V A R S I N A I S - S U O M E N

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "V A R S I N A I S - S U O M E N"

Transkriptio

1 V A R S I N A I S - S U O M E N l i i k e n n e j ä r j e s t e l m ä - s u u n n i t e l m a Paikallisjunaliikenteen toteuttamisedellytykset rataosilla Turku Loimaa ja Turku Salo

2 Sisältö Esipuhe... 5 Tiivistelmä Johdanto Tehtävänasettelu Paikallisjunaliikenteen suunnittelun vaiheet Nykytila Loimaa Turku Salo Turku Turku Turku satama Yhteydet pysäkeille Kävely Pyöräily Liityntätaksit Yksityisauto Yhteiskäyttöauto Liikenne ja ajoajat Paikallisjunaliikenteen palvelu Jatkotyöhön valitut pysäkit Ajoajat Ratakapasiteetti Loimaan suunta Salon suunta Turun asema Liikenteen täsmällisyys Turku Tampere henkilö-liikenne kokonaisuutena Matkustajaennuste Matkatuottokerroin Kaukojunat ja linja-autoliikenne Maankäyttö Matkamääräennuste Aiemmat ennusteet Liikenteen talous Liikenteen kustannukset Liikenteen tuotannon vaihtoehdot Tulot Liikennöinnin tulos Liikenteen kasvun vaikutus tulokseen...33

3 9 Kalusto Uudenkaupungin radan kalusto Kulunvalvontalaite Markkinatilanne Liikenteen organisointi Tilanne Suomen suurilla kaupunkiseuduilla Paikallisjunaliikenne osana seudullista joukkoliikennettä Pysäkki- ja ratarakenteet Pysäkit Ratarakenteet Paikallisjunaliikenteen vaikutukset linja-autoliikenteeseen Salon suunta Loimaan suunta Uudenkaupungin suunta Turku Toimenpidesuositus Lähdeluettelo Painetut lähteet Painamattomat lähteet Liite 1 Matkustajaennuste Liite 2 Pysäkkien inventointi Liite 3 Paikallisjunaliikenne Skånessa Liite 4 Raideliikenteen suunnitteluperiaatteita...66 Graafinen aikataulu Aikataulun tarkkuus Radan kapasiteetti Liikenteen priorisointi Aikataulujen noudattaminen ja pelivara Pysäkkiaika Junakaluston rakenne ja hinta... 69

4 Paikallisjunaliikenteen toteuttamisedellytykset rataosilla Turku Loimaa ja Turku Salo 2007 tekijät: Antero Alku ja Alkutieto Oy, Sakari Somerpalo ja Linea konsultit Oy, Jyrki Rinta-Piirto ja Strafica Oy. Tämä teos on osa Varsinais-Suomen liikennejärjestelmäsuunnitleman valmistelutyötä ja tehty Varsinais-Suomen liiton toimeksiannosta. Ulkoasu ja tekninen toteutus: Antero Alku. Kuvat: Antero Alku tai kuvan yhteydessä mainittu. Kannen kuva Mikko Laaksonen. ISBN

5 Esipuhe Varsinais-Suomi on maamme kolmanneksi suurin maakunta ja Turun seutu kolmanneksi suurin kaupunkiseutu Suomessa. Varsinais-Suomelle on tyypillistä tiheä, monilukuisista taajamista ja kyläkeskuksista koostuva asutusrakenne sekä rannikon ja jokilaaksojen perinteisten maanviljelysalueiden leimaama vanha kulttuurimaisema. Laaja saaristo on ainutlaatuinen koko maailman mittakaavassa. Maakunnan ja Turun vahva historia näkyy myös liikenneverkon rakenteessa. Tärkeimmät päätiet ja radat suuntautuvat säteittäisesti Turkuun, josta lähtevät meriväylät Ruotsiin ja muualle Itämerelle. Lähes puolet Varsinais-Suomen noin työpaikasta sijaitsee Turussa. Työssäkäyntialue, josta yli 10 % työllisistä käy Turussa töissä, ulottuu noin 50 km säteelle. Myös Salon työssäkäyntialue on laajentunut voimakkaasti. Turkuun pendelöi muista kunnista töihin päivittäin noin henkeä ja Saloon lähes henkeä. Turkuun ja Saloon suuntautuvien työmatkojen kasvu ei silti merkitse sitä, että muihin kuntiin suuntautuvat työmatkat olisivat vähentyneet, vaan kuntarajat ylittävä työmatkaliikenne on kasvanut lähes joka suuntaan. Työssäkäyntialueiden laajeneminen synnyttää lisää autoliikennettä, mikä aiheuttaa ympäristöhaittoja ja ruuhkautumista erityisesti Turkuun johtavilla säteittäisillä teillä. Haasteena on liikenteen kasvun ohjaaminen joukkoliikenteeseen. Tämä edellyttää uuden maankäytön ohjaamista ratoihin ja linja-autoliikenteen runkolinjoihin perustuville vahvoille joukkoliikennevyöhykkeille sekä juna- ja linja-autoliikenteen sujuvuuden, palvelutason ja hintakilpailukyvyn parantamista autoliikenteeseen verrattuna. Varsinais-Suomessa on yhteistä tahtotilaa paikallisjunaliikenteen käynnistämiseen maakunnassamme. Nyt laadittu selvitys paikallisjunaliikenteen toteuttamisedellytyksistä sisältää ajatuksen, jossa paikallisjunaliikenne toteutetaan koko maankunnan alueelle. Tämä tarkoittaa liikennöintiä Turusta Saloon, Loimaalle, Uuteenkaupunkiin sekä Turun satamaan. Selvitys on luonteeltaan esiselvitys, jossa esitetyt monet yksityiskohdat vaativat vielä tarkempaa suunnittelua. Selvityksessä on liikenteen taloutta laskettaessa käytetty nykyiseen maankäyttöön ja melko maltilliseen matkatuottokertoimeen perustuvia lähtöarvoja. Näilläkin arvoilla on saatu liikennöinnin tulos jopa ylijäämäiseksi. Erityisesti Turku Salo välin liikenteen talous vaikuttaa varsin positiiviselta. Toisaalta tavoitteena on koko maakunnan kattava paikallisjunaliikenne, jonka varaan uutta maankäyttöä tulee ohjata ja samalla turvata joukkoliikenteen palvelutaso ja kilpailukyky laajasti Varsinais-Suomessa. Paikallisjunaliikenteellä on myös suuri merkitys yhdyskuntarakenteen kehityksen ohjaajana. Selvityksen tuloksena saatu liikenteen hyvä talous tulee suuruusluokkana huomioida, ja sen perusteella paikallisjunaliikenteen lisäselvittämistä ja edistämistä on syytä jatkaa. Tällä hetkellä ei ko. rataosilla ole teknisiä valmiuksia paikallisjunaliikenteen välittömään käynnistämiseen. Liikenteen käynnistäminen vaatii investointeja, mm. kohtauspaikkoja ja kaksoisraideosuuksia sekä Uudenkaupungin radan sähköistämistä. Näiden investointien rahoittaminen valtion budjetista asettaa oman haasteensa. Jatkoselvityksillä määritellään tarkemmin tarvittavat infrastruktuuri-investoinnit ja niiden kustannukset, jotta sen jälkeen on perusteita investointiesityksien tekemiseen. Selvityksessä suositellaan paikallisjunaliikenteen järjestämistä osana kehitteillä olevaa seudullista joukkoliikennejärjestelmää. Tällä varmistetaan yhteinen matkalippu kaikessa seudullisessa joukkoliikenteessä. Paikallisjunaliikenteen käynnistämisellä on merkittäviä vaikutuksia nykyiseen linja-autoliikenteeseen. Joukkoliikennejärjestelmää tulee kuitenkin kehittää kokonaisuutena, jolloin tavoitteena on, että paikallisjunien matkustajat muodostuvat pääasiassa entisistä henkilöauton käyttäjistä. Joukkoliikenteen kulkutapaosuuden kasvattaminen kokonaisuudessaan on keskeinen liikennejärjestelmän kehittämistavoite. Vaikka tämän selvityksen tyyppisiä esiselvityksiä on laadittu Varsinais-Suomen paikallisjunaliikenteen käynnistämisestä jo useita, on vielä paljon selvitettävää ja vaaditaan myös taloudellista sitoutumista ja yhteistä tahtoa ennen liikenteen käynnistymistä. Itse kuitenkin uskon liikenteen käynnistymiseen tulevaisuudessa! Turku, elokuu 2007 Janne Virtanen Varsinais-Suomen liitto työryhmän puheenjohtaja

6 Tiivistelmä Tämän työn tavoitteena oli selvittää paikallisjunaliikenteen toteuttamismahdollisuudet Turun ympäristössä Loimaan ja Salon suuntiin siten, että liikenne muodostaa kokonaisuuden, johon kuuluu myös Uudenkaupungin rata. Millään rataosalla ei ole teknisiä valmiuksia paikallisjunaliikenteen välittömään aloittamiseen. Vanhat laiturirakenteet on viimeksi purettu Turun ja Loimaan väliltä tämän työn aikana vielä meneillään olleen Turku Toijala -radan perusparannustyön yhteydessä. Liikenteen suunnittelussa lähdettiin nykyisestä väestöstä ratojen vaikutusalueella. Väestön ja tiedossa olevien maankäytön suunnitelmien perusteella laadittiin ehdotus pysäkkien paikoista ja laskettiin junille alustavat aikataulut. Lähtökohtana käytettiin nykyaikaista matalalattiaista moottorijunakalustoa ja kaupunkiliikenteen tapaista liikennöinnin rytmiä lyhyin, yleensä 20 sekunnin pysäkkiajoin. Liikennemääräennusteet tehtiin suunniteltujen pysäkkien vaikutusalueella asuvan väestön sekä tiedossa olevan työmatkapendelöinnin perusteella. Matkamääräennuste perustuu matkatuottokertoimiin. Käytetyt kertoimet ovat noin 1/10 pääkaupunkiseudun paikallisjunaliikenteessä toteutuvista kertoimista. Käytettyjen kertoimien perusteena ovat aiemmat Turun seudun paikallisjunaliikenteestä tehdyt selvitykset. Kertoimet vastaavat mm. maaseututaajamissa toteutuvaa joukkoliikenteen käyttöä. Liikenteen kustannusten arvioinnin lähtökohtana oli liikenteeseen tarvittavan kaluston hankinta seudun hallintaan selvitettyä liikennettä varten. Nykyisen lainsäädännön tilanteessa kuljettajapalvelut laskettiin ostettavaksi VR Oy:ltä ja vapaan rataverkolle pääsyn tilanteessa koko henkilökunta laskettiin palkatuksi itse. Tehdyillä matkamääräennusteilla paikallisliikenne kolmella rataosalla on kokonaisuutena joko hieman ylijäämäistä tai kulunsa kattavaa. Liikenne Saloon on selvästi ylijäämäistä, mutta Loimaan ja Uudenkaupungin suunnat ovat alijäämäiset. Lippuhintatasona oli linjaautoliikenteen hintataso. Koko liikenteen liikevaihdoksi laskettiin 6,3 milj. euora. Matkamääräennusteen varovaisuudesta johtuen liikenteen tarjonnassa on syytä varautua tarjonnan lisäämiseen Salon suunnalla. Vapaata kapasiteettia on vain noin 8 %:n matkamäärän nousuun. Liikenteen kustannusrakenne on kuitenkin sellainen, että matkamäärän lisääntyminen kasvattaa ylijäämää eikä siis johda tukitarpeeseen. Junaliikenne suositellaan järjestettäväksi osaksi seudullista kehitteillä olevaa joukkoliikenteen järjestelmää. Tällöin seudulla on yhteinen matkalippu kaikessa joukkkoliikenteessä. Ratojen kapasiteetti tarkasteltiin kauko- ja tavarajunien sovittamiseksi tiheään, tunnin välein palvelevaan paikallisjunaliikenteeseen. Uusi liikenne edellyttää sekä Loimaan että Salon suunnilla vähintään uuden kohtauspaikan. Jos paikallisliikenteen tarjonta Salon suunnalla nousee 30 minuutin vuoroväliin, tarvitaan radalla kaksoisraideosuuksia. Loimaan suunnalla uuden kohtauspaikan vaihtoehtona voi olla nykyisten kaukojunavuorojen ja paikallisjunien yhdistäminen, jolla säästetään junavuoroja Loimaan ja Turun välillä. Tarvittavat pysäkki- ja ratarakenteet selvitettiin määrällisesti, mutta kustannusarvioita ei tehty kuin suuruusluokkana. Tarkemmat kustannusarviot edellyttävät pysäkkien laatutason määrittämistä. Paikallisjunille rinnakkaista linja-autoliikenteen tarjontaa on jonkin verran Uudenkaupungin suunnassa ja merkittävästi Salon suunnassa. Junaliikenne tulee vaikuttamaan paikallisjunien päätepisteiden väliseen linjaautojen käyttöön, mikä heijastuu palvelun vähenemisenä linja-autoreittien varrella. Pääosan paikallisjunien matkustajista oletettiin kuitenkin siirtyvän henkilöautoista, koska junaliikenne on kilpailukykyinen henkilöauton kanssa sekä matka-ajassa että hinnaltaan. Liikenteen käynnistäminen edellyttää laajaa valmistelutyötä kaluston hankinnassa, seudun joukkoliikennejärjestelmän kehittämisessä sekä ratainvestointien ja toimintamallien kehittämisessä Liikenne- ja viestintäministeriön kanssa.

