TIETOMALLINTAMISEN HYÖDYT JA HAASTEET RAKENNUSHANKKEEN ERI OSAPUOLTEN NÄKÖKULMASTA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TIETOMALLINTAMISEN HYÖDYT JA HAASTEET RAKENNUSHANKKEEN ERI OSAPUOLTEN NÄKÖKULMASTA"

Transkriptio

1 AALTO-YLIOPISTO Insinööritieteiden korkeakoulu Rakennustekniikan laitos Rakentamistalous Jenni Korpela TIETOMALLINTAMISEN HYÖDYT JA HAASTEET RAKENNUSHANKKEEN ERI OSAPUOLTEN NÄKÖKULMASTA Diplomityö, joka on jätetty opinnäytteenä tarkastettavaksi diplomi-insinöörin tutkintoa varten. Espoossa Valvoja: prof. Arto Saari Ohjaaja: DI, KM Tarja Mäki

2 ALKUSANAT Tämä diplomityö on tehty opinnäytteeksi Aalto-yliopiston Insinööritieteiden korkeakoululle. Työn valvojana on toiminut rakentamistalouden professori Arto Saari ja ohjaajana DI, KM Tarja Mäki. Kiitokset heille ohjauksesta, neuvoista ja inspiraatiosta. Tahdon kiittää myös Helsingin yliopiston BIM-projektiryhmän jäseniä, etenkin Hannele Kerosuota ja Reijo Miettistä neuvoista ja uuden näkökulman antamisesta. Poikkitieteellinen työskentely on ollut erittäin antoisaa ja opettanut paljon uutta! Kiitos myös kaikille haastateltaville. Kiitos perheelle kannustuksesta, ystäville vertaistuesta ja etenkin Terolle kiitos kärsivällisyydestä, tuesta ja myötäelämisestä. Espoossa Jenni Korpela

3 AALTO-YLIOPISTO TEKNIIKAN KORKEAKOULUT PL 11000, AALTO DIPLOMITYÖN TIIVISTELMÄ Tekijä: Työn nimi: näkökulmasta Korkeakoulu: Laitos: Jenni Korpela Tietomallintamisen hyödyt ja haasteet rakennushankkeen eri osapuolien Insinööritieteiden korkeakoulu Rakennustekniikan laitos Professuuri: Rakentamistalous Koodi: Rak-63 Työn valvoja: Työn ohjaaja(t): prof. Arto Saari DI, KM Tarja Mäki, Helsingin yliopisto Tiivistelmä: Diplomityön tavoite oli selvittää tietomallintamisen hyödyt ja sen käytöstä aiheutuneet ongelmat rakennushankkeessa. Tutkimuskohteena oli Lemminkäinen PPP Oyj:n Kuopion elinkaarihanke. Aineisto kerättiin haastattelemalla hankkeen eri osapuolia. Haastatteluissa esiin tulleita ongelmia tulkittiin lisäksi toiminnan teorian näkökulmasta ja selvitettiin ongelmien taustalla vaikuttavat ristiriidat. Toiminnan teoriassa yksilön ja yhteisön toimintaa kuvaava teoria, jossa ristiriidat ja niiden ratkaiseminen ovat merkittävässä osassa toiminnan kehittämisessä. Haastatteluiden tuloksia verrattiin kirjallisuudessa esitettyihin tietomallintamisen hyötyihin ja haasteisiin. Tietomallintamisen hyödyistä suurimpina koettiin sen havainnollisuus, siitä saatavat määrätiedot ja luettelot sekä apu suunnitelmien tarkastamisessa. Haastatteluiden perusteella tietomallintamisen koettiin myös aiheuttavan ongelmia. Tietomalli ja paperisuunnitelmat poikkesivat toisistaan tai olivat puutteellisia, vaikka kirjallisuudessa tietomallintamisen usein esitetäänkin parantavan suunnittelun laatua. Tietomallin mahdollistamaa törmäystarkastelua ei käytetty sen vaatimassa laajuudessa. Toisaalta suunnittelijat kokivat mallintamisen vaatiman tiedon tuottamisen olevan osin ylimääräistä, suunnittelutyöhön kuulumatonta työtä. Ongelmien pohjalta luodussa ristiriitojen kuvauksessa merkittävimmät ristiriidat liittyivät juuri suunnittelijoiden työhön. Nämä voidaan tiivistää siihen, että suunnittelijoilla ei ollut riittävästi lähtötietoja ja resursseja työnsä suorittamiseen. Lisäksi käsitykset siitä, millä tarkkuudella malli pitää olla, vaihtelivat. Myös tiedonkulku suunnittelijoiden välillä oli vähäistä. Ristiriitojen ratkaisemiseksi hankkeessa on sovittava, mitä tietomallin tulee sisältää ja miten mallin tarkastaminen hoidetaan. Lisäksi on varmistettava, että suunnittelijoilla on tarvittavat lähtötiedot oman työnsä tekemiseen ja oikein mitoitetut resurssit suunnittelutyöhön. Suunnittelijoiden yhteistyön parantaminen vaatii rakennuttajan ohjaus- ja kokouskäytäntöjen muuttamista. Suunnittelun on oltava avoimempaa, jotta suunnitteluosapuolet osaavat varata työhönsä riittävästi resursseja ja vaatia lähtötietoja muilta suunnittelijoilta. Hankkeen osapuolten kesken sovittiin, että suunnittelunohjauksessa sovelletaan Last Planner menetelmää, jonka tarkoituksena on auttaa selvittämään suunnittelun edellytysten olemassa olo ja sopimaan lyhyen aikavälin tavoitteista. Päivämäärä: Kieli: suomi Sivumäärä: 66+4 tietomallintaminen, BIM, toiminnan teoria, ristiriita, rakennushanke, elinkaarito- Avainsanat: teutusmalli

4 AALTO UNIVERSITY SCHOOLS OF TECHNOLOGY PO Box 11000, FI AALTO ABSTRACT OF THE MASTER S THESIS Author: Jenni Korpela Title: Benefits and challenges of building information modeling according to participants of construction project School: Department: School of Engineering Department of Civil and Structural Engineering Professorship: Construction Economics and Management Code: Rak-63 Supervisor: Instructor(s): prof. Arto Saari DI, KM Tarja Mäki, University of Helsinki Abstract: The aim of this study is to find out the benefits and problems of using building information modeling. The target of the research was a life-cycle project in Kuopio by Lemminkäinen PPP Oyj..The data of the study is based on interviews of participants of a construction project. The problems of building information modeling were interpreted by activity theory and found out the contradictions affecting in activity. Activity theory is a theory, which illustrates activity of a person or group, and in where contradictions play a significant role when improving activity. Results of interviews were compared to benefits and problems of building information modeling presented in literature. Main benefits in the interview were perspicuity of model, the quantitative information and list, and use when checking plans. On the other hand, participants in interview told about problems witch they had with modeling. Models and paper plans were not synchronized of information was missing. In literature, one benefit of BIM was improved design quality. The clash detection, which BIM enabled, was not really used. On the other hand, designers thought that when modeling, they had to do more work than in usual design process. Based on the problems, an interpretation of contradictions was made. The main contradictions were connected to activity of designers. Designer hadn t had enough information and resources to start their job. Also, their opinions about information included in the model differed from the opinions of the persons in the site. There wasn t also enough communication between designers. To solve these contradictions, it must be agreed, what information must be included in the model and how to do checking of the plans. In addition, it must be confirmed, that every designer has all the information and resources he needs to complete his job. To improve the cooperation between designers, developer needs better leading and meeting policy. The process must be more transparent, so that designer can reserve enough resources and insist information from other designers. The participants of the project accepted to try Last Planner method, which can help to identify the requirements of work and to fix the target of the near future. Date: Language: Finnish Number of pages: 66+4 Keywords: building information modeling, BIM, activity theory, contradiction, construction project, life-cycle project

5 SISÄLTÖ 1 Johdanto Tietomallintaminen Mitä tietomallintaminen on? Tietomallintamisen historia Tietomallintamisen hyödyt kirjallisuuden esittäminä Tietomallintamisen käytön haasteet kirjallisuuden esittäminä Teoreettinen viitekehys Toiminnan teoria Toimintajärjestelmä Moniäänisyys Historiallisuus Ristiriidat muutoksen ja kehityksen lähtökohtana Ekspansiiviset muutokset Ekspansiivinen oppiminen Lähikehityksen vyöhyke Tutkimusaineisto Aineiston hankinta Aineiston analysointi Tulokset Tietomallintamisen hyödyt Tietomallintamiseen liittyvät ongelmat Ohjelmien ja tietokoneiden toimimattomuus Suunnitelmien ja mallien laatuongelmat Mallintamisen aiheuttama ylimääräinen työ Aikatauluongelmat Osaamisen puute ja asenneongelmat Pelisääntöjen puute Suunnittelun yhteistyön ongelmat Häiriöt ja ristiriidat hankeosapuolten toimintajärjestelmissä Arkkitehdit Rakennesuunnittelijat Talotekniikkasuunnittelijat Rakennuttaja Urakoitsija Työmaahenkilöstö Tietomalliasiantuntijat Tulosten arviointi Päälöydökset Aineiston luotettavuus ja yleistettävyys Johtopäätökset Lähteet LIITE LIITE

6 1 Johdanto Diplomityö liittyy Helsingin yliopiston käyttäytymistieteiden laitoksen CRADLEtutkimusyksikön (Center of Research on Activity, Development and Learning) hankkeeseen. Hanke on osa RYM-SHOK:in PRE-ohjelman Model Nova työpakettia, jonka tarkoituksena on kehittää tietomallintamisen käyttöä rakennushankkeissa ja rakennuksen elinkaaren aikana. Model Nova työpaketin osallistujat ovat rakennus- ja kiinteistöalan yrityksiä sekä tutkimusryhmiä, joista CRADLE on yksi. Tietomallintaminen voidaan määritellä eri tavoin. Yleensä tietomallintaminen tarkoittaa rakennuksen suunnittelua tietomallinnusohjelmilla niin, että suunnitelmiin sisällytetään rakennushankkeen aikana tarvittava tieto parametrimuotoisiin objekteihin. Oikeassa tiedostomuodossa eri tietomalleja voidaan yhdistää ja vertailla keskenään. Tietomallista saatavaa tietoa voidaan hyödyntää rakennushankkeen aikana mm. aikataulusuunnittelussa. Tietomallintamisen määritelmistä kerrotaan lisää luvussa 2.1. Tämän diplomityön taustalla on kysymys siitä, mitä hyötyä tietomallintamisesta rakennushankkeessa on ja toisaalta, mitä haasteita tietomallintamisen käyttöönotossa esiintyy. Diplomityö toimii lähtöselvityksenä CRADLE:n tutkimustyölle Model Nova hankkeessa. Sen tuloksia käytetään apuna seuraavien tutkimusvaiheiden suuntaamisessa ja tietomallinnushankkeiden kehittämisessä. Vaikka tietomallintaminen sinänsä on ollut esillä jo kauan, se ei ole levinnyt laajamittaiseksi käytännöksi rakennusalalla. Tietomallintamista hyödynnetään lähinnä isoissa kohteissa tai pilottihankkeissa. Kirjallisuudessa nostetaan esille etenkin tietomallintamisen hyödyllisyys hankkeen alussa suunnitteluratkaisujen valinnassa ja kustannusten alentamisessa. Tietomallin käyttöönotossa haasteina mainitaan mm. tietomallin omistuskysymykset ja juridiset asiat. Tietomallintamisen historiaa ja sen hyötyjä ja haasteista rakennushankkeissa käsitellään tarkemmin luvussa 2. Tässä diplomityössä tietomallintamisen hyötyjä ja sen käytön haasteita käsitellään eri hankeosapuolien näkökulmasta. Diplomityön tulokset perustuvat tietomallinnushankkeen osapuolten haastatteluihin ja heidän kokemuksiinsa hankkeen aikana koetuista hyödyistä ja haasteista tietomallintamisen hyödyntämisessä. Diplomityön teoreettisena viitekehyksenä käytetään toiminnan teoriaa ja ekspansiivisen oppimisen teoriaa. Toiminnan teoria on venäläisten psykologien Vygotskin, 1

