Liite 1: Turku satama Salo (Ylhäisi) rataosuuden liikennepaikkojen infrakortit

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Liite 1: Turku satama Salo (Ylhäisi) rataosuuden liikennepaikkojen infrakortit"

Transkriptio

1 Liite 1: Turku satama Salo (Ylhäisi) rataosuuden liikennepaikkojen infrakortit Tässä liitteessä kuvataan Turku satama Salo (Ylhäisi) rataosuuden liikennepaikat. Infrakortissa kuvatusta liikennepaikasta esitetään sen nimi, tila, sijainti, yleiskuva, perustiedot sekä mahdolliset perustamiskustannukset. Tällä rataosuudella myös joistakin jatkosuunnittelusta poisjätetyistä liikennepaikoista on tehty infrakortti. Tämä on tehty siksi, että näiden liikennepaikkojen poisjättäminen vaatii tarkempia perusteluja ja/tai poisjättämisperusteiden esittäminen on hyödyllistä. Sivun yläreunassa oleva grafiikka tulkitaan seuraavasti: liikennepaikka, kunta tila edellinen liikennepaikka tarkasteltava liikennepaikka seuraava liikennepaikka km km km Nimen alla esitetty tila tarkoittaa joko liikennepaikan nykyistä käyttöä tai työryhmän ehdotusta siitä, onko liikennepaikka mukana jatkosuunnittelussa. Liitteen aluksi esitetään tässä selvityksessä tutkittujen liikennepaikkojen sijainti rataosuudella sekä rataosuuden liikennepaikkojen hylkäysperustelut.

2 ! Nykyiset henkilöliikennepaikat! Jatkosuunnitteluun valitut paikallisjunaliikenteen liikennepaikat! Muut tarkastelussa mukana olleet paikallisjunaliikenteen liikennepaikat Tarkasteltava rataosuus! Kaksoisraide Muu rataverkko Tarkasteltavan radan vaikutusalue (10 km vyöhyke)! Kuntaraja Uudenmaan kunnat Kuntien suuralueen raja (vain! Uudenmaanliiton alueelta)!! Portsa Turku satama Matkakeskus Turku Satamakatu Yliopisto Kupittaa!!!! Biolaakso!!!!!!!! Varissuo Tennus Uitto Littoinen Pukkila!!!! Paimio!!! 0 Makarla Kriivari Piikkiö Rekolantie Alvar Aallon tie Hajala (liikenteenhoito/ puunkuormaus)! Halikko as. Halikko!! Salo!!! Tekno Ylhäisi Km!

3 Taulukko A. Turku satama Salo (Ylhäisi) rataosuuden liikennepaikat ja jatkosuunnittelussa poisjätettyjen liikennepaikkojen hylkäysperusteet. Turku satama - Salo (Ylhäisi) Etäisyys Tkuun (km) Tila Kunta Karsintaperusteet Turku satama 3,0 käytössä Turku Ei matkustustarvetta lähijunilla, laivapikajunat varaavat laiturit osan päivästä Satamakatu 2,0 uusi Turku - Portsa 1,0 ei esitetä Turku Alikulkuja ym. vaikea toteuttaa keskustassa, lähellä Turun asemaa (1,0 km) Turku, rautatieasema 0,0 käytössä Turku - Turku, matkakeskus (la-asema) 0,8 ei esitetä Turku Suunnittelu kesken, tulevaisuuden varaus Ikituuri / Yliopisto 2,2 ei esitetä Turku Ratageometria ja tilanpuute, lähellä Kupittaan asemaa (1,2 km) Kupittaa 3,4 käytössä Turku - Biolaakso 5,3 ei esitetä Turku Toimivat bussiyhteydet, työpaikka-aluetta (mahdollinen tulevaisuuden varaus) Varissuo 7,2 ei esitetä Turku Asema sijoittuisi sivuun asutuksen painopisteestä, hyvät bussiyhteydet Littoinen as. 9,4 uusi Kaarina - Tennus 10,8 ei esitetä Kaarina/Piikkiö Lähellä Littoisten asemaa (1,4 km) Uitto 12,7 ei esitetä Piikkiö Vaikutusalueen asukasmäärä hyvin pieni (alle 300 as) Pukkila 14,0 ei esitetä Piikkiö Vaikutusalueen asukasmäärä hyvin pieni (alle 300 as) Rekolantie 16,1 ei esitetä Piikkiö Vaikutusalueen asukasmäärä pieni, lähellä Piikkiön asemaa (1,9 km) Piikkiö 17,0 käytössä (tavaraliik.) Piikkiö - Makarla 18,8 ei esitetä Piikkiö Vaikutusalueen asukasmäärä pieni, lähellä Piikkiön asemaa (1,8 km) Paimio 28,0 käytössä (junakoht.) Paimio - Alvar Aallon tie 29,5 ei esitetä Paimio Vaikutusalueen asukasmäärä pieni, lähellä Paimion asemaa (1,5 km) Kriivari 31,0 ei esitetä Paimio Vaikutusalueen asukasmäärä pieni, huonot yhteydet Hajala 42,0 uusi Halikko - Halikko as. 49,2 ei esitetä Halikko Vaikutusalueen asukasmäärä pieni, lähellä Halikkoa (2,0 km) Halikko 51,2 uusi Halikko - Salo Tekno 53,1 ei esitetä Salo Liian lyhyt etäisyys Salon asemalle (0,9 km) Salo 54,0 käytössä Salo - Ylhäisi 56,3 ei esitetä Salo Junakierto, paikallisjunat mahtuvat Salon asemalle, pienehkö asukasmäärä = suunnitelmaan sisältyvä asema = tutkittuja aseman paikkoja

4 Turku satama, Turku käytössä (Satamakatu) ~ Turku satama Raiteita (joista sähköistetty) 2 (2) Junien kulkutiemahdollisuudet Molemmilta raiteilta Turun suuntaan Lähiliikenteeseen sopivat raiteet Molemmat (käytössä) Kulkutien ohjeellinen junapituus Ei rajoituksia Laiturit Molemmilla raiteilla korkea asfalttilaituri, optisessa ohjauksessa kehitettävää. Ali- ja ylikulut Kulku laiturialueelle sataman puoleisesta päädystä. Matkustajainformaatio Sähköinen ja paperinen. Matkustajapalvelut asemalla Ei ole. Odotustilat Ei ole; laivaterminaalit käytettävissä. Liityntäliikenne, liityntäpysäköinti Ei toimi käytännössä liityntäasemana, vaan palvelee sataman matkustajaliikennettä. Opastus asemalle / liityntäpys. Terminaaleissa opastus sataman linja-auto- ja rautatieasemille. Asukasmäärä (säde 1 km / 3 km) 1583 / Yleinen kunto, siisteys Siisti. Varsin ankea, mutta liikennealueeksi sopiva. Maankäytön nykytila/kehitys Satama-alueen kehityksestä on suunnitelmia. Jatkotoimenpiteet Laivajunien satamakäynti häiritsee satamaan asti ajavan lähiliikenteen säännöllisyyttä. Lisäksi ajoaika ei välttämättä riitä, joten Satamakatu on hyvä vaihtoehto lähiliikenteen päätepisteeksi.

5 Satamakatu, Turku uusi (Portsa) ~ (Satamakatu) ~ Turku satama Rooli Rantaradalla Asema palvelisi kehitettävää IX kaupunginosaa, satama-aluetta ja Salon tai Loimaan suunnasta matkustavia. Asema olisi luonteva paikallisliikenteen päätepiste ja kääntöpaikka ja vapauttaisi Turun aseman raide- ja laiturikapasiteettia. Raiteita (joista sähköistetty) 1 (1). Lisäksi 2 sivuraidetta, joihin vaihde vain sataman suunnasta; vaihteen kunto ja käyttömahdollisuus epäselvä. Junien kulkutiemahdollisuudet Riippuu sivuraideratkaisusta. Lähiliikenteeseen sopivat raiteet Jos lähiliikenteen päätepiste, tarvitaan vaihde sivuraiteelle. Kulkutien ohjeellinen junapituus Nykyisellään ei rajoituksia. Laiturit Rakennettava. Ali- ja ylikulut Uusi alikulku Malminkadun jatkeelle. Matkustajainformaatio Ei ole (sama koskee matkustajapalveluja ja odotustilaa) Liityntäliikenne, liityntäpysäköinti Alueella hyvin tilaa liityntäpysäköinnille, mutta sen tarve on kyseenalainen. Opastus asemalle / liityntäpys. Katuverkolle, jos Satamakatu lähiliikenteen päätepiste. Asukasmäärä (säde 1 km / 3 km) 6871 / Yleinen kunto, siisteys Ei nykyistä asemaa. Teollisuusaluemainen ratapiha-alue. Maankäytön nykytila/kehitys Asema sijaitsee valmiissa kaupunkirakenteessa, jossa kuitenkin kehittämisvaraa. Jatkotoimenpiteet Laituri ja päätepysäkkirakenteet voidaan toteuttaa, jos lähiliikennettä jatketaan Turun asemalta.

6 Portsa, Turku myöhemmin Turku (Portsa) ~ (Satamakatu) ~ Rooli Rantaradalla Asema palvelisi Portsan aluetta sekä lähiliikenteen asemana Salon tai Loimaan suunnasta matkustavia, jos junia jatketaan Turku satamaan / Satamakadulle. Raiteita (joista sähköistetty) 1 (1) Junien kulkutiemahdollisuudet Riippuu sivuraideratkaisusta. Lähiliikenteeseen sopivat raiteet Riippuu liikennerakenteesta; mahdollinen uusi sivuraide. Kulkutien ohjeellinen junapituus Nykyisellään ei rajoituksia. Laituri Rakennettava; radan itäpuolelle. Ali- ja ylikulut Vieressä Ratavahdinrinteen tasoristeys. Eritasoliittymä vaikea toteuttaa kaupunkirakenteessa. Matkustajainformaatio Ei ole (sama koskee matkustajapalveluja ja odotustilaa) Liityntäliikenne, liityntäpysäköinti Liityntäpysäköintialue vähentäisi puistomaista aluetta; seisake voisi myös olla Valimo-tyyppinen, jolloin liityntää ei tarvittaisi. Opastus asemalle / liityntäpys. Palvelee paikallisia tarpeita, joten ei välttämätön. Asukasmäärä (säde 1 km / 3 km) / Yleinen kunto, siisteys Ei nykyistä asemaa. Liikennealuemainen ympäristö. Maankäytön nykytila/kehitys Asema sijaitsee valmiissa kaupunkirakenteessa. Toimenpiteet Asemaa ei esitetä ensimmäisessä vaiheessa, koska etäisyys Turun asemalle on vain 1 km ja Satamakadulle 0,7 km. Asema olisi kustannuksiltaan kallis. Nopealle seutujunalle Satamakadun asema olisi luontevampi kääntöpaikka.

