V A R S I N A I S - S U O M E N

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "V A R S I N A I S - S U O M E N"

Transkriptio

1 V A R S I N A I S - S U O M E N l i i k e n n e j ä r j e s t e l m ä - s u u n n i t e l m a Paikallisjunaliikenteen toteuttamisedellytykset rataosilla Turku Loimaa ja Turku Salo

2 Sisältö Esipuhe... 5 Tiivistelmä Johdanto Tehtävänasettelu Paikallisjunaliikenteen suunnittelun vaiheet Nykytila Loimaa Turku Salo Turku Turku Turku satama Yhteydet pysäkeille Kävely Pyöräily Liityntätaksit Yksityisauto Yhteiskäyttöauto Liikenne ja ajoajat Paikallisjunaliikenteen palvelu Jatkotyöhön valitut pysäkit Ajoajat Ratakapasiteetti Loimaan suunta Salon suunta Turun asema Liikenteen täsmällisyys Turku Tampere henkilö-liikenne kokonaisuutena Matkustajaennuste Matkatuottokerroin Kaukojunat ja linja-autoliikenne Maankäyttö Matkamääräennuste Aiemmat ennusteet Liikenteen talous Liikenteen kustannukset Liikenteen tuotannon vaihtoehdot Tulot Liikennöinnin tulos Liikenteen kasvun vaikutus tulokseen...33

3 9 Kalusto Uudenkaupungin radan kalusto Kulunvalvontalaite Markkinatilanne Liikenteen organisointi Tilanne Suomen suurilla kaupunkiseuduilla Paikallisjunaliikenne osana seudullista joukkoliikennettä Pysäkki- ja ratarakenteet Pysäkit Ratarakenteet Paikallisjunaliikenteen vaikutukset linja-autoliikenteeseen Salon suunta Loimaan suunta Uudenkaupungin suunta Turku Toimenpidesuositus Lähdeluettelo Painetut lähteet Painamattomat lähteet Liite 1 Matkustajaennuste Liite 2 Pysäkkien inventointi Liite 3 Paikallisjunaliikenne Skånessa Liite 4 Raideliikenteen suunnitteluperiaatteita...66 Graafinen aikataulu Aikataulun tarkkuus Radan kapasiteetti Liikenteen priorisointi Aikataulujen noudattaminen ja pelivara Pysäkkiaika Junakaluston rakenne ja hinta... 69

4 Paikallisjunaliikenteen toteuttamisedellytykset rataosilla Turku Loimaa ja Turku Salo 2007 tekijät: Antero Alku ja Alkutieto Oy, Sakari Somerpalo ja Linea konsultit Oy, Jyrki Rinta-Piirto ja Strafica Oy. Tämä teos on osa Varsinais-Suomen liikennejärjestelmäsuunnitleman valmistelutyötä ja tehty Varsinais-Suomen liiton toimeksiannosta. Ulkoasu ja tekninen toteutus: Antero Alku. Kuvat: Antero Alku tai kuvan yhteydessä mainittu. Kannen kuva Mikko Laaksonen. ISBN

5 Esipuhe Varsinais-Suomi on maamme kolmanneksi suurin maakunta ja Turun seutu kolmanneksi suurin kaupunkiseutu Suomessa. Varsinais-Suomelle on tyypillistä tiheä, monilukuisista taajamista ja kyläkeskuksista koostuva asutusrakenne sekä rannikon ja jokilaaksojen perinteisten maanviljelysalueiden leimaama vanha kulttuurimaisema. Laaja saaristo on ainutlaatuinen koko maailman mittakaavassa. Maakunnan ja Turun vahva historia näkyy myös liikenneverkon rakenteessa. Tärkeimmät päätiet ja radat suuntautuvat säteittäisesti Turkuun, josta lähtevät meriväylät Ruotsiin ja muualle Itämerelle. Lähes puolet Varsinais-Suomen noin työpaikasta sijaitsee Turussa. Työssäkäyntialue, josta yli 10 % työllisistä käy Turussa töissä, ulottuu noin 50 km säteelle. Myös Salon työssäkäyntialue on laajentunut voimakkaasti. Turkuun pendelöi muista kunnista töihin päivittäin noin henkeä ja Saloon lähes henkeä. Turkuun ja Saloon suuntautuvien työmatkojen kasvu ei silti merkitse sitä, että muihin kuntiin suuntautuvat työmatkat olisivat vähentyneet, vaan kuntarajat ylittävä työmatkaliikenne on kasvanut lähes joka suuntaan. Työssäkäyntialueiden laajeneminen synnyttää lisää autoliikennettä, mikä aiheuttaa ympäristöhaittoja ja ruuhkautumista erityisesti Turkuun johtavilla säteittäisillä teillä. Haasteena on liikenteen kasvun ohjaaminen joukkoliikenteeseen. Tämä edellyttää uuden maankäytön ohjaamista ratoihin ja linja-autoliikenteen runkolinjoihin perustuville vahvoille joukkoliikennevyöhykkeille sekä juna- ja linja-autoliikenteen sujuvuuden, palvelutason ja hintakilpailukyvyn parantamista autoliikenteeseen verrattuna. Varsinais-Suomessa on yhteistä tahtotilaa paikallisjunaliikenteen käynnistämiseen maakunnassamme. Nyt laadittu selvitys paikallisjunaliikenteen toteuttamisedellytyksistä sisältää ajatuksen, jossa paikallisjunaliikenne toteutetaan koko maankunnan alueelle. Tämä tarkoittaa liikennöintiä Turusta Saloon, Loimaalle, Uuteenkaupunkiin sekä Turun satamaan. Selvitys on luonteeltaan esiselvitys, jossa esitetyt monet yksityiskohdat vaativat vielä tarkempaa suunnittelua. Selvityksessä on liikenteen taloutta laskettaessa käytetty nykyiseen maankäyttöön ja melko maltilliseen matkatuottokertoimeen perustuvia lähtöarvoja. Näilläkin arvoilla on saatu liikennöinnin tulos jopa ylijäämäiseksi. Erityisesti Turku Salo välin liikenteen talous vaikuttaa varsin positiiviselta. Toisaalta tavoitteena on koko maakunnan kattava paikallisjunaliikenne, jonka varaan uutta maankäyttöä tulee ohjata ja samalla turvata joukkoliikenteen palvelutaso ja kilpailukyky laajasti Varsinais-Suomessa. Paikallisjunaliikenteellä on myös suuri merkitys yhdyskuntarakenteen kehityksen ohjaajana. Selvityksen tuloksena saatu liikenteen hyvä talous tulee suuruusluokkana huomioida, ja sen perusteella paikallisjunaliikenteen lisäselvittämistä ja edistämistä on syytä jatkaa. Tällä hetkellä ei ko. rataosilla ole teknisiä valmiuksia paikallisjunaliikenteen välittömään käynnistämiseen. Liikenteen käynnistäminen vaatii investointeja, mm. kohtauspaikkoja ja kaksoisraideosuuksia sekä Uudenkaupungin radan sähköistämistä. Näiden investointien rahoittaminen valtion budjetista asettaa oman haasteensa. Jatkoselvityksillä määritellään tarkemmin tarvittavat infrastruktuuri-investoinnit ja niiden kustannukset, jotta sen jälkeen on perusteita investointiesityksien tekemiseen. Selvityksessä suositellaan paikallisjunaliikenteen järjestämistä osana kehitteillä olevaa seudullista joukkoliikennejärjestelmää. Tällä varmistetaan yhteinen matkalippu kaikessa seudullisessa joukkoliikenteessä. Paikallisjunaliikenteen käynnistämisellä on merkittäviä vaikutuksia nykyiseen linja-autoliikenteeseen. Joukkoliikennejärjestelmää tulee kuitenkin kehittää kokonaisuutena, jolloin tavoitteena on, että paikallisjunien matkustajat muodostuvat pääasiassa entisistä henkilöauton käyttäjistä. Joukkoliikenteen kulkutapaosuuden kasvattaminen kokonaisuudessaan on keskeinen liikennejärjestelmän kehittämistavoite. Vaikka tämän selvityksen tyyppisiä esiselvityksiä on laadittu Varsinais-Suomen paikallisjunaliikenteen käynnistämisestä jo useita, on vielä paljon selvitettävää ja vaaditaan myös taloudellista sitoutumista ja yhteistä tahtoa ennen liikenteen käynnistymistä. Itse kuitenkin uskon liikenteen käynnistymiseen tulevaisuudessa! Turku, elokuu 2007 Janne Virtanen Varsinais-Suomen liitto työryhmän puheenjohtaja

6 Tiivistelmä Tämän työn tavoitteena oli selvittää paikallisjunaliikenteen toteuttamismahdollisuudet Turun ympäristössä Loimaan ja Salon suuntiin siten, että liikenne muodostaa kokonaisuuden, johon kuuluu myös Uudenkaupungin rata. Millään rataosalla ei ole teknisiä valmiuksia paikallisjunaliikenteen välittömään aloittamiseen. Vanhat laiturirakenteet on viimeksi purettu Turun ja Loimaan väliltä tämän työn aikana vielä meneillään olleen Turku Toijala -radan perusparannustyön yhteydessä. Liikenteen suunnittelussa lähdettiin nykyisestä väestöstä ratojen vaikutusalueella. Väestön ja tiedossa olevien maankäytön suunnitelmien perusteella laadittiin ehdotus pysäkkien paikoista ja laskettiin junille alustavat aikataulut. Lähtökohtana käytettiin nykyaikaista matalalattiaista moottorijunakalustoa ja kaupunkiliikenteen tapaista liikennöinnin rytmiä lyhyin, yleensä 20 sekunnin pysäkkiajoin. Liikennemääräennusteet tehtiin suunniteltujen pysäkkien vaikutusalueella asuvan väestön sekä tiedossa olevan työmatkapendelöinnin perusteella. Matkamääräennuste perustuu matkatuottokertoimiin. Käytetyt kertoimet ovat noin 1/10 pääkaupunkiseudun paikallisjunaliikenteessä toteutuvista kertoimista. Käytettyjen kertoimien perusteena ovat aiemmat Turun seudun paikallisjunaliikenteestä tehdyt selvitykset. Kertoimet vastaavat mm. maaseututaajamissa toteutuvaa joukkoliikenteen käyttöä. Liikenteen kustannusten arvioinnin lähtökohtana oli liikenteeseen tarvittavan kaluston hankinta seudun hallintaan selvitettyä liikennettä varten. Nykyisen lainsäädännön tilanteessa kuljettajapalvelut laskettiin ostettavaksi VR Oy:ltä ja vapaan rataverkolle pääsyn tilanteessa koko henkilökunta laskettiin palkatuksi itse. Tehdyillä matkamääräennusteilla paikallisliikenne kolmella rataosalla on kokonaisuutena joko hieman ylijäämäistä tai kulunsa kattavaa. Liikenne Saloon on selvästi ylijäämäistä, mutta Loimaan ja Uudenkaupungin suunnat ovat alijäämäiset. Lippuhintatasona oli linjaautoliikenteen hintataso. Koko liikenteen liikevaihdoksi laskettiin 6,3 milj. euora. Matkamääräennusteen varovaisuudesta johtuen liikenteen tarjonnassa on syytä varautua tarjonnan lisäämiseen Salon suunnalla. Vapaata kapasiteettia on vain noin 8 %:n matkamäärän nousuun. Liikenteen kustannusrakenne on kuitenkin sellainen, että matkamäärän lisääntyminen kasvattaa ylijäämää eikä siis johda tukitarpeeseen. Junaliikenne suositellaan järjestettäväksi osaksi seudullista kehitteillä olevaa joukkoliikenteen järjestelmää. Tällöin seudulla on yhteinen matkalippu kaikessa joukkkoliikenteessä. Ratojen kapasiteetti tarkasteltiin kauko- ja tavarajunien sovittamiseksi tiheään, tunnin välein palvelevaan paikallisjunaliikenteeseen. Uusi liikenne edellyttää sekä Loimaan että Salon suunnilla vähintään uuden kohtauspaikan. Jos paikallisliikenteen tarjonta Salon suunnalla nousee 30 minuutin vuoroväliin, tarvitaan radalla kaksoisraideosuuksia. Loimaan suunnalla uuden kohtauspaikan vaihtoehtona voi olla nykyisten kaukojunavuorojen ja paikallisjunien yhdistäminen, jolla säästetään junavuoroja Loimaan ja Turun välillä. Tarvittavat pysäkki- ja ratarakenteet selvitettiin määrällisesti, mutta kustannusarvioita ei tehty kuin suuruusluokkana. Tarkemmat kustannusarviot edellyttävät pysäkkien laatutason määrittämistä. Paikallisjunille rinnakkaista linja-autoliikenteen tarjontaa on jonkin verran Uudenkaupungin suunnassa ja merkittävästi Salon suunnassa. Junaliikenne tulee vaikuttamaan paikallisjunien päätepisteiden väliseen linjaautojen käyttöön, mikä heijastuu palvelun vähenemisenä linja-autoreittien varrella. Pääosan paikallisjunien matkustajista oletettiin kuitenkin siirtyvän henkilöautoista, koska junaliikenne on kilpailukykyinen henkilöauton kanssa sekä matka-ajassa että hinnaltaan. Liikenteen käynnistäminen edellyttää laajaa valmistelutyötä kaluston hankinnassa, seudun joukkoliikennejärjestelmän kehittämisessä sekä ratainvestointien ja toimintamallien kehittämisessä Liikenne- ja viestintäministeriön kanssa.

