TIETOMALLINTAMISEN HYÖDYT JA HAASTEET RAKENNUSHANKKEEN ERI OSAPUOLTEN NÄKÖKULMASTA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TIETOMALLINTAMISEN HYÖDYT JA HAASTEET RAKENNUSHANKKEEN ERI OSAPUOLTEN NÄKÖKULMASTA"

Transkriptio

1 AALTO-YLIOPISTO Insinööritieteiden korkeakoulu Rakennustekniikan laitos Rakentamistalous Jenni Korpela TIETOMALLINTAMISEN HYÖDYT JA HAASTEET RAKENNUSHANKKEEN ERI OSAPUOLTEN NÄKÖKULMASTA Diplomityö, joka on jätetty opinnäytteenä tarkastettavaksi diplomi-insinöörin tutkintoa varten. Espoossa Valvoja: prof. Arto Saari Ohjaaja: DI, KM Tarja Mäki

2 ALKUSANAT Tämä diplomityö on tehty opinnäytteeksi Aalto-yliopiston Insinööritieteiden korkeakoululle. Työn valvojana on toiminut rakentamistalouden professori Arto Saari ja ohjaajana DI, KM Tarja Mäki. Kiitokset heille ohjauksesta, neuvoista ja inspiraatiosta. Tahdon kiittää myös Helsingin yliopiston BIM-projektiryhmän jäseniä, etenkin Hannele Kerosuota ja Reijo Miettistä neuvoista ja uuden näkökulman antamisesta. Poikkitieteellinen työskentely on ollut erittäin antoisaa ja opettanut paljon uutta! Kiitos myös kaikille haastateltaville. Kiitos perheelle kannustuksesta, ystäville vertaistuesta ja etenkin Terolle kiitos kärsivällisyydestä, tuesta ja myötäelämisestä. Espoossa Jenni Korpela

3 AALTO-YLIOPISTO TEKNIIKAN KORKEAKOULUT PL 11000, AALTO DIPLOMITYÖN TIIVISTELMÄ Tekijä: Työn nimi: näkökulmasta Korkeakoulu: Laitos: Jenni Korpela Tietomallintamisen hyödyt ja haasteet rakennushankkeen eri osapuolien Insinööritieteiden korkeakoulu Rakennustekniikan laitos Professuuri: Rakentamistalous Koodi: Rak-63 Työn valvoja: Työn ohjaaja(t): prof. Arto Saari DI, KM Tarja Mäki, Helsingin yliopisto Tiivistelmä: Diplomityön tavoite oli selvittää tietomallintamisen hyödyt ja sen käytöstä aiheutuneet ongelmat rakennushankkeessa. Tutkimuskohteena oli Lemminkäinen PPP Oyj:n Kuopion elinkaarihanke. Aineisto kerättiin haastattelemalla hankkeen eri osapuolia. Haastatteluissa esiin tulleita ongelmia tulkittiin lisäksi toiminnan teorian näkökulmasta ja selvitettiin ongelmien taustalla vaikuttavat ristiriidat. Toiminnan teoriassa yksilön ja yhteisön toimintaa kuvaava teoria, jossa ristiriidat ja niiden ratkaiseminen ovat merkittävässä osassa toiminnan kehittämisessä. Haastatteluiden tuloksia verrattiin kirjallisuudessa esitettyihin tietomallintamisen hyötyihin ja haasteisiin. Tietomallintamisen hyödyistä suurimpina koettiin sen havainnollisuus, siitä saatavat määrätiedot ja luettelot sekä apu suunnitelmien tarkastamisessa. Haastatteluiden perusteella tietomallintamisen koettiin myös aiheuttavan ongelmia. Tietomalli ja paperisuunnitelmat poikkesivat toisistaan tai olivat puutteellisia, vaikka kirjallisuudessa tietomallintamisen usein esitetäänkin parantavan suunnittelun laatua. Tietomallin mahdollistamaa törmäystarkastelua ei käytetty sen vaatimassa laajuudessa. Toisaalta suunnittelijat kokivat mallintamisen vaatiman tiedon tuottamisen olevan osin ylimääräistä, suunnittelutyöhön kuulumatonta työtä. Ongelmien pohjalta luodussa ristiriitojen kuvauksessa merkittävimmät ristiriidat liittyivät juuri suunnittelijoiden työhön. Nämä voidaan tiivistää siihen, että suunnittelijoilla ei ollut riittävästi lähtötietoja ja resursseja työnsä suorittamiseen. Lisäksi käsitykset siitä, millä tarkkuudella malli pitää olla, vaihtelivat. Myös tiedonkulku suunnittelijoiden välillä oli vähäistä. Ristiriitojen ratkaisemiseksi hankkeessa on sovittava, mitä tietomallin tulee sisältää ja miten mallin tarkastaminen hoidetaan. Lisäksi on varmistettava, että suunnittelijoilla on tarvittavat lähtötiedot oman työnsä tekemiseen ja oikein mitoitetut resurssit suunnittelutyöhön. Suunnittelijoiden yhteistyön parantaminen vaatii rakennuttajan ohjaus- ja kokouskäytäntöjen muuttamista. Suunnittelun on oltava avoimempaa, jotta suunnitteluosapuolet osaavat varata työhönsä riittävästi resursseja ja vaatia lähtötietoja muilta suunnittelijoilta. Hankkeen osapuolten kesken sovittiin, että suunnittelunohjauksessa sovelletaan Last Planner menetelmää, jonka tarkoituksena on auttaa selvittämään suunnittelun edellytysten olemassa olo ja sopimaan lyhyen aikavälin tavoitteista. Päivämäärä: Kieli: suomi Sivumäärä: 66+4 tietomallintaminen, BIM, toiminnan teoria, ristiriita, rakennushanke, elinkaarito- Avainsanat: teutusmalli

4 AALTO UNIVERSITY SCHOOLS OF TECHNOLOGY PO Box 11000, FI AALTO ABSTRACT OF THE MASTER S THESIS Author: Jenni Korpela Title: Benefits and challenges of building information modeling according to participants of construction project School: Department: School of Engineering Department of Civil and Structural Engineering Professorship: Construction Economics and Management Code: Rak-63 Supervisor: Instructor(s): prof. Arto Saari DI, KM Tarja Mäki, University of Helsinki Abstract: The aim of this study is to find out the benefits and problems of using building information modeling. The target of the research was a life-cycle project in Kuopio by Lemminkäinen PPP Oyj..The data of the study is based on interviews of participants of a construction project. The problems of building information modeling were interpreted by activity theory and found out the contradictions affecting in activity. Activity theory is a theory, which illustrates activity of a person or group, and in where contradictions play a significant role when improving activity. Results of interviews were compared to benefits and problems of building information modeling presented in literature. Main benefits in the interview were perspicuity of model, the quantitative information and list, and use when checking plans. On the other hand, participants in interview told about problems witch they had with modeling. Models and paper plans were not synchronized of information was missing. In literature, one benefit of BIM was improved design quality. The clash detection, which BIM enabled, was not really used. On the other hand, designers thought that when modeling, they had to do more work than in usual design process. Based on the problems, an interpretation of contradictions was made. The main contradictions were connected to activity of designers. Designer hadn t had enough information and resources to start their job. Also, their opinions about information included in the model differed from the opinions of the persons in the site. There wasn t also enough communication between designers. To solve these contradictions, it must be agreed, what information must be included in the model and how to do checking of the plans. In addition, it must be confirmed, that every designer has all the information and resources he needs to complete his job. To improve the cooperation between designers, developer needs better leading and meeting policy. The process must be more transparent, so that designer can reserve enough resources and insist information from other designers. The participants of the project accepted to try Last Planner method, which can help to identify the requirements of work and to fix the target of the near future. Date: Language: Finnish Number of pages: 66+4 Keywords: building information modeling, BIM, activity theory, contradiction, construction project, life-cycle project

5 SISÄLTÖ 1 Johdanto Tietomallintaminen Mitä tietomallintaminen on? Tietomallintamisen historia Tietomallintamisen hyödyt kirjallisuuden esittäminä Tietomallintamisen käytön haasteet kirjallisuuden esittäminä Teoreettinen viitekehys Toiminnan teoria Toimintajärjestelmä Moniäänisyys Historiallisuus Ristiriidat muutoksen ja kehityksen lähtökohtana Ekspansiiviset muutokset Ekspansiivinen oppiminen Lähikehityksen vyöhyke Tutkimusaineisto Aineiston hankinta Aineiston analysointi Tulokset Tietomallintamisen hyödyt Tietomallintamiseen liittyvät ongelmat Ohjelmien ja tietokoneiden toimimattomuus Suunnitelmien ja mallien laatuongelmat Mallintamisen aiheuttama ylimääräinen työ Aikatauluongelmat Osaamisen puute ja asenneongelmat Pelisääntöjen puute Suunnittelun yhteistyön ongelmat Häiriöt ja ristiriidat hankeosapuolten toimintajärjestelmissä Arkkitehdit Rakennesuunnittelijat Talotekniikkasuunnittelijat Rakennuttaja Urakoitsija Työmaahenkilöstö Tietomalliasiantuntijat Tulosten arviointi Päälöydökset Aineiston luotettavuus ja yleistettävyys Johtopäätökset Lähteet LIITE LIITE

6 1 Johdanto Diplomityö liittyy Helsingin yliopiston käyttäytymistieteiden laitoksen CRADLEtutkimusyksikön (Center of Research on Activity, Development and Learning) hankkeeseen. Hanke on osa RYM-SHOK:in PRE-ohjelman Model Nova työpakettia, jonka tarkoituksena on kehittää tietomallintamisen käyttöä rakennushankkeissa ja rakennuksen elinkaaren aikana. Model Nova työpaketin osallistujat ovat rakennus- ja kiinteistöalan yrityksiä sekä tutkimusryhmiä, joista CRADLE on yksi. Tietomallintaminen voidaan määritellä eri tavoin. Yleensä tietomallintaminen tarkoittaa rakennuksen suunnittelua tietomallinnusohjelmilla niin, että suunnitelmiin sisällytetään rakennushankkeen aikana tarvittava tieto parametrimuotoisiin objekteihin. Oikeassa tiedostomuodossa eri tietomalleja voidaan yhdistää ja vertailla keskenään. Tietomallista saatavaa tietoa voidaan hyödyntää rakennushankkeen aikana mm. aikataulusuunnittelussa. Tietomallintamisen määritelmistä kerrotaan lisää luvussa 2.1. Tämän diplomityön taustalla on kysymys siitä, mitä hyötyä tietomallintamisesta rakennushankkeessa on ja toisaalta, mitä haasteita tietomallintamisen käyttöönotossa esiintyy. Diplomityö toimii lähtöselvityksenä CRADLE:n tutkimustyölle Model Nova hankkeessa. Sen tuloksia käytetään apuna seuraavien tutkimusvaiheiden suuntaamisessa ja tietomallinnushankkeiden kehittämisessä. Vaikka tietomallintaminen sinänsä on ollut esillä jo kauan, se ei ole levinnyt laajamittaiseksi käytännöksi rakennusalalla. Tietomallintamista hyödynnetään lähinnä isoissa kohteissa tai pilottihankkeissa. Kirjallisuudessa nostetaan esille etenkin tietomallintamisen hyödyllisyys hankkeen alussa suunnitteluratkaisujen valinnassa ja kustannusten alentamisessa. Tietomallin käyttöönotossa haasteina mainitaan mm. tietomallin omistuskysymykset ja juridiset asiat. Tietomallintamisen historiaa ja sen hyötyjä ja haasteista rakennushankkeissa käsitellään tarkemmin luvussa 2. Tässä diplomityössä tietomallintamisen hyötyjä ja sen käytön haasteita käsitellään eri hankeosapuolien näkökulmasta. Diplomityön tulokset perustuvat tietomallinnushankkeen osapuolten haastatteluihin ja heidän kokemuksiinsa hankkeen aikana koetuista hyödyistä ja haasteista tietomallintamisen hyödyntämisessä. Diplomityön teoreettisena viitekehyksenä käytetään toiminnan teoriaa ja ekspansiivisen oppimisen teoriaa. Toiminnan teoria on venäläisten psykologien Vygotskin, 1