7 Leontjevin ja Lurian kehittämä teoria, jonka mukaan ihmisen toiminta on kohteellista ja kulttuurisesti välittynyttä. Toimintaa tarkastellaan jatkuvasti muuttuvan toimintajärjestelmän kautta, jossa muutokset aiheuttavat ristiriitoja eri osien välille. Ristiriitojen selvittämiseksi toimintajärjestelmän on kehityttävä ja muututtava, mikä johtaa ekspansiiviseen oppimiseen organisaatiossa. Ekspansiivisen oppimisen teoria kuvaa organisaation oppimista prosessina, jossa luodaan ja otetaan käyttöön uusi toimintamalli. Luvussa 3 esitellään lyhyesti toiminnan teoriaa ja ekspansiivista oppimista. (Engeström, 2004, 9) Toiminnan teoriaa on Suomessa hyödynnetty mm. koulujen ja sairaaloiden toiminnan kehittämiseen ja tulokset työyhteisöissä ovat olleet positiivisia. Teoriaa ei ole kuitenkaan käytetty rakennusalalla. Tämä diplomityö tarjoaa uuden lähestymistavan rakennusalan toiminnan tutkimukseen ja sen edelleen kehittämiseen. Diplomityön tutkimuskohteena on Lemminkäinen PPP Oyj:n Kuopion elinkaarihanke, jonka osapuolet ovat mukana Model Nova työpaketissa. Kokonaisuudessaan elinkaarihanke sisältää viiden kohteen, eli neljän koulun ja yhden päiväkodin rakentamisen tai peruskorjaamisen. Hankeosapuolet ovat samat joka kohteessa, joten edellytykset toiminnan ja yhteistyön kehittämiselle kohde kohteelta ovat olemassa. Kuopion elinkaarihankkeessa tietomallia on hyödynnetty hankkeen eri vaiheissa kohteiden suunnittelusta toteutukseen. Osalle hankkeen toimijoista tämä on ensimmäinen tietomallintamista hyödyntävä kohde, osa on kokeneempia tietomallien luomisessa tai niiden hyödyntämisessä. Hanketta tarkasteltaessa voidaan todeta, että uuden työvälineen tai toimintatavan, tässä tapauksessa mallintamisen, tuominen osapuolten väliseen toimintaan ei onnistu vanhoja käytäntöjä muuttamatta. Mallintaminen ei sellaisenaan istu perinteisiin toimintatapoihin, vaan aiheuttaa toiminnan ongelmia ja muutospaineita. Nämä näkyvät erilaisina häiriöinä ja ongelmina hankkeen toteutuksessa ja eri osapuolten välisessä yhteistyössä. Tämän diplomityön tavoitteena on selvittää, mitä rakennushankkeen eri osapuolet kokevat tietomallintamisen hyödyiksi ja mitä haasteita sen käyttöönotossa ilmenee. Tutkimuskysymykset voidaan tiivistää seuraavasti: 1) Mitkä ovat tietomallintamisesta saatavat hyödyt ja mitä ongelmia sen käytössä on Kuopion elinkaarihankkeessa eri hankeosapuolten näkökulmista ja miten nämä vastaavat kirjallisuudessa ja aiemmassa tutkimuksessa esitettyihin hyötyihin ja haasteisiin? 2

8 2) Millaisia tietomallintamisen aiheuttamia ristiriitoja eri osapuolten toimintajärjestelmissä tai niiden välissä voidaan havaita? 3) Millaisia toimia tarvitaan näiden ristiriitojen ratkaisemiseksi? Diplomityö rajataan käsittelemään Lemminkäinen PPP Oy:n Kuopion elinkaarihankkeen kahta ensimmäistä kohdetta, Martti Ahtisaaren koulua ja Puijonsarven koulua. Näistä kohteista diplomityössä käsitellään suunnittelu- ja toteutusvaihetta. Hankkeen valmistelu sekä käyttö- ja ylläpitovaihe jäävät diplomityön ulkopuolelle. Diplomityön aineisto on kerätty haastattelemalla hankeosapuolia. Aineiston keruun aikana koulut olivat rakentamisvaiheessa. Hankkeen eri osapuolista diplomityössä käsitellään rakennuttajan edustajia (Lemminkäinen PPP Oyj), tietomalliasiantuntijoita, pääsuunnittelijan edustajia, talotekniikkasuunnittelun edustajia sekä työmaatuotannosta vastaavia urakoitsijan edustajia ja työmaajohtoa. Asiakkaat ja ylläpidon edustajat rajataan diplomityön ulkopuolelle. Diplomityön tulosten pohjalta on tarkoitus luoda realistinen kuva tietomallinnushankkeen eri osapuolten suhteesta mallintamiseen: sen tuottamista hyödyistä ja toisaalta haasteista sen käytössä. Näitä tuloksia hyödynnetään hankkeiden toiminnan kehittämisessä. 3

9 2 Tietomallintaminen 2.1 Mitä tietomallintaminen on? Tietomallintamisen ja tietomallin määrittely ei ole yksiselitteistä. Mallintamisesta on aikojen kuluessa käytetty erilaisia nimikkeitä. Succar on koonnut artikkeliinsa (2009, 359) eri tahojen käyttämiä termejä tietomallintamiseen liittyen (taulukko 1). Termien moninaisuus kuvaa sitä, että eri osapuolet näkevät tietomallintamisen eri tavalla. Käsitteet tietomallintaminen ja tietomalli määritellään kirjallisuudessa monella tavalla. Taulukko 1 Eri tahojen käyttämiä tietomallintamiseen liittyviä nimityksiä (Succar, 2009, 359) Tietomallintamiseen liittyvä nimitys Asset Lifecycle Information System Building Information Modelling Building Pruduct Model BuildingSMART Integrated Design Systems Intergrated Project Delivery nd Modelling Virtual Building Virtual Design and Sonstruction & 4D Pruduct Models Organisaatio tai tutkija, joka nimitystä käyttää Fully Integrated & Automated Technology Autodesk, Bentley Systems, muita tahoja Charles Eastman International Alliance for Interoperability International Council for Research and Innovation in Building and Construction (CIB) American Institute of Architects University of Salfod School of the Built Environment Graphisoft Stanford University Centre for Integrated Facility Engineering Kymmell esittää tietomallin rakennuksen 3D-mallina, johon linkittyy kaikki rakennushankkeen aikana tarvittava tieto suunnittelusta rakennusvaiheeseen ja elinkaareen (Kymmell, 2008, 36). Yleisessä kielenkäytössä tietomallilla voidaan tarkoittaa mitä tahansa tietomallinnusohjelmalla tehtyä rakennuksen digitaalista mallia (Krygiel & Nies, 2008, 26). Toisaalta tietomallit voidaan määritellä sisältämänsä tiedon mukaan paikaksi, johon on koottu kaikki rakennusta koskeva informaatio (Smith & Tardif, 2009, 62, Howell & Batcheler, 2005, 1). Tietomalli toimii säilytyspaikkana rakennushankkeen tiedoille. Tietomallin käyttäminen säilytyspaikkana vaatii ohjelmistoja, joilla tietoa voidaan lisätä tai sitä voidaan jatkokäyttää mallista (Batzanajac & Kiviniemi, 2007). Hietasen (2005, 28) mukaan tietomallit ovat uusi tapa tuottaa, jäsennellä ja välittää tietoa. Tie- 4

10 tomalleissa tieto ja sen esitystapa on erotettu toisistaan. Samaa tietoa voidaan esittää eri muodossa, esimerkiksi eri suunnista kuvatuissa leikkauskuvissa. Tietomallintamiseen liittyy vahvasti mallin objektilähtöisyys. Objektien avulla tietokone voi käsitellä mallin tietoja rakennuksen osina, ei pelkästään viivoina tai geometrioina (Hietanen, 2005, 29). Eastmanin ym. (2011, 19, 2006, 2) mukaan perusideana on, että tietomallinnustyökalun objektit määritellään eri parametrien mukaan, osa määräytyy käyttäjän, osa objektien keskinäisten suhteiden mukaan. Parametrimäärittelyn vuoksi mallin tiedot ovat yhteydessä toisiinsa (Krygiel & Nies, 2008, 26). Kiviniemi ym. (2008, 8) määrittelee tietomallin objektilähtöiseksi malliksi, rakennusprosessin digitaaliseksi esitykseksi, joka parantaa tiedonsiirtoa ja sen yhteensopivuutta digitaalisessa muodossa. Malli voi sisältää geometriaa 2D- tai 3D-muodossa, mutta se ei ole välttämätöntä. Tietomallintaminen voidaan myös määritellä projektin tiedonhallinnaksi tiedon luomisesta ja tarkentamisesta sen käyttöön asti. Tietomallintaminen sisältää ajatuksen, että oikean tiedon on oltava saatavilla oikeilla ihmisillä oikeaan aikaan. (Jernigan, 2008, 317) Model Nova hankkeen alussa tutkijat haastattelivat suomalaisten yritysten edustajia ja heidän puheessaan tietomallintaminen käsitettiin yksinkertaisimmillaan 3Dsuunnitteluksi. Tietomallintaminen nähtiin myös paikkana, jossa rakennushankkeen tieto on, tai uutena tapana suunnitella tai johtaa rakennushanketta. Haastateltujen vastaukset tietomallintamisen merkityksestä tulevaisuudessa kohdentuivat yhteiseen tietomalliin ja hankeosapuolten yhteiseen toimintaan. Tietomallintamisella voidaan siis puhekielessä tarkoittaa pelkästään 3D-suunnittelua, mutta lähemmin tarkastellessa käsite tietomallintaminen tarkoittaa mallia, joka rakentuu objekteista ja jonne on koottu rakennushankkeessa tarvittava tieto. Tiedonhallinta mallin avulla ulottuu tiedon luomisesta sen käyttöön asti. 2.2 Tietomallintamisen historia Mallintamisen käsite esitettiin ensimmäisen kerran jo silloin, kun ensimmäiset suunnitteluohjelmat ilmestyivät (Eastman ym., 2011, 354) luvulla USA:n auto- ja lentokoneteollisuuden piirissä kehitettiin ensimmäiset kaupalliset CADsuunnitteluohjelmat. Tuolloin, kuten myös myöhemmin, CAD tarkoitti 2Dpiirtämistä graafisten symbolien avulla. Ensimmäiset 3D-sovellukset julkaistiin samalla vuosikymmenellä. (Hänninen ym., 2010, 121) 5

