11 METSÄSEKTORI KANSANTALOUDEN OSANA

Transkriptio

1 11 METSÄSEKTORI KANSANTALOUDEN OSANA Metsäsektorin asemaa kansantaloudessa voidaan kuvata mm. tuotannon, työllisyyden ja ulkomaankaupan avulla. Näistä toiminnoista esitetään tilastoja vuosikirjan muissa luvuissa. Tässä luvussa kuvataan metsätalouden ja -teollisuuden rakennetta, osuutta ja muutosten vaikutuksia kansantalouden tilinpidon näkökulmasta. Tilastokeskus on uudistanut kansantalouden tilinpidon laskelmat, ja siksi tässä vuosikirjassa esitettävät uudet aikasarjat poikkeavat aikaisemmin julkaistuista. Suomen bruttokansantuote (BKT) kasvoi vuonna 1998 kuusi prosenttia. Metsätalouden osuus BKT:sta on viime vuosina ollut 2,5 prosentin vaiheilla. Metsäteollisuuden BKT-osuus oli 5,4 prosenttia vuonna Vuonna 1998 bruttokantorahatulot nousivat ensimmäistä kertaa yli 10 miljardin markan. Metsäsektorin osuus bruttokansantuotteesta Suomen bruttokansantuote markkinahintaan oli 686 miljardia markkaa vuonna BKT:n reaalikasvu edellisvuodesta oli noin 6 prosenttia. Kansantalouden tuotantoa lisäsivät erityisesti viennin, investointien ja kulutuksen voimakas kasvu. Teollisuuden tuotanto lisääntyi noin 8 prosenttia, ja keskimääräistä enemmän kasvoivat myös mm. liikenne, rakentaminen, liikeelämän palvelut ja kauppa. Tuotanto väheni vain maataloudessa heikon sadon takia. Tässä vuosikirjassa esitettävät luvut ovat Tilastokeskuksen ennakkotietoja heinäkuulta Erityisesti vuotta 1998 koskevat luvut tarkentuvat vielä, mutta muutoksia tullee myös aikaisempiin vuosiin. Toimialaluokituksessa (TOL-95) metsätalous jaetaan metsän uudistamiseen, metsänhoitoon, puunkorjuuseen, muuhun metsätalouteen ja metsätaloutta palvelevaan toimintaan. 'Muuhun metsätalouteen' luetaan mm. metsien suojelu ja jäkälän keruu. 'Metsätaloutta palvelevia toimintoja' ovat esimerkiksi metsätalouden suunnittelu ja neuvonta, tiedotus ja metsänomistajien koulutus. Kansantalouden tilinpidon laskelmissa alatoimialoja on yhdistetty, ja tiedot ovat saatavissa jaolla: puunkorjuu, metsien hoito ja muu metsätalous (taulukko 11.3). Puunkorjuu käsittää puutavaran teon metsässä ja kuljetuksen kaukokuljetusreitin varteen. Puunkorjuun osuus metsätalouden kokonaistuotoksesta oli 90 prosenttia vuonna 1998 (taulukko 11.3). Puun kaukokuljetus on kansantalouden tilinpidossa liikennettä. Metsäojitus ja metsäteiden rakentaminen kuuluvat puolestaan rakentamisen luokkaan. Keräily (mm. metsämarjat ja sienet) luetaan maatalouden toimialaan. Metsäteollisuuden toimiala voidaan kansantalouden tilinpidon kaksinumerotasolla jakaa puutavarateollisuuteen (luokka 20) sekä massaja paperiteollisuuteen (21). Metsäteollisuuden kansantuoteosuus on 1990-luvun loppupuoliskolla vaihdellut 5 ja 6,5 prosentin välillä (taulukko 11.6). Teollisuus yhteensä vastaa noin neljänneksestä Suomen koko bruttokansantuotteesta. Tilastokeskus on uudistanut kansantalouden tilinpidon laskelmat, ja siksi tässä vuosikirjassa esitetään uudet, EKT95 1 :n mukaiset aikasarjat metsäsektorin tuotoksesta, arvonlisäyksestä ja toimintaylijäämästä Tilastokeskus on 1 Euroopan kansantalouden tilinpitojärjestelmä EKT 1995 Metsätilastollinen vuosikirja 287