7 1 Johdanto Rautatiet palvelivat seudullista paikallisliikennettä koko Suomessa 1970-luvulle asti. Rautateiden paikallisliikenne laajeni 1960-luvulle saakka, minkä jälkeen paikallisjunapalvelut purettiin nopeassa tahdissa siten, että 1980-luvun puolivälissä rautatiehenkilöliikennettä palveli enää kolmannes huippuajan 1500 liikennepaikasta (Alameri 2005). Käytännössä paikallisliikenne muualla kuin pääkaupunkiseudulla loppui kun 1950-luvulta alkaen valmistetut kevyet Dm7-moottorivaunut eli kiskobussit poistettiin liikenteestä Nykyään Suomessa on 200 henkilöliikenteen rautatieliikennepaikkaa. Paikallisjunaliikenteen taantuminen autoilun yleistyessä on ollut yleiseurooppalainen ilmiö. Taantumisen syyksi on usein selitetty matkamäärien vähentyminen ja yleinen kannattamattomuus. Kevyellä kiskobussikalustolla pyrittiin kaikkialla Euroopassa alentamaan paikallisjunaliikenteen kustannuksia verrattuna veturivetoisiin juniin. Mutta samaan aikaan julkinen valta panosti mittavasti tierakentamiseen, eikä autoilulla nähty olevan juuri mitään haittavaikutuksia ja ongelmia ennen ja 1970-lukujen vaihteen ympäristötietoisuuden kasvua sekä vuoden 1973 öljykriisiä. Suomessa kuten muuallakin Euroopassa rautatieliikenne on ollut valtion hallinnassa ja siten suorassa poliittisessa kontrollissa. Rautatielaitoksen itsensä mahdollisuudet vaikuttaa omaan kilpailukykyynsä ovat olleet rajalliset, kun rahoituksesta päättävä julkinen valta on valinnut panostaa tieverkon kehittämiseen. Tällainen asetelma on johtanut Suomessakin nykyään vallitsevaan tilanteeseen, jossa rautateiden henkilöliikenteen roolin on katsottu rajoittuvan pitkämatkaiseen liikenteeseen, jossa autoja nopeammin kulkevat junat voivat olla ajallisesti kilpailukykyisiä. Useissa Euroopan maissa kuten esimerkiksi Ruotsissa ja Saksassa paikallisjunaliikenne on kuitenkin nousussa. Tähän on vaikuttanut useita syitä. Kaupunkiseuduilla tieliikenteen ruuhkautuminen on heikentänyt autoilun palvelutasoa ja johtanut mittakaavaltaan ja kustannuksiltaan sellaisiin tienrakentamistarpeisiin, joihin ei ole löytynyt yleistä halukkuutta. Autoilun reaaliset kustannukset ovat jatkuvasti nousseet ja samalla auton statusarvo on laskenut, mikä on lisännyt halukkuutta joukkoliikenteen käyttöön. Myös yleinen ympäristötietoisuus on kasvattanut joukkoliikenteen suosiota. Euroopan Unioni on ottanut rautatieliikenteen aseman parantamisen liikennepolitiikkansa keskeiseksi tavoitteeksi, mikä on johtanut rautatietoimialan avautumiseen ja alan vapaiden markkinoiden syntymiseen. Varsinais-Suomessa on nähty paikallisjunaliikenteen palauttaminen mahdollisuutena hallita yhdyskuntarakenteen hajaantumista ja sen synnyttämä henkilöautoliikennettä. Vakka-Suomen liikennejärjestelmäsuunnitelman yhteydessä selvitettiin Uudenkaupungin radan henkilöliikenteen mahdollisuuksia. Selvityksestä kävi ilmi paikallisjunaliikenteen potentiaali ratakäytävässä, mutta myös tarve nähdä paikallisjunaliikenne laajempana kokonaisuutena, osana koko maakunnan liikennejärjestelmää. Tässä selvityksessä on tarkasteltu paikallisjunaliikenteen edellytyksiä ja mahdollisuuksia Loimaalle ja Saloon suuntautuvissa ratakäytävissä. Tarkastelu on tehty samalla tarkkuustasolla kuin Uudenkaupungin radan henkilöliikenneselvitys (Alku, Laaksonen 2005) ja tämä selvitys täydentää työn kattamaan seudullisen paikallisjunaliikenteen kokonaisuutena. Tässä selvityksessä käytetään Uudenkaupungin radan selvityksen tuloksia, minkä vuoksi lukijalle suositellaan perehtymistä Uudenkapunungin radan selvitykseen. Keskeisenä lähtökohtana on ollut järjestää paikallijunaliikenne toisin toiminnallisin ratkaisuin kuin ne käytännöt, joiden vallitessa paikallisjunaliikenne päätyi lakkautettavaksi. Käytännössä nykyaikainen paikallisjunaliikenne ei voi perustua niihin käytäntöihin, joilla hoidetaan kaukojunaliikennettä, vaan toimintamalli lähtee kaupunkiliikenteestä. Tämä periaate on osoittautunut oikeaksi muissa Euroopan maissa, joissa on palautettu lakkautettua liikennettä sekä perustettu uusia yhteyksiä. Selvitys luo perustan päättää toimista paikallisjunaliikenteen käynnistämiseksi ja tarvittavien raide- ja pysäkkirakenteiden suunnittelemiseksi. Työssä on selvitetty myös liikenteen organisointivaihtoehtoja sekä asiaa koskevan lainsäädännön kehitystä.

8 2 Tehtävänasettelu Tämä selvitystyön tavoitteena oli: Selvittää paikallisjunaliikenteen mahdollisuudet (liikennepaikat, matkustuskysyntä, liikennöinti) Turun ja Loimaan sekä Turun ja Salon välillä osana kokonaisuutta, johon kuuluu myös paikallisjunaliikenne Turun ja Uudenkaupungin välillä. Liikennettä Turun ja Naantalin välillä on tässä selvityksessä pidetty osana kysymystä Turun seudullisesta raitioliikenteestä, joka mahdollisesti käyttää Turku Naantali - rautatietä. Jatkoselvityksissä ne tulisi kytkeä toisiinsa. Arvioida paikallisjunaliikenteen liikennöintitaloutta ja mahdollista julkisen rahallisen tuen tarvetta. Määritellä liikenteelle sopiva kalusto, kaluston saatavuus ja hallintajärjestelyt. Tehdä esitys usean kunnan alueella toimivan seudullisen liikenteen hallinnan organisoinnista, omistussuhteista, operointivastuusta ja taloudellisesta vastuusta. Näitä kysymyksiä tuli tarkastella myös matkustajan eli liikennepalvelun toimivuuden näkökulmasta. Työ on edennyt alkaen ratakäytävien nykytilan selvittämisestä ja analyysistä. Maasto-olosuhteiden perusteella on arvioitu mahdollisia pysäkkien paikkoja, joita on verrattu kuntien maankäytön suunnitelmiin ja tulevaisuuden toiveisiin. Näin on syntynyt ehdotus paikallisliikenteen pysäkeistä ja sijainnin perusteella tarvittavista rakenteista. Pysäkkien perusteella on laadittu ohjeellinen paikallisjunien aikataulu ja yhdessä aikataulun sekä sijainnin perusteella on tehty matkustajamääräennuste nykyisten maankäyttötietojen ja pendelöintitilastojen perusteella. Aikataulujen perusteella on voitu laatia junaliikenteen kustannusarvio. Kustannusarvio on laadittu sekä nykytilan että tulevan tilanteen mukaisena, jolloin rataverkolle on vapaa pääsy. Matkamääräennusteen perusteella on laadittu ennuste lipputuloista, ja on voitu arvioida junaliikenteen tulosta. Käytettävissä olevien maankäyttöennusteiden yleispiirteisyyden ja suuren epävarmuuden vuoksi varsinaista kasvuennustetta ei ole laadittu. Liikenteen kasvua ja sen vaikutusta liikenteen hoitoon sekä talouteen on arvioitu vain karkeina trendeinä. Paikallisjunaliikenteen sovittamista rataosien nykyiseen liikenteeseen on arvioitu tarkkuudella, joka selvittää ratakapasiteettiin vaikuttavat radan kehittämistarpeet. Kapasiteettia on tarkasteltu määrällisellä tasolla, ei koko rataverkon aikatauluihin liittyen. Tällainen tarkastelu on välttämätön ennen liikenteen käynnistämistä ja lopullisia aikatauluja, mutta ei edes tarkoituksenmukaista nyt sen vuoksi, että sekä kaukojuna- että tavarajunaliikenteessä tapahtuu joka tapauksessa muutoksia nykyhetken ja liikenteen aloittamisajankohdan välillä. Työssä on arvioitu liikenteen edellyttämien ratarakenteiden (seisakkeet, alikulut, kohtauspaikat) määrät. Tämä tieto toimii pohjana hankesuunnitelmille ja kustannusarvioille, kun toteuttaminen tulee ajankohtaiseksi. Yhteiskuntataloudellisen tarkastelun tekemiseksi ei ole tässä vaiheessa riittäviä tietoja. Nyt tehty työ on luonteeltaan strategista maankäytön suunnittelua ohjaava. Kysymys ei ole esimerkiksi tieoikaisun tapaisesta hankkeesta, jonka yhteiskuntataloudellinen tarkastelu on paitsi yksinkertainen myös perusteltavissa siten, että vaikutus on ainoastaan liikenneolosuhteita muuttava muiden olosuhteiden pysyessä ennallaan. Toimiva paikallisjunaliikenne on strateginen väline aluerakenteen ja kuntien yhdyskuntarakenteen kehittämiseksi haluttuun suuntaan sekä maakunnan eri osien kytkemiseksi toiminnallisesti yhteen vahvaksi, kilpailukykyiseksi kasvukeskusseuduksi. Tämä selvitys toimii pohjana Varsinais-Suomen maankäytön kehityskuvien luomiselle, ja yhteiskuntataloudellinen tarkastelu sekä ympäristövaikutusten arviointi on tarkoituksenmukaista tehdä kun on olemassa tutkittavat kehityskuvat. 2.1 Paikallisjunaliikenteen suunnittelun vaiheet Paikallisjunaliikenne Turun ympäristössä päättyi, kun junaliikenne Uuteenkaupunkiin loppui Liikenteessä olivat vuoteen 1990 asti välivaunun poistolla lyhennetyt Dm9-moottorikiitojunat ja lyhyen aikaa Dv12-veturilla vedetyt yksittäiset henkilövaunut. Kesinä 1998 ja 1999 oli sesonkiaikaista yksityisen yrityksen riskillä järjestettyä museojunaliikennettä Turun ja Naantalin välillä. Junien kuljettajapalvelut ostettiin VR Oy:ltä. Varsinais-Suomen liitto tilasi vuonna 2000 konsulttiyhtiö Anserilta selvityksen paikallisjunaliikenteen mahdollisuudesta Turun ympäristössä (Pitkänen 2000). Työssä arvioitiin matkamääräennuste, lipputulot sekä liikenteen hinta VR Oy: n ilmoittaman kilometrikohtaisen hinnan perusteella. Liikenne todettiin alijäämäiseksi. Turun kaupunki teetti FM Mikko Laaksosella vuonna 2002 selvityksen raitioliikenteen palauttamisesta Turkuun. Osana tätä selvitystä oli arvioitu pikaraitioliikenteen ulottumista Naantaliin mahdollisesti käyttäen

9 Turun Naantalin rataa. Turun kaupunginvaltuusto päätti jatkaa raitioliikenteen tutkimista ja jatkoselvityksen on tarkoitus valmistua Tämän selvityksen tekijä Alkutieto Oy (Alku, Laaksonen 2004) teki 2004 Varsinais-Suomen liitolle ideasuunnitelman seudullisesta paikallisjunaliikenteestä siitä lähtökohdasta, että liikenteen hoitaisi jokin muu taho kuin VR Oy. Liikenteen kustannustaso arvioitiin Espoon liikennejärjestelmävertailun kustannustiedoilla. Näitä kustannuksia sovellettiin edellä mainituissa vuoden 2000 ja 2002 selvityksissä suunniteltuun liikenteeseen ja ennustettuun matkamäärään. Lipputulot laskettiin VR Oy:n kaukoliikenteen kilometritaksan perusteella. Karkean arvion mukaan kevyellä kaksivirtaraitiovaunukalustolla hoidettuna liikenne olisi ylijäämäistä. Seudullisen Vakka-Suomen liikennejärjestelmäsuunnitelman yhteydessä vuonna 2005 tämän selvityksen tekijä laati selvityksen henkilöjunaliikenteen toteuttamisesta Uudenkaupungin radalla (Alku, Laaksonen 2005). Selvityksessä arvioitiin liikenteen kustannukset kevyellä moottorivaunukalustolla sekä sähkö- että dieselkäytöllä. Radan sähköistys todettiin Suomen rautateiden sähköistyshankkeiden periaatteiden mukaan kannattavaksi. Lipputuloin katettavan liikenteen matkamääräksi laskettiin matkaa vuodessa, mutta varovainen matkamääräennuste oli matkaa. Lipputulot arvioitiin linja-autoliikenteen lipunhintojen perusteella. Tämän työn yhteydessä arvioitiin alustavasti liikenteen ulottamista Paimioon ja Saloon, mille oli perusteita pendelöintitilastojen pohjalta. Molempien jatkoyhteyksien todettiin parantavan liikenteen kannattavuutta oleellisesti.