11 Tietomallintamista rajoitti aluksi riittävän tehokkaiden tietokoneiden kalleus ja myöhemmin CAD-suunnittelun leviäminen yleiseksi käytännöksi. Tutkimustyö tietomallintamisen yleistämiseksi kuitenkin jatkui. (Eastman ym., 2011, 354) 1990-luvulla tietomallintamisen tutkiminen keskittyi lähinnä yhteisen tiedonvaihtoon tarvittavan teknologian kehittämiseen ja standardien luomiseen. (Penttilä ym., 2007, 608) Tällöin luotiin perusta objektilähtöiselle mallintamiselle (Eastman ym., 2011, 354). Suomessa Tekes käynnisti 1997 kuusivuotisen VERA-teknologiaohjelman, Tietoverkottunut rakennusprosessi. Ohjelman tavoitteena oli edistää tietotekniikan hyödyntämistä kiinteistö- ja rakennusalan prosesseissa ja tiedonhallintaa koko rakennuksen elinkaaren ajaksi. (Tekes, 2002) Ohjelman aikana ohjelmistotalot kehittelivät ja parantelivat monia tietomallipohjaisia ohjelmia, kuten Tekla rakennesuunnitteluohjelmaa, Solibri tietomallien selaukseen ja tarkastamiseen soveltuvaa ohjelmaa, Progman talotekniikkasuunnitteluohjelmaa ja Tocoman kustannuslaskentaohjelmaa. (Hänninen ym., 2010, 110) Tietomallintamisen pilottiprojektit aloitettiin 2000-luvun alussa, joista ensimmäisiä oli nykyisen Aalto-yliopiston, silloin Teknillisen korkeakoulun päärakennuksen luentosalin remontti, nk. HUT600-projekti ( ), joka suunniteltiin mallintamalla (Hänninen ym., 2010, 113). Suunnitelmien yhteensovittamisessa käytettiin IFCtiedonsiirtoformaattia (Penttilä ym., 2007, ). Vuonna 2002 käynnistettiin ProIT Tuotemallitieto rakennusprosessissa projekti, jonka tavoitteena oli luoda yhteinen mallinnuskäytäntö ja varmistaa suunnittelijoiden laatimien tuotemallien hyötykäyttö määrä- ja kustannuslaskennassa. Projektin tuloksena julkaistiin tuotemallintamisen yleiset ohjeet. (Kiviniemi, 2006) 2000-luvun loppupuolella suuret rakennusliikkeet ovat tehneet useita tietomallinnuksen pilottikohteita. Vuonna 2007 Senaatti-kiinteistöt julkaisi omat tietomalliohjeensa, joissa vaadittiin IFC-standardin mukaisten mallien käyttöä. Parhaillaan käynnissä olevan COBIM hankkeen tavoitteena on kehittää Senaatti-kiinteistöjen mallintamisohjeista kansalliset rakennus- ja kiinteistöalalle soveltuvat mallintamisohjeet. (Rakennustieto Oy, 2011) Tietomallintamisen kehittyminen ei ole pysähtynyt. Rakennushankkeessa kaikilla suunnittelijoilla on omat mallinsa, jolloin tieto on hajautettu useampaan malliin. Eri mallien yhdistämisessä käytetään IFC-tiedonsiirtoformaattia, jonka kanssa kaikki 6

12 suunnitteluohjelmistot ovat yhteensopivia. Perusoletuksena on, että IFC-malli on päämalli. PRE-ohjelman DRUM-työpaketin tavoitteena on kuitenkin kehittää transaktiopohjaisia tiedonsiirtomenetelmiä, jolloin eri malleissa oleva tieto saisi pysyä natiivimuodossaan hajautettuna eri ohjelmistoille ja vain tarvittavat osat tiedoista julkaistaisiin IFC-formaatissa muiden ohjelmistojen käytettäväksi nk. pilven kautta. (Suomi, 2011) Tietomallintamisen kehittyminen ja sitä kohtaan osoitettu kiinnostus kertoo, että tietomallintamisen uskotaan hyödyttävän rakennushankkeen eri vaiheita. Kirjallisuudessa onkin esitetty paljon hyötyjä, joita tietomallintamisella voidaan saavuttaa. 2.3 Tietomallintamisen hyödyt kirjallisuuden esittäminä Kirjallisuudessa esitetään tietomallintamisen hyödyttävän rakennushankkeen eri osapuolia. Omistajalle tietomallintaminen tuottaa hyötyä jo ennen rakentamisen alkamista. Manningin ja Messnerin (2008, 1) mukaan mallin avulla hankkeesta saadaan yksityiskohtaista tietoa, joka parantaa päätöksentekoa ja jolla voidaan vähentää muutoskustannuksia. Karkea kustannustieto auttaa arvioimaan taloudellista kannattavuutta. Kannattamattomat investoinnit voidaan näin ollen hylätä jo ennen rakentamista. Jos hanke osoittautuu kannattavaksi, voidaan tulevan rakennuksen toiminnallisuuteen ja laatuun vaikuttaa jo varhaisessa suunnitteluvaiheessa. (Eastman ym., 2011, 26-29) Azharin ym. (2008, 3) mukaan tietomallintaminen auttaa arvioimaan rakennuksen elinkaaren aikaisia kustannuksia ja ekologisuutta. Yanin ja Damienin (2008, 4) sekä Azharin ym. (2008, 3) mukaan tietomallin avulla suunnittelijat voivat tehdä keskenään yhteistyötä aikaisemmassa vaiheessa. Mallintaminen helpottaa tiedon siirtymistä, jolloin suunnitteluprosessi nopeutuu ja samalla kustannukset vähenevät. Eastman ym. (2011, 19-26) esittää yhtenä tietomallintamisen tarjoamana hyötynä sen havainnollisuuden. Tietomallintaminen selkeyttää suunnitteluratkaisuja ja niistä kommunikoimista suunnittelijoiden kesken. Azhar ym. (2008, 3) toteaa visuaalisuudesta olevan hyötyä myös asiakkaalle. Kolmiulotteinen visualisointi helpottaa tarjottujen suunnitteluratkaisujen ymmärtämistä. Tietomallintamisen aikaansaama suunnitelmien laadun parantuminen mainitaan monesti tietomallintamisen hyödyistä kerrottaessa (Eastman ym., 2011,, Yan & Damien, 2008, 4, Azhar ym., 2008, 3). Eastman ym. (2011, 19-26) toteaa, että tietomallin avulla suunnitteluvirheisiin voidaan puuttua aikaisemmassa vaiheessa. Tieto- 7

13 mallin mahdollistama objektien kontrollointi erilaisten muuttujien avulla vähentää muutoksista syntyviä geometria- tai sijoitteluvirheitä. Muuttujien avulla tehtävät muutokset ovat täsmällisiä ja päivittyvät reaaliaikaisesti joka näkymään. Suunnitelmamuutokset voidaan tarkistaa nopeasti törmäystarkastelulla tai visuaalisesti kaikki suunnitelmat yhdistävästä yhdistelmämallista. (Eastman ym., 2011, 19-26) Eastman ym. (2011, 19-26) tuo esiin tietomallin hyötyinä siitä saatavat määrätiedot. Mallintamalla saadaan tuotettua jo hankkeen alkuvaiheessa määrätietoa tiloista ja materiaaleista. Tämä tieto auttaa hankkeen kustannusten arvioinnissa. Lisäksi 3Dmallilla voidaan tarkastella tilojen sijaintia toisiinsa nähden ja tehdä analyyseja tilojen toimivuudesta. Lisäksi hankkeen kustannuksia voidaan arvioida tietomallin avulla missä tahansa suunnitteluvaiheessa. Alkuvaiheessa kustannukset voidaan määritellä karkeasti, esimerkiksi tilojen neliömetrimäärien tai parkkipaikkojen lukumäärän mukaan, mutta suunnittelun edetessä kustannukset voidaan määritellä objektikohtaisesti. (Eastman ym., 2011, 19-26) Eastmanin ym. (2011, 19-26) ja Azharin ym. (2008, 3) mukaan tietomallista saatavaa määrätietoa materiaaleista ja objekteista voidaan käyttää hyväksi myös materiaalihankinnoissa. Rakennusvaiheessa tietomallin objektitietoja voidaan hyödyntää esimerkiksi valmisosien tilaamisessa. Mallin tarkkuus mahdollistaa myös isompien kokonaisuuksien toimittamisen elementteinä ja komponentteina kuin aiemmin 2Dsuunnitelmilla toimittaessa. (Eastman ym., 2011, 19-26, Azhar ym., 2008, 3) Tietomallintamisen merkittävänä etuna mainitaan sen mahdollistama energiaanalyysien teko jo hankkeen varhaisessa suunnitteluvaiheessa. (Eastman ym., 2011, 19-26, Azhar ym., 2008, 3) Lisäksi etenkin talotekniikkasuunnittelussa tietomallintaminen mahdollistaa dynaamisten simulaatioiden luomisen ja helpottaa simulaatiolaskelmia. Mallin avulla voidaan esimerkiksi tarkastella rakennuksen olosuhteiden muutoksia eri lämpötiloissa. Tietomallista saatavaa dataa voidaan käyttää edelleen lähtötietoina mm. kohteen talotekniikan suunnittelussa. (Laine ym., 2007, ) Eastamin ym. (2011, 19-26) mukaan tietomallintamisesta on hyötyä suunnittelun lisäksi myös työmaan toteutuksessa. Rakentamisaikataulu voidaan suunnitella käyttäen hyväksi 3D-mallien objektitietoja. Työmaasta on mahdollista luoda myös simulaatio, joka näyttää rakennuksen toteuttamisen ja paljastaa samalla mahdolliset on- 8

14 gelmakohdat, kuten työvoiman tai välineiden puutteen ja turvallisuusongelmat. (Eastman ym., 2011, 19-26) Tietoa Finland Oy:n suoritti vuonna 2009 haastattelututkimuksen tietomallintamisen hyödyistä korjausrakennushankkeissa. Tietomallintamisen nähtiin tuottavan lisäarvoa päätöksentekoon etenkin ennen investointipäätöstä kustannus- ja energialaskelmien avulla. Tietomallin avulla voitiin tuottaa tietoa myös urakkalaskennan ja kustannuslaskennan helpottamiseksi. Keskeisenä hyötynä nähtiin myös tietomallin avulla tehtävät törmäystarkastelut, jotka nopeuttivat ongelmakohtien paikantamista suunnitelmista. Suunnitelmien laadun nähtiin parantuvat tietomallintamisen myötä mm. etupainoisemman suunnittelun ja suunnitelmien suuremman tietosisällön ansiosta. Tietomallia voitiin hyödyntää työmaalla tuotannonohjauksessa, töiden yhteensovittamisessa ja materiaalivalmistuksen ohjauksessa. Lisäksi tietomallintamisen hyötyinä koettiin mallin havainnollisuus, jonka nähtiin parantavan tiedonkulkua ja yhteistyötä hankkeen osapuolten välillä. (Mäki ym., 2010, 7-16) Taulukkoon 2 on koottu kirjallisuudessa mainitut tietomallintamisen hyödyt vaiheittain. Ennen hankkeen aloitusta tietomallintamisesta on hyötyä kannattavuuden arvioinnissa ja toiminnallisuuden tarkastelussa. Suunnitteluvaiheessa tietomallintaminen helpottaa suunnittelutyötä, parantaa suunnitelmien laatua ja helpottaa niiden tarkastamista. Tietomallista saatavat määrätiedot ovat hyödyksi hankinnoissa ja kustannuksia arvioitaessa. Myös erilaiset simulaatiot ja automaattiset laskelmat ovat mahdollisia. Työmaavaiheessa tietomallia käytetään hyödyksi aikataulusuunnittelussa. Taulukko 2 Kirjallisuudessa esitettyjä hyötyjä rakennushankkeen eri vaiheissa Rakennushankkeen vaihe Tietomallintamisen hyödyt Hankesuunnittelu Kannattavuuden arviointi Rakennuksen toiminnallisuuden arviointi Ekologisuuden ja energiatehokkuuden arviointi Suunnitteluvaihe Energia-analyysien teko Suunnitteluratkaisujen simulaatiot Havainnollisuus Yhteistyön parantuminen Suunnitelmien laadun parantuminen Törmäystarkastelut Määrätiedot Rakentamisvaihe Määrätiedot Aikataulusuunnittelu Työmaasuunnittelu 9