7 Turku, Turku käytössä (Kärsämäki) Kupittaa Tl Kr Turku Tus Hgs / (Portsa) ~ (Jyrkkälä) ~ Raiteita (joista sähköistetty) 18 (17); henkilöliikenteelle raiteet Junien kulkutiemahdollisuudet Raiteilta 2-4 Helsinkiin, raiteilta 5-7 molempiin suuntiin. Lähiliikenteeseen sopivat raiteet Raiteet 5-7 läpikulkevalle liikenteelle. Kulkutien ohjeellinen junapituus Ei merkitystä lähiliikenteessä. Laiturit Henkilöliikenneraiteilla asfalttilaituri (550 mm), optisessa ohjauksessa kehitettävää Ali- ja ylikulut Sataman puoleisessa päässä laituripolku, jossa varoituslaitteet. Lisäksi ratapihan ylittävä ylikulku (kuvassa). Matkustajainformaatio Sähköinen ja paperinen. Matkustajapalvelut asemalla Lipunmyynti, Junamaatti, odotustila. Odotustilat Aseman vieressä katos ja penkit. Liityntäliikenne, liityntäpysäköinti Liityntäpysäköintialue radan eteläpuolella, n. 20 ap. Opastus asemalle / liityntäpys. Hyvä opastus asemalle eri suunnista. Asukasmäärä (säde 1 km / 3 km) / Yleinen kunto, viihtyisyys, Siisti. siisteys Maankäytön nykytila/kehitys Asema sijaitsee valmiissa kaupunkirakenteessa. Toimenpiteet Toimenpiteitä ei esitetä tässä selvityksessä.

8 Yliopisto, Turku ei esitetä Kupittaa (Yliopisto) ~ Turku Rooli Rantaradalla Asema palvelisi Turun yliopistokeskittymää sekä Ylioppilaskylää paikallisliikenneasemana. Kupittaan asema kuitenkin varsin lähellä. Raiteita (joista sähköistetty) 1 (1) Junien kulkutiemahdollisuudet Riippuu sivuraideratkaisusta. Lähiliikenteeseen sopivat raiteet Riippuu liikennerakenteesta; mahdollinen uusi sivuraide. Kulkutien ohjeellinen junapituus Nykyisellään ei rajoituksia. Laiturit Rakennettava. Ali- ja ylikulut Uraputken alikulku, johon rakennettava portaat ja luiskat. Matkustajainformaatio Ei ole (sama koskee matkustajapalveluja ja odotustilaa) Liityntäliikenne, liityntäpysäköinti Pysäköintialue mahdollista sijoittaa Assistentinkadun jatkeelle. Seisakkeen rooli olisi Valimo-tyyppinen, jolloin liityntäpysäköintipaikkojen kysyntä on pieni. Opastus asemalle / liityntäpys. Palvelee paikallisia tarpeita, joten ei välttämätön. Asukasmäärä (säde 1 km / 3 km) / Yleinen kunto, viihtyisyys, Ei nykyistä asemaa. siisteys Maankäytön nykytila/kehitys Maankäytössä tehostamisen varaa. Vt 1:n melualuetta. Toimenpiteet Varsin kallis rakentaa. Ei toteuteta ensimmäisessä vaiheessa, kun pyritään nopeaan seudulliseen junaliikenteeseen.

9 Kupittaa, Turku käytössä (Biolaakso) ~ Kupittaa (Yliopisto) ~ Rooli Rantaradalla Tärkeä kaukoliikenteen asema, jossa valmis ja toimiva infra myös paikallisliikenteen käyttöön. Raiteita (joista sähköistetty) 2 (2) Junien kulkutiemahdollisuudet Molemmilta raiteilta molempiin suuntiin. Lähiliikenteeseen sopivat raiteet Molemmat (käytössä). Kulkutien ohjeellinen junapituus Ei rajoituksia. Laiturit Molemmilla raiteilla kivetty laituri (550 mm), optinen ohjaus hyvä. Ali- ja ylikulut Ylikulku, hissit ja portaat. Matkustajainformaatio Sähköinen ja paperinen. Matkustajapalvelut asemalla Lipunmyynti, Junamaatti, odotussali. Odotustilat Katettu laiturialue, penkit. Liityntäliikenne, liityntäpysäköinti Liityntäpysäköintiin käyvä P-alue läheisen marketin yhteydessä. Opastus asemalle / liityntäpys. Opastus valtatie 1:ltä Kupittaalle, mutta itse asemalle opastus Turun katuverkolta varsin heikko. Asukasmäärä (säde 1 km / 3 km) / Yleinen kunto, siisteys Varsin siisti. Maankäytön nykytila/kehitys Asema sijaitsee valmiissa kaupunkirakenteessa. Jatkotoimenpiteet Jatkotoimenpiteitä ei esitetä tässä selvityksessä.

10 Biolaakso, Turku myöhemmin (Varissuo) ~ (Biolaakso) ~ Kupittaa Rooli Rantaradalla Mahdollinen asemapaikka lähellä Biolaakson työpaikka-aluetta sekä Laukkavuoren kerrostaloaluetta. Alueelta on myös bussiyhteydet Turun keskustaan. Raiteita (joista sähköistetty) 1 (1) Junien kulkutiemahdollisuudet Riippuu sivuraideratkaisusta. Lähiliikenteeseen sopivat raiteet Riippuu liikennerakenteesta; mahdollinen uusi sivuraide. Kulkutien ohjeellinen junapituus Nykyisellään ei rajoituksia. Laiturit Rakennettava. Ali- ja ylikulut Jaanintien alikulku, jonka molemmin puolin kevyen liikenteen väylät; rakennettava portaat ja luiskat. Matkustajainformaatio Ei ole (sama koskee matkustajapalveluja ja odotustilaa) Liityntäliikenne, liityntäpysäköinti Pieni pysäköintialue mahdollista sijoittaa Jaanin paloaseman ja Jaanintien väliin; seisake olisi Valimo-tyyppinen, jolloin liitynnälle ei ole suurta kysyntää. Opastus asemalle / liityntäpys. Opastus Turun katuverkolta Asukasmäärä (säde 1 km / 3 km) 4001 / Yleinen kunto, siisteys Ei nykyistä asemaa. Teollisuusaluemainen ympäristö. Maankäytön nykytila/kehitys Kasvava työpaikka-alue, kaupungilla kehittämissuunnitelmia. Toimenpiteet Ei toteuteta ensimmäisessä vaiheessa, koska pyritään nopeaan seudulliseen junaliikenteeseen.

11 Varissuo, Turku myöhemmin (Littoinen as.) ~ (Varissuo) ~ (Biolaakso) ~ Rooli Rantaradalla Mahdollinen paikallisliikenteen asemapaikka lähellä Varissuon lähiötä. Erittäin laaja asukaspohja, mutta lähempänä lähiön keskustaa kulkee myös bussilinjoja Turun keskustaan. Raiteita (joista sähköistetty) 1 (1) Junien kulkutiemahdollisuudet Riippuu sivuraideratkaisusta. Lähiliikenteeseen sopivat raiteet Riippuu liikennerakenteesta; mahdollinen uusi sivuraide. Kulkutien ohjeellinen junapituus Nykyisellään ei rajoituksia. Laiturit Rakennettava; radan pohjoispuolelle. Ali- ja ylikulut Vaalantien tasoristeys mahdollisen seisakealueen Turunpäässä. Tasoristeys poistettaneen lähivuosina. Matkustajainformaatio Ei ole (sama koskee matkustajapalveluja sekä odotustiloja). Liityntäliikenne, liityntäpysäköinti Liityntäpysäköintialue mahdollista rakentaa; radan ja Rastaantien välissä sopiva alue. Opastus asemalle / liityntäpys. Opastus Turun katuverkolta. Asukasmäärä (säde 1 km / 3 km) / Yleinen kunto, siisteys Ei nykyistä asemaa. Pientaloja, kerrostaloja ja peltoa. Maankäytön nykytila/kehitys Radan pohjoispuolella rakennettua, eteläpuolella peltomaistakin aluetta. Toimenpiteet Ei toteuteta ensimmäisessä vaiheessa, koska aluksi pyritään nopeaan seudulliseen junaliikenteeseen.

12 Littoinen as., Kaarina uusi Piikkiö (Littoinen as.) ~ (Varissuo) ~ Rooli Rantaradalla Lähellä Littoisten entistä kuntakeskusta, josta Turun kaupunkirakenne varsinaisesti alkaa. Hyvä sijainti paikallisliikenteeseen. Raiteita (joista sähköistetty) 1 (1) Junien kulkutiemahdollisuudet Riippuu sivuraideratkaisusta. Lähiliikenteeseen sopivat raiteet Riippuu liikennerakenteesta; alustavan liikennemallin mukaan sivuraide tarvitaan. Kulkutien ohjeellinen junapituus Nykyisellään ei rajoituksia. Laiturit Rakennettava; radan pohjoispuolelle. Ali- ja ylikulut Kaksi valmista alikulkua (Tallakuja ja Opastintie) mahdollisen seisakealueen molemmissa päissä. Matkustajainformaatio Ei ole (sama koskee matkustajapalveluja ja odotustilaa) Liityntäliikenne, liityntäpysäköinti Liityntäpysäköintialue mahdollista rakentaa; radan ja Littoistentien välissä sopiva alue. Opastus asemalle / liityntäpys. Opastus Littoistentieltä. Asukasmäärä (säde 1 km / 3 km) 2513 / Yleinen kunto, siisteys Lähes valmista liikennealuetta sekä joutomaata, joten esteettiseenkin suunnitteluun kiinnitettävä huomiota. Maankäytön nykytila/kehitys Lähellä taajamamaista rakennetta, välittömästi aseman lähellä mahdollista tehostaa esim. uusien palvelujen osalta. Toimenpiteet Sivuraiteen ja laiturin rakentaminen. Liityntäpysäköintialueen rakentaminen. Kevyen liikenteen yhteydet olemassa oleviin alikulkuihin.

