7 METSÄSEKTORIN TYÖVOIMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "7 METSÄSEKTORIN TYÖVOIMA"

Transkriptio

1 7 METSÄSEKTORIN TYÖVOIMA Metsätalous ja metsäteollisuus työllistivät vuonna 2006 kaikkiaan henkilöä eli 3,7 prosenttia koko kansantalouden työllisistä. Kolme vuosikymmentä sitten vastaava osuus oli yli 8 prosenttia. Metsäalan työntekijöistä kolme neljäsosaa oli metsäteollisuuden palveluksessa ja loput työskenteli metsätaloudessa. Koko metsäsektorilla työllisyys aleni 3 prosentilla edellisvuodesta. Metsätalouden työllisyys on viime vuosina vakiintunut henkilön vaiheille, joten vuosikymmeniä jatkunut laskeva trendi näyttää pysähtyneen. Metsäteollisuuden palveluksessa oli vuonna 2006 kaikkiaan henkilöä. Vaikka useilla metsäteollisuuden toimialoilla saavutettiin tuotantoennätyksiä, työllisten määrä putosi silti vajaalla henkilöllä edellisvuodesta. Osa laskusta selittyy tuotantokapasiteetin supistuksilla ja toimintojen ulkoistamisella. Viime vuosien kasvuala on ollut lähinnä kotimarkkinoille suuntautuva puusepänteollisuus, joka edusti vuonna 2006 jo neljännestä koko metsäteollisuuden työllisyydestä. Metsäsektorin keskimääräinen työttömyysaste laski 4,5 prosenttiin eli alimmaksi sitten 1990-luvun alun. Hakkuutöissä nimellisansiot nousivat vuonna 2007 kolmella prosentilla edellisvuodesta 12,1 euroon tunnissa. Metsäteollisuudesta vastaava vertailu koskee vuotta Metsäteollisuudessa nimellisansiot kasvoivat hieman enemmän kuin tehdasteollisuudessa keskimäärin. Puutuoteteollisuudessa palkansaajien keskituntiansio oli 14,0 euroa (kasvua edellisvuodesta 4 %) ja massa- ja paperiteollisuudessa 18,8 euroa (+3 %). Metsäsektorin työt ovat varsin tapaturma-alttiita. Työpaikkatapaturmien lukumäärä on kuitenkin vähentynyt neljänneksellä 10 vuoden aikana. Vuonna 2005 metsäsektorilla sattui noin vähintään neljän päivän poissaoloon johtanutta työtapaturmaa, joista yli puolet puutuoteteollisuudessa. Se onkin alan työtunteihin suhteutettuna neljänneksi vaarallisin toimiala. Työvoima Työllisyyden kasvu jatkui edelleen vuonna Koko kansantaloudessa työllisten määrä (2,4 milj.) kasvoi 2 prosenttia edellisvuodesta ja työllisyysaste (15 64-vuotiaiden työllisten osuus vastaavasta väestöryhmästä) nousi 69 prosenttiin. Työllisten määrä, joka on lisääntynyt viimeiset neljä vuotta, oli kuitenkin edelleen noin henkeä pienempi kuin ennen lamaa vuonna Vuonna 2006 työllisyys koheni etenkin palvelutoimialoilla ja rakentamisessa, mutta alkutuotannossa lasku jatkui maatalousväestön supistuessa. Keskimääräinen työttömyysaste (työttömien osuus työvoimasta) laski 8,4 prosentista 7,7 prosenttiin. Vuonna 2006 oli työttöminä keskimäärin henkilöä. Korkeimmillaan työttömyysaste kävi 17 prosentissa vuonna Metsäsektorin merkitys työllistäjänä on puolittunut kolmen vuosikymmenen kuluessa. Vuonna 2006 metsäala työllisti enää 3,7 prosenttia työllisten kokonaismäärästä. Metsäsektorin työllisestä kolme neljäsosaa eli henkilöä oli metsäteollisuuden palveluksessa ja loput työskenteli erilaisissa metsätalouden tehtävissä. Metsäsektori on kuitenkin monilla alueilla paikallisesti merkittävä työnantaja, ja lisäksi alalla on suuret välilliset vaikutukset. Esimerkiksi huonekaluteollisuudessa työskenteli ja graafisessa teollisuudessa henkilöä vuonna Kun kaikki välilliset työllisyysvaikutukset otetaan huomioon, koko metsäklusterin palveluksessa arvioidaan olevan lähes suomalaista. Metsäklusteri on tässä arviossa määritelty laajasti, ja siihen sisältyy myös mm. kemian teollisuutta, kone- ja laitetoimittajia, viestintäalaa yms. Metsäteollisuuden työllisyysvaikutuksia muille toimialoille esitetään taulukoissa Metsätalouden työllisten määrä on viime vuosina vakiintunut henkilön vaiheille. Kolme vuosikymmentä sitten ala työllisti yli henkilöä. Metsätaloudessa työskentelevistä kaksi kolmasosaa Metsätilastollinen vuosikirja

2 7 Forest sector s labour force Ammattihenkilöstön työpanos puunkorjuussa ja metsänhoitotöissä Ammattihenkilöstön työllisyys puunkorjuussa ja metsänhoitotöissä oli vuonna 2006 noin henkilötyövuotta. Ammattihenkilöstöllä tarkoitetaan tässä metsätalouden palkansaajia. Heidän työllisyytensä on miltei puolittunut viimeisen kymmenen vuoden aikana. Vuonna 1996 työpanos oli lähes työvuotta. Markkinahakkuut olivat vuonna 2006 noin 51 miljoonaa kuutiometriä. Tästä puumäärästä oli hankintapuuta noin 7 miljoonaa kuutiometriä, ja siitä puolestaan metsänomistajat hakkasivat omatoimisesti noin 4 miljoonaa kuutiometriä. Jäljelle jääneen puumäärän (47 milj. m³) hakkuuseen ja lähikuljetukseen tarvittiin metsureiden sekä hakkuukoneen ja metsätraktorin kuljettajien työpanosta noin henkilötyövuoden verran, mistä metsurityön henkilötyövuotta 16 Henkilötyövuodet kaikkiaan 14 Metsurit hakkuutyössä 12 Metsätraktorin kuljettajat Hakkuukoneen kuljettajat osuus oli vain 800 työvuotta. Vuonna 1996 vastaava arvio puunkorjuun työpanoksesta oli noin henkilötyövuotta. Supistumista selittää sekä pääte- että harvennushakkuissa työn tuottavuuden kasvu sekä puunkorjuun koneellistamisen lisäys (ks. taulukko 11.7 ja kuva 5.2). Moottorisahahakkuun osuus on päätehakkuissa supistunut noin 3 prosenttiin ja harvennushakkuissa alle 6 prosenttiin korjatun puun määrästä. Puunkorjuu-urakoitsijoita on kaikkiaan noin 1 300, ja heillä palkattuja koneenkuljettajia noin Koneista valtaosa toimii kaksivuorotyössä. Markkinahakkuiden lisäksi koneellinen metsätyö työllistää noin 250 henkilötyövuoden verran mm. energiapuun hakkuussa ja lähikuljetuksessa sekä kantojen nostossa. Metsurityölle on edelleen ominaista voimakas kau- Metsänhoitotöissä Puunkorjuussa Ammattihenkilöstön laskennalliset henkilötyövuodet puunkorjuussa ja metsänhoitotöissä (ilman metsänomistajien omatoimista työtä) sivaihtelu metsänhoitotöiden sijoittuessa pääosin kevät- ja kesäkauteen ja hakkuiden ensisijaisesti syys- ja talvikuukausiin. Osa ammattimetsureista osallistuu sekä hakkuisiin että metsänhoitotöihin, jotka yhdessä muodostavat vuosittaisen metsurityöpanoksen. Nykyinen vajaata henkilötyövuotta vastaava metsurityön määrä on supistunut kolmasosaan vuoden 1996 tasosta. Metsurien lisäksi myös työkoneiden kuljettajia osallistui metsänuudistamis- ja metsänparannustöihin. Metsurien ja koneenkuljettajien henkilötyövuodet ovat kuukausittaista suoritteista kokonaisiksi työvuosiksi muunnettuja laskennallisia vuosia. Lähteet: Koneyrittäjien liitto, Metsäteho, Tilastokeskus ja Metla Teksti ja kuva: Pekka Ollonqvist, Metla 220 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2007

