activities (SIC 2002: 010), and fishing and related activities (050). The following categories are included in the category Manufacturing etc.: Mining and quarrying (SIC 2002: C), manufacturing (D), and electricity, gas and water supply (E). The employment rate is calculated as the percentage of employed persons aged among the population of the same age. 240 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2008

13 7 Metsäsektorin 8 Puun käyttö työvoima 7.2 Metsäsektorin työlliset Employed persons in the forest sector, Vuosi Työlliset Employed persons Osuus kaikista työllisistä Proportion of total employment Year Metsä- Metsä- Metsäsektori Kaikki toimialat Metsä- Metsä- Metsäsektori talous teollisuus yhteensä All industries, total talous teollisuus yhteensä Forestry Forest Forest sector, Forestry Forest Forest sector, industries total industries total henkilöä persons % % % ,1 5,2 9, ,9 5,4 9, ,3 5,6 8, ,5 5,5 9, ,1 5,5 8, ,9 5,2 8, ,7 5,4 8, ,6 5,4 7, ,5 5,3 7, ,6 5,2 7, ,7 5,2 7, ,3 5,0 7, ,4 4,8 7, ,3 4,6 6, ,2 4,3 6, ,2 4,0 6, ,0 3,9 5, ,9 3,8 5, ,7 3,5 5, ,6 3,7 5, ,5 3,7 5, ,4 3,5 4, ,4 3,5 4, ,4 3,6 4, ,2 3,6 4, ,4 3,5 4, ,2 3,4 4, ,1 3,3 4, ,1 3,2 4, ,0 3,1 4, ,0 3,1 4, ,0 3,0 4, ,9 3,0 3, ,9 2,9 3, ,0 2,8 3, ,9 2,9 3, ,9 2,7 3, ,0 2,5 3, / ,0 2,4 3,3 Muutos ed. vuodesta, % Change from prev. year, % Työvoimatutkimuksen luokitukset muuttuivat vuodesta 1989 alkaen, katso alaviite taulukossa 7.1. The classifications in labour force surveys were changed in For further details, see footnote in Table 7.1. Metsätilastollinen vuosikirja

14 7 Forest 8 Wood sector consumption labour force 7.3 Metsäsektorin (ml. huonekaluteollisuus) työlliset metsäkeskuksittain Employed persons in the forest sector (incl. furniture industry) by forestry centre, Metsäkeskus Forestry centre Työlliset, henkilöä Employed persons, persons Koko maa Whole country 1 Rannikko Etelärannikko Pohjanmaa Lounais-Suomi Häme-Uusimaa Kaakkois-Suomi Pirkanmaa Etelä-Savo Etelä-Pohjanmaa Keski-Suomi Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Kainuu Pohjois-Pohjanmaa Lappi Osuus alueen työllisistä, % Proportion of total regional employment, % Koko maa 5,8 5,4 5,2 4,9 5,0 4,7 4,7 4,6 4,5 4,4 4,2 4,3 4,1 4,0 Whole country 1 Rannikko 1,6 1,1 1,2 1,1 1,2 1,4 1,4 1,2 1,4 1,1 0,9 1,1 1,2 1,0 Etelärannikko 1,1 0,6 0,7 0,7 0,7 0,8 0,9 0,8 0,9 0,7 0,6 0,7 0,7 0,6 Pohjanmaa 4,6 4,7 4,7 3,7 4,6 5,2 4,9 4,2 5,0 3,7 3,3 4,2 4,6 3,5 2 Lounais-Suomi 4,0 3,3 3,1 3,4 3,2 3,0 3,2 2,9 2,7 2,8 2,4 2,5 2,6 2,1 3 Häme-Uusimaa 6,5 6,0 5,6 4,9 5,7 5,0 4,5 5,1 5,1 5,0 5,0 4,7 4,2 3,8 4 Kaakkois-Suomi 14,1 14,2 13,4 12,1 12,6 12,5 12,8 13,0 13,3 12,0 12,0 12,0 11,0 10,6 5 Pirkanmaa 5,9 6,7 6,8 6,4 6,5 5,5 5,3 5,3 4,9 5,1 5,0 4,7 4,3 4,6 6 Etelä-Savo 9,0 9,8 9,4 10,5 8,7 9,1 9,2 10,2 10,3 9,0 8,0 9,3 9,4 8,7 7 Etelä-Pohjanmaa 6,8 6,5 6,1 6,4 6,1 6,2 7,2 6,8 5,7 6,5 5,4 5,7 5,1 5,1 8 Keski-Suomi 10,2 10,2 10,5 9,9 10,3 9,6 9,3 8,6 8,1 8,0 8,3 7,1 7,5 7,6 9 Pohjois-Savo 7,4 7,2 7,1 7,0 6,8 6,0 5,2 5,0 5,5 6,1 6,3 5,7 6,6 6,8 10 Pohjois-Karjala 9,1 8,1 7,7 8,8 7,9 6,6 8,0 8,4 7,8 7,1 5,4 6,8 7,1 7,4 11 Kainuu 9,5 10,5 9,5 9,1 10,0 8,4 9,1 7,7 7,1 9,2 11,3 10,7 8,1 8,6 12 Pohjois-Pohjanmaa 5,0 5,3 4,7 3,2 3,7 4,5 4,4 3,9 3,6 3,7 4,2 4,7 4,3 4,5 13 Lappi 10,2 8,5 7,2 8,5 7,2 7,9 6,6 6,4 6,5 5,8 5,9 5,6 6,0 4,8 Metsäsektori on alueellisten tietojen luotettavuuden varmistamiseksi määritelty tässä taulukossa laajemmin kuin luvun muissa taulukoissa. Metsäsektoriin on tässä lisätty myös huonekaluteollisuus (TOL 2002: 361), jossa työllisten määrä oli vuonna A wider concept of the forest sector, including also the manufacture of furniture (SIC 2002: 361) was introduced in this table to guarantee the quality of regional data. In 2007, the furniture industry employed persons. 242 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2008