7 Leontjevin ja Lurian kehittämä teoria, jonka mukaan ihmisen toiminta on kohteellista ja kulttuurisesti välittynyttä. Toimintaa tarkastellaan jatkuvasti muuttuvan toimintajärjestelmän kautta, jossa muutokset aiheuttavat ristiriitoja eri osien välille. Ristiriitojen selvittämiseksi toimintajärjestelmän on kehityttävä ja muututtava, mikä johtaa ekspansiiviseen oppimiseen organisaatiossa. Ekspansiivisen oppimisen teoria kuvaa organisaation oppimista prosessina, jossa luodaan ja otetaan käyttöön uusi toimintamalli. Luvussa 3 esitellään lyhyesti toiminnan teoriaa ja ekspansiivista oppimista. (Engeström, 2004, 9) Toiminnan teoriaa on Suomessa hyödynnetty mm. koulujen ja sairaaloiden toiminnan kehittämiseen ja tulokset työyhteisöissä ovat olleet positiivisia. Teoriaa ei ole kuitenkaan käytetty rakennusalalla. Tämä diplomityö tarjoaa uuden lähestymistavan rakennusalan toiminnan tutkimukseen ja sen edelleen kehittämiseen. Diplomityön tutkimuskohteena on Lemminkäinen PPP Oyj:n Kuopion elinkaarihanke, jonka osapuolet ovat mukana Model Nova työpaketissa. Kokonaisuudessaan elinkaarihanke sisältää viiden kohteen, eli neljän koulun ja yhden päiväkodin rakentamisen tai peruskorjaamisen. Hankeosapuolet ovat samat joka kohteessa, joten edellytykset toiminnan ja yhteistyön kehittämiselle kohde kohteelta ovat olemassa. Kuopion elinkaarihankkeessa tietomallia on hyödynnetty hankkeen eri vaiheissa kohteiden suunnittelusta toteutukseen. Osalle hankkeen toimijoista tämä on ensimmäinen tietomallintamista hyödyntävä kohde, osa on kokeneempia tietomallien luomisessa tai niiden hyödyntämisessä. Hanketta tarkasteltaessa voidaan todeta, että uuden työvälineen tai toimintatavan, tässä tapauksessa mallintamisen, tuominen osapuolten väliseen toimintaan ei onnistu vanhoja käytäntöjä muuttamatta. Mallintaminen ei sellaisenaan istu perinteisiin toimintatapoihin, vaan aiheuttaa toiminnan ongelmia ja muutospaineita. Nämä näkyvät erilaisina häiriöinä ja ongelmina hankkeen toteutuksessa ja eri osapuolten välisessä yhteistyössä. Tämän diplomityön tavoitteena on selvittää, mitä rakennushankkeen eri osapuolet kokevat tietomallintamisen hyödyiksi ja mitä haasteita sen käyttöönotossa ilmenee. Tutkimuskysymykset voidaan tiivistää seuraavasti: 1) Mitkä ovat tietomallintamisesta saatavat hyödyt ja mitä ongelmia sen käytössä on Kuopion elinkaarihankkeessa eri hankeosapuolten näkökulmista ja miten nämä vastaavat kirjallisuudessa ja aiemmassa tutkimuksessa esitettyihin hyötyihin ja haasteisiin? 2

8 2) Millaisia tietomallintamisen aiheuttamia ristiriitoja eri osapuolten toimintajärjestelmissä tai niiden välissä voidaan havaita? 3) Millaisia toimia tarvitaan näiden ristiriitojen ratkaisemiseksi? Diplomityö rajataan käsittelemään Lemminkäinen PPP Oy:n Kuopion elinkaarihankkeen kahta ensimmäistä kohdetta, Martti Ahtisaaren koulua ja Puijonsarven koulua. Näistä kohteista diplomityössä käsitellään suunnittelu- ja toteutusvaihetta. Hankkeen valmistelu sekä käyttö- ja ylläpitovaihe jäävät diplomityön ulkopuolelle. Diplomityön aineisto on kerätty haastattelemalla hankeosapuolia. Aineiston keruun aikana koulut olivat rakentamisvaiheessa. Hankkeen eri osapuolista diplomityössä käsitellään rakennuttajan edustajia (Lemminkäinen PPP Oyj), tietomalliasiantuntijoita, pääsuunnittelijan edustajia, talotekniikkasuunnittelun edustajia sekä työmaatuotannosta vastaavia urakoitsijan edustajia ja työmaajohtoa. Asiakkaat ja ylläpidon edustajat rajataan diplomityön ulkopuolelle. Diplomityön tulosten pohjalta on tarkoitus luoda realistinen kuva tietomallinnushankkeen eri osapuolten suhteesta mallintamiseen: sen tuottamista hyödyistä ja toisaalta haasteista sen käytössä. Näitä tuloksia hyödynnetään hankkeiden toiminnan kehittämisessä. 3

9 2 Tietomallintaminen 2.1 Mitä tietomallintaminen on? Tietomallintamisen ja tietomallin määrittely ei ole yksiselitteistä. Mallintamisesta on aikojen kuluessa käytetty erilaisia nimikkeitä. Succar on koonnut artikkeliinsa (2009, 359) eri tahojen käyttämiä termejä tietomallintamiseen liittyen (taulukko 1). Termien moninaisuus kuvaa sitä, että eri osapuolet näkevät tietomallintamisen eri tavalla. Käsitteet tietomallintaminen ja tietomalli määritellään kirjallisuudessa monella tavalla. Taulukko 1 Eri tahojen käyttämiä tietomallintamiseen liittyviä nimityksiä (Succar, 2009, 359) Tietomallintamiseen liittyvä nimitys Asset Lifecycle Information System Building Information Modelling Building Pruduct Model BuildingSMART Integrated Design Systems Intergrated Project Delivery nd Modelling Virtual Building Virtual Design and Sonstruction & 4D Pruduct Models Organisaatio tai tutkija, joka nimitystä käyttää Fully Integrated & Automated Technology Autodesk, Bentley Systems, muita tahoja Charles Eastman International Alliance for Interoperability International Council for Research and Innovation in Building and Construction (CIB) American Institute of Architects University of Salfod School of the Built Environment Graphisoft Stanford University Centre for Integrated Facility Engineering Kymmell esittää tietomallin rakennuksen 3D-mallina, johon linkittyy kaikki rakennushankkeen aikana tarvittava tieto suunnittelusta rakennusvaiheeseen ja elinkaareen (Kymmell, 2008, 36). Yleisessä kielenkäytössä tietomallilla voidaan tarkoittaa mitä tahansa tietomallinnusohjelmalla tehtyä rakennuksen digitaalista mallia (Krygiel & Nies, 2008, 26). Toisaalta tietomallit voidaan määritellä sisältämänsä tiedon mukaan paikaksi, johon on koottu kaikki rakennusta koskeva informaatio (Smith & Tardif, 2009, 62, Howell & Batcheler, 2005, 1). Tietomalli toimii säilytyspaikkana rakennushankkeen tiedoille. Tietomallin käyttäminen säilytyspaikkana vaatii ohjelmistoja, joilla tietoa voidaan lisätä tai sitä voidaan jatkokäyttää mallista (Batzanajac & Kiviniemi, 2007). Hietasen (2005, 28) mukaan tietomallit ovat uusi tapa tuottaa, jäsennellä ja välittää tietoa. Tie- 4

10 tomalleissa tieto ja sen esitystapa on erotettu toisistaan. Samaa tietoa voidaan esittää eri muodossa, esimerkiksi eri suunnista kuvatuissa leikkauskuvissa. Tietomallintamiseen liittyy vahvasti mallin objektilähtöisyys. Objektien avulla tietokone voi käsitellä mallin tietoja rakennuksen osina, ei pelkästään viivoina tai geometrioina (Hietanen, 2005, 29). Eastmanin ym. (2011, 19, 2006, 2) mukaan perusideana on, että tietomallinnustyökalun objektit määritellään eri parametrien mukaan, osa määräytyy käyttäjän, osa objektien keskinäisten suhteiden mukaan. Parametrimäärittelyn vuoksi mallin tiedot ovat yhteydessä toisiinsa (Krygiel & Nies, 2008, 26). Kiviniemi ym. (2008, 8) määrittelee tietomallin objektilähtöiseksi malliksi, rakennusprosessin digitaaliseksi esitykseksi, joka parantaa tiedonsiirtoa ja sen yhteensopivuutta digitaalisessa muodossa. Malli voi sisältää geometriaa 2D- tai 3D-muodossa, mutta se ei ole välttämätöntä. Tietomallintaminen voidaan myös määritellä projektin tiedonhallinnaksi tiedon luomisesta ja tarkentamisesta sen käyttöön asti. Tietomallintaminen sisältää ajatuksen, että oikean tiedon on oltava saatavilla oikeilla ihmisillä oikeaan aikaan. (Jernigan, 2008, 317) Model Nova hankkeen alussa tutkijat haastattelivat suomalaisten yritysten edustajia ja heidän puheessaan tietomallintaminen käsitettiin yksinkertaisimmillaan 3Dsuunnitteluksi. Tietomallintaminen nähtiin myös paikkana, jossa rakennushankkeen tieto on, tai uutena tapana suunnitella tai johtaa rakennushanketta. Haastateltujen vastaukset tietomallintamisen merkityksestä tulevaisuudessa kohdentuivat yhteiseen tietomalliin ja hankeosapuolten yhteiseen toimintaan. Tietomallintamisella voidaan siis puhekielessä tarkoittaa pelkästään 3D-suunnittelua, mutta lähemmin tarkastellessa käsite tietomallintaminen tarkoittaa mallia, joka rakentuu objekteista ja jonne on koottu rakennushankkeessa tarvittava tieto. Tiedonhallinta mallin avulla ulottuu tiedon luomisesta sen käyttöön asti. 2.2 Tietomallintamisen historia Mallintamisen käsite esitettiin ensimmäisen kerran jo silloin, kun ensimmäiset suunnitteluohjelmat ilmestyivät (Eastman ym., 2011, 354) luvulla USA:n auto- ja lentokoneteollisuuden piirissä kehitettiin ensimmäiset kaupalliset CADsuunnitteluohjelmat. Tuolloin, kuten myös myöhemmin, CAD tarkoitti 2Dpiirtämistä graafisten symbolien avulla. Ensimmäiset 3D-sovellukset julkaistiin samalla vuosikymmenellä. (Hänninen ym., 2010, 121) 5