13 Piikkiö, Piikkiö käytössä (tavaraliikenne) Paimio Piikkiö (Littoinen as.) ~ Rooli Rantaradalla Liikennepaikka on lähellä Piikkiön kuntakeskusta ja siten toimiva ratkaisu myös paikallisliikenteen pysähdyspaikaksi. Alueella on nykyisin puunkuormauspaikka, joka olisi tällöin siirrettävä. Raiteita (joista sähköistetty) 3 (2); 3. raide raiteensulun takana. Junien kulkutiemahdollisuudet Raiteilta 1-2 molempiin suuntiin. Lähiliikenteeseen sopivat raiteet Riippuu uusista laitureista ja liikennerakenteesta. Jalankulku kuntakeskukseen johdettava alikulun kautta. Kulkutien ohjeellinen junapituus r001: 400 m / r002: 300 m Laiturit Vanhan laiturin parannus nykystandardien mukaiseksi. Uusi laituri 2. raiteelle lähelle kuvan keskellä olevaa ratajohtopylvästä. Ali- ja ylikulut Uusi alikulku asema-alueen keskelle tai kevyen liikenteen alikulku asemalta 250 m Paimioon päin, johon uudet luiskat/portaat. Matkustajainformaatio Ei ole (sama koskee matkustajapalveluja ja odotustilaa) Liityntäliikenne, liityntäpysäköinti Jos puunkuormaus siirretään, radan eteläpuolella on tilaa. Asema-alueella on tilaa muuten varsin vähän. Opastus asemalle / liityntäpys. Opastus seututieltä 110 ja Piikkiön katuverkolta. Asukasmäärä (säde 1 km / 3 km) 2051 / 5154 Yleinen kunto, siisteys Asemarakennus ja piha-alue siisti, puunkuormausalue epäsiisti. Maankäytön nykytila/kehitys Pohjoisessa kuntakeskus, etelässä seututie 110. Toimenpiteet Puunkuormausalueen siirto esim. Hajalaan ja 3. raiteen purku sekä kauko-ohjausjärjestelmän muutostyöt. Uusi alikulku. Laiturien rakentaminen. Liityntäpysäköintialue radan eteläpuolelle.

14 Paimio, Paimio käytössä (kohtauspaikka) (Hajala) ~ Paimio Piikkiö Rooli Rantaradalla Liikennepaikka sijaitsee lähellä Paimion kuntakeskusta ja olisi hyvin toimiva ratkaisu myös lähiliikenteen pysähdyspaikkana. Raiteita (joista sähköistetty) 2 (2) Junien kulkutiemahdollisuudet Molemmilta raiteilta molempiin suuntiin. Lähiliikenteeseen sopivat raiteet Riippuu uudesta laiturista ja liikennerakenteesta. Todennäköisesti raide 2 on parempi, mutta jalankulku kuntakeskukseen on tällöin johdettava Vistantien tai uuden alikulun kautta. Kulkutien ohjeellinen junapituus r001: 825 m / r002: 725 m Laiturit Vanha laituri asemarakennuksen edessä. Käyttö edellyttää kunnostusta. Ali- ja ylikulut Vistantien alikulku asemalta n. 150 m Piikkiöön päin. Luiskat ja portaat rakennettava. Matkustajainformaatio Ei ole (sama koskee matkustajapalveluja ja odotustilaa) Liityntäliikenne, liityntäpysäköinti Vanhan aseman pihalla 7 ap. Radan pohjoispuolella teollisuusaluetta, jonne voisi rakentaa liityntäpysäköintialueen. Opastus asemalle / liityntäpys. Opastus Paimion katuverkolta. Asukasmäärä (säde 1 km / 3 km) 1275 / 7379 Yleinen kunto, siisteys Radan eteläpuolinen asemarakennus ja piha-alue erittäin siisti. Radan pohjoispuolella ränsistynyt teollisuusalue. Maankäytön nykytila/kehitys Etelässä kuntakeskus, pohjoisessa tehostamisvaraa. Toimenpiteet Laiturin rakentaminen (raide 2). Kevyen liikenteen yhteys Vistantien alikulkuun. Liityntäpysäköintialue radan pohjoispuolelle.

15 Hajala, Halikko liikenteenhoito / puunkuormauspaikka (Halikko) ~ (Hajala) ~ Paimio Rooli Rantaradalla Alueen nykyinen asukasmäärä ei riitä seisakkeelle, vaan Hajala toimisi kohtauspaikkana, uuden Salosta rakennettavan kaksoisraiteen päätepisteenä tai mahdollisesti uutena puunkuormauspaikkana. Sijainti vanhasta asemasta Paimioon päin. Raiteita (joista sähköistetty) 1 (1) Junien kulkutiemahdollisuudet Riippuu sivuraideratkaisusta. Lähiliikenteeseen sopivat raiteet Riippuu liikennerakenteesta; mahdollinen uusi sivuraide. Kulkutien ohjeellinen junapituus Nykyisellään ei rajoituksia. Laiturit Ei ole. Ali- ja ylikulut Silta mahdollisesta kohtauspaikasta m Paimioon päin. Matkustajainformaatio Ei ole (sama koskee matkustajapalveluja ja odotustilaa) Liityntäliikenne, liityntäpysäköinti Liityntäpysäköintialue mahdollinen; asemalta Paimioon päin kunnan omistamaa maata. Opastus asemalle / liityntäpys. Opastus yhdystieltä Asukasmäärä (säde 1 km / 3 km) 184 / 392 Yleinen kunto, siisteys Hajalan kylä radan pohjoispuolella, muuten peltomaista aluetta. Maankäytön nykytila/kehitys Maankäyttöä olisi kehitettävä voimakkaasti, jotta henkilöjunaliikenne olisi perusteltua. Toimenpiteet Hajalan käyttö riippuu Turku-Salo paikallisliikenteen liikennemalleista. Jos Salon ja Piikkiön puunkuormauspaikat siirretään Hajalaan, rakennettava kohtausraide sekä 2 kuormausraidetta.

16 Halikko, Halikko uusi (Tekno) ~ (Halikko) ~ (Hajala) ~ Rooli Rantaradalla Lähellä Halikon kuntakeskusta, sijainti asukaspohjan kannalta parempi kuin Halikon vanhalla asemalla. Saloon 3 kilometriä. Raiteita (joista sähköistetty) 1 (1) Junien kulkutiemahdollisuudet Riippuu sivuraideratkaisusta. Lähiliikenteeseen sopivat raiteet Riippuu liikennerakenteesta; alustavan liikennemallin mukaan sivuraidetta ei tarvita. Kulkutien ohjeellinen junapituus Nykyisellään ei rajoituksia. Laiturit Rakennettava; radan pohjoispuolelle. Ali- ja ylikulut Kaksi valmista alikulkua (Koivukuja ja Vaskiontie) mahdollisen seisakealueen molemmissa päissä. Matkustajainformaatio Ei ole (sama koskee matkustajapalveluja ja odotustilaa). Liityntäliikenne, liityntäpysäköinti Valmis pysäköintialue (n. 20 ap) lähellä Koivukujan alikulkua. Opastus asemalle / liityntäpys. Opastus Vanhalta Turuntieltä ja Halikontieltä. Asukasmäärä (säde 1 km / 3 km) 2184 / Yleinen kunto, siisteys Ympäristössä liikerakennuksia ja peltomaista aluetta. Maankäytön nykytila/kehitys Lähellä kuntakeskusta. Aseman välittömässä läheisyydessä tiivistämisvaraa. Toimenpiteet Laiturin ja kevyen liikenteen väylien rakentaminen, liityntäpysäköintialueen laajentaminen.

17 Tekno, Salo ei esitetä Salo (Tekno) ~ (Halikko) ~ Rooli Rantaradalla Hyvin lähellä Salon asemaa. Välittömässä läheisyydessä työpaikkakeskittymä, johon työmatkaliikennettä Turun suunnasta. Raiteita (joista sähköistetty) 1 (1) Junien kulkutiemahdollisuudet Riippuu sivuraideratkaisusta. Lähiliikenteeseen sopivat raiteet Riippuu liikennerakenteesta; mahdollinen uusi sivuraide. Kulkutien ohjeellinen junapituus Nykyisellään ei rajoituksia. Laiturit Ei ole. Ali- ja ylikulut Valmis alikulku mahdollisen seisakkeen vieressä. Matkustajainformaatio Ei ole (sama koskee matkustajapalveluja ja odotustilaa) Liityntäliikenne, liityntäpysäköinti Seisakkeen rooli todennäköisesti Valimo-tyyppinen työmatkoja palveleva eli liityntäpysäköintiä ei tarvittaisi. Opastus asemalle / liityntäpys. Kevyen liikenteen väyliltä. Asukasmäärä (säde 1 km / 3 km) 2184 / Yleinen kunto, siisteys Ei nykyistä asemaa. Ympäristö teollisuusaluetta. Maankäytön nykytila/kehitys Salon suunnassa tilaa, lähialue varsin täyteen rakennettu. Toimenpiteet Seisake lähellä Saloa: ratapihan länsipäähän n. 400 m. Pysähtyvä juna varaisi turvalaitetekniikan vuoksi kulkutien pitkäksi aikaa, mikä lisää häiriöherkkyyttä. Lisäksi rakentaminen on kallista ahtaan paikan vuoksi. Seisaketta ei siten esitetä rakennettavaksi.