15 7 Metsäsektorin 8 Puun käyttö työvoima 7.4 Metsäsektorin työlliset sukupuolen mukaan Employed persons in the forest sector by gender, Vuosi Metsäsektori Forest sector Kaikki toimialat All industries Year Metsätalous Puutuoteteollisuus Massa- ja paperiteollisuus Forestry Wood-products industries Pulp and paper industries Miehet Naiset Yhteensä Miehet Naiset Yhteensä Miehet Naiset Yhteensä Miehet Naiset Yhteensä Male Female Total Male Female Total Male Female Total Male Female Total henkilöä persons Metsätilastollinen vuosikirja

16 7 Forest 8 Wood sector consumption labour force 7.5 Metsätalouden työlliset ammattiaseman mukaan Employed persons in forestry by employment status, Vuosi Palkansaajat Employees Yrittäjät ja yrittäjä- Yhteensä Year Työntekijät Toimihenkilöt Yhteensä perheenjäsenet Total Wage earners Salaried Total Self-employed and employees unpaid family workers henkilöä persons / Muutos ed. vuodesta, % Change from prev. year, % Työvoimatutkimuksen luokitukset muuttuivat vuodesta 1989 alkaen, katso alaviite taulukossa 7.1. The classifications in labour force surveys were changed in For further details, see footnote in Table Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2008

17 7 Metsäsektorin 8 Puun käyttö työvoima 7.6 Tehdyt työpäivät metsäsektorilla Days actually worked in the forest sector, Vuosi Metsätalous Forestry Metsäteollisuus Forest Industries Kaikki toimialat Year Yhteensä josta oman Puutuoteteollisuus Massa- ja paperiteollisuus Yhteensä All industries Total työn panos Wood-products industries Pulp and paper industries Total of which self-employed työpäiviä working days Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen työvoimatutkimukseen, jonka menetelmää on muutettu vuosina 1983, ja Työpäivätietoja ei ole muutosten jälkeen korjattu, joten kunkin jakson alkuperäisillä menetelmillä lasketut tiedot eivät ole täysin vertailukelpoisia keskenään. The figures are based on labour force surveys, the methods of which were changed in 1983, and The data concerning working days have not been revised to be fully comparable. Metsätilastollinen vuosikirja