15 2.4 Tietomallintamisen käytön haasteet kirjallisuuden esittäminä Tietomallintamisen hyötyjen lisäksi kirjallisuudessa esitetään myös haasteita tietomallintamisen käyttöönotossa. Tietomallintamista koskeva kirjallisuus näkee tietomallintamisen haasteina mm. yhteistyön ongelmat, jos hankkeen kaikki suunnittelijat eivät käytä tietomallintamista. Tällöin jonkun on rakennettava tietomalli paperisuunnitelmien pohjalta muiden käyttöön. Tietomallin käyttöä voivat hankaloittaa myös juridiset kysymykset, kuten kysymys siitä, kuka omistaa mallit ja analyysit ja kuka maksaa niistä. (Eastman ym., 2011, 26-29) Tiedon syöttäminen malliin vie aikaa, mikä voi lisätä työmäärää suunnitteluprosessissa. Syötettyä tietoa hyödyntävät usein eri tahot kuin sen tuottajat ja mallin viejät, mikä johtaa siihen, että kustannusten korvaamisesta joudutaan keskustelemaan. (Azhar ym., 2008, 7-8) Ongelmallisia ovat myös vastuukysymykset, esimerkiksi kuka vastaa tietomalliin vietävästä tiedosta ja sen oikeellisuudesta (Rosenberg, 2007, 2). Aikataulun ja kustannusten liittäminen tietomalliin voi tuottaa ongelmia eri ohjelmistojen välillä, jos tiedot eivät siirry sujuvasti ohjelmasta toiseen. Jonkun on oltava vastuussa tiedon siirtymisestä ja virheettömyydestä. (Azhar ym., 2008, 7-8) Mäen ym. (2010) haastattelututkimuksessa käsitellään myös tietomallintamisen haasteita korjausrakentamisessa. Haastatellut toivat esiin monia tietomallintamiseen liittyviä haasteita, kuten hankkeiden kireät suunnitteluaikataulut. Haastateltujen mielestä tietomallista tuotettujen piirustusten laatu ei vastannut totuttua. Mallin tiedostokoot olivat isoja, eivätkä ohjelmat aina toimineet kunnolla. Myös tietomallinnushankkeiden koordinointi nähtiin haastavana ja siihen kaivattiin ammattimaisempaa otetta. Hankkeen sisällä tietomallintamisen koettiin kyllä parantavan ja lisäävän yhteistyötä, mutta toisaalta virheiden näkyvä esilletulo saattoi aiheuttaa ongelmia henkilöiden välillä. Suurena haasteena koettiin, että osaamista mallintamiseen ei ollut vielä riittävästi, lisäksi asenteet tietomalleja kohtaan nähtiin osittain negatiivisina. Haastatteluissa tuli esiin myös epäilyjä siitä, onko tietomallintamisesta hankkeelle todella hyötyä, ja alentaako se esimerkiksi kustannuksia. (Mäki ym., 2010, 22-27) Kirjallisuuden ja aiempien tutkimusten perusteella tietomallintamisen käyttöönotto ei suju ongelmitta. Diplomityössä pyritään löytämään ratkaisuja ongelmien poistamiseksi tarkastelemalla suunnittelua ja rakentamista toiminnan teorian näkökulmasta, hyödyntäen toimintajärjestelmän ja ristiriidan käsitteitä. Seuraavassa luvussa perehdytään tarkemmin toiminnan teoriaan. 10

16 3 Teoreettinen viitekehys 3.1 Toiminnan teoria Diplomityön teoreettisena viitekehyksenä käytetään toiminnan teoriaa, joka tarkastelee ihmisten ja työryhmien toimintaa sekä niissä esiintyvää muutosta. Teoria perustuu psykologi Vygotskyn teoriaan (1978) jota ovat myöhemmin kehittäneet mm. Leontjev (1977) ja Suomessa Engeström (1987). Toiminnan teorian peruskäsitteenä on kohteellinen, kulttuurisesti välittynyt toiminta. Kohteellisuus tarkoittaa, että toiminta ei ole mitä tahansa satunnaista tekemistä, vaan se suuntautuu johonkin. Kulttuurinen välittyneisyys tarkoittaa toiminnan välittymistä kulttuurissa kehitettyjen välineiden, kuten työkalujen, käsitteiden tai merkkien välityksellä. Välineiden lisäksi toimintaan vaikuttavat säännöt, yhteisö ja työnjako. (Engeström, 2004, 9-11) Toiminnan teoria selittää ihmisen toimintaa viiden periaatteen avulla. Nämä ovat toimintajärjestelmä, moniäänisyys, historiallisuus, ristiriidat muutoksen ja kehityksen lähtökohtana sekä ekspansiiviset muutokset. Seuraavissa kappaleissa on esitetty lyhyesti näitä periaatteita. (Engeström, 2001, ) Toimintajärjestelmä Toiminnan teorian ensimmäinen periaate on tarkasteluyksikkönä toimiva yhteinen, kohteellinen, artefaktien avulla välittynyt toimintajärjestelmä (Engeström, 2001, 136). Toimintajärjestelmä on kehittynyt Vygotskyn (1978) ja Leontjevin (1981) laatimasta yksilön tai yhteisön toimintaa kuvaavasta yksinkertaisesta kolmiomallista (kuva 1). Kolmion kulmat ovat tekijä, kohde ja väline. Toiminnan teorian mukaan kaikki toiminta kohdistuu johonkin kohteeseen. Kohde voi olla materiaalinen esine, mutta sillä voidaan tarkoittaa myös abstraktimpaa asiaa, kuten suunnitelmaa tai ideaa. (Leontjev 1977, Kuutti, 1995, 27) Kohde muotoutuu tulokseksi, joka kuvaa koko toiminnan motiivia. (Engeström, 1998, 44) Toimintajärjestelmässä välittymisellä tarkoitetaan välineen roolia tekijän ja kohteen vuorovaikutuksessa. Välineet ovat esineitä, merkkejä tai asioita, joita ihminen käyttää kohdistaessaan toimintaa johonkin kohteeseen. Välineet, kuten työkalut, merkit ja symbolit antavat ihmiselle vaikuttamisen keinoja ja tekevät ihmisestä yhteiskunnallisen olennon. Välittyminen korostaa sosiaalisia tekijöitä sekä toimijan ja ympäristön vuorovaikutusta. (Vygotsky 1978, 54, Engeström, 1998, 44-45) 11

17 Esimerkiksi väliseinän muuraaminen voidaan nähdä toimintana, jonka tarkoituksena on erottaa kaksi tilaa toisistaan. Toiminnan kohteena on seinä. Toiminta välittyy esineiden, kuten muurauskauha, ja merkkien, kuten suunnitelmat, kautta. Suunnitelmat puolestaan ovat suunnittelijan toiminnan kohde. Kuva 1 Työtoiminnan yksinkertainen malli (Vygotsky 1978, 54) Yksinkertainen kolmiomalli kuvaa yksilön kulttuurisesti välittyneitä tekoja. Mallilla ei kuitenkaan pysty kuvaamaan yksilön, tekojen ja yhteisön toiminnan välistä suhdetta. Engeström (1987, 78) esittääkin kehittyneemmän version toimintajärjestelmästä (kuva 2), jossa yksinkertainen kolmio on täydennetty kollektiivisella ulottuvuudella: yhteisöllä, työnjaolla ja säännöillä. (Engeström, 1998, 41-48) Kuva 2 Toimintajärjestelmän rakenne (Engeström 1987, 78) 12

18 Tällä täydennetyllä toimintajärjestelmän mallilla voidaan kuvata yksilön ja yhteisön toiminnan välistä suhdetta. Toimintajärjestelmässä tekijänä voi olla edelleenkin yksittäinen työntekijä tai ryhmä. Yhteisö tarkoittaa kaikkia niitä toimijoita, jotka jakavat saman kohteen. Esimerkiksi samassa rakennushankkeessa toimivat eri alojen suunnittelijat, urakoitsijat ja rakennuttaja muodostavat yhteisön. (Engeström, 1998, 41-48) Tekijän ja kohteen välillä vaikuttavat välineet, kuten yksinkertaisessa kolmiomallissakin. Tekijän ja yhteisön toimintaa määrittävät säännöt. Esimerkiksi rakennushankkeessa sääntöinä toimivat hankkeen aikataulu ja budjetti, joita toimijoiden on noudatettava. Kohteen ja yhteisön välillä vaikuttaa työnjako, joka viittaa tehtävien, päätösvallan ja etujen jakautumiseen toimintajärjestelmän eri jäsenten kesken. (Engeström, 1998, 41-48) Moniäänisyys Toinen toiminnan teorian periaate on moniäänisyys. Toimintajärjestelmän yhteisössä on osanottajia monista erilaisista taustoista, heillä on eri näkökulmia ja intressejä. Näkökulmien ja intressien erilaisuutta kutsutaan moniäänisyydeksi. Moniäänisyys voi toimia sekä ongelmien aiheuttajana että uusien innovaatioiden lähteenä. (Engeström, 2001, ) Kuvassa on 3 on esitetty esimerkkinä arkkitehdin toimintajärjestelmä. Arkkitehdin yhteisöön kuuluu mm. rakennesuunnittelija, talotekniikkasuunnittelija, rakennuttaja, eri viranomaiset ja asiakas. Kaikilla osapuolilla on omat näkökulmansa ja kiinnostuksensa, jotka vaikuttavat arkkitehdin työhön. Kuva 3 Toimintajärjestelmän moniäänisyys. Esimerkiksi arkkitehdin toimintajärjestelmän yhtei- sössä kuuluvat muiden suunnittelijoiden, rakennuttajan, viranomaisten ja asiakkaan äänet ja mie- lipiteet. 13