18 Salo, Salo käytössä (Ylhäisi) ~ Salo (Tekno) ~ Rooli Rantaradalla Aikataulurakenteen solmukohta. Merkittävä liityntäasema: Salon alueen lisäksi liityntäliikennettä omilla autoilla myös lähikunnista. Tavaraliikenteen puunkuormauspaikka. Raiteita (joista sähköistetty) 4 + puunkuormausraiteet (3) Junien kulkutiemahdollisuudet Raiteilta 1-3 molempiin suuntiin, r4 raiteensulkujen takana. Lähiliikenteeseen sopivat raiteet Raiteet 1-3, joista 3 tällä hetkellä vähän käytetty. Kulkutien ohjeellinen junapituus r001: 405 m / r002: 440 m / r003: 380 m Laiturit Raiteilla 1-3 melko hyväkuntoinen asfalttilaituri (550 mm), optisessa ohjauksessa kehitettävää. Ali- ja ylikulut Keskellä asemalaituria alikulku, jossa hissit ja portaat. Aseman Ylhäisin-päässä suljettu laituripolku. Matkustajainformaatio Sähköinen (myös raide 3) ja paperinen. Matkustajapalvelut asemalla Lipunmyynti, Junamaatti, odotussali, välipala-automaatti. Odotustilat Raiteilla 1-3 lyhyt katos ja penkit. Liityntäliikenne, liityntäpysäköinti Liityntäpysäköintialueet radan pohjoispuolella, n. 40 ap. Opastus asemalle / liityntäpys. Opastus katuverkolta liikennemerkein 632 ja 641. Asukasmäärä (säde 1 km / 3 km) 3773 / Yleinen kunto, siisteys Siisti. Maankäytön nykytila/kehitys Etenkin Teknon suuntaan tiivistämisvaraa; teollisuusaluemainen ympäristö, jossa selkeästi kasvun varaa. Toimenpiteet Salon raide 3 valmis lähiliikennekäyttöön. Kevyen liikenteen väylä Teknon suuntaan. Puunkuormauspaikan siirto kaupungin keskustasta esim. Hajalaan.

19 Ylhäisi, Salo ei esitetä Ervelä (Ylhäisi) ~ Salo Rooli Rantaradalla Mahdollinen kääntöpaikka Turku / Turku satama Salo lähiliikennejunille. Palvelisi Ylhäisin kehittyvää aluetta. Raiteita (joista sähköistetty) 1 (1) Junien kulkutiemahdollisuudet Riippuu sivuraideratkaisusta. Lähiliikenteeseen sopivat raiteet Riippuu liikennerakenteesta; sivuraide rakennettava. Kulkutien ohjeellinen junapituus Nykyisellään ei rajoituksia. Laituri Rakennettava; sopii radan länsipuolelle. Ali- ja ylikulut Jos halutaan palvella Ylhäisin vanhaa pientalovaltaista aluetta, rakennettava alikulku Papinpellonkadun jatkeelle. Matkustajainformaatio Ei ole (sama koskee matkustajapalveluja ja odotustiloja). Liityntäliikenne, liityntäpysäköinti Liityntäpysäköintialue helppo sijoittaa radan länsipuolelle. Opastus asemalle / liityntäpys. Opastus Kirjolankadulle ja Merikulmantielle. Asukasmäärä (säde 1 km / 3 km) 1711 / Yleinen kunto, viihtyisyys, siisteys Ei nykyistä asemaa. Ympäristö pientaloaluetta ja peltoa. Maankäytön nykytila ja kehitys Maankäyttöä kehitetään radan länsipuolella, itäpuolella valmis pientaloalue. Toimenpiteet Liikennepaikka voidaan toteuttaa, jos ajoaika Turusta sallii ja halutaan palvella Ylhäisin aluetta. Pelkästään kääntöpaikkana asemaa ei tarvita, koska Salossa voidaan käyttää laituria 3.

20 Liite 2: Turku Loimaa rataosuuden liikennepaikkojen infrakortit Tässä liitteessä kuvataan Turku Loimaa rataosuuden liikennepaikat. Infrakortissa kuvatusta liikennepaikasta esitetään sen nimi, tila, sijainti, yleiskuva, perustiedot sekä mahdolliset perustamiskustannukset. Sivun yläreunassa oleva grafiikka tulkitaan seuraavasti: liikennepaikka, kunta tila edellinen liikennepaikka tarkasteltava liikennepaikka seuraava liikennepaikka km km km Nimen alla esitetty tila tarkoittaa joko liikennepaikan nykyistä käyttöä tai työryhmän ehdotusta siitä, onko liikennepaikka mukana jatkosuunnittelussa. Liitteen aluksi esitetään tässä selvityksessä tutkittujen liikennepaikkojen sijainti rataosuudella sekä rataosuuden liikennepaikkojen hylkäysperustelut.

21 ! Nykyiset henkilöliikennepaikat! Jatkosuunnitteluun valitut paikallisjunaliikenteen liikennepaikat! Muut tarkastelussa mukana olleet paikallisjunaliikenteen liikennepaikat Tarkasteltava rataosuus Kaksoisraide Muu rataverkko Tarkasteltavan radan vaikutusalue (10 km vyöhyke) Kuntaraja Uudenmaan kunnat Kuntien suuralueen raja (vain Uudenmaanliiton alueelta) Rauhakylä! Maaria Moisio!!!! Haaganmäki Urusvuori! Saramäki! Kärsämäki Piipanoja! Portsa Turun satama!!!!!!! Turun asema Satamakatu Barker Matkakeskus Lieto asema Aura! Kyrö! Loimaa! Mellilä Km!

22 Taulukko B. Turku Loimaa rataosuuden liikennepaikat ja jatkosuunnittelussa poisjätettyjen liikennepaikkojen hylkäysperusteet. Turku - Loimaa Etäisyys Tkuun (km) Tila Kunta Karsintaperusteet Turku, rautatieasema 0,0 käytössä Turku - Turku, matkakeskus (la-asema) 0,8 ei esitetä Turku Suunnittelu kesken, tulevaisuuden varaus Barker 2,2 ei esitetä Turku Edellyttää maankäytön kehittämistä, lähellä Kärsämäen asemaa (0,8 km) Kärsämäki 3,0 uusi Turku - Piipanoja 4,6 ei esitetä Turku Edellyttää maankäytön kehittämistä, lähellä Kärsämäen asemaa (1,6 km) Urusvuori 6,1 ei esitetä Turku Edellyttää voimakasta maankäytön kehittämistä Saramäki 7,8 ei esitetä Turku Vähäinen asukasmäärä, lentomelualuetta Moisio 10,0 ei esitetä Turku Edellyttää voimakasta maankäytön kehittämistä Maaria / Jäkärlä 12,1 käytössä (tavaraliik.) Turku - Haaganmäki 13,3 ei esitetä Lieto Vähäinen asukasmäärä, lähellä Maarian asemaa (1,2 km) Rauhakylä 14,4 ei esitetä Lieto Vähäinen asukasmäärä, lähellä Maarian asemaa (2,3 km) Lieto asema 18,4 uusi Lieto - Karviainen 27,9 käytössä (junakoht.) Aura Kohtauspaikka tavaraliikenteelle, kaukana tiheästä asutuksesta Aura 31,4 uusi Aura - Kyrö 42,4 käytössä (tavaraliik.) Pöytyä - Mellilä 54,9 uusi Mellilä - Loimaa 66,4 käytössä Loimaa - = suunnitelmaan sisältyvä asema = tutkittuja aseman paikkoja = muu liikennepaikka

23 Turku, Turku käytössä (Kärsämäki) Kupittaa Tl Kr Turku Tus Hgs / (Portsa) ~ (Jyrkkälä) ~ Raiteita (joista sähköistetty) 18 (17); henkilöliikenteelle raiteet Junien kulkutiemahdollisuudet Raiteilta 2-4 Helsinkiin, raiteilta 5-7 molempiin suuntiin. Lähiliikenteeseen sopivat raiteet Raiteet 5-7 läpikulkevalle liikenteelle. Kulkutien ohjeellinen junapituus Ei merkitystä lähiliikenteessä. Laiturit Henkilöliikenneraiteilla asfalttilaituri (550 mm), optisessa ohjauksessa kehitettävää Ali- ja ylikulut Sataman puoleisessa päässä laituripolku, jossa varoituslaitteet. Lisäksi ratapihan ylittävä ylikulku (kuvassa). Matkustajainformaatio Sähköinen ja paperinen. Matkustajapalvelut asemalla Lipunmyynti, Junamaatti, odotustila. Odotustilat Aseman vieressä katos ja penkit. Liityntäliikenne, liityntäpysäköinti Liityntäpysäköintialue radan eteläpuolella, n. 20 ap. Opastus asemalle / liityntäpys. Hyvä opastus asemalle eri suunnista. Asukasmäärä (säde 1 km / 3 km) / Yleinen kunto, viihtyisyys, Siisti. siisteys Maankäytön nykytila/kehitys Asema sijaitsee valmiissa kaupunkirakenteessa. Toimenpiteet Toimenpiteitä ei esitetä tässä selvityksessä.

24 Kärsämäki, Turku uusi Maaria ~ (Kärsämäki) ~ Turku / Rooli Loimaa-Turku -rataosalla Palvelee Kärsämäen aluetta ja toimii vaihtoasemana Turun sisäisille bussilinjoille. Raiteita (joista sähköistetty) 1 (1) Junien kulkutiemahdollisuudet Riippuu sivuraideratkaisusta. Lähiliikenteeseen sopivat raiteet Riippuu liikennerakenteesta; mahdollinen rakennettava sivuraide, alustavassa liikennemallissa ei tarpeen. Kulkutien ohjeellinen junapituus Nykyisellään ei rajoituksia. Laiturit Rakennettava; radan itäpuolelle. Ali- ja ylikulut Vanhan Tampereentien tasoristeys, suunnitelmat tehty eritasoristeyksestä. Matkustajainformaatio Ei ole (sama koskee matkustajapalveluja ja odotustilaa) Liityntäliikenne, liityntäpysäköinti Läheisen kauppakeskuksen pysäköintialue helposti laajennettavissa. Opastus asemalle / liityntäpys. Mahdollinen opastus Turun katuverkolta. Asukasmäärä (säde 1 km / 3 km) 4294 / Yleinen kunto, siisteys Ei nykyistä asemaa. Palvelu- ja liikennealueella. Maankäytön nykytila/kehitys Asema sijaitsee varsin valmiissa kaupunkirakenteessa. Toimenpiteet Laiturin rakentaminen.