3 7 Metsäsektorin työvoima on palkansaajia eli työntekijöitä ja toimihenkilöitä. Loput luokitellaan ammattiaseman perusteella yrittäjiksi tai heidän perheenjäsenikseen. Tähän ryhmään kuuluu mm. puunkorjuu-urakointia tekeviä yrittäjiä sekä omissa metsissään hankintahakkuita ja metsänhoitotöitä tekeviä metsänomistajia. Työllisyyden lasku on kohdistunut etenkin yrittäjien ja työntekijöiden työpanokseen. Toimihenkilöiden työllisyys on säilynyt vakaana. Puunkorjuun nopea koneellistaminen on ollut merkittävin metsätalouden työllisyyttä vähentänyt tekijä. Vuonna 2006 konehakkuun osuus nousi 98 prosenttiin Metsähallituksen ja yhtiöiden tekemissä hakkuissa. Kaksikymmentä vuotta sitten osuus oli viidenneksen luokkaa (ks. tarkemmin luku 5). Uutta työtä metsätalouteen on syntynyt mm. energiapuun korjuuseen ja joihinkin metsänhoitotöihin, kuten nuoren metsän kunnostukseen. Metsäteollisuuden henkilöstöstä vuonna 2006 noin työskenteli puutuoteteollisuudessa ja massa- ja paperiteollisuudessa. Molemmilla toimialoilla työllisten määrä on lähes puolittunut vuoteen 1980 verrattuna. Suomalaiset metsäyhtiöt ovat kansainvälistyneet ja tehneet merkittävän osan investoinneistaan ulkomaille, minkä seurauksena tuotanto ja työllisyys ovat kasvaneet pääosin ulkomaisissa yksiköissä. Massa- ja paperiteollisuuden työllisyys on supistunut varsin tasaisesti 1980-luvun alusta lähtien, vaikka vastaavalla jaksolla paperin ja kartongin tuotanto on lähes 2,5-kertaistunut. Vuonna 2006 massa- ja paperiteollisuuden työllisten määrä väheni 4 prosenttia edellisvuodesta, mikä osittain johtui tuotantokapasiteetin supistamisista ja työvoiman ulkoistamisesta. Myös puutuoteteollisuudessa työllisten määrä supistui hieman vuonna Noin puolet alan työpaikoista on puusepänteollisuudessa; sahoilla työskentelee keskimäärin ja puulevyteollisuudessa henkilöä. Puusepänteollisuuden työllisyys on viime vuodet kasvanut lähinnä kotimaan rakennustoiminnan korkeasuhdanteen johdosta. Tosin vuonna 2006 työllisyys notkahti aavistuksen alaspäin tälläkin alalla. Sahoilla ja levyteollisuudessa henkilöstön määrä säilyi vuoden 2006 tasolla. Metsäsektori (huonekaluteollisuus mukaan lukien) työllisti sekä suhteellisesti että absoluuttisesti eniten Kaakkois-Suomen metsäkeskuksen alueella, jossa metsäalalla toimi 11 prosenttia työllisistä (noin henkilöä). Metsäsektorin korkea työllisyysosuus alueella johtuu suuresta massa- ja paperiteollisuuden keskittymästä. Etelä-Savossa metsäsektorin osuus työllisyydestä oli 9 prosenttia ja Kainuussa 8 prosenttia. Vastaavia alueittaisia tietoja metsäsektorin arvonlisäyksestä esitetään taulukossa Vuonna 2006 metsäsektorin keskimääräinen työttömyysaste oli Tilastokeskuksen mukaan 4,5 prosenttia eli selvästi kaikkien toimialojen keskiarvon (7,7 %) alapuolella. Metsätaloudessa työttömyysaste laski hieman edellisvuodesta 5,6 prosenttiin. Metsäteollisuudessa työttömiä oli edellisvuoden tapaan keskimäärin 4,1 prosenttia työvoimasta. Ansiot Metsätyöntekijöiden keskimääräiset tuntiansiot olivat vuoden 2007 toisella neljänneksellä puutavaran teossa 12,1, metsänhoitotöissä 10,9 ja muissa metsätöissä 10,5 euroa. Valtaosa tilastoinnin piiriin kuuluvista työntekijöistä teki metsänhoitotöitä, joissa nimellisansiot nousivat 2 prosenttia edellisvuodesta. Hakkuutöissä yllettiin 3 prosentin vuosinousuun. Vuonna 2006 hakkuukoneen kuljettajan keskituntiansio oli 11,0 euroa ja metsätraktorin kuljettajan 10,4 euroa. Metsäteollisuutta koskevat tilastot ovat ennakkotietoja vuodelta Puutuoteteollisuudessa palkansaajien (työntekijät ja toimihenkilöt) nimelliset kokonaisansiot nousivat lähes 4 prosenttia ja massa- ja paperiteollisuudessakin 3 prosenttia edellisvuodesta, kun tehdasteollisuudessa jäätiin keskimäärin 2,8 prosenttiin. Puutuoteteollisuudessa palkansaajien keskituntiansio oli 14,0 euroa ja massa- ja paperiteollisuudessa 18,8 euroa. Miesten ansiot kasvoivat enemmän kuin naisten, ja palkkaero oli erityisen selvä 24 prosenttia massa- ja paperiteollisuuden palkansaajilla. Ansiotasoindeksin mukaan kaikkien palkansaajien keskimääräinen ansiotaso nousi vuonna 2006 reaalisesti 1,2 prosenttia edellisvuodesta. Kasvutahti hidastui tuntuvasti, sillä kolmena edeltävänä vuonna päästiin reilusti yli 3 prosentin vuosikorotuksiin. Metsätaloudessa keskimääräinen ansiotaso poikkeuksellisesti laski edellisvuodesta, mikä johtui toimihenkilöiden reaaliansioiden laskusta ( 0,8 %). Viimeisen kymmenen vuoden aikana reaaliansioiden vuosikasvu oli kaikilla toimialoilla keskimäärin 2,0 prosenttia. Metsäteollisuudessa työntekijöiden reaalipalkat ovat nousseet keskimäärin 2,3 prosenttia Metsätilastollinen vuosikirja

4 7 Forest sector s labour force vuodessa eli hieman enemmän kuin koko kansantaloudessa keskimäärin. Sitä vastoin metsätaloudessa palkansaajien reaalipalkkojen vuosinousu jäi keskimäärin 1,3 prosenttiin. Metsäsektorin työmarkkinoita käsittelevien tilastojen laadinta Työvoima Työtaistelut Vuonna 2006 käytiin kaikkiaan 97 työtaistelua, mikä vastasi viimeisen 15 vuoden normaalia tasoa. Edellisvuonna työtaisteluiden lukumäärä oli poikkeuksellisen suuri (365) lähinnä paperiteollisuuden kaksi kuukautta kestäneen työkiistan takia. Myös vuonna 2006 suurimmat työtaistelut käytiin paperitehtaissa. Massa- ja paperiteollisuuden lakkoihin osallistui noin palkansaajaa ja niissä menetettiin yhteensä noin työpäivää. Puutuoteteollisuudesta ei ole raportoitu työtaisteluita kolmeen vuoteen. Työtapaturmat Vuonna 2005 palkansaajille sattui noin vähintään neljän päivän työkyvyttömyyteen johtanutta työpaikkatapaturmaa. Lisäksi kuolemaan johtaneita tapaturmia sattui 51. Miesten tapaturmariski on perinteisesti naisia korkeampi: kolme neljäsosaa tapaturmista sattuu miehille. Metsäsektorin työturvallisuudessa on jatkunut 1990-luvun lopulla alkanut myönteinen kehitys. Sekä metsätaloudessa että -teollisuudessa sattui noin neljännes vähemmän tapaturmia kuin vuonna Massa- ja paperiteollisuudessa palkansaajien tapaturmien määrä väheni enemmän, 43 prosenttia. Vuonna 2005 maksettiin korvauksia kaikkiaan metsäteollisuuden tapaturmasta, joista kaksi kolmasosaa oli puutuoteteollisuudessa. Metsätaloudessa sekä palkansaajille että omatoimisille metsänomistajille sattui reilut 400 tapaturmaa. Tapaturmataajuudella mitattu tapaturmariski aleni metsäteollisuudessa noin 14 prosentilla vuosien välillä. Vuonna 2005 massa- ja paperiteollisuudessa sattui keskimäärin 17,1 vähintään neljän päivän poissaoloon johtanutta tapaturmaa miljoonaa työtuntia kohden. Puutuoteteollisuudessa vastaava luku oli 37,5, ja toimiala olikin tapaturmataajuudella mitattuna neljänneksi vaarallisin. Koko tehdasteollisuudessa tapaturmataajuus oli keskimäärin 20,7 vuonna Tiedot metsäsektorin työvoimasta perustuvat pääosin Tilastokeskuksen työvoimatutkimukseen. Se on kuukausittainen otostutkimus (otoskoko noin henkilöä), jossa kerätään toimialoittaista tietoa vuotiaan väestön työllisyydestä, työajoista, työttömyydestä ja työvoiman rakenteesta. Työmarkkina-aseman mukainen perusluokittelu on jako työllisiin, työttömiin ja työvoiman ulkopuolisiin. Näistä työlliset ja työttömät yhdessä muodostavat työvoiman. Ammattiaseman perusteella työlliset jaetaan palkansaajiin (alajako työntekijöihin ja toimihenkilöihin) sekä yrittäjiin ja yrittäjäperheenjäseniin. Työllisyysaste lasketaan vuotiaiden työllisten osuutena samanikäisestä väestöstä. Työttömyysaste puolestaan määritetään työttömien prosenttiosuutena työvoimasta. Työttömän toimiala määräytyy hänen työttömyyttä edeltävän työpaikkansa mukaan (taulukot 7.1, 7.5 ja 7.9). Metsätalous (toimialaluokitus TOL 2002: 02) käsittää metsän kasvatuksen ja puunkorjuun sekä alan palveluorganisaatioiden ja -yritysten toiminnan. Toimialaluokituksen näkökulmasta puutavaran kaukokuljetus on liikennettä ja metsänparannustyöt kuuluvat rakentamisen toimialaan. Taulukossa 7.6 esitetään kuitenkin Koneyrittäjien liiton arviot metsänparannuksen ja puutavaran autokuljetuksen työllisistä. Vuonna 2006 metsäteiden rakennus ja metsäojitus työllistivät noin henkilöä. Puun autokuljetukset puolestaan työllistivät noin yrittäjää ja kuljettajaa. Metsäteollisuuden työvoiman tilastoinnissa perusjako on puutuoteteollisuus (TOL 2002: 20) ja massa- ja paperiteollisuus (TOL 2002: 21). Taulukossa 7.3 metsäsektoriin on sisällytetty myös huonekaluteollisuus (TOL 2002: 361), jotta metsäkeskuksittain lasketut työllisyystiedot olisivat luotettavia. Huonekaluteollisuus edusti 11 prosenttia laajemmin rajatun metsäsektorin työllisistä. Työvoimatutkimusten aineistoista ei ole mahdollista tuottaa tilastollisesti luotettavia alueellisia tilastoja metsätalouden työllisistä työlajeittain tai ammattiaseman mukaan. Sama vaikeus koskee myös metsäteollisuuden työvoiman alueellista tilastointia (taulukko 7.8). 222 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2007