10 10 3 Nykytila 3.1 Loimaa Turku Rataosalla on käynnissä perusparannus, joka on valmistumassa. Perusparannuksen jälkeen radan nopeusluokka on 140 km/h ja sallittu akselipaino 22,5 tonnia. Rata on sähköistetty. Turun ja Loimaan välillä on 4 liikennepaikkaa joilla junien kohtaaminen on mahdollista. Vain Loimaa on henkilöliikenteen liikennepaikka. Perusparannuksen yhteydessä entisten henkilöliikennepaikkojen jäljellä olleet laiturirakenteet on purettu radanpidon töiden helpottamiseksi. Taulukko 1. Luettelo rataosan Turku Loimaa nykyisistä liikennepaikoista Liikennepaikka Maaria 12,8 3/3 Karviainen 27,6 2/2 Kyrö 42 3/2 Loimaa 66 5/3 km raiteiden määrä / sähköistetty Radalla on useita tasoristeyksiä, jotka perusparannuksen yhteydessä on kunnostettu. Tutkitut mahdolliset pysäkin paikat Loimaa Loimaan länsipuolella on kevyen liikenteen ylikulku ja rata on aidattu asutuksen kohdalla. Loimaan asemalla on laituripolku tasossa, jonka vuoksi ohi ajavalla junalla on 80 km/h nopeusrajoitus aseman kohdalla. Kahdella raiteella on pitkä matkustajalaituri. Kolmas raide on kunnostettavissa matkustajakelpoiseksi rakentamalla 2-raiteen laiturin toinen reuna 3-raidetta vasten. Kolme raidetta on sähköistetty. Mellilä Ratapiha on purettu ja ratapihan pohja on joutomaana. Asemarakennus ja tavaramakasiini ovat ulkoisesti hyvässä kunnossa, mutta sivussa Mellilätiestä (mt 2260), joka on taajaman pääväylä. Luonteva pysäkin paikka on välittömästi tasoristeyksen itäpuolella, jossa on tilaa myös pysäköinnille ja bussipysäkille. Tasoristeyksessä on kevyen liikenteen väylä omin puomein tien itäpuolella (kuva 2). Tasoristeyksen korvaaminen eritasoratkaisulla on suunnitteilla, jolloin pysäkki tullee ottaa huomioon eritason suunnittelussa. Kuva 1. Loimaan asemarakennus ja nykyisten matkustajalaitureiden välinen laituripolku. Kyrö Liikennepaikalla on kolme raidetta, joista kaksi sähköistetty. Liikennepaikka toimii henkilö- ja tavarajunien kohtauspaikkana sekä tavaraliikenteen järjestelyliikennepaikkana paikallisen teollisuuden tarpeisiin päivittäin. Pääraiteen nopeusrajoitus lokakuussa 2006 oli 120 km/ h. (kuva 3). Asemarakennus on asuinkäytössä. Kyröntiellä (mt 2250) on tasoristeys asemasta itään. Tasoristeyksen ympäristö on toiminnallisesti tarkoituksenmukainen pysäkin paikka. Lähellä on taajaman palvelut ja koulu. Tasoristeys on yksiraiteinen vaihteen ollessa tasoristeyksestä välittömästi länteen. Jos tasoristeys korvataan eritasoristeyksellä, eritaso on toteutettava pysäkin tarpeet huomioiden. Aura Ratapiha, laituri ja asemarakennukset on purettu. Entiseltä asemalta itään on Auran maantien 224 ja sen rinnalla kulkevan kevyeln liikenteen väylän alikulku. Tien ja kevyen liikenteen väylän yli on ratasillan rinnalla kevyen liikenteen silta. Alikulun pohjoispuolella radan molemmin puolin on markethallit pysäköintikenttineen ja alikulun rampin päässä on bussipysäit. Maastollisesti sopiva pysäkin paikka on ratasillan länsipuolella siten, että laituri on radan ja kevyen liikenteen väylän välissä. Siltojen alle on sijoitettavissa bussipysäkkipari. Käynti laiturille on mahdollista toteuttaa luiskana kevyen liikenteen väylältä. Lieto Sivuraiteet on purettu, mutta kivireunainen laituri oli paikallaan lokakuussa Asemarakennuksen edustalla on muistomerkkinä kampiasetinlaite. Rakennukset ovat yksityiskäytössä. Asema-alueen itäpäässä on maantien 204 ylikulku.

11 11 Kuva 2. Perusparannuksen yhteydessä uusittu tasoristeys Mellilän keskustassa. Entinen ratapiha ja asemarakennus kuvasta oikealla. Ylikulun hyödyntäminen pysäkin tarpeisiin on käytännössä mahdotonta sillan kapeuden ja korkeuden vuoksi. Alikulkua on kaavailtu aseman kohdalle myös paikallisen kevyen liikenteen yhteystarpeisiin. Puretun ratapihan alueella on tilaa laiturille ja pysäköinnille. Liedon nykyinen taajama on kuitenkin samalla puolella rataa kuin asuntona toimiva asemarakennus. Rauhakylä Jäkärlän päätaajaman reuna-aluetta, jossa on hajanaista omakotiasutusta. Entinen pysäkin paikka. Taajama-alueen päättyessä itäpuolella Pahkaanloukontien alikulku. Asukasmäärä ei tue pysäkin rakentamista nykytilassa. Pysäkki on mahdollista toteuttaa, jos Turku ja Lieto lisäävät merkittävästi alueen maankäyttöä. Jäkärlä (nykyään Maaria) Kuva 3. Kyrön aseman entinen tavaramakasiini kuvassa vasemmalla ja uusittu pääraide. Oikealla sähköistämätön kolmas raide. Nykyinen liikennepaikka, joka on entisen Maarian kunnan asemakylän Jäkärlän kohdalla. Kolmiraiteinen junakohtauksiin tarkoitettu liikennepaikka, jonka kaikki raiteet ovat sähköistetyt. Keskimmäinen raide on pääraide jolle on kulku suorin vaihtein. Keskellä liikennepaikkaa on kevyen liikenteen alikulku. Liikennepaikan itäpäässä ollut Maariantien tasoristeys on poistettu ja hieman etäämmällä on maantien alikulku (kuva 6). Moisio Tasoristeys on keskellä peltoa, mutta lähellä suunniteltua maankäyttöä. Rautatieseisake on mukana Turun alustavissa maankäyttösuunnitelmissa. Entinen pysäkki nimellä Paju. Saramäki Vanha pieni omakotialue lentokentän lentomelualueella. Entinen pysäkki. Alue on tarkoitus ostaa Turun kaupungille ja purkaa talot. Maankäyttö ei tue pysäkin sijaintia. Kuva 4. Auran maantien ja kevyen liikenteen alikulku. Kuva 5. Liedon aseman pohjoispään maantien ylikulku.

12 12 Kuva 6. Maaria on nykyään 3-raiteinen liikennepaikka junakohtauksia varten. Taajama sijaitsee kuvasta oikealle. Kuva 7. Vanhan Tampereen tien tasoristeyksen kevyen liikenteen väylä Prisman pysäköintikentän nurkalla. Urusvuori Teollisuusalueen reunalla keskellä metsää sijaitseva entinen pysäkki. Piipanoja Entisen Räntämäen aseman kohdalle voidaan toteuttaaa Farmoksen tehtaita ja mahdollista uutta maankäyttöä palveleva pysäkki. Kärsämäki (Prisma) Turun sisäkehän eli Vanhan Tampereentien (mt 222) vilkkaasti liikennöity tasoristeys. Tiellä kulkee merkittäviä bussilinjoja, joten paikka soveltuu vaihtopysäkiksi bussiliikenteeseen. Paikka on kauppakeskittymä, joka on kehitettävissä isommaksikin esikaupunkiasemaksi myös kaukoliikenteen tarpeisiin. Marketin pysäköintikenttä rajoittuu raiteeseen. Ympäristössä on runsaasti joutomaata. Radassa on pitkä suora tasoristeyksen molemmin puolin (kuva 7). Barker Entinen teollisuuskiinteistö, jonka kohdalla on ollut pysäkki. Pihapiiri rajoittuu raiteeseen. Pysäkki sijaitsee kävelymatkan päässä yliopistosta ja ylioppilaskylästä, kun Aurajoen ylittävän ratasillan yhteydessä oleva jalankulkusilta saadaan uudelleen virallisesti käyttöön. 3.2 Salo Turku Rataosa on perusparannettu 1990-luvulla nopean henkilöliikenteen tarpeisiin. Nopeusrajoitus ei salli tasoristeyksiä. Entiset asemaseudut on aidattu ja Piikkiötä lukuun ottamatta purettu. Paimiossa on vanhan aseman paikalla ohitusraide, mutta ei laitureita. Radan nopeustaso ei salli suoraan linjaraiteen vieressä olevia laitureita ilman nopeusrajoitusta laiturin kohdalla. Salossa, Paimiossa, Piikkiössä ja Kupittaalla nopeutta on rajoitettu siten, että pysäkki voi olla linjaraiteen vieressä. Muualla, mikäli kaukojunien nopeutta ei haluta rajoittaa, pysäkkejä varten on rakennettava sivuraiteet. Taulukko 2. Luettelo rataosan Salo Turku nykyisistä liikennepaikoista Liikennepaikka km raiteiden määrä / sähköistetty Salo 54 5/3 Paimio 28 2/2 Piikkiö 17 3/2 Kupittaa 3 2/2 Tutkitut mahdolliset pysäkin paikat Ylhäisi Rata Helsinkiin kulkee Salosta Ylhäisin omakotialueen reunaa ja radan länsipuolelle jää entisen sokeritehtaan alue. Ympäristö on tarkoitus rakentaa lähitulevaisuudessa (kuvat 8 ja 9). Salo Salon nykyisellä asemalla ei tarvita rataan muutostöitä paikallisliikenteen tarpeisiin. Tekno Jo aiemmin suunnitellun seisakkeen kohdalla on kevyen liikenteen alikulku. Teollisuusrakennusten tontit rajoittuvat rataan eteläpuolella.

13 13 Halikko Rata on taajama-alueen reunalla Vaskontien ja Koivukujan alikulkujen välisellä alueella. Vaskontien varrella radan eteläpuolella on Prisman marketmyymälä. Halikko as. Entinen asemarakennus on hiljan palanut ja aluetta on raivattu talvella Aseman itäpuolella on tien 2351 eli Vanhan Turuntien alikulku jossa on myös kevyen liikenteen väylä. Hajala Entinen asemarakennus on asuinkäytössä. Ratapiha on purettu ja ratapihan pohja on joutomaana. Taajama on taantunut. Liikennepaikka tarvitaan kohtauspaikaksi. Kriivari Kevolantien ja Käkitien risteys on lähellä Paimion eteläisiä rakennettuja alueita, jotka ovat radan länsipuolella. Väestömäärä ei perustele pysäkkiä nykyhetkellä. Alvar Aallon tie Paikalla on keskeinen sijainti Paimion taajaman ja parantolan muodostamassa alueessa. Alvar Aallon tie kulkea radan yli. Radan välittömässä läheisyydessä länsipuolella on teollisuutta. Itäpuolella on rakentamiseen huonosti kelpaavaa maata. Radan tuntumaan pääsee nykyistä katuverkkoa teollisuuskiinteistöjen pysäköintipaikoille. Paimio as. Entinen asema sijaitsee Paimion keskustan pohjoispuolella. Maantie 181 alittaa radan aseman länsipuolella, mutta alituksen käyttö aseman kävelyliikenteeseen on etäisyyden vuoksi hieman huonosti sopiva. Paimion keskusta on laajentumassa aseman luoteispuolelle. Liikennepaikka toimii nykyään kohtauspaikkana, eikä asemalla ole laitureita eikä pääsyä radalle. Makarla Paikka sijaitsee Piikkiössä Turun Kehätien (kantatie 40) alkamiskohdan tuntumassa. Kohdalla on kevyen liikenteen alikulku. Lähistöllä omakotiasutusta, mutta väestöpohja ei tue pysäkin rakentamista. Piikkiö Asema toimii nykyisin ohitus- ja kuormauspaikkana mutta ei henkilöliikennepaikkana. Kolmesta raiteesta kaksi on sähköistetty. Itäpäässä on kevyen liikenteen alikulku. Runko Piikkiön länsipuolella Rungontien alikulun kohdalla. Lähistöllä on pääasiassa omakotiasutusta. Pukkila Radan ja maantien välissä on jonkin verran teollisuutta. Tennus Tulevan maankäytön tuntumassa maantien alikulun kohdalla oleva mahdollinen pysäkin paikka. Littoinen Entinen pysäkkirakennus on olemassa ja sen tutumassa on muuntajien kuormausraide. Entinen ratapiha on muuten joutomaana ja soveltuu pysäkki- ja pysäköintikäyttöön. Asema sijaitsee Littoisten 6000 asukkaan taajaman keskellä. (kuva 11). Kuva 8. Ylhäisi nähtynä Salon suuntaan. Vasemmalla entinen sokeritehdas, radasta oikealla on Ylhäisin omakotiasutus. Kuva 9. Ylhäisi nähtynä ylikulkusillalta Karjaan suuntaan. Juna on suunnilleen mahdollisen pysäkin kohdalla.

14 14 Kuva 10. Vanhan Turuntien alikulku Halikon aseman itäpuolella. Varissuo Lausteen ja Varissuon välisellä kadulla on tässä kohdassa tasoristeys. Katu tullaan mahdollisesti katkaisemaan ja paikalle rakennetaan kevyen liikenteen alikulku. Biolaakso Pysäkille sopiva paikka on keskellä Jaanintien (Mustionkadun??) itäpuolella olevaa teollisuusaluetta. Pysäkki palvelee tätä kasvavaa työpaikka-aluetta. Kupittaa Nykyinen asema, jolla myös kaukojunat pysähtyvät. Kaksi raidetta. Yliopisto Yliopiston ja asutuksen välissä on Uraputki-nimisen kevyen liikenteen väylän alikulku, joka yhdistää Yliopiston ja radan pohjoispuolella olevan asutuksen. Matkakeskus (Linja-autoasema) Linja-autoaseman kohdalle on perusteltua ja helppoa rakentaa yksinkertainen pysäkki kytkemään paikallisjunat kaukoliikenteen linja-autoihin jo ennen matkakeskussuunnitelmien toteutumista. Etäisyys Turun asemalta on 800 metriä jolla välin ajonopeudeksi sopii 60 km/h. Ratapihalla on tilaa laiturille radan eteläpuolella, jossa linjaraiteelle on pääsy raiteilta 1 5. Vaihdepari, jonka kautta raiteelta 5 pääsee Loimaan linjaraiteelle sijatsee nykyään linja-autoaseman kohdalla Kuljettajankadusta länteen. Jotta pysäkkiä voi käyttää myös Loimaan suunnan junille raiteilta 1 5, mainittu vaihdepari tulee siirtää aiemmalle paikalleen lähemmäksi Aninkaistenkadun siltaa. Kuljettajankadun kohdalla on suojatie jolle kulku laiturilta voidaan johtaa paikalla olevan vetoraiteen yli. Kuva 11. Rata kulkee aidattuna Littoisten entisen aseman rakennusten edustalla. 3.3 Turku Turku satama Turun satamaa vievän raiteen varrella on teollisuutta ja toimistoja sekä läheisyydessä asutusta. Liikenteen hoidon ja Turun aseman laiturikapasiteetin kannalta on tarkoituksenmukaista, että paikallisjunan pääteasema ei ole Turku, vaan vaunu jatkaa Turun ohi. Kaukojunien tarpeisiin on silloin raidekapasiteettia kuten ilman paikallisjunia. Satamarata on sähköistetty ja sitä käyttävät viisi päivittäistä satamaan jatkavaa kaukojunaparia. Satamaradalla on tällä hetkellä ainoastaan Turun aseman liikennepaikka radan päässä 3 km:n etäisyydellä Turun asemasta. Tutkitut mahdolliset pysäkin paikat Portsa Pysäkin paikka on Hansakadun tasoristeyksen itäpuolella. Satamakatu Pysäkille sopiva paikka on Satamakadun pohjoispuolella tasoristeyksen vieressä. Alue on kehittyvää työpaikka-aluetta. Satama Nykyinen asema satamaterminaalien vieressä.