25 Maaria, Turku käytössä (tavaraliikenne) (Lieto) ~ Maaria ~ (Kärsämäki) ~ Rooli Loimaa-Turku -rataosalla Palvelee Turun Jäkärlän taajamaa, Maarian asemakylää, Liedon Haaganmäen ja Rauhakylän alueita sekä vaihtoyhteyksiä Turun sisäisille bussilinjoille. Vanha asemarakennus n. 600 m uudelta seisakkeelta. Raiteita (joista sähköistetty) 3 (3) Junien kulkutiemahdollisuudet Kaikilta raiteilta molempiin suuntiin. Lähiliikenteeseen sopivat raiteet r333 (pohjoisin raide, lähinnä asutuskeskittymää) ja r332. r331 pääraide edellisten välissä. Kulkutien ohjeellinen junapituus r331: 775 m / r332: 725 m / r333: 725 m. Laiturit Rakennettava sekä radan pohjoispuolelle (r333) että radan eteläpuolelle (r332). Ali- ja ylikulut Karhunojantielle vievä alikulku; suurin osa matkustajapotentiaalista radan pohjoispuolella. Matkustajainformaatio Ei ole (sama koskee matkustajapalveluja ja odotustilaa) Liityntäliikenne, liityntäpysäköinti Liityntäpysäköintialue helpointa sijoittaa radan eteläpuolelle Karhunojantien läheisyyteen. Opastus asemalle / liityntäpys. Paimalantieltä / vt 9:ltä, jos liityntäasema. Asukasmäärä (säde 1 km / 3 km) 2934 / 5171 Yleinen kunto, siisteys Nykyisellään ratapiha-alue. Maankäytön nykytila/kehitys Radan pohjoispuoli taajamamainen, eteläpuolella kehittämisvaraa. Toimenpiteet Laiturit, kevyen liikenteen rampit alikulkuun.

26 Lieto, Lieto uusi (Aura) ~ Kar (Lieto) ~ Maaria ~ Rooli Loimaa-Turku -rataosalla Lähellä Liedon asemataajamaa; mahdollinen liityntäasema. Asemarakennus nykyisin muussa käytössä. Raiteita (joista sähköistetty) 1 (1) Junien kulkutiemahdollisuudet Riippuu sivuraideratkaisusta. Lähiliikenteeseen sopivat raiteet Riippuu liikennerakenteesta; alustavan liikennemallin mukaan sivuraidetta ei tarvita. Kulkutien ohjeellinen junapituus Nykyisellään ei rajoituksia. Laituri Rakennettava; tarkempi sijainti selvitettävä. Asemarakennuksen ja pääraiteen välissä vain 5 metriä, joten laituri jouduttaneen sijoittamaan lähemmäs Tammentaantien siltaa. Ali- ja ylikulut Selvitettävä. Tammentaantien silta korkea, sillalta katuverkon kautta radan varteen m. Matkustajainformaatio Ei ole (sama koskee matkustajapalveluja ja odotustilaa) Liityntäliikenne, liityntäpysäköinti Liityntäpysäköintialueen luonnollinen sijainti radan länsipuolella vanhan ratapihan päällä. Opastus asemalle / liityntäpys. Tammentaantieltä. Asukasmäärä (säde 1 km / 3 km) 829 / 1434 Yleinen kunto, siisteys Ratapiha-alue varsin karu ja epäsiisti. Maankäytön nykytila/kehitys Maankäytössä kehittämispotentiaalia, mutta taajama sijaitsee varsin kaukana kuntakeskuksesta. Toimenpiteet Laiturin ja liityntäpysäköintipaikan rakentaminen.

27 Aura, Aura uusi Kyrö (Aura) ~ Kar (Lieto) ~ Rooli Loimaa-Turku -rataosalla Sijaitsee lähellä Auran kuntakeskusta, mahdollinen pysähdyspaikka. Raiteita (joista sähköistetty) 1 (1) Junien kulkutiemahdollisuudet Uudelta sivuraiteelta molempiin suuntiin. Lähiliikenteeseen sopivat raiteet Riippuu liikennerakenteesta; alustavan liikennemallin mukaan sivuraide tarvitaan. Kulkutien ohjeellinen junapituus Nykyisellään ei rajoituksia; riippuu sivuraidepituudesta. Laituri Rakennettava; sijainti radan pohjoispuolella. Ali- ja ylikulut Kevyt liikenne Yhdystien alikulun kautta, johon kevyen liikenteen väylän jatko sekä luiskat. Matkustajainformaatio Ei ole (sama koskee matkustajapalveluja ja odotustilaa). Liityntäliikenne, liityntäpysäköinti Liityntäpysäköintialue helppo sijoittaa vanhalle ratapiha-alueelle; tällöin ajo Nikkarinkujan kautta. Opastus asemalle / liityntäpys. Yhdystieltä / vt 9:ltä. Asukasmäärä (säde 1 km / 3 km) 1537 / 2711 Yleinen kunto, siisteys Ei nykyistä asemaa. Varsin laaja entinen ratapiha-alue. Maankäytön nykytila/kehitys Asema sijaitsee valmiissa taajamarakenteessa. Toimenpiteet Sivuraiteen ja laiturin rakentaminen.

28 Kyrö, Pöytyä käytössä (tavaraliikenne) (Mellilä) ~ Kyrö (Aura) ~ Rooli Loimaa-Turku -rataosalla Tavaraliikenteen käyttämä liikennepaikka Kyrön taajamassa. Mahdollinen seisake lähempänä Kyröntien tasoristeystä kuin vanha asema. Raiteita (joista sähköistetty) 3 (2) Junien kulkutiemahdollisuudet Raiteilta molempiin suuntiin. Lähiliikenteeseen sopivat raiteet 431, 432 Kulkutien ohjeellinen junapituus r431: 825 m / r432: 725 m. Laituri Rakennettava; joko radan eteläpuolelle tai raiteiden 432 ja 433 väliin. Ali- ja ylikulut Kyröntien tasoristeys. Matkustajainformaatio Ei ole (sama koskee matkustajapalveluja ja odotustilaa). Liityntäliikenne, liityntäpysäköinti Mahdollisuus liityntäpysäköintialueeseen ainakin radan eteläpuolella; pohjoispuolella saha-alue. Opastus asemalle / liityntäpys. Kyröntieltä / vt 9:ltä. Asukasmäärä (säde 1 km / 3 km) 1190 / 1798 Yleinen kunto, siisteys Pusikoitumassa oleva ratapihamainen alue. Maankäytön nykytila/kehitys Taajamassa, mutta tiivistämismahdollisuuksiakin on. Toimenpiteet Laiturin rakentaminen. Jos laituri rakennetaan raiteiden 432 ja 433 väliin, kuormausraidetta 433 mahdollisesti siirrettävä ja järjestettävä sen ylitys.

29 Mellilä, Mellilä uusi Loimaa (Mellilä) ~ Kyrö Rooli Loimaa-Turku -rataosalla Vanha asemapaikka lähellä Mellilän kuntakeskusta, mahdollinen pysähdyspaikka. Uusi seisake lähempänä Melliläntien tasoristeystä kuin vanha asema. Raiteita (joista sähköistetty) 1 (1) Junien kulkutiemahdollisuudet Uudelta sivuraiteelta molempiin suuntiin. Lähiliikenteeseen sopivat raiteet Riippuu liikennerakenteesta; alustavan liikennemallin mukaan sivuraide tarvitaan. Loimaan suuntaan n. 300 m päässä muuntajankuormausraide, jonne ei vaihteita. Kulkutien ohjeellinen junapituus Nykyisellään ei rajoituksia; riippuu sivuraidepituudesta. Laituri Rakennettava; radan eteläpuolelle. Ali- ja ylikulut Melliläntien tasoristeys km Matkustajainformaatio Ei ole. Matkustajapalvelut asemalla Ei ole; asemarakennus nykyään päiväkotina. Odotustilat Ei ole. Liityntäliikenne, liityntäpysäköinti Liityntäpysäköintialue ja seisake rakennettavissa radan eteläpuolelle vanhan ratapihan pohjalle. Opastus asemalle / liityntäpys. Melliläntieltä. Asukasmäärä (säde 1 km / 3 km) 511 / 778 Yleinen kunto, siisteys Vanha ratapiha-alue, jossa tavaramakasiineja. Maankäytön nykytila/kehitys Jossain määrin tiivistämisvaraa. Toimenpiteet Sivuraiteen ja laiturin rakentaminen.

30 Loimaa, Loimaa käytössä Tl Loimaa (Mellilä) ~ Rooli Loimaa-Turku -rataosalla Kauko- ja tavaraliikenteen kohtauspaikka. Luonteva paikallisliikenteen päätepiste sekä vaihtopaikka kaukojunaliikenteeseen ja linja-autoliikenteeseen. Raiteita (joista sähköistetty) 5 (3); 4. ja 5. raiteet raiteensulun takana. Junien kulkutiemahdollisuudet Raiteilta molempiin suuntiin. Lähiliikenteeseen sopivat raiteet Raiteet 531 ja 532; 533 tarvitsee laiturin levennyksen. Kulkutien ohjeellinen junapituus r531: 925 m / r532: 775 m / r533: 725 m Laiturit Hyväkuntoinen asfalttilaituri (550 mm), optinen ohjaus kunnossa. Laituria levennettävä 3.raiteelle asti. Ali- ja ylikulut Laituripolku Toijalan suunnassa. Matkustajainformaatio Paperinen. Matkustajapalvelut asemalla Lipunmyynti, Junamaatti, odotustila, kahvila, Matkahuollon toimipiste. Odotustilat Avoinna aseman aukioloaikoina; muulloin vain penkki aseman edessä, ei katoksia. Liityntäliikenne, liityntäpysäköinti Liityntäpysäköintialue aseman takana, n. 40 ap, linja-autoasema vieressä. Opastus asemalle / liityntäpys. Loimaan katuverkolta. Asukasmäärä (säde 1 km / 3 km) 3143 / 6924 Yleinen kunto, siisteys Asemarakennus siisti. Maankäytön nykytila/kehitys Asema sijaitsee valmiissa kaupunkirakenteessa. Toimenpiteet Raiteiden 2 ja 3 välisen laiturin parantaminen.