5 7 Metsäsektorin työvoima Taulukossa 7.6 on lähtökohtana Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen metsätalouden työntekijöiden sekä yrittäjien ja avustavien perheenjäsenten työpanosten summa. Se on jaettu työlajeihin Metlan markkinapuun hakkuu- ja työvoimatilaston työntekijöiden työlajeittaisten määrien suhteessa ja käyttäen lisäksi apuna saman tilaston konemäärätietoja. Ansiot Tiedot eri metsätöitä tekevien työntekijöiden ansiokehityksestä perustuvat Tilastokeskuksen laatimaan metsätyöntekijöiden palkkatilastoon, joka kattaa valtion ja järjestäytyneiden työnantajien palveluksessa olevat metsätyöntekijät. Tilastoon sisältyvät vuotiaat metsä- ja taimitarha-alan työehtosopimuksen piiriin kuuluvat palkansaajat. Ansiokäsitteenä käytetään tehdyn työajan tuntiansiota ilman ylityötä. Keskimääräisiin päiväansioihin päästään kertomalla tuntiansiot hakkuutöissä luvulla 7 ja muissa metsätöissä luvulla 8 (vrt. taulukko 7.10 edellisessä vuosikirjassa). Tilasto laaditaan vuoden toiselta ja neljänneltä neljännekseltä, eikä siinä enää eritellä ansiotietoja palkkausmuodoittain. Tietoja metsäkoneenkuljettajien ansioista on saatavissa vuodesta 1999 lähtien. Metsäkonealan palkkatilaston kerää Koneyrittäjien liitto puunkorjuualan jäsenyrityksiltänsä. Tiedot koskevat kunkin vuoden marraskuussa maksettuja palkkoja. Tiedonkeruu kattaa vain noin neljäsosan liiton jäsenyrityksistä. Ansiokäsitteenä on tiedusteluajankohtana tehdyt työtunnit ja niistä maksettu verollinen palkka ilman ylitöiden korotusosia, lomakorvauksia yms. Keskituntiansiona ilmoitettu ansio on palkkatilaston mediaanipalkka eli suuruusjärjestykseen asetetun palkka-aineiston keskimmäinen havainto (taulukko 7.10). Metsäteollisuuden palkansaajien ansioiden tilastoinnissa on siirrytty käyttämään Tilastokeskuksen palkkarakennetilastoa, koska teollisuuden työntekijöiden palkkoja toimialoittain ei enää julkaista erikseen. Palkkarakennetilasto kattaa yksityiseltä sektorilta vähintään 5 henkeä työllistävät yritykset ja kaikki julkisen sektorin palkansaajat. Alkutuotanto, mukaan lukien metsätalous, on kuitenkin rajattu tilaston ulkopuolelle. Aiemmista vuosikirjoista poiketen taulukkoon 7.11 sisältyy työntekijöiden lisäksi myös toimihenkilöt. Palkkarakennetilasto laaditaan vuosittain, ja siinä esitetään tietoja mm. palkansaajien lukumääristä sekä tunti- ja kuukausiansioista tilastointivuoden viimeisellä neljänneksellä. Ansiokäsitteenä käytetään kokonaisansiota, joka kuvaa säännölliseltä työajalta ja muulta työajalta, kuten yli- ja lisätyöajalta, maksettua palkkaa. Tiedot perustuvat pääosin alakohtaisten palkkatilastojen perusaineistoihin, joiden keräämisestä vastaavat työnantajajärjestöt ja Tilastokeskus. Reaaliansioiden kehitystä metsäsektorilla ja muilla kansantalouden toimialoilla esitetään Tilastokeskuksen laatimalla ansiotasoindeksillä, joka kuvaa kokoaikaisten palkansaajien säännöllisen työajan keskiansioiden kehitystä neljännesvuosittain, sektoreittain, toimialoittain ja palkansaajaryhmittäin. Nimellisansiot on muutettu reaalisiksi kuluttajahintaindeksillä deflatoimalla (taulukko 7.12). Muita työmarkkinoita käsitteleviä tilastoja Tilastokeskuksen laatima työtaistelutilasto kuvaa työntekijöiden ja työnantajien Suomessa järjestämiä työtaisteluita, joilla tarkoitetaan työn väliaikaista tahallista keskeyttämistä, työstä kieltäytymistä, sen hidastamista tai muuta painostuskeinoa jonkin päämäärän saavuttamiseksi. Valtaosa työtaisteluista on työntekijäosapuolten järjestämiä lakkoja. Työtaisteluiden laajuutta kuvataan mm. lukumäärillä osallistuneista työntekijöistä ja menetetyistä työpäivistä. Tilasto perustuu pääosin työnantajajärjestöjen jäseniltään keräämiin tietoihin (taulukko 7.13). Työtapaturmatilastossa esitetään vuosittain palkansaajille ja yrittäjille sattuneet työtapaturmat. Tilastointiin sisältyvät sellaiset työssä sattuneet vahingot, joista vakuutuslaitokset ovat maksaneet korvauksia. Tilastokeskus kokoaa aineiston eri tietolähteistä (Tapaturmavakuutuslaitosten liitto TVL, Valtiokonttori ja Maatalousyrittäjien eläkelaitos Mela). Tässä vuosikirjassa tapaturmatilaston rajausta on muutettu Eurostatin määritelmän mukaiseksi. Vuodesta 1996 alkaen tilastoidaan vähintään neljän päivän työkyvyttömyyden aiheuttaneet tapaturmat. Tätä edeltävältä ajalta rajana on kolmen päivän työkyvyttömyys. Metsäteollisuuden tiedot koskevat palkansaajia. Metsätalouden luvuissa esitetään tietoja myös metsänomistajille sattuneista tapaturmista. Tilastossa ovat mukana vain ne metsänomistajat, jotka kuuluvat maatalousyrittäjen työtapaturmavakuutuksen (MATA) piiriin. Heitä on arviolta puolet omatoimisista metsänomistajista. Eri toimialojen tapaturmariskien vaihtelua arvioidaan esim. tapaturmataajuudella, jolla Metsätilastollinen vuosikirja

6 7 Forest sector s labour force tarkoitetaan sattuneiden tapaturmien ja työtuntien suhdetta. Tapaturmataajuus lasketaan miljoonaa työtuntia kohden (taulukot ). Tilastokeskus laatii myös metsätalouden ja metsäteollisuuden koulutusta käsittelevät tilastot. Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen tutkintorekisteriin. Taulukoissa esitetään tiedot vuosittain valmistuneista metsäsektorin opiskelijoista. Tilastot sisältävät kaikki suoritetut tutkinnot riippumatta siitä, jatkoiko henkilö opiskeluaan ja suoritti lisätutkintoja. Koulutusnimikkeiden aikasarjat on ryhmitelty nykytilanteen mukaisiksi yhdistämällä ja siirtämällä aiempia koulutusnimikkeitä koulutusasteesta toiseen. Kirjallisuus Literature Ansiotasoindeksi. 3. neljännes SVT. Tilastokeskus. 15 s. Hinta- ja palkkatiedote 2/2007. SVT Hinnat ja kustannukset. Tilastokeskus. 22 s. Hinta- ja palkkatiedote 4/2007. SVT Hinnat ja kustannukset. Tilastokeskus. 15 s. Kansallinen metsäohjelma Seurantaraportti Maa- ja metsätalousministeriön julkaisuja 5/ s. Koho, R., Hänninen, H., Karppinen, H. & Ovaskainen, V Omatoimisuus metsätaloudessa. Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja s. Koulutusluokitus Käsikirjoja 1. Tilastokeskus. 319 s. Markkinapuun hakkuu- ja työvoimatilasto. Metsätilastotiedotesarja. Metsäntutkimuslaitos, metsätilastollinen tietopalvelu. Metsäsektorin suhdannekatsaus Metsäntutkimuslaitos. 55 s. Oppilaitostilastot SVT Koulutus s. Palkkarakenne SVT Palkat ja työvoimakustannukset Tilastokeskus. 106 s. Toimialaluokitus TOL Käsikirjoja 4. Tilastokeskus. 241 s. Työvoimatilasto Työvoimatutkimuksen tuloksia vuosilta SVT Työmarkkinat Tilastokeskus. 122 s. + liitteet. Työvoimatilasto, 2007, syyskuu ja 3. neljännes. SVT Työmarkkinat Tilastokeskus. 31 s. Muut tietolähteet Other sources of information Koneyrittäjien liitto ry, Maatalousyrittäjien eläkelaitos, Metsäteollisuus ry, Tilastokeskus, Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2007

7 7 Metsäsektorin työvoima henkilöä persons Koko väestö Whole population (100 %) Työikäiset Population of working age (75 %) Työvoima Labour force (50 %) Työlliset Employed (46 %) Muut¹ Others¹ (25 %) Työttömät Unemployed 204 (4 %) < 15-vuotiaat Population under 15 years of age 904 (17 %) 75 vuotta täyttäneet Population aged 75 or more 398 (8 %) Maa- ja metsätalous Agriculture and forestry 114 (2 %) Palveluelinkeinot ym. Service industries etc (32 %) Teollinen toiminta ja rakentaminen Manufacturing and construction 627 (12 %) Maatalous Agriculture 91 (2 %) Metsätalous Forestry 23 (0,4 %) Metsäteollisuus Forest industries 67 (1,3 %) Muu teollinen toiminta ja rakentaminen Other manufacturing and construction 560 (11 %) 1 Ml. koululaiset ja opiskelijat, kotitaloustyötä tekevät, työkyvyttömät ja eläkeläiset. Incl. school children, students, conscripts, persons performing domestic work, disabled and pensioners. Kuva 7.1 Väestön pääryhmiä 2006 Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan Figure 7.1 Distribution of the population in 2006 according to the Labour Force Survey Metsätilastollinen vuosikirja

8 7 Forest sector s labour force henkilöä persons Henkilöt yhteensä Total henkilöä persons Työntekijät Wage earners Yrittäjät ja yrittäjäperheenjäsenet Self-employed and unpaid family workers Toimihenkilöt Salaried employees Kuva 7.2 Metsätalouden työlliset Figure 7.2 Employed persons in forestry, henkilöä persons Henkilöt yhteensä Total henkilöä persons Puusepänteollisuus Carpentry industry Sahateollisuus Sawmilling Puulevyteollisuus Wood-based panels industries Puusepänteollisuus sisältää mm. rakennuspuusepäntuotteiden ja puutalojen valmistamisen. The carpentry industry includes joinery products, pre-fabricated wooden houses, etc. Kuva 7.3 Puutuoteteollisuuden työlliset Figure 7.3 Employed persons in the wood-products industries, Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2007

9 7 Metsäsektorin työvoima henkilöä persons Henkilöt yhteensä Total henkilöä persons Massan, paperin ja kartongin tuotanto Production of pulp, paper and paperboard Paperi- ja kartonkijalosteiden tuotanto Production of converted paper and paperboard products Kuva 7.4 Massa- ja paperiteollisuuden työlliset Figure 7.4 Employed persons in the pulp and paper industries, Työttömyysaste, % Unemployment rate, % Metsätalous Forestry Metsäteollisuus Forest industries Kaikki toimialat All industries Metsäteollisuus sisältää myös graafisen teollisuuden vuosina Printing and publishing are also included in the forest industries during Kuva 7.5 Metsäsektorin työttömyysaste Figure 7.5 Unemployment rate in the forest sector, Metsätilastollinen vuosikirja

10 7 Forest sector s labour force = 100 Metsätalous Forestry Metsäteollisuus Forest industries Teollisuus keskimäärin Manufacturing, average Kaikki toimialat keskimäärin All industries, average Nimellisansiot on muunnettu kuluttajahintaindeksllä. Nominal earnings are deflated using consumer price index. Kuva 7.6 Työntekijöiden reaaliansioiden kehitys toimialoittain Figure 7.6 Index of real earnings (wage earners only) by branch of industry, tapaturmia miljoonaa työtuntia kohden number of accidents per million hours worked Puutuoteteollisuus Wood-products industries Rakentaminen Construction Massa- ja paperiteollisuus Pulp and paper industries Metsätalous Forestry Kaikki toimialat All industries Tapaturmataajuus tarkoittaa toimialalla sattuneiden tapaturmien ja tehtyjen työtuntien suhdetta. Accident frequency refers to the ratio of accidents and hours worked. Kuva 7.7 Metsäsektorin palkansaajien työtapaturmataajuus Figure 7.7 Accident frequency of employees in the forest sector, Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2007