18 7 Forest 8 Wood sector consumption labour force 7.7 Metsäteollisuuden työlliset Employed persons in the forest industries, Vuosi Metsäteollisuus Forest industries Metsäteollisuus Year Puutuoteteollisuus Wood-products industries Massa- ja paperiteollisuus Pulp and paper industries kaikkiaan Saha- Puulevy- Puusepän- Yhteensä Massan, paperin ja Paperi- ja kartonki- Yhteensä Forest teollisuus teollisuus teollisuus Total kartongin tuotanto jalosteiden tuotanto Total industries, Sawmilling Wood-based Carpentry Production of Production of converted total panels industry pulp, paper and paper and paperboard industries paperboard products henkilöä persons / Muutos ed. vuodesta, % Change from prev. year, % Työvoimatutkimuksen luokitukset muuttuivat vuodesta 1989 alkaen, katso alaviite taulukossa 7.1. Puusepänteollisuuteen kuuluu mm. rakennuspuusepäntuotteiden ja puutalojen valmistus. The classifications in labour force surveys were changed in For further details, see footnote in Table 7.1. The carpentry industry includes, inter alia, joinery products and pre-fabricated wooden houses. 246 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2008

19 7 Metsäsektorin 8 Puun käyttö työvoima 7.8 Metsäsektorin työttömyys Unemployed persons in the forest sector, Vuosi Työttömät Unemployed persons Työttömyysaste Unemployment rate Year Metsä- Metsä- Metsäsektori Kaikki Metsä- Metsä- Metsäsektori Kaikki talous teollisuus yhteensä toimialat talous teollisuus keskimäärin toimialat Forestry Forest Forest sector, All Forestry Forest Forest sector, All industries total industries industries average industries henkilöä persons % % % % ,0 2,8 3,6 4, ,7 3,9 4,6 4, ,4 4,5 5,8 5, ,5 6,8 8,3 5, ,8 6,8 8,3 5, ,5 6,5 8,1 5, ,5 7,7 9,9 5, ,2 4,2 6,1 5, ,7 3,4 5,3 4, ,2 2,1 3,1 3, ,0 1,9 2,8 3, ,4 5,9 7,2 6, ,2 9,0 11,6 11, ,9 9,7 13,4 16, ,7 9,8 14,1 16, ,6 9,8 12,4 15, ,6 9,7 12,3 14, ,3 6,2 9,4 12, ,3 6,4 8,8 11, ,7 5,8 8,1 10, ,1 4,8 6,5 9, ,4 5,5 6,5 9, ,5 5,7 6,7 9, ,4 5,6 6,8 9, ,6 4,3 4,7 8, ,0 4,1 4,6 8, ,6 4,1 4,5 7, ,0 3,7 4,3 6, / ,6 4,9 5,2 6,5 Muutos ed. vuodesta, % Change from prev. year, % Työvoimatutkimuksen luokitukset muuttuivat vuodesta 1989 alkaen, katso alaviite taulukossa 7.1. Graafinen teollisuus sisältyy metsäteollisuuden lukuihin vuosina Työttömyysaste lasketaan työttömien prosenttiosuutena työvoimasta. Työttömän toimiala määräytyy hänen työttömyyttä edeltäneen työpaikkansa mukaan. The classifications in labour force surveys were changed in For further details, see footnote in Table 7.1. The labour force in printing and publishing is included in the figures of the forest industries during The unemployment rate is the ratio of the unemployed to all persons in the labour force. An unemployed person is determined according to his/her job before unemployment. Metsätilastollinen vuosikirja