15 15 4 Yhteydet pysäkeille Seuraavassa eri tapoja saapua mahdollisille pysäkeille. Mahdollisiina liityntäkulkumuotoina ovat kävely, pyöräily, liityntätaksi ja yksityisauto. Juna- ja bussiliikenteen yhteensovittamista on käsitelty omassa luvussa. 4.1 Kävely Kävely on aina joukkoliikenteen tärkein liityntäkulkumuoto. Kävellen voidaan olettaa kuljettavan enintään noin kilometrin mittaisia matkoja. Kaupungeissa joukkoliikenteen kävelyetäisyystavoite on enintään metriä linnuntietä. Maaseutuolosuhteissa todennäköisesti hyväksyttävä kävelymatka on jonkin verran pitempi, mutta tällöinkin enintään noin kilometri linnuntietä. Turku Salo -radalla Varissuon ja Lausteen lähiöiden, Littoisten, Piikkiön, Paimion, Hajalan, Halikon aseman ja Halikon taajamien keskeiset osat sekä Salon kaupunkikeskusta ovat kävelyetäisyydellä suunnitelluista pysäkeistä kuten myös Turun Kupittaan aseman, Biolaakson, yliopistokampuksen sekä Nokian työpaikat ja Turun liikekeskusta. Turku Loimaa -radalla Maaria-Jäkärlän, Liedon aseman, Auran, Kyrön ja Mellilän taajamat ja Loimaan keskusta ovat kävelyetäisyydellä suunnitelluista pysäkeistä. 4.2 Pyöräily Pyöräily toimii kaikilla suunnitelluilla pysäkeillä luontevana liityntäyhteytenä. Turku Salo -radalla koko Varissuon ja Lausteen lähiöt, Littoisten, Piikkiön, Paimion, Hajalan ja Halikon taajamat sekä Salon kaupunkialue ovat luontevalla pyöräilyetäisyydellä pysäkeistä. Turku Loimaa -radalla Loimaan kaupunkitaajama sekä Hirvikosken taajama ovat pyöräilyetäisyydellä. Tärkeä kysymys on pyöräilymahdollisuuksien turvaaminen talviaikaan. Rautatiepysäkeille kulkevat pyörätiet tulee määritellä ensisijaisiksi talvikunnossapitokohteiksi, joilla liukkaus poistetaan aamuisin ennen ensimmäisen junan tuloa. Nastarenkaiden käyttöä tulee edistää tiedotuksella Jokaiselle raideliikenteen asemalle toteutetaan luonteva polkupyörien liityntäpysäköinti. Pysäköintipaikalla on teline, johon pyörän voi lukita kiinni. Osan pysäköintipaikoista tulee olla katettuja. Pysäköintipaikan tulee olla paikalla, jota on helppo valvoa ja joka näkyy esimerkiksi kylänraitille, kauppaan tai läheisiin asuntoihin. Tärkeimmille pysäkeille voidaan järjestää lukittavat pyöräkaapit tai kameravalvonta. Paikallisjunaliikenteessä pyörä voidaan ottaa mukaan matkaan ilman erillistä maksua, jolloin pyörällä voidaan jatkaa edelleen määränpäässä. Pyörän ottamista junaan ei ole perusteltua rajoittaa, koska pääsääntöisesti junissa ei matkustata seisten. Keskeisillä matkustukohteita palvelevilla pysäkeillä voi olla myös polkupyörien vuokrausmahdollisuus esimerkiksi pysäkin lähellä sijaitsevan liikkeen tai kahvilan tai ravintolan yhteydessä. 4.3 Liityntätaksit Kaikkien matkustajien ei voida olettaa tulevan autolla tai voivan käyttää kävelyä tai pyöräilyä, ja liityntäbussiliikenne ei kaikilla pysäkeillä ole mahdollinen. Tällöin junalle voi saapua tai junalta voi matkaa jatkaa liityntätaksilla. Liityntätaksi on erillinen ja erikseen hinnoiteltu palvelu, jonka käyttö pyritään tekemään junamatkustajille helpoksi. Palvelun tuottajaksi sopivat seudun taksiyrittäjät, jotka tekevät markkinointiyhteistyötä joukkoliikenneorganisaation kanssa. Liityntätaksi toimii siten, että matkustaja ilmoittaa junahenkilökunnalle tai lippuautomaattilaitteelle tarvitsevansa liityntätaksin tietylle pysäkille. Tullessaan junalle matkustaja tilaa liityntätaksin tiettyä määräaikaa ennen junan lähtöä puhelimitse tai internetissä. Liityntätaksi kokoaa kaikki tietylle junavuorolle tulevat tai siltä tulevat matkustajat. Suositeltava käytäntö liityntätaksille on kiinteä taksa alue- tai vyöhykeperiaatteella. Liityntätaksimatkan lisämaksun voi maksaa junalipun yhteydessä. Liityntätaksijärjestelmä on mielekästä yhdistää matkapalvelukeskuksiin, jotka järjestävät koulu- sekä sosiaali- ja terveystoimen matkoja. Turku Salo -radalla liityntätaksipysäkeiksi sopii Hajala. Palvelu voidaan kytkeä kaupunkitakseihin Turussa, Littoisissa, Piikkiössä, Paimiossa, Halikossa ja Salossa. Turku Loimaa -radalla liityntätaksipysäkeiksi sopivat Aura, Kyrö ja Mellilä. Kaupunkitaksit hoitavat liityntää Turussa, Liedossa ja Loimaalla. 4.4 Yksityisauto Pysäkeille sijoitetaan tarpeen mukaan liityntäpysäköintiä. Liityntäpysäköinti sijoitetaan pienehköinä yksikköinä lähimmälle pysäkille taajamankeskukseen. Liityntäpysäköinniksi riittää valaistu pysäköintikenttä. Mahdollisuuksien mukaan käytetään entisiä kuormausalueita tai poistettujen sivuraiteiden paikkoja, joiden etuna on näköyhteys laiturille. Pysäköintialueet sijoitetaan paikkoihin, joissa niitä voidaan valvoa ja niil-

16 16 le toteutetaan tarvittaessa valvontakamerat. Liityntäpysäköintipysäkit valitaan sen perusteella, missä autoliityntä voidaan toteuttaa luontevasti. Kaikille pysäkeille ei tilanpuutteen tai muiden syiden vuoksi voida toteuttaa kovin laajaa liityntäpysäköintiä. Pysäkeillä tulee olla saattoliikenteen mahdollisuus ja mieluiten välittömästi laiturin yhteydessä. Turku Salo -radan pysäkeistä Salon Tekno ei sovellu saattoliikenteelle, koska sille on vain kevyen liikenteen yhteys. Turussa liityntäpysäköinti on toteutettavissa seuraavasti: Turun asema, Matkakeskus ja Kupittaan asema: rajoitettu, maksullinen pysäköinti Turku Salo: Biolaakson ja Varissuon pysäkit Turku Loimaa: Kärsämäen ja Jäkärlän pysäkit Henkilöauto on molemmilla radoilla toissijainen liityntäkulkumuoto, koska taajama-alueilla kävely, pyöräily ja linja-auto ovat kilpailukykyisiä liityntäliikennemuotoja. Salon sunnassa autolla on merkitystä erityisesti Hajalassa sekä Piikkiön, Paimion ja Halikon ympäristön maaseutumaisilla alueilla. Salon kaupunkiseudun liityntäpysäköinnille soveltuvin pysäkki on Halikko. Loimaan suunnalla laajaa aluetta palvelevaan liityntäpysäköintiin tulee varautua Loimaalla, Aurassa, Liedon asemalla ja Jäkärlässä. 4.5 Yhteiskäyttöauto Ulkomaisen kokemusen perusteella voi arvioida yhteiskäyttöautojen leviävän tarkasteluaikana myös Turun seudulle. Ainakin yksi yhteiskäyttöauton pysäköintipaikka tulisi olla saavutettavissa molempien suuntien junilta Turun keskustaa lähellä olevilta pysäkeiltä. Yhteiskäyttöautojärjestelmän jäsenyyden ja joukkoliikenteen kausilipun yhteen kytkennästä on jo olemassa muutamia hyviä kokemuksia. Mahdollisuuteen kannattaa varautua, joskin kysymys koskee koko joukkoliikennejärjestelmää, ei ainoastaan paikallisjunaliikennettä.

17 17 5 Liikenne ja ajoajat 5.1 Paikallisjunaliikenteen palvelu Paikallisjunaliikenne palvelee radanvarsien ja seutukeskuksen välisiä yhteyksiä työmatka-, asiointi- ja vapaaajanliikenteessä. Tähän tarkoitukseen vähintään riittävä vuoroväli on yksi tunti ja palveluaika noin Paikallisjunien tulee toimia myös kaukoliikenteen jatkoyhteyksinä. Aikataulujen lähtökohtana on tunnin vuoroväli. Noin 60 kilometrin liikennöintietäisyydellä on taloudellisesti tarkoituksenmukaista pyrkiä siihen, että yhden vuoron kiertoaika on alle kaksi tuntia. Muutoin junia ja kuljettajia tarvitaan kaksinkertainen määrä, koska paluuvuoro joutuu odottamaan lähtöaikaa lähes tunnin. Aikataulu on tehtävä tasatuntiin rytmittyväksi, koska kaukojunaliikenne koko rataverkolla perustuu tasatunteihin. Turun ympäristön paikallisjunaliikenteen kokonaisuuden rytmittää Turun Helsingin kaukojunaliikenne, joka osana maan koko rataverkon liikennettä toimii tasatunnein. Alustavan matka-aikatarkastelun perusteella Salo Turku asema -välillä voi olla 13 pysähdystä ja Loimaa Turku asema -välillä 11 pysähdystä. 5.2 Jatkotyöhön valitut pysäkit Pysäkkien valinta perustuu pysäkin ympäristön väestön tai työpaikkojen määrään. Periaatteena on valita pysäkit, joilla on suurin käyttäjäpotentiaali. Käyttäjäpotentiaali Turun kaupunkialueen ulkopuolella arvioitiin sen väestömäärän perusteella, joka on yhden kilometrin säteellä pysäkistä (taulukko 3). Turun kaupungin alueella pysäkin paikkojen arviointi perustuu työpaikkoihin ja bussiyhteyksiin, koska kodista lähteviä matkoja palvelee Turun joukkoliikenne. Salon suunnalla pysäkin paikaksi on otettu Hajala huolimatta sen vähäisestä väestömäärästä, koska Hajala tarvitaan junien kohtauspaikkana. Huokean laiturin rakentaminen joka tapauksessa pysähtyvälle junalle ei ole merkittävä kustannus kokonaisuuden kannalta. Alvan Aallon tien pysäkki sijaitsee keskeisesti suhteessa Paimion väestöön, mutta Paimion asema sijaitsee toiminnallisessa keskuksessa lähellä palveluja. Lisäksi Paimion asemalla on jo kohtausraide, pysäköintialue, ympäristön tierakentamista tarvitaan vähemmän ja lähistöllä on tehostuvaa maankäyttöä. Loimaan suunnalla on valittu käytännössä entiset asemanseudut, koska yhdyskuntarakenne ja tieyhteydet keskittyvät edelleen niihin. Suunnitteluun valitut pyskit on esitetty kuvassa 12. Tarkka erittely pysäkeistä on liitteenä. Taulukko 3. Arvioitujen pysäkkipaikkojen etäisyydet Turusta, matka-ajat ja asukasmäärät kilometrin sätellä pysäkistä. Asema km aika asukkaat 1 km Loimaan suunta Loimaa Mellilä Kyrö Aura Lieto as Maaria Moisio Urusvuori Piipanoja Kärsämäki Barker Matkakeskus 1 1 Tku as. Salon suunta Ylhäisi Salo Tekno Halikko Halikko as Hajala Alvar Aallon tie Paimio Piikkiö Tennus Littoinen Varissuo Biolaakso Kupittaa 4 4 Yliopisto 3 2 Matkakeskus 1 1 Tku as. Portsa Satamakatu Satama

18 18 Kuva 12. Jatkosuunnitteluun valitut paikallisjunien pysäkit. Jatkosuunnitteluun valitut paikallisjunaliikenteen pysäkit Loimaa Mellilä Kyrö Aura Moisio Jäkärlä Lieto as Kärsämäki Turku as Portsa Piipanoja Barker Yliopisto Littoinen Kupittaa Paimio Satama Matkakeskus Satamakatu Varissuo Biolaakso Piikkiö Hajala Halikko as Tekno Halikko Salo Ylhäisi Varsinais-Suomen liitto