19 3.1.3 Historiallisuus Historiallisuus on toiminnan teorian kolmas periaate. Toimintajärjestelmät muodostuvat ja muuttuvat pitkien ajanjaksojen kuluessa, kun esimerkiksi toiminnan kohde, välineet tai tekijät muuttuvat. Muutokset toiminnassa voivat ilmetä häiriöinä, joita voidaan ymmärtää toiminnan ja kohteen historiallisen tarkastelun kautta. (Engeström, 2001, ) Esimerkiksi suunnitteluvälineiden kehittyminen kynästä ja paperista tietokoneavusteiseksi on vaatinut suunnittelijoilta uusien taitojen omaksumista. Samankaltaista opettelua vaaditaan siirtymiseksi 2D-suunnittelusta tietomallintamiseen. Välineiden muuttuessa myös toiminnan kohde on muuttunut piirustuksista tietokoneella tehtyjen kuvien kautta tietomalliin (kuva 4). Kuva 4 Toimintajärjestelmässä historiallisuus näkyy mm. välineiden kehittymisenä. Suunnittelu- työkalujen kehittyminen kynästä ja paperista tietokoneavusteiseen suunnitteluun ja tietomallin- tamiseen on muuttanut myös toiminnan kohdetta. Historiallisessa analyysissä eritellään toiminnassa tapahtuneet merkittävät muutokset ja niihin johtaneet ristiriidat. Analyysin tarkoituksena on ymmärtää nykyistä toimintaa, siinä esiintyviä häiriöitä sekä hahmottaa toiminnan seuraavia kehitysvaiheita. (Engeström, 2004, 62) Ristiriidat muutoksen ja kehityksen lähtökohtana Ristiriidoilla on keskeinen rooli toimintajärjestelmän muutoksen ja kehityksen lähtökohtana. Ristiriidat ovat toimintajärjestelmän sisälle ja eri toimintajärjestelmien välille keräytyneitä jännitteitä. (Engeström, 2001, ) Toimintajärjestelmän ristiriitoja ei voi havaita suoraan, mutta ne ovat havaittavissa ilmentymiensä kautta, kuten häiriöinä tai konflikteina. Ristiriitojen kärjistyessä jossain toimintajärjestelmän osassa tapahtuu laadullinen muutos, joka vie eri suuntaan kuin vallitseva toimintalogiikka. Ristiriitaa ei voida poistaa vain yhdistelemällä ja tasapainottamalla kilpailevia päämääriä, vaan uudelleenarvioimalla ja muuttamalla toimintaa. (Engeström & Sannino, 2011, 4) Esimerkiksi tietomallinnushankkeissa ristiriitoja voi aiheuttaa suunnittelun kohteen muuttuminen 2D-suunnitelmista tietomalliksi. Tietomallintaminen muuttaa suunnit- 14

20 telua etupainotteisemmaksi, mikä voi aiheuttaa ristiriitoja suunnitteluaikataulun kanssa, ellei etupainotteisuutta oteta huomioon aikataulussa (kuva 5). Kuva 5 Toimintajärjestelmän ristiriitoja voi aiheuttaa järjestelmän osatekijän muuttuminen. Esi- merkiksi suunnittelijan kohteen muuttuminen piirustuksista tietomalliksi voi aiheuttaa ristiriitoja suunnitteluaikataulun kanssa, ellei tietomallintamisen vaatimaa etupainotteisuutta ole otettu ai- kataulussa huomioon Ekspansiiviset muutokset Viides toiminnan teorian periaate on ekspansiiviset muutokset. Kun ristiriidat toimintajärjestelmässä kärjistyvät, järjestelmän toimijat alkavat kyseenalaistaa vakiintuneita toimintatapoja. Kyseenalaistaminen voi joissakin tapauksissa laajentua koko yhteisön muutosyritykseksi. Toiminnan ekspansiivinen muutos tapahtuu kohteen ja motiivien uudelleenmäärittelyllä. (Engeström, 2001, ) Esimerkiksi rakennusalalla ekspansiivinen muutos on rakennushankkeiden muuttuminen elinkaarihankkeiksi. Rakennuttajan toiminnan kohde muuttuu rakennuksesta rakennuksen elinkaareksi. Samalla urakkasopimukset muuttuvat elinkaaren kattaviksi sopimuksiksi. Myös toiminnan välineet ja yhteisö laajenevat sekä työnjako muuttuu (kuva 6). Ristiriitojen ratkaiseminen ja uuteen tilanteeseen sopeutuminen vaatii ekspansiivista oppimista. Kuva 6 Toimintajärjestelmän osan muuttuminen vaikuttaa myös muihin osiin. Esimerkiksi raken- nuttajan toiminnan kohteen muuttuminen rakennuksesta elinkaarihankkeeksi muuttaa myös so- pimusmalleja. Yhteisö ja välineet muuttuvat myös, samoin työnjako. 15

SOSIAALISET INNOVAATIOT JA EKSPANSIIVINEN OPPIMINEN RAKENNUSALALLA. Yrjö Engeström CRADLE Helsingin yliopisto

SOSIAALISET INNOVAATIOT JA EKSPANSIIVINEN OPPIMINEN RAKENNUSALALLA. Yrjö Engeström CRADLE Helsingin yliopisto SOSIAALISET INNOVAATIOT JA EKSPANSIIVINEN OPPIMINEN RAKENNUSALALLA Yrjö Engeström CRADLE Helsingin yliopisto SOSIAALISET INNOVAATIOT TEKNISTEN INNOVAATIOIDEN ONNISTUMINEN OVAT YHÄ SELVEMMIN RIIPPUVAISTA

Lisätiedot

Arto Kiviniemi Tutkimusprofessori Rakennetun ympäristön tiedonhallinta

Arto Kiviniemi Tutkimusprofessori Rakennetun ympäristön tiedonhallinta Arto Kiviniemi Tutkimusprofessori Rakennetun ympäristön tiedonhallinta buildingsmart määritelmä buildingsmart määriteltiin Washingtonin IAIkokouksessa viime marraskuussa seuraavasti: buildingsmart is integrated

Lisätiedot

BIM Suunnittelun ja rakentamisen uusiutuvat toimintatavat Teppo Rauhala

BIM Suunnittelun ja rakentamisen uusiutuvat toimintatavat Teppo Rauhala BIM Suunnittelun ja rakentamisen uusiutuvat toimintatavat Teppo Rauhala Proxion 19.10.2015 Proxion BIM historiikkia Kehitystyö lähtenyt rakentamisen tarpeista Työkoneautomaatio alkoi yleistymään 2000 luvulla

Lisätiedot

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi Kuvailulehti Tekijä(t) Rautiainen, Joonas Työn nimi Korkotuetun vuokratalon kannattavuus Ammattilaisten mietteitä Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 52 Päivämäärä 03.08.2015 Julkaisun kieli Suomi Verkkojulkaisulupa

Lisätiedot

buildingsmart Finland

buildingsmart Finland buildingsmart Finland Tero Järvinen buildingsmart Finland Talotekniikkatoimialaryhmä Finnbuild 2014 03.10.2014 TALOTEKNIIKKATOIMIALARYHMÄN KYSELY Kyselyn tarkoitus Kartoittaa talotekniikan tietomallikäytäntöjä

Lisätiedot

TIETOMALLINNUS TEKNIIKKALAJIEN KYPSYYSASTEET PUISTOSUUNNITTELU JÄTKÄSAARI, HELSINKI

TIETOMALLINNUS TEKNIIKKALAJIEN KYPSYYSASTEET PUISTOSUUNNITTELU JÄTKÄSAARI, HELSINKI TIETOMALLINNUS TEKNIIKKALAJIEN KYPSYYSASTEET PUISTOSUUNNITTELU JÄTKÄSAARI, HELSINKI INFRAMALLINTAMISEN PÄIVÄ 1.2.2017 Veli-Pekka Koskela ESITYKSEN SISÄLTÖ Hanke-esittely Yhteistoiminta puistosuunnitteluhankkeessa

Lisätiedot

Etelä-Karjalan rakennuspäivä - Rakennusala digitaalisuuden kourissa? Miten digiloikka saadaan aikaan? Lehtori Timo Lehtoviita, Saimaan amk

Etelä-Karjalan rakennuspäivä - Rakennusala digitaalisuuden kourissa? Miten digiloikka saadaan aikaan? Lehtori Timo Lehtoviita, Saimaan amk Etelä-Karjalan rakennuspäivä - Rakennusala digitaalisuuden kourissa? Miten digiloikka saadaan aikaan? Lehtori Timo Lehtoviita, Saimaan amk ROTI 2015-arvosanat Rakennukset : 7 Liikenneverkot : 7 Yhdyskuntatekniikka

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Eeva Willberg Pro seminaari ja kandidaatin opinnäytetyö 26.1.09 Tutkimuksen teoreettinen viitekehys Tarkoittaa tutkimusilmiöön keskeisesti liittyvän tutkimuksen

Lisätiedot

Tuotemallinnus tuottavuus- ja kilpailutekijänä Suomen buildingsmart toiminnan käynnistysseminaari

Tuotemallinnus tuottavuus- ja kilpailutekijänä Suomen buildingsmart toiminnan käynnistysseminaari Tuotemallinnus tuottavuus- ja kilpailutekijänä Suomen buildingsmart toiminnan käynnistysseminaari Keskiviikko, 31.1. 2007 Spektri, Otaniemi Reijo Hänninen, toimitusjohtaja Insinööritoimisto Olof Granlund

Lisätiedot

Heikki Kulusjärvi. Tuotemalliprosessin laadunvalvonta Dipoli Solibri Oy. Täyden palvelun ohjelmistotoimittaja

Heikki Kulusjärvi. Tuotemalliprosessin laadunvalvonta Dipoli Solibri Oy. Täyden palvelun ohjelmistotoimittaja Heikki Kulusjärvi Tuotemalliprosessin laadunvalvonta Dipoli 16.5.2002 Solibri Oy Täyden palvelun ohjelmistotoimittaja Projektin alkuvaiheet Päätöksenteon tuki Tuotemallintaminen, analyysi, visualisointi

Lisätiedot

KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA

KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO TEKNISTALOUDELLINEN TIEDEKUNTA Tuotantotalouden koulutusohjelma KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA Diplomityöaihe on hyväksytty Tuotantotalouden

Lisätiedot

Mallinnusinnovaatioiden edistäminen infra-alalla hankinnan keinoin

Mallinnusinnovaatioiden edistäminen infra-alalla hankinnan keinoin TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Mallinnusinnovaatioiden edistäminen infra-alalla hankinnan keinoin Pirkanmaan maanrakennuspäivä 2016 12.1.2016 Markku Niemi Taustaa Liikenneviraston hallinnoiman väyläomaisuuden

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

Aineiston analyysin vaiheita ja tulkintaa käytännössä. LET.OULU.FI Niina Impiö Learning and Educational Technology Research Unit

Aineiston analyysin vaiheita ja tulkintaa käytännössä. LET.OULU.FI Niina Impiö Learning and Educational Technology Research Unit Aineiston analyysin vaiheita ja tulkintaa käytännössä LET.OULU.FI Niina Impiö 14.4.2010 Väitöskirjatutkimuksen tavoite Ymmärtää opettajayhteisöjen yhteisöllistä työskentely- ja toimintakulttuuria. Tutkia

Lisätiedot

Tutkimusraportti - tulokset

Tutkimusraportti - tulokset Department of Structural Engineering and Building Technology Infrahankkeen kokonaisprosessin ja tietotarpeiden mallintaminen (INPRO): Tutkimusraportti - tulokset INFRA 2010 loppuseminaari 5.11.2008 Ari-Pekka