2 ã 11 Forest sector in Finland s national economy päivittämässä aikasarjoja taaksepäin vuoteen 1975 asti. Tilinpidon uudistuksesta kerrotaan tarkemmin tietotaulussa. Uudistetun tilinpidon keskeinen muutos on se, että toimialoittaisen tarkastelun (esim. metsätalous) lisäksi tuotantoa voidaan tarkastella myös sektoreittain (esim. yritykset ja kotitaloudet). Tässä vuosikirjassa käytetään toimialoittaista tarkastelua, jossa tuotantotili voidaan esittää seuraavasti: Tuotos perushintaan Välituotekäyttö ostajanhintaan = Arvonlisäys, brutto perushintaan (osuus BKT:sta) Kiinteän pääoman kuluminen = Arvonlisäys, netto perushintaan Palkat ja palkkiot Työnantajan sosiaaliturvamaksut Muut tuotantoverot + Muut tuotantotukipalkkiot (esim. peltojen metsitys) = Toimintaylijäämä Kansantalouden tilinpito uudistettu Suomen kansantalouden tilinpito on uudistettu. Uudistus perustuu uuteen Euroopan kansantalouden tilinpitojärjestelmään (EKT 1995) ja sen kanssa yhdenmukaiseen maailmanlaajuiseen System of National Accounts järjestelmään. Vastaava uudistus on tehty myös muissa EU-maissa. Suomen bruttokansantuote on 1990-luvulla korkeampi kuin aiemmin on laskettu. Uusien laskelmien mukaan vuonna 1995 bruttokansantuotetta tuotettiin runsaat kaksi prosenttia enemmän kuin ennen tilastoitiin. Myös metsätalouden ja metsäteollisuuden arvonlisäykset nousivat jonkin verran uuteen järjestelmään siirryttäessä. Uudistuksen yhteydessä tilinpidon kiinteähintaisten laskelmien perusvuosi on muutettu vuoteen Uudistuksessa on tehty joukko käsitteellisiä ja menetelmällisiä muutoksia. Myös laskelmien kattavuuteen on kiinnitetty erityisesti huomiota. Bruttokansantuotetta ja muita kansantalouden tilinpidon suureita käytetään EU:n hallinnollisina mittareina, esimerkiksi budjetin koon ja siihen maksettavien maksujen perusteena. Siksi kunkin jäsenmaan tietojen tulee sisältää kaikki tilinpidon rajausten mukainen taloudellinen toiminta mukaan lukien harmaa talous. Suomessa kansantalouden tilinpidon lähdeaineisto ja käytetyt menetelmät ovat tähän astikin olleet varsin kattavia, joten suuria tarkistustarpeita ei tältä osin ilmennyt. Laajuudeltaan merkittävin muutos uudistuksessa on pääomanmuodostuksen käsitteen laajentaminen. Pääomanmuodostukseen luetaan aiempien investointihyödykkeiden lisäksi myös aineettomien kiinteiden varojen hankinta kuten tietokoneohjelmistot, malminetsintä sekä viihteen, taiteen ja kirjallisuuden alkuperäisteokset. Suuruudeltaan merkittävin on ohjelmistoinvestoinnit, joiden arvioidaan vuonna 1995 olleen noin 6 miljardia markkaa. Viljeltyjen tuotteiden tuotanto lasketaan EKT 1995:ssä kasvun perusteella. Metsät jaetaan kahteen luokkaan, viljeltyihin ja luonnonvaraisiin. Viljeltyjen metsien tuotokseksi lasketaan vuotuinen kasvu, luonnonvaraisten tuotos perustuu hakkuisiin. Hakkuiden yli jäävä kasvu viljellyissä metsissä kirjataan kansantaloudessa varaston lisäykseksi. Jos hakataan kasvua vähemmän, tuotos on hakkuita suurempi ja varastot kasvavat. Jos taas hakataan kasvua enemmän, tuotos on hakkuita pienempi ja varastot supistuvat. Suomessa ei ole siirrytty uuteen laskentatapaan, vaan puunkorjuun tuotanto lasketaan vanhaan tapaan hakkuiden perusteella. Suomi pitää tärkeänä, että metsätalouden suhdannevaihtelut saadaan esille bruttokansantuotteessa. Kasvun mukaan laskettaessa suhdanteet tasoittuisivat. Lisäksi kauan aikaa vaativa pohjoisten metsien kasvu on enemmän luonnonprosessi kuin ihmistyöllä aikaansaatua viljelyä. Koska kansantalouden tilinpidon laskelmat tehdään 1/4-vuosittain, myös tietopohja on hakkuiden mukaan laskettaessa parempi kuin kasvun mukaisessa laskennassa. Lisätietoja kansantalouden tilinpidon uudistuksesta saa Tilastokeskuksen internet-sivuilta, osoite tai julkaisusta Kansantalouden tilinpito , Taulukot, SVT Kansantalous 1999:8. Teksti: Eeva Hamunen, Tilastokeskus 288 Finnish Statistical Yearbook of Forestry

3 11 Metsäsektori kansantalouden osana ã Metsätalouden, puutavara- sekä massa- ja paperiteollisuuden tuotantotilit esitetetään taulukoissa Tärkein erä puunkorjuun tuotosta laskettaessa on puunmyyntitulot eli kantorahatulot. Bruttokantorahatuloilla tarkoitetaan puunmyyntituloa tai, mikäli hakattu puutavara on otettu metsänomistajan omaan käyttöön, vastaavaa raha-arvoa. Bruttokantorahatulot lasketaan kertomalla hakkuumäärät alueittain ja omistajaryhmittäin yksityismetsien puun kantohinnoilla. Myös yhtiöiden ja Metsähallituksen hakkuut arvotetaan yksityismetsien kantohinnoilla. Kantohinnat perustuvat Metlan puun ostomäärä- ja hintatilastoon. Hakkuumäärät Tilastokeskus saa Metlan markkinahakkuutilastosta. Kotitarvepuun määrä on Metlan arvio. Nettokantorahatuloihin päädytään, kun bruttokantorahatuloista vähennetään puun kasvatuksen poistot (Tilastokeskus). Nettokantorahatulojen lisäksi puunkorjuun toimintaylijäämään lasketaan hankintatyötulot sekä traktorija metsäkoneyrittäjien tulot. Hankintatyötulo kuvaa metsänomistajan omassa metsässään tekemän työn arvoa. Tulo sisältää hankintahakkuiden lisäksi kotitarvepuun. Hankintatyötuloa laskettaessa puumäärät arvotetaan hankintahintojen ja vastaavien kantohintojen erotuksilla eli ns. hankintalisillä. Näin saadusta hankinnan kokonaisarvosta puolet oletetaan työn osuudeksi eli hankintatyötuloksi. Ennätyksellisten markkinahakkuiden ja korkeiden kantohintojen vauhdittamina bruttokantorahatulot nousivat 10,4 miljardiin markkaan vuonna Yksityismetsistä kantorahatuloja tuli 9,4 miljardia markkaa. Edellinen vastaavaa tasoa oleva huippuvuosi oli Yksityiset-ryhmä sisältää yksityishenkilöiden lisäksi myös mm. kuolinpesien, kuntien, seurakuntien ja säätiöiden kantorahatulot (kuva 11.1 ja taulukko 11.1). Vuonna 1998 metsätalouden arvonlisäys oli 14,8 miljardia markkaa ja toimintaylijäämä 10,0 miljardia markkaa. Nettokantorahatulojen voimakkaasta kasvusta (8 prosenttia) johtuen metsätalouden arvonlisäys oli 0,8 miljardia markkaa suurempi kuin vuonna 1997 (taulukko 11.3). Metsäteollisuudessa tuotantotilien rakenne on sama kuin metsätaloudessa. Toimintaylijäämä lasketaan vähentämällä arvonlisäyksestä kiinteän pääoman kuluminen, palkansaajakorvaukset ja muut tuotantoverot sekä lisäämällä muut tuotantotukipalkkiot. Pääoman kuluminen lasketaan kansantalouden tilinpidon pääomakantamallin avulla. Muut tuotantoverot ja -tukipalkkiot lasketaan valtion tilinpäätöksen perusteella. Lähes 80 prosenttia metsäteollisuuden arvonlisäyksestä syntyy massa- ja paperiteollisuudessa. Vuonna 1998 massa- ja paperiteollisuuden arvonlisäys oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan 24,4 miljardia markkaa (+16 prosenttia edellisvuodesta). Puutavarateollisuuden arvonlisäys oli 7,6 miljardia markkaa (-2 prosenttia). (taulukot 11.4 ja 11.5) Yksityismetsätalouden kannattavuus Metla on vuodesta 1996 kehittänyt yksityismetsätalouden kannattavuuteen liittyvien aineistojen tiedonkeruurutiineja. Taulukoissa esitetetään alueittaisia yksityismetsätalouden kannattavuustietoja Kannattavuutta mitataan tässä suppeasti tuloina, menoina ja niiden erotuksena suhteutettuna metsämaan pinta-alaan. Varsinainen metsätalouden kannattavuustarkastelu edellyttäisi pitempiä aikasarjoja ja puuston arvon muutosten huomioon ottamista. Kannattavuuslaskelmien tulotietoina käytetään Tilastokeskuksen laskemia bruttokantorahatuloja (ks. tarkemmin taulukot ). Kustannuksina käytetään pääosin Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion Metlalle toimittamia metsäkeskuksittaisia kustannustietoja. Kustannustiedot perustuvat uudistamismateriaalien sekä ulkopuolisilla teetettyjen metsänhoito- ja perusparannustöiden osalta metsäkeskusten HANKE-systeemin mukaisiin kustannuksiin. Perusparannustöihin luetaan tässä metsäojitus sekä metsäteiden rakentaminen ja kunnossapito (taulukko 11.7). Metsänomistajien itse tekemistä töistä, koneiden käytöstä ja matkoista johtuvat kustannukset on arvioitu ulkopuolisilla teetettyjen töiden kustannusten Metsätilastollinen vuosikirja 289