19 Ajoajat Ajoajat on laadittu seuraavin lähtöarvoin: Junien suurin nopeus 110 km/h Nopeuden muutos 0,8 m/s 2 Pysäkkiaika normaalisti 20 sekuntia Pysäkkiaika suurimmilla pysäkeillä 30 sekuntia Suunnanvaihdon aika 4 minuuttia Ajoajat on suunniteltu sähkömoottorijunille, mutta kuitenkin siten, että alkuvaiheessa on mahdollista käyttää Uuteenkaupunkiin dieselmoottorijunia. Tällöin ei voi ajaa yhdellä junavuorolla Uudestakaupungista Loimaalle tai Saloon. Kun Uudenkaupungin rata on sähköistetty, Uudenkaupungin junavuoro on tarkoituksenmukaista yhdistää Salon vuoron kanssa. Ajoajat on tässä vaiheessa laskettu vain kulkuaikojen, ei vastaantulevien junien kohtauksien perusteella. Kohtausten vaikutus käsitellään ratakapasiteetin yhteydessä. Lyhyet pysäkkiajat ovat mahdollisia avorahastuksen ansiosta. Matkaliput ovat joko ennakkoon ostettuja tai lipun voi ostaa junassa olevasta automaatista. Sisään- ja uloskäynti on kaikista ovista. Seisonta-aikojen riittävyys on tarkistettu matkamääräennusteen pysäkkien käyttäjämäärien perusteella. Alkutilanteessa Salon suunnan junat ajavat Satamaan, Loimaan ja Uudenkaupungin junat Turun asemalle. Liikenne muodostuu siis kolmesta junasta, joiden matka-ajat päätepisteiden välillä ovat seuraavassa: Turku Loimaa (10 pysähdystä), 47 min. Turku Salo as. (12 pysähdystä), 43 min. Turun satama Salo-Ylhäisi (16 pysähdystä), 50 min. Turku Uusikaupunki-Kalaranta (9 pysähdystä), 50 min. Vertailun vuoksi ajoajat henkilöautolla: Turku as. Loimaa as. 66 km, 50 min. Turku as. Salo as. 56 km, 40 min. Turusta muodostuu risteysasema, jossa on mahdollisuus vaihtaa kaikkien junien kesken tasatunnin ympärillä. Turun asemalla tarvitaan raidekapasiteettia paikallisliikenteelle yhdellä raiteella tasatunnin yli. Uudenkaupungin ja Loimaan suunnan junat käyttävät samaa raidetta ja laituria. Junien raidejärjestys voi olla seuraava: Lähtevät kaukojunat 4 ja 5 Saapuvat kaukojunat 3 ja 6 Paikallsijunat Uteenkaupunkiin ja Loimaalle 7 Paikallisjuna Salo-Ylhäisi Turku-Satama raiteet 5 ja 6 Turun aseman raiteiden kuormitus on käsitelty tarkemmin ratakapasiteetyn yhteydessä sivulla 23. Kun Uudenkaupungin rata on sähköistetty, on tarkoituksenmukaista muodosta kaksi junaa: Uusikaupunki-Kalaranta Salo-Ylhäisi Turun satama Loimaa

20 20 6 Ratakapasiteetti Ratakapasiteetti tarkoittaa sitä junien määrää, joka radalla voi määrätyn ajan aikana kulkea. Ratakapasiteetin perusteita on käsitelty tarkemmin liitteessä 4. Samaan suuntaan kulkevien junien määrän rajoittaa junilta vaadittava turvallinen etäisyys. Etäisyyden on oltava niin suuri, että perässä tuleva juna on mahdollista pysäyttää sille sallitusta nopeudesta tuvaetäisyyden matkalla. Jos peräkkäin kulkevilla junilla on eri nopeus, nopeusero muuttaa junien etäisyyttä matkan edetessä. Nopeuseron aiheuttama etäisyyden muutos on laskettava turvaetäisyyden lisäksi vaadittuun junien etäisyyteen. Siten junien nopeuserot alentavat radan kapasiteettia. Radalla junien etäisyyttä säädetään opastimilla. Opastinten välinen etäisyys on suojastusväli. Suojastusväli on vähintään niin pitkä, että se riittää junan pysäyttämiseen radan suurimmasta sallitusta nopeudesta. Kustannussyistä suojastusvälit voivat olla myös tätä pidempiä. Yksiraiteisella radalla junat kulkevat vastakkaisiin suuntiin ja ne voivat kohdata ainoastaan vähintään kaksiraiteisilla liikennepaikoilla, joilla ne voivat ohittaa toisensa. Yksiraiteisen radan kapasiteetti kaksisuuntaisessa liikenteessä riippuu siten kohtauspaikkojen määrästä ja niiden keskinäisestä etäisyydestä. Kaksisuuntaisen liikenteen kapasiteettia ja joustavuutta junien nopeuserojen suhteen voi lisätä myös kaksiraiteisilla osuuksilla. Usean kilometrin mittaisilla kaksiraiteisilla osuuksilla junat voivat kohdata toisensa pysähtymättä. Molemmat tarkastellut rataosat ovat yksiraiteisia. Loimaan suunnalla rata on sekaliikennerata, jossa on merkittävä määrä sekä henkilö- että tavarajunaliikennettä. Keväällä 2007 voimassa oleva varattu ratakapasiteetti on 9 kaukojunaparia. Tavarajunia on 6 Loimaalta Turun suuntaan ja 11 junaa Turusta Loimaan suuntaan kaukojunien kulkuaikana. Välillä on varattuna 7 Turkuun saapuvaa tavarajunaa. Radan sallittu nopeus on 140 km/h. Salon suunnassa rata on pääasiassa nopean kaukojunaliikenteen rata, jossa sallittu nopeus on paikoin 200 km/h. Kaukojunia kulkee molempiin suuntiin tunnin välein. Tavarajunille on keväällä 2007 varattuna yksi junapari Turusta Piikkiöön ja 3 junaparia Turun ja Salon välille samalla ajalla, kuin kaukojunat ovat kulussa. Välillä on 4 Turkuun saapuvaa tavarajunaa ja yksi lähtevä. Salon suunnan saapuvat ja lähtevät kaukojunat ovat Turun asemalla tasatunnin aikaan. Kun myös Loimaan suunnan kaukojunat ovat radan kunnostustöiden valmistumisen jälkeen syksystä 2007 lähtien Turun asemalla tasatunnin aikaan, tarvitaan 4 täysimittaista laituriraidetta kaukojunien tarpeeseen. Paikallisjunien aikataulut on ajoitettu siten, että junat tulevat ja lähtevät Turusta Loimaan ja Salon suuntiin ennen ja jälkeen kaukojunien. Näin ne voivat käyttää samaa raidetta kuin saman suunnan kaukojunat. Kuva 13. Graafinen esimerkkiaikataulu Turun ja Loimaan välille. Paikallisjunat kohtaavat Karviaisissa ja paikallis- ja kaukojunat Kyrössä. Tavarajunan keskinopeus on Maarian ja Kyrön välillä 80 km/h, muualla riittää 60 km/h. Kahden tunnin jaksoon mahtuu kaksi paikallisjunaparia, yksi kaukojunapari ja yksi tavarajuna.

Paikallisjunaliikenteen mahdollisuudet

Paikallisjunaliikenteen mahdollisuudet Paikallisjunaliikenteen mahdollisuudet Lempäälä 23.8.2010 Antero Alku, DI, Alkutieto Oy 23.8.2010 Antero Alku, Alkutieto Oy Sivu 1 Esityksen sisältö Nykytila ja miten siihen on tultu Nykyaikainen paikallisjunaliikenne

Lisätiedot

Turku Uusikaupunki -radan henkilöliikenne

Turku Uusikaupunki -radan henkilöliikenne Turku Uusikaupunki -radan henkilöliikenne 8.2.2006 Antero Alku, DI Mikko Laaksonen, FM Alkutieto Oy Sivu 1 Nykytilanne Rataan tukeutuvaa maankäyttöä ei ole Maankäyttö suuntautunut pois radasta Kiinnostusta

Lisätiedot

Savonlinna Pieksämäkihenkilöjunaliikenteen

Savonlinna Pieksämäkihenkilöjunaliikenteen 1 Savonlinna Pieksämäkihenkilöjunaliikenteen käynnistäminen Kuvat: VR ja Savonlinnan kaupunki 2 Lähtökohdat Savonlinnan liikenteellinen asema on ongelmallinen Henkilöjunayhteydet etelään ja itään toimivat

Lisätiedot

Päärata junaliikenteen keskittymänä junaliikenteen palvelutaso. Ari Vanhanen VR Group / Matkustajaliikenne Päärata-seminaari, Järvenpää 20.9.

Päärata junaliikenteen keskittymänä junaliikenteen palvelutaso. Ari Vanhanen VR Group / Matkustajaliikenne Päärata-seminaari, Järvenpää 20.9. Päärata junaliikenteen keskittymänä junaliikenteen palvelutaso Ari Vanhanen VR Group / Matkustajaliikenne Päärata-seminaari, Järvenpää 20.9.2013 Pääradan merkitys Suomen rataverkolla Päärata on Suomen

Lisätiedot

Lentoradan lisätarkastelut KUUMA-kuntien alueella

Lentoradan lisätarkastelut KUUMA-kuntien alueella Lentoradan lisätarkastelut KUUMA-kuntien alueella 15.2.2011 TIMO HUHTINEN Taustaa: Lentoaseman kaukoliikennerata, Ratayhteysselvitys, Liikennevirasto 2010 30 km:n tunnelirata Ilmalasta Keravan pohjoispuolelle

Lisätiedot

Pori Tampere raideliikenteen jatkokehittäminen

Pori Tampere raideliikenteen jatkokehittäminen Pori Tampere raideliikenteen jatkokehittäminen Esittely Tenho Aarnikko tenho.aarnikko@sito.fi 28.11.2012 SATAKUNTAVALTUUSKUNTA 2 TYÖRYHMÄ Jäsenet: Porin kaupunki: apulaiskaupunginjohtaja Kari Hannus, työryhmän

Lisätiedot

Liite 1: Turku satama Salo (Ylhäisi) rataosuuden liikennepaikkojen infrakortit

Liite 1: Turku satama Salo (Ylhäisi) rataosuuden liikennepaikkojen infrakortit Liite 1: Turku satama Salo (Ylhäisi) rataosuuden liikennepaikkojen infrakortit Tässä liitteessä kuvataan Turku satama Salo (Ylhäisi) rataosuuden liikennepaikat. Infrakortissa kuvatusta liikennepaikasta

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN PAIKALLISJUNALIIKENNE Ratatekninen ja liikenteellinen selvitys

VARSINAIS-SUOMEN PAIKALLISJUNALIIKENNE Ratatekninen ja liikenteellinen selvitys VARSINAIS-SUOMEN PAIKALLISJUNALIIKENNE Ratatekninen ja liikenteellinen selvitys TIIVISTELMÄ Ratahallintokeskus on yhteistyössä liikenne- ja viestintäministeriön sekä Varsinais-Suomen liiton kanssa laatinut

Lisätiedot

Perinteisen kaluston nopeuskaavio, Tampere Siuro Liite 1 /1

Perinteisen kaluston nopeuskaavio, Tampere Siuro Liite 1 /1 Perinteisen kaluston nopeuskaavio, Tampere Siuro Liite 1 /1 Perinteisen kaluston nopeuskaavio, Siuro Heinoo Liite 1 /2 Perinteisen kaluston nopeuskaavio, Heinoo Ahvenus Liite 1 /3 Perinteisen kaluston

Lisätiedot

Miten vastataan joukkoliikenteen kasvavaan suosioon? Joukkoliikennepäällikkö Mika Periviita / Tampereen kaupunki

Miten vastataan joukkoliikenteen kasvavaan suosioon? Joukkoliikennepäällikkö Mika Periviita / Tampereen kaupunki Miten vastataan joukkoliikenteen kasvavaan suosioon? Joukkoliikennepäällikkö Mika Periviita / Tampereen kaupunki Miten ruuhkaliikenteen laatuongelmaan joukkoliikenteessä tulisi suhtautua? ihmiset roikkuisivat

Lisätiedot

Henkilöliikenteen asemapaikkojen ja rata-alueiden kehittämistarpeet ylijohtaja Kari Ruohonen 14.5.2014

Henkilöliikenteen asemapaikkojen ja rata-alueiden kehittämistarpeet ylijohtaja Kari Ruohonen 14.5.2014 Henkilöliikenteen asemapaikkojen ja rata-alueiden kehittämistarpeet ylijohtaja Kari Ruohonen 14.5.2014 Kaupungit kasvaneet ja kehittyneet ratapihojen ympärille Asuminen ja muun maankäyttö sijaitsee ratapihojen

Lisätiedot

Lentoradan lisätarkastelut KUUMA-kuntien alueella lisätarkastelut Oikoradan osalta

Lentoradan lisätarkastelut KUUMA-kuntien alueella lisätarkastelut Oikoradan osalta 1 Lentoradan lisätarkastelut KUUMA-kuntien alueella lisätarkastelut Oikoradan osalta 7.6.2011 TIMO HUHTINEN 2 Työn tavoitteet Työn tarkoituksena oli selvittää millä alueilla Lahden Oikoradalla Ristikydön

Lisätiedot

Paikallisjunaliikenteen mahdollisuudet

Paikallisjunaliikenteen mahdollisuudet Paikallisjunaliikenteen mahdollisuudet osana joukkoliikennettä osana alueiden elinvoimaisuutta vallitsevat kehitystrendit Kalvitsa 3.10.2009 Antero Alku, DI Alkutieto Oy 3.10.2009 Antero Alku, Alkutieto

Lisätiedot

Kehäradan vaikutus elämään Vantaalla. Mitä me siitä tiedämme ennalta

Kehäradan vaikutus elämään Vantaalla. Mitä me siitä tiedämme ennalta Kehäradan vaikutus elämään Vantaalla Mitä me siitä tiedämme ennalta Uusi brandy Mikä on Kehärata Suunnittelijan visio radasta http://www.youtube.com/watch?v=zkg4xunimmg 3 Aviapoliksen asema elokuu 2014

Lisätiedot

Ratahanke Seinäjoki-Oulu

Ratahanke Seinäjoki-Oulu Ratahanke Seinäjoki-Oulu Mediatilaisuus 20.6.2016 20.6.2016 Ratahanke Seinäjoki-Oulu Mediatilaisuus 24.8.2015 Ohjelma: 11:00 Ratahankkeen yleisinfo, Tommi Rosenvall (Liikennevirasto) Kempele: Kempeleen

Lisätiedot

Lähijunaliikenteen toteutusmahdollisuudet Jyväskylän seudulla

Lähijunaliikenteen toteutusmahdollisuudet Jyväskylän seudulla MUISTIO 31.3.2010 Lähijunaliikenteen toteutusmahdollisuudet Jyväskylän seudulla Tarkastelun sisältö Tässä muistiossa on kuvattu Jyväskylän seudun liikennejärjestelmäsuunnitteluun ja rakennemallityöhön

Lisätiedot

Kaavin koulukeskuksen liikennesuunnitelma OLLI MÄKELÄ PILVI LESCH

Kaavin koulukeskuksen liikennesuunnitelma OLLI MÄKELÄ PILVI LESCH Kaavin koulukeskuksen liikennesuunnitelma OLLI MÄKELÄ PILVI LESCH 10.10.2013 Sisältö 1 Lähtökohdat... 7 2 Nykytila... 9 3 Suunnitelman sisältö... 14 3.1 Toimenpiteet... 14 3.2 Liikennejärjestelyt: nykyiset