11 7 Metsäsektorin työvoima 7.0 Metsäsektorin työvoima 2006 lyhyesti Labour force in the forest sector in brief, 2006 Pääryhmä Main category henkilöä % työllisistä persons % of total employed persons TYÖVOIMA LABOUR FORCE Kaikki toimialat All industries Metsäsektori Forest sector 94 TYÖLLISET EMPLOYED PERSONS Kaikki toimialat All industries ,0 Metsäsektori Forest sector 89 3,7 Metsätalous Forestry 23 0,9 Palkansaajat Employees 15 0,6 Työntekijät Wage earners 8 0,3 Toimihenkilöt Salaried employees 7 0,3 Yrittäjät ja yrittäjäperheenjäsenet Self-employed and unpaid family workers 8 0,3 Metsäteollisuus Forest industries, total 67 2,7 Puutuoteteollisuus Wood-products industries 32 1,3 Sahateollisuus Sawmilling 10 0,4 Puulevyteollisuus Wood-based panels industries 6 0,2 Puusepänteollisuus Carpentry industry 16 0,7 Massa- ja paperiteollisuus Pulp and paper industries 35 1,4 Massan, paperin ja kartongin tuotanto Production of pulp, paper and paperboard 30 1,2 Paperi- ja kartonkijalosteiden tuotanto Production of converted paper and paperboard products 4 0,2 TYÖTTÖMÄT UNEMPLOYED PERSONS Kaikki toimialat All industries 204 Metsäsektori Forest sector 4 Metsätalous Forestry 1 Metsäteollisuus Forest industries 3 Keskimääräiset työttömyysprosentit vuonna 2006: metsätalous 5,6 %, metsäteollisuus 4,1 %, koko metsäsektori 4,5 % ja kaikki toimialat 7,7 %. Average unemployment rates in 2006: forestry 5.6%, forest industries 4.1%, forest sector 4.5% and all industries 7.7%. Metsätilastollinen vuosikirja

12 7 Forest sector s labour force 7.1 Työvoima Total labour force, Vuosi Työlliset Employed persons Työttömät Työvoima Year Metsätalous Maatalous Teollinen Rakentaminen Palvelu- Kaikki toimialat Työllisyysaste Unemployed yhteensä Forestry Agriculture toiminta Construction elinkeinot All industries Employment persons Total labour Manufacturing Service rate force etc. industries henkilöä persons % henkilöä persons , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , Työvoimatutkimus uudistettiin vuosina ILO/EU-määritelmien mukaiseksi ja toimialaluokitus muuttui vuonna 2002 (TOL 2002). Taulukon tiedot on päivitetty vuodesta 1989 alkaen vastaamaan uusia määritelmiä ja uutta luokitusta. Varhaisemman aikasarjan tiedot on esitetty TOL 1988:n mukaisesti. Maatalouteen (TOL 2002: 010) luetaan myös riistatalous ja kalatalous (050) sekä niihin liittyvät palvelut. Teolliseen toimintaan luetaan teollisuuden (TOL 2002: D) lisäksi kaivostoiminta ja louhinta (C) sekä sähkö-, kaasu- ja vesihuolto (E). Työllisyysaste lasketaan vuotiaiden työllisten prosenttiosuutena samanikäisestä väestöstä. The labour force survey was renewed in to meet the definitions of ILO and the EU. The industrial classification was also changed in 2002 (SIC 2002). The data presented in this table have been updated since 1989 to meet the new definitions. The pre-1989 data are classified according to the SIC 1988 classification. The following categories are included in agriculture: Agriculture, hunting and related activities (SIC 2002: 010), and fishing and related activities (050). The following categories are included in the category Manufacturing etc.: Mining and quarrying (SIC 2002: C), manufacturing (D), and electricity, gas and water supply (E). The employment rate is calculated as the percentage of employed persons aged among the population of the same age. 230 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2007

13 7 Metsäsektorin työvoima 7.2 Metsäsektorin työlliset Employed persons in the forest sector, Vuosi Työlliset Employed persons Osuus kaikista työllisistä Proportion of total employment Year Metsä- Metsä- Metsäsektori Kaikki toimialat Metsä- Metsä- Metsäsektori talous teollisuus yhteensä All industries, total talous teollisuus yhteensä Forestry Forest Forest sector, Forestry Forest Forest sector, industries total industries total henkilöä persons % % % ,1 5,2 9, ,9 5,4 9, ,3 5,6 8, ,5 5,5 9, ,1 5,5 8, ,9 5,2 8, ,7 5,4 8, ,6 5,4 7, ,5 5,3 7, ,6 5,2 7, ,7 5,2 7, ,3 5,0 7, ,4 4,8 7, ,3 4,6 6, ,2 4,3 6, ,2 4,0 6, ,0 3,9 5, ,9 3,8 5, ,7 3,5 5, ,6 3,7 5, ,5 3,7 5, ,4 3,5 4, ,4 3,5 4, ,4 3,6 4, ,2 3,6 4, ,4 3,5 4, ,2 3,4 4, ,1 3,3 4, ,1 3,2 4, ,0 3,1 4, ,0 3,1 4, ,0 3,0 4, ,9 3,0 3, ,9 2,9 3, ,0 2,8 3, ,9 2,9 3, ,9 2,7 3, / ,0 2,5 3,5 Työvoimatutkimuksen luokitukset muuttuivat vuodesta 1989 alkaen, katso alaviite taulukossa 7.1. The classifications in labour force surveys were changed in For further details, see footnote in Table 7.1. Metsätilastollinen vuosikirja

14 7 Forest sector s labour force 7.3 Metsäsektorin (ml. huonekaluteollisuus) työlliset metsäkeskuksittain Employed persons in the forest sector (incl. furniture industry) by forestry centre, Metsäkeskus Forestry centre Työlliset, henkilöä Employed persons, persons Koko maa Whole country 1 Rannikko Etelärannikko Pohjanmaa Lounais-Suomi Häme-Uusimaa Kaakkois-Suomi Pirkanmaa Etelä-Savo Etelä-Pohjanmaa Keski-Suomi Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Kainuu Pohjois-Pohjanmaa Lappi Osuus alueen työllisistä, % Proportion of total regional employment, % Koko maa 5,8 5,4 5,2 4,9 5,0 4,7 4,7 4,6 4,5 4,4 4,2 4,3 4,1 Whole country 1 Rannikko 1,6 1,1 1,2 1,1 1,2 1,4 1,4 1,2 1,4 1,1 0,9 1,1 1,2 Etelärannikko 1,1 0,6 0,7 0,7 0,7 0,8 0,9 0,8 0,9 0,7 0,6 0,7 0,7 Pohjanmaa 4,6 4,7 4,7 3,7 4,6 5,2 4,9 4,2 5,0 3,7 3,3 4,2 4,6 2 Lounais-Suomi 4,0 3,3 3,1 3,4 3,2 3,0 3,2 2,9 2,7 2,8 2,4 2,5 2,6 3 Häme-Uusimaa 6,5 6,0 5,6 4,9 5,7 5,0 4,5 5,1 5,1 5,0 5,0 4,7 4,2 4 Kaakkois-Suomi 14,1 14,2 13,4 12,1 12,6 12,5 12,8 13,0 13,3 12,0 12,0 12,0 11,0 5 Pirkanmaa 5,9 6,7 6,8 6,4 6,5 5,5 5,3 5,3 4,9 5,1 5,0 4,7 4,3 6 Etelä-Savo 9,0 9,8 9,4 10,5 8,7 9,1 9,2 10,2 10,3 9,0 8,0 9,3 9,4 7 Etelä-Pohjanmaa 6,8 6,5 6,1 6,4 6,1 6,2 7,2 6,8 5,7 6,5 5,4 5,7 5,1 8 Keski-Suomi 10,2 10,2 10,5 9,9 10,3 9,6 9,3 8,6 8,1 8,0 8,3 7,1 7,5 9 Pohjois-Savo 7,4 7,2 7,1 7,0 6,8 6,0 5,2 5,0 5,5 6,1 6,3 5,7 6,6 10 Pohjois-Karjala 9,1 8,1 7,7 8,8 7,9 6,6 8,0 8,4 7,8 7,1 5,4 6,8 7,1 11 Kainuu 9,5 10,5 9,5 9,1 10,0 8,4 9,1 7,7 7,1 9,2 11,3 10,7 8,1 12 Pohjois-Pohjanmaa 5,0 5,3 4,7 3,2 3,7 4,5 4,4 3,9 3,6 3,7 4,2 4,7 4,3 13 Lappi 10,2 8,5 7,2 8,5 7,2 7,9 6,6 6,4 6,5 5,8 5,9 5,6 6,0 Metsäsektori on alueellisten tietojen luotettavuuden varmistamiseksi määritelty tässä taulukossa laajemmin kuin luvun muissa taulukoissa. Metsäsektoriin on tässä lisätty myös huonekaluteollisuus (TOL 2002: 361), jossa työllisten määrä oli vuonna A wider concept of the forest sector, including also the manufacture of furniture (SIC 2002: 361) was introduced in this table to guarantee the quality of regional data. In 2006, the furniture industry employed persons. 232 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2007

15 7 Metsäsektorin työvoima 7.4 Metsäsektorin työlliset sukupuolen mukaan Employed persons in the forest sector by gender, Vuosi Metsäsektori Forest sector Kaikki toimialat All industries Year Metsätalous Puutuoteteollisuus Massa- ja paperiteollisuus Forestry Wood-products industries Pulp and paper industries Miehet Naiset Yhteensä Miehet Naiset Yhteensä Miehet Naiset Yhteensä Miehet Naiset Yhteensä Male Female Total Male Female Total Male Female Total Male Female Total henkilöä persons Metsätilastollinen vuosikirja

16 7 Forest sector s labour force 7.5 Metsätalouden työlliset ammattiaseman mukaan Employed persons in forestry by employment status, Vuosi Palkansaajat Employees Yrittäjät ja yrittäjä- Yhteensä Year Työntekijät Toimihenkilöt Yhteensä perheenjäsenet Total Wage earners Salaried Total Self-employed and employees unpaid family workers henkilöä persons / Työvoimatutkimuksen luokitukset muuttuivat vuodesta 1989 alkaen, katso alaviite taulukossa 7.1. The classifications in labour force surveys were changed in For further details, see footnote in Table Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2007