4 ã 11 Forest sector in Finland s national economy perusteella. Hallintoon, koulutukseen ja matkoihin liittyvät kustannukset ovat pääosin arvioita, joita käytetään metsätulojen pinta-alaverotuksen keskimääräisvähennyksen laskentaan. Vuonna 1998 yksityismetsätalouden nettotulos oli keskimäärin 615 markkaa hehtaarilta. Lisäystä edellisvuodesta oli 6 prosenttia. Itä- Suomessa nettotulot olivat selvästi korkeimmat (904 mk/ha). Pohjois-Suomessa hehtaarikohtaiset tulot olivat noin kolmasosa koko maan keskiarvosta (taulukko 11.8). Metsäsektorin muutosten vaikutukset kansantalouteen Taulukoissa esitetään tietoja toimialojen välisistä yhteyksistä ja metsäsektorin muutosten kansantaloudellisista vaikutuksista. Laskelmien pohjana ovat Tilastokeskuksen laatimat, julkaisemattomat 68-toimialaiset panostuotostaulukot, jotka on tiivistetty 35-toimialaisiksi. Uudistetussa tilinpidossa on otettu käyttöön vuoden 1995 toimialaluokitus, joten tiedot eivät kaikilta osin ole vertailukelpoisia aikaisemmissa vuosikirjoissa esitettyjen lukujen kanssa. Panos-tuotosmallissa vaikutukset lasketaan lopputuotteiden kysynnän tiettyä muutosta kohti. Kun tuotetaan lopputuotteita, tarvitaan tuotantopanoksiksi oman ja muiden toimialojen tuottamia välituotteita, joiden valmistaminen vaatii välituotteita jne. Syntyy välillisiä tuotantovaikutuksia. Metsäteollisuuden toimialat saivat vuonna 1995 aikaan välittömästi ja välillisesti miljoonan markan suuruisen kotimaisen kokonaistuotoksen muutoksen 100 miljoonan markan lopputuotteita kohti. Muiden teollisuustoimialojen mediaani oli 166 miljoonaa markkaa sekä alkutuotanto- ja palvelutoimialojen mediaani miljoonaa markkaa (taulukko 11.9). Metsäteollisuudesta sen ulkopuolisiin toimialoihin kohdistuvista vaikutuksista suurimmat ovat metsätalouden lisäksi kuljetuksessa, liike- ja kiinteistöpalveluissa, energia- ja vesihuollossa, kemian teollisuudessa sekä kaupassa (taulukko 11.10). 2 Jakauman lukuarvoista suuruusjärjestyksessä keskimmäinen 290 Tuotannon muutoksesta kansantalouteen lopullisesti jäävä rahamäärä on arvonlisäys. Vuonna 1995 metsäteollisuuden toimialat tuottivat välittömästi ja välillisesti markkinahintaista arvonlisäystä miljoonaa markkaa 100 miljoonan markan lopputuotteita kohti. Välillinen vaikutus oli välitöntä suurempi kaikilla metsäteollisuuden aloilla huonekaluja lukuun ottamatta. Muiden teollisuustoimialojen mediaani oli 66 miljoonaa markkaa sekä alkutuotanto- ja palvelutoimialojen mediaani 89 miljoonaa markkaa (taulukko 11.9). Vaneri- ja muu levyteollisuus, muu puuteollisuus sekä huonekaluteollisuus ovat teollisuustoimialojen joukossa hyviä työllistäjiä: 100 miljoonan markan lopputuotteet edellyttivät vuonna 1995 välittömästi ja välillisesti työllisen työpanosta. Massa- ja paperiteollisuus puolestaan on pääomavaltaista. Tosin sen muihin toimialoihin kohdistuvat välilliset työllisyysvaikutukset ovat suuret, samoin kuin puutavarateollisuudenkin. Työllisyys- ja työpanoskertoimet ovat panos-tuotostietojen nopeimmin vanheneva osa tuottavuuden kohenemisen takia, joten taulukoiden ja lukujen käyttöön sellaisinaan tulevaisuuteen suuntautuvissa arvioissa on suhtauduttava varauksin. Näiden lukujen vertaaminen edellisten vuosikirjojen tietoihin ei myöskään ole mahdollista, sillä tuottavuus- ja työllistävyysvertailut on tehtävä kiinteähintaisin laskelmin. Metsäteollisuudesta sen ulkopuolisiin toimialoihin kohdistuvista työllisyysvaikutuksista suurimmat ovat metsätalouden lisäksi kuljetuksessa, liike- ja kiinteistöpalveluissa, kaupassa, metallituoteteollisuudessa, kemian teollisuudessa sekä energia- ja vesihuollossa (taulukko 11.12). Toimialojen brutto-osuudet viennistä on laskettu kotimaisten tuotteiden viennin perushintaisesta arvosta (taulukko 11.13). Nettoosuuksia laskettaessa vientituotteiden arvosta on vähennetty niihin välittömästi ja välillisesti sisältyvät tuontipanokset. Metsäsektori on edelleen keskeinen viejä: metsäsektorin bruttoosuus tavaroiden ja palveluiden viennistä vuonna 1995 oli 31,0 prosenttia ja netto-osuus 35,0 prosenttia. Varsinaisen metallisektorin (perusmetalli-, metallituote- ja kulkuneuvoteollisuus yhteensä) brutto-osuus oli 24,7 Finnish Statistical Yearbook of Forestry