Lisätiedot

Verkoston kehittäminen Oppivat tuotantokonseptit -oppaan avulla

Verkoston kehittäminen Oppivat tuotantokonseptit -oppaan avulla Verkoston kehittäminen Oppivat tuotantokonseptit -oppaan avulla Oppivat tuotantokonseptit välineitä verkoston kehittämiseen 17.4.2012 Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu Helsingin yliopisto Lappeenrannan

Lisätiedot

14:30 Tilaisuuden avaus, Heikki Halttula 16:05 Mallipohjainen integraatio. 16:30 InfraTM hanke ja InfraBIM Liikennevirasto

14:30 Tilaisuuden avaus, Heikki Halttula 16:05 Mallipohjainen integraatio. 16:30 InfraTM hanke ja InfraBIM Liikennevirasto RIL infrabim seminaari 14:30 Tilaisuuden avaus, Heikki Halttula 16:05 Mallipohjainen integraatio RIL Tietomallitoimikunnan puheenjohtaja rakennusteollisuuden aloilla, Erkki Mäkinen, Segmenttijohtaja, Infrarakentaminen

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Vertaispalaute. Vertaispalaute, /9

Vertaispalaute. Vertaispalaute, /9 Vertaispalaute Vertaispalaute, 18.3.2014 1/9 Mistä on kyse? opiskelijat antavat palautetta toistensa töistä palaute ei vaikuta arvosanaan (palautteen antaminen voi vaikuttaa) opiskelija on työskennellyt

Lisätiedot

TULEVAISUUDEN KRIITTINEN VIESTINTÄ, TURVALLISUUS JA IHMISKESKEISET PALVELUT

TULEVAISUUDEN KRIITTINEN VIESTINTÄ, TURVALLISUUS JA IHMISKESKEISET PALVELUT TULEVAISUUDEN KRIITTINEN VIESTINTÄ, TURVALLISUUS JA IHMISKESKEISET PALVELUT Heli Ruokamo, KT Varadekaani, Professori, Kasvatustieteiden tiedekunta Johtaja, Mediapedagogiikkakeskus Lapin yliopisto Sairaalakirjastopäivät,

Lisätiedot

Fenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen

Fenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen Fenomenografia Hypermedian jatko-opintoseminaari 12.12.2008 Päivi Mikkonen Mitä on fenomenografia? Historiaa Saksalainen filosofi Ulrich Sonnemann oli ensimmäinen joka käytti sanaa fenomenografia vuonna

Lisätiedot

Esitys InnoSchool-hankkeen rahoittamisesta innovaatiorahastosta

Esitys InnoSchool-hankkeen rahoittamisesta innovaatiorahastosta Helsingin kaupunginhallitus Esitys InnoSchool-hankkeen rahoittamisesta innovaatiorahastosta Esitämme, että Helsingin kaupunki myöntäisi Teknilliselle korkeakoululle innovaatiorahastosta rahoitusta InnoSchool-hanketta

Lisätiedot

Esitys InnoSchool-hankkeen rahoittamisesta innovaatiorahastosta

Esitys InnoSchool-hankkeen rahoittamisesta innovaatiorahastosta Helsingin kaupunginhallitus Esitys InnoSchool-hankkeen rahoittamisesta innovaatiorahastosta Esitämme, että Helsingin kaupunki myöntäisi Teknilliselle korkeakoululle innovaatiorahastosta rahoitusta InnoSchool-hanketta

Lisätiedot

Tuotemallin hyödyntäminen rakentamisprosessissa

Tuotemallin hyödyntäminen rakentamisprosessissa Tuotemallin hyödyntäminen rakentamisprosessissa Rakennusteollisuuden tuotemallitieto-prosessit Pro IT Kehitystyön käynnistystilaisuus 23.9.2002 Susanne Backas 05.03.2002 Strategia Tuottaa tietoa asiakkaan

Lisätiedot

OSAAMMEKO KAIKEN TÄMÄN?

OSAAMMEKO KAIKEN TÄMÄN? 1 OSAAMMEKO KAIKEN TÄMÄN? MITÄ UUTTA OSAAMISTA TARVITSEMME? MITEN TEEMME OSAAMISEN KEHITTÄMISESTÄ OSAN ARKEA? TEEMA: OSAAMISEN JOHTAMINEN 2 3 ERITYYPPISET OSAAMISET KYNNYSOSAAMISET - Perusosaamiset - yhteisiä

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

VIASYS VDC ASIAKASPÄIVÄ 2016 SUUNNITTELUSTA RAKENTAMISEEN TIETOMALLINTAMINEN JA TIEDONHALLINTA SUUNNITTELIJAN NÄKÖKULMASTA

VIASYS VDC ASIAKASPÄIVÄ 2016 SUUNNITTELUSTA RAKENTAMISEEN TIETOMALLINTAMINEN JA TIEDONHALLINTA SUUNNITTELIJAN NÄKÖKULMASTA VIASYS VDC ASIAKASPÄIVÄ 2016 SUUNNITTELUSTA RAKENTAMISEEN TIETOMALLINTAMINEN JA TIEDONHALLINTA SUUNNITTELIJAN NÄKÖKULMASTA Emil Matintupa 25.5.2016 1 AGENDA 1. Tietomallien rooli tiensuunnitteluprosessissa

Lisätiedot

Pisteytysohje loppuraporttien vertaisarviointiin

Pisteytysohje loppuraporttien vertaisarviointiin Pisteytysohje loppuraporttien vertaisarviointiin Pisteytys olettaa kaikkien kuvattujen vaatimusten täyttymistä pistemäärän saavuttamiseksi. Esimerkiksi: Raportti täyttää rakenteen ja kieliasun osalta kaikki

Lisätiedot

NYKYTILANNE RAKENNUSALALLA TAVOITE TULEVAISUUDESSA

NYKYTILANNE RAKENNUSALALLA TAVOITE TULEVAISUUDESSA NYKYTILANNE RAKENNUSALALLA Tieto kulkee vieläkin pääosin paperien välityksellä koneesta toiseen, jolloin aikaa ja työtä haaskaantuu Arto Kiviniemi - 1 TAVOITE TULEVAISUUDESSA Tieto kulkee sellaisenaan

Lisätiedot

Lean johtaminen ja työkalut. Työpaja 16.3.2016

Lean johtaminen ja työkalut. Työpaja 16.3.2016 Lean johtaminen ja työkalut Työpaja 16.3.2016 Lean ja Lean Construction Teoriainformoidut käytännön ihmiset MITÄ ON LEAN? LEAN on johtamisfilosofia joka on koko organisaatiota koskeva laaja-alainen muutosprosessi,

Lisätiedot

Rakentamisen koulutus (YARKAI15A3)

Rakentamisen koulutus (YARKAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Rakentamisen koulutus (YARKAI15A3) code name 1 2 sum YARKA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 80 YARKA15AYRK01-1000 Rakentamistalous 20 YRK0101 Strateginen johtaminen ja talous 5 5

Lisätiedot

Tuotemallintamisohjeet 2006. Rakennetyyppitietokannan prototyyppi

Tuotemallintamisohjeet 2006. Rakennetyyppitietokannan prototyyppi Tuotemallintamisohjeet 2006 Rakennetyyppitietokannan prototyyppi Hannu Penttilä Sampsa Nissinen Tuotemallintaminen rakentamisessa piirustus- ja dokumenttikeskeinen rakentaminen muuttuu vähitellen v tuotemallikeskeiseksi,,

Lisätiedot

Inframallit tilaajan näkökulmasta case Oulun kaupunki

Inframallit tilaajan näkökulmasta case Oulun kaupunki Inframallit tilaajan näkökulmasta case Oulun kaupunki Infrakit 28.1.2016 Helsinki Markku Mustonen, Oulun kaupunki & Teppo Rauhala, Proxion Infra-alan digitalisoituminen Infra-ala on digitalisoitunut viimeisinä

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 9-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas tunnistaa omaa kemian osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti T3 Oppilas ymmärtää kemian osaamisen

Lisätiedot

Last Planner tietomallinnetun hankkeen suunnittelunohjauksessa

Last Planner tietomallinnetun hankkeen suunnittelunohjauksessa Last Planner tietomallinnetun hankkeen suunnittelunohjauksessa Tarja Mäki, DI, KM Projektipäällikkö, Helsingin yliopisto tarja.maki@helsinki.fi Jenni Korpela, DI Tutkija, Helsingin yliopisto jenni.korpela

Lisätiedot

Rakenteellinen turvallisuus miten teoria ja käytäntö kohtaavat?

Rakenteellinen turvallisuus miten teoria ja käytäntö kohtaavat? RIL, Rakennus- ja rakennetekniikkaryhmä 30.10.2013 Rakennusten sortumat miten estetään? Rakenteellinen turvallisuus miten teoria ja käytäntö kohtaavat? Ralf Lindberg, Tampereen teknillinen yliopisto 1.

Lisätiedot

Graniittirakennus Kallio Oy Taustaa. Tilaajien vaatimukset

Graniittirakennus Kallio Oy Taustaa. Tilaajien vaatimukset MANK PÄIVÄT 24.9.2015 Tietomallit työmaan näkökulmasta missä mennään uuden teknologian soveltamisessa Graniittirakennus Kallio Oy -2013 Taustaa Tilaajien vaatimukset Suurimpien tilaajien (suuret kunnat,

Lisätiedot

BIM:n mahdollisuudet hukan poistossa ja arvonluonnissa

BIM:n mahdollisuudet hukan poistossa ja arvonluonnissa BIM:n mahdollisuudet hukan poistossa ja arvonluonnissa 1 Lean ja BIM yhdessä tuottavat lisäarvoa Design Factory, Espoo, 30.05.2012 Prof. Jarmo Laitinen BIM??? 2 Onko BIM pelkkää hypetystä, vai realismia?

Lisätiedot

NYKYTILANNE RAKENNUSALALLA TAVOITE TULEVAISUUDESSA

NYKYTILANNE RAKENNUSALALLA TAVOITE TULEVAISUUDESSA NYKYTILANNE RAKENNUSALALLA Tieto kulkee vieläkin pääosin paperien välityksellä koneesta toiseen, jolloin aikaa ja työtä haaskaantuu Arto Kiviniemi 12/07/97-1 TAVOITE TULEVAISUUDESSA Tieto kulkee sellaisenaan

Lisätiedot

Työelämäyhteydet uudistuvassa korkeakoulutuksessa seminaari Sessio 3. Kirsti Keltikangas, Aalto-yliopiston Sähkötekniikan korkeakoulu

Työelämäyhteydet uudistuvassa korkeakoulutuksessa seminaari Sessio 3. Kirsti Keltikangas, Aalto-yliopiston Sähkötekniikan korkeakoulu Automaation ja sähkötekniikan maisteriohjelman Projektityökurssi-case Työelämäyhteydet uudistuvassa korkeakoulutuksessa seminaari 10.10.2016 Sessio 3 Kirsti Keltikangas, Aalto-yliopiston Sähkötekniikan

Lisätiedot

Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2017 Jenni Laine

Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2017 Jenni Laine Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2017 Jenni Laine 4.1.2017 KIELIKESKUS LANGUAGE CENTRE Puhutko suomea? Do you speak Finnish? -Hei! -Moi! -Mitä kuuluu? -Kiitos, hyvää. -Entä sinulle?