17 7 Metsäsektorin työvoima 7.6 Metsätalouden, metsänparannuksen ja puutavaran autokuljetuksen työlliset työlajeittain Employed persons in forestry, forest improvement works and road transportation of roundwood by type of work, Vuosi Metsätalous Forestry Metsän- Puutavaran Kaikkiaan Year Toimihenkilöt Työntekijät, yrittäjät ja yrittäjäperheenjäsenet Kaikkiaan parannus autokuljetus Grand Salaried Wage earners, self-employed persons and unpaid family workers Total Forest Road total employees Puunkorjuu Metsänhoitotyöt Yhteensä improvement transportation Harvesting of ja muut työt Total works of roundwood roundwood Silvicultural and other works henkilöä persons Työvoimatutkimuksen luokitukset muuttuivat vuodesta 1989 alkaen, katso alaviite taulukossa 7.1. Metsänparannukseen kuuluu metsäteiden rakentamisen ja metsäojituksen työvoima. The classifications in labour force surveys were changed in For further details, see footnote in Table 7.1. Employed persons in construction of forest roads and forest drainage are included in forest improvement works. Lähteet: Tilastokeskus; Koneyrittäjien liitto; Metsäntutkimuslaitos Sources: Statistics Finland; Trade Association of Finnish Forestry and Earth Moving Contractors; Finnish Forest Research Institute Metsätilastollinen vuosikirja

18 7 Forest sector s labour force 7.7 Tehdyt työpäivät metsäsektorilla ja maataloudessa Days actually worked in the forest sector and agriculture, Vuosi Metsätalous Forestry Maatalous Agriculture Metsäteollisuus Forest industries Kaikki toimialat All industries Year Yhteensä josta Yhteensä josta Yhteensä josta Yhteensä josta Total oman työn panos Total oman työn panos Total palkattu työ Total palkattu työ of which of which of which of which self-employed self-employed employees employees työpäiviä working days Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen työvoimatutkimukseen, jonka menetelmää on muutettu vuosina 1983, ja Työpäivätietoja ei ole muutosten jälkeen korjattu, joten kunkin jakson alkuperäisillä menetelmillä lasketut tiedot eivät ole täysin vertailukelpoisia keskenään. The figures are based on labour force surveys, the methods of which were changed in 1983, and The data concerning working days have not been revised to be fully comparable. 236 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2007

19 7 Metsäsektorin työvoima 7.8 Metsäteollisuuden työlliset Employed persons in the forest industries, Vuosi Metsäteollisuus Forest industries Metsäteollisuus Year Puutuoteteollisuus Wood-products industries Massa- ja paperiteollisuus Pulp and paper industries kaikkiaan Saha- Puulevy- Puusepän- Yhteensä Massan, paperin ja Paperi- ja kartonki- Yhteensä Forest teollisuus teollisuus teollisuus Total kartongin tuotanto jalosteiden tuotanto Total industries, Sawmilling Wood-based Carpentry Production of Production of converted total panels industry pulp, paper and paper and paperboard industries paperboard products henkilöä persons / Työvoimatutkimuksen luokitukset muuttuivat vuodesta 1989 alkaen, katso alaviite taulukossa 7.1. Puusepänteollisuuteen kuuluu mm. rakennuspuusepäntuotteiden ja puutalojen valmistus. The classifications in labour force surveys were changed in For further details, see footnote in Table 7.1. The carpentry industry includes, inter alia, joinery products and pre-fabricated wooden houses. Metsätilastollinen vuosikirja

20 7 Forest sector s labour force 7.9 Metsäsektorin työttömyys Unemployed persons in the forest sector, Vuosi Työttömät Unemployed persons Työttömyysaste Unemployment rate Year Metsä- Metsä- Metsäsektori Kaikki Metsä- Metsä- Metsäsektori Kaikki talous teollisuus yhteensä toimialat talous teollisuus keskimäärin toimialat Forestry Forest Forest sector, All Forestry Forest Forest sector, All industries total industries industries average industries henkilöä persons % % % % ,0 2,8 3,6 4, ,7 3,9 4,6 4, ,4 4,5 5,8 5, ,5 6,8 8,3 5, ,8 6,8 8,3 5, ,5 6,5 8,1 5, ,5 7,7 9,9 5, ,2 4,2 6,1 5, ,7 3,4 5,3 4, ,2 2,1 3,1 3, ,0 1,9 2,8 3, ,4 5,9 7,2 6, ,2 9,0 11,6 11, ,9 9,7 13,4 16, ,7 9,8 14,1 16, ,6 9,8 12,4 15, ,6 9,7 12,3 14, ,3 6,2 9,4 12, ,3 6,4 8,8 11, ,7 5,8 8,1 10, ,1 4,8 6,5 9, ,4 5,5 6,5 9, ,5 5,7 6,7 9, ,4 5,6 6,8 9, ,6 4,3 4,7 8, ,0 4,1 4,6 8, ,6 4,1 4,5 7, / ,6 3,8 4,4 7,1 Työvoimatutkimuksen luokitukset muuttuivat vuodesta 1989 alkaen, katso alaviite taulukossa 7.1. Graafinen teollisuus sisältyy metsäteollisuuden lukuihin vuosina Työttömyysaste lasketaan työttömien prosenttiosuutena työvoimasta. Työttömän toimiala määräytyy hänen työttömyyttä edeltäneen työpaikkansa mukaan. The classifications in labour force surveys were changed in For further details, see footnote in Table 7.1. The labour force in printing and publishing is included in the figures of the forest industries during The unemployment rate is the ratio of the unemployed to all persons in the labour force. An unemployed person is determined according to his/her job before unemployment. 238 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2007

21 7 Metsäsektorin työvoima 7.10 Metsätyöntekijöiden keskimääräiset tuntiansiot Average hourly earnings of forestry workers, Vuosi Moottorisahahakkuu Metsänhoitotyöt Muut metsätyöt Koneellinen puunkorjuu Year Motor-manual felling Silvicultural works Other forestry works Mechanised harvesting of roundwood 2. vuosi- 4. vuosi- 2. vuosi- 4. vuosi- 2. vuosi- 4. vuosi- Koneellinen Lähikuljetus neljännes neljännes neljännes neljännes neljännes neljännes hakkuu Forest haulage 2nd quarter 4th quarter 2nd quarter 4th quarter 2nd quarter 4th quarter Mechanised felling /tunti /hour /tunti /hour ,64 8,45 6,87 7,06 6,77 6, ,15 9,23 7,51 7,51 6,61 6, ,46 9,23 7,65 7,62 7,26 7, ,95 9,29 7,73 7,95 7,37 7, ,75 9,47 7,92 7,89 7,66 7, ,76 9,48 8,03 8,14 7,58 7,89 8,90 8, ,86 9,63 8,23 8,60 8,25 8,51 9,40 8, ,10 10,09 8,82 8,72 7,82 8,15 9,70 9, ,55 10,51 9,16 9,15 8,42 8,72 9,69 9, ,12 11,21 9,94 9,57 9,15 9,61 10,14 9, ,76 11,53 10,21 9,79 9,71 9,89 10,35 9, ,05 11,95 10,99 10,22 10,15 10,23 10,70 10, ,73 11,98 10,71 10,41 10,59 10,35 11,00 10, ,06 10,88 10,51 Tiedonkeruu- ja sisältömuutosten takia 4. neljänneksestä 2003 lähtien tiedot eivät ole täysin vertailukelpoisia aikaisempien kanssa. Moottorisahahakkuun ansiotietoihin ei sisälly tuntipalkkaisten tietoja vuosina Tietoihin tuntiansioista ei sisälly työvälineen osuutta moottorisahahakkuussa, metsänhoitotöissä eikä muissa metsätöissä. Koneellisessa puunkorjuussa tiedot ovat marraskuun mediaanipalkkoja (Koneyrittäjien liitto). Due to revisions in the statistics, starting from the 4th quarter of 2003, the data are not fully comparable with earlier years. During , data on hourly earnings exclude employees working at time rate. Data on hourly earnings exclude tool costs in motor-manual felling, silvicultural works and other forestry works. In mechanised harvesting of roundwood, the figures represent median earnings in November. Lähteet: Tilastokeskus; Koneyrittäjien liitto Sources: Statistics Finland; Trade Association of Finnish Forestry and Earth Moving Contractors Metsätilastollinen vuosikirja

7 METSÄSEKTORIN TYÖVOIMA

7 METSÄSEKTORIN TYÖVOIMA 7 METSÄSEKTORIN TYÖVOIMA Metsätalous ja metsäteollisuus työllistivät vuonna 2007 kaikkiaan 86 400 henkilöä, mikä oli 3,5 prosenttia koko kansantalouden työllisistä. Metsäsektorin henkilöstöstä kolme neljäsosaa

Lisätiedot

7 METSÄSEKTORIN TYÖVOIMA

7 METSÄSEKTORIN TYÖVOIMA 7 METSÄSEKTORIN TYÖVOIMA Metsätalous ja metsäteollisuus työllistivät vuonna 2004 kaikkiaan 88 100 henkilöä eli 3,7 prosenttia kansantalouden työllisistä. Noin kolme neljäsosaa oli metsäteollisuuden palveluksessa.

Lisätiedot

7 Metsäsektorin työvoima

7 Metsäsektorin työvoima 7 Metsäsektorin työvoima Metsäsektorin työllisyys väheni edelleen hieman vuonna 2010. Metsätalous ja metsäteollisuus työllistivät yhteensä 69 000 henkilöä, mikä vastasi vajaata kolmea prosenttia koko kansantalouden

Lisätiedot

7 Metsäsektorin työvoima

7 Metsäsektorin työvoima 7 Metsäsektorin työvoima Vuonna 2013 metsäsektorin työllisten määrä pysytteli edellisvuoden tasolla. Metsätalous ja metsäteollisuus työllistivät 65 000 henkilöä, mikä vastasi 2,6 prosenttia kaikista työllisistä.

Lisätiedot

7 Metsäsektorin työvoima

7 Metsäsektorin työvoima 7 Metsäsektorin työvoima Metsäsektorin työllisten määrä pysyi edellisvuoden tasolla vuonna 2011. Metsätalous ja metsäteollisuus työllistivät 69 000 henkilöä, mikä vastasi vajaata 3 prosenttia kaikista

Lisätiedot

7 METSÄSEKTORIN TYÖVOIMA

7 METSÄSEKTORIN TYÖVOIMA 7 METSÄSEKTORIN TYÖVOIMA Metsätalous ja metsäteollisuus työllistivät vuonna 2003 kaikkiaan 89 000 henkilöä eli 3,8 prosenttia kansantalouden työllisistä. Heistä runsas kolme neljäsosaa oli metsäteollisuuden

Lisätiedot

7 Metsäsektorin työvoima

7 Metsäsektorin työvoima 7 Metsäsektorin työvoima Vuonna 2012 metsäsektorin työllisten määrä väheni edellisvuodesta lähes seitsemällä prosentilla. Metsätalous ja metsäteollisuus työllistivät 65 000 henkilöä, mikä vastasi 2,6 prosenttia

Lisätiedot

7 METSÄSEKTORIN TYÖVOIMA

7 METSÄSEKTORIN TYÖVOIMA 7 METSÄSEKTORIN TYÖVOIMA Metsätalous ja metsäteollisuus työllistivät vuonna 2001 kaikkiaan 94 000 henkilöä eli noin 4 prosenttia kansantalouden työllisistä. Heistä kolme neljäsosaa oli metsäteollisuuden

Lisätiedot

8 METSÄSEKTORIN TYÖVOIMA

8 METSÄSEKTORIN TYÖVOIMA 8 METSÄSEKTORIN TYÖVOIMA Luvun pääpaino on metsäsektorin työvoimaa ja palkkakehitystä kuvaavilla taulukoilla. Metsätalouden työvoimatietoja esitetään mm. työlajeittain ja ammattiaseman mukaan luokiteltuina.