5 11 Metsäsektori kansantalouden osana ã prosenttia ja netto-osuus 22,4 prosenttia; sähköteknisen ja optiikkateollisuuden osuudet olivat vastaavasti 15,2 ja 11,9 prosenttia. Kirjallisuus Literature Kansantalouden tilinpidon uudistus. SVT Kansantalous 1999:4. Tilastokeskus. 18 s. Kansantalouden tilinpito : Taulukot. SVT Kansantalous 1999:8. Tilastokeskus. 194 s. Kansantalouden tilinpito SVT Kansantalous 1999:13. Tilastokeskus. 16 s. Metsänhoito- ja perusparannustyöt, vuosi Metsätilastotiedote 461. Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu. 32 s. Panos-tuotos SVT Kansantalous 1999:10. Tilastokeskus. 73 s. Toimialaluokitus Tilastokeskuksen käsikirjoja s. Toivonen, R Metsäsektori kansantaloudessa. Tapion Taskukirja (23. uudistettu painos), s Metsälehti Kustannus. Toropainen, M. 1998a. The forest sector and national economy. In: Kellomäki, S. (ed.). Forest resources and sustainable management. Papermaking Science and Technology, Book 2. Fapet Oy, s b. Metsäsektori kansantaloudessa. Julkaisussa: Hänninen, H. (toim.). Puuvarojen käyttömahdollisuudet. Metsäntutkimuslaitos ja Metsälehti Kustannus, s c. Metsäsektorin kerrannaisvaikutukset kansantaloudessa. Julkaisussa: Hänninen, H. (toim.). Puuvarojen käyttömahdollisuudet. Metsäntutkimuslaitos ja Metsälehti Kustannus, s Uotila, E. 1997a. Yksityismetsätalouden kannattavuus vuosien 1994 ja 1995 tilastoaineistot. Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja s. (toim.). 1997b. Yksityismetsätalouden kannattavuustutkimus tarpeita ja tuloksia eri organisaatioiden näkökulmista. Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja s. Yksityismetsätalouden kannattavuusaineistot Metsätilastotiedote 498. Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu. 12 s. Muut tietolähteet Other sources of information Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Tilastokeskus, panos-tuotosaineistot Tilastokeskus, Taloudelliset olot Metsätilastollinen vuosikirja 291

6 ã 11 Forest sector in Finland s national economy milj. mk FIM mill. Bruttokantorahatulot yhteensä - Total Yksityiset ym. - Private & other Metsäteollisuus - Forest industries Valtio - State Rahanarvot muunnettu tukkuhintaindeksillä (kotimaiset tavarat). Vuosi - Year Monetary values deflated using wholesale price index (domestic goods). Lähde: Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu Source: Finnish Forest Research Institute 0 Kuva 11.1 Bruttokantorahatulot muunnettuina vuoden 1998 rahanarvoon Figure 11.1 Gross stumpage earnings , expressed in 1998 monetary value % Metsäsektori - Forest sector Massa- ja paperiteollisuus - Pulp and paper industry Puutavarateollisuus - Wood-products industry Metsätalous - Forestry Maatalous - Agriculture * * Ennakkoarvio - Preliminary estimates Vuosi - Year Lähde: Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu Source: Finnish Forest Research Institute Kuva 11.2 Metsäsektorin osuus bruttokansantuotteesta Figure 11.2 Share of the forest sector in gross domestic product, Finnish Statistical Yearbook of Forestry

7 11 Metsäsektori kansantalouden osana ã 11.1 Bruttokantorahatulot omistajaryhmittäin ja metsäkeskuksittain 1998 Gross stumpage earnings by forest ownership category and forestry centre, mk FIM Metsäkeskus Yksityiset ym. Metsäteollisuus Valtio Yhteensä Forestry centre Private and other Forest industries State Total 0 Ahvenanmaa Rannikko Helsinki Pohjanmaa Lounais-Suomi Häme-Uusimaa Kymi Pirkanmaa Etelä-Savo Etelä-Pohjanmaa Keski-Suomi Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Kainuu Pohjois-Pohjanmaa Lappi Koko maa Whole country Lähde: Source: Tilastokeskus Statistics Finland Metsätilastollinen vuosikirja 293

8 ã 11 Forest sector in Finland s national economy 11.2 Brutto- ja nettokantorahatulot metsänomistajaryhmittäin Gross and net stumpage earnings by forest ownership category, * Ennakkoarvio Preliminary estimates milj. mk FIM mill. Selite Explanation Bruttokantorahatulot Gross stumpage earnings Yksityiset ym Private and other Metsäteollisuus Forest industries Valtio State Puun kasvatuksen poistot * Wood production depreciations Yksityiset ym Private and other Metsäteollisuus Forest industries Valtio State Nettokantorahatulot * Net stumpage earnings Yksityiset ym Private and other josta kotitarvepuu of which household use Metsäteollisuus Forest industries Valtio State Lähde: Source: Tilastokeskus Statistics Finland 294 Finnish Statistical Yearbook of Forestry