7 1 Johdanto Rautatiet palvelivat seudullista paikallisliikennettä koko Suomessa 1970-luvulle asti. Rautateiden paikallisliikenne laajeni 1960-luvulle saakka, minkä jälkeen paikallisjunapalvelut purettiin nopeassa tahdissa siten, että 1980-luvun puolivälissä rautatiehenkilöliikennettä palveli enää kolmannes huippuajan 1500 liikennepaikasta (Alameri 2005). Käytännössä paikallisliikenne muualla kuin pääkaupunkiseudulla loppui kun 1950-luvulta alkaen valmistetut kevyet Dm7-moottorivaunut eli kiskobussit poistettiin liikenteestä Nykyään Suomessa on 200 henkilöliikenteen rautatieliikennepaikkaa. Paikallisjunaliikenteen taantuminen autoilun yleistyessä on ollut yleiseurooppalainen ilmiö. Taantumisen syyksi on usein selitetty matkamäärien vähentyminen ja yleinen kannattamattomuus. Kevyellä kiskobussikalustolla pyrittiin kaikkialla Euroopassa alentamaan paikallisjunaliikenteen kustannuksia verrattuna veturivetoisiin juniin. Mutta samaan aikaan julkinen valta panosti mittavasti tierakentamiseen, eikä autoilulla nähty olevan juuri mitään haittavaikutuksia ja ongelmia ennen ja 1970-lukujen vaihteen ympäristötietoisuuden kasvua sekä vuoden 1973 öljykriisiä. Suomessa kuten muuallakin Euroopassa rautatieliikenne on ollut valtion hallinnassa ja siten suorassa poliittisessa kontrollissa. Rautatielaitoksen itsensä mahdollisuudet vaikuttaa omaan kilpailukykyynsä ovat olleet rajalliset, kun rahoituksesta päättävä julkinen valta on valinnut panostaa tieverkon kehittämiseen. Tällainen asetelma on johtanut Suomessakin nykyään vallitsevaan tilanteeseen, jossa rautateiden henkilöliikenteen roolin on katsottu rajoittuvan pitkämatkaiseen liikenteeseen, jossa autoja nopeammin kulkevat junat voivat olla ajallisesti kilpailukykyisiä. Useissa Euroopan maissa kuten esimerkiksi Ruotsissa ja Saksassa paikallisjunaliikenne on kuitenkin nousussa. Tähän on vaikuttanut useita syitä. Kaupunkiseuduilla tieliikenteen ruuhkautuminen on heikentänyt autoilun palvelutasoa ja johtanut mittakaavaltaan ja kustannuksiltaan sellaisiin tienrakentamistarpeisiin, joihin ei ole löytynyt yleistä halukkuutta. Autoilun reaaliset kustannukset ovat jatkuvasti nousseet ja samalla auton statusarvo on laskenut, mikä on lisännyt halukkuutta joukkoliikenteen käyttöön. Myös yleinen ympäristötietoisuus on kasvattanut joukkoliikenteen suosiota. Euroopan Unioni on ottanut rautatieliikenteen aseman parantamisen liikennepolitiikkansa keskeiseksi tavoitteeksi, mikä on johtanut rautatietoimialan avautumiseen ja alan vapaiden markkinoiden syntymiseen. Varsinais-Suomessa on nähty paikallisjunaliikenteen palauttaminen mahdollisuutena hallita yhdyskuntarakenteen hajaantumista ja sen synnyttämä henkilöautoliikennettä. Vakka-Suomen liikennejärjestelmäsuunnitelman yhteydessä selvitettiin Uudenkaupungin radan henkilöliikenteen mahdollisuuksia. Selvityksestä kävi ilmi paikallisjunaliikenteen potentiaali ratakäytävässä, mutta myös tarve nähdä paikallisjunaliikenne laajempana kokonaisuutena, osana koko maakunnan liikennejärjestelmää. Tässä selvityksessä on tarkasteltu paikallisjunaliikenteen edellytyksiä ja mahdollisuuksia Loimaalle ja Saloon suuntautuvissa ratakäytävissä. Tarkastelu on tehty samalla tarkkuustasolla kuin Uudenkaupungin radan henkilöliikenneselvitys (Alku, Laaksonen 2005) ja tämä selvitys täydentää työn kattamaan seudullisen paikallisjunaliikenteen kokonaisuutena. Tässä selvityksessä käytetään Uudenkaupungin radan selvityksen tuloksia, minkä vuoksi lukijalle suositellaan perehtymistä Uudenkapunungin radan selvitykseen. Keskeisenä lähtökohtana on ollut järjestää paikallijunaliikenne toisin toiminnallisin ratkaisuin kuin ne käytännöt, joiden vallitessa paikallisjunaliikenne päätyi lakkautettavaksi. Käytännössä nykyaikainen paikallisjunaliikenne ei voi perustua niihin käytäntöihin, joilla hoidetaan kaukojunaliikennettä, vaan toimintamalli lähtee kaupunkiliikenteestä. Tämä periaate on osoittautunut oikeaksi muissa Euroopan maissa, joissa on palautettu lakkautettua liikennettä sekä perustettu uusia yhteyksiä. Selvitys luo perustan päättää toimista paikallisjunaliikenteen käynnistämiseksi ja tarvittavien raide- ja pysäkkirakenteiden suunnittelemiseksi. Työssä on selvitetty myös liikenteen organisointivaihtoehtoja sekä asiaa koskevan lainsäädännön kehitystä.

8 2 Tehtävänasettelu Tämä selvitystyön tavoitteena oli: Selvittää paikallisjunaliikenteen mahdollisuudet (liikennepaikat, matkustuskysyntä, liikennöinti) Turun ja Loimaan sekä Turun ja Salon välillä osana kokonaisuutta, johon kuuluu myös paikallisjunaliikenne Turun ja Uudenkaupungin välillä. Liikennettä Turun ja Naantalin välillä on tässä selvityksessä pidetty osana kysymystä Turun seudullisesta raitioliikenteestä, joka mahdollisesti käyttää Turku Naantali - rautatietä. Jatkoselvityksissä ne tulisi kytkeä toisiinsa. Arvioida paikallisjunaliikenteen liikennöintitaloutta ja mahdollista julkisen rahallisen tuen tarvetta. Määritellä liikenteelle sopiva kalusto, kaluston saatavuus ja hallintajärjestelyt. Tehdä esitys usean kunnan alueella toimivan seudullisen liikenteen hallinnan organisoinnista, omistussuhteista, operointivastuusta ja taloudellisesta vastuusta. Näitä kysymyksiä tuli tarkastella myös matkustajan eli liikennepalvelun toimivuuden näkökulmasta. Työ on edennyt alkaen ratakäytävien nykytilan selvittämisestä ja analyysistä. Maasto-olosuhteiden perusteella on arvioitu mahdollisia pysäkkien paikkoja, joita on verrattu kuntien maankäytön suunnitelmiin ja tulevaisuuden toiveisiin. Näin on syntynyt ehdotus paikallisliikenteen pysäkeistä ja sijainnin perusteella tarvittavista rakenteista. Pysäkkien perusteella on laadittu ohjeellinen paikallisjunien aikataulu ja yhdessä aikataulun sekä sijainnin perusteella on tehty matkustajamääräennuste nykyisten maankäyttötietojen ja pendelöintitilastojen perusteella. Aikataulujen perusteella on voitu laatia junaliikenteen kustannusarvio. Kustannusarvio on laadittu sekä nykytilan että tulevan tilanteen mukaisena, jolloin rataverkolle on vapaa pääsy. Matkamääräennusteen perusteella on laadittu ennuste lipputuloista, ja on voitu arvioida junaliikenteen tulosta. Käytettävissä olevien maankäyttöennusteiden yleispiirteisyyden ja suuren epävarmuuden vuoksi varsinaista kasvuennustetta ei ole laadittu. Liikenteen kasvua ja sen vaikutusta liikenteen hoitoon sekä talouteen on arvioitu vain karkeina trendeinä. Paikallisjunaliikenteen sovittamista rataosien nykyiseen liikenteeseen on arvioitu tarkkuudella, joka selvittää ratakapasiteettiin vaikuttavat radan kehittämistarpeet. Kapasiteettia on tarkasteltu määrällisellä tasolla, ei koko rataverkon aikatauluihin liittyen. Tällainen tarkastelu on välttämätön ennen liikenteen käynnistämistä ja lopullisia aikatauluja, mutta ei edes tarkoituksenmukaista nyt sen vuoksi, että sekä kaukojuna- että tavarajunaliikenteessä tapahtuu joka tapauksessa muutoksia nykyhetken ja liikenteen aloittamisajankohdan välillä. Työssä on arvioitu liikenteen edellyttämien ratarakenteiden (seisakkeet, alikulut, kohtauspaikat) määrät. Tämä tieto toimii pohjana hankesuunnitelmille ja kustannusarvioille, kun toteuttaminen tulee ajankohtaiseksi. Yhteiskuntataloudellisen tarkastelun tekemiseksi ei ole tässä vaiheessa riittäviä tietoja. Nyt tehty työ on luonteeltaan strategista maankäytön suunnittelua ohjaava. Kysymys ei ole esimerkiksi tieoikaisun tapaisesta hankkeesta, jonka yhteiskuntataloudellinen tarkastelu on paitsi yksinkertainen myös perusteltavissa siten, että vaikutus on ainoastaan liikenneolosuhteita muuttava muiden olosuhteiden pysyessä ennallaan. Toimiva paikallisjunaliikenne on strateginen väline aluerakenteen ja kuntien yhdyskuntarakenteen kehittämiseksi haluttuun suuntaan sekä maakunnan eri osien kytkemiseksi toiminnallisesti yhteen vahvaksi, kilpailukykyiseksi kasvukeskusseuduksi. Tämä selvitys toimii pohjana Varsinais-Suomen maankäytön kehityskuvien luomiselle, ja yhteiskuntataloudellinen tarkastelu sekä ympäristövaikutusten arviointi on tarkoituksenmukaista tehdä kun on olemassa tutkittavat kehityskuvat. 2.1 Paikallisjunaliikenteen suunnittelun vaiheet Paikallisjunaliikenne Turun ympäristössä päättyi, kun junaliikenne Uuteenkaupunkiin loppui Liikenteessä olivat vuoteen 1990 asti välivaunun poistolla lyhennetyt Dm9-moottorikiitojunat ja lyhyen aikaa Dv12-veturilla vedetyt yksittäiset henkilövaunut. Kesinä 1998 ja 1999 oli sesonkiaikaista yksityisen yrityksen riskillä järjestettyä museojunaliikennettä Turun ja Naantalin välillä. Junien kuljettajapalvelut ostettiin VR Oy:ltä. Varsinais-Suomen liitto tilasi vuonna 2000 konsulttiyhtiö Anserilta selvityksen paikallisjunaliikenteen mahdollisuudesta Turun ympäristössä (Pitkänen 2000). Työssä arvioitiin matkamääräennuste, lipputulot sekä liikenteen hinta VR Oy: n ilmoittaman kilometrikohtaisen hinnan perusteella. Liikenne todettiin alijäämäiseksi. Turun kaupunki teetti FM Mikko Laaksosella vuonna 2002 selvityksen raitioliikenteen palauttamisesta Turkuun. Osana tätä selvitystä oli arvioitu pikaraitioliikenteen ulottumista Naantaliin mahdollisesti käyttäen

9 Turun Naantalin rataa. Turun kaupunginvaltuusto päätti jatkaa raitioliikenteen tutkimista ja jatkoselvityksen on tarkoitus valmistua Tämän selvityksen tekijä Alkutieto Oy (Alku, Laaksonen 2004) teki 2004 Varsinais-Suomen liitolle ideasuunnitelman seudullisesta paikallisjunaliikenteestä siitä lähtökohdasta, että liikenteen hoitaisi jokin muu taho kuin VR Oy. Liikenteen kustannustaso arvioitiin Espoon liikennejärjestelmävertailun kustannustiedoilla. Näitä kustannuksia sovellettiin edellä mainituissa vuoden 2000 ja 2002 selvityksissä suunniteltuun liikenteeseen ja ennustettuun matkamäärään. Lipputulot laskettiin VR Oy:n kaukoliikenteen kilometritaksan perusteella. Karkean arvion mukaan kevyellä kaksivirtaraitiovaunukalustolla hoidettuna liikenne olisi ylijäämäistä. Seudullisen Vakka-Suomen liikennejärjestelmäsuunnitelman yhteydessä vuonna 2005 tämän selvityksen tekijä laati selvityksen henkilöjunaliikenteen toteuttamisesta Uudenkaupungin radalla (Alku, Laaksonen 2005). Selvityksessä arvioitiin liikenteen kustannukset kevyellä moottorivaunukalustolla sekä sähkö- että dieselkäytöllä. Radan sähköistys todettiin Suomen rautateiden sähköistyshankkeiden periaatteiden mukaan kannattavaksi. Lipputuloin katettavan liikenteen matkamääräksi laskettiin matkaa vuodessa, mutta varovainen matkamääräennuste oli matkaa. Lipputulot arvioitiin linja-autoliikenteen lipunhintojen perusteella. Tämän työn yhteydessä arvioitiin alustavasti liikenteen ulottamista Paimioon ja Saloon, mille oli perusteita pendelöintitilastojen pohjalta. Molempien jatkoyhteyksien todettiin parantavan liikenteen kannattavuutta oleellisesti.