Lisätiedot

METSÄSEKTORI TUOTTAA JA TYÖLLISTÄÄ

METSÄSEKTORI TUOTTAA JA TYÖLLISTÄÄ METSÄSEKTORI TUOTTAA JA TYÖLLISTÄÄ Tämä kalvoesitys pohjautuu Pellervon taloustutkimuksen (PTT) Metsäsektorin merkitys aluetalouksissa tutkimukseen Esitys on päivitetty versio vuonna 27 ilmestyneestä kalvosarjasta

Lisätiedot

7 METSÄSEKTORIN TYÖVOIMA

7 METSÄSEKTORIN TYÖVOIMA 7 METSÄSEKTORIN TYÖVOIMA Kansantalouden työllisyys parani edelleen vuonna 1998. Vaikutus näkyi etenkin metsätaloudessa, jossa työllisyys parani selvästi edellisvuoteen verrattuna. Tästä huolimatta metsätalouden

Lisätiedot

Metsätyöntekijöiden palkat 2009, 2. neljännes

Metsätyöntekijöiden palkat 2009, 2. neljännes Palkat ja työvoimakustannukset 2009 Metsätyöntekijöiden palkat 2009, 2. neljännes Tuntipalkka metsänhoitotöissä oli 12,43 euroa 2. neljänneksellä 2009 Metsätyöntekijöitä oli vuoden 2009 toisella neljänneksellä

Lisätiedot

Puun hinnat metsäkeskuksittain 2008

Puun hinnat metsäkeskuksittain 2008 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 13/2009 Puun hinnat metsäkeskuksittain 2008 24.4.2009 Pekka Ollonqvist Martti Aarne Vuoden 2008 reaalinen kantohintataso 14 prosenttia

Lisätiedot

5PUUNKORJUUJAKULJETUS

5PUUNKORJUUJAKULJETUS 5PUUNKORJUUJAKULJETUS Luvussa käsitellään puun korjuun ja kaukokuljetuksen kalustoa, suoritteita ja kustannuksia. Tilastot osoittavat puunkorjuun koneellistuneen nopeasti. Vuonna 1998 metsäteollisuuden

Lisätiedot

Puukauppa, elokuu 2009

Puukauppa, elokuu 2009 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 37/2009 Puukauppa, elokuu 2009 10.9.2009 Martti Aarne Puukaupassa lieviä piristymisen merkkejä elokuussa Teollisuus osti elokuussa

Lisätiedot

8 METSÄSEKTORIN TYÖVOIMA

8 METSÄSEKTORIN TYÖVOIMA 8 METSÄSEKTORIN TYÖVOIMA Vuonna 1996 koko kansantalouden työllisyys koheni hieman edellisvuoteen verrattuna. Metsäsektorin työttömyys pysyi kuitenkin lähes samalla tasolla kuin vuonna 1995. Metsätalouden

Lisätiedot

Puukauppa, maaliskuu 2011

Puukauppa, maaliskuu 2011 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 13/2011 Puukauppa, maaliskuu 2011 8.4.2011 Martti Aarne Maaliskuun puukauppa jäi miljoonaan kuutiometriin Puukaupan hiljaiselo

Lisätiedot

Puukauppa, tammikuu 2011

Puukauppa, tammikuu 2011 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 7/2011 Puukauppa, tammikuu 2011 11.2.2011 Martti Aarne Tammikuun puukauppa 1,0 miljoonaa kuutiometriä Teollisuus osti tammikuussa

Lisätiedot

Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Päijät-Hämeessä

Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Päijät-Hämeessä Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Päijät-Hämeessä Paula Horne, Jyri Hietala, Matleena Kniivilä, Janne Huovari Pellervon taloustutkimus PTT Laskelmat Pellervon taloustutkimus PTT Lähteenä käytetty

Lisätiedot

Teollisuuspuun hakkuut alueittain 2013

Teollisuuspuun hakkuut alueittain 2013 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Teollisuuspuun hakkuut alueittain 2013 21/2014 23.5.2014 Elina Mäki-Simola Vuoden 2013 teollisuuspuun hakkuut 56,1 miljoonaa kuutiometriä

Lisätiedot

Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Uudellamaalla. Paula Horne, Jyri Hietala, Matleena Kniivilä, Janne Huovari Pellervon taloustutkimus PTT

Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Uudellamaalla. Paula Horne, Jyri Hietala, Matleena Kniivilä, Janne Huovari Pellervon taloustutkimus PTT Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Uudellamaalla Paula Horne, Jyri Hietala, Matleena Kniivilä, Janne Huovari Pellervon taloustutkimus PTT Laskelmat Pellervon taloustutkimus PTT Lähteenä käytetty

Lisätiedot

Puun hinnat metsäkeskuksittain 2007

Puun hinnat metsäkeskuksittain 2007 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Puun hinnat metsäkeskuksittain 2007 13/2008 18.4.2008 Pekka Ollonqvist Martti Aarne Vuoden 2007 kantohintataso 24 prosenttia edellisvuotta

Lisätiedot

Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Satakunnassa. Paula Horne, Jyri Hietala, Matleena Kniivilä, Janne Huovari Pellervon taloustutkimus PTT

Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Satakunnassa. Paula Horne, Jyri Hietala, Matleena Kniivilä, Janne Huovari Pellervon taloustutkimus PTT Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Satakunnassa Paula Horne, Jyri Hietala, Matleena Kniivilä, Janne Huovari Pellervon taloustutkimus PTT Laskelmat Pellervon taloustutkimus PTT Lähteenä käytetty

Lisätiedot

Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Varsinais-Suomessa

Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Varsinais-Suomessa Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Varsinais-Suomessa Paula Horne, Jyri Hietala, Matleena Kniivilä, Janne Huovari Pellervon taloustutkimus PTT Laskelmat Pellervon taloustutkimus PTT Lähteenä

Lisätiedot

Puukauppa, joulukuu 2013

Puukauppa, joulukuu 2013 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 3/2014 Puukauppa, joulukuu 2013 20.1.2014 Aarre Peltola Puukauppaa käytiin vuonna 2013 viidenneksen enemmän kuin vuotta aiemmin

Lisätiedot

Kantohintojen aleneminen edellisvuodesta. Reaalisesti pudotusta oli 4 prosenttia. nousivat ainoastaan Ahvenanmaalla

Kantohintojen aleneminen edellisvuodesta. Reaalisesti pudotusta oli 4 prosenttia. nousivat ainoastaan Ahvenanmaalla A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Bruttokantorahatulot metsäkeskuksittain 2004 Toimittaja: Esa Uotila 31.5. 2005 775 Kantohintojen lasku pudotti

Lisätiedot

Yksityismetsätalouden liiketulos 2012

Yksityismetsätalouden liiketulos 2012 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Yksityismetsätalouden liiketulos 2012 27/2013 11.6.2013 Esa Uotila Yksityismetsätalouden liiketulos 80 euroa hehtaarilta Yksityismetsätalouden

Lisätiedot

Puukauppa, kesäkuu 2009

Puukauppa, kesäkuu 2009 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 27/2009 Puukauppa, kesäkuu 2009 7.7.2009 Aarre Peltola Puukauppa jatkoi mateluaan kesäkuussa Metsäteollisuuden puun ostomäärä yksityismetsistä

Lisätiedot

Puukauppa, tammikuu 2009

Puukauppa, tammikuu 2009 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 6/2009 Puukauppa, tammikuu 2009 12.2.2009 Martti Aarne Puukauppa vähäistä ja hinnat laskussa tammikuussa Tammikuun puukauppa jäi

Lisätiedot

METSÄSEKTORI SUOMESSA JA KYMENLAAKSOSSA

METSÄSEKTORI SUOMESSA JA KYMENLAAKSOSSA METSÄSEKTORI SUOMESSA JA KYMENLAAKSOSSA Suomi KOKO SUOMI ON HYVIN METSÄINEN Metsää* on maapinta-alasta 86 %. Mikäli mukaan ei lasketa joutomaata**, metsän osuus maapinta-alasta on 67 %. Metsän osuus maapinta-alasta

Lisätiedot

Puukauppa, helmikuu 2009

Puukauppa, helmikuu 2009 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 9/2009 Puukauppa, helmikuu 2009 13.3.2009 Martti.Aarne Helmikuun puukauppa putosi 0,5 miljoonaan kuutiometriin Teollisuuden puun

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2017

Lappeenrannan toimialakatsaus 2017 Lappeenrannan toimialakatsaus 2017 10.10.2017 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Puun käyttö 2013: Metsäteollisuus

Puun käyttö 2013: Metsäteollisuus Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 19/2014 Puun käyttö 2013: Metsäteollisuus 16.5.2014 Jukka Torvelainen Martti Aarne Metsäteollisuuden raakapuun käyttö nousi 64,5

Lisätiedot

2015:5 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

2015:5 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 2015:5 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2014 neljännellä neljänneksellä 71,3 prosenttia. Vuonna 2014 keskimääräinen työllisyysaste oli

Lisätiedot

Puukauppa, marraskuu 2012

Puukauppa, marraskuu 2012 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 49/2012 Puukauppa, marraskuu 2012 14.12.2012 Yrjö Sevola Marraskuun puukauppa 2,5 miljoonaa kuutiometriä Yksityismetsien puukauppa

Lisätiedot

Työvoimatutkimus. Joulukuun työttömyysaste 7,9 prosenttia. 2016, joulukuu, 4. neljännes ja vuosi

Työvoimatutkimus. Joulukuun työttömyysaste 7,9 prosenttia. 2016, joulukuu, 4. neljännes ja vuosi Työmarkkinat 207 Työvoimatutkimus 206, joulukuu, 4. neljännes ja vuosi Joulukuun työttömyysaste 7,9 prosenttia Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työttömiä oli vuoden 206 joulukuussa 207 000,

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 14 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 Työllisten määrä kääntyi Helsingissä nousuun yli vuoden kestäneen laskukauden jälkeen. Työllisiä oli vuoden 2011 ensimmäisellä neljänneksellä

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2011

Lappeenrannan toimialakatsaus 2011 Lappeenrannan toimialakatsaus 2011 21.10.2011 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2016

Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 30.9.2016 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 14 2014 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2014 ensimmäisellä neljänneksellä 71,8 prosenttia. Naisilla työllisyysaste oli 72,2 prosenttia

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 14.10.2013 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