31 Liite 3: Turku Uusikaupunki rataosuuden liikennepaikkojen infrakortit Tässä liitteessä kuvataan Turku Uusikaupunki rataosuuden liikennepaikat. Infrakortissa kuvatusta liikennepaikasta esitetään sen nimi, tila, sijainti, yleiskuva, perustiedot sekä mahdolliset perustamiskustannukset. Sivun yläreunassa oleva grafiikka tulkitaan seuraavasti: liikennepaikka, kunta tila edellinen liikennepaikka tarkasteltava liikennepaikka seuraava liikennepaikka km km km Nimen alla esitetty tila tarkoittaa joko liikennepaikan nykyistä käyttöä tai työryhmän ehdotusta siitä, onko liikennepaikka mukana jatkosuunnittelussa. Liitteen aluksi esitetään tässä selvityksessä tutkittujen liikennepaikkojen sijainti rataosuudella sekä rataosuuden liikennepaikkojen hylkäysperustelut.

32 ! Pietola!! Salmi! Kalaranta Uusikaupunki Kalanti as! Km! Vinkkilä! Hietamäki! Mynämäki Nousiainen as.! Masku!! Piuha Miekelä! Raisio Kerrala!! Turkuhalli!!! Nykyiset henkilöliikennepaikat! Jatkosuunnitteluun valitut paikallisjunaliikenteen liikennepaikat! Muut tarkastelussa mukana olleet paikallisjunaliikenteen liikennepaikat Tarkasteltava rataosuus Kaksoisraide Muu rataverkko Tarkasteltavan radan vaikutusalue (10 km vyöhyke) Kuntaraja Uudenmaan kunnat Kuntien suuralueen raja (vain Uudenmaanliiton alueelta) Nuorikkala Ihala Jyrkkälä!! Turku Iso-Heikkilä!!

33 Taulukko C. Turku Uusikaupunki/Hangonsaari rataosan liikennepaikat ja jatkosuunnittelussa poisjätettyjen liikennepaikkojen hylkäysperusteet. Turku - Uusikaupunki Etäisyys Tkuun (km) Tila Kunta Karsintaperusteet Turku 0,0 käytössä Turku - Turku tavara 0,8 käytössä (tavaral.) Turku Ympäröivän uuden asuinalueen suunnittelu kesken, mahdollinen tulevaisuuden varaus Jyrkkälä 3,1 uusi Turku - Turkuhalli / Messukeskus 3,9 ei esitetä Turku Teollisuusalue; Jyrkkälän asemalle, josta Turkuhalli myös saavutettavissa, vain 0,8 km Ihala 4,9 ei esitetä Raisio Edellyttää maankäytön kehittämistä, Nuorikkala palvelee Raisiota Nuorikkala 6,8 uusi Raisio - Kerrola 7,3 ei esitetä Raisio Liian lähellä Nuorikkalan asemaa (0,5 km) Raisio as. 8,1 käytössä (tavaral.) Raisio Tehdasalueen keskellä. Nuorikkalan asema sijaitsee paremmin Raision asutukseen nähden Miekelä / Petäsmäki 11,4 ei esitetä Raisio Edellyttää maankäytön voimakasta kehittämistä Piuha 13,7 ei esitetä Masku Edellyttää maankäytön voimakasta kehittämistä Masku as. 17,0 uusi Masku - Nousiainen as. 20,1 ei esitetä Nousiainen Edellyttää maankäytön voimakasta kehittämistä, Maskun asema palvelee myös Nousiaista Mynämäki 29,3 käytössä (tavaral.) Mynämäki - Hietamäki 35,0 ei esitetä Mynämäki Edellyttää maankäytön voimakasta kehittämistä Vinkkilä 44,6 uusi Vehmaa - Kalanti as. 57,0 ei esitetä Uusikaupunki Edellyttää maankäytön voimakasta kehittämistä Salmi 63,0 ei esitetä Uusikaupunki Edellyttää maankäytön kehittämistä, lähellä Uudenkaupungin asemaa (1,5 km) Uusikaupunki as. 64,5 käytössä (tavaral.) Uusikaupunki - Kalaranta 65,4 uusi Uusikaupunki - Pietola 66,4 ei esitetä Uusikaupunki Kalustokierto, lisäksi Uusikaupunki ja Kalaranta lähellä. Esso 67,7 käytössä (linjav.) Uusikaupunki Linjavaihde, lähellä vain vähän asutusta Hangonsaari 70,0 käytössä (tavaral.) Uusikaupunki Pääteratapiha, ei asutusta = suunnitelmaan sisältyvä asema = tutkittuja aseman paikkoja = muu liikennepaikka

34 Turku, Turku käytössä (Kärsämäki) Kupittaa Tl Kr Turku Tus Hgs / (Portsa) ~ (Jyrkkälä) ~ Raiteita (joista sähköistetty) 18 (17); henkilöliikenteelle raiteet Junien kulkutiemahdollisuudet Raiteilta 2-4 Helsinkiin, raiteilta 5-7 molempiin suuntiin. Lähiliikenteeseen sopivat raiteet Raiteet 5-7 läpikulkevalle liikenteelle. Kulkutien ohjeellinen junapituus Ei merkitystä lähiliikenteessä. Laiturit Henkilöliikenneraiteilla asfalttilaituri (550 mm), optisessa ohjauksessa kehitettävää Ali- ja ylikulut Sataman puoleisessa päässä laituripolku, jossa varoituslaitteet. Lisäksi ratapihan ylittävä ylikulku (kuvassa). Matkustajainformaatio Sähköinen ja paperinen. Matkustajapalvelut asemalla Lipunmyynti, Junamaatti, odotustila. Odotustilat Aseman vieressä katos ja penkit. Liityntäliikenne, liityntäpysäköinti Liityntäpysäköintialue radan eteläpuolella, n. 20 ap. Opastus asemalle / liityntäpys. Hyvä opastus asemalle eri suunnista. Asukasmäärä (säde 1 km / 3 km) / Yleinen kunto, siisteys Siisti. Maankäytön nykytila/kehitys Asema sijaitsee valmiissa kaupunkirakenteessa. Toimenpiteet Toimenpiteitä ei esitetä tässä selvityksessä.

35 Jyrkkälä, Turku uusi Turku (Jyrkkälä) ~ (Nuorikkala) ~ Rooli Tku-Ukp -radalla Palvelee Jyrkkälän ja Vienolan kerrostaloalueita (etäisyys m) sekä Turkuhallia (n. 500 m) Raiteita (joista sähköistetty) 1 (0) Junien kulkutiemahdollisuudet Riippuu sivuraideratkaisusta. Lähiliikenteeseen sopivat raiteet Riippuu liikennerakenteesta; alustavan liikennemallin mukaan sivuraide ei olisi välttämätön. Kulkutien ohjeellinen junapituus Nykyisellään ei rajoituksia. Laiturit Rakennettava; esim. radan pohjoispuolelle. Ali- ja ylikulut Erikoiskuljetusten käyttämä tasoristeys seisakkeen kohdalla. Mahdollinen uusi kevyen liikenteen silta radan suuntaisena kerrostaloalueille Turun suuntaan. Matkustajainformaatio Ei ole (sama koskee matkustajapalveluja ja odotustilaa) Liityntäliikenne, liityntäpysäköinti Liityntäpysäköintialue mahdollista rakentaa radan kummallekin puolelle. Opastus asemalle / liityntäpys. Opastus Suikkilantieltä. Asukasmäärä (säde 1 km / 3 km) 3803 / Yleinen kunto, siisteys Peltomainen alue, lähellä vilkasliikenteinen tie. Maankäytön nykytila/kehitys Lähellä kahta kerrostaloaluetta. Jonkin verran tiivistämisvaraa. Jatkotoimenpiteet Laiturin ja mahdollisen liityntäpysäköintialueen rakentaminen.

36 Nuorikkala, Raisio uusi (Jyrkkälä) ~ (Nuorikkala) ~ (Masku) ~ Rooli Tku-Ukp -radalla Palvelee Nuorikkalan kerros- ja pientaloaluetta sekä Raision keskustaa Raision nykyisen aseman sijaan. Raiteita (joista sähköistetty) 1 (0) Junien kulkutiemahdollisuudet Riippuu sivuraideratkaisusta. Lähiliikenteeseen sopivat raiteet Riippuu liikennerakenteesta; alustavan liikennemallin mukaan sivuraide ei olisi välttämätön. Kulkutien ohjeellinen junapituus Nykyisellään ei rajoituksia. Laiturit Rakennettava; radan eteläpuolelle. Ali- ja ylikulut Olemassa oleva alikulku Maskuun (Raision asemalle) päin. Matkustajainformaatio Ei ole (sama koskee matkustajapalveluja ja odotustilaa) Liityntäliikenne, liityntäpysäköinti Liityntäpysäköintialue rakennettavissa radan ja Raisionkaaren väliin; kulku laiturille on tällöin ohjattava alikulun kautta. Opastus asemalle / liityntäpys. Opastus Raision katuverkolta. Asukasmäärä (säde 1 km / 3 km) 3009 / Yleinen kunto, siisteys Alueella pensaikkoja, maisemointia tarvitaan. Alikulku siisti. Maankäytön nykytila/kehitys Nykyinenkin maankäyttö perustelee lähiliikenteen seisakkeen. Toimenpiteet Laiturin rakentaminen, mahdolliset vihertyöt.