Lisätiedot

Digirakentamisen menestystarinoita maailmalta

Digirakentamisen menestystarinoita maailmalta Digirakentamisen menestystarinoita maailmalta Asiakkuusjohtaja Tarmo Savolainen Viasys VDC Oy Agenda Viasys VDC Oy Digirakentamisen yhtälö Caseja: USA, Englanti, Ranska, Vietnam Yhteenveto 1 VIASYS VDC

Lisätiedot

CoRD verkostoituneen tuotekehityksen toteutus oppilaitosympäristössä

CoRD verkostoituneen tuotekehityksen toteutus oppilaitosympäristössä CoRD verkostoituneen tuotekehityksen toteutus oppilaitosympäristössä (2010-2013) Jari Viitala CoRD-hanke, tavoitteet 1. Suunnitella ja toteuttaa verkostotyöskentelyn toimintamalli ja - ympäristö, jotka

Lisätiedot

Salasanan vaihto uuteen / How to change password

Salasanan vaihto uuteen / How to change password Salasanan vaihto uuteen / How to change password Sisällys Salasanakäytäntö / Password policy... 2 Salasanan vaihto verkkosivulla / Change password on website... 3 Salasanan vaihto matkapuhelimella / Change

Lisätiedot

Siirtymä maisteriohjelmiin tekniikan korkeakoulujen välillä Transfer to MSc programmes between engineering schools

Siirtymä maisteriohjelmiin tekniikan korkeakoulujen välillä Transfer to MSc programmes between engineering schools Siirtymä maisteriohjelmiin tekniikan korkeakoulujen välillä Transfer to MSc programmes between engineering schools Akateemisten asioiden komitea Academic Affairs Committee 11 October 2016 Eija Zitting

Lisätiedot

Rakennetun ympäristön haasteet vai ovatko ne mahdollisuuksia?

Rakennetun ympäristön haasteet vai ovatko ne mahdollisuuksia? Rakennetun ympäristön haasteet vai ovatko ne mahdollisuuksia? Arto Saari Rakennustuotannon ohjauksen professori Tekniikan tohtori Uusien professorien juhlaluento 8.2.2016 Tampereen teknillinen yliopisto

Lisätiedot

Esimiehen opas kehityskeskusteluihin. Irma Meretniemi

Esimiehen opas kehityskeskusteluihin. Irma Meretniemi Esimiehen opas kehityskeskusteluihin Irma Meretniemi Talentum Helsinki 2012 Copyright 2012 Talentum Media Oy ja Irma Meretniemi Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Lapine Oy Taitto: Anni Palotie ISBN

Lisätiedot

NCC:lle oma arkkitehtuuripolitiikka. Olli Niemi Liiketoiminnan kehitysjohtaja NCC Rakennus Oy Lasse Vahtera Arkkitehti, toimialajohtaja Optiplan Oy

NCC:lle oma arkkitehtuuripolitiikka. Olli Niemi Liiketoiminnan kehitysjohtaja NCC Rakennus Oy Lasse Vahtera Arkkitehti, toimialajohtaja Optiplan Oy NCC:lle oma arkkitehtuuripolitiikka Olli Niemi Liiketoiminnan kehitysjohtaja NCC Rakennus Oy Lasse Vahtera Arkkitehti, toimialajohtaja Optiplan Oy Miksi tarvitsemme arkkitehtuuripolitiikkaa? NCC:n tavoitteena

Lisätiedot

Building Information Model (BIM) promoting safety in the construction site process. SafetyBIM research project 10/2007 2/2009. (TurvaBIM in Finnish)

Building Information Model (BIM) promoting safety in the construction site process. SafetyBIM research project 10/2007 2/2009. (TurvaBIM in Finnish) Building Information Model (BIM) promoting safety in the construction site process research project 10/2007 2/2009 (TurvaBIM in Finnish) Building Information Model (BIM) promoting safety in the construction

Lisätiedot

Liikennetutkimuksen osaaminen Suomessa Oulun yliopisto

Liikennetutkimuksen osaaminen Suomessa Oulun yliopisto Virtuaalinen liikenteen tutkimuskeskus 16.2.2012 BANK, Unioninkatu 20, Helsinki Liikennetutkimuksen osaaminen Suomessa Oulun yliopisto Rauno Heikkilä, Oulun yliopisto Esityksen sisältö Tutkimusyksikön

Lisätiedot

Co-Design Yhteissuunnittelu

Co-Design Yhteissuunnittelu Co-Design Yhteissuunnittelu Tuuli Mattelmäki DA, associate professor Aalto University School of Arts, Design and Architecture School of Arts, Design and Architecture design with and for people Codesign

Lisätiedot

Hyvät t käytännöt t julkisiksi miksi ja miten?

Hyvät t käytännöt t julkisiksi miksi ja miten? Hyvät t käytännöt t julkisiksi miksi ja miten? Olemme kaikki kuulleet sanottavan, että virheistä opitaan ja kantapää on hyvä opettaja. Tekevälle tapahtuu virheitä ja niiden salliminen on välttämätöntä,

Lisätiedot

Tuotemallipohjainen suunnittelu ja toteutus - yhteiset tavoitteet

Tuotemallipohjainen suunnittelu ja toteutus - yhteiset tavoitteet Tuotemallipohjainen suunnittelu ja toteutus - yhteiset tavoitteet 16.5.2002, Dipoli Rakennusteollisuus RT ry Ilkka Romo Rakennusteollisuus RT ry 1 Rakennusteollisuuden teknologiastrategia 12.2.2002 Rakennusteollisuus

Lisätiedot

Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille?

Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille? Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille? 10.10.01 Tuomo Suortti Ohjelman päällikkö Riina Antikainen Ohjelman koordinaattori 10/11/01 Tilaisuuden teema Kansainvälistymiseen

Lisätiedot

BaRE Käyttövalmis vaatimusmäärittelymenetelmä

BaRE Käyttövalmis vaatimusmäärittelymenetelmä BaRE Käyttövalmis vaatimusmäärittelymenetelmä Uolevi Nikula, Tietotekniikan osasto, LTKK, Uolevi.Nikula@lut.fi 13.11.2002 un/tsoft 1 Esityksen sisältö Jatko-opinnot Lisensiaatintutkimus BaRE menetelmä

Lisätiedot

Tietomallintaminen. Suunnittelun kipupisteet

Tietomallintaminen. Suunnittelun kipupisteet Tietomallintaminen Suunnittelun kipupisteet 25.10.2016 Tietomallinnus yhteiset pelisäännöt (YIV) edellytys eri järjestelmissä tuotetun tiedon yhdistämiseen (IInfraBIM-nimikkeistö) standardi tiedonsiirtoformaatit

Lisätiedot

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Liite Kansallinen vaativuustaso / eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen taso Taso1 Tutkinnot, oppimäärät ja

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 8-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas asettaa itselleen tavoitteita sekä työskentelee pitkäjänteisesti. Oppilas kuvaamaan omaa osaamistaan. T3 Oppilas ymmärtää alkuaineiden ja niistä muodostuvien

Lisätiedot

Rekisterit tutkimusaineistona: tieteenfilosofis-metodologiset lähtökohdat

Rekisterit tutkimusaineistona: tieteenfilosofis-metodologiset lähtökohdat Reijo Sund Rekisterit tutkimusaineistona: tieteenfilosofis-metodologiset lähtökohdat Rekisterit tutkimuksen apuvälineenä kurssi, Biomedicum, Helsinki 25.05.2009 Kevät 2009 Rekisterit tutkimusaineistona

Lisätiedot

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen KT Merja Koivula Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen toimintaan Osallistuminen ja oppiminen

Lisätiedot

Tuotemalli ja kiinteistöliiketoiminta VBE2/Tiina Järvinen

Tuotemalli ja kiinteistöliiketoiminta VBE2/Tiina Järvinen Tuotemalli ja kiinteistöliiketoiminta VBE 2 Kiinteistön elinkaari Kilpailu Hankkeen osapuolet Kiinteistön tuotemalli Mahdollisuudet VBE 2 1. Kiinteistön tuotemallin käyttömahdollisuudet 2. Kiinteistöalan

Lisätiedot

Rakennesuunnittelija ja teräsrunkotoimittaja samassa tietomallissa

Rakennesuunnittelija ja teräsrunkotoimittaja samassa tietomallissa JKMM Arkkitehdit Rakennesuunnittelija ja teräsrunkotoimittaja samassa tietomallissa Max Levander, Ramboll Tero Ollikainen, Peikko Group Oy Teräsrakennepäivä 2016, Scandic Park 8.11.2016 RAMBOLL SUOMESSA

Lisätiedot

DIPLOMITYÖ ARI KORHONEN

DIPLOMITYÖ ARI KORHONEN DIPLOMITYÖ ARI KORHONEN TEKNILLINEN KORKEAKOULU Diplomityö Tietotekniikan osasto 20.5.1997 Ari Korhonen WORLD WIDE WEB (WWW) TIETORAKENTEIDEN JA ALGORITMIEN TIETOKONEAVUSTEISESSA OPETUKSESSA Työn valvoja

Lisätiedot

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 1 Terveydenhuolto: rikkinäinen järjestelmä Potilas on usein sivuroolissa, palveluiden saatavuudessa on ongelmia

Lisätiedot

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ FSD2387 GERONTOLOGINEN SOSIAALITYÖ: HAASTATTELUAINEISTO 2000 FSD2387 GERONTOLOGICAL SOCIAL WORK: INTERVIEWS 2000 Tämä dokumentti on osa yllä mainittua Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua

Lisätiedot

ICT barometri Tekesin tilaama nopea web kysely, jonka toteutti VTT Rakentamisen tiedonhallinta Kysely avoinna

ICT barometri Tekesin tilaama nopea web kysely, jonka toteutti VTT Rakentamisen tiedonhallinta Kysely avoinna ICT barometri 2007 Tekesin tilaama nopea web kysely, jonka toteutti VTT Rakentamisen tiedonhallinta Kysely avoinna 2. 25.1.2007 Kyselyn jakelu Tekes SARA teknologiaohjelman sähköpostijakelun kautta Ei

Lisätiedot

NÄYTÖN ARVIOINTI: SYSTEMAATTINEN KIRJALLISUUSKATSAUS JA META-ANALYYSI. EHL Starck Susanna & EHL Palo Katri Vaasan kaupunki 22.9.