9 11 Metsäsektori kansantalouden osana ã 11.3 Metsätalouden tuotos, arvonlisäys ja toimintaylijäämä käypiin hintoihin Output, value added and operating surplus in forestry at current prices, * Ennakkoarvio (heinäkuu 1999) Preliminary estimates (July 1999) milj. mk FIM mill. Selite * Explanation 1 Metsätalouden tuotos perushintaan Output in forestry at basic prices puunkorjuu - harvesting of roundwood metsien hoito - silviculture muu metsätalous - other forestry activities Välituotekäyttö ostajanhintaan Intermediate consumption, at purchasers prices 3 Arvonlisäys, brutto perushintaan (1-2) Value added, gross at basic prices puunkorjuu - harvesting of roundwood metsien hoito - silviculture muu metsätalous - other forestry activities Kiinteän pääoman kuluminen Consumption of fixed capital 5 Arvonlisäys, netto perushintaan (3-4) Value added, net at basic prices puunkorjuu - harvesting of roundwood metsien hoito - silviculture muu metsätalous - other forestry activities Palkat ja palkkiot Wages and salaries puunkorjuu - harvesting of roundwood metsien hoito - silviculture muu metsätalous - other forestry activities Työnantajan sosiaaliturvamaksut Employers social contributions puunkorjuu - harvesting of roundwood metsien hoito - silviculture muu metsätalous - other forestry activities Muut tuotantotukipalkkiot Other subsidies on production 9 Metsätalouden toimintaylijäämä ( ) Operating surplus in forestry puunkorjuu - harvesting of roundwood nettokantorahatulot - net stumpage earnings hankintatyötulot - income from delivery sales muu puunkorjuu - other harvesting activities metsien hoito - silviculture muu metsätalous - other forestry activities Metsätalous (TOL: 020) sisältää seuraavat alatoimialat: Metsän uudistaminen (02011), metsänhoito (02012), puunkorjuu (02013), muu metsätalous (02019) ja metsätaloutta palveleva toiminta (02020). Tässä taulukossa metsien hoitoon sisältyvät alatoimialat ja 02012; muuhun metsätalouteen luetaan alatoimialat ja Forestry (SIC: 020) consists of the following sub-branches: Forest regeneration (02011), silviculture (02012), harvesting of roundwood (02013), other forestry activities (02019) and forestry related service activities (02020). In this table, silviculture comprises sub-branches and 02012, while other forestry activities refer to sub-branches and Lähde: Source: Tilastokeskus Statistics Finland Metsätilastollinen vuosikirja 295

10 ã 11 Forest sector in Finland s national economy 11.4 Puutavarateollisuuden tuotos, arvonlisäys ja toimintaylijäämä käypiin hintoihin Output, value added and operating surplus in wood-products industries at current prices, * Ennakkoarvio (heinäkuu 1999) Preliminary estimates (July 1999) milj. mk FIM mill. Selite * Explanation 1 Puutavarateollisuuden tuotos perushintaan Output of wood-products industries at basic prices 2 Välituotekäyttö ostajanhintaan Intermediate consumption, at purchasers prices 3 Arvonlisäys, brutto perushintaan (1-2) Value added, gross at basic prices 4 Kiinteän pääoman kuluminen Consumption of fixed capital 5 Arvonlisäys, netto perushintaan (3-4) Value added, net at basic prices 6 Palkat ja palkkiot Wages and salaries 7 Työnantajan sosiaaliturvamaksut Employers social contributions 8 Muut tuotantoverot Other taxes on production 9 Muut tuotantotukipalkkiot Other subsidies on production 10 Puutavarateollisuuden toimintaylijäämä ( ) Operating surplus in wood-products industries Puutavarateollisuus (TOL: 20) sisältää seuraavat alatoimialat: Puun sahaus, höyläys ja kyllästys (201); vanerin ja muiden puulevyjen valmistus (202); rakennuspuusepäntuotteiden valmistus (203); puupakkausten valmistus (204) ja muiden puutuotteiden sekä korkki- ja punontatöiden valmistus (205). Wood-products industries (SIC: 20) consist of the following sub-branches: Sawmilling, planing and impregnation of wood (201); manufacture of plywood and other wood-based panels (202); manufacture of builders carpentry and joinery (203); manufacture of wooden containers (204); manufacture of other products of wood, and products of cork, straw and plaiting materials (205). Lähde: Source: Tilastokeskus Statistics Finland 296 Finnish Statistical Yearbook of Forestry

11 11 Metsäsektori kansantalouden osana ã 11.5 Massa- ja paperiteollisuuden tuotos, arvonlisäys ja toimintaylijäämä käypiin hintoihin Output, value added and operating surplus in pulp and paper industries at current prices, * Ennakkoarvio (heinäkuu 1999) Preliminary estimates (July 1999) milj. mk FIM mill. Selite * Explanation 1 Massa- ja paperiteollisuuden tuotos perushintaan Output of pulp and paper industries at basic prices 2 Välituotekäyttö ostajanhintaan Intermediate consumption, at purchasers prices 3 Arvonlisäys, brutto perushintaan (1-2) Value added, gross at basic prices 4 Kiinteän pääoman kuluminen Consumption of fixed capital 5 Arvonlisäys, netto perushintaan (3-4) Value added, net at basic prices 6 Palkat ja palkkiot Wages and salaries 7 Työnantajan sosiaaliturvamaksut Employers social contributions 8 Muut tuotantoverot Other taxes on production 9 Muut tuotantotukipalkkiot Other subsidies on production 10 Massa- ja paperiteollisuuden toimintaylijäämä ( ) Operating surplus in pulp and paper industries Massa- ja paperiteollisuus (TOL: 21) sisältää seuraavat alatoimialat: Massan, paperin ja kartongin valmistus (211) ja paperi- ja kartonkituotteiden valmistus (212). Pulp and paper industries (SIC: 21) consist of the following sub-branches: Manufacture of pulp, paper and paperboard (211); manufacture of paper and paperboard products (212). Lähde: Source: Tilastokeskus Statistics Finland Metsätilastollinen vuosikirja 297