10 10 3 Nykytila 3.1 Loimaa Turku Rataosalla on käynnissä perusparannus, joka on valmistumassa. Perusparannuksen jälkeen radan nopeusluokka on 140 km/h ja sallittu akselipaino 22,5 tonnia. Rata on sähköistetty. Turun ja Loimaan välillä on 4 liikennepaikkaa joilla junien kohtaaminen on mahdollista. Vain Loimaa on henkilöliikenteen liikennepaikka. Perusparannuksen yhteydessä entisten henkilöliikennepaikkojen jäljellä olleet laiturirakenteet on purettu radanpidon töiden helpottamiseksi. Taulukko 1. Luettelo rataosan Turku Loimaa nykyisistä liikennepaikoista Liikennepaikka Maaria 12,8 3/3 Karviainen 27,6 2/2 Kyrö 42 3/2 Loimaa 66 5/3 km raiteiden määrä / sähköistetty Radalla on useita tasoristeyksiä, jotka perusparannuksen yhteydessä on kunnostettu. Tutkitut mahdolliset pysäkin paikat Loimaa Loimaan länsipuolella on kevyen liikenteen ylikulku ja rata on aidattu asutuksen kohdalla. Loimaan asemalla on laituripolku tasossa, jonka vuoksi ohi ajavalla junalla on 80 km/h nopeusrajoitus aseman kohdalla. Kahdella raiteella on pitkä matkustajalaituri. Kolmas raide on kunnostettavissa matkustajakelpoiseksi rakentamalla 2-raiteen laiturin toinen reuna 3-raidetta vasten. Kolme raidetta on sähköistetty. Mellilä Ratapiha on purettu ja ratapihan pohja on joutomaana. Asemarakennus ja tavaramakasiini ovat ulkoisesti hyvässä kunnossa, mutta sivussa Mellilätiestä (mt 2260), joka on taajaman pääväylä. Luonteva pysäkin paikka on välittömästi tasoristeyksen itäpuolella, jossa on tilaa myös pysäköinnille ja bussipysäkille. Tasoristeyksessä on kevyen liikenteen väylä omin puomein tien itäpuolella (kuva 2). Tasoristeyksen korvaaminen eritasoratkaisulla on suunnitteilla, jolloin pysäkki tullee ottaa huomioon eritason suunnittelussa. Kuva 1. Loimaan asemarakennus ja nykyisten matkustajalaitureiden välinen laituripolku. Kyrö Liikennepaikalla on kolme raidetta, joista kaksi sähköistetty. Liikennepaikka toimii henkilö- ja tavarajunien kohtauspaikkana sekä tavaraliikenteen järjestelyliikennepaikkana paikallisen teollisuuden tarpeisiin päivittäin. Pääraiteen nopeusrajoitus lokakuussa 2006 oli 120 km/ h. (kuva 3). Asemarakennus on asuinkäytössä. Kyröntiellä (mt 2250) on tasoristeys asemasta itään. Tasoristeyksen ympäristö on toiminnallisesti tarkoituksenmukainen pysäkin paikka. Lähellä on taajaman palvelut ja koulu. Tasoristeys on yksiraiteinen vaihteen ollessa tasoristeyksestä välittömästi länteen. Jos tasoristeys korvataan eritasoristeyksellä, eritaso on toteutettava pysäkin tarpeet huomioiden. Aura Ratapiha, laituri ja asemarakennukset on purettu. Entiseltä asemalta itään on Auran maantien 224 ja sen rinnalla kulkevan kevyeln liikenteen väylän alikulku. Tien ja kevyen liikenteen väylän yli on ratasillan rinnalla kevyen liikenteen silta. Alikulun pohjoispuolella radan molemmin puolin on markethallit pysäköintikenttineen ja alikulun rampin päässä on bussipysäit. Maastollisesti sopiva pysäkin paikka on ratasillan länsipuolella siten, että laituri on radan ja kevyen liikenteen väylän välissä. Siltojen alle on sijoitettavissa bussipysäkkipari. Käynti laiturille on mahdollista toteuttaa luiskana kevyen liikenteen väylältä. Lieto Sivuraiteet on purettu, mutta kivireunainen laituri oli paikallaan lokakuussa Asemarakennuksen edustalla on muistomerkkinä kampiasetinlaite. Rakennukset ovat yksityiskäytössä. Asema-alueen itäpäässä on maantien 204 ylikulku.

11 11 Kuva 2. Perusparannuksen yhteydessä uusittu tasoristeys Mellilän keskustassa. Entinen ratapiha ja asemarakennus kuvasta oikealla. Ylikulun hyödyntäminen pysäkin tarpeisiin on käytännössä mahdotonta sillan kapeuden ja korkeuden vuoksi. Alikulkua on kaavailtu aseman kohdalle myös paikallisen kevyen liikenteen yhteystarpeisiin. Puretun ratapihan alueella on tilaa laiturille ja pysäköinnille. Liedon nykyinen taajama on kuitenkin samalla puolella rataa kuin asuntona toimiva asemarakennus. Rauhakylä Jäkärlän päätaajaman reuna-aluetta, jossa on hajanaista omakotiasutusta. Entinen pysäkin paikka. Taajama-alueen päättyessä itäpuolella Pahkaanloukontien alikulku. Asukasmäärä ei tue pysäkin rakentamista nykytilassa. Pysäkki on mahdollista toteuttaa, jos Turku ja Lieto lisäävät merkittävästi alueen maankäyttöä. Jäkärlä (nykyään Maaria) Kuva 3. Kyrön aseman entinen tavaramakasiini kuvassa vasemmalla ja uusittu pääraide. Oikealla sähköistämätön kolmas raide. Nykyinen liikennepaikka, joka on entisen Maarian kunnan asemakylän Jäkärlän kohdalla. Kolmiraiteinen junakohtauksiin tarkoitettu liikennepaikka, jonka kaikki raiteet ovat sähköistetyt. Keskimmäinen raide on pääraide jolle on kulku suorin vaihtein. Keskellä liikennepaikkaa on kevyen liikenteen alikulku. Liikennepaikan itäpäässä ollut Maariantien tasoristeys on poistettu ja hieman etäämmällä on maantien alikulku (kuva 6). Moisio Tasoristeys on keskellä peltoa, mutta lähellä suunniteltua maankäyttöä. Rautatieseisake on mukana Turun alustavissa maankäyttösuunnitelmissa. Entinen pysäkki nimellä Paju. Saramäki Vanha pieni omakotialue lentokentän lentomelualueella. Entinen pysäkki. Alue on tarkoitus ostaa Turun kaupungille ja purkaa talot. Maankäyttö ei tue pysäkin sijaintia. Kuva 4. Auran maantien ja kevyen liikenteen alikulku. Kuva 5. Liedon aseman pohjoispään maantien ylikulku.

12 12 Kuva 6. Maaria on nykyään 3-raiteinen liikennepaikka junakohtauksia varten. Taajama sijaitsee kuvasta oikealle. Kuva 7. Vanhan Tampereen tien tasoristeyksen kevyen liikenteen väylä Prisman pysäköintikentän nurkalla. Urusvuori Teollisuusalueen reunalla keskellä metsää sijaitseva entinen pysäkki. Piipanoja Entisen Räntämäen aseman kohdalle voidaan toteuttaaa Farmoksen tehtaita ja mahdollista uutta maankäyttöä palveleva pysäkki. Kärsämäki (Prisma) Turun sisäkehän eli Vanhan Tampereentien (mt 222) vilkkaasti liikennöity tasoristeys. Tiellä kulkee merkittäviä bussilinjoja, joten paikka soveltuu vaihtopysäkiksi bussiliikenteeseen. Paikka on kauppakeskittymä, joka on kehitettävissä isommaksikin esikaupunkiasemaksi myös kaukoliikenteen tarpeisiin. Marketin pysäköintikenttä rajoittuu raiteeseen. Ympäristössä on runsaasti joutomaata. Radassa on pitkä suora tasoristeyksen molemmin puolin (kuva 7). Barker Entinen teollisuuskiinteistö, jonka kohdalla on ollut pysäkki. Pihapiiri rajoittuu raiteeseen. Pysäkki sijaitsee kävelymatkan päässä yliopistosta ja ylioppilaskylästä, kun Aurajoen ylittävän ratasillan yhteydessä oleva jalankulkusilta saadaan uudelleen virallisesti käyttöön. 3.2 Salo Turku Rataosa on perusparannettu 1990-luvulla nopean henkilöliikenteen tarpeisiin. Nopeusrajoitus ei salli tasoristeyksiä. Entiset asemaseudut on aidattu ja Piikkiötä lukuun ottamatta purettu. Paimiossa on vanhan aseman paikalla ohitusraide, mutta ei laitureita. Radan nopeustaso ei salli suoraan linjaraiteen vieressä olevia laitureita ilman nopeusrajoitusta laiturin kohdalla. Salossa, Paimiossa, Piikkiössä ja Kupittaalla nopeutta on rajoitettu siten, että pysäkki voi olla linjaraiteen vieressä. Muualla, mikäli kaukojunien nopeutta ei haluta rajoittaa, pysäkkejä varten on rakennettava sivuraiteet. Taulukko 2. Luettelo rataosan Salo Turku nykyisistä liikennepaikoista Liikennepaikka km raiteiden määrä / sähköistetty Salo 54 5/3 Paimio 28 2/2 Piikkiö 17 3/2 Kupittaa 3 2/2 Tutkitut mahdolliset pysäkin paikat Ylhäisi Rata Helsinkiin kulkee Salosta Ylhäisin omakotialueen reunaa ja radan länsipuolelle jää entisen sokeritehtaan alue. Ympäristö on tarkoitus rakentaa lähitulevaisuudessa (kuvat 8 ja 9). Salo Salon nykyisellä asemalla ei tarvita rataan muutostöitä paikallisliikenteen tarpeisiin. Tekno Jo aiemmin suunnitellun seisakkeen kohdalla on kevyen liikenteen alikulku. Teollisuusrakennusten tontit rajoittuvat rataan eteläpuolella.

13 13 Halikko Rata on taajama-alueen reunalla Vaskontien ja Koivukujan alikulkujen välisellä alueella. Vaskontien varrella radan eteläpuolella on Prisman marketmyymälä. Halikko as. Entinen asemarakennus on hiljan palanut ja aluetta on raivattu talvella Aseman itäpuolella on tien 2351 eli Vanhan Turuntien alikulku jossa on myös kevyen liikenteen väylä. Hajala Entinen asemarakennus on asuinkäytössä. Ratapiha on purettu ja ratapihan pohja on joutomaana. Taajama on taantunut. Liikennepaikka tarvitaan kohtauspaikaksi. Kriivari Kevolantien ja Käkitien risteys on lähellä Paimion eteläisiä rakennettuja alueita, jotka ovat radan länsipuolella. Väestömäärä ei perustele pysäkkiä nykyhetkellä. Alvar Aallon tie Paikalla on keskeinen sijainti Paimion taajaman ja parantolan muodostamassa alueessa. Alvar Aallon tie kulkea radan yli. Radan välittömässä läheisyydessä länsipuolella on teollisuutta. Itäpuolella on rakentamiseen huonosti kelpaavaa maata. Radan tuntumaan pääsee nykyistä katuverkkoa teollisuuskiinteistöjen pysäköintipaikoille. Paimio as. Entinen asema sijaitsee Paimion keskustan pohjoispuolella. Maantie 181 alittaa radan aseman länsipuolella, mutta alituksen käyttö aseman kävelyliikenteeseen on etäisyyden vuoksi hieman huonosti sopiva. Paimion keskusta on laajentumassa aseman luoteispuolelle. Liikennepaikka toimii nykyään kohtauspaikkana, eikä asemalla ole laitureita eikä pääsyä radalle. Makarla Paikka sijaitsee Piikkiössä Turun Kehätien (kantatie 40) alkamiskohdan tuntumassa. Kohdalla on kevyen liikenteen alikulku. Lähistöllä omakotiasutusta, mutta väestöpohja ei tue pysäkin rakentamista. Piikkiö Asema toimii nykyisin ohitus- ja kuormauspaikkana mutta ei henkilöliikennepaikkana. Kolmesta raiteesta kaksi on sähköistetty. Itäpäässä on kevyen liikenteen alikulku. Runko Piikkiön länsipuolella Rungontien alikulun kohdalla. Lähistöllä on pääasiassa omakotiasutusta. Pukkila Radan ja maantien välissä on jonkin verran teollisuutta. Tennus Tulevan maankäytön tuntumassa maantien alikulun kohdalla oleva mahdollinen pysäkin paikka. Littoinen Entinen pysäkkirakennus on olemassa ja sen tutumassa on muuntajien kuormausraide. Entinen ratapiha on muuten joutomaana ja soveltuu pysäkki- ja pysäköintikäyttöön. Asema sijaitsee Littoisten 6000 asukkaan taajaman keskellä. (kuva 11). Kuva 8. Ylhäisi nähtynä Salon suuntaan. Vasemmalla entinen sokeritehdas, radasta oikealla on Ylhäisin omakotiasutus. Kuva 9. Ylhäisi nähtynä ylikulkusillalta Karjaan suuntaan. Juna on suunnilleen mahdollisen pysäkin kohdalla.

14 14 Kuva 10. Vanhan Turuntien alikulku Halikon aseman itäpuolella. Varissuo Lausteen ja Varissuon välisellä kadulla on tässä kohdassa tasoristeys. Katu tullaan mahdollisesti katkaisemaan ja paikalle rakennetaan kevyen liikenteen alikulku. Biolaakso Pysäkille sopiva paikka on keskellä Jaanintien (Mustionkadun??) itäpuolella olevaa teollisuusaluetta. Pysäkki palvelee tätä kasvavaa työpaikka-aluetta. Kupittaa Nykyinen asema, jolla myös kaukojunat pysähtyvät. Kaksi raidetta. Yliopisto Yliopiston ja asutuksen välissä on Uraputki-nimisen kevyen liikenteen väylän alikulku, joka yhdistää Yliopiston ja radan pohjoispuolella olevan asutuksen. Matkakeskus (Linja-autoasema) Linja-autoaseman kohdalle on perusteltua ja helppoa rakentaa yksinkertainen pysäkki kytkemään paikallisjunat kaukoliikenteen linja-autoihin jo ennen matkakeskussuunnitelmien toteutumista. Etäisyys Turun asemalta on 800 metriä jolla välin ajonopeudeksi sopii 60 km/h. Ratapihalla on tilaa laiturille radan eteläpuolella, jossa linjaraiteelle on pääsy raiteilta 1 5. Vaihdepari, jonka kautta raiteelta 5 pääsee Loimaan linjaraiteelle sijatsee nykyään linja-autoaseman kohdalla Kuljettajankadusta länteen. Jotta pysäkkiä voi käyttää myös Loimaan suunnan junille raiteilta 1 5, mainittu vaihdepari tulee siirtää aiemmalle paikalleen lähemmäksi Aninkaistenkadun siltaa. Kuljettajankadun kohdalla on suojatie jolle kulku laiturilta voidaan johtaa paikalla olevan vetoraiteen yli. Kuva 11. Rata kulkee aidattuna Littoisten entisen aseman rakennusten edustalla. 3.3 Turku Turku satama Turun satamaa vievän raiteen varrella on teollisuutta ja toimistoja sekä läheisyydessä asutusta. Liikenteen hoidon ja Turun aseman laiturikapasiteetin kannalta on tarkoituksenmukaista, että paikallisjunan pääteasema ei ole Turku, vaan vaunu jatkaa Turun ohi. Kaukojunien tarpeisiin on silloin raidekapasiteettia kuten ilman paikallisjunia. Satamarata on sähköistetty ja sitä käyttävät viisi päivittäistä satamaan jatkavaa kaukojunaparia. Satamaradalla on tällä hetkellä ainoastaan Turun aseman liikennepaikka radan päässä 3 km:n etäisyydellä Turun asemasta. Tutkitut mahdolliset pysäkin paikat Portsa Pysäkin paikka on Hansakadun tasoristeyksen itäpuolella. Satamakatu Pysäkille sopiva paikka on Satamakadun pohjoispuolella tasoristeyksen vieressä. Alue on kehittyvää työpaikka-aluetta. Satama Nykyinen asema satamaterminaalien vieressä.