11 Tietomallintamista rajoitti aluksi riittävän tehokkaiden tietokoneiden kalleus ja myöhemmin CAD-suunnittelun leviäminen yleiseksi käytännöksi. Tutkimustyö tietomallintamisen yleistämiseksi kuitenkin jatkui. (Eastman ym., 2011, 354) 1990-luvulla tietomallintamisen tutkiminen keskittyi lähinnä yhteisen tiedonvaihtoon tarvittavan teknologian kehittämiseen ja standardien luomiseen. (Penttilä ym., 2007, 608) Tällöin luotiin perusta objektilähtöiselle mallintamiselle (Eastman ym., 2011, 354). Suomessa Tekes käynnisti 1997 kuusivuotisen VERA-teknologiaohjelman, Tietoverkottunut rakennusprosessi. Ohjelman tavoitteena oli edistää tietotekniikan hyödyntämistä kiinteistö- ja rakennusalan prosesseissa ja tiedonhallintaa koko rakennuksen elinkaaren ajaksi. (Tekes, 2002) Ohjelman aikana ohjelmistotalot kehittelivät ja parantelivat monia tietomallipohjaisia ohjelmia, kuten Tekla rakennesuunnitteluohjelmaa, Solibri tietomallien selaukseen ja tarkastamiseen soveltuvaa ohjelmaa, Progman talotekniikkasuunnitteluohjelmaa ja Tocoman kustannuslaskentaohjelmaa. (Hänninen ym., 2010, 110) Tietomallintamisen pilottiprojektit aloitettiin 2000-luvun alussa, joista ensimmäisiä oli nykyisen Aalto-yliopiston, silloin Teknillisen korkeakoulun päärakennuksen luentosalin remontti, nk. HUT600-projekti ( ), joka suunniteltiin mallintamalla (Hänninen ym., 2010, 113). Suunnitelmien yhteensovittamisessa käytettiin IFCtiedonsiirtoformaattia (Penttilä ym., 2007, ). Vuonna 2002 käynnistettiin ProIT Tuotemallitieto rakennusprosessissa projekti, jonka tavoitteena oli luoda yhteinen mallinnuskäytäntö ja varmistaa suunnittelijoiden laatimien tuotemallien hyötykäyttö määrä- ja kustannuslaskennassa. Projektin tuloksena julkaistiin tuotemallintamisen yleiset ohjeet. (Kiviniemi, 2006) 2000-luvun loppupuolella suuret rakennusliikkeet ovat tehneet useita tietomallinnuksen pilottikohteita. Vuonna 2007 Senaatti-kiinteistöt julkaisi omat tietomalliohjeensa, joissa vaadittiin IFC-standardin mukaisten mallien käyttöä. Parhaillaan käynnissä olevan COBIM hankkeen tavoitteena on kehittää Senaatti-kiinteistöjen mallintamisohjeista kansalliset rakennus- ja kiinteistöalalle soveltuvat mallintamisohjeet. (Rakennustieto Oy, 2011) Tietomallintamisen kehittyminen ei ole pysähtynyt. Rakennushankkeessa kaikilla suunnittelijoilla on omat mallinsa, jolloin tieto on hajautettu useampaan malliin. Eri mallien yhdistämisessä käytetään IFC-tiedonsiirtoformaattia, jonka kanssa kaikki 6

12 suunnitteluohjelmistot ovat yhteensopivia. Perusoletuksena on, että IFC-malli on päämalli. PRE-ohjelman DRUM-työpaketin tavoitteena on kuitenkin kehittää transaktiopohjaisia tiedonsiirtomenetelmiä, jolloin eri malleissa oleva tieto saisi pysyä natiivimuodossaan hajautettuna eri ohjelmistoille ja vain tarvittavat osat tiedoista julkaistaisiin IFC-formaatissa muiden ohjelmistojen käytettäväksi nk. pilven kautta. (Suomi, 2011) Tietomallintamisen kehittyminen ja sitä kohtaan osoitettu kiinnostus kertoo, että tietomallintamisen uskotaan hyödyttävän rakennushankkeen eri vaiheita. Kirjallisuudessa onkin esitetty paljon hyötyjä, joita tietomallintamisella voidaan saavuttaa. 2.3 Tietomallintamisen hyödyt kirjallisuuden esittäminä Kirjallisuudessa esitetään tietomallintamisen hyödyttävän rakennushankkeen eri osapuolia. Omistajalle tietomallintaminen tuottaa hyötyä jo ennen rakentamisen alkamista. Manningin ja Messnerin (2008, 1) mukaan mallin avulla hankkeesta saadaan yksityiskohtaista tietoa, joka parantaa päätöksentekoa ja jolla voidaan vähentää muutoskustannuksia. Karkea kustannustieto auttaa arvioimaan taloudellista kannattavuutta. Kannattamattomat investoinnit voidaan näin ollen hylätä jo ennen rakentamista. Jos hanke osoittautuu kannattavaksi, voidaan tulevan rakennuksen toiminnallisuuteen ja laatuun vaikuttaa jo varhaisessa suunnitteluvaiheessa. (Eastman ym., 2011, 26-29) Azharin ym. (2008, 3) mukaan tietomallintaminen auttaa arvioimaan rakennuksen elinkaaren aikaisia kustannuksia ja ekologisuutta. Yanin ja Damienin (2008, 4) sekä Azharin ym. (2008, 3) mukaan tietomallin avulla suunnittelijat voivat tehdä keskenään yhteistyötä aikaisemmassa vaiheessa. Mallintaminen helpottaa tiedon siirtymistä, jolloin suunnitteluprosessi nopeutuu ja samalla kustannukset vähenevät. Eastman ym. (2011, 19-26) esittää yhtenä tietomallintamisen tarjoamana hyötynä sen havainnollisuuden. Tietomallintaminen selkeyttää suunnitteluratkaisuja ja niistä kommunikoimista suunnittelijoiden kesken. Azhar ym. (2008, 3) toteaa visuaalisuudesta olevan hyötyä myös asiakkaalle. Kolmiulotteinen visualisointi helpottaa tarjottujen suunnitteluratkaisujen ymmärtämistä. Tietomallintamisen aikaansaama suunnitelmien laadun parantuminen mainitaan monesti tietomallintamisen hyödyistä kerrottaessa (Eastman ym., 2011,, Yan & Damien, 2008, 4, Azhar ym., 2008, 3). Eastman ym. (2011, 19-26) toteaa, että tietomallin avulla suunnitteluvirheisiin voidaan puuttua aikaisemmassa vaiheessa. Tieto- 7

13 mallin mahdollistama objektien kontrollointi erilaisten muuttujien avulla vähentää muutoksista syntyviä geometria- tai sijoitteluvirheitä. Muuttujien avulla tehtävät muutokset ovat täsmällisiä ja päivittyvät reaaliaikaisesti joka näkymään. Suunnitelmamuutokset voidaan tarkistaa nopeasti törmäystarkastelulla tai visuaalisesti kaikki suunnitelmat yhdistävästä yhdistelmämallista. (Eastman ym., 2011, 19-26) Eastman ym. (2011, 19-26) tuo esiin tietomallin hyötyinä siitä saatavat määrätiedot. Mallintamalla saadaan tuotettua jo hankkeen alkuvaiheessa määrätietoa tiloista ja materiaaleista. Tämä tieto auttaa hankkeen kustannusten arvioinnissa. Lisäksi 3Dmallilla voidaan tarkastella tilojen sijaintia toisiinsa nähden ja tehdä analyyseja tilojen toimivuudesta. Lisäksi hankkeen kustannuksia voidaan arvioida tietomallin avulla missä tahansa suunnitteluvaiheessa. Alkuvaiheessa kustannukset voidaan määritellä karkeasti, esimerkiksi tilojen neliömetrimäärien tai parkkipaikkojen lukumäärän mukaan, mutta suunnittelun edetessä kustannukset voidaan määritellä objektikohtaisesti. (Eastman ym., 2011, 19-26) Eastmanin ym. (2011, 19-26) ja Azharin ym. (2008, 3) mukaan tietomallista saatavaa määrätietoa materiaaleista ja objekteista voidaan käyttää hyväksi myös materiaalihankinnoissa. Rakennusvaiheessa tietomallin objektitietoja voidaan hyödyntää esimerkiksi valmisosien tilaamisessa. Mallin tarkkuus mahdollistaa myös isompien kokonaisuuksien toimittamisen elementteinä ja komponentteina kuin aiemmin 2Dsuunnitelmilla toimittaessa. (Eastman ym., 2011, 19-26, Azhar ym., 2008, 3) Tietomallintamisen merkittävänä etuna mainitaan sen mahdollistama energiaanalyysien teko jo hankkeen varhaisessa suunnitteluvaiheessa. (Eastman ym., 2011, 19-26, Azhar ym., 2008, 3) Lisäksi etenkin talotekniikkasuunnittelussa tietomallintaminen mahdollistaa dynaamisten simulaatioiden luomisen ja helpottaa simulaatiolaskelmia. Mallin avulla voidaan esimerkiksi tarkastella rakennuksen olosuhteiden muutoksia eri lämpötiloissa. Tietomallista saatavaa dataa voidaan käyttää edelleen lähtötietoina mm. kohteen talotekniikan suunnittelussa. (Laine ym., 2007, ) Eastamin ym. (2011, 19-26) mukaan tietomallintamisesta on hyötyä suunnittelun lisäksi myös työmaan toteutuksessa. Rakentamisaikataulu voidaan suunnitella käyttäen hyväksi 3D-mallien objektitietoja. Työmaasta on mahdollista luoda myös simulaatio, joka näyttää rakennuksen toteuttamisen ja paljastaa samalla mahdolliset on- 8

14 gelmakohdat, kuten työvoiman tai välineiden puutteen ja turvallisuusongelmat. (Eastman ym., 2011, 19-26) Tietoa Finland Oy:n suoritti vuonna 2009 haastattelututkimuksen tietomallintamisen hyödyistä korjausrakennushankkeissa. Tietomallintamisen nähtiin tuottavan lisäarvoa päätöksentekoon etenkin ennen investointipäätöstä kustannus- ja energialaskelmien avulla. Tietomallin avulla voitiin tuottaa tietoa myös urakkalaskennan ja kustannuslaskennan helpottamiseksi. Keskeisenä hyötynä nähtiin myös tietomallin avulla tehtävät törmäystarkastelut, jotka nopeuttivat ongelmakohtien paikantamista suunnitelmista. Suunnitelmien laadun nähtiin parantuvat tietomallintamisen myötä mm. etupainoisemman suunnittelun ja suunnitelmien suuremman tietosisällön ansiosta. Tietomallia voitiin hyödyntää työmaalla tuotannonohjauksessa, töiden yhteensovittamisessa ja materiaalivalmistuksen ohjauksessa. Lisäksi tietomallintamisen hyötyinä koettiin mallin havainnollisuus, jonka nähtiin parantavan tiedonkulkua ja yhteistyötä hankkeen osapuolten välillä. (Mäki ym., 2010, 7-16) Taulukkoon 2 on koottu kirjallisuudessa mainitut tietomallintamisen hyödyt vaiheittain. Ennen hankkeen aloitusta tietomallintamisesta on hyötyä kannattavuuden arvioinnissa ja toiminnallisuuden tarkastelussa. Suunnitteluvaiheessa tietomallintaminen helpottaa suunnittelutyötä, parantaa suunnitelmien laatua ja helpottaa niiden tarkastamista. Tietomallista saatavat määrätiedot ovat hyödyksi hankinnoissa ja kustannuksia arvioitaessa. Myös erilaiset simulaatiot ja automaattiset laskelmat ovat mahdollisia. Työmaavaiheessa tietomallia käytetään hyödyksi aikataulusuunnittelussa. Taulukko 2 Kirjallisuudessa esitettyjä hyötyjä rakennushankkeen eri vaiheissa Rakennushankkeen vaihe Tietomallintamisen hyödyt Hankesuunnittelu Kannattavuuden arviointi Rakennuksen toiminnallisuuden arviointi Ekologisuuden ja energiatehokkuuden arviointi Suunnitteluvaihe Energia-analyysien teko Suunnitteluratkaisujen simulaatiot Havainnollisuus Yhteistyön parantuminen Suunnitelmien laadun parantuminen Törmäystarkastelut Määrätiedot Rakentamisvaihe Määrätiedot Aikataulusuunnittelu Työmaasuunnittelu 9