NÄYTÖN ARVIOINTI: SYSTEMAATTINEN KIRJALLISUUSKATSAUS JA META-ANALYYSI. EHL Starck Susanna & EHL Palo Katri Vaasan kaupunki 22.9. NÄYTÖN ARVIOINTI: SYSTEMAATTINEN KIRJALLISUUSKATSAUS JA META-ANALYYSI EHL Starck Susanna & EHL Palo Katri Vaasan kaupunki 22.9.2016 Näytön arvioinnista Monissa yksittäisissä tieteellisissä tutkimuksissa

Lisätiedot

MUUTTUVA OPPIMISKÄSITYS JA KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN. Hannu Soini Oulun yliopisto,kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö 2004

MUUTTUVA OPPIMISKÄSITYS JA KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN. Hannu Soini Oulun yliopisto,kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö 2004 MUUTTUVA OPPIMISKÄSITYS JA KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN Hannu Soini Oulun yliopisto,kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö 2004 5.5.2004 Hannu Soini, Kasope, 2004 Luennon teemat Muuttuva oppimiskäsitys

Lisätiedot

Vuorovaikutteinen 3D ja tietomallipalvelimet

Vuorovaikutteinen 3D ja tietomallipalvelimet Vuorovaikutteinen 3D ja tietomallipalvelimet 1 2 Sisältö Virtuaalirakentamisen laboratorio Tietomallipalvelimet Vuorovaikutteinen 3D Vuorovaikutteinen 3D ja tietomallipalvelimet Vuorovaikutteinen 3D iroom

Lisätiedot

SPADEX / IFC TESTI VERA SEMINAARI

SPADEX / IFC TESTI VERA SEMINAARI SPADEX / IFC TESTI VERA SEMINAARI 20.11.2001 1 SPADEX OSAPUOLET YIT Arkkitehtitoimisto Innovarch Oy A-insinöörit Oy Insinööritoimisto Olof Granlund Oy Solibri,, Inc. CADEX Oy, projektin alkuvaiheessa CAD-Q

Lisätiedot

OYS:n Kuntoutusosaston terapiahenkilöstön työnkuva

OYS:n Kuntoutusosaston terapiahenkilöstön työnkuva OYS:n Kuntoutusosaston terapiahenkilöstön työnkuva Sairaanhoitajakoulutusta 120 vuotta Oulussa -juhlakonferenssi 22. 23.9.2016 Anne Pietikäinen skj15 Kehittämistyö Kehittämistyö on työ, jossa yhdistetään

Lisätiedot

Punainen Risti, Varsinais-Suomen piiri Turvapaikanhakijoiden nopean työllistymisen pilotti

Punainen Risti, Varsinais-Suomen piiri Turvapaikanhakijoiden nopean työllistymisen pilotti Punainen Risti, Varsinais-Suomen piiri Turvapaikanhakijoiden nopean työllistymisen pilotti Maahanmuuttajien osaaminen mahdollisuutena -seminaari 13.1.2016 Anna Tenho, SPR Varsinais-Suomen piiri Pilottiprojekti

Lisätiedot

Vera Tietoverkottunut rakennusprosessi

Vera Tietoverkottunut rakennusprosessi Vera Tietoverkottunut rakennusprosessi 11.12.1997 Oulu Mika Lautanala Tekesin toiminta-ajatus Tekesin tehtävä on edistää teollisuuden ja palveluelinkeinojen kilpailukykyä teknologian keinoin. Toiminnan

Lisätiedot

SENSO PROJEKTI. Taustaa

SENSO PROJEKTI. Taustaa SENSO PROJEKTI Taustaa Mistä tarve muutokseen? 1. asukas/asiakas tulee tietoiseksi oikeuksistaan (seksuaalioikeudet) ja kokee, että hänen oikeutensa eivät toteudu ja vaatii muutosta. 2. henkilökunnassa

Lisätiedot

Käytettävyys ja käyttäjätutkimus. Yhteisöt ja kommunikaatiosuunnittelu 2012 / Tero Köpsi

Käytettävyys ja käyttäjätutkimus. Yhteisöt ja kommunikaatiosuunnittelu 2012 / Tero Köpsi Käytettävyys ja käyttäjätutkimus Yhteisöt ja kommunikaatiosuunnittelu 2012 / Tero Köpsi Teron luennot Ke 15.2 miniluento Ti 28.2 viikkotehtävän anto (T,M) To 1.3 Tero paikalla (tehtävien tekoa) Ti 6.3

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto RATUKE-seminaari 11.11.2010, Kansallismuseo Tarmo Pipatti Työturvallisuuskannanotto 2010-2015 :n hallitus asetti vuoden 2010 alussa tavoitteen, jonka mukaan

Lisätiedot

Sairaanhoitopiirien talouden ohjauksen tehokkuus

Sairaanhoitopiirien talouden ohjauksen tehokkuus Alpo Karila Sairaanhoitopiirien talouden ohjauksen tehokkuus Tutkimus sairaanhoitopiirien ohjausjärjestelmien toiminnasta, taloudellisista kannusteista ja kustannushallinnasta Alpo Karila 1 Miksi? - Kunnat

Lisätiedot

Gradu-seminaari (2016/17)

Gradu-seminaari (2016/17) Gradu-seminaari (2016/17) Tavoitteet Syventää ja laajentaa opiskelijan tutkimusvalmiuksia niin, että hän pystyy itsenäisesti kirjoittamaan pro gradu -tutkielman sekä käymään tutkielmaa koskevaa tieteellistä

Lisätiedot

Markus Kaakinen Tampereen yliopisto

Markus Kaakinen Tampereen yliopisto Markus Kaakinen Tampereen yliopisto 9.12.2010 1. Ympäristöekspertti-toiminta 2. Organisaatioiden tutkiminen ja kehittäminen 3. Teoreettiset lähtökohdat 4. Tutkimuskysymykset 5. Tapaustutkimus, tutkimusaineisto

Lisätiedot

Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Toimintatutkimus? Toimintatutkimus on sosiaalinen prosessi,

Lisätiedot

Laadullisen tutkimuksen piirteitä

Laadullisen tutkimuksen piirteitä Laadullisen aineiston luotettavuus Kasvatustieteiden laitos/ Erityispedagogiikan yksikkö Eeva Willberg 16.2.09 Laadullisen tutkimuksen piirteitä Laadullisessa tutkimuksessa tutkitaan ihmisten elämää, tarinoita,

Lisätiedot

Tieto- ja viestintätekniikkaa opetustyön tueksi

Tieto- ja viestintätekniikkaa opetustyön tueksi Tieto- ja viestintätekniikkaa opetustyön tueksi Opettajat arvioinnin ja koulu-koti-yhteistyön toteuttajina Heidi Krzywacki, Tiina Korhonen, Laura Koistinen, Jari Lavonen 19.8.2011 1 Tutkimus- ja kehittämishankkeessa

Lisätiedot

Ihmiset ja tiimit IPT-projekteissa Suomen ja USA:n erot Henri Jyrkkäranta, Helsingin Yliopisto Kari-Pekka Tampio, Pohjois-Pohjanmaan

Ihmiset ja tiimit IPT-projekteissa Suomen ja USA:n erot Henri Jyrkkäranta, Helsingin Yliopisto Kari-Pekka Tampio, Pohjois-Pohjanmaan Ihmiset ja tiimit IPT-projekteissa Suomen ja USA:n erot Henri Jyrkkäranta, Helsingin Yliopisto Kari-Pekka Tampio, Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri LCI-Päivä 2016 IPT/IPD? Integroitu projektitoimitus

Lisätiedot

Tietoverkottunut rakentamisprosessi, talotekniikan esiselvitys. Tavoitteet:

Tietoverkottunut rakentamisprosessi, talotekniikan esiselvitys. Tavoitteet: talotekniikan esiselvitys Tavoitteet: kartoittaa suomalaisten talotekniikkayritysten nykytila, näkemykset ja tarpeet teknologiaohjelman alueella selvittää teknologiaohjelman tulosten hyödynnettävyys Suomessa

Lisätiedot

Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa

Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa Tuulikki Viitala Oulun seudun ammattikorkeakoulu AMMATILLINEN OPETTAJAKORKEAKOULU Opinnäytetyöt ja työelämä Opinnäytetyön tavoitteena on kehittää ja osoittaa

Lisätiedot

Verkko-opetus - Sulautuva opetus opettajan työssä PRO-GRADU KAUNO RIIHONEN

Verkko-opetus - Sulautuva opetus opettajan työssä PRO-GRADU KAUNO RIIHONEN Verkko-opetus - Sulautuva opetus opettajan työssä PRO-GRADU KAUNO RIIHONEN Opettajan näkökulma sulautuvaan opetukseen verkkooppimisympäristössä Hyödyllisintä opettajan näkökulmasta on verkkoympäristön

Lisätiedot

FinFamily PostgreSQL installation ( ) FinFamily PostgreSQL

FinFamily PostgreSQL installation ( ) FinFamily PostgreSQL FinFamily PostgreSQL 1 Sisällys / Contents FinFamily PostgreSQL... 1 1. Asenna PostgreSQL tietokanta / Install PostgreSQL database... 3 1.1. PostgreSQL tietokannasta / About the PostgreSQL database...

Lisätiedot

Trialogisen oppimisen suunnitteluperiaatteet

Trialogisen oppimisen suunnitteluperiaatteet Trialogisen oppimisen suunnitteluperiaatteet Tekijät: Hanni Muukkonen, Minna Lakkala, Liisa Ilomäki ja Sami Paavola, Helsingin yliopisto 1 Suunnitteluperiaatteet trialogisen oppimisen pedagogiikalle 1.

Lisätiedot

YTV 2012 OSA 14 TIETOMALLIEN HYÖDYNTÄMINEN RAKENNUSVALVONNASSA

YTV 2012 OSA 14 TIETOMALLIEN HYÖDYNTÄMINEN RAKENNUSVALVONNASSA YTV 2012 OSA 14 TIETOMALLIEN HYÖDYNTÄMINEN RAKENNUSVALVONNASSA Tomi Henttinen Arkkitehti SAFA buildingsmart Finland, puheenjohtaja buildingsmart - toiminnan tarkoitus Visio buildingsmartin tavoitteena

Lisätiedot

HARJOITTELUN ENNAKKOTEHTÄVÄ

HARJOITTELUN ENNAKKOTEHTÄVÄ HARJOITTELUN ENNAKKOTEHTÄVÄ --Raporttisi perehtymisestä harjoittelupaikkaasi-- Voit myös kerätä muuta tietoa harjoittelupaikastasi! ENNAKKOTETEHTÄVÄ: 1. Perehtyminen harjoittelupaikkaan 2. Organisaatio,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3)

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) code name 1 2 3 sum YAKJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 90 YAKJA15AYKJ01-1000 Toimintaympäristön muutos

Lisätiedot

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia Tulevaisuuden osaaminen Ennakointikyselyn alustavia tuloksia 19.3.2010 Teemat Tulevaisuuden taidot ja osaaminen Tulevaisuuden osaamisen vahvistaminen koulutusjärjestelmässä Tieto- ja viestintätekniikan

Lisätiedot

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto 28.3.2014 Mitä on ennakointi? SUUNNITTELU ENNAKOINTI VERKOSTOI- TUMINEN TULEVAI- SUUDEN- TUTKIMUS Lähde: Euroopan

Lisätiedot

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Informaatiotutkimuksen yhdistyksen seminaari 13.11.2015 Hanna Lahtinen Sisältö 1. Taustaa 2. Tutkimuksen

Lisätiedot

TIEDONINTRESSI. Hanna Vilkka. 10. huhtikuuta 12

TIEDONINTRESSI. Hanna Vilkka. 10. huhtikuuta 12 TIEDONINTRESSI Hanna Vilkka JÜRGEN HABERMASIN TEORIA TIEDONINTRESSEISTÄ Kokemukset organisoituvat yhteiskunnalliseksi tiedoksi pysyvien ja luonnollisten maailmaa kohdistuvien tiedon intressien avulla.

Lisätiedot

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Johdanto Opetussuunnitelman avaamiseen antavat hyviä, perusteltuja ja selkeitä ohjeita Pasi Silander ja Hanne Koli teoksessaan Verkko-opetuksen työkalupakki oppimisaihioista

Lisätiedot