12 ã 11 Forest sector in Finland s national economy 11.6 Metsäsektorin ja maatalouden osuudet bruttokansantuotteesta Shares of the forest sector and agriculture in gross domestic product, * Ennakkoarvio (heinäkuu 1999) Preliminary estimates (July 1999) BKT markkinahintaan = Bruttoarvonlisäys perushintaan + tuoteverot - tuotetukipalkkiot GDP at market prices = Value added (gross) at basic prices + taxes on production - subsidies on production milj. mk FIM mill. Bruttokansantuote (BKT) Arvonlisäys, brutto perushintaan Vuosi markkinahintaan Value added, gross at basic prices Gross domestic product (GDP) Kaikki Metsätalous Puutavara- Massa- ja Maatalous Year at market prices toimialat teollisuus paperiteollisuus All Forestry % Wood-products % Pulp and paper % Agriculture % industries industry industry , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , * , , , ,2 1 Aikasarja vuodesta 1990 alkaen perustuu uudistettuun kansantalouden tilinpitoon. Tiedot vuosilta eivät ole täysin vertailukelpoisia aikaisempien vuosien kanssa. Uudistuksen sisällöstä ja vaikutuksista kerrotaan tarkemmin tietotaulussa. Starting from 1990, the figures are based on the revised version of Finnish national accounts (ESA95). Therefore the information for are not fully comparable with the figures for earlier years. Lähde: Source: Tilastokeskus Statistics Finland 298 Finnish Statistical Yearbook of Forestry

13 Metsätilastollinen vuosikirja Yksityismetsätalouden tulot ja menot (katelaskelma) metsäkeskuksittain 1998 Incomes and expenses (coverage calculation) in non-industrial, private forestry by forestry centre, mk FIM Metsäkeskus 0 Ahve- 1 Rannikko 2 Lounais- 3 Häme- 4 Kymi 5 Pirkan- 6 Etelä- 7 Etelä- 8 Keski- 9 Pohjois- 10 Pohjois- 11 Kainuu 12 Pohjois- 13 Lappi Koko maa Forestry centre nanmaa Suomi Uusimaa maa Savo Pohjanmaa Suomi Savo Karjala Pohjanmaa Whole country Bruttokantorahatulot Gross stumpage earnings Metsänhoito ja perusparannus Silviculture and forest improvement Metsän uudistaminen Forest regeneration Nuoren metsän kunnossapito Tending of young stands Metsänlannoitus Forest fertilisation Metsänparannus Forest improvement 1 Metsien hallinto ym Forestry administration costs Metsänhoitomaksut Forestry fees Ammattiapu Services provided by experts Vakuutusmaksut Insurance fees Matkakustannukset Travel costs Muut hallintokulut Other administration costs Bruttokustannukset Total costs + Tuki Subsidies = Nettotulos Net earnings Nettotulos / Bruttokantorahatulot 83 % 84 % 88 % 90 % 89 % 89 % 90 % 86 % 88 % 86 % 88 % 83 % 83 % 80 % 87 % Net earnings / Gross stumpage earnings Tuloksia metsämaan pinta-alaa kohti Results per unit of forest area mk/ha FIM/ha Bruttokantorahatulot Gross stumpage earnings Bruttokustannukset Total costs Tuki Subsidies Nettotulos Net earnings 1 Metsäojitus sekä metsäteiden rakentaminen ja kunnossapito Forest drainage, and construction and maintenance of forest roads Lähteet - Sources: Metsäntutkimuslaitos, Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio ja Tilastokeskus Finnish Forest Research Institute, Forestry Development Centre Tapio and Statistics Finland 11 Metsäsektori kansantalouden osana ã

14 ã 11 Forest sector in Finland s national economy 11.8 Yksityismetsätalouden tulot ja menot (katelaskelma) suuralueittain metsämaan pinta-alaa kohti Incomes and expenses (coverage calculation) in non-industrial, private forestry per unit of forest area, Länsi-Suomi: metsäkeskukset 0, 1, 2, 3, 5, 7 ja 8; Itä-Suomi: metsäkeskukset 4, 6, 9 ja 10; Pohjois-Suomi: metsäkeskukset 11, 12 ja 13. The composition of the three regions in this table is the following: Western Finland: forestry centres 0, 1, 2, 3, 5, 7 and 8; Eastern Finland: forestry centres 4, 6, 9 and 10; Northern Finland: forestry centres 11, 12 and 13. For forestry centres, see Table mk/ha FIM/ha Alue Region Länsi-Suomi Western Finland Bruttokantorahatulot Gross stumpage earnings Bruttokustannukset Total costs + Valtion tuki State subsidies = Nettotulos Net earnings Itä-Suomi Eastern Finland Bruttokantorahatulot Gross stumpage earnings Bruttokustannukset Total costs + Valtion tuki State subsidies = Nettotulos Net earnings Pohjois-Suomi Northern Finland Bruttokantorahatulot Gross stumpage earnings Bruttokustannukset Total costs + Valtion tuki State subsidies = Nettotulos Net earnings Koko maa Whole country Bruttokantorahatulot Gross stumpage earnings Bruttokustannukset Total costs + Valtion tuki State subsidies = Nettotulos Net earnings Lähteet: Sources: Metsäntutkimuslaitos, Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio ja Tilastokeskus Finnish Forest Research Institute, Forestry Development Centre Tapio and Statistics Finland 300 Finnish Statistical Yearbook of Forestry

15 11 Metsäsektori kansantalouden osana ã 11.9 Lopputuotteiden kysynnän 100 miljoonan markan suuruisen lisäyksen aikaansaama kotimaisen tuotoksen ja markkinahintaisen arvonlisäyksen muutos vuonna 1995, välitön ja välillinen vaikutus yhteensä Effects of a FIM 100 mill. increase in final demand on domestic output and on value added at market prices in 1995, direct and indirect effects milj. mk FIM mill. Lopputuotteen tuottaja Producer of the final product Tuotoksen muutos Increase in domestic output Arvonlisäyksen muutos Omalla Muilla (suluissa välitön vaikutus) toimialalla toimialoilla Yhteensä Increase in value added Own industry Other industries Total (direct effects in brackets) Maatalous Agriculture (45) Metsätalous Forestry (92) Kaivos- ja kaivannaistoiminta Mining and quarrying (42) Elintarviketeollisuus Food, beverages, tobacco (17) Tevanake-teollisuus Textiles, wearing apparel, leather (42) Sahateollisuus Sawn, planed and impregnated wood (27) Vaneri- ja muu levyteollisuus Veneer, plywood and other board (38) Muu puuteollisuus Other wood products (37) Huonekaluteollisuus Furniture (43) Massa- ja paperiteollisuus Pulp and paper (33) Paperituoteteollisuus Paper and paperboard products (34) Graafinen teollisuus Printing, publishing (42) Polttoaineteollisuus Refined petroleum, coke (16) Kemian teollisuus Chemicals, chemical products (37) Kumi- ja muoviteollisuus Rubber and plastic products (40) Savi-, lasi- ja kiviteollisuus Non-metallic mineral products (43) Perusmetalliteollisuus Basic metals (25) Metallituoteteollisuus Metal products, machinery (37) Sähkötekninen ja optiikan teollisuus Electrical and optical equipment (33) Kulkuneuvoteollisuus Transport equipment (35) Muu teollisuus Other manufacturing (41) Energia- ja vesihuolto Electricity, heating, water (45) Talonrakentaminen Building (40) Maa- ja vesirakentaminen Civil engineering (49) Kauppa Trade (61) Ravintolat ja majoitus Restaurants, hotels (42) Kuljetus Transportation (60) Posti- ja teleliikenne Post and telecommunications (70) Rahoitus ja vakuutus Financial intermediation, insurance (71) Asuntojen omistus Dwellings (72) Liike- ja kiinteistöpalvelut Business and real estate services (50) Julkinen hallinto Administration (65) Koulutus Education (72) Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut Health and social work (76) Muut palvelut Other services (64) Lähteet: Metsäntutkimuslaitos ja Tilastokeskus Sources: Finnish Forest Research Institute and Statistics Finland Metsätilastollinen vuosikirja 301