37 Masku, Masku uusi (Nuorikkala) ~ (Masku) ~ Mynämäki Rooli Tku-Ukp -radalla Palvelee Maskun kuntakeskusta sekä mahdollisia liityntäyhteyksiä linja-autolla. Raiteita (joista sähköistetty) 1 (0) Junien kulkutiemahdollisuudet Riippuu sivuraideratkaisusta. Lähiliikenteeseen sopivat raiteet Riippuu liikennerakenteesta; alustavan liikennemallin mukaan sivuraide (725 m) tarvitaan henkilö- ja tavarajunan kohtaukseen. Kulkutien ohjeellinen junapituus Nykyisellään ei rajoituksia. Laiturit Rakennettava; radan itäpuolella vanha ratapihan pohja. Ali- ja ylikulut Tasoristeys Hallintotiellä (Nuorikkalan suuntaan). Matkustajainformaatio Ei ole (sama koskee matkustajapalveluja ja odotustilaa) Liityntäliikenne, liityntäpysäköinti Liityntäpysäköintialue helpohko rakentaa radan itäpuolelle. Opastus asemalle / liityntäpys. Mahdollinen opastus vt:ltä 8 ja/tai yt:ltä Asukasmäärä (säde 1 km / 3 km) 1104 / 3445 Yleinen kunto, siisteys Vanha ratapiha-alue edelleen avara radan suuntaisesti, muuten jonkin verran pusikoitunut. Maankäytön nykytila/kehitys Maskun kuntakeskus lähellä, vt 8 aiheuttaa estevaikutusta kuntakeskuksen itäosiin. Toimenpiteet Sivuraiteen ja laiturin rakentaminen, mahdolliset vihertyöt.

38 Mynämäki as., Mynämäki käytössä (tavaraliikenne) (Masku) ~ Mynämäki (Vinkkilä) ~ Rooli Tku-Ukp -radalla Palvelee Mynämäen ja Mietoisten taajamia (n. 4 km) sekä asemakylää. Nykyistä asemaa sopivampi sijainti olisi lähempänä yt 1930:n tasoristeystä. Asemarakennus osittain muussa käytössä. Raiteita (joista sähköistetty) 2 (0) Junien kulkutiemahdollisuudet Molemmilta raiteilta molempiin suuntiin. Lähiliikenteeseen sopivat raiteet Molemmat (001,002), joista 001 pääraide. Alustavassa liikennemallissa henkilöjunat kohtaavat täällä. Kulkutien ohjeellinen junapituus r001: 550 m / r002: 545 m Laiturit Nykyinen matala laituri todennäköisesti korotettava. Lisäksi rakennettava uusi laituri raiteelle 002. Ali- ja ylikulut Tasoristeys (yt 1930) km Matkustajainformaatio Ei ole (sama koskee matkustajapalveluja ja odotustilaa) Liityntäliikenne, liityntäpysäköinti Alueesta tehtävä tarkempi aluesuunnitelma. Opastus asemalle / liityntäpys. Mahdollinen opastus yt 1930:lle. Maskun asema huomattavasti lähempänä vt 8:n liittymää. Asukasmäärä (säde 1 km / 3 km) 303 / 1756 Yleinen kunto, siisteys Hyväkuntoinen asemarakennus. Maaseutumaista aluetta. Maankäytön nykytila/kehitys Maankäyttöä lähialueella olisi voimakkaasti kehitettävä. Toimenpiteet Junien pysähdyspaikan tarkempi määritys. Asema-alueen tarkempi suunnittelu. Laiturin korotus, toisen laiturin rakentaminen.

39 Vinkkilä, Vehmaa uusi Mynämäki (Vinkkilä) ~ Uusikaupunki Rooli Tku-Ukp -radalla Vinkkilän taajamassa, jonka lisäksi liityntää henkilöautolla. Raiteita (joista sähköistetty) 1 (0) Junien kulkutiemahdollisuudet Riippuu sivuraideratkaisusta. Lähiliikenteeseen sopivat raiteet Riippuu liikennerakenteesta; alustavan liikennemallin mukaan sivuraide (725 m) tarvitaan henkilö- ja tavarajunan kohtaukseen. Vanhaa ratapihan pohjaa käytettävissä radan itäpuolella. Kulkutien ohjeellinen junapituus Nykyisellään ei rajoituksia. Laiturit Rakennettava; jos sivuraide rakennetaan vanhan paikalle, laituri radan itäpuolelle. Ali- ja ylikulut Vinkkiläntien (yt 1950) tasoristeys km Matkustajainformaatio Ei ole (sama koskee matkustajapalveluja ja odotustilaa) Liityntäliikenne, liityntäpysäköinti Vinkkilän asemarakennuksen ja pysäköintialueen (tasoristeyksestä n. 200 m Uudenkaupungin suuntaan) käyttö lienee mahdollista, mutta sijainti lähempänä tasoristeystä olisi keskeisempi. Liityntäpysäköintialue helpointa toteuttaa radan länsipuolelle. Opastus asemalle / liityntäpys. Mahdollinen opastus yt:ltä Asukasmäärä (säde 1 km / 3 km) 702 / 1354 Yleinen kunto, siisteys Radan suuntaan avoin, muuten pusikoitunut ympäristö. Maankäytön nykytila/kehitys Kuntakeskus radasta lounaaseen. Mahdollisuuksia kehittää ja tiivistää maankäyttöä. Toimenpiteet Sivuraiteen ja laiturin rakentaminen.

40 Uusikaupunki, Uusikaupunki käytössä (tavaraliikenne) (Vinkkilä) ~ Uusikaupunki (Kalaranta) ~ Rooli Tku-Ukp radalla Palvelee Hakametsän ja Salmen asuntoalueita, Uudenkaupungin virastotaloa sekä TYKS:n Vakka-Suomen sairaalaa. Asemarakennuksen käyttömahdollisuus epäselvä. Raiteita (joista sähköistetty) 3 (0) Junien kulkutiemahdollisuudet Raiteilta 001 ja 002 molempiin suuntiin, raiteella 003 raiteensulku Vinkkilän suuntaan. Lähiliikenteeseen sopivat raiteet 001. Kulkutien ohjeellinen junapituus r001: 675 m / r002: 525 m Laiturit Nykyistä laituria mahdollisesti korotettava. Ali- ja ylikulut Silta asemalta n. 100 m Kalarannan suuntaan. Sillalle rakennettava portaat tai hissi. Matkustajainformaatio Ei ole (sama koskee matkustajapalveluja ja odotustilaa) Liityntäliikenne, liityntäpysäköinti Liityntäpysäköintialue nykyisen aseman läheisyydessä. Opastus asemalle / liityntäpys. Mahdollinen opastus Uudenkaupungin katuverkolle. Asukasmäärä (säde 1 km / 3 km) 2603 / 9859 Yleinen kunto, siisteys Ratapihamainen, varsin pusikoitunut ympäristö. Itse asemarakennus varsin siisti. Maankäytön nykytila/kehitys Salmen alueella kehitystä, muuten valmis kaupunkirakenne. Toimenpiteet Laiturin korotus, siltaan liittyvät työt, liityntäpysäköinti.

41 Kalaranta, Uusikaupunki uusi Uusikaupunki (Kalaranta) ~ Hgs Rooli Tku-Ukp radalla Palvelee Uudenkaupungin keskusta-aluetta. Vaihtomahdollisuus Laitilan, Lokalahden ja Pyhärannan linja-autoihin. Raiteita (joista sähköistetty) 1 (0) Junien kulkutiemahdollisuudet Molempiin suuntiin. Lähiliikenteeseen sopivat raiteet Nykyinen raide; sivuraiteelle ei tässä tilaa. Liikkuvan kaluston säilytys Uudessakaupungissa joko asemalla tai Hepokarin sataman raiteistolla. Kulkutien ohjeellinen junapituus Nykyisellään ei rajoituksia. Laiturit Nykyistä laituria korotettava. Ali- ja ylikulut Siltakadun tasoristeys km Matkustajainformaatio Ei ole (sama koskee matkustajapalveluja ja odotustilaa) Liityntäliikenne, liityntäpysäköinti Liityntäpysäköintialueelle vain vähän tilaa, pääasiallinen henkilöautoliityntä Uudenkaupungin asemalla. Opastus asemalle / liityntäpys. Mahdollinen opastus Uudenkaupungin katuverkolta. Asukasmäärä (säde 1 km / 3 km) 3480 / Yleinen kunto, siisteys Viihtyisä rantabulevardialue. Maankäytön nykytila/kehitys Sijaitsee valmiissa kaupunkirakenteessa. Jatkotoimenpiteet Laiturin korotus.

42 Liite 4 Varsinais-Suomen paikallisjunaliikenne, Ratatekninen ja liikenteellinen selvitys LIITE 4 UUSIEN HENKILÖLIIKENNEPAIKKOJEN ALUSTAVAT RAITEISTOKAA- VIOT RATAOSITTAIN LIITE 4A TURKU SATAMA SALO (YLHÄISI) RATAOSUUDEN LIIKENNEPAIKKO- JEN ALUSTAVAT RAITEISTOKAAVIOT

43

44

45

46

47

48 Liite 4 Varsinais-Suomen paikallisjunaliikenne, Ratatekninen ja liikenteellinen selvitys LIITE 4B TURKU LOIMAA RATAOSUUDEN LIIKENNEPAIKKOJEN ALUSTAVAT RAITEISTOKAAVIOT

49

50

51

52

53

54

55 Liite 4 Varsinais-Suomen paikallisjunaliikenne, Ratatekninen ja liikenteellinen selvitys LIITE 4C TURKU UUSIKAUPUNKI RATAOSUUDEN LIIKENNEPAIKKOJEN ALUS- TAVAT RAITEISTOKAAVIOT

56

57

58

59

60 Liite 5 Varsinais-Suomen paikallisjunaliikenne, Ratatekninen ja liikenteellinen selvitys LIITE 5 SIDOSRYHMÄTAPAAMISIIN OSALLISTUNEET Ratahallintokeskus Sini Puntanen Liikenne- ja viestintäministeriö Kari Korpela Lounais-Suomen ympäristökeskus Anna-Leena Seppälä Länsi-Uudenmaan maakuntamuseo Johanna Björkman Länsi-Uudenmaan maakuntamuseo Vesa Kiljo Museovirasto Mikko Härö Tiehallinto / Turun tiepiiri Raimo Järvinen Tiehallinto / Uudenmaan tiepiiri Mirja Hyvärinta Turun maakuntamuseo Juhani Kostet Turun maakuntamuseo Eija Suna Uudenmaan liitto Maija Stenvall Uudenmaan ympäristökeskus Kaisa Mäkelä Uudenmaan ympäristökeskus Anssi Savisalo Varsinais-Suomen liitto Eero Löytönen Varsinais-Suomen liitto Janne Virtanen VR Henkilöliikenne Herbert Mannerström VR Henkilöliikenne Pekka Söderling VR Lähiliikenne Jarmo Oksanen YTV Olli Ahti YTV Marko Suni