Lisätiedot

Päijät-Hämeen lähijunaliikenteen edellytykset

Päijät-Hämeen lähijunaliikenteen edellytykset Päijät-Hämeen lähijunaliikenteen edellytykset Liite 1: Asemakortit Sito Oy 9.9.2013 Lahti, Lahti käytössä (Lahti-Heinola-rataosa) Raiteita (joista sähköistetty) 5 (5) Matkustajapalvelut asemalla Odotustilat

Lisätiedot

Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus

Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus 1 Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus Juha Mäkinen SITO POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI 31.1.2012 2 POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040, SEMINAARI

Lisätiedot

KIVISTÖN KAUPUNKIKESKUS, LIIKENNE 9.10.2014

KIVISTÖN KAUPUNKIKESKUS, LIIKENNE 9.10.2014 KIVISTÖN KAUPUNKIKESKUS, LIIKENNE 9.10.2014 LIIKENNE-ENNUSTEET ja LIIKENTEEN TOIMIVUUSTARKASTELUT Kivistön kaupunkikeskuksen suunnittelun yhteydessä on laadittu HSL:n tuoreimpia liikennemalleja hyödyntäen

Lisätiedot

Raideliikenteen rooli alueiden kehittämisessä. Otto Lehtipuu 19.2.2014

Raideliikenteen rooli alueiden kehittämisessä. Otto Lehtipuu 19.2.2014 Raideliikenteen rooli alueiden kehittämisessä Otto Lehtipuu 19.2.2014 Matkustajamäärät Lähteneet ja saapuneet asemittain Matkat 2013 Matkat 2012 Muutos % Kemi 169 251 168 820 0,3 % Kemijärvi 25 103 26

Lisätiedot

Päijät-Hämeen lähijunaliikenteen edellytykset -esiselvitys

Päijät-Hämeen lähijunaliikenteen edellytykset -esiselvitys Päijät-Hämeen lähijunaliikenteen edellytykset -esiselvitys Niko Setälä, 6.9.2013 Ympäristösi parhaat tekijät 2 Selvityksen sisältö Liikenteellinen tarkastelu Mahdolliset liikennöintimallit ja kapasiteettitarpeet

Lisätiedot

Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus

Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus Juha Mäkinen SITO POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI 31.1.2012 POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040, SEMINAARI 31.1.2012

Lisätiedot

Lahdenväylä (vt 4) Jokiniementien vaihtopysäkki Aluevaraussuunnitelma

Lahdenväylä (vt 4) Jokiniementien vaihtopysäkki Aluevaraussuunnitelma Lahdenväylä (vt 4) Jokiniementien vaihtopysäkki Aluevaraussuunnitelma 2 3 Suunnittelun lähtökohtia 4 Lahdenväylän pysäkit, esiselvitys 1998 Valtatie 4 ja sen rinnakkaistiet välillä Kehä III Koivukylänväylä,

Lisätiedot

Varsinais-Suomesta yhtenäinen asunto- ja työmarkkina-alue. Sakari Somerpalo, Linea Konsultit Oy Varsinais-Suomen maakuntafoorumi 14.11.

Varsinais-Suomesta yhtenäinen asunto- ja työmarkkina-alue. Sakari Somerpalo, Linea Konsultit Oy Varsinais-Suomen maakuntafoorumi 14.11. Varsinais-Suomesta yhtenäinen asunto- ja työmarkkina-alue Sakari Somerpalo, Linea Konsultit Oy Varsinais-Suomen maakuntafoorumi 14.11.2014 Miksi? Laaja työ- ja asunto-markkina-alue hyödyttää keskusaluetta:

Lisätiedot

MUISTIO J. Rinta-Piirto 4.6.2008 Seinäjoen Itikanmäki Liikenne-ennuste ja arvioita toimivuuksista Lähtökohtia Seinäjoen Itikanmäen alueelle on suunnitteilla uutta maankäyttöä. Tavoitteena on muuttaa joen

Lisätiedot

TURUN KAUPUNKISEUDUN JOUKKOLIIKENNEPAINOTTEINEN KESKUSAKSELI

TURUN KAUPUNKISEUDUN JOUKKOLIIKENNEPAINOTTEINEN KESKUSAKSELI TURUN KAUPUNKISEUDUN JOUKKOLIIKENNEPAINOTTEINEN KESKUSAKSELI Turun kaupunkiseudun keskeisten osien kehittäminen joukkoliikenteen käyttöä suosivana joukkoliikennepainotteisena keskusvyöhykkeenä Keskusvyöhykkeen

Lisätiedot

Rautatiet liikennejärjestelmän runkokuljettaja

Rautatiet liikennejärjestelmän runkokuljettaja Rautatiet liikennejärjestelmän runkokuljettaja Tavaraliikenteessä 25%:n markkinaosuus Yhtenäiset 25 tonnin akselipainon reitit tärkeitä esim. tehtaalta satamaan (Jämsänkoski Rauma) Tavaraliikennemarkkina

Lisätiedot

Jyväskylä Laukaa Äänekoski - radan mahdollinen henkilöliikenne Esiselvitys 2016

Jyväskylä Laukaa Äänekoski - radan mahdollinen henkilöliikenne Esiselvitys 2016 Jyväskylä Laukaa Äänekoski - radan mahdollinen henkilöliikenne Esiselvitys 2016 Kaupunginhallitus 9.5.2016 liite nro 3 (1/17) PIKERA hankkeen projekti 2016 31.3.2016 Jyväskylä Laukaa Äänekoski henkilöjuna

Lisätiedot

Helsinki-Porvoo kehyssuunnitelma Liikennejärjestelmäselvitys Liikenteellinen arviointi 5.11.2009

Helsinki-Porvoo kehyssuunnitelma Liikennejärjestelmäselvitys Liikenteellinen arviointi 5.11.2009 Helsinki-Porvoo kehyssuunnitelma Liikennejärjestelmäselvitys Liikenteellinen arviointi 5.11.2009 Strafica Oy Liikennejärjestelmävaihtoehdot 1. Taajamaliikennerata Porvooseen HELI-käytävässä (960 Meur)

Lisätiedot

Tältä pohjalta Vakka-Suomen joukkoliikennejärjestelmän kehittämiselle voidaan asettaa seuraavat tavoitteet:

Tältä pohjalta Vakka-Suomen joukkoliikennejärjestelmän kehittämiselle voidaan asettaa seuraavat tavoitteet: JOUKKOLIIKENTEEN KEHITTÄMISTAVOITTEET Joukkoliikennettä koskevien tavoitteiden lähtö-kohtia. Joukkoliikenteen positiiviset vaikutukset yhteiskuntaan. Yksilöiden ja kotitalouksien liikkumismahdollisuudet.

Lisätiedot

Rakennesuunnitelma 2040

Rakennesuunnitelma 2040 Rakennesuunnitelma 2040 Seutuhallituksen työpaja 28.5.2014 TYÖ- SUUNNITELMA TAVOIT- TEET VAIHTO- EHDOT LINJA- RATKAISU LUONNOS EHDOTUS Linjaratkaisu, sh. 23.4.2014 Linjaratkaisuehdotus perustuu tarkasteluun,

Lisätiedot

absoluuttisia matkustajamääriä havaitaan kuitenkin huomattavasti suurempi työssäkäyntiliikenteen kasvu Lahden seudun ja pääkaupunkiseudun

absoluuttisia matkustajamääriä havaitaan kuitenkin huomattavasti suurempi työssäkäyntiliikenteen kasvu Lahden seudun ja pääkaupunkiseudun PITKÄN MATKAN TYÖSSÄKÄYNTILIIKENNE HYÖTYY NOPEISTA RATAYHTEYKSISTÄ Liikennemäärät Turun seudun ja pääkaupunkiseudun välillä ovat kasvaneet huomattavasti vuodesta 2005. Myös Lahden ja pääkaupunkiseudun

Lisätiedot

LULEÅ OULU KÄYTÄVÄN MATKUSTAJAJUNALIIKENTEEN ALUSTAVA MARKKINASELVITYS. Haparanda Conference 4.11.2015 Marko Mäenpää, Ramboll Finland

LULEÅ OULU KÄYTÄVÄN MATKUSTAJAJUNALIIKENTEEN ALUSTAVA MARKKINASELVITYS. Haparanda Conference 4.11.2015 Marko Mäenpää, Ramboll Finland LULEÅ OULU KÄYTÄVÄN MATKUSTAJAJUNALIIKENTEEN ALUSTAVA MARKKINASELVITYS Haparanda Conference 4.11.2015 Marko Mäenpää, Ramboll Finland TYÖN TAUSTAA JA TAVOITTEITA Työn tilaajana oli RKM, Norrbotten Työstä

Lisätiedot

Joukkoliikennekäytävä raiteille välillä Mäntyluoto-Pori

Joukkoliikennekäytävä raiteille välillä Mäntyluoto-Pori Joukkoliikennekäytävä raiteille välillä Mäntyluoto-Pori Potentiaalinen lähiraideliikenteen yhteys? Joona Packalén Pori 11.4.2012 Lähtökohdat Esityksen taustalla selvitys kahden eri liikennöintimallin kustannuksista

Lisätiedot

Pasila junaliikenteen solmukohtana Useita parannuksia suunnitteilla

Pasila junaliikenteen solmukohtana Useita parannuksia suunnitteilla Pasila junaliikenteen solmukohtana Useita parannuksia suunnitteilla Jarmo Nirhamo ja Heidi Mäenpää Liikennevirasto 12.5.2014 Sisältö Nykytilanne Ratahankkeet Pasilan alueella Läntinen lisäraide 2 Nykytilanne

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Lsp/4 1 b KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNTA 26.4.2007

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Lsp/4 1 b KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNTA 26.4.2007 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Lsp/4 1 b 4 LAUSUNTO JOKERI-LINJAN PYSÄKKIJÄRJESTELYISTÄ ESPOON MÄKKYLÄSSÄ Kslk 2007-646, Khs 2007-914/662 5.4.2007 Lausuntopyyntö Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnan

Lisätiedot

NAANTALIN KAUPUNKI YMPÄRISTÖVIRASTO NAANTALIN KYLPYLÄN ASEMAKAAVOITUKSEEN LIITTYVÄ PYSÄKÖINTISELVITYS

NAANTALIN KAUPUNKI YMPÄRISTÖVIRASTO NAANTALIN KYLPYLÄN ASEMAKAAVOITUKSEEN LIITTYVÄ PYSÄKÖINTISELVITYS NAANTALIN KAUPUNKI YMPÄRISTÖVIRASTO NAANTALIN KYLPYLÄN ASEMAKAAVOITUKSEEN LIITTYVÄ PYSÄKÖINTISELVITYS Toukokuu 2008 NAANTALIN KAUPUNKI YMPÄRISTÖVIRASTO 1 (5) NAANTALIN KYLPYLÄN ASEMAKAAVOITUKSEEN LIITTYVÄ

Lisätiedot

Sähkökäyttöisiin tai muihin energiatehokkaisiin ajoneuvoihin pohjautuvan liikennejärjestelmän vaihtoehtojen ja vaikutusten arviointi

Sähkökäyttöisiin tai muihin energiatehokkaisiin ajoneuvoihin pohjautuvan liikennejärjestelmän vaihtoehtojen ja vaikutusten arviointi SYÖKSY Päätösseminaari 21.9.2011 Sähkökäyttöisiin tai muihin energiatehokkaisiin ajoneuvoihin pohjautuvan liikennejärjestelmän vaihtoehtojen ja vaikutusten arviointi Tampereen teknillinen yliopisto Hanna

Lisätiedot

Lausunto Varsinais-Suomen liitolle Turun rakennemallialueen liikennejärjestelmäsuunnitelmaluonnoksesta

Lausunto Varsinais-Suomen liitolle Turun rakennemallialueen liikennejärjestelmäsuunnitelmaluonnoksesta Tekninen lautakunta 48 21.05.2014 Kaupunginhallitus 252 02.06.2014 Lausunto Varsinais-Suomen liitolle Turun rakennemallialueen liikennejärjestelmäsuunnitelmaluonnoksesta 236/10.05.01/2014 TEKLA 48 Tekninen

Lisätiedot

Nykyajan kaupunkiraideliikenne

Nykyajan kaupunkiraideliikenne Nykyajan kaupunkiraideliikenne Tulevaisuuden liikenne -seminaari 13.1.2006 Antero Alku, DI Alkutieto Oy Sivu 1 Miksi raidejoukkoliikenne 6-kaistainen moottorikatu: 3000 hlö/h 2-raiteinen metrorata: 72.000

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriö PL 31 00023 VALTIONEUVOSTO info@lvm.fi kirjaamo@lvm.fi

Liikenne- ja viestintäministeriö PL 31 00023 VALTIONEUVOSTO info@lvm.fi kirjaamo@lvm.fi Liikenne- ja viestintäministeriö PL 31 00023 VALTIONEUVOSTO info@lvm.fi kirjaamo@lvm.fi VIITE ASIA Liikenneministeriön tulevaisuuskatsaus puolueille Digitaalinen Suomi, uusi liikennepolitiikka Esitettyjä

Lisätiedot

40. Ratahallintokeskus

40. Ratahallintokeskus 40. Ratahallintokeskus S e l v i t y s o s a : Radanpidon tavoitteena on edistää rautatieliikenteen toimintaedellytyksiä tehokkaana, turvallisena ja ympäristöystävällisenä liikennemuotona niin kotimaassa

Lisätiedot

MAAKUNNAN TAHTOTILA KAKSOISRAIDE LUUMÄKI-IMATRA-VALTAKUNNANRAJA

MAAKUNNAN TAHTOTILA KAKSOISRAIDE LUUMÄKI-IMATRA-VALTAKUNNANRAJA MAAKUNNAN TAHTOTILA KAKSOISRAIDE LUUMÄKI-IMATRA-VALTAKUNNANRAJA Matti Viialainen 14.9.2015 9.9.2015 1 LUUMÄKI-IMATRA IMATRANKOSKI KAKSOISRAIDE ON KÄRKIHANKE Yhteysväli on priorisoitu ensimmäiseksi Kaakkois-Suomen

Lisätiedot

PAINOKANKAAN-KARANOJAN LIIKENNESELVITYS

PAINOKANKAAN-KARANOJAN LIIKENNESELVITYS 1(10) 15.11.2010 MUISTIO PAINOKANKAAN-KARANOJAN LIIKENNESELVITYS 1. Yleistä Painokankaan-Karanojan osayleiskaava-alue (kuva 1) sijaitsee valtatien 10, Orsitien ja valtatien 3 eteläpuolella. Alueen toteutuneen

Lisätiedot

Sujuvia matkaketjuja, viisaita liikkumisvalintoja

Sujuvia matkaketjuja, viisaita liikkumisvalintoja Sujuvia matkaketjuja, viisaita liikkumisvalintoja Tulevaisuuden sähköinen kaupunkiliikenne seminaari 3.5.2012 Kerkko Vanhanen kehittämisryhmän päällikkö Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä HSL liikuttaa

Lisätiedot

Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa

Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa 29.3.2012 Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Saavutettavuus joukkoliikenteellä, kävellen tai pyörällä 2008 Vyöhyke: I II III

Lisätiedot

AIRISMAAN-AASLAN OSAYLEISKAAVAN LAAJENNUS

AIRISMAAN-AASLAN OSAYLEISKAAVAN LAAJENNUS FCG Finnish Consulting Group Oy Naantalin kaupunki AIRISMAAN-AASLAN OSAYLEISKAAVAN LAAJENNUS Liikenneselvitys 3.9.2010 FCG Finnish Consulting Group Oy Liikenneselvitys I 3.9.2010 SISÄLLYSLUETTELO 1 NYKYTILANNE...