20 7 Forest 8 Wood sector consumption labour force 7.9 Metsätyöntekijöiden keskimääräiset tuntiansiot Average hourly earnings of forestry workers, Vuosi Moottorisahahakkuu Metsänhoitotyöt Muut metsätyöt Koneellinen puunkorjuu Year Motor-manual felling Silvicultural works Other forestry works Mechanised harvesting of roundwood 2. vuosi- 4. vuosi- 2. vuosi- 4. vuosi- 2. vuosi- 4. vuosi- Koneellinen Lähikuljetus neljännes neljännes neljännes neljännes neljännes neljännes hakkuu Forest haulage 2nd quarter 4th quarter 2nd quarter 4th quarter 2nd quarter 4th quarter Mechanised felling /tunti /hour /tunti /hour ,64 8,45 6,87 7,06 6,77 6, ,15 9,23 7,51 7,51 6,61 6, ,46 9,23 7,65 7,62 7,26 7, ,95 9,29 7,73 7,95 7,37 7, ,75 9,47 7,92 7,89 7,66 7, ,76 9,48 8,03 8,14 7,58 7,89 8,90 8, ,86 9,63 8,23 8,60 8,25 8,51 9,40 8, ,10 10,09 8,82 8,72 7,82 8,15 9,70 9, ,55 10,51 9,16 9,15 8,42 8,72 9,69 9, ,12 11,21 9,94 9,57 9,15 9,61 10,14 9, ,76 11,53 10,21 9,79 9,71 9,89 10,35 9, ,05 11,95 10,99 10,22 10,15 10,23 10,70 10, ,73 11,98 10,71 10,41 10,59 10,35 11,00 10, ,06 12,84 10,88 10,84 10,51 10,56 12,00 11, ,26 11,56 11,30 Tiedonkeruu- ja sisältömuutosten takia 4. neljänneksestä 2003 lähtien tiedot eivät ole täysin vertailukelpoisia aikaisempien kanssa. Moottorisahahakkuussa päivät on muutettu tunneiksi kertoimella 7. Vuoden 2008 toisesta neljänneksestä alkaen käytetään kerrointa 7,66. Moottorisahahakkuun ansiotietoihin ei sisälly tuntipalkkaisten tietoja vuosina Tietoihin tuntiansioista ei sisälly työvälineen osuutta moottorisahahakkuussa, metsänhoitotöissä eikä muissa metsätöissä. Koneellisessa puunkorjuussa tiedot ovat marraskuun mediaanipalkkoja (Koneyrittäjien liitto). Due to revisions in the statistics, starting from the 4th quarter of 2003, the data are not fully comparable with earlier years. In motor-manual felling, working days were converted into hours through multipying by 7. As of the 2nd quarter of 2008, the co-efficient of 7.66 is applied. During , data on hourly earnings exclude employees working at time rate. Data on hourly earnings exclude tool costs in motor-manual felling, silvicultural works and other forestry works. In mechanised harvesting of roundwood, the figures represent median earnings in November. Lähteet: Tilastokeskus; Koneyrittäjien liitto Sources: Statistics Finland; Trade Association of Finnish Forestry and Earth Moving Contractors 248 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2008

21 7 Metsäsektorin 8 Puun käyttö työvoima 7.10 Metsäteollisuuden palkansaajien (työntekijät ja toimihenkilöt) keskimääräiset tuntiansiot ja lukumäärät Average hourly earnings of employees in the forest industries, Vuosi Metsäteollisuus Forest industries Teollisuus keskimäärin Kaikki toimialat Year Puutuoteteollisuus Massa- ja paperiteollisuus Manufacturing, average All industries Wood-products industries Pulp and paper industries Miehet Naiset Keskim./yht. Miehet Naiset Keskim./yht. Miehet Naiset Keskim./yht. Miehet Naiset Keskim./yht. Male Female Average/total Male Female Average/total Male Female Average/total Male Female Average/total Tuntiansiot Hourly earnings /tunti /hour ,36 8,66 9,20 12,74 9,95 12,10 11,30 9,05 10,60 11,57 9,32 10, ,72 8,91 9,54 13,26 10,52 12,64 11,81 9,52 11,08 12,10 9,83 10, ,02 9,09 9,81 13,48 10,66 12,82 12,05 9,69 11,31 12,27 9,88 11, ,36 9,33 10,12 14,05 11,21 13,39 12,45 10,10 11,71 12,69 10,22 11, ,66 9,50 10,39 14,70 11,80 14,05 12,85 10,55 12,15 13,07 10,57 11, ,88 10,20 10,73 15,43 12,47 14,76 13,46 11,10 12,74 13,80 11,07 12, ,82 11,00 11,65 16,84 13,51 16,08 14,43 11,96 13,69 14,51 11,48 12, ,13 11,30 11,96 17,13 13,82 16,40 14,82 12,35 14,09 14,90 11,86 13, ,57 11,77 12,40 17,68 14,25 16,87 15,31 12,95 14,63 15,44 12,35 13, ,07 12,59 12,97 18,11 14,71 17,32 15,93 13,49 15,23 15,98 12,80 14, ,67 12,65 13,47 19,08 15,47 18,22 16,45 13,86 15,69 16,60 13,28 14, ,12 13,17 13,94 19,83 15,55 19,04 17,36 14,75 16,61 17,31 13,91 15, * 14,43 13,56 14,26 20,44 17,17 19,75 18,21 15,47 17,42 17,94 14,46 16,11 Palkansaajien lukumäärä Number of employees * * Ennakkotieto (marraskuu 2008) Preliminary data (November 2008) Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen palkkarakennetilastoon ja koskevat kunkin vuoden 4. neljännestä. The data are based on the structure of earnings statistics, compiled by Statistics Finland. The data refer to the fourth quarter of each year. Metsätilastollinen vuosikirja