15 15 4 Yhteydet pysäkeille Seuraavassa eri tapoja saapua mahdollisille pysäkeille. Mahdollisiina liityntäkulkumuotoina ovat kävely, pyöräily, liityntätaksi ja yksityisauto. Juna- ja bussiliikenteen yhteensovittamista on käsitelty omassa luvussa. 4.1 Kävely Kävely on aina joukkoliikenteen tärkein liityntäkulkumuoto. Kävellen voidaan olettaa kuljettavan enintään noin kilometrin mittaisia matkoja. Kaupungeissa joukkoliikenteen kävelyetäisyystavoite on enintään metriä linnuntietä. Maaseutuolosuhteissa todennäköisesti hyväksyttävä kävelymatka on jonkin verran pitempi, mutta tällöinkin enintään noin kilometri linnuntietä. Turku Salo -radalla Varissuon ja Lausteen lähiöiden, Littoisten, Piikkiön, Paimion, Hajalan, Halikon aseman ja Halikon taajamien keskeiset osat sekä Salon kaupunkikeskusta ovat kävelyetäisyydellä suunnitelluista pysäkeistä kuten myös Turun Kupittaan aseman, Biolaakson, yliopistokampuksen sekä Nokian työpaikat ja Turun liikekeskusta. Turku Loimaa -radalla Maaria-Jäkärlän, Liedon aseman, Auran, Kyrön ja Mellilän taajamat ja Loimaan keskusta ovat kävelyetäisyydellä suunnitelluista pysäkeistä. 4.2 Pyöräily Pyöräily toimii kaikilla suunnitelluilla pysäkeillä luontevana liityntäyhteytenä. Turku Salo -radalla koko Varissuon ja Lausteen lähiöt, Littoisten, Piikkiön, Paimion, Hajalan ja Halikon taajamat sekä Salon kaupunkialue ovat luontevalla pyöräilyetäisyydellä pysäkeistä. Turku Loimaa -radalla Loimaan kaupunkitaajama sekä Hirvikosken taajama ovat pyöräilyetäisyydellä. Tärkeä kysymys on pyöräilymahdollisuuksien turvaaminen talviaikaan. Rautatiepysäkeille kulkevat pyörätiet tulee määritellä ensisijaisiksi talvikunnossapitokohteiksi, joilla liukkaus poistetaan aamuisin ennen ensimmäisen junan tuloa. Nastarenkaiden käyttöä tulee edistää tiedotuksella Jokaiselle raideliikenteen asemalle toteutetaan luonteva polkupyörien liityntäpysäköinti. Pysäköintipaikalla on teline, johon pyörän voi lukita kiinni. Osan pysäköintipaikoista tulee olla katettuja. Pysäköintipaikan tulee olla paikalla, jota on helppo valvoa ja joka näkyy esimerkiksi kylänraitille, kauppaan tai läheisiin asuntoihin. Tärkeimmille pysäkeille voidaan järjestää lukittavat pyöräkaapit tai kameravalvonta. Paikallisjunaliikenteessä pyörä voidaan ottaa mukaan matkaan ilman erillistä maksua, jolloin pyörällä voidaan jatkaa edelleen määränpäässä. Pyörän ottamista junaan ei ole perusteltua rajoittaa, koska pääsääntöisesti junissa ei matkustata seisten. Keskeisillä matkustukohteita palvelevilla pysäkeillä voi olla myös polkupyörien vuokrausmahdollisuus esimerkiksi pysäkin lähellä sijaitsevan liikkeen tai kahvilan tai ravintolan yhteydessä. 4.3 Liityntätaksit Kaikkien matkustajien ei voida olettaa tulevan autolla tai voivan käyttää kävelyä tai pyöräilyä, ja liityntäbussiliikenne ei kaikilla pysäkeillä ole mahdollinen. Tällöin junalle voi saapua tai junalta voi matkaa jatkaa liityntätaksilla. Liityntätaksi on erillinen ja erikseen hinnoiteltu palvelu, jonka käyttö pyritään tekemään junamatkustajille helpoksi. Palvelun tuottajaksi sopivat seudun taksiyrittäjät, jotka tekevät markkinointiyhteistyötä joukkoliikenneorganisaation kanssa. Liityntätaksi toimii siten, että matkustaja ilmoittaa junahenkilökunnalle tai lippuautomaattilaitteelle tarvitsevansa liityntätaksin tietylle pysäkille. Tullessaan junalle matkustaja tilaa liityntätaksin tiettyä määräaikaa ennen junan lähtöä puhelimitse tai internetissä. Liityntätaksi kokoaa kaikki tietylle junavuorolle tulevat tai siltä tulevat matkustajat. Suositeltava käytäntö liityntätaksille on kiinteä taksa alue- tai vyöhykeperiaatteella. Liityntätaksimatkan lisämaksun voi maksaa junalipun yhteydessä. Liityntätaksijärjestelmä on mielekästä yhdistää matkapalvelukeskuksiin, jotka järjestävät koulu- sekä sosiaali- ja terveystoimen matkoja. Turku Salo -radalla liityntätaksipysäkeiksi sopii Hajala. Palvelu voidaan kytkeä kaupunkitakseihin Turussa, Littoisissa, Piikkiössä, Paimiossa, Halikossa ja Salossa. Turku Loimaa -radalla liityntätaksipysäkeiksi sopivat Aura, Kyrö ja Mellilä. Kaupunkitaksit hoitavat liityntää Turussa, Liedossa ja Loimaalla. 4.4 Yksityisauto Pysäkeille sijoitetaan tarpeen mukaan liityntäpysäköintiä. Liityntäpysäköinti sijoitetaan pienehköinä yksikköinä lähimmälle pysäkille taajamankeskukseen. Liityntäpysäköinniksi riittää valaistu pysäköintikenttä. Mahdollisuuksien mukaan käytetään entisiä kuormausalueita tai poistettujen sivuraiteiden paikkoja, joiden etuna on näköyhteys laiturille. Pysäköintialueet sijoitetaan paikkoihin, joissa niitä voidaan valvoa ja niil-

16 16 le toteutetaan tarvittaessa valvontakamerat. Liityntäpysäköintipysäkit valitaan sen perusteella, missä autoliityntä voidaan toteuttaa luontevasti. Kaikille pysäkeille ei tilanpuutteen tai muiden syiden vuoksi voida toteuttaa kovin laajaa liityntäpysäköintiä. Pysäkeillä tulee olla saattoliikenteen mahdollisuus ja mieluiten välittömästi laiturin yhteydessä. Turku Salo -radan pysäkeistä Salon Tekno ei sovellu saattoliikenteelle, koska sille on vain kevyen liikenteen yhteys. Turussa liityntäpysäköinti on toteutettavissa seuraavasti: Turun asema, Matkakeskus ja Kupittaan asema: rajoitettu, maksullinen pysäköinti Turku Salo: Biolaakson ja Varissuon pysäkit Turku Loimaa: Kärsämäen ja Jäkärlän pysäkit Henkilöauto on molemmilla radoilla toissijainen liityntäkulkumuoto, koska taajama-alueilla kävely, pyöräily ja linja-auto ovat kilpailukykyisiä liityntäliikennemuotoja. Salon sunnassa autolla on merkitystä erityisesti Hajalassa sekä Piikkiön, Paimion ja Halikon ympäristön maaseutumaisilla alueilla. Salon kaupunkiseudun liityntäpysäköinnille soveltuvin pysäkki on Halikko. Loimaan suunnalla laajaa aluetta palvelevaan liityntäpysäköintiin tulee varautua Loimaalla, Aurassa, Liedon asemalla ja Jäkärlässä. 4.5 Yhteiskäyttöauto Ulkomaisen kokemusen perusteella voi arvioida yhteiskäyttöautojen leviävän tarkasteluaikana myös Turun seudulle. Ainakin yksi yhteiskäyttöauton pysäköintipaikka tulisi olla saavutettavissa molempien suuntien junilta Turun keskustaa lähellä olevilta pysäkeiltä. Yhteiskäyttöautojärjestelmän jäsenyyden ja joukkoliikenteen kausilipun yhteen kytkennästä on jo olemassa muutamia hyviä kokemuksia. Mahdollisuuteen kannattaa varautua, joskin kysymys koskee koko joukkoliikennejärjestelmää, ei ainoastaan paikallisjunaliikennettä.

17 17 5 Liikenne ja ajoajat 5.1 Paikallisjunaliikenteen palvelu Paikallisjunaliikenne palvelee radanvarsien ja seutukeskuksen välisiä yhteyksiä työmatka-, asiointi- ja vapaaajanliikenteessä. Tähän tarkoitukseen vähintään riittävä vuoroväli on yksi tunti ja palveluaika noin Paikallisjunien tulee toimia myös kaukoliikenteen jatkoyhteyksinä. Aikataulujen lähtökohtana on tunnin vuoroväli. Noin 60 kilometrin liikennöintietäisyydellä on taloudellisesti tarkoituksenmukaista pyrkiä siihen, että yhden vuoron kiertoaika on alle kaksi tuntia. Muutoin junia ja kuljettajia tarvitaan kaksinkertainen määrä, koska paluuvuoro joutuu odottamaan lähtöaikaa lähes tunnin. Aikataulu on tehtävä tasatuntiin rytmittyväksi, koska kaukojunaliikenne koko rataverkolla perustuu tasatunteihin. Turun ympäristön paikallisjunaliikenteen kokonaisuuden rytmittää Turun Helsingin kaukojunaliikenne, joka osana maan koko rataverkon liikennettä toimii tasatunnein. Alustavan matka-aikatarkastelun perusteella Salo Turku asema -välillä voi olla 13 pysähdystä ja Loimaa Turku asema -välillä 11 pysähdystä. 5.2 Jatkotyöhön valitut pysäkit Pysäkkien valinta perustuu pysäkin ympäristön väestön tai työpaikkojen määrään. Periaatteena on valita pysäkit, joilla on suurin käyttäjäpotentiaali. Käyttäjäpotentiaali Turun kaupunkialueen ulkopuolella arvioitiin sen väestömäärän perusteella, joka on yhden kilometrin säteellä pysäkistä (taulukko 3). Turun kaupungin alueella pysäkin paikkojen arviointi perustuu työpaikkoihin ja bussiyhteyksiin, koska kodista lähteviä matkoja palvelee Turun joukkoliikenne. Salon suunnalla pysäkin paikaksi on otettu Hajala huolimatta sen vähäisestä väestömäärästä, koska Hajala tarvitaan junien kohtauspaikkana. Huokean laiturin rakentaminen joka tapauksessa pysähtyvälle junalle ei ole merkittävä kustannus kokonaisuuden kannalta. Alvan Aallon tien pysäkki sijaitsee keskeisesti suhteessa Paimion väestöön, mutta Paimion asema sijaitsee toiminnallisessa keskuksessa lähellä palveluja. Lisäksi Paimion asemalla on jo kohtausraide, pysäköintialue, ympäristön tierakentamista tarvitaan vähemmän ja lähistöllä on tehostuvaa maankäyttöä. Loimaan suunnalla on valittu käytännössä entiset asemanseudut, koska yhdyskuntarakenne ja tieyhteydet keskittyvät edelleen niihin. Suunnitteluun valitut pyskit on esitetty kuvassa 12. Tarkka erittely pysäkeistä on liitteenä. Taulukko 3. Arvioitujen pysäkkipaikkojen etäisyydet Turusta, matka-ajat ja asukasmäärät kilometrin sätellä pysäkistä. Asema km aika asukkaat 1 km Loimaan suunta Loimaa Mellilä Kyrö Aura Lieto as Maaria Moisio Urusvuori Piipanoja Kärsämäki Barker Matkakeskus 1 1 Tku as. Salon suunta Ylhäisi Salo Tekno Halikko Halikko as Hajala Alvar Aallon tie Paimio Piikkiö Tennus Littoinen Varissuo Biolaakso Kupittaa 4 4 Yliopisto 3 2 Matkakeskus 1 1 Tku as. Portsa Satamakatu Satama

18 18 Kuva 12. Jatkosuunnitteluun valitut paikallisjunien pysäkit. Jatkosuunnitteluun valitut paikallisjunaliikenteen pysäkit Loimaa Mellilä Kyrö Aura Moisio Jäkärlä Lieto as Kärsämäki Turku as Portsa Piipanoja Barker Yliopisto Littoinen Kupittaa Paimio Satama Matkakeskus Satamakatu Varissuo Biolaakso Piikkiö Hajala Halikko as Tekno Halikko Salo Ylhäisi Varsinais-Suomen liitto