Lisätiedot

Oulu. Perustietoa!Oulusta! Suunnittelualue:!Kaukovainion! kaupunginosa! Kaukovainio!

Oulu. Perustietoa!Oulusta! Suunnittelualue:!Kaukovainion! kaupunginosa! Kaukovainio! Oulu Kaukovainio PerustietoaOulusta Oulussaasui1.1.2009yhteensä137061henkilöä asukastiheyson97,2asukastaperkm 2 henkilöautotiheyson457ajoneuvoa/tuhattaasukasta kohden Suunnittelualue:Kaukovainion kaupunginosa

Lisätiedot

SEPÄNKYLÄN OSAYLEIS- KAAVAN LIIKENNESELVITYS

SEPÄNKYLÄN OSAYLEIS- KAAVAN LIIKENNESELVITYS Sepänkylän osayleiskaava, Mustasaari 2014, päivitetty 02/2016 (liikenne-ennuste, tienimet) SEPÄNKYLÄN OSAYLEIS- KAAVAN LIIKENNESELVITYS 1. SELVITYKSEN SISÄLTÖ JA TAVOITE Tämä liikenneselvitys on osa Sepänkylän

Lisätiedot

Urban Zone. Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet

Urban Zone. Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet Urban Zone Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet TUTKIMUSRYHMÄ Suomen ympäristökeskus SYKE, Rakennetun ympäristön yksikkö: Mika Ristimäki, Maija Tiitu, Ville Helminen, Antti Rehunen, Panu Söderström Tampereen

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun lähijunaliikenteen kehittämissuunnitelma. Tiedotus- ja keskustelutilaisuus 8.2.2011

Tampereen kaupunkiseudun lähijunaliikenteen kehittämissuunnitelma. Tiedotus- ja keskustelutilaisuus 8.2.2011 Tampereen kaupunkiseudun lähijunaliikenteen kehittämissuunnitelma Tiedotus- ja keskustelutilaisuus 8.2.2011 Tampereen kaupunkiseudun alue 8 kuntaa 355 749 asukasta Kasvu 1 % Kasvun kärki kehyksellä Väestö

Lisätiedot

AHLMANIN KOULUN SÄÄTIÖN PIENTEOLLISUUSALUEEN JA PUISTOALUEIDEN OSIEN MUUTTAMINEN PIENTALOALUEEKSI ASEMAKAAVA 8153

AHLMANIN KOULUN SÄÄTIÖN PIENTEOLLISUUSALUEEN JA PUISTOALUEIDEN OSIEN MUUTTAMINEN PIENTALOALUEEKSI ASEMAKAAVA 8153 AHLMANIN KOULUN SÄÄTIÖN PIENTEOLLISUUSALUEEN JA PUISTOALUEIDEN OSIEN MUUTTAMINEN PIENTALOALUEEKSI ASEMAKAAVA 8153 LIIKENTEELLISET VAIKUTUKSET EHDOTUSVAIHEEN TARKASTELU (päivitetty 23.3.2007) 1. NYKYINEN

Lisätiedot

LIIKENTEELLISET TARKASTELUT HENNA, ORIMATTILA

LIIKENTEELLISET TARKASTELUT HENNA, ORIMATTILA Intended for Jouko Kunnas Document type Muistio Date Kesäkuu 2014 LIIKENTEELLISET TARKASTELUT HENNA, ORIMATTILA LIIKENTEELLISET TARKASTELUT HENNA, ORIMATTILA Date 2014/05/30 J. Nyberg, J. Räsänen Made

Lisätiedot

Lahti. Perustietoa Lahdesta. Suunnittelualue: Karisto. Karisto

Lahti. Perustietoa Lahdesta. Suunnittelualue: Karisto. Karisto Lahti Karisto Perustietoa Lahdesta Asukasmäärä 1.1.2009 yhteensä 100 080 henkilöä asukastiheys on 741,0 asukasta per km 2 henkilöautotiheys on 471 ajoneuvoa/1000 asukasta kohden Suunnittelualue: Karisto

Lisätiedot

NOUSIAISTEN KUNTA. Työ: 26725. Tampere 20.1.2014

NOUSIAISTEN KUNTA. Työ: 26725. Tampere 20.1.2014 NOUSIAISTEN KUNTA Kaitaraisten yritysalueen asemakaavan liikenneselvitys Työ: 26725 Tampere 20.1.2014 AIRIX Ympäristö Oy PL 453 33101 Tampere Puhelin 010 2414 000 Telefax 010 2414 001 Y-tunnus: 0564810-5

Lisätiedot

Liikenteellinen arviointi

Liikenteellinen arviointi Uudenmaan kaupan palveluverkko Liikenteellinen arviointi Tiivistelmä 7.5.2012 Strafica Oy/Hannu Pesonen Liikennearvioinnin sisältö ja menetelmä Uudenmaan kaupan liikenteellinen arviointi on laadittu rinnan

Lisätiedot

RANTARADAN HELSINKI-TURKU Ratatekninen ja liikenteellinen selvitys

RANTARADAN HELSINKI-TURKU Ratatekninen ja liikenteellinen selvitys RANTARADAN HELSINKI-TURKU Ratatekninen ja liikenteellinen selvitys SITO OY 2008 Rantaradan Helsinki-Turku ratatekninen ja liikenteellinen selvitys 1 ALKUSANAT Vuonna 2006 julkaistiin liikenne- ja viestintäministeriön

Lisätiedot

LUOSTARINKYLÄN ERITASOLIITTYMÄ, RAUMA. TIESUUNNITELMA. YLEISÖTILAISUUS 24.2.2014 24.2.2014 YLEISÖTILAISUUS, LUOSTARINKYLÄ

LUOSTARINKYLÄN ERITASOLIITTYMÄ, RAUMA. TIESUUNNITELMA. YLEISÖTILAISUUS 24.2.2014 24.2.2014 YLEISÖTILAISUUS, LUOSTARINKYLÄ LUOSTARINKYLÄN ERITASOLIITTYMÄ, RAUMA. TIESUUNNITELMA. YLEISÖTILAISUUS TIESUUNNITELMAN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET Tiesuunnitelma liittyy osana Lakarin teollisuus- ja logistiikkaalueen kehittämiseen. Uusi

Lisätiedot

Etelä Suomen näkökulmasta

Etelä Suomen näkökulmasta Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Aluerakenteen kh kehitys Etelä Suomen näkökulmasta Suunnittelujohtaja Ari Pietarinen 25.11.2013 Etelä Suomen aluerakenne 2030 Asuminen, ympäristö

Lisätiedot

Miten päätöksentekijä voi hallita joukkoliikenteen kustannuskehitystä?

Miten päätöksentekijä voi hallita joukkoliikenteen kustannuskehitystä? Miten päätöksentekijä voi hallita joukkoliikenteen kustannuskehitystä? Suomen Paikallisliikenneliiton 43. vuosikokousseminaari Heikki Metsäranta Strafica Oy Esityksen sisältö 1. Kustannuksista 2. Tavoitteista

Lisätiedot

Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski

Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen 30.3.2010 Ulla Koski Lähtökohta Kunnat ja maakunnat päättävät alueidenkäytön ratkaisuista. Valtio asettaa tavoitteita ja ohjaa.

Lisätiedot

Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimuksen seurantakokous 2.5.2013

Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimuksen seurantakokous 2.5.2013 Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimuksen seurantakokous 2.5.2013 Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen seuranta Aiesopimuskauden ensimmäinen seurantaraportti on koottu Seurattavat

Lisätiedot

Rakennemalli / motiiviseminaari 28.4.2009. Markku Kivari

Rakennemalli / motiiviseminaari 28.4.2009. Markku Kivari - Jyväskylän seudun liikennejärjestelmäsuunnittelu Rakennemalli / motiiviseminaari 28.4.2009 Markku Kivari Jyväskylän kaupunkiliikennepoliittinen ohjelma (luonnos 2008) Jyväskylän liikennepoliittisen ohjelman

Lisätiedot

Joukkoliikenteen järjestäminen: Turku-Masku-Nousiainen- Mynämäki. 7.4.2015, Nousiainen

Joukkoliikenteen järjestäminen: Turku-Masku-Nousiainen- Mynämäki. 7.4.2015, Nousiainen Joukkoliikenteen järjestäminen: Turku-Masku-Nousiainen- Mynämäki 7.4.2015, Nousiainen Miksi täällä tänään? Mynämäki-Masku-Nousiainen-Raisio-Turku liikennettä koskevat liikennöintisopimukset (3kpl) ovat

Lisätiedot

Kasvusopimus / MAL-työpaja viisikkokaupungeille. Liikenteen kysymyksiä, Joensuu. Ari Varonen 23.11.2012

Kasvusopimus / MAL-työpaja viisikkokaupungeille. Liikenteen kysymyksiä, Joensuu. Ari Varonen 23.11.2012 Kasvusopimus / MAL-työpaja viisikkokaupungeille Liikenteen kysymyksiä, Joensuu Ari Varonen 23.11.2012 Joensuun seutu Joensuun seudun ljs valmistui v. 2007, jonka perusteella on tehty aiesopimus vuosille

Lisätiedot

Pikaraitiotie. Mikä se on. Davy Beilinson

Pikaraitiotie. Mikä se on. Davy Beilinson Pikaraitiotie Mikä se on Davy Beilinson Pikaraitiotien suunnittelutavoitteet Tavoitteena on kohtuuhintainen, tehokas joukkoliikenneväline, jonka kapasiteetti ja matkanopeus (noin 25 km/h pysähdyksineen)

Lisätiedot

Rautatieliikenteen kehitysnäkymät liittyen Vuosaaren sataman avautumiseen. VR Osakeyhtiö, VR Cargo Matti Andersson 2008-04-17

Rautatieliikenteen kehitysnäkymät liittyen Vuosaaren sataman avautumiseen. VR Osakeyhtiö, VR Cargo Matti Andersson 2008-04-17 Rautatieliikenteen kehitysnäkymät liittyen Vuosaaren sataman avautumiseen VR Osakeyhtiö, VR Cargo Matti Andersson 2008-04-17 VR Cargo 2007 Kuljetukset 40,3 miljoonaa tonnia Liikevaihto 342,9 MEUR Markkinaosuus

Lisätiedot

Tampereen läntinen ratayhteys, uusi järjestelyratapiha, valtatien 3 Lempäälä - Pirkkala -oikaisu ja 2- kehän länsiosa sekä näihin liittyvä maankäyttö

Tampereen läntinen ratayhteys, uusi järjestelyratapiha, valtatien 3 Lempäälä - Pirkkala -oikaisu ja 2- kehän länsiosa sekä näihin liittyvä maankäyttö Tampereen läntinen ratayhteys, uusi järjestelyratapiha, valtatien 3 Lempäälä - Pirkkala -oikaisu ja 2- kehän länsiosa sekä näihin liittyvä maankäyttö Erika Helin 10.6.2014 Suunnittelun tavoitteet ja eteneminen

Lisätiedot

Ratapihaan liittyvien alueiden sekä kaupungintalon tontin asemakaavamuutoksen tärinäselvitys Suonenjoen kaupunki

Ratapihaan liittyvien alueiden sekä kaupungintalon tontin asemakaavamuutoksen tärinäselvitys Suonenjoen kaupunki Ratapihaan liittyvien alueiden sekä kaupungintalon tontin asemakaavamuutoksen tärinäselvitys Suonenjoen kaupunki 27.8.2014 1 Taustatiedot Suonenjoen kaupungin keskustassa on käynnissä asemakaavatyö, jonka

Lisätiedot

PIEKSÄMÄEN PUUTERMINAALIN RAIDEYHTEYKSIEN SUUNNITTELU

PIEKSÄMÄEN PUUTERMINAALIN RAIDEYHTEYKSIEN SUUNNITTELU RAIDEYHTEYKSIEN SUUNNITTELU ESISELVITYS MELUSELVITYS 24.4.2012 LUONNOS Suunn. Tark./Hyv. Pvm. 24.4.2012 Pauli Ruokanen Pvm. 24.4.2012 Arkisto Tsu I-S 3???/72 LUONNOS \\Re1hki20\rrs\Projektit\Raakapuuterminaaliselvitykset\3850

Lisätiedot

SOKLI JA SAVUKOSKI -HANKE SAVUKOSKEN KUNTAKESKUKSEN LIIKENNEJÄRJESTELYJEN TOIMENPIDESUUNNITELMA SAVUKOSKI 2013/08/21

SOKLI JA SAVUKOSKI -HANKE SAVUKOSKEN KUNTAKESKUKSEN LIIKENNEJÄRJESTELYJEN TOIMENPIDESUUNNITELMA SAVUKOSKI 2013/08/21 SOKLI JA -HANKE SAVUKOSKEN KUNTAKESKUKSEN LIIKENNEJÄRJESTELYJEN TOIMENPIDESUUNNITELMA TYÖN TAVOITTEET JA TEHTÄVÄN KUVAUS Hankkeen tavoitteena on tuottaa Savukosken kirkonkylän liikennejärjestelyjen toimenpidesuunnitelma