16 ã 11 Forest sector in Finland s national economy Metsäteollisuuden lopputuotteiden kysynnän 100 miljoonan markan suuruisen lisäyksen aikaansaama kotimaisen tuotoksen muutos vuonna 1995 toimialoittain, välitön ja välillinen vaikutus yhteensä Effects of a FIM 100 mill. increase in final demand of forest industry products on domestic output in 1995, direct and indirect effects, by industry milj. mk FIM mill. Lopputuotteen tuottaja Producer of final product Toimiala, jolle vaikutukset Saha- Vaneri- ja muu Muu puu- Huonekalu- Massa- ja pa- Paperituotekohdistuvat teollisuus levyteollisuus teollisuus teollisuus periteollisuus teollisuus Increase in output of Sawn, planed and Veneer, plywood Other wood Furniture Pulp and paper Paper and paperimpregnated wood and other board products board products Metsätalous 51,6 20,5 14,5 6,0 11,7 3,8 Forestry Sahateollisuus 103,4 2,9 22,0 7,2 3,3 1,2 Sawn, planed and impregnated wood Vaneri- ja muu levyteollisuus 0,1 103,3 2,8 9,7 0,3 0,2 Veneer, plywood and other board Muu puuteollisuus 0,2 0,6 106,3 2,9 0,5 0,6 Other wood products Huonekaluteollisuus 0,1 0,1 0,2 105,6 0,1 0,1 Furniture Massa- ja paperiteollisuus 1,7 6,0 2,4 2,7 125,9 37,8 Pulp and paper Paperituoteteollisuus 0,4 0,5 0,8 1,1 1,4 104,9 Paper and paperboard products Kemian teollisuus 0,6 6,9 2,8 4,0 5,1 3,7 Chemicals, chemical products Metallituoteteollisuus 1,6 2,1 4,8 5,5 2,5 2,0 Metal products, machinery Energia- ja vesihuolto 3,4 7,3 4,0 4,0 13,3 7,9 Electricity, heating, water Kauppa 2,7 2,1 2,4 2,0 2,0 2,2 Trade Kuljetus 11,3 10,3 9,6 6,8 10,0 9,5 Transportation Liike- ja kiinteistöpalvelut 3,6 4,4 6,0 7,1 4,9 6,8 Business and real estate services Muut toimialat (22) yhteensä 10,0 13,4 17,0 16,3 15,8 17,9 Other industries (22) total Yhteensä 190,7 180,4 195,6 180,9 196,8 198,6 Total Lähteet: Sources: Metsäntutkimuslaitos ja Tilastokeskus Finnish Forest Research Institute and Statistics Finland 302 Finnish Statistical Yearbook of Forestry

17 11 Metsäsektori kansantalouden osana ã Lopputuotteiden kysynnän 100 miljoonan markan suuruisen lisäyksen aikaansaama työllisyyden muutos vuonna 1995, välitön ja välillinen vaikutus yhteensä (suluissa välitön vaikutus), työllisiä Employment effects of a FIM 100 mill. increase in final demand in 1995, direct and indirect (direct effects in brackets), employed persons Työllisten määrän muutos Lopputuotteen tuottaja Producer of final product Increase in number of employed persons Omalla toimialalla Muilla toimialoilla Yhteensä Own industry Other industries Total Maatalous Agriculture 866 (764) Metsätalous Forestry 175 (171) Kaivos- ja kaivannaistoiminta Mining and quarrying 128 (125) Elintarviketeollisuus Food, beverages, tobacco 127 (96) Tevanake-teollisuus Textiles, wearing apparel. leather 297 (266) Sahateollisuus Sawn, planed and impregnated wood 98 (95) Vaneri- ja muu levyteollisuus Veneer, plywood and other board 209 (202) Muu puuteollisuus Other wood products 205 (193) Huonekaluteollisuus Furniture 254 (241) Massa- ja paperiteollisuus Pulp and paper 60 (48) Paperituoteteollisuus Paper and paperboard products 96 (91) Graafinen teollisuus Printing, publishing 177 (170) Polttoaineteollisuus Refined petroleum, coke 31 (29) Kemian teollisuus Chemicals, chemical products 92 (81) Kumi- ja muoviteollisuus Rubber and plastic products 156 (152) Savi-, lasi- ja kiviteollisuus Non-metallic mineral products 184 (168) Perusmetalliteollisuus Basic metals 79 (53) Metallituoteteollisuus Metal products, machinery 168 (144) Sähkötekninen ja optiikan teollisuus Electrical and optical equipment 120 (98) Kulkuneuvoteollisuus Transport equipment 165 (155) Muu teollisuus Other manufacturing 222 (208) Energia- ja vesihuolto Electricity, heating, water 89 (66) Talonrakentaminen Building 221 (219) Maa- ja vesirakentaminen Civil engineering 227 (225) Kauppa Trade 315 (292) Ravintolat ja majoitus Restaurants, hotels 295 (293) Kuljetus Transportation 190 (174) Posti- ja teleliikenne Post and telecommunications 298 (281) Rahoitus ja vakuutus Financial intermediation, insurance 181 (169) Asuntojen omistus Dwellings 0 (0) Liike- ja kiinteistöpalvelut Business and real estate services 215 (195) Julkinen hallinto Administration 377 (353) Koulutus Education 358 (343) Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut Health and social work 502 (471) Muut palvelut Other services 301 (294) Lähteet: Sources: Metsäntutkimuslaitos ja Tilastokeskus Finnish Forest Research Institute and Statistics Finland Metsätilastollinen vuosikirja 303