19 Ajoajat Ajoajat on laadittu seuraavin lähtöarvoin: Junien suurin nopeus 110 km/h Nopeuden muutos 0,8 m/s 2 Pysäkkiaika normaalisti 20 sekuntia Pysäkkiaika suurimmilla pysäkeillä 30 sekuntia Suunnanvaihdon aika 4 minuuttia Ajoajat on suunniteltu sähkömoottorijunille, mutta kuitenkin siten, että alkuvaiheessa on mahdollista käyttää Uuteenkaupunkiin dieselmoottorijunia. Tällöin ei voi ajaa yhdellä junavuorolla Uudestakaupungista Loimaalle tai Saloon. Kun Uudenkaupungin rata on sähköistetty, Uudenkaupungin junavuoro on tarkoituksenmukaista yhdistää Salon vuoron kanssa. Ajoajat on tässä vaiheessa laskettu vain kulkuaikojen, ei vastaantulevien junien kohtauksien perusteella. Kohtausten vaikutus käsitellään ratakapasiteetin yhteydessä. Lyhyet pysäkkiajat ovat mahdollisia avorahastuksen ansiosta. Matkaliput ovat joko ennakkoon ostettuja tai lipun voi ostaa junassa olevasta automaatista. Sisään- ja uloskäynti on kaikista ovista. Seisonta-aikojen riittävyys on tarkistettu matkamääräennusteen pysäkkien käyttäjämäärien perusteella. Alkutilanteessa Salon suunnan junat ajavat Satamaan, Loimaan ja Uudenkaupungin junat Turun asemalle. Liikenne muodostuu siis kolmesta junasta, joiden matka-ajat päätepisteiden välillä ovat seuraavassa: Turku Loimaa (10 pysähdystä), 47 min. Turku Salo as. (12 pysähdystä), 43 min. Turun satama Salo-Ylhäisi (16 pysähdystä), 50 min. Turku Uusikaupunki-Kalaranta (9 pysähdystä), 50 min. Vertailun vuoksi ajoajat henkilöautolla: Turku as. Loimaa as. 66 km, 50 min. Turku as. Salo as. 56 km, 40 min. Turusta muodostuu risteysasema, jossa on mahdollisuus vaihtaa kaikkien junien kesken tasatunnin ympärillä. Turun asemalla tarvitaan raidekapasiteettia paikallisliikenteelle yhdellä raiteella tasatunnin yli. Uudenkaupungin ja Loimaan suunnan junat käyttävät samaa raidetta ja laituria. Junien raidejärjestys voi olla seuraava: Lähtevät kaukojunat 4 ja 5 Saapuvat kaukojunat 3 ja 6 Paikallsijunat Uteenkaupunkiin ja Loimaalle 7 Paikallisjuna Salo-Ylhäisi Turku-Satama raiteet 5 ja 6 Turun aseman raiteiden kuormitus on käsitelty tarkemmin ratakapasiteetyn yhteydessä sivulla 23. Kun Uudenkaupungin rata on sähköistetty, on tarkoituksenmukaista muodosta kaksi junaa: Uusikaupunki-Kalaranta Salo-Ylhäisi Turun satama Loimaa

20 20 6 Ratakapasiteetti Ratakapasiteetti tarkoittaa sitä junien määrää, joka radalla voi määrätyn ajan aikana kulkea. Ratakapasiteetin perusteita on käsitelty tarkemmin liitteessä 4. Samaan suuntaan kulkevien junien määrän rajoittaa junilta vaadittava turvallinen etäisyys. Etäisyyden on oltava niin suuri, että perässä tuleva juna on mahdollista pysäyttää sille sallitusta nopeudesta tuvaetäisyyden matkalla. Jos peräkkäin kulkevilla junilla on eri nopeus, nopeusero muuttaa junien etäisyyttä matkan edetessä. Nopeuseron aiheuttama etäisyyden muutos on laskettava turvaetäisyyden lisäksi vaadittuun junien etäisyyteen. Siten junien nopeuserot alentavat radan kapasiteettia. Radalla junien etäisyyttä säädetään opastimilla. Opastinten välinen etäisyys on suojastusväli. Suojastusväli on vähintään niin pitkä, että se riittää junan pysäyttämiseen radan suurimmasta sallitusta nopeudesta. Kustannussyistä suojastusvälit voivat olla myös tätä pidempiä. Yksiraiteisella radalla junat kulkevat vastakkaisiin suuntiin ja ne voivat kohdata ainoastaan vähintään kaksiraiteisilla liikennepaikoilla, joilla ne voivat ohittaa toisensa. Yksiraiteisen radan kapasiteetti kaksisuuntaisessa liikenteessä riippuu siten kohtauspaikkojen määrästä ja niiden keskinäisestä etäisyydestä. Kaksisuuntaisen liikenteen kapasiteettia ja joustavuutta junien nopeuserojen suhteen voi lisätä myös kaksiraiteisilla osuuksilla. Usean kilometrin mittaisilla kaksiraiteisilla osuuksilla junat voivat kohdata toisensa pysähtymättä. Molemmat tarkastellut rataosat ovat yksiraiteisia. Loimaan suunnalla rata on sekaliikennerata, jossa on merkittävä määrä sekä henkilö- että tavarajunaliikennettä. Keväällä 2007 voimassa oleva varattu ratakapasiteetti on 9 kaukojunaparia. Tavarajunia on 6 Loimaalta Turun suuntaan ja 11 junaa Turusta Loimaan suuntaan kaukojunien kulkuaikana. Välillä on varattuna 7 Turkuun saapuvaa tavarajunaa. Radan sallittu nopeus on 140 km/h. Salon suunnassa rata on pääasiassa nopean kaukojunaliikenteen rata, jossa sallittu nopeus on paikoin 200 km/h. Kaukojunia kulkee molempiin suuntiin tunnin välein. Tavarajunille on keväällä 2007 varattuna yksi junapari Turusta Piikkiöön ja 3 junaparia Turun ja Salon välille samalla ajalla, kuin kaukojunat ovat kulussa. Välillä on 4 Turkuun saapuvaa tavarajunaa ja yksi lähtevä. Salon suunnan saapuvat ja lähtevät kaukojunat ovat Turun asemalla tasatunnin aikaan. Kun myös Loimaan suunnan kaukojunat ovat radan kunnostustöiden valmistumisen jälkeen syksystä 2007 lähtien Turun asemalla tasatunnin aikaan, tarvitaan 4 täysimittaista laituriraidetta kaukojunien tarpeeseen. Paikallisjunien aikataulut on ajoitettu siten, että junat tulevat ja lähtevät Turusta Loimaan ja Salon suuntiin ennen ja jälkeen kaukojunien. Näin ne voivat käyttää samaa raidetta kuin saman suunnan kaukojunat. Kuva 13. Graafinen esimerkkiaikataulu Turun ja Loimaan välille. Paikallisjunat kohtaavat Karviaisissa ja paikallis- ja kaukojunat Kyrössä. Tavarajunan keskinopeus on Maarian ja Kyrön välillä 80 km/h, muualla riittää 60 km/h. Kahden tunnin jaksoon mahtuu kaksi paikallisjunaparia, yksi kaukojunapari ja yksi tavarajuna.

Läntinen ratayhteys, tilannekatsaus

Läntinen ratayhteys, tilannekatsaus Läntinen ratayhteys, tilannekatsaus Pirkanmaan maakuntahallitus kokous 17.6.2013 Ville-Mikael Tuominen, projektipäällikkö, Pirkanmaan liitto Pirkanmaan rataverkon kehittämisen liikenteellinen tarveselvitys

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 107. Tekninen lautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 107. Tekninen lautakunta Sivu 1 / 1 Tekninen lautakunta 22.10.2014 Sivu 1 / 1 4310/10.00.00/2014 107 Tiedonanto Turuntien aluevaraus- ja maankäyttösuunnitelmasta Valmistelijat / lisätiedot: Pauliina Kuronen, puh. 046 877 3006 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Liityntäpysäköinti Pirkanmaalla

Liityntäpysäköinti Pirkanmaalla Liityntäpysäköinti Pirkanmaalla Pirkanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelmassa tuotu esiin liityntäpysäköinnin kehittämistarpeet erityisesti rautatieasemilla Pirkanmaan maakuntakaavassa 2040 tavoitteena

Lisätiedot

Keskimääräinen vuorokausiliikenne Keskimääräinen raskas liikenne Lähde Liikennevirasto

Keskimääräinen vuorokausiliikenne Keskimääräinen raskas liikenne Lähde Liikennevirasto Valtatiet 1, 8 ja 9 Varsinais-Suomen tieliikenteen pääsuunnat ja niitä yhdistävällä Turun Kehätiellä suurimmat liikennemäärät Samat runkoyhteydet raskaalla liikenteellä Keskimääräinen raskas liikenne 2015

Lisätiedot

Ratahanke Seinäjoki-Oulu

Ratahanke Seinäjoki-Oulu Ratahanke Seinäjoki-Oulu Mediatilaisuus 20.6.2016 20.6.2016 Ratahanke Seinäjoki-Oulu Mediatilaisuus 24.8.2015 Ohjelma: 11:00 Ratahankkeen yleisinfo, Tommi Rosenvall (Liikennevirasto) Kempele: Kempeleen

Lisätiedot

Lähijunaliikenteen toteutusmahdollisuudet Jyväskylän seudulla

Lähijunaliikenteen toteutusmahdollisuudet Jyväskylän seudulla MUISTIO 31.3.2010 Lähijunaliikenteen toteutusmahdollisuudet Jyväskylän seudulla Tarkastelun sisältö Tässä muistiossa on kuvattu Jyväskylän seudun liikennejärjestelmäsuunnitteluun ja rakennemallityöhön

Lisätiedot

Nykyinen junatarjonta. Tampereen kaupunkiseudun lähijunaliikenteen kehittäminen: asemien ja liikenteen suunnittelu

Nykyinen junatarjonta. Tampereen kaupunkiseudun lähijunaliikenteen kehittäminen: asemien ja liikenteen suunnittelu Nykyinen junatarjonta Oriveden keskusta Haapamäen kiskobussit 2 vuoroa/arkivrk Oriveden asema Tampere-Jyväskylä IC-junat 6+6 junaa/arkivrk Haapamäen kiskobussit 2 vuoroa/arkivrk kaupunki lähijunaliikenteen

Lisätiedot

Yleiskaavan liikenne-ennusteet on laadittu vuoden 2025 tilanteelle ja tilanteelle, jossa myös yleiskaavan reservialueet ovat toteutuneet Orimattilan

Yleiskaavan liikenne-ennusteet on laadittu vuoden 2025 tilanteelle ja tilanteelle, jossa myös yleiskaavan reservialueet ovat toteutuneet Orimattilan Lahden yleiskaavan 2025 liikenne-ennusteetennusteet Yleiskaavan liikenne-ennusteet on laadittu vuoden 2025 tilanteelle ja tilanteelle, jossa myös yleiskaavan reservialueet ovat toteutuneet Orimattilan

Lisätiedot

Joukkoliikennekäytävä raiteille välillä Mäntyluoto-Pori

Joukkoliikennekäytävä raiteille välillä Mäntyluoto-Pori Joukkoliikennekäytävä raiteille välillä Mäntyluoto-Pori Potentiaalinen lähiraideliikenteen yhteys? Joona Packalén Pori 11.4.2012 Lähtökohdat Esityksen taustalla selvitys kahden eri liikennöintimallin kustannuksista

Lisätiedot

KEINUSAAREN ALUEEN LIIKENNETARKASTELU

KEINUSAAREN ALUEEN LIIKENNETARKASTELU 12.3.2010 MUISTIO Hannu Sainio 1(7) KEINUSAAREN ALUEEN LIIKENNETARKASTELU 1. Lähtökohtia Keinusaaren alue rajautuu Viipurintien, Keinusaarentien, Vanajantien, Kutalanjoen ja rautatien väliin. Keinusaari

Lisätiedot

LIIKENTEEN SÄÄNTÖTUNTEMUS. Vihreä teksti on oikea vastaus.

LIIKENTEEN SÄÄNTÖTUNTEMUS. Vihreä teksti on oikea vastaus. 220103769 LIIKENTEEN SÄÄNTÖTUNTEMUS Vihreä teksti on oikea vastaus. 1. Määrääkö/sisältääkö yllä oleva liikennemerkki seuraavia asioita? (kyllä- ei -en tiedä) U-käännös on kielletty Edessä on satama-alue

Lisätiedot

SIPOON MASSBYN RATSASTUSKESKUKSEN JA OMAKOTIALUEEN ASEMAKAAVAMUUTOS, LIIKENNE

SIPOON MASSBYN RATSASTUSKESKUKSEN JA OMAKOTIALUEEN ASEMAKAAVAMUUTOS, LIIKENNE 4.8.2015 SIPOON MASSBYN RATSASTUSKESKUKSEN JA OMAKOTIALUEEN ASEMAKAAVAMUUTOS, LIIKENNE LIIKENNE Tarkastus 01 Päivämäärä 4/8/2015 Laatija Mari Kinttua Tarkastaja Jukka Räsänen Hyväksyjä Tuomas Lehteinen

Lisätiedot

40. Ratahallintokeskus

40. Ratahallintokeskus 40. Ratahallintokeskus S e l v i t y s o s a : Radanpidon tavoitteena on edistää rautatieliikenteen toimintaedellytyksiä tehokkaana, turvallisena ja ympäristöystävällisenä liikennemuotona niin kotimaassa

Lisätiedot

TURUN RAKENNEMALLIALUEEN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA

TURUN RAKENNEMALLIALUEEN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA TURUN RAKENNEMALLIALUEEN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA Esityksen rakenne 1. Suunnittelun tilanne ja tavoite 2. Liikennejärjestelmän kehittämistavoitteet 3. RM-alueen liikkumisen ominaisuuksia, kulkutavat

Lisätiedot

Joukkoliikenteen vaihtopaikat ja liityntäpysäköinti Pirkanmaalla

Joukkoliikenteen vaihtopaikat ja liityntäpysäköinti Pirkanmaalla Joukkoliikenteen vaihtopaikat ja liityntäpysäköinti Pirkanmaalla Kehittämissuunnitelma Kuva: Jouko Aaltonen Joukkoliikenteen vaihtopaikat ja liityntäpysäköinti Pirkanmaalla Tavoitteena: parantaa matkaketjujen

Lisätiedot

Helsinki-Turku, nopean ratayhteyden jatkosuunnittelu Tilannekatsaus / projektipäällikkö Jussi Lindberg, Liikennevirasto

Helsinki-Turku, nopean ratayhteyden jatkosuunnittelu Tilannekatsaus / projektipäällikkö Jussi Lindberg, Liikennevirasto Helsinki-Turku, nopean ratayhteyden jatkosuunnittelu 9.12.2016 Tilannekatsaus / projektipäällikkö Jussi Lindberg, Liikennevirasto Nopean ratayhteyden kokonaisuus Uusi nopea Helsinki Turkurata rakentuu

Lisätiedot

Joukkoliikenne Helsingissä Missä mennään?