15 2.4 Tietomallintamisen käytön haasteet kirjallisuuden esittäminä Tietomallintamisen hyötyjen lisäksi kirjallisuudessa esitetään myös haasteita tietomallintamisen käyttöönotossa. Tietomallintamista koskeva kirjallisuus näkee tietomallintamisen haasteina mm. yhteistyön ongelmat, jos hankkeen kaikki suunnittelijat eivät käytä tietomallintamista. Tällöin jonkun on rakennettava tietomalli paperisuunnitelmien pohjalta muiden käyttöön. Tietomallin käyttöä voivat hankaloittaa myös juridiset kysymykset, kuten kysymys siitä, kuka omistaa mallit ja analyysit ja kuka maksaa niistä. (Eastman ym., 2011, 26-29) Tiedon syöttäminen malliin vie aikaa, mikä voi lisätä työmäärää suunnitteluprosessissa. Syötettyä tietoa hyödyntävät usein eri tahot kuin sen tuottajat ja mallin viejät, mikä johtaa siihen, että kustannusten korvaamisesta joudutaan keskustelemaan. (Azhar ym., 2008, 7-8) Ongelmallisia ovat myös vastuukysymykset, esimerkiksi kuka vastaa tietomalliin vietävästä tiedosta ja sen oikeellisuudesta (Rosenberg, 2007, 2). Aikataulun ja kustannusten liittäminen tietomalliin voi tuottaa ongelmia eri ohjelmistojen välillä, jos tiedot eivät siirry sujuvasti ohjelmasta toiseen. Jonkun on oltava vastuussa tiedon siirtymisestä ja virheettömyydestä. (Azhar ym., 2008, 7-8) Mäen ym. (2010) haastattelututkimuksessa käsitellään myös tietomallintamisen haasteita korjausrakentamisessa. Haastatellut toivat esiin monia tietomallintamiseen liittyviä haasteita, kuten hankkeiden kireät suunnitteluaikataulut. Haastateltujen mielestä tietomallista tuotettujen piirustusten laatu ei vastannut totuttua. Mallin tiedostokoot olivat isoja, eivätkä ohjelmat aina toimineet kunnolla. Myös tietomallinnushankkeiden koordinointi nähtiin haastavana ja siihen kaivattiin ammattimaisempaa otetta. Hankkeen sisällä tietomallintamisen koettiin kyllä parantavan ja lisäävän yhteistyötä, mutta toisaalta virheiden näkyvä esilletulo saattoi aiheuttaa ongelmia henkilöiden välillä. Suurena haasteena koettiin, että osaamista mallintamiseen ei ollut vielä riittävästi, lisäksi asenteet tietomalleja kohtaan nähtiin osittain negatiivisina. Haastatteluissa tuli esiin myös epäilyjä siitä, onko tietomallintamisesta hankkeelle todella hyötyä, ja alentaako se esimerkiksi kustannuksia. (Mäki ym., 2010, 22-27) Kirjallisuuden ja aiempien tutkimusten perusteella tietomallintamisen käyttöönotto ei suju ongelmitta. Diplomityössä pyritään löytämään ratkaisuja ongelmien poistamiseksi tarkastelemalla suunnittelua ja rakentamista toiminnan teorian näkökulmasta, hyödyntäen toimintajärjestelmän ja ristiriidan käsitteitä. Seuraavassa luvussa perehdytään tarkemmin toiminnan teoriaan. 10

16 3 Teoreettinen viitekehys 3.1 Toiminnan teoria Diplomityön teoreettisena viitekehyksenä käytetään toiminnan teoriaa, joka tarkastelee ihmisten ja työryhmien toimintaa sekä niissä esiintyvää muutosta. Teoria perustuu psykologi Vygotskyn teoriaan (1978) jota ovat myöhemmin kehittäneet mm. Leontjev (1977) ja Suomessa Engeström (1987). Toiminnan teorian peruskäsitteenä on kohteellinen, kulttuurisesti välittynyt toiminta. Kohteellisuus tarkoittaa, että toiminta ei ole mitä tahansa satunnaista tekemistä, vaan se suuntautuu johonkin. Kulttuurinen välittyneisyys tarkoittaa toiminnan välittymistä kulttuurissa kehitettyjen välineiden, kuten työkalujen, käsitteiden tai merkkien välityksellä. Välineiden lisäksi toimintaan vaikuttavat säännöt, yhteisö ja työnjako. (Engeström, 2004, 9-11) Toiminnan teoria selittää ihmisen toimintaa viiden periaatteen avulla. Nämä ovat toimintajärjestelmä, moniäänisyys, historiallisuus, ristiriidat muutoksen ja kehityksen lähtökohtana sekä ekspansiiviset muutokset. Seuraavissa kappaleissa on esitetty lyhyesti näitä periaatteita. (Engeström, 2001, ) Toimintajärjestelmä Toiminnan teorian ensimmäinen periaate on tarkasteluyksikkönä toimiva yhteinen, kohteellinen, artefaktien avulla välittynyt toimintajärjestelmä (Engeström, 2001, 136). Toimintajärjestelmä on kehittynyt Vygotskyn (1978) ja Leontjevin (1981) laatimasta yksilön tai yhteisön toimintaa kuvaavasta yksinkertaisesta kolmiomallista (kuva 1). Kolmion kulmat ovat tekijä, kohde ja väline. Toiminnan teorian mukaan kaikki toiminta kohdistuu johonkin kohteeseen. Kohde voi olla materiaalinen esine, mutta sillä voidaan tarkoittaa myös abstraktimpaa asiaa, kuten suunnitelmaa tai ideaa. (Leontjev 1977, Kuutti, 1995, 27) Kohde muotoutuu tulokseksi, joka kuvaa koko toiminnan motiivia. (Engeström, 1998, 44) Toimintajärjestelmässä välittymisellä tarkoitetaan välineen roolia tekijän ja kohteen vuorovaikutuksessa. Välineet ovat esineitä, merkkejä tai asioita, joita ihminen käyttää kohdistaessaan toimintaa johonkin kohteeseen. Välineet, kuten työkalut, merkit ja symbolit antavat ihmiselle vaikuttamisen keinoja ja tekevät ihmisestä yhteiskunnallisen olennon. Välittyminen korostaa sosiaalisia tekijöitä sekä toimijan ja ympäristön vuorovaikutusta. (Vygotsky 1978, 54, Engeström, 1998, 44-45) 11

17 Esimerkiksi väliseinän muuraaminen voidaan nähdä toimintana, jonka tarkoituksena on erottaa kaksi tilaa toisistaan. Toiminnan kohteena on seinä. Toiminta välittyy esineiden, kuten muurauskauha, ja merkkien, kuten suunnitelmat, kautta. Suunnitelmat puolestaan ovat suunnittelijan toiminnan kohde. Kuva 1 Työtoiminnan yksinkertainen malli (Vygotsky 1978, 54) Yksinkertainen kolmiomalli kuvaa yksilön kulttuurisesti välittyneitä tekoja. Mallilla ei kuitenkaan pysty kuvaamaan yksilön, tekojen ja yhteisön toiminnan välistä suhdetta. Engeström (1987, 78) esittääkin kehittyneemmän version toimintajärjestelmästä (kuva 2), jossa yksinkertainen kolmio on täydennetty kollektiivisella ulottuvuudella: yhteisöllä, työnjaolla ja säännöillä. (Engeström, 1998, 41-48) Kuva 2 Toimintajärjestelmän rakenne (Engeström 1987, 78) 12

18 Tällä täydennetyllä toimintajärjestelmän mallilla voidaan kuvata yksilön ja yhteisön toiminnan välistä suhdetta. Toimintajärjestelmässä tekijänä voi olla edelleenkin yksittäinen työntekijä tai ryhmä. Yhteisö tarkoittaa kaikkia niitä toimijoita, jotka jakavat saman kohteen. Esimerkiksi samassa rakennushankkeessa toimivat eri alojen suunnittelijat, urakoitsijat ja rakennuttaja muodostavat yhteisön. (Engeström, 1998, 41-48) Tekijän ja kohteen välillä vaikuttavat välineet, kuten yksinkertaisessa kolmiomallissakin. Tekijän ja yhteisön toimintaa määrittävät säännöt. Esimerkiksi rakennushankkeessa sääntöinä toimivat hankkeen aikataulu ja budjetti, joita toimijoiden on noudatettava. Kohteen ja yhteisön välillä vaikuttaa työnjako, joka viittaa tehtävien, päätösvallan ja etujen jakautumiseen toimintajärjestelmän eri jäsenten kesken. (Engeström, 1998, 41-48) Moniäänisyys Toinen toiminnan teorian periaate on moniäänisyys. Toimintajärjestelmän yhteisössä on osanottajia monista erilaisista taustoista, heillä on eri näkökulmia ja intressejä. Näkökulmien ja intressien erilaisuutta kutsutaan moniäänisyydeksi. Moniäänisyys voi toimia sekä ongelmien aiheuttajana että uusien innovaatioiden lähteenä. (Engeström, 2001, ) Kuvassa on 3 on esitetty esimerkkinä arkkitehdin toimintajärjestelmä. Arkkitehdin yhteisöön kuuluu mm. rakennesuunnittelija, talotekniikkasuunnittelija, rakennuttaja, eri viranomaiset ja asiakas. Kaikilla osapuolilla on omat näkökulmansa ja kiinnostuksensa, jotka vaikuttavat arkkitehdin työhön. Kuva 3 Toimintajärjestelmän moniäänisyys. Esimerkiksi arkkitehdin toimintajärjestelmän yhtei- sössä kuuluvat muiden suunnittelijoiden, rakennuttajan, viranomaisten ja asiakkaan äänet ja mie- lipiteet. 13

19 3.1.3 Historiallisuus Historiallisuus on toiminnan teorian kolmas periaate. Toimintajärjestelmät muodostuvat ja muuttuvat pitkien ajanjaksojen kuluessa, kun esimerkiksi toiminnan kohde, välineet tai tekijät muuttuvat. Muutokset toiminnassa voivat ilmetä häiriöinä, joita voidaan ymmärtää toiminnan ja kohteen historiallisen tarkastelun kautta. (Engeström, 2001, ) Esimerkiksi suunnitteluvälineiden kehittyminen kynästä ja paperista tietokoneavusteiseksi on vaatinut suunnittelijoilta uusien taitojen omaksumista. Samankaltaista opettelua vaaditaan siirtymiseksi 2D-suunnittelusta tietomallintamiseen. Välineiden muuttuessa myös toiminnan kohde on muuttunut piirustuksista tietokoneella tehtyjen kuvien kautta tietomalliin (kuva 4). Kuva 4 Toimintajärjestelmässä historiallisuus näkyy mm. välineiden kehittymisenä. Suunnittelu- työkalujen kehittyminen kynästä ja paperista tietokoneavusteiseen suunnitteluun ja tietomallin- tamiseen on muuttanut myös toiminnan kohdetta. Historiallisessa analyysissä eritellään toiminnassa tapahtuneet merkittävät muutokset ja niihin johtaneet ristiriidat. Analyysin tarkoituksena on ymmärtää nykyistä toimintaa, siinä esiintyviä häiriöitä sekä hahmottaa toiminnan seuraavia kehitysvaiheita. (Engeström, 2004, 62) Ristiriidat muutoksen ja kehityksen lähtökohtana Ristiriidoilla on keskeinen rooli toimintajärjestelmän muutoksen ja kehityksen lähtökohtana. Ristiriidat ovat toimintajärjestelmän sisälle ja eri toimintajärjestelmien välille keräytyneitä jännitteitä. (Engeström, 2001, ) Toimintajärjestelmän ristiriitoja ei voi havaita suoraan, mutta ne ovat havaittavissa ilmentymiensä kautta, kuten häiriöinä tai konflikteina. Ristiriitojen kärjistyessä jossain toimintajärjestelmän osassa tapahtuu laadullinen muutos, joka vie eri suuntaan kuin vallitseva toimintalogiikka. Ristiriitaa ei voida poistaa vain yhdistelemällä ja tasapainottamalla kilpailevia päämääriä, vaan uudelleenarvioimalla ja muuttamalla toimintaa. (Engeström & Sannino, 2011, 4) Esimerkiksi tietomallinnushankkeissa ristiriitoja voi aiheuttaa suunnittelun kohteen muuttuminen 2D-suunnitelmista tietomalliksi. Tietomallintaminen muuttaa suunnit- 14