5PUUNKORJUUJAKULJETUS

5PUUNKORJUUJAKULJETUS 5PUUNKORJUUJAKULJETUS Luvussa käsitellään puun korjuun ja kaukokuljetuksen kalustoa, suoritteita ja kustannuksia. Lisäksi luvussa esitetään puun alueittaisia kulkuvirtoja ja keskikuljetusmatkoja koskevia

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2018

Lappeenrannan toimialakatsaus 2018 Lappeenrannan toimialakatsaus 2018 24.10.2018 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Puukauppa, kesäkuu 2008

Puukauppa, kesäkuu 2008 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Puukauppa, kesäkuu 2008 25/2008 11.7.2008 Aarre Peltola Alkuvuoden puukauppa vaisua Alkuvuoden tapaan myös kesäkuussa puukauppa

Lisätiedot

Työvoimatutkimus. Joulukuun työttömyysaste 8,4 prosenttia. 2017, joulukuu, 4. neljännes ja vuosi

Työvoimatutkimus. Joulukuun työttömyysaste 8,4 prosenttia. 2017, joulukuu, 4. neljännes ja vuosi Työmarkkinat 2018 Työvoimatutkimus 2017, joulukuu,. neljännes ja vuosi Joulukuun työttömyysaste 8, prosenttia Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työttömiä oli vuoden 2017 joulukuussa 227 000,

Lisätiedot

Hakkuumäärien ja pystykauppahintojen

Hakkuumäärien ja pystykauppahintojen A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Bruttokantorahatulot metsäkeskuksittain 2003 Toimittaja: Esa Uotila 18.6.2004 729 Kantorahatulot lähes 1,8

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 15 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 ensimmäisellä neljänneksellä 72,6 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta prosenttiyksikön

Lisätiedot

massateollisuuden hake ja puru mukaan lukien, oli vuoden 2005 lopussa 11,2 miljoonaa kuutiometriä.

massateollisuuden hake ja puru mukaan lukien, oli vuoden 2005 lopussa 11,2 miljoonaa kuutiometriä. A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Metsäteollisuuden puuvarastot 31.12.2005 Toimittaja: Martti Aarne 7.2.2006 805 Mäntykuitupuuta yli 4 miljoonaa

Lisätiedot

6 PUUN KORJUU JA KULJETUS

6 PUUN KORJUU JA KULJETUS 6 PUUN KORJUU JA KULJETUS Luvussa käsitellään puun korjuun ja kaukokuljetuksen kalustoa, suoritteita ja kustannuksia. Tilastot osoittavat puunkorjuun koneellistuneen nopeasti. Vuonna 1996 pystykauppapuusta

Lisätiedot

TILASTO: Teollisuuspuun kauppa, joulukuu 2014

TILASTO: Teollisuuspuun kauppa, joulukuu 2014 Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 4/2015 TILASTO: Teollisuuspuun kauppa, joulukuu 2014 22.1.2015 Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 4/2015 T I L A S T O Teollisuuspuun kauppa, joulukuu 2014 22.1.2015

Lisätiedot

Markkinapuun hakkuut ja työvoima, tammikuu 2011

Markkinapuun hakkuut ja työvoima, tammikuu 2011 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Markkinapuun hakkuut ja työvoima, tammikuu 2011 9/2011 9.3.2011 Elina Mäki-Simola Tammikuun hakkuut 4,7 miljoonaa kuutiometriä

Lisätiedot

Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Varsinais-Suomessa

Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Varsinais-Suomessa Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Varsinais-Suomessa Paula Horne, Jyri Hietala, Matleena Kniivilä, Janne Huovari Pellervon taloustutkimus PTT Laskelmat Pellervon taloustutkimus PTT Lähteenä

Lisätiedot

Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Pirkanmaalla

Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Pirkanmaalla Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja lla Paula Horne, Jyri Hietala, Matleena Kniivilä, Janne Huovari Pellervon taloustutkimus PTT Laskelmat Pellervon taloustutkimus PTT Lähteenä käytetty seuraavia

Lisätiedot

Yksityismetsätalouden liiketulos 2010

Yksityismetsätalouden liiketulos 2010 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Yksityismetsätalouden liiketulos 2010 27/2011 22.6.2011 Esa Uotila Yksityismetsätalouden liiketulos 88 euroa hehtaarilta Vuonna

Lisätiedot

Työttömyyskatsaus Tammikuu 2019

Työttömyyskatsaus Tammikuu 2019 Turun työttömyysaste kuukausittain 1/2016-1/2019 20 18 16 14 12 11,9 2016 2017 2018 2019 10 8 tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Työttömyyskatsaus Tammikuu 2019 Konsernihallinto/Strategia

Lisätiedot

Puukauppa, joulukuu 2012

Puukauppa, joulukuu 2012 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 2/2013 Puukauppa, joulukuu 2012 16.1.2013 Yrjö Sevola Vuoden 2012 puukauppa 28 miljoonaa kuutiometriä Metsäteollisuus osti joulukuussa

Lisätiedot

Tutkimus. Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien. työllisyyskatsaus. 4. vuosineljännes

Tutkimus. Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien. työllisyyskatsaus. 4. vuosineljännes Tutkimus Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien työllisyyskatsaus 4. vuosineljännes 2005 www.tek.fi Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien työllisyyskatsaus Eero Siljander Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien

Lisätiedot

Puukauppa, helmikuu 2010

Puukauppa, helmikuu 2010 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 8/2010 Puukauppa, helmikuu 2010 11.3.2010 Yrjö Sevola Helmikuun puukauppa vain 1,2 miljoonaa kuutiometriä Puukauppa mataa, vaikka

Lisätiedot

Puukauppa metsäkeskuksittain 2011

Puukauppa metsäkeskuksittain 2011 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 7/2012 Puukauppa metsäkeskuksittain 2011 14.2.2012 Martti Aarne Pekka Ollonqvist Vuoden 2011 reaalinen kantohintataso 5 prosenttia

Lisätiedot

2014:32 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

2014:32 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 2014:32 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2014 kolmannella neljänneksellä 73,1 prosenttia, mikä oli hitusen alempi kuin vuotta aiemmin.

Lisätiedot

Pohjois-Savon metsäbiotalous

Pohjois-Savon metsäbiotalous n metsäbiotalous ssa metsäbiotaloudella on merkittävä aluetaloudellinen rooli Metsäbiotalous muodostaa 40 % maakunnan biotalouden tuotoksesta. Biotaloudessa tärkein sektori on elintarviketeollisuus. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Satakunnassa

Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Satakunnassa Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Satakunnassa Paula Horne, Jyri Hietala, Matleena Kniivilä, Janne Huovari Pellervon taloustutkimus PTT Laskelmat Pellervon taloustutkimus PTT Lähteenä käytetty

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS 2002 '03 '04 '05 '06 '07 '08 '09 '10

TYÖLLISYYSKATSAUS 2002 '03 '04 '05 '06 '07 '08 '09 '10 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: KESÄKUU 21 puh. 1 64 85 ja 1 64 851 Julkistettavissa 27.7.21 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 35 ' 3 25 2 (1) 15 1 5 (2) 22 '3 '4 '5

Lisätiedot

Yksityismetsätalouden liiketulos 2013

Yksityismetsätalouden liiketulos 2013 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Yksityismetsätalouden liiketulos 2013 27/2014 18.6.2014 Esa Uotila Yksityismetsätalouden liiketulos lähes 100 euroa hehtaarilta

Lisätiedot

Yksityismetsätalouden liiketulos 2008

Yksityismetsätalouden liiketulos 2008 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Yksityismetsätalouden liiketulos 2008 25/2009 24.6.2009 Esa Uotila Yksityismetsätalouden liiketulos laski 97 euroon hehtaarilta

Lisätiedot

Työttömien määrä laskee kesää kohti viime vuoden tapaan. Työllisyyskatsaus, huhtikuu klo 9.00

Työttömien määrä laskee kesää kohti viime vuoden tapaan. Työllisyyskatsaus, huhtikuu klo 9.00 NÄKYMIÄ TOUKOKUU 2015 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Työttömien määrä laskee kesää kohti viime vuoden tapaan Työllisyyskatsaus, huhtikuu 2015 27.5.2015 klo 9.00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa oli huhtikuun

Lisätiedot

Etelä-Savossa TE-toimiston aktivointipalveluissa 350 henkilöä edellisvuoden lokakuuta vähemmän. Työllisyyskatsaus, lokakuu klo 9.

Etelä-Savossa TE-toimiston aktivointipalveluissa 350 henkilöä edellisvuoden lokakuuta vähemmän. Työllisyyskatsaus, lokakuu klo 9. NÄKYMIÄ MARRASKUU 2015 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Etelä-Savossa TE-toimiston aktivointipalveluissa 350 henkilöä edellisvuoden lokakuuta vähemmän Työllisyyskatsaus, lokakuu 2015 24.11.2015 klo 9.00 Työttömät

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS 2002 '03 '04 '05 '06 '07 '08 '09 '10

TYÖLLISYYSKATSAUS 2002 '03 '04 '05 '06 '07 '08 '09 '10 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: JOULUKUU 2010 puh. 010 604 8050 ja 010 604 8051 Julkistettavissa 25.1.2011 klo 9.00 www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 350 '000 300 250 200 (1)

Lisätiedot

Markkinapuun hakkuut ja työvoima, tammikuu 2012

Markkinapuun hakkuut ja työvoima, tammikuu 2012 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Markkinapuun hakkuut ja työvoima, tammikuu 2012 10/2012 7.3.2012 Elina Mäki-Simola Tammikuun hakkuut 4,7 miljoonaa kuutiometriä

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS 2006 '07 '08 '09 '10 '11

TYÖLLISYYSKATSAUS 2006 '07 '08 '09 '10 '11 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: SYYSKUU 211 puh. 1 64 85 ja 1 64 851 Julkistettavissa 25.1.211 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 35 ' 3 25 2 (1) 15 1 5 (2) Kuvio 1.