Joukkoliikenne Helsingissä Missä mennään? Joukkoliikenne Helsingissä Missä mennään? Liikenneilta 22.9.2016 Niko Setälä Kaupunkisuunnitteluvirasto 22.9.2016 Tavoitteita joukkoliikenteen suunnittelussa 2 Kaupunki kasvaa Kaupungin kasvaessa myös

Lisätiedot

Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (HLJ 2015) luonnos

Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (HLJ 2015) luonnos Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (HLJ 2015) luonnos Luottamushenkilöseminaari 26.8.2014 Toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Liikenteen tavoitteet (HLJ-toimikunta

Lisätiedot

Liikkumispreferenssit ja yhdyskuntarakenne - liikkumisen ominaispiirteitä eri vyöhykkeillä

Liikkumispreferenssit ja yhdyskuntarakenne - liikkumisen ominaispiirteitä eri vyöhykkeillä Liikkumispreferenssit ja yhdyskuntarakenne - liikkumisen ominaispiirteitä eri vyöhykkeillä 13.6.2014 Hanna Kalenoja Tutkimuspäällikkö Tampereen teknillinen yliopisto, Liikenteen tutkimuskeskus Verne 1

Lisätiedot

KUNNALLISTEKNIIKKA SALPAUSSELKÄ KONEHARJUN ASEMAKAAVA LIIKENNESELVITYS

KUNNALLISTEKNIIKKA SALPAUSSELKÄ KONEHARJUN ASEMAKAAVA LIIKENNESELVITYS KUNNALLISTEKNIIKKA SALPAUSSELKÄ KONEHARJUN ASEMAKAAVA LIIKENNESELVITYS KUNNALLISTEKNIIKKA 1 SISÄLLYS 1. SUUNNITTELUKOHDE... 2 Taustaa... 2 Kaavatilanne... 2 2. LIIKENNEVERKKO... 3 Autoliikenne... 3 Jalankulku

Lisätiedot

Päivittämistarpeen taustalla

Päivittämistarpeen taustalla Päivittämistarpeen taustalla Strategisten painopisteiden hahmottaminen Laajan toimenpidejoukon jäsentäminen ja selkeämpien kehittämiskokonaisuuksien muodostaminen niiden sisällä erilaisia ja eri toteuttamis-

Lisätiedot

Liikkumisen palveluiden tavoitteellinen palvelutaso Anna Saarlo

Liikkumisen palveluiden tavoitteellinen palvelutaso Anna Saarlo Liikkumisen palveluiden tavoitteellinen palvelutaso 25.1.2017 Anna Saarlo Raportti: http://www2.liikennevira sto.fi/julkaisut/pdf8/lts_ 2016-34_liikkumisen_palvelui den_web.pdf 2 Sisältö 1. Palvelurakenne

Lisätiedot

Kohdekaupunkien kaavio

Kohdekaupunkien kaavio Kohdekaupunkien kaavio Oheinen kuva on kohdekaupunkien, Jyväskylän, Kuopion, Lahden ja Oulun mittasuhteisiin sovitettu peruskaavio. Se osoittaa kaupunkijärjestelmien alueiden laajuuksia, ulottuvuuksia

Lisätiedot

Rantaväylän tulevaisuus puntarissa. Esittelymateriaali Rantaväylän nykytilanteeseen ja vaihtoehtoisiin skenaarioihin

Rantaväylän tulevaisuus puntarissa. Esittelymateriaali Rantaväylän nykytilanteeseen ja vaihtoehtoisiin skenaarioihin Rantaväylän tulevaisuus puntarissa Esittelymateriaali Rantaväylän nykytilanteeseen ja vaihtoehtoisiin skenaarioihin Valtakunnan päätieverkkoon kuuluva valtatie 4 kulkee Vaajakoskelta Tikkakoskelle. Jyväskylässä

Lisätiedot

Eteläportin osayleiskaavan liikenteelliset vaikutukset, Jyväskylä

Eteläportin osayleiskaavan liikenteelliset vaikutukset, Jyväskylä Ramboll Knowledge taking people further --- Jyväskylän kaupunki Eteläportin osayleiskaavan liikenteelliset vaikutukset, Jyväskylä Lokakuu 2008 Sisällys Tiivistelmä 1 1. Johdanto 5 2. Osayleiskaava-alue

Lisätiedot

Espoon liikenneverkkovisio. Petri Suominen Soukan palvelutalo

Espoon liikenneverkkovisio. Petri Suominen Soukan palvelutalo Espoon liikenneverkkovisio Petri Suominen Soukan palvelutalo 16.4.2015 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHTIA 16.4.2015 2 Tavoitteet Ohjaa liikenneverkon strategista suunnittelua ja palvelee maankäytön kehityskuvaa

Lisätiedot

Teräsmäen teollisuusalueen liikenteen vaikutusten arviointi osana Ylistaron yleiskaavaa 2020

Teräsmäen teollisuusalueen liikenteen vaikutusten arviointi osana Ylistaron yleiskaavaa 2020 FCG Planeko Oy YLISTARO Teräsmäen teollisuusalueen liikenteen vaikutusten arviointi osana n yleiskaavaa 2020 31.10.2008 1 (9) FCG Planeko Oy 30.10.2008 Teräsmäen teollisuusalueen liikenteen vaikutusten

Lisätiedot

JOENSUUN ASEMANSEUDUN KEHITTÄMINEN KÄYTTÄJÄKYSELYN TULOKSET

JOENSUUN ASEMANSEUDUN KEHITTÄMINEN KÄYTTÄJÄKYSELYN TULOKSET Kuva: Juha-Pekka Vartiainen JOENSUUN ASEMANSEUDUN KEHITTÄMINEN KÄYTTÄJÄKYSELYN TULOKSET Lisätietoja: Hanna Herkkola, hanna.herkkola@ramboll.fi, 5 51 55 VASTAAJIEN TAUSTATIEDOT 1. Sukupuolenne?. Ikäryhmänne

Lisätiedot

Raitiotiehankkeen eteneminen

Raitiotiehankkeen eteneminen 23.2.2016 Raitiotiehankkeen eteneminen Raitiotien suunnittelu alkaa 16.6. Kaupunginvaltuusto hyväksyi raitiotien yleissuunnitelman ja päätti raitiotien suunnittelun jatkamisesta 15.6. Valtuusto päätti

Lisätiedot

Joukkoliikenteen palvelutasomäärittelyn hyödyntäminen maakuntakaavoituksessa Maija Stenvall

Joukkoliikenteen palvelutasomäärittelyn hyödyntäminen maakuntakaavoituksessa Maija Stenvall Joukkoliikenteen palvelutasomäärittelyn hyödyntäminen maakuntakaavoituksessa 25.1.2017 Maija Stenvall Palvelutasotavoitteet perustuvat joukkoliikennekysyntään Myös maankäytön kehittämisessä on tavoitteena

Lisätiedot

OSAYLEISKAAVOJEN TOTEUTTAMINEN JOUKKOLIIKENTEEN JA PYÖRÄILYN NÄKÖKULMASTA CASE LAPPEENRANTA

OSAYLEISKAAVOJEN TOTEUTTAMINEN JOUKKOLIIKENTEEN JA PYÖRÄILYN NÄKÖKULMASTA CASE LAPPEENRANTA OSAYLEISKAAVOJEN TOTEUTTAMINEN JOUKKOLIIKENTEEN JA PYÖRÄILYN NÄKÖKULMASTA CASE LAPPEENRANTA LIIKENNE JA MAANKÄYTTÖ 2015 VESA VERRONEN LÄHTÖKOHTIA Lappeenrannan keskustaajaman osayleiskaavan 2030 laatiminen

Lisätiedot

Helsingin metropolialueen yhdyskuntarakenne - Alakeskukset ja liikkuminen

Helsingin metropolialueen yhdyskuntarakenne - Alakeskukset ja liikkuminen Helsingin metropolialueen yhdyskuntarakenne - Alakeskukset ja liikkuminen Urban Zone -seminaari 13.6.2014 Ville Helminen, Hanna Kalenoja, Mika Ristimäki, Petteri Kosonen, Maija Tiitu, Hanne Tiikkaja SYKE/Ympäristöpolitiikkakeskus

Lisätiedot

Liikenneverkkojen luokittelu ja TEN-T verkot

Liikenneverkkojen luokittelu ja TEN-T verkot Liikenneverkkojen luokittelu ja TEN-T verkot 10.11.2015 Maanteiden ja ratojen luokitus Valtatiet palvelevat valtakunnallista ja maakuntien välistä pitkämatkaista liikennettä. Kantatiet täydentävät valtatieverkkoa

Lisätiedot

VALTATIEN 9 ITÄISEN KEHÄTIEN ERITASOLIITTYMÄTARKASTELU, TAMPERE

VALTATIEN 9 ITÄISEN KEHÄTIEN ERITASOLIITTYMÄTARKASTELU, TAMPERE VALTATIEN 9 ITÄISEN KEHÄTIEN ERITASOLIITTYMÄTARKASTELU, TAMPERE 27.1.2017 JOHDANTO Selvityksessä on tutkittu uuden eritasoliittymän toteuttamista Tampereen itäiselle kehätielle valtatielle 9 Hallilan eritasoliittymän

Lisätiedot

KYTÖLÄN ALUE 2. vaihe 1. SUUNNITTELUKOHDE

KYTÖLÄN ALUE 2. vaihe 1. SUUNNITTELUKOHDE KUNNALLISTEKNIIKKA 1 KYTÖLÄN ALUE 2. vaihe LIIKENNESELVITYS ttv,ur 1. SUUNNITTELUKOHDE Kytölän aluetta kaavoitetaan kolmessa vaiheessa. Tämä liikenneselvitys tehdään Kytölän alueen 2. vaiheen kaavan (A-2508)

Lisätiedot

! 9. p OTE PÖYTÄKIRJASTA. Anl Hallitus RUNKOLINJAN 560 JATKOMAHDOLLISUUS MYYRMÄESTÄ MATINKYLÄÄN 439/07.71.

! 9. p OTE PÖYTÄKIRJASTA. Anl Hallitus RUNKOLINJAN 560 JATKOMAHDOLLISUUS MYYRMÄESTÄ MATINKYLÄÄN 439/07.71. OTE PÖYTÄKIRJASTA 1 K a u n i a i n e n K v & K h G r a n k u l l a S t f & S t s Anl. p 12-06- 2014 Hallitus 81 15.04.2014 CNo! 9 RUNKOLINJAN 560 JATKOMAHDOLLISUUS MYYRMÄESTÄ MATINKYLÄÄN 439/07.71.710/2013

Lisätiedot

Turun Satama Oy:n satama-alueen rataverkon verkkoselostus

Turun Satama Oy:n satama-alueen rataverkon verkkoselostus Turun Satama Oy:n satama-alueen rataverkon verkkoselostus Turun Satama Oy 2.12.2016 1 (4) Sisällys 1 Yleistä... 2 1.1 Johdanto... 2 1.2 Voimassaoloaika ja päivittäminen... 2 1.3 Julkaiseminen... 2 1.4

Lisätiedot

Lielahti Kokemäki-allianssihankkeen käytännön toimenpiteet ja tulokset. Mikko A. Heiskanen ja Mikko Nyhä

Lielahti Kokemäki-allianssihankkeen käytännön toimenpiteet ja tulokset. Mikko A. Heiskanen ja Mikko Nyhä Lielahti Kokemäki-allianssihankkeen käytännön toimenpiteet ja tulokset Mikko A. Heiskanen ja Mikko Nyhä 17.3.2015 1 Hankesuunnittelu Hankesuunnittelu toteutettiin yhteistyössä allianssimallilla Hankkeen

Lisätiedot

VALTATIEN 2 FRIITALAN ERITASOLIITTYMÄN PARANTAMINEN, ULVILA ESISELVITYS

VALTATIEN 2 FRIITALAN ERITASOLIITTYMÄN PARANTAMINEN, ULVILA ESISELVITYS VALTATIEN 2 FRIITALAN ERITASOLIITTYMÄN PARANTAMINEN, ULVILA ESISELVITYS 2016 4 1. LÄHTÖKOHDAT JA NYKYTILA 1.1 Suunnittelukohde Suunnittelukohteena on valtatien 2 ja maantien 2444 (Siltatie) eritasoliittymä

Lisätiedot

Näkökulmia liikenteen laajempiin taloudellisiin vaikutuksiin

Näkökulmia liikenteen laajempiin taloudellisiin vaikutuksiin WHOLE-hanke asiantuntijatyöpaja 17.5.2016 Seppo Laakso Kaupunkitutkimus TA Oy Näkökulmia liikenteen laajempiin taloudellisiin vaikutuksiin Saavutettava sijainti resurssina Liikenteen laajemmat vaikutukset