20 telua etupainotteisemmaksi, mikä voi aiheuttaa ristiriitoja suunnitteluaikataulun kanssa, ellei etupainotteisuutta oteta huomioon aikataulussa (kuva 5). Kuva 5 Toimintajärjestelmän ristiriitoja voi aiheuttaa järjestelmän osatekijän muuttuminen. Esi- merkiksi suunnittelijan kohteen muuttuminen piirustuksista tietomalliksi voi aiheuttaa ristiriitoja suunnitteluaikataulun kanssa, ellei tietomallintamisen vaatimaa etupainotteisuutta ole otettu ai- kataulussa huomioon Ekspansiiviset muutokset Viides toiminnan teorian periaate on ekspansiiviset muutokset. Kun ristiriidat toimintajärjestelmässä kärjistyvät, järjestelmän toimijat alkavat kyseenalaistaa vakiintuneita toimintatapoja. Kyseenalaistaminen voi joissakin tapauksissa laajentua koko yhteisön muutosyritykseksi. Toiminnan ekspansiivinen muutos tapahtuu kohteen ja motiivien uudelleenmäärittelyllä. (Engeström, 2001, ) Esimerkiksi rakennusalalla ekspansiivinen muutos on rakennushankkeiden muuttuminen elinkaarihankkeiksi. Rakennuttajan toiminnan kohde muuttuu rakennuksesta rakennuksen elinkaareksi. Samalla urakkasopimukset muuttuvat elinkaaren kattaviksi sopimuksiksi. Myös toiminnan välineet ja yhteisö laajenevat sekä työnjako muuttuu (kuva 6). Ristiriitojen ratkaiseminen ja uuteen tilanteeseen sopeutuminen vaatii ekspansiivista oppimista. Kuva 6 Toimintajärjestelmän osan muuttuminen vaikuttaa myös muihin osiin. Esimerkiksi raken- nuttajan toiminnan kohteen muuttuminen rakennuksesta elinkaarihankkeeksi muuttaa myös so- pimusmalleja. Yhteisö ja välineet muuttuvat myös, samoin työnjako. 15

BIM-koulutus. Tietomalliseminaari 3.10.2014 FinnBuild - buildingsmart Päivi Jäväjä Metropolia AMK

BIM-koulutus. Tietomalliseminaari 3.10.2014 FinnBuild - buildingsmart Päivi Jäväjä Metropolia AMK BIM-koulutus Tietomalliseminaari FinnBuild - buildingsmart Päivi Jäväjä Metropolia AMK Sisältö Miksi? BIM nykytila BIM koulutuksen tarve Englannin toimintatapa BIM koulutuksen sisältö bsf koulutustoimialaryhmä

Lisätiedot

Tietomallintamisen käyttöönoton ongelmat rakennushankkeessa

Tietomallintamisen käyttöönoton ongelmat rakennushankkeessa Tietomallintamisen käyttöönoton ongelmat rakennushankkeessa Jenni Korpela CRADLE, Helsingin yliopisto jenni.korpela [att] helsinki.fi Tietomallintamisella tarkoitetaan rakennuksen kolmiulotteista suunnittelua

Lisätiedot

Rakentamisen tietomallintaminen -tutkimushankkeen esittely

Rakentamisen tietomallintaminen -tutkimushankkeen esittely Rakentamisen tietomallintaminen -tutkimushankkeen esittely Tarja Mäki CRADLE, Helsingin yliopisto tarja.maki [att] helsinki.fi Tietomallintamisella tarkoitetaan uudenlaista geneeristä teknologiaa, jota

Lisätiedot

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Puutekniikan koulutusohjelma Toukokuu 2009 TIIVISTELMÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ Yksikkö Aika Ylivieska

Lisätiedot

Rakentamisen 3D-mallit hyötykäyttöön

Rakentamisen 3D-mallit hyötykäyttöön Rakentamisen 3D-mallit hyötykäyttöön 1 BIM mallien tutkimuksen suunnat JAO, Jyväskylä, 22.05.2013 Prof. Jarmo Laitinen, TTY rakentamisen tietotekniikka Jarmo Laitinen 23.5.2013 Jarmo Laitinen 23.5.2013

Lisätiedot

TIEDONHALLINTA Avain koordinointiin ja tiedon laadun ytimeen

TIEDONHALLINTA Avain koordinointiin ja tiedon laadun ytimeen TIEDONHALLINTA Avain koordinointiin ja tiedon laadun ytimeen Rakennuttamisen ja suunnittelun laadunhallinnan kehitysseminaari, Varkaus 18.3.2015 Toni Teittinen ja Jenni Kaukonen, Capisso Oy MENU Rakentamisen

Lisätiedot

BIM Suunnittelun ja rakentamisen uusiutuvat toimintatavat Teppo Rauhala

BIM Suunnittelun ja rakentamisen uusiutuvat toimintatavat Teppo Rauhala BIM Suunnittelun ja rakentamisen uusiutuvat toimintatavat Teppo Rauhala Proxion 19.10.2015 Proxion BIM historiikkia Kehitystyö lähtenyt rakentamisen tarpeista Työkoneautomaatio alkoi yleistymään 2000 luvulla

Lisätiedot

Skanska Ruskeasuo Larkas & Laine

Skanska Ruskeasuo Larkas & Laine Skanska Ruskeasuo Larkas & Laine Rakennussuunnittelu on muuttunut piirtämisestä rakennusten simuloinniksi. Pelkkä paperikopio ei enää riitä, vaan tilaaja haluaa rakennuksesta usein tietomallin, joka sisältää

Lisätiedot

Solmutyöskentely tietomalliprosessin tehostajana

Solmutyöskentely tietomalliprosessin tehostajana RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Tarvitaanko tätä palkkia? Solmutyöskentely tietomalliprosessin tehostajana Elina Mäkelä, Hannele Kerosuo, Marko Rajala, Tuomas Laine MODEL NOVA New Business Model Based on Process

Lisätiedot

Tietomallintamisen (BIM) käyttö Suomessa Kyselyn tulokset

Tietomallintamisen (BIM) käyttö Suomessa Kyselyn tulokset Tietomallintamisen (BIM) käyttö Suomessa Kyselyn tulokset Kysely tehtiin huhtikuussa 2013. Kyselyn toteuttivat Rakennustietosäätiö RTS ja Suomen buildingsmart yhteistyössä RIBA Enterprises Ltd:n kanssa.

Lisätiedot

Tietomallien käytön nykytilanne Etelä-Karjalassa

Tietomallien käytön nykytilanne Etelä-Karjalassa Tietomallien käytön nykytilanne Etelä-Karjalassa Timo Lehtoviita Saimaan ammattikorkeakoulu Rakennustekniikka Lehtori, TOKA-projektin projektipäällikkö 11.10.2012 Tietomallikysely: Tietomalliosaaminen

Lisätiedot

Built Environment Process Reengineering (PRE)

Built Environment Process Reengineering (PRE) RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Tarvitaanko tätä palkkia? Built Environment Process Reengineering (PRE) InfraFINBIM PILOTTIPÄIVÄ nro 4, 9.5.2012 Tuotemallinnuksen käyttöönotto Built Environment Process Innovations

Lisätiedot

buildingsmart Finland

buildingsmart Finland buildingsmart Finland Tero Järvinen buildingsmart Finland Talotekniikkatoimialaryhmä Finnbuild 2014 03.10.2014 TALOTEKNIIKKATOIMIALARYHMÄN KYSELY Kyselyn tarkoitus Kartoittaa talotekniikan tietomallikäytäntöjä

Lisätiedot

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi Kuvailulehti Tekijä(t) Rautiainen, Joonas Työn nimi Korkotuetun vuokratalon kannattavuus Ammattilaisten mietteitä Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 52 Päivämäärä 03.08.2015 Julkaisun kieli Suomi Verkkojulkaisulupa

Lisätiedot

BIMin mahdollisuudet hukan poistossa ja arvonluonnissa LCIFIN Vuosiseminaari 30.5.2012

BIMin mahdollisuudet hukan poistossa ja arvonluonnissa LCIFIN Vuosiseminaari 30.5.2012 BIMin mahdollisuudet hukan poistossa ja arvonluonnissa LCIFIN Vuosiseminaari 30.5.2012 RIL tietomallitoimikunta LCI Finland Aalto-yliopisto Tampereen teknillisen yliopisto ja Oulun yliopisto Tietomallien

Lisätiedot

Miten kehittyy yksityismetsien metsäsuunnittelu?

Miten kehittyy yksityismetsien metsäsuunnittelu? Miten kehittyy yksityismetsien metsäsuunnittelu? Taksaattoriklubin kevätseminaari 25.3.2014 Raili Hokajärvi Miten kehittyy yksityismetsien metsäsuunnittelu? Hokajärvi, Raili: Metsäsuunnitteluprosessin

Lisätiedot

TOKA -projekti. Pysyvää tietomalliosaamista rakennusalan toimijoille. Etelä-Karjalassa. Infotilaisuus 7.6.2012

TOKA -projekti. Pysyvää tietomalliosaamista rakennusalan toimijoille. Etelä-Karjalassa. Infotilaisuus 7.6.2012 TOKA -projekti Pysyvää tietomalliosaamista rakennusalan toimijoille Etelä-Karjalassa. Infotilaisuus 7.6.2012 Mikä on tietomalli? BIM = Building Information Model Rakennuksen tietomalli, (myös rakennuksen

Lisätiedot

Oppivat tuotantokonseptit uusi näkökulma tuotantokonseptien ja välineiden kehittämiseen yrityksissä

Oppivat tuotantokonseptit uusi näkökulma tuotantokonseptien ja välineiden kehittämiseen yrityksissä Oppivat tuotantokonseptit uusi näkökulma tuotantokonseptien ja välineiden kehittämiseen yrityksissä Tuotanto, konseptit, oppiminen yritystoiminnan kehittämisen uudet näkökulmat 25.5.2011 Aalto-yliopiston

Lisätiedot

BUILDINGSMART ON KANSAINVÄLINEN FINLAND

BUILDINGSMART ON KANSAINVÄLINEN FINLAND BUILDINGSMART ON KANSAINVÄLINEN TOIMINNAN TARKOITUS Visio buildingsmartin tavoitteena on vakiinnuttaa tietomallintaminen osaksi rakennetun ympäristön hallintaa. Missio buildingsmart edistää kaikille rakennetun

Lisätiedot

Tietomallin hyödyntäminen asiakkaan investoinnin suunnittelussa

Tietomallin hyödyntäminen asiakkaan investoinnin suunnittelussa Tietomallin hyödyntäminen asiakkaan investoinnin suunnittelussa buildingsmart Finland ja Rakennustieto Tuotetiedon hallinta rakennusprojektin vaatimusten hallinnasta suunnitteluun 13.11.2014 Lauri Kaunisvirta

Lisätiedot

TIETOMALLIPOHJAINEN MÄÄRÄ- JA KUSTANNUSLASKENTA

TIETOMALLIPOHJAINEN MÄÄRÄ- JA KUSTANNUSLASKENTA TIETOMALLIPOHJAINEN MÄÄRÄ- JA KUSTANNUSLASKENTA Erikoistyö Toni Teittinen 194839 2 SISÄLLYS Sisällys... 2 1. Johdanto... 3 2. Dokumentteihin perustuva määrälaskenta... 4 3. Tietomallipohjainen määrälaskenta...