Lisätiedot

SATAKUNNAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA LÄHTÖKOHTIA: LIIKENNE, LIIKKUMINEN JA KULJETUKSET, LIIKENNEVERKOT SEUTUKUNTAKIERROS

SATAKUNNAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA LÄHTÖKOHTIA: LIIKENNE, LIIKKUMINEN JA KULJETUKSET, LIIKENNEVERKOT SEUTUKUNTAKIERROS SATAKUNNAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA LÄHTÖKOHTIA: LIIKENNE, LIIKKUMINEN JA KULJETUKSET, LIIKENNEVERKOT SEUTUKUNTAKIERROS Satakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelma LIIKENTEEN KYSYNTÄ LIIKKUMINEN Kulkutavat

Lisätiedot

VR Matkustajaliikenne Suomessa ja Venäjällä

VR Matkustajaliikenne Suomessa ja Venäjällä VR Matkustajaliikenne Suomessa ja Venäjällä Kouvolan rautatieseminaari 13.12.2011 Ari Vanhanen Matkustajaliikenne VR-Yhtymä Oy VR on kehittynyt yhtä matkaa Suomen kanssa 1857: Asetus Suomen ensimmäisen

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN JOUKKOLIIKENTEEN YLEISKAAVALLISET TARKASTELUT YLEISKAAVAN UUDEN MAANKÄYTÖN ARVIOINTI

JYVÄSKYLÄN JOUKKOLIIKENTEEN YLEISKAAVALLISET TARKASTELUT YLEISKAAVAN UUDEN MAANKÄYTÖN ARVIOINTI JYVÄSKYLÄN JOUKKOLIIKENTEEN YLEISKAAVALLISET TARKASTELUT YLEISKAAVAN UUDEN MAANKÄYTÖN ARVIOINTI YLEISKAAVAN UUDEN MAANKÄYTÖN ARVIOINTI 2 1. KAAVOITETTAVIEN ALUEIDEN ARVOTTAMINEN JOUK- KOLIIKENTEEN NÄKÖKULMASTA

Lisätiedot

ASEMANSEUDUN KAAVA, Ylivieska

ASEMANSEUDUN KAAVA, Ylivieska ASEMANSEUDUN KAAVA, Ylivieska Lähtökohdat Liikenne 1 Liite 2. Asemanseudun asemakaavasuunnittelun liikenteelliset lähtökohdat Asemakaavan alikulkuvaihtoehtojen tekniset ratkaisut perustuvat vuonna 2007

Lisätiedot

JOKERI II Ehdotus uudeksi poikittaiseksi runkolinjaksi

JOKERI II Ehdotus uudeksi poikittaiseksi runkolinjaksi JOKERI II Ehdotus uudeksi poikittaiseksi runkolinjaksi SUY C:1/2003 Seppo Vepsäläinen ISSN 0786-8480 JOUKKOLIIKENTEEN HAASTE Helsinki on joukkoliikennekaupunki. Junat, bussit ja raitiovaunut tarjoavat

Lisätiedot

MUSTASAAREN KUNTA. Logistiikka-alueen ja Laajametsän alueiden liikennetuotos. Tampere, 7.11.2011. Työ: 23687

MUSTASAAREN KUNTA. Logistiikka-alueen ja Laajametsän alueiden liikennetuotos. Tampere, 7.11.2011. Työ: 23687 MUSTASAAREN KUNTA Logistiikka-alueen ja Laajametsän alueiden liikennetuotos Työ: 23687 Tampere, 7.11.2011 AIRIX Ympäristö Oy PL 453 33101 TAMPERE Puhelin 010 241 4000 Telefax 010 241 4001 www.airix.fi

Lisätiedot

Jaakko Tuominen 14.1.2013 1 (8)

Jaakko Tuominen 14.1.2013 1 (8) Jaakko Tuominen 14.1.2013 1 (8) 1 Yleistä Tarkastelualue sijaitsee Tuusulassa Vantaan rajalla. Kuva 1: tarkastelualueen sijainti (www.tuusula.fi) Kelatien alue on pienteollisuusaluetta ja alueen toteutunut

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun rakenneselvitys

Tampereen kaupunkiseudun rakenneselvitys Tampereen kaupunkiseudun rakenneselvitys Samuli Alppi EDGE kaupunkitutkimuslaboratorio Tampereen teknillinen yliopisto 30.4.2009 Kaupunkirakenneselvitys Selvityksen tarkoituksena on tutkia kaupunkirakenteen

Lisätiedot

Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä. Kehittämisjohtaja Matti Tunkkari, puh. 02 761 1101

Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä. Kehittämisjohtaja Matti Tunkkari, puh. 02 761 1101 Kaupunginhallitus 360 07.10.2013 Kaupunginhallitus 202 09.06.2014 Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä 526/08.00.00/2014 Kh 07.10.2013 360 Kehittämisjohtaja Matti

Lisätiedot

Outlet-kylän liikenneselvitys

Outlet-kylän liikenneselvitys SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA HUMPPILAN KUNTA Outlet-kylän FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 15.1.2014 P22086 1 (5) Miettinen Tuomas 15.1.2014 Sisällysluettelo 1 Kaava-alueen sijainti... 2 2 Lähtökohdat... 2

Lisätiedot

OULUN SEUDUN LIIKENNE. 11.2.2015 Pasi Heikkilä

OULUN SEUDUN LIIKENNE. 11.2.2015 Pasi Heikkilä 11.2.2015 Pasi Heikkilä SISÄLTÖ Seudulliset kärkihankkeet Vt4, Vt8, satama ja ratapihat Oulun seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma Oulun seudun liikenteen johtoryhmä POHJOIS-POHJANMAAN LIIKENTEEN KÄRKIHANKKEET

Lisätiedot

Nopeudet ja niiden hallinta -workshop. Miten nopeuksiin vaikutetaan? Nopeusrajoitusohjeet

Nopeudet ja niiden hallinta -workshop. Miten nopeuksiin vaikutetaan? Nopeusrajoitusohjeet Nopeudet ja niiden hallinta -workshop Miten nopeuksiin vaikutetaan? Nopeusrajoitusohjeet Ohjaavia säädöksiä Tieliikennelaki: (25, ote) Nopeusrajoitukset. Liikenneministeriö voi antaa määräyksiä yleisestä

Lisätiedot

KOSKEN Tl KUNTA. Keskustaajaman ja Koivukylän osayleiskaavojen liikenneselvitys LUONNOS. Työ: 26478. Tampere 7.11.2013

KOSKEN Tl KUNTA. Keskustaajaman ja Koivukylän osayleiskaavojen liikenneselvitys LUONNOS. Työ: 26478. Tampere 7.11.2013 KOSKEN Tl KUNTA Keskustaajaman ja Koivukylän osayleiskaavojen liikenneselvitys LUONNOS Työ: 26478 Tampere 7.11.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 453 33101 Tampere Puhelin 010 2414 000 Telefax 010 2414 001 Y-tunnus

Lisätiedot

Liikenneministeri Anu Vehviläinen. Helsingin asemakapasiteetin nopea kehittäminen on välttämätöntä

Liikenneministeri Anu Vehviläinen. Helsingin asemakapasiteetin nopea kehittäminen on välttämätöntä Liikenneministeri Helsingin asemakapasiteetin nopea kehittäminen on välttämätöntä Helsingin ratapihan liikenteellinen toimivuus on nousemassa junaliikenteen kasvun esteeksi. Eri selvityksissä tilanne on

Lisätiedot

Ajankohtaista Liikennevirastosta mitä menossa ja mitä tulossa? Mervi Karhula 10.6.2014,

Ajankohtaista Liikennevirastosta mitä menossa ja mitä tulossa? Mervi Karhula 10.6.2014, Ajankohtaista Liikennevirastosta mitä menossa ja mitä tulossa? Mervi Karhula 10.6.2014, Toiminta-ajatus: Liikennevirasto mahdollistaa toimivat, tehokkaat ja turvalliset matkat ja kuljetukset Visio vuoteen

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI. Keskustan osayleiskaavat. Liikenneselvitys. Työ: 25349. Tampere 24.2.2012

LAPUAN KAUPUNKI. Keskustan osayleiskaavat. Liikenneselvitys. Työ: 25349. Tampere 24.2.2012 LAPUAN KAUPUNKI Keskustan osayleiskaavat Liikenneselvitys Työ: 25349 Tampere 24.2.2012 AIRIX Ympäristö Oy PL 453 33101 Tampere Puhelin 010 2414 000 Telefax 010 2414 001 www.airix.fi Toimistot: Tampere,

Lisätiedot

Keskus- ja palveluverkko. UZ3 työpaja 1.6.2015 Ville Helminen

Keskus- ja palveluverkko. UZ3 työpaja 1.6.2015 Ville Helminen Keskus- ja palveluverkko UZ3 työpaja 1.6.2015 Ville Helminen Keskus- ja palveluverkko Keskusverkko muodostuu valtakunnantasolle sekä yhdyskuntarakennetasolle Valtakunnantasolla kyse on kaupunkiseutujen

Lisätiedot

Meijeritien asemakaavan meluselvitys

Meijeritien asemakaavan meluselvitys SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA PAIMION KAUPUNKI Meijeritien asemakaavan meluselvitys Raportti LUONNOS FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 18.6.2015 Raportti 1 (5) Matti Manninen 18.6.2015 Sisällysluettelo 1 Taustaa...

Lisätiedot

Liikenteen tavoitteet

Liikenteen tavoitteet HLJ 2015 -liikennejärjestelmäsuunnitelmaluonnos Sini Puntanen 1 Liikenteen tavoitteet Saavutettavuus sujuvuus Matka- ja kuljetusketjut ovat sujuvia ja luotettavia lähelle ja kauas. Joukkoliikenteen kilpailukyky

Lisätiedot

Miten kuljet työmatkasi?

Miten kuljet työmatkasi? Taustatiedot Sukupuolesi? * Nainen Mies Syntymävuotesi? * 1975 Asuinpaikkasi postinumero? * esim. 00100 * Toimenkuvasi? * Työntekijä tai toimihenkilö Esimies 11% valmis https://www.webropolsurveys.com/preview/previewquestions.aspx[23.2.2011

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun työmatkavirtojen analyysi ja visualisointi HSY paikkatietoseminaari 14.3.2013

Pääkaupunkiseudun työmatkavirtojen analyysi ja visualisointi HSY paikkatietoseminaari 14.3.2013 Pääkaupunkiseudun työmatkavirtojen analyysi ja visualisointi HSY paikkatietoseminaari 14.3.2013 Kimmo Nurmio Suomen ympäristökeskus Rakennetun ympäristön yksikkö Työmatka-analyysit Useita käyttötarkoituksia:

Lisätiedot

Kotkan Kantasataman liikenneselvitys Toimivuustarkastelut. Strafica Oy 27.11.2014

Kotkan Kantasataman liikenneselvitys Toimivuustarkastelut. Strafica Oy 27.11.2014 LIITE 6 Kotkan Kantasataman liikenneselvitys Toimivuustarkastelut Strafica Oy 27.11.2014 Kantasataman lopputilanne 6.11.2014 2 Liikenne-ennuste Keväällä 2014 laadittua liikenne-ennustetta päivitettiin

Lisätiedot

Vt 12 elinkeinoelämän valtasuoni Lahden läpi vai ohitse?

Vt 12 elinkeinoelämän valtasuoni Lahden läpi vai ohitse? Vt 12 elinkeinoelämän valtasuoni Lahden läpi vai ohitse? 23.8.2010 VT 12 seminaari - Kouvola Jyrki Myllyvirta Kaupunginjohtaja Elinkeinoelämän valtasuoni kuntoon ja vetämään Vt 12 on elinkeinoelämän kannalta

Lisätiedot

Lumijoentien (st 813) ja vt 8:n liittymän toimivuus. Oikealle kääntymiskaistan tarveselvitys

Lumijoentien (st 813) ja vt 8:n liittymän toimivuus. Oikealle kääntymiskaistan tarveselvitys Lumijoentien (st 813) ja vt 8:n liittymän toimivuus Oikealle kääntymiskaistan tarveselvitys Tiehallinto Oulun Tiepiiri 2005 Lähtökohdat ja tavoitteet... 2 Lähtökohdat... 4 Tarkastelu... 10 Johtopäätökset...

Lisätiedot

Mitä liikenneasioita seurataan MAL-sopimuksissa 25.3.2013

Mitä liikenneasioita seurataan MAL-sopimuksissa 25.3.2013 Mitä liikenneasioita seurataan MAL-sopimuksissa 25.3.2013 Tähänastisia seurantakohteita: Tampereella seurattiin indikaattoreita ja pari hanketta Kaupunkiseudun aiesopimus 2011-2012 Kulkutapajakauman kehitys

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 28 päivänä tammikuuta 2011. Liikenne- ja viestintäministeriön asetus näkemäalueista

Julkaistu Helsingissä 28 päivänä tammikuuta 2011. Liikenne- ja viestintäministeriön asetus näkemäalueista SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 28 päivänä tammikuuta 2011 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus näkemäalueista Annettu Helsingissä 25 päivänä tammikuuta 2011 Liikenne- ja viestintäministeriön

Lisätiedot

Lähijunaliikenne Tampellan joukkoliikenteen osana

Lähijunaliikenne Tampellan joukkoliikenteen osana Lähijunaliikenne Tampellan joukkoliikenteen osana Taustaa Tampellan alueen halkaisee kaksiraiteinen Tampere Lielahti-rautatie, joka haarautuu Kokemäen ja Seinäjoen suuntiin. Rataosalla liikennöi päivittäin

Lisätiedot

RAJALINNAN TYÖPAIKKA-ALUE II, 3449, LIIKENNESELVITYS

RAJALINNAN TYÖPAIKKA-ALUE II, 3449, LIIKENNESELVITYS 1/5 Kaavoitus RAJALINNAN TYÖPAIKKA-ALUE II, 3449, LIIKENNESELVITYS Tehtävä Tehtävänä oli tarkastella asemakaava-alueen liikennejärjestelyjä, asemakaavan vaikutusta liikenneverkkoon sekä uuden maankäytön

Lisätiedot