Lisätiedot

Urban Zone -kehityshanke ja vyöhykenäkökulman esittely

Urban Zone -kehityshanke ja vyöhykenäkökulman esittely Urban Zone -kehityshanke ja vyöhykenäkökulman esittely Mika Ristimäki erikoistutkija SYKE / rakennettu ympäristö ja alueidenkäyttö 20% 18% 16% 14% 12% 10% 8% 6% 4% 2% 0% Alue- ja yhdyskuntarakenteen tiedot

Lisätiedot

Vapaudentien jatkeen liikennetarkastelu 10.11.2015

Vapaudentien jatkeen liikennetarkastelu 10.11.2015 Vapaudentien jatkeen liikennetarkastelu 10.11.2015 Liikenne-ennusteen päivittäminen Liikenne-ennuste pohjautuu Keski-Nurmon osayleiskaavatyön yhteydessä laadittuun ennusteeseen vuodelle 2040 Ennusteen

Lisätiedot

Autojen yhteiskäyttö liikenne- ja viestintäministeriön näkökulmasta

Autojen yhteiskäyttö liikenne- ja viestintäministeriön näkökulmasta Autojen yhteiskäyttö liikenne- ja viestintäministeriön näkökulmasta Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Autojen yhteiskäyttö Turkuun työpaja 9.2.2010 Liikennesektorille kohdistuvia haasteita

Lisätiedot

40. Ratahallintokeskus

40. Ratahallintokeskus 40. Ratahallintokeskus S e l v i t y s o s a : Radanpidon tavoitteena on edistää rautatieliikenteen toimintaedellytyksiä tehokkaana, turvallisena ja ympäristöystävällisenä osana kotimaista ja kansainvälistä

Lisätiedot

Liikenneselvitys ja liikenteellisten vaikutusten arviointi asemakaavan laajennukseen Pitkämäen 134 kaupunginosassa

Liikenneselvitys ja liikenteellisten vaikutusten arviointi asemakaavan laajennukseen Pitkämäen 134 kaupunginosassa Liikenneselvitykset S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A NURMEKSEN KAUPUNKI Liikenneselvitys ja liikenteellisten vaikutusten arviointi asemakaavan laajennukseen Pitkämäen 134 kaupunginosassa Selostus

Lisätiedot

Asiakirjayhdistelmä 2016

Asiakirjayhdistelmä 2016 63. Joukkoliikenteen palvelujen osto ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015) Momentille myönnetään 84 474 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) liikenteenharjoittajille

Lisätiedot

Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään

Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään Arja Aalto 3.6.2015 Liikennevirasto vastaa Suomen teistä, rautateistä ja vesiväylistä sekä liikennejärjestelmän kokonaisvaltaisesta

Lisätiedot

Saavutettavuustarkastelut

Saavutettavuustarkastelut HLJ 2011 Saavutettavuustarkastelut SAVU Saavutettavuustarkastelut SAVU Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman HLJ 2011 jatkotyönä tehdyissä saavutettavuustarkasteluissa (SAVU) on kehitetty analyysityökalu,

Lisätiedot

Pajalantien asemakaava-alueen liikenneselvitys

Pajalantien asemakaava-alueen liikenneselvitys 6.3.2014 6.3.2014 1 (8) SISÄLTÖ 1 LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET... 2 1.1 Työn lähtökohdat ja tavoitteet... 2 1.2 Suunnittelualue... 2 2 NYKYTILA... 3 2.1 Nykyinen liikenneverkko... 3 2.2 Liikennemäärät...

Lisätiedot

Liite 1 Venäjän suuralueiden tuonti ja vienti. Venäjän suuralueiden tuonti 2003 (1 000 tonnia/v)

Liite 1 Venäjän suuralueiden tuonti ja vienti. Venäjän suuralueiden tuonti 2003 (1 000 tonnia/v) 87 LIITTEET Liite 1 n suuralueiden ja n suuralueiden 2003 (1 000 tonnia/v) 50 000 45 000 40 000 35 000 30 000 25 000 20 000 15 000 Kontitettu tavara Puutuotteet Kappaletavara Kuiva bulk Nestebulk 10 000

Lisätiedot

MÄSKÄLÄN KAAVARUNKOALUEEN LIIKENTEELLINEN SELVITYS

MÄSKÄLÄN KAAVARUNKOALUEEN LIIKENTEELLINEN SELVITYS 1(7) 19.9.2014 MUISTIO MÄSKÄLÄN KAAVARUNKOALUEEN LIIKENTEELLINEN SELVITYS 1. Yleistä Tässä Mäskälän kaavarunkoalueen liikenteellisessä selvityksessä tarkastellaan kaavakaavarunkoalueen synnyttämän liikenteen

Lisätiedot

Raide-Jokeri. Louhinta- ja kalliotekniikan päivät 2016 Lauri Kangas Projektipäällikkö, Raide-Jokeri, Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto

Raide-Jokeri. Louhinta- ja kalliotekniikan päivät 2016 Lauri Kangas Projektipäällikkö, Raide-Jokeri, Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto Raide-Jokeri Louhinta- ja kalliotekniikan päivät 2016 Lauri Kangas Projektipäällikkö, Raide-Jokeri, Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto Raide-Jokeri yleisesti KÄSKYNHALTIJANTIE Raide-Jokeri Itäkeskuksen

Lisätiedot

Ojalan ja Lamminrahkan alueen yleiskaava

Ojalan ja Lamminrahkan alueen yleiskaava Ojalan ja Lamminrahkan alueen yleiskaava Liikenne-ennuste 1 1. Johdanto Tässä työraportissa esitellyt liikennemallitarkastelut liittyvät Ojalan ja Lamminrahkan alueen yleiskaavan vaikutusten arviointiin.

Lisätiedot

Liite 1. Lottelundin liitymävaihtoehtojen vertailu Liite 2. Valtateiden aluevarauskartat

Liite 1. Lottelundin liitymävaihtoehtojen vertailu Liite 2. Valtateiden aluevarauskartat 8 Liitteet Liite 1. Lottelundin liitymävaihtoehtojen vertailu Liite 2. Valtateiden aluevarauskartat 30 Pohjoisväylä Lottelundin risteysalue Vanhan Veistämöntien ja Kaarlelankadun liittymiä on tutkittu

Lisätiedot

Tampereen kestävä kaupunkiliikenne

Tampereen kestävä kaupunkiliikenne Tampereen kestävän liikkumisen ideointikeskustelu 20.11.2014 Tampereen kestävä kaupunkiliikenne 20.11.2014 Suunnittelupäällikkö Tampere kasvaa voimakkaasti liikennejärjestelmän kehittäminen on välttämätöntä

Lisätiedot

Kävelyn ja pyöräilyn sääntöjä

Kävelyn ja pyöräilyn sääntöjä Kävelyn ja pyöräilyn sääntöjä 7.5.2015, Helsinki Mikko Karhunen, Liikenne- ja viestintäministeriö Määritelmiä TLL 2 Määritelmiä Tieliikennelainsäädännössä tarkoitetaan: 5) suojatiellä jalankulkijoiden

Lisätiedot

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma Maija Stenvall, Uudenmaan liitto MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava 2 Suunnittelualueena

Lisätiedot

NURMON KESKUSTAN OYK TARKISTUS JA LAAJENNUS 2030

NURMON KESKUSTAN OYK TARKISTUS JA LAAJENNUS 2030 SEINÄJOEN KAUPUNKI NURMON KESKUSTAN OYK TARKISTUS JA LAAJENNUS 2030 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P25797 1 (7) Sisällysluettelo 1 Yleistä... 1 1.1 Työn lähtökohdat ja tavoitteet... 1 2.1 Tarkastelualueen

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 8/2016 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 94 08.06.2016. 94 Asianro 4183/10.03.01.01/2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 8/2016 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 94 08.06.2016. 94 Asianro 4183/10.03.01.01/2016 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 8/2016 1 (1) 94 Asianro 4183/10.03.01.01/2016 Savilahti - Keskusta (Niiralankatu - Tulliportinkatu) yleissuunnitelmaperiaatteiden hyväksyminen nähtävillä oloa varten Va. suunnittelujohtaja

Lisätiedot

Raideliikenteen näkymiä. Matkakeskus Turkuun - tulosseminaari 1.6.2016 Pekka Petäjäniemi

Raideliikenteen näkymiä. Matkakeskus Turkuun - tulosseminaari 1.6.2016 Pekka Petäjäniemi Raideliikenteen näkymiä Matkakeskus Turkuun - tulosseminaari 1.6.2016 Pekka Petäjäniemi Sitten aloitusseminaarin Liikenneverkon kehittäminen Liikenne- ja viestintäministeriö käynnistää valmistelun liikenneverkon

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan liikennejärjestelmätyö

Keski-Pohjanmaan liikennejärjestelmätyö Keski-Pohjanmaan liikennejärjestelmätyö Liikkumispalveluiden työpaja 27.10.2016 Janna Räisänen, aluesuunnittelija KOPIKALIsta ja KAKEPOLIsta Pohjois-Suomen liikenne ja logistiikkastrategiaan Kokkolan,

Lisätiedot

Ap-normit. Toimikunnat

Ap-normit. Toimikunnat Ap-normit Toimikunnat 20.11.2014 Lausuntopyyntö toimikunnille Kuntakehitys ja kuntakehityslautakunta selvittävät mahdollisuuksia päivittää käytettäviä autopaikkanormeja Määritetään aluekohtaisesti kuinka

Lisätiedot

Nurmi-Sorilan ja Tarastenjärven osayleiskaavat

Nurmi-Sorilan ja Tarastenjärven osayleiskaavat Nurmi-Sorilan ja Tarastenjärven osayleiskaavat - liikennemallitarkastelujen tuloksia Työraportti 18.2.29 1 Johdanto... 2 2 Maankäyttö- ja liikenneverkkovaihtoehdot... 2 2.1 Osa-aluejako ja maankäyttö...

Lisätiedot

KESKUSTAN KATUJEN LIIKENNEJÄRJESTELYT

KESKUSTAN KATUJEN LIIKENNEJÄRJESTELYT KESKUSTAN KATUJEN LIIKENNEJÄRJESTELYT 1. Liikenteen ja katuverkon nykytilanne Asemanseudun suunnittelu yhteydessä on ennakkoluulottomasti mietitty erilaisia liikennejärjestelyitä. Asema sijaitsee Mariankadun

Lisätiedot

Kaavoituksen tulevaisuus Työnjako IHA:n ja kunnan välillä? Merja Vikman-Kanerva

Kaavoituksen tulevaisuus Työnjako IHA:n ja kunnan välillä? Merja Vikman-Kanerva Kaavoituksen tulevaisuus Työnjako IHA:n ja kunnan välillä? Merja Vikman-Kanerva 26.4.2016 Maakuntakaavan toimintaympäristö muutoksessa Kaavoituksen tulee vastata aluehallintouudistuksen tarpeisiin Kaavaprosessia

Lisätiedot

RATAPIHAKORTTELIT. Keski-Pasila Ratapihakorttelit. OAS- vaihe toukokuu 2012 Asukastilaisuus Pasilan kirjastossa

RATAPIHAKORTTELIT. Keski-Pasila Ratapihakorttelit. OAS- vaihe toukokuu 2012 Asukastilaisuus Pasilan kirjastossa Keski-Pasila Ratapihakorttelit RATAPIHAKORTTELIT OAS- vaihe toukokuu 2012 Asukastilaisuus Pasilan kirjastossa 30.5.2012 Asukastilaisuus Laiturilla 3.9.2013 Suunnitteluperiaatteet Kslk lokakuu 2013 Keski-Pasilan

Lisätiedot

Työpaikkojen kestävä liikkuminen - päättäjäkyselyn tuloksia -webinaarin

Työpaikkojen kestävä liikkuminen - päättäjäkyselyn tuloksia -webinaarin Työpaikkojen kestävä liikkuminen - päättäjäkyselyn tuloksia -webinaarin 28.6.2016 Aloitamme klo 9.00 Kysymykset viestitoiminnon kautta Webinaari tallennetaan AIKATAULU JA OHJELMA Linjat aukeavat klo 8.45

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja liikkumistarve - Onko yhdyskuntarakenteella väliä?