Lisätiedot

INPRO Infrahankkeen kokonaisprosessin ja tietotarpeiden mallintaminen

INPRO Infrahankkeen kokonaisprosessin ja tietotarpeiden mallintaminen 1 INPRO Infrahankkeen kokonaisprosessin ja tietotarpeiden mallintaminen INFRA 2010 ohjelman hankekatsaus Tuotemalliprosessi Jouko Kankainen / Ari-Pekka Manninen Helsinki University of Technology CEM Construction

Lisätiedot

Infra-alan tietomallintaminen ja BuildingSmart -hanke

Infra-alan tietomallintaminen ja BuildingSmart -hanke Infra-alan tietomallintaminen ja BuildingSmart -hanke KEHTO-FOORUMI Tampereella 8.-9.5.2014 Jari Niskanen 6.5.2014 Jari Niskanen 6.5.2014 Infra TM hanke Taustaa, Infra TM-hanke Vuonna 2009 käynnistyi Infra

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

Kulttuuriset käytännöt opetuksessa ja oppimisessa Marianne Teräs

Kulttuuriset käytännöt opetuksessa ja oppimisessa Marianne Teräs Kulttuuriset käytännöt opetuksessa ja oppimisessa Marianne Teräs Esitys koulutuksessa: Maahanmuuttajien ammatillinen koulutus, 20.3.2009 Opetushallitus Esityksen sisältö Lähestymistapoja kulttuuriin ja

Lisätiedot

IPT-hanke: Kehitysvaihe -työpaja Työpaja 5: Kokoushotelli Gustavelund 26.-27.5.2015

IPT-hanke: Kehitysvaihe -työpaja Työpaja 5: Kokoushotelli Gustavelund 26.-27.5.2015 Integroitujen projektitoimitusten kehittäminen johtavien tilaajien ryhmähankkeena (IPT-hanke) IPT-hanke: Kehitysvaihe -työpaja Työpaja 5: Kokoushotelli Gustavelund 26.-27.5.2015 IPT-hanke; kehitysvaihe-työpaja

Lisätiedot

RIL tietomalliseminaari Länsimetron 5D-mallinnus. Länsimetro Oy 13.10.2011

RIL tietomalliseminaari Länsimetron 5D-mallinnus. Länsimetro Oy 13.10.2011 RIL tietomalliseminaari Länsimetron 5D-mallinnus Länsimetro Oy 13.10.2011 Länsimetro virtuaalisesti 2 Länsimetromalli Tekes hanke 5D- Tietomalli: 3D = rakenteet ja laitteet, 4D = aika, 5D =määrätiedot,

Lisätiedot

Rakenteiden mallintaminen mallit hyötykäyttöön Case Skanska

Rakenteiden mallintaminen mallit hyötykäyttöön Case Skanska Betonipäivät 2014 Rakenteiden mallintaminen mallit hyötykäyttöön Case Skanska Ilkka Romo Skanska Oy 1 Tietomallintaminen Skanskassa Skanska mallinnuttaa suunnittelijoilla pääsääntöisesti kaikki omat projektikehityshankkeensa

Lisätiedot

Suunnittelutyökalu kustannusten ja päästöjen laskentaan

Suunnittelutyökalu kustannusten ja päästöjen laskentaan Suunnittelutyökalu kustannusten ja päästöjen laskentaan TERÄSRAKENTAMISEN T&K-PÄIVÄT 28.-29.5.2013 Mauri Laasonen Tampereen teknillinen yliopisto Tietomallin hyödyntäminen Mallissa on valmiina runsaasti

Lisätiedot

ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto

ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto Serve Research Brunch 24.10.2013 Esityksen sisältö ATLAS-hanke lyhyesti ATLAS-kartan kehittäminen:

Lisätiedot

Avoimella tiedonsiirrolla kohti kulttuurimuutosta 3.4.2014

Avoimella tiedonsiirrolla kohti kulttuurimuutosta 3.4.2014 Avoimella tiedonsiirrolla kohti kulttuurimuutosta 3.4.2014 Mitä mallintamisella tavoitellaan Tuottavuuden parantamista Virheiden vähenemistä Laatua Kustannustenhallintaa Määrätietoutta Kommunikoinnin ja

Lisätiedot

LIIKENNEVIRASTO SIIRTYY TILAAMAAN TIETOMALLEJA SILTAHANKKEISSA TILAAJA AVAINASEMASSA TIETOMALLIEN KÄYTÖLLE!

LIIKENNEVIRASTO SIIRTYY TILAAMAAN TIETOMALLEJA SILTAHANKKEISSA TILAAJA AVAINASEMASSA TIETOMALLIEN KÄYTÖLLE! LIIKENNEVIRASTO SIIRTYY TILAAMAAN TIETOMALLEJA SILTAHANKKEISSA TILAAJA AVAINASEMASSA TIETOMALLIEN KÄYTÖLLE! RIL 13.10.2011 Juha Noeskoski LIIKENNEVIRASTON SIIRTYY TILAAMAAN TIETOMALLEJA SILTAHANKKEISSA

Lisätiedot

Tuotemallin hyödyt rakentamisessa

Tuotemallin hyödyt rakentamisessa 1 Tuotemallin hyödyt rakentamisessa Tuomas Särkilahti ProIT-seminaari 29.9.2004, FinnBuild Skanskan tavoitteet mallintamisessa 2 kehittää, testata ja ottaa käyttöön tuotemallintamiseen perustuva prosessi

Lisätiedot

Pilotti: Mallipohjaisen radanrakennustyömaan dynaamisen ohjausjärjestelmän kehittäminen. Pilottisuunnitelma

Pilotti: Mallipohjaisen radanrakennustyömaan dynaamisen ohjausjärjestelmän kehittäminen. Pilottisuunnitelma 1 (7) BUILT ENVIRONMENT PROCESS RE-ENGINEERING (PRE) WP5: InfraFINBIM Pilotti: Mallipohjaisen radanrakennustyömaan dynaamisen ohjausjärjestelmän kehittäminen Pilottisuunnitelma Muutoshistoria: Versio Pvm

Lisätiedot

Kansalliset tietomallivaatimukset - COBIM. 13.10.2011 Kari Ristolainen - alkup. Juha Valjus / Finnmap / 06.10.2011

Kansalliset tietomallivaatimukset - COBIM. 13.10.2011 Kari Ristolainen - alkup. Juha Valjus / Finnmap / 06.10.2011 Kansalliset tietomallivaatimukset - COBIM 13.10.2011 Kari Ristolainen - alkup. Juha Valjus / Finnmap / 06.10.2011 AIEMPIA OHJEITA JA VAATIMUKSIA 2004-2005 2007 Jne 2 COBIM 2011, VERTAILUKOHTIA JA LÄHTÖTIETOJA

Lisätiedot

SOSIAALITYÖN TUKEMASSA SOSIAALITYÖTÄ. Rovaniemi 13.04.2010 4.5.2010 AN 1

SOSIAALITYÖN TUKEMASSA SOSIAALITYÖTÄ. Rovaniemi 13.04.2010 4.5.2010 AN 1 SOSIAALITYÖN PROSESSIKUVAUKSET TUKEMASSA SOSIAALITYÖTÄ Rovaniemi 13.04.2010 Asta Niskala 4.5.2010 AN 1 Sosiaalityön määritelmä Sosiaalityö kohdistuu ihmisten ja heidän sosiaalisessa ympäristössään olevien

Lisätiedot

LEAN CONSTRUCTION MUUTTAA RAKENNUSALAN RAKENTEITA JA KULTTUURIA - Constin LCIFIN2 kehityshanke

LEAN CONSTRUCTION MUUTTAA RAKENNUSALAN RAKENTEITA JA KULTTUURIA - Constin LCIFIN2 kehityshanke LEAN CONSTRUCTION MUUTTAA RAKENNUSALAN RAKENTEITA JA KULTTUURIA - Constin LCIFIN2 kehityshanke Rakennettu ympäristö tulosseminaari 3.10.2014 Juha Salminen TkT, Kehitysjohtaja, Consti Yhtiöt Kumppanisi

Lisätiedot

BIM:n mahdollisuudet hukan poistossa ja arvonluonnissa

BIM:n mahdollisuudet hukan poistossa ja arvonluonnissa BIM:n mahdollisuudet hukan poistossa ja arvonluonnissa 1 Lean ja BIM yhdessä tuottavat lisäarvoa Design Factory, Espoo, 30.05.2012 Prof. Jarmo Laitinen BIM??? 2 Onko BIM pelkkää hypetystä, vai realismia?

Lisätiedot

BIM Metropoliassa 21.11.2013. Päivi Jäväjä, yliopettaja Metropolia AMK

BIM Metropoliassa 21.11.2013. Päivi Jäväjä, yliopettaja Metropolia AMK BIM Metropoliassa 21.11.2013 Päivi Jäväjä, yliopettaja Metropolia AMK Metropolia lyhyesti Suomen suurin ammattikorkeakoulu Toiminut vuodesta 2008, kun silloinen Stadia ja Evtek yhdistyivät Neljä koulutusalaa

Lisätiedot

Built Environment Process Reengineering (PRE)

Built Environment Process Reengineering (PRE) RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Tarvitaanko tätä palkkia? Built Environment Process Reengineering (PRE) Kohti kulttuurimuutosta Tiina Perttula Built Environment Process Innovations Reengineering Tuottavuus Infra-ala

Lisätiedot

Tietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna

Tietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna Tietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna Laadullinen, verbaalinen, tulkinnallinen aineisto kootaan esimerkiksi haastattelemalla, videoimalla, ääneenpuhumalla nauhalle, yms. keinoin.

Lisätiedot

Tietomallien avulla kohti parempaa rakennushankkeen tiedonhallintaa. 13.10.2012 Timo Lehtoviita. Taustaa

Tietomallien avulla kohti parempaa rakennushankkeen tiedonhallintaa. 13.10.2012 Timo Lehtoviita. Taustaa 1 TOKA-projektin (Pysyvää tietomalliosaamista rakennusalan toimijoille Etelä- Karjalaan) aikana 2012-2015 julkaistuja blogi-kirjoituksia (www.saimia.fi/toka) Tietomallien avulla kohti parempaa rakennushankkeen

Lisätiedot

Konenäköpilotti ja muutoslaboratorio. Jani Kemppainen Rakennusteollisuus ry

Konenäköpilotti ja muutoslaboratorio. Jani Kemppainen Rakennusteollisuus ry Konenäköpilotti ja muutoslaboratorio Jani Kemppainen Rakennusteollisuus ry Esiteltävät asiat Konenäköpilotti Muutoslaboratorio Miten muutoslaboratoriota on tarkoitus kokeilla konenäköpilotti-hankkeessa

Lisätiedot

PRE tulosseminaari 14.3.2013. Heikki Halttula, toimitusjohtaja Vianova Systems Finland Oy

PRE tulosseminaari 14.3.2013. Heikki Halttula, toimitusjohtaja Vianova Systems Finland Oy PRE tulosseminaari 14.3.2013 Heikki Halttula, toimitusjohtaja Vianova Systems Finland Oy PRE Tulosseminaari 14.3.2013 mikä muuttuu, miten toimiala tai ansaintalogiikka muuttuu ja millaisia uusia toimijoita

Lisätiedot

FlowIT virtaa IT-hankintoihin

FlowIT virtaa IT-hankintoihin FlowIT virtaa IT-hankintoihin Virpi Kalakoski, Matti Gröhn, Kirsi Jääskeläinen, Tiina Kalliomäki-Levanto, Jani Lukander, Kristian Lukander, Jarno Turunen, Teppo Valtonen, Tiina Vihtonen, Tuija Virtanen

Lisätiedot

VIASYS VDC ASIAKASPÄIVÄ 2016 SUUNNITTELUSTA RAKENTAMISEEN TIETOMALLINTAMINEN JA TIEDONHALLINTA SUUNNITTELIJAN NÄKÖKULMASTA

VIASYS VDC ASIAKASPÄIVÄ 2016 SUUNNITTELUSTA RAKENTAMISEEN TIETOMALLINTAMINEN JA TIEDONHALLINTA SUUNNITTELIJAN NÄKÖKULMASTA VIASYS VDC ASIAKASPÄIVÄ 2016 SUUNNITTELUSTA RAKENTAMISEEN TIETOMALLINTAMINEN JA TIEDONHALLINTA SUUNNITTELIJAN NÄKÖKULMASTA Emil Matintupa 25.5.2016 1 AGENDA 1. Tietomallien rooli tiensuunnitteluprosessissa

Lisätiedot

Tietomallintamisen käytöt rakentamisessa

Tietomallintamisen käytöt rakentamisessa Tietomallintamisen käytöt rakentamisessa Tarja Mäki, Sami Paavola, Hannele Kerosuo ja Reijo Miettinen CRADLE, Helsingin yliopisto etunimi.sukunimi [att] helsinki.fi Tässä artikkelissa tarkastelemme tietomallintamisen