18 ã 11 Forest sector in Finland s national economy Metsäteollisuuden lopputuotteiden kysynnän 100 miljoonan markan suuruisen lisäyksen aikaansaama työllisyyden muutos vuonna 1995 toimialoittain, välitön ja välillinen vaikutus yhteensä Employment effects of a FIM 100 mill. increase in final demand of forest industry products in 1995, direct and indirect, by industry työtuntia working hours Lopputuotteen tuottaja Producer of final product Toimiala, jolle vaikutukset Saha- Vaneri- ja muu Muu puu- Huonekalu- Massa- ja Paperituotekohdistuvat teollisuus levyteollisuus teollisuus teollisuus paperiteollisuus teollisuus Increase in employment in Sawn, planed and Veneer, plywood Other wood Furniture Pulp and paper Paper and paperimpregnated wood and other board products board products Maatalous 3,8 5,8 5,2 5,3 9,9 9,3 Agriculture Metsätalous 165,5 65,6 46,5 19,2 37,4 12,0 Forestry Sahateollisuus 162,6 4,5 34,6 11,3 5,1 1,9 Sawn, planed and impregnated wood Vaneri- ja muu levyteollisuus 0,2 345,1 9,3 32,3 1,1 0,7 Veneer, plywood and other board Muu puuteollisuus 0,7 2,0 339,3 9,2 1,5 1,9 Other wood products Huonekaluteollisuus 0,2 0,3 0,9 411,5 0,3 0,3 Furniture Massa- ja paperiteollisuus 1,3 4,7 1,8 2,1 97,7 29,4 Pulp and paper Paperituoteteollisuus 0,6 0,7 1,1 1,7 2,1 156,5 Paper and paperboard products Kemian teollisuus 0,8 9,2 3,7 5,3 6,7 5,0 Chemicals, chemical products Metallituoteteollisuus 3,8 5,1 11,5 13,3 6,1 4,8 Metal products, machinery Energia- ja vesihuolto 3,5 7,5 4,1 4,1 13,8 8,2 Electricity, heating, water Kauppa 14,3 11,2 12,5 10,5 10,5 11,6 Trade Kuljetus 38,0 34,9 32,5 23,0 33,8 31,9 Transportation Liike- ja kiinteistöpalvelut 12,5 15,4 20,6 24,6 17,1 23,4 Business and real estate services Muut toimialat (21) yhteensä 31,9 41,3 53,5 52,3 45,7 55,2 Other industries (21) total Yhteensä 439,7 553,3 577,1 625,7 288,8 352,1 Total Lähteet: Sources: Metsäntutkimuslaitos ja Tilastokeskus Finnish Forest Research Institute and Statistics Finland 304 Finnish Statistical Yearbook of Forestry

19 11 Metsäsektori kansantalouden osana ã Toimialojen osuudet tavaroiden ja palveluiden viennistä vuonna 1995 Shares of the individual industrial sectors in exports of goods and services in 1995 Toimiala Osuus tavaroiden viennistä Osuus tavaroiden ja palveluiden viennistä: Industry Share in exports of goods Share in exports of goods and services: Brutto Netto 1 Brutto Netto 1 Gross Net 1 Gross Net 1 % Metsätalous 0,2 0,3 0,2 0,2 Forestry Elintarviketeollisuus 2,3 2,5 2,0 2,1 Food, beverages, tobacco Tevanake-teollisuus 1,9 1,8 1,6 1,5 Textiles, wearing apparel, leather Sahateollisuus 4,4 5,9 3,8 4,9 Sawn, planed and impregnated wood Vaneri- ja muu levyteollisuus 1,7 2,0 1,5 1,7 Veneer, plywood and other board Muu puuteollisuus 0,9 1,1 0,8 1,0 Other wood products Huonekaluteollisuus 0,8 0,9 0,7 0,8 Furniture Massa- ja paperiteollisuus 26,8 30,5 23,1 25,5 Pulp and paper Paperituoteteollisuus 1,1 1,2 1,0 1,0 Paper and paperboard products Graafinen teollisuus 1,2 1,5 1,1 1,3 Printing, publishing Polttoaineteollisuus 2,0 0,9 1,8 0,8 Refined petroleum, coke Kemian teollisuus 5,5 5,1 4,8 4,3 Chemicals, chemical products Kumi- ja muoviteollisuus 1,8 1,7 1,6 1,4 Rubber and plastic products Savi-, lasi- ja kiviteollisuus 1,2 1,3 1,0 1,1 Non-metallic mineral products Perusmetalliteollisuus 7,5 6,4 6,5 5,4 Basic metals Metallituoteteollisuus 15,5 15,1 13,4 12,6 Metal products, machinery Sähkötekninen ja optiikkateollisuus 17,6 14,3 15,2 11,9 Electrical and optical equipment Kulkuneuvoteollisuus 5,6 5,3 4,8 4,4 Transport equipment Kauppa - - 1,2 1,5 Trade Kuljetus - - 6,2 7,4 Transportation Liike- ja kiinteistöpalvelut - - 4,7 5,6 Business and real estate services Muut toimialat (14) yhteensä 2,0 2,2 3,0 3,6 Other industries (14) total Metsäsektori yhteensä 35,9 42,0 31,0 35,0 Forest sector total Toimialat yhteensä 100,0 100,0 100,0 100,0 Industries total 1 Vientituotteista vähennetty niihin välittömästi ja välillisesti sisältyvät tuontipanokset. Exported less imported direct and indirect inputs. Lähteet: Sources: Metsäntutkimuslaitos ja Tilastokeskus Finnish Forest Research Institute and Statistics Finland Metsätilastollinen vuosikirja 305