Lisätiedot

Photo: Paavo Keränen. KAINUU in statistics 2009

Photo: Paavo Keränen. KAINUU in statistics 2009 Photo: Paavo Keränen KAINUU in statistics 2009 KAINUU IN PROPORTION TO THE WHOLE OF FINLAND Forest area Total area Roads Primary production Summer cottages Unemployed Populat. over 64 years Number of farms

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS 2002 '03 '04 '05 '06 '07 '08 '09 '10

TYÖLLISYYSKATSAUS 2002 '03 '04 '05 '06 '07 '08 '09 '10 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: SYYSKUU 21 puh. 1 64 85 ja 1 64 851 Julkistettavissa 26.1.21 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 35 ' 3 25 2 (1) 15 1 5 (2) 22 '3 '4 '5

Lisätiedot

METSÄTILASTOTIEDOTE 36/2014

METSÄTILASTOTIEDOTE 36/2014 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 36/2014 Puukauppa, heinäkuu 2014 21.8.2014 Martti Aarne Heinäkuun puukauppa 1,5 miljoonaa kuutiometriä Mänty- ja kuusitukin reaaliset

Lisätiedot

Puukauppa, toukokuu 2012

Puukauppa, toukokuu 2012 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 26/2012 Puukauppa, toukokuu 2012 11.6.2012 Aarre Peltola Yksityismetsistä ostettiin toukokuussa runsaasti puuta Metsäteollisuus

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden uudet tilaukset* vuosineljänneksittäin New orders of technology industries* by quarters

Teknologiateollisuuden uudet tilaukset* vuosineljänneksittäin New orders of technology industries* by quarters Teknologiateollisuuden uudet tilaukset* vuosineljänneksittäin New orders of technology industries* by quarters 75 7 65 6 55 5 45 4 35 3 25 2 15 1 5 Milj. euroa, nimellisin hinnoin / Mil. euros, in nominal

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS 2002 '03 '04 '05 '06 '07 '08 '09 '10

TYÖLLISYYSKATSAUS 2002 '03 '04 '05 '06 '07 '08 '09 '10 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: HEINÄKUU 21 puh. 1 64 85 ja 1 64 851 Julkistettavissa 24.8.21 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 35 ' 3 25 2 (1) 15 1 5 (2) 22 '3 '4 '5

Lisätiedot

Metalliteollisuuden palkkakehitys

Metalliteollisuuden palkkakehitys 1 Metalliteollisuuden palkkakehitys Tässä palkkakatsauksessa esitettävät palkkatiedot perustuvat Elinkeinoelämän Keskusliiton (EK) jäsenyrityksistään keräämiin palkkatilastoihin sekä Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Teollisuuspuun hakkuut ja työvoima, tammikuu 2014

Teollisuuspuun hakkuut ja työvoima, tammikuu 2014 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Teollisuuspuun hakkuut ja työvoima, tammikuu 2014 8/2014 10.3.2014 Elina Mäki-Simola Tammikuun hakkuut 5,6 miljoonaa kuutiometriä

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS 2002 '03 '04 '05 '06 '07 '08 '09 '10

TYÖLLISYYSKATSAUS 2002 '03 '04 '05 '06 '07 '08 '09 '10 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: TAMMIKUU 2010 puh. 010 604 8050 ja 010 604 8051 Julkistettavissa 23.2.2010 klo 9.00 www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 350 '000 300 250 200 (1)

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 4 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä 73,0 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta 0,7 prosenttiyksikköä.

Lisätiedot

Markkinapuun hakkuut ja työvoima, elokuu 2013

Markkinapuun hakkuut ja työvoima, elokuu 2013 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE ja työvoima, elokuu 213 38/213 3.9.213 Yrjö Sevola Elokuun hakkuut 4,6 miljoonaa kuutiometriä Teollisuuden puunhankinta vilkasta,

Lisätiedot

Palkkatuella työllistettyjen määrä lähes puolittunut Etelä-Savossa vuodentakaisesta. Työllisyyskatsaus, marraskuu klo 9.

Palkkatuella työllistettyjen määrä lähes puolittunut Etelä-Savossa vuodentakaisesta. Työllisyyskatsaus, marraskuu klo 9. NÄKYMIÄ JOULUKUU 2015 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Palkkatuella työllistettyjen määrä lähes puolittunut Etelä-Savossa vuodentakaisesta Työllisyyskatsaus, marraskuu 2015 22.12.2015 klo 9.00 Työttömät työnhakijat

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS 2002 '03 '04 '05 '06 '07 '08 '09 '10

TYÖLLISYYSKATSAUS 2002 '03 '04 '05 '06 '07 '08 '09 '10 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: TOUKOKUU 21 puh. 1 64 85 ja 1 64 851 Julkistettavissa 22.6.21 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 35 ' 3 25 2 (1) 15 1 5 (2) 22 '3 '4 '5

Lisätiedot

Etelä-Savossa työttömyys on lisääntynyt vuodentakaisesta tilanteesta koko maata vähemmän kaikissa ammattiryhmissä

Etelä-Savossa työttömyys on lisääntynyt vuodentakaisesta tilanteesta koko maata vähemmän kaikissa ammattiryhmissä NÄKYMIÄ MARRASKUU 2013 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Etelä-Savossa työttömyys on lisääntynyt vuodentakaisesta tilanteesta koko maata vähemmän kaikissa ammattiryhmissä Työllisyyskatsaus, lokakuu 2013 26.11.2013

Lisätiedot

Etelä-Savon työttömyys pahimmillaan sitten vuoden 2005 joulukuun. Työllisyyskatsaus, joulukuu klo 9.00

Etelä-Savon työttömyys pahimmillaan sitten vuoden 2005 joulukuun. Työllisyyskatsaus, joulukuu klo 9.00 NÄKYMIÄ TAMMIKUU 2015 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Etelä-Savon työttömyys pahimmillaan sitten vuoden 2005 joulukuun Työllisyyskatsaus, joulukuu 2014 20.1.2015 klo 9.00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa oli

Lisätiedot

6 PUUN KORJUU JA KULJETUS

6 PUUN KORJUU JA KULJETUS 6 PUUN KORJUU JA KULJETUS Luku käsittelee puun korjuun ja kaukokuljetuksen kalustoa, suoritteita ja kustannuksia. Valtaosa tässä luvussa julkaistavista tiedoista perustuu Metsäntutkimuslaitoksen ja Metsätehon

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS 2002 '03 '04 '05 '06 '07 '08 '09 '10

TYÖLLISYYSKATSAUS 2002 '03 '04 '05 '06 '07 '08 '09 '10 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: LOKAKUU 21 puh. 1 64 85 ja 1 64 851 Julkistettavissa 23.11.21 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 35 ' 3 25 2 (1) 15 1 5 (2) 22 '3 '4 '5

Lisätiedot

Teollisuuspuun hakkuut ja työvoima, helmikuu 2014

Teollisuuspuun hakkuut ja työvoima, helmikuu 2014 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE n hakkuut ja työvoima, helmikuu 214 12/214 2.4.214 Elina Mäki-Simola Helmikuun hakkuut,7 miljoonaa kuutiometriä Hakkuut jatkuvat

Lisätiedot

Keski-Suomen metsäbiotalous

Keski-Suomen metsäbiotalous Keski-Suomen metsäbiotalous metsäbiotaloudella suuri merkitys aluetaloudelle Metsäbiotalouden osuus maakunnan kokonaistuotoksesta on 14 %, arvonlisäyksestä 10 % ja työllisyydestä 6 %. Merkitys on selvästi

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS 2006 '07 '08 '09 '10 '11

TYÖLLISYYSKATSAUS 2006 '07 '08 '09 '10 '11 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: ELOKUU 211 puh. 1 64 85 ja 1 64 851 Julkistettavissa 2.9.211 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 35 ' 3 25 2 (1) 15 1 5 (2) Kuvio 1. Työttömät

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS 2006 '07 '08 '09 '10 '11

TYÖLLISYYSKATSAUS 2006 '07 '08 '09 '10 '11 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: TOUKOKUU 211 puh. 1 64 85 ja 1 64 851 Julkistettavissa 21.6.211 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 35 ' 3 25 2 (1) 15 1 5 (2) Kuvio 1.

Lisätiedot

Puutuoteteollisuuden palkka ja työllisyyskatsaus Aleksi Kuusisto kansainvälinen sihteeri

Puutuoteteollisuuden palkka ja työllisyyskatsaus Aleksi Kuusisto kansainvälinen sihteeri Puutuoteteollisuuden palkka ja työllisyyskatsaus 13.6.2013 Puutuoteteollisuuden (toal 16*) tuotannon volyymi-indeksin työpäiväkorjattu vuosimuutos, %, 2007/01-2013/04. 30 20 10 0-10 -20-30 -40 2007 2008

Lisätiedot

Puupolttoaineiden kokonaiskäyttö. lämpö- ja voimalaitoksissa

Puupolttoaineiden kokonaiskäyttö. lämpö- ja voimalaitoksissa A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Puupolttoaineen käyttö energiantuotannossa vuonna 2002 Toimittaja: Esa Ylitalo 25.4.2003 670 Metsähakkeen

Lisätiedot

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Tammikuu 2013

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Tammikuu 2013 Pohjanmaan kauppakamari Toimiala- ja tilastokatsaus Tammikuu 2013 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, Työ- ja elinkeinoministeriön ja ETLAn sekä Pohjanmaan kauppakamarin omaan

Lisätiedot

Kymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne

Kymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne Kymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne Valokuvat Juha Metso päivitetty Työpaikat yhteensä (TOL2008) 2000-2015 76000 74000 73265 73478 73745 74117 73225 72000

Lisätiedot

Työttömyyskatsaus Syyskuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist

Työttömyyskatsaus Syyskuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist Työttömyyskatsaus Syyskuu 2018 Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist Turun ja Turun seutukunnan työttömyys jatkoi laskuaan syyskuussa Työttömyyden nopea laskutrendi jatkui Turussa

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS 2002 '03 '04 '05 '06 '07 '08 '09 '10

TYÖLLISYYSKATSAUS 2002 '03 '04 '05 '06 '07 '08 '09 '10 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: ELOKUU 21 puh. 1 64 85 ja 1 64 851 Julkistettavissa 21.9.21 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 35 ' 3 25 2 (1) 15 1 5 (2) 22 '3 '4 '5

Lisätiedot

Työttömyys kasvoi Etelä-Savossa heinäkuussa. Työllisyyskatsaus, heinäkuu klo 9.00

Työttömyys kasvoi Etelä-Savossa heinäkuussa. Työllisyyskatsaus, heinäkuu klo 9.00 NÄKYMIÄ ELOKUU 2015 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Työttömyys kasvoi Etelä-Savossa heinäkuussa Työllisyyskatsaus, heinäkuu 2015 25.8.2015 klo 9.00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa oli heinäkuun lopussa työttömänä

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: JOULUKUU 2012 puh ja Julkistettavissa klo 9.00

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: JOULUKUU 2012 puh ja Julkistettavissa klo 9.00 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: JOULUKUU 2012 puh. 029 504 8050 ja 029 504 8051 Julkistettavissa 22.1.2013 klo 9.00 www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 350 300 '000 250 200 (1)

Lisätiedot

Etelä-Savon metsäbiotalous

Etelä-Savon metsäbiotalous n metsäbiotalous vahva metsätaloudessa ja puutuotteissa Metsäbiotalous vastaa yli puolesta maakunnan biotalouden tuotoksesta. Vahvoja toimialoja ovat puutuoteteollisuus ja metsätalous (metsänhoito, puunkorjuu

Lisätiedot