Lisätiedot

Pilotti: [Nimi] Alustava pilottisuunnitelma / Pilotin toteutussuunnitelma

Pilotti: [Nimi] Alustava pilottisuunnitelma / Pilotin toteutussuunnitelma 1 (11) BUILT ENVIRONMENT PROCESS RE-ENGINEERING (PRE) WP5: InfraFINBIM Pilotti: [Nimi] Alustava pilottisuunnitelma / Pilotin toteutussuunnitelma Ehdotusvaiheessa tehdään alustava pilottisuunnitelma. Yksityiskohtainen

Lisätiedot

ebusiness seminaari Helsingissä 6.9.2000

ebusiness seminaari Helsingissä 6.9.2000 ebusiness seminaari Helsingissä 6.9.2000 1 perustettu Turussa 1996 perustava ajatus jatkokehittää vuodesta 1992 käytettyä Majakkaranta Oy:n projektipankkia :n perustajat Olli Vahtera Oy Majakkaranta Oy

Lisätiedot

Sisäilmasto ja kiinteistöpalveluiden järjestäminen elinkaarihankkeissa

Sisäilmasto ja kiinteistöpalveluiden järjestäminen elinkaarihankkeissa Sisäilmasto ja kiinteistöpalveluiden järjestäminen elinkaarihankkeissa Sisäilmastoseminaari 11.3.2015 toimitusjohtaja Tarja Andersson Elinkaarihanke (1) Hankintatapa, joissa tilaajan valitseman palveluntuottajan

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Copyright by Haikala. Ohjelmistotuotannon osa-alueet

Copyright by Haikala. Ohjelmistotuotannon osa-alueet Copyright by Haikala Ohjelmistotuotannon osa-alueet Ohjelmiston elinkaari 1. Esitutkimus, tarvekartoitus, kokonaissuunnittelu, järjestelmäsuunnittelu (feasibility study, requirement study, preliminary

Lisätiedot

HUS-Kiinteistöt Oy:n tietomallipohjainen investointiprosessi

HUS-Kiinteistöt Oy:n tietomallipohjainen investointiprosessi HUS-Kiinteistöt Oy:n tietomallipohjainen investointiprosessi Esitelmä 17.9.-14 HUS-Kiinteistöt Oy:n toimintaympäristö Onnistunut rakennusinvestointi Tietomallipohjainen investointiprosessi Tietomallintamisen

Lisätiedot

Ala muutoksessa Tietomallintaminen on jo täällä. Heikki Halttula Toimitusjohtaja Vianova Systems Finland Oy

Ala muutoksessa Tietomallintaminen on jo täällä. Heikki Halttula Toimitusjohtaja Vianova Systems Finland Oy Ala muutoksessa Tietomallintaminen on jo täällä Heikki Halttula Toimitusjohtaja Vianova Systems Finland Oy Vianova Systems Finland Oy Liikevaihto 5,2 M 35 työntekijää AAA -luottoluokitus Pääosin henkilökunnan

Lisätiedot

Oppeja ja kokemuksia Pisararadan suunnittelun tiedonhallinnasta

Oppeja ja kokemuksia Pisararadan suunnittelun tiedonhallinnasta Oppeja ja kokemuksia Pisararadan suunnittelun tiedonhallinnasta Tietomallintamisen opit infran tilaamisessa ja hyödyntämisessä 3.6.2015, RAKLI Perttu Valtonen, Sweco PM Oy 1 Mitä tietoa suunnitelma sisältää?

Lisätiedot

Built Environment Process Reengineering (PRE)

Built Environment Process Reengineering (PRE) RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Tarvitaanko tätä palkkia? Built Environment Process Reengineering (PRE) PILOTTIPÄIVÄ nro 3, 26.1.2012 Vt 25 parantaminen välillä Meltola-Mustio RS, pilotin esittely Lauri Harjula,

Lisätiedot

Laadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman

Laadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman Laadullinen tutkimus KTT Riku Oksman Kurssin tavoitteet oppia ymmärtämään laadullisen tutkimuksen yleisluonnetta oppia soveltamaan keskeisimpiä laadullisia aineiston hankinnan ja analysoinnin menetelmiä

Lisätiedot

HKR-Rakennuttaja. MITÄ OPITTU PILOTOIMALLA Case: LAPINLAHDEN SAIRAALA. RIL-SEMINAARI POSTITALO 26.10.2010 Aulis Toivonen HKR-Rakennuttaja 10/26/2010

HKR-Rakennuttaja. MITÄ OPITTU PILOTOIMALLA Case: LAPINLAHDEN SAIRAALA. RIL-SEMINAARI POSTITALO 26.10.2010 Aulis Toivonen HKR-Rakennuttaja 10/26/2010 MITÄ OPITTU PILOTOIMALLA Case: LAPINLAHDEN SAIRAALA RIL-SEMINAARI POSTITALO 26.10.2010 Aulis Toivonen HKR-Rakennuttaja HKR-Rakennuttaja RAKENNUSALAN PALVELUJEN HANKINTAKESKUS OSTI VUONNA 2009 VAJAALLA

Lisätiedot

Osaaminen ja innovaatiot

Osaaminen ja innovaatiot Osaaminen ja innovaatiot "Yhtenä ohjelman tärkeimmistä tavoitteista on tukea ja edistää uuden teknologian käyttöönottoa. Kullekin kehityshankkeelle pyritään löytämään kumppaniksi hanke, jossa uutta tietämystä

Lisätiedot

Uusia kokeellisia töitä opiskelijoiden tutkimustaitojen kehittämiseen

Uusia kokeellisia töitä opiskelijoiden tutkimustaitojen kehittämiseen The acquisition of science competencies using ICT real time experiments COMBLAB Uusia kokeellisia töitä opiskelijoiden tutkimustaitojen kehittämiseen Project N. 517587-LLP-2011-ES-COMENIUS-CMP This project

Lisätiedot

Aineiston luovuttaminen tilaajalle KSE13 Tietomallit ja sähköinen aineisto. Matti Kiiskinen 12.2.2014/Telu-koulutus

Aineiston luovuttaminen tilaajalle KSE13 Tietomallit ja sähköinen aineisto. Matti Kiiskinen 12.2.2014/Telu-koulutus Aineiston luovuttaminen tilaajalle KSE13 Tietomallit ja sähköinen aineisto Matti Kiiskinen 12.2.2014/Telu-koulutus KSE 2013, keskeiset muutokset liittyen konsulttityön luovutukseen Asiakirjat -> Aineisto

Lisätiedot

Tietomallipohjainen liiketoiminta RYM-SHOK 2.10.2009 Tietomallipohjaisten prosessien haasteet ja mahdollisuudet omistajille

Tietomallipohjainen liiketoiminta RYM-SHOK 2.10.2009 Tietomallipohjaisten prosessien haasteet ja mahdollisuudet omistajille Jukka Riikonen Tietomallipohjainen liiketoiminta RYM-SHOK 2.10.2009 Tietomallipohjaisten prosessien haasteet ja mahdollisuudet omistajille Viiteympäristö Rakennusinvestoinnit joista yli 1 M :n hankkeisiin

Lisätiedot

Täydellisen oppimisen malli

Täydellisen oppimisen malli Täydellisen oppimisen malli Yrjö Engeström: Perustietoa opetuksesta. Helsinki 1991 Johtaa korkealaatuiseen tietoon Opittavan aineksen itsenäiseen hallintaan Kykyyn soveltaa sitä uusissa tilanteissa Oppilas

Lisätiedot

Urban Design Management ja lisäarvo - Integroiva suunnitteluoperaatio. Tommi Mäkynen 14.12.2007 maekynen@arch.ethz.ch

Urban Design Management ja lisäarvo - Integroiva suunnitteluoperaatio. Tommi Mäkynen 14.12.2007 maekynen@arch.ethz.ch Urban Design Management ja lisäarvo - Integroiva suunnitteluoperaatio Tommi Mäkynen 14.12.2007 maekynen@arch.ethz.ch Mitä arvo on? Arvo on subjektiivinen ja asiakas moninainen Helsinki Design District?

Lisätiedot

Kehittämisen omistajuus

Kehittämisen omistajuus Kehittämisen omistajuus Kuntaliitto 18.4.2013 Tuottava ja hallittu kehittämistoiminta kunnissa hanke (KUNTAKEHTO) Pasi-Heikki Rannisto Kehityspäällikkö, HT Tampereen Palveluinnovaatiokeskus (TamSI) Kehittämistyön

Lisätiedot

Yhteenveto tuotteenhallinnan tiimoilta kertyneistä opeista. Jukka Kääriäinen Jukka.kaariainen@vtt.fi 22.4.2015

Yhteenveto tuotteenhallinnan tiimoilta kertyneistä opeista. Jukka Kääriäinen Jukka.kaariainen@vtt.fi 22.4.2015 Yhteenveto tuotteenhallinnan tiimoilta kertyneistä opeista Jukka Kääriäinen Jukka.kaariainen@vtt.fi 22.4.2015 Sisältö Mistä tietoja koottu? Opit Yhteenveto Mistä tietoja koottu? Nämä tiedot on kerätty

Lisätiedot

Infra 2010 loppuseminaari, Helsinki 5.11.2008 Siltojen tuotemallintamisen ja rakentamisautomaation

Infra 2010 loppuseminaari, Helsinki 5.11.2008 Siltojen tuotemallintamisen ja rakentamisautomaation Infra 2010 loppuseminaari, Helsinki 5.11.2008 Siltojen tuotemallintamisen ja rakentamisautomaation kehittäminen (5D-SILTA) Rauno Heikkilä Oulun yliopisto, Rakentamisteknologian tutkimusryhmä Sisältö 1)

Lisätiedot

Strathclyde-prosessi

Strathclyde-prosessi Strathclyde-prosessi (Materiaali pohjautuu Terry Williamsin luentokalvoihin The Catastrophic Project - an examination of some real-life project failures and an exposure of root causes. Project Management

Lisätiedot

From selling to supporting - using customer data for the benefit of the customer

From selling to supporting - using customer data for the benefit of the customer From selling to supporting - using customer data for the benefit of the customer Hannu Saarijärvi Johdanto Yritykset ovat perinteisesti keskittyneet asiakasdatan hyödyntämisessä (CRM) omiin, yrityksen

Lisätiedot

Ratkaisuja arkeen. 18.11.2014 Suomen metsäkeskus Tuula Jusko HR-tiimin esimies, työsuojelupäällikkö

Ratkaisuja arkeen. 18.11.2014 Suomen metsäkeskus Tuula Jusko HR-tiimin esimies, työsuojelupäällikkö Ratkaisuja arkeen 18.11.2014 Suomen metsäkeskus Tuula Jusko HR-tiimin esimies, työsuojelupäällikkö Muutoksesta toiseen Yksityismetsätalouden organisaatioissa merkittäviä muutoksia Vuoden 2012 alussa Metsäkeskuksia

Lisätiedot

Pilotti: Mallipohjainen radanrakentamisen automaatio. Pilottisuunnitelma

Pilotti: Mallipohjainen radanrakentamisen automaatio. Pilottisuunnitelma LIITE A 1 (9) BUILT ENVIRONMENT PROCESS RE-ENGINEERING (PRE) WP5: InfraFINBIM Pilotti: Mallipohjainen radanrakentamisen automaatio Pilottisuunnitelma Muutoshistoria: Versio Pvm Tila (luonnos / ehdotus

Lisätiedot

HUS-Kiinteistöt Oy:n tietomallinnusohjeet

HUS-Kiinteistöt Oy:n tietomallinnusohjeet HUS-Kiinteistöt Oy:n tietomallinnusohjeet Yleinen osa Versio 1.1 18.02.2009 1. YLEISTÄ Projektien mallinnuksen tavoitteena on, että tietomallien sisältämä tieto on hyödynnettävissä rakennushankkeen kaikissa

Lisätiedot

Tietoliikennepalveluiden palvelutasonhallinnan kehittäminen kohdeyrityksessä

Tietoliikennepalveluiden palvelutasonhallinnan kehittäminen kohdeyrityksessä S-38.3310 Tietoverkkotekniikan diplomityöseminaari Tietoliikennepalveluiden palvelutasonhallinnan kehittäminen kohdeyrityksessä Tuomas Laajanen Työn ohjaaja: Prof. Heikki Hämmäinen Työn valvoja: DI Tom