Yhdyskuntarakenne ja liikkumistarve - Onko yhdyskuntarakenteella väliä? Yhdyskuntarakenne ja liikkumistarve - Onko yhdyskuntarakenteella väliä? Erikoistutkija Kari Oinonen Suomen ympäristökeskus Rakennetun ympäristön yksikkö Esityksen sisältö Yhdyskuntarakenteen vyöhykemallin

Lisätiedot

Esimerkki muuttuvasta asemanseudusta: Kerasta 20 minuutin kaupunki. Ville Ahvikko ELIAS asemanseutuseminaari

Esimerkki muuttuvasta asemanseudusta: Kerasta 20 minuutin kaupunki. Ville Ahvikko ELIAS asemanseutuseminaari Esimerkki muuttuvasta asemanseudusta: Kerasta 20 minuutin kaupunki Ville Ahvikko ELIAS asemanseutuseminaari 28.1.2016 Leppävaara Vision keskeisin alue Keran juna-asema Keran alue kuvattuna kohti Leppävaaraa,

Lisätiedot

Taipalsaaren liikenneturvallisuussuunnitelma. 1a. Nykytilan selvitys Toimintaympäristö

Taipalsaaren liikenneturvallisuussuunnitelma. 1a. Nykytilan selvitys Toimintaympäristö Taipalsaaren liikenneturvallisuussuunnitelma 1a. Nykytilan selvitys Toimintaympäristö 1.9.2015 Yhteenveto toimintaympäristöstä Taipalsaaren liikenteen toimintaympäristöstä koottiin työn alussa seuraavat

Lisätiedot

Infotilaisuus Keski-Suomen ELY-keskus

Infotilaisuus Keski-Suomen ELY-keskus Infotilaisuus 27.11.2012 Keski-Suomen ELY-keskus 25.11.2012 Eri viranomaisten toimivallassa olevan liikenteen sovittava yhteen Keski-Suomen ELY-keskuksen vastuulla oleva Keski- Suomen sisäinen liikenne

Lisätiedot

IISALMEN KAUPUNKI KIRMANSEUDUN LIIKENNEMELUSELVITYS

IISALMEN KAUPUNKI KIRMANSEUDUN LIIKENNEMELUSELVITYS Vastaanottaja Iisalmen kaupunki Tekninen keskus/kaupunkisuunnittelu Jukka Virtanen PL 10 74101 Iisalmi Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 17.6.2014 Viite 15110012046 IISALMEN KAUPUNKI KIRMANSEUDUN LIIKENNEMELUSELVITYS

Lisätiedot

Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma HLJ 2015 Jatkotyöt

Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma HLJ 2015 Jatkotyöt Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma HLJ 2015 Jatkotyöt KUUMA-johtokunta 23.9.2015 Osaston johtaja Sini Puntanen Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä HLJ 2015 -linjaukset viitoittavat tietä

Lisätiedot

Savonlinja-yhti. yhtiöt. Pysäkiltä pysäkille jo yli 85 vuotta

Savonlinja-yhti. yhtiöt. Pysäkiltä pysäkille jo yli 85 vuotta Savonlinja-yhti yhtiöt Pysäkiltä pysäkille jo yli 85 vuotta Joukkoliikennepalvelut tuottajan näkökulmasta Olli Hirvonen paikallispäällikkö Autolinjat Oy Luotettavaa matkustajapalvelua jo vuodesta 1924

Lisätiedot

Sisältö. Ohje 2 (2) Dnro 2209/79/

Sisältö. Ohje 2 (2) Dnro 2209/79/ Ohje 2 (2) Sisältö 1 Määritelmät... 3 2 Aikataulutyypit, aikataulujen rakenneosat ja yhteiset sisältövaatimukset kaikille aikataulutyypeille.. 3 2.1 Aikataulutyypit... 3 2.2 Aikataulujen rakenneosat...

Lisätiedot

Sörnäistenrannan-Hermanninrannan osayleiskaavaehdotus, vaikutusten arvioinnit. Selvitys liikennemelusta osayleiskaava-alueella 16

Sörnäistenrannan-Hermanninrannan osayleiskaavaehdotus, vaikutusten arvioinnit. Selvitys liikennemelusta osayleiskaava-alueella 16 Sörnäistenrannan-Hermanninrannan osayleiskaavaehdotus, vaikutusten arvioinnit Selvitys liikennemelusta osayleiskaava-alueella 16 KSV/L HHä 21.8.2007 SÖRNÄISTENRANTA-HERMANNINRANTA OSAYLEISKAAVAEHDOTUS

Lisätiedot

Suomikäytävä

Suomikäytävä Suomikäytävä 18.8.2015 Suomikäytävä Suomikäytävä on osa TEN-T ydinverkkoa ja sen muodostavat päärata Helsinki Kemi Tornio Rautatietä 810 km Neliraiteinen osuus 3 % Kaksiraiteinen osuus 30 % Yksiraiteinen

Lisätiedot

Kotkan Kantasataman liikenneselvitys Toimivuustarkastelut. Strafica Oy

Kotkan Kantasataman liikenneselvitys Toimivuustarkastelut. Strafica Oy Kotkan Kantasataman liikenneselvitys Toimivuustarkastelut Strafica Oy 20.12.2014 Kantasataman lopputilanne 6.11.2014 2 Liikenne-ennuste Keväällä 2014 laadittua liikenne-ennustetta päivitettiin 6.11.2014

Lisätiedot

Matkustajan kokemuksia junaliikenteessä

Matkustajan kokemuksia junaliikenteessä Matkustajan kokemuksia junaliikenteessä Antero Alku, Alkutieto Oy ProRautatie 15.3.2012 Junan merkitys kuluttajalle Juna on yksi tapa matkustaa o Juna tai: auto, bussi, lentokone Junalla on sille ominaisia

Lisätiedot

Miten me kuljemme töihin? Keski-Suomen sairaanhoitopiirin työmatkaliikenteen henkilöstökyselyn tulokset

Miten me kuljemme töihin? Keski-Suomen sairaanhoitopiirin työmatkaliikenteen henkilöstökyselyn tulokset Miten me kuljemme töihin? Keski-Suomen sairaanhoitopiirin työmatkaliikenteen henkilöstökyselyn tulokset Ville Voltti 13.11.2014 Työmatkojen kulkutapajakauma, keskussairaala 0 % 8 % Auto, yksin Auto, kimppakyyti

Lisätiedot

Reunaehdot. Tavoitteet tähän kokoukseen:

Reunaehdot. Tavoitteet tähän kokoukseen: Reunaehdot Sopimukseen strategiset tavoitteet Tavoitteena jäsentynyt, jäntevä sopimus ja vähemmän toimenpiteitä Strategiset, valtion ja kuntien välistä sopimista edellyttävät asiat vs. toimenpiteet joita

Lisätiedot

Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (5)

Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (5) Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (5) 153 FinEst Link -aloite Helsingin ja Tallinnan välisten liikenneyhteyksien parantamiseksi HEL 2015-013756 T 04 03 01 Päätös Päätöksen perustelut päätti valtuuttaa

Lisätiedot

KESKEISET PERIAATTEET

KESKEISET PERIAATTEET NUMMI-PUSULA IKKALA KAAVARUNKO Luonnos 9.3.2009 KESKEISET PERIAATTEET 1 Suunnittelualue ja nykyinen maankäyttö Suunnittelualue käsittää Ikkalan kylätaajaman keskeisen ydinalueen. Suunnittelualueella sijaitsee

Lisätiedot

Keilaniemi Asemakaavan muutos 10. kaupunginosa, Otaniemi Virkistysalue

Keilaniemi Asemakaavan muutos 10. kaupunginosa, Otaniemi Virkistysalue 1 (6) Asianumero 3941/10.02.03/2014 Aluenumero 220827 Keilaniemi Asemakaavan muutos 10. kaupunginosa, Otaniemi Virkistysalue Asemakaavan muutoksen selostus Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 18.

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Suj/1 1 JOUKKOLIIKENNELAUTAKUNTA 18.3.2008

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Suj/1 1 JOUKKOLIIKENNELAUTAKUNTA 18.3.2008 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Suj/1 1 1 JOUKKOLIIKENTEEN TARIFFIPOLITIIKKA HELSINGISSÄ HKL Tausta Helsingin kaupunki tukee joukkoliikennettä vuosittain yli 100 miljoonalla eurolla, jolla katetaan hieman

Lisätiedot

Seminaari , Laitila. Janne Virtanen

Seminaari , Laitila. Janne Virtanen Seminaari 8.2.2006, Laitila Ohjelma 14.00 seminaarin avaus liikennestrategian ja aiesopimuksen esittely 15.10 Turku-Uusikaupunki -radan henkilöliikenne 15.30 kahvitauko 15.50 Lääninhallituksen kommentit

Lisätiedot

SIIRIN ALUEEN LIIKENTEELLINEN SELVITYS II

SIIRIN ALUEEN LIIKENTEELLINEN SELVITYS II 1(5) 2.2.2012 MUISTIO SIIRIN ALUEEN LIIKENTEELLINEN SELVITYS II 1. Yleistä Tämä Siirin alueen toinen liikenteellinen selvitys liittyy Siiri II alueen asemakaavan laadintaan, jossa Iso-Harvoilantieltä alkavaa

Lisätiedot

Kiteen uusi paloasema

Kiteen uusi paloasema Kiteen uusi paloasema Liittymätarkastelu LUONNOS Juha Korhonen 4.12.2015 Sito Best for Your Environment Paloaseman suunnittelualueen sijainti Liite 5 Liikenneympäristö ja suunnittelualue Suunnittelualue

Lisätiedot

Kevätniemen asemakaava-alueen laajennuksen liikenneselvitys ja liikenteellisten vaikutusten arviointi

Kevätniemen asemakaava-alueen laajennuksen liikenneselvitys ja liikenteellisten vaikutusten arviointi S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A LIEKSAN KAUPUNKI Kevätniemen asemakaava-alueen laajennuksen liikenneselvitys ja liikenteellisten vaikutusten arviointi Selostus LUONNOS, joka päivitetään kaavan edistyessä

Lisätiedot

Vaitinaron liikenne- ja liittymäselvitys, yhteenveto. Johdanto. Liikenneselvitys. Vaitinaron liikenne- ja liittymäselvitys Yhteenveto 4.5.

Vaitinaron liikenne- ja liittymäselvitys, yhteenveto. Johdanto. Liikenneselvitys. Vaitinaron liikenne- ja liittymäselvitys Yhteenveto 4.5. 4.5.2016 1 (5) Vaitinaron liikenne- ja liittymäselvitys, yhteenveto Johdanto Tampereen kaupunki kehittää uutta Hiedanrannan asuin- ja työpaikka-aluetta kaupungin länsiosaan nykyisen Lielahden kaupan alueen

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset ja niiden merkitys Itä-Suomen liikennejärjestelmään

Toimintaympäristön muutokset ja niiden merkitys Itä-Suomen liikennejärjestelmään Toimintaympäristön muutokset ja niiden merkitys Itä-Suomen liikennejärjestelmään Jo tapahtuneita sekä odotettavissa olevia muutoksia / Itä-Suomen liikennestrategian uudistaminen Hallitusohjelman leikkaukset

Lisätiedot

KAUPIN KAMPUKSEN LIIKENNEJÄRJESTELYT

KAUPIN KAMPUKSEN LIIKENNEJÄRJESTELYT KAUPIN KAMPUKSEN LIIKENNEJÄRJESTELYT 22.10.2013 SELVITYKSEN SISÄLTÖ Nykyliikenteen liikennemäärät Liikenne-ennuste 10v ja 20v päähän Liikenteen toimivuustarkastelut Pääoven edustan liikennejärjestelyt

Lisätiedot

HSL ja itsehallintoalueet

HSL ja itsehallintoalueet HSL ja itsehallintoalueet Suvi Rihtniemi Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä HSL Strategia teoiksi Mitä HSL tekee? Perustettu 2009 Vastaa Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman laatimisesta

Lisätiedot

Liikennejärjestelyt ja investoinnit (aiemmassa selvityksessä Koulumatkat ja liikkuminen )

Liikennejärjestelyt ja investoinnit (aiemmassa selvityksessä Koulumatkat ja liikkuminen ) Liikennejärjestelyt ja investoinnit (aiemmassa selvityksessä Koulumatkat ja liikkuminen ) Tarkennuksia palveluverkkoselvitykseen 26.8.2016 Kaupungininsinööri Lassi Nurmi Riskienhallintapäällikkö Aki Pihlaja

Lisätiedot

48 LISÄMÄÄRÄRAHA / KISKOBUSSILIIKENTEEN YHTEYKSIEN PARANTAMISEN KUNTARAHAOSUUS... 98

48 LISÄMÄÄRÄRAHA / KISKOBUSSILIIKENTEEN YHTEYKSIEN PARANTAMISEN KUNTARAHAOSUUS... 98 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/2016 SISÄLLYSLUETTELO 48 LISÄMÄÄRÄRAHA / KISKOBUSSILIIKENTEEN YHTEYKSIEN PARANTAMISEN KUNTARAHAOSUUS... 98 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/2016 97 KUNNANHALLITUS Kokouksen paikka

Lisätiedot

Luolala, Aluepelastuslaitoksen asemakaava. Liikenteen toimivuustarkastelu

Luolala, Aluepelastuslaitoksen asemakaava. Liikenteen toimivuustarkastelu NAANTALIN KAUPUNKI Ympäristövirasto Luolala, Aluepelastuslaitoksen asemakaava Liikenteen toimivuustarkastelu 1.9.2009 Liikennesuunnitelma Työ n:o 9052 NAANTALIN KAUPUNKI YMPÄRISTÖVIRASTO LUOLALA Aluepelastuslaitoksen

Lisätiedot

POHJOIS-SAVON MAAKUNTAKAAVAN SELVITYKSIÄ

POHJOIS-SAVON MAAKUNTAKAAVAN SELVITYKSIÄ POHJOIS-SAVON MAAKUNTAKAAVAN SELVITYKSIÄ Pohjois-Savon maakuntakaavan vähittäiskaupan suuryksiköiden ja tilaa vaativan kaupan alueiden sijainti suhteessa väestöön JOHDANTO Tässä selvityksessä on tarkasteltu

Lisätiedot

Kuva 10-16-5. Ilmakuva poroerotusalueelta

Kuva 10-16-5. Ilmakuva poroerotusalueelta Kuva 10-16-5. Ilmakuva poroerotusalueelta 359 10.17 Rautateiden käytön nykytila Rautarikaste kuljetetaan Rautuvaaran alueelta rautateitse johonkin seuraavista satamavaihtoehdoista Kemi, Raahe tai Kokkola.

Lisätiedot

Uudenmaan maakuntakaavaehdotus. Liikenteellinen arviointi

Uudenmaan maakuntakaavaehdotus. Liikenteellinen arviointi Uudenmaan maakuntakaavaehdotus Liikenteellinen arviointi 30.1.2012 Taustaa Arviointi on jatkotyö Uudenmaan maakuntakaavaluonnoksen liikennearvioinnille. Tarkastelut on tehty vuoden 2035 ennusteskenaariossa.

Lisätiedot

Turun kaupunkiseudun liikennejärjestelmätyö. ohjausryhmä

Turun kaupunkiseudun liikennejärjestelmätyö. ohjausryhmä Turun kaupunkiseudun liikennejärjestelmätyö ohjausryhmä 12.10.2012 Liikennejärjestelmätyön tilannekatsaus ja muut ajankohtaiset asiat Liikennejärjestelmätyön tilannekatsaus Turun seudun liikenneturvallisuussuunnitelma

Lisätiedot