Lisätiedot

INTELLIGENT ENERGY MANAGEMENT seminaari

INTELLIGENT ENERGY MANAGEMENT seminaari INTELLIGENT ENERGY ANAGEENT seminaari Tervetuloa BuildingEQ projektin esittely Toimitusjohtaja Reijo Hänninen Olof Granlund Oy Helsinki, HTC Center, Tammasaarenkatu 5 Ke 22.4.2009 1 Seminaariohjelma 09.00

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden laatupolku käytäntöä ja kulttuuria. Rakennusvalvonnan Tietopäivä 3.3.2015 Jani Kemppainen, TRT

Rakennusteollisuuden laatupolku käytäntöä ja kulttuuria. Rakennusvalvonnan Tietopäivä 3.3.2015 Jani Kemppainen, TRT Rakennusteollisuuden laatupolku käytäntöä ja kulttuuria Rakennusvalvonnan Tietopäivä 3.3.2015 Jani Kemppainen, TRT Laatu on moniulotteinen käsite ja sitä on käsiteltävä kokonaisvaltaisesti Rakentamisen

Lisätiedot

Tutkimushavaintoja kahdesta virtuaaliympäristöstä

Tutkimushavaintoja kahdesta virtuaaliympäristöstä Tutkimushavaintoja kahdesta virtuaaliympäristöstä Haasteita ja mahdollisuuksia uusiin toimintatapoihin 8.2.2008 Eija Korpelainen ja Meri Jalonen TKK, Työpsykologian ja johtamisen laboratorio Esityksen

Lisätiedot

Integraatio ja yhteistoimintamallit

Integraatio ja yhteistoimintamallit Integraatio ja yhteistoimintamallit RIL:n tietomalliseminaari 17.9.2015 Integraatio ja yhteistoimintamallit RIL:n toimisto, Lapinlahdenkatu 1 B, Helsinki 13.00 Tietomallitoimikunnan tervehdys, pj Heikki

Lisätiedot

- ja tänä elinikäisen oppimisen aikakautena myös aikuiset..

- ja tänä elinikäisen oppimisen aikakautena myös aikuiset.. 1 - ja tänä elinikäisen oppimisen aikakautena myös aikuiset.. 2 - koulutus = - kasvatuksen osa-alue; - tapa järjestää opetus; - prosessi hankkia tutkinto; - se, jokin, johon hakeudutaan oppimaan ja opiskelemaan;

Lisätiedot

Tuotemallintamisohjeet 2006. Rakennetyyppitietokannan prototyyppi

Tuotemallintamisohjeet 2006. Rakennetyyppitietokannan prototyyppi Tuotemallintamisohjeet 2006 Rakennetyyppitietokannan prototyyppi Hannu Penttilä Sampsa Nissinen Tuotemallintaminen rakentamisessa piirustus- ja dokumenttikeskeinen rakentaminen muuttuu vähitellen v tuotemallikeskeiseksi,,

Lisätiedot

Mikä on avoimen tuotteen hallintamalli perustiedot ja taustoitus. Jukka Kääriäinen, Tapio Matinmikko, Raija Kuusela 22.4.2015 Jukka.kaariainen@vtt.

Mikä on avoimen tuotteen hallintamalli perustiedot ja taustoitus. Jukka Kääriäinen, Tapio Matinmikko, Raija Kuusela 22.4.2015 Jukka.kaariainen@vtt. Mikä on avoimen tuotteen hallintamalli perustiedot ja taustoitus Jukka Kääriäinen, Tapio Matinmikko, Raija Kuusela 22.4.2015 Jukka.kaariainen@vtt.fi Avoimen tuotteenhallinta Esityksen sisältö Mitä on tuotteenhallinta?

Lisätiedot

Building Information Model (BIM) promoting safety in the construction site process. SafetyBIM research project 10/2007 2/2009. (TurvaBIM in Finnish)

Building Information Model (BIM) promoting safety in the construction site process. SafetyBIM research project 10/2007 2/2009. (TurvaBIM in Finnish) Building Information Model (BIM) promoting safety in the construction site process research project 10/2007 2/2009 (TurvaBIM in Finnish) Building Information Model (BIM) promoting safety in the construction

Lisätiedot

PRO IT -Tuotemallitieto rakennusprosessissa - seminaari 19.5.2003

PRO IT -Tuotemallitieto rakennusprosessissa - seminaari 19.5.2003 PRO IT -Tuotemallitieto rakennusprosessissa - seminaari 19.5.2003 Ilkka Romo, Projektin tavoite Kansallinen tuotemallintamiseen perustuva tiedonhallintatapa, joka liittää yhteen suunnittelussa, tuotevalmistuksessa,

Lisätiedot

Kuuntele organisaatiosi ääntä! Herkkyys on johtamisen apuväline

Kuuntele organisaatiosi ääntä! Herkkyys on johtamisen apuväline Kuuntele organisaatiosi ääntä! Herkkyys on johtamisen apuväline TIE EHTYMÄTTÖMIIN IHMISSUHTEISIIN Reflekta pähkinänkuoressa Reflekta Oy on työhyvinvoinnin kehittämiseen ja kestävään kehitykseen erikoistunut

Lisätiedot

Hankkeen toiminnot työsuunnitelman laatiminen

Hankkeen toiminnot työsuunnitelman laatiminen Hankkeen toiminnot työsuunnitelman laatiminen Hanketyöpaja LLP-ohjelman keskitettyjä hankkeita (Leonardo & Poikittaisohjelma) valmisteleville11.11.2011 Työsuunnitelma Vastaa kysymykseen mitä projektissa

Lisätiedot

Infra TM Timo Tirkkonen Infra 13, 5.3.2013

Infra TM Timo Tirkkonen Infra 13, 5.3.2013 Infra TM Timo Tirkkonen Infra 13, 5.3.2013 1.3.2013 Sisältö Taustaa Infra TM ja Infra FINBIM Inframalli - mallinnusvaatimukset Nimikkeistö: InfraBIM -sanasto InfraModel3 Viestintä Kuvat: SITO Oy Kuva:

Lisätiedot

LCI Finland vuosipäivä 2013. Mitä on Lean Construction?

LCI Finland vuosipäivä 2013. Mitä on Lean Construction? LCI Finland vuosipäivä 2013 Mitä on Lean Construction? Lean Construction Lean Construction is not just another specific approach to construction, but rather a challenger of the conventional understanding

Lisätiedot

Millainen on onnistunut ICT-projekti?

Millainen on onnistunut ICT-projekti? Millainen on onnistunut ICT-projekti? Ohjelmistotuotannon lehtori Tero Tensu Ahtee Ohjelmistotekniikan laitoksella 1990- Projektityö-kurssilla 1991- pesunkestävä yliopistohampuusi ei päivääkään oikeissa

Lisätiedot

Profox Companies Ltd. Ari Puuskari

Profox Companies Ltd. Ari Puuskari Profox Companies Ltd. Ari Puuskari Profox Companies Oy Realise Your Vision Autodesk sovelluskehittäjä Autodesk NavisWorks AEC ja Plant auktorisointi Ohjelmistojärjestelmätoimittaja Järjestelmäintegraattori

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 26.11.2014 Tiina Kalliomäki-Levanto. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 26.11.2014 Tiina Kalliomäki-Levanto. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä FlowIT virtaa IT-hankintoihin Tietoa työstä hankintaa varten - Työn sujuminen ennen hankintaa Tiina Kalliomäki-Levanto 26.11.2014 Suomen kansallismuseo Tapaustutkimus: Työvuorosuunnittelun

Lisätiedot

Kaupunkimallit ja CityGML

Kaupunkimallit ja CityGML Kaupunkimallit ja CityGML Smart cities nyt ja huomenna SFS-seminaari 14.4.2015 Hannu Lammi, Osastopäällikkö, DI When infrastructure counts. Kaupunkimalli 3D kaupunkimalli on kolmiulotteinen digitaalinen

Lisätiedot

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hanke Kansanopiston kehittämissuunnitelma Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hankkeessa ryhmä kansanopistoja laati

Lisätiedot

Hyvin määritelty on puoliksi tehty kuinka vältetään turha tekeminen jo alussa

Hyvin määritelty on puoliksi tehty kuinka vältetään turha tekeminen jo alussa 1 Hyvin määritelty on puoliksi tehty kuinka vältetään turha tekeminen jo alussa Passion leads to design, design leads to performance, performance leads to SUCCESS! OLLI NIEMI Yoso Oy Mitä määrittelyltä

Lisätiedot

Toimintakonseptit Kohaus-hankkeen näkökulmasta

Toimintakonseptit Kohaus-hankkeen näkökulmasta Toimintakonseptit Kohaus-hankkeen näkökulmasta Hanna Toiviainen Jiri Lallimo, Riikka Ruotsala, Marika Schaupp, Laura Seppänen Kohaus-seminaari 25.4.2013 Yhteistyö ja asiakasymmärrys palveluverkostoissa

Lisätiedot

Tuotannon luotettavuus

Tuotannon luotettavuus Tuotannon luotettavuus Tuomas Särkilahti Skanska Talonrakennus Oy 1 Sisältö 1. Skanskan Luotettavan Tuotannon Toimintapa (LTT) 2. Miksi tuotannon luotettavuus on tärkeää 3. Miten varmistamme luotettavan

Lisätiedot

Sormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista?

Sormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista? Sormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista? ITK2012 Call for papers vaihe Sari Muhonen, luokanopettaja, Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu Ari Myllyviita, hankekoordinaattori,

Lisätiedot

erisk-työpaja 5. "Yhteistoiminta" 14.9.2005

erisk-työpaja 5. Yhteistoiminta 14.9.2005 erisk-työpaja 5. "Yhteistoiminta" 14.9.2005 Oheisen arviointilomakkeen tarkoituksena on tuottaa päätöksentekoa tukevaa tietoa siitä, minkälaiset sisältöominaisuudet tulisi ensisijaisesti sisällyttää syksyn

Lisätiedot

Käytäntöjen kehittämisen, mallintamisen ja arvioinnin REA-työkalu

Käytäntöjen kehittämisen, mallintamisen ja arvioinnin REA-työkalu Käytäntöjen kehittämisen, mallintamisen ja arvioinnin REA-työkalu Juha Koivisto, THL Pasi Pohjola, THL REA = Relational Evaluation Approach REA-työkalu perustuu relationaalisen arvioinnin lähestymistapaan,

Lisätiedot

Tuottavuutta tuotemallinnuksella? Infra 2012, Wanha Satama Kimmo Laatunen 6.3.2012

Tuottavuutta tuotemallinnuksella? Infra 2012, Wanha Satama Kimmo Laatunen 6.3.2012 Tuottavuutta tuotemallinnuksella? Infra 2012, Wanha Satama Kimmo Laatunen 6.3.2012 Sisällysluettelo Tuottavuus Tuotemallinnus Miten tuottavuutta tuotemallinnuksella? Tuottavuus Tuottavuus on ollut ja on

Lisätiedot

Rakentamisen tietomallit käyttöön Etelä-Karjalassa

Rakentamisen tietomallit käyttöön Etelä-Karjalassa Rakentamisen tietomallit käyttöön Etelä-Karjalassa Peruskysymykset Mitä tarkoittaa käytännössä rakennuksen tietomalli BIM? Miten tietomalleja on käytetty ja miltä tulevaisuus näyttää? Tietomallintamisen

Lisätiedot

Esitys InnoSchool-hankkeen rahoittamisesta innovaatiorahastosta

Esitys InnoSchool-hankkeen rahoittamisesta innovaatiorahastosta Helsingin kaupunginhallitus Esitys InnoSchool-hankkeen rahoittamisesta innovaatiorahastosta Esitämme, että Helsingin kaupunki myöntäisi Teknilliselle korkeakoululle innovaatiorahastosta rahoitusta InnoSchool-hanketta

Lisätiedot