61 Varsinais-Suomen paikallisjunaliikenne Ratatekninen ja liikenteellinen selvitys LIITE 6: LIIKENNE-ENNUSTEET SISÄLLYSLUETTELO 1 Liikenne-ennusteiden lähtökohdat 2 2 Kaukoliikenteen nykyiset matkustajamäärät ja matkustajaennusteet Turku - Salo Turku Loimaa 4 3 Tavaraliikenteen kehitys ja ennusteet 5 4 Paikallisliikenteen ennusteiden lähtökohdat 7 5 Turku - Salo -paikallisliikenteen ennusteet 12 6 Turku - Loimaa -paikallisliikenteen ennusteet 16 7 Turku - Uusikaupunki -paikallisliikenteen ennusteet 19

62 2 Varsinais-Suomen paikallisjunaliikenne, Ratatekninen ja liikenteellinen selvitys, liite 6 1 LIIKENNE-ENNUSTEIDEN LÄHTÖKOHDAT Liikenne-ennusteiden käyttötarkoitus Liikenteellisiä selvityksiä varten on määritelty tarkasteltaville rataosuuksille liikenneennusteet, joita on käytetty mahdollisen uuden junatarjonnan tarpeen arviointiin sekä raide- ja laiturijärjestelyjen liikennetekniseen mitoitukseen. Ennustetarkastelujen tavoitteena on ollut lähinnä ratainfrastruktuurin liikenteellinen mitoitus, eikä niinkään junaliikenteen operoinnin tai talouden tarkastelu. Ennusteissa on tarkasteltu erikseen kaukojunaliikennettä, tavarajunaliikennettä ja paikallisjunaliikennettä. Kaukojunaliikenteen osalta on pyritty myös arvioimaan, kuinka suuri osa kaukojunien matkustajista saattaisi siirtyä paikallisjuniin. Henkilöliikenteen matkustajaennusteiden ja tavaraliikenteen kuljetusmääräennusteiden perusteella on arvioitu, kuinka paljon junia eri ratasuunnilla kulkee tulevaisuudessa päivittäin ja kuinka paikallisliikenteen suunnittelussa on varauduttava kauko- ja tavarajunaliikenteen kehitykseen. Samoin on liikenne-ennusteiden perusteella arvioitu, minkä tyyppisiä ja kuinka pitkiä junia varten muun muassa kohtaamispaikat sekä liikennepaikkojen raide- ja laiturijärjestelyt on mitoitettava. Ennusteiden lähtötiedot Matkustaja- ja kuljetusmääräennusteiden lähtökohtana on käytetty seuraavia tietolähteitä: - Rautatietilaston 2007 tiedot rataosien nykyisistä matkustaja- ja kuljetusmääristä - Rautatieliikenne 2030-suunnitelman liikenne-ennusteissa (luonnos ) esitetyt valtakunnalliset henkilökaukoliikenteen matkustajaennusteet vuodelle Rataverkon tavaraliikenne-ennuste 2025 (RHK julkaisu A 7/2002) - Raportissa Paikallisjunaliikenteen toteuttamisedellytykset rataosilla Turku-Loimaa ja Turku-Salo esitetyt matkustajaennusteet (Varsinais-Suomen liitto, 2007) - Raportissa Uusikaupunki Turku henkilöliikenteen toteuttamisselvitys esitetyt matkustajaennusteet (Varsinais-Suomen liitto 2006) - Tilastollisen vuosikirjan tiedot alueen kuntien väestö- ja työpaikkamääristä v Tilastokeskuksen väestöennusteet alueen kuntiin vuosille 2025 ja 2040 (toukokuussa 2007 päivitetty ennuste) - Varsinais-Suomen liiton arvio työssäkäynnistä kuntien välillä eli ns. pendelöintitiedot vuodelta Varsinais-Suomen liitolta saadut rakennus- ja huoneistorekisteriin perustuvat tiedot asemien ympäristön nykyisistä asukasmääristä - RHK:lta ja VR:lta saadut tiedot nykyisten asemien matkustajamääristä. - VR:n henkilö- ja tavaraliikenteen asiantuntijoiden arviot liikennemäärien kehityksestä tarkasteltavilla rataosuuksilla.

63 Varsinais-Suomen paikallisjunaliikenne, Ratatekninen ja liikenteellinen selvitys, liite KAUKOLIIKENTEEN NYKYISET MATKUSTAJAMÄÄRÄT JA MATKUSTA- JAENNUSTEET 2.1 Turku - Salo Nykyinen matkustajamäärä Kaukoliikenteen matkustajamäärä oli Turku Salo -rataosuudella vuonna 2006 Suomen Rautatietilaston mukaan matkustajaa vuodessa eli noin matkustajaa päivässä. Matkustajamäärä on kasvanut kahden viime vuoden aikana lähes 10 %. Keskimääräinen matkustajamäärä junaa kohden on noin matkustajaa. Matkustajamäärä vaihtelee voimakkaasti junavuoroittain ja suunnittain. Nykyisten asemien matkustajamäärät ja matkojen suuntautuminen on arvioitu seuraavaksi (tiedot vuosilta 2005 / 2006): - Turku matkustajaa/vuosi - Kupittaa Turun satama Salo Turun asemien matkoista suuntautuu Helsingin suuntaan noin matkaa/vuosi eli noin 3100 yhdensuuntaista matkaa/päivä. Salon aseman matkoista on arvioitu tehtävän lännen eli Turun suuntaan ja itään matkaa vuodessa. Asemien matkustajamäärien perusteella voidaan arvioida, että kaukojunilla tehtäneen nykyisin Turun ja Salon seutujen välillä noin edestakaista junamatkaa päivässä. Noin 20 % matkustajista on siis ns. paikallisliikenteen matkustajia, joista osa voi siirtyä käyttämään paikallisjunaa. Tarkkaa määrää on vaikea arvioida, koska osa Salon ja Turun aseman välisistä matkoista on vaihtomatkoja Toijalan suunnan kaukojuniin. Kaukojunaliikenteen ennuste Kaukoliikenteen osalta on liikenne-ennusteina käytetty valtakunnallisessa Rautatieliikenne 2030 suunnitelman liikenne-ennusteissa (luonnos ) esitettyä perusennustetta sekä ns. tavoitetilavaihtoehdon mukaista ennustetta Varsinais-Suomen radoille vuosille 2010 ja Perusennusteessa oletetaan, että valtakunnallinen rataverkko ja junanopeudet eivät merkittävästi parane nykyisestä. Tavoitetilavaihtoehdon ennusteessa taas oletetaan, että valtakunnallista rataverkkoa on kehitetty selvästi, junanopeuksia on voitu nostaa useilla ratasuunnilla ja matkustajamäärät ovat sen ansiosta suurempia. Valtakunnallisessa ennusteessa on arvioitu, että Turku Salo osuuden matkustajamäärä kasvaa vuoteen 2025 mennessä perusennusteen mukaan matkustajaan ja tavoitetilavaihtoehdossa matkustajaan/vuosi. Ainakin valtakunnallista perusennustetta voidaan pitää Turku Salo -rataosuudella liian matalana kahdesta syystä. Valtakunnallisen ennusteen perusvuosi on 2004, jolloin Turku Salo osuudella oli kaukoliikennematkustajaa. Matkustajamäärä kasvoi vuodesta 2004 vuoteen 2006 lähes 10 %, kun ennusteessa arvioitiin kasvuksi vuoteen 2010 mennessä noin kuusi prosenttia. Valtakunnallisen vuoden 2010 perusennusteen taso on siis ylitetty jo nyt. Lisäksi valtakunnallisen ennusteen lähtökohtana on käytetty Tilastokeskuksen vuonna 2004

64 4 Varsinais-Suomen paikallisjunaliikenne, Ratatekninen ja liikenteellinen selvitys, liite 6 julkaisemia kuntakohtaisia väestöennusteita vuodelle Tilastokeskus päivitti nämä väestöennusteet keväällä 2007 ja uudet ennusteet ovat eräissä kunnissa selvästi suurempia, joka heijastunee myös matkustajaennusteisiin. Vaikka ennuste osoittautuisikin liian matalaksi, sillä ei todennäköisesti ole merkitystä kaukoliikenteen junatarjontaan. Nykyisin tarjonta on arkisin 17 lähtöä päivässä molempiin suuntiin ja tiedossa ei ole erityisiä tarpeita lisätä tarjontaa. Aamuliikenteessä Helsingistä Turkuun on pitkähkö vuoroväli, johon saattaa tulevaisuudessa tulla yksi lisävuoro. Lisävuoro sovitettaisiin todennäköisesti VALI-aikataulurakenteen mukaisesti kulkemaan tunnin vuorovälillä seuraavaan junaan eli se ei vaikuta suunniteltuihin paikallisjunien aikatauluihin Turun seudulla. Keskimääräinen junakuormituskaan ei perustele tarjonnan lisäämistä. Ennustetilanteessakin matkustajia on keskimäärin noin 110 junavuoroa kohden ja nykyiset junakokoonpanot sallivat 3 4 kertaa suuremman matkustajamäärän. Tyypillisten rantaradalla nykyisin kulkevien kaukojunakokoonpanojen matkustajakapasiteetit ovat: Sm3 (Pendolino) 309 paikkaa. IC 2 (4 vaunua) n. 400 paikkaa Pikajuna (5 vaunua) n. 350 paikkaa Juhlapyhien ja muiden ruuhkahuippujen aikana kaukojuniin voidaan lisätä matkustajapaikkoja vaunumäärää lisäämällä. 2.2 Turku Loimaa Nykyinen kaukojunaliikenteen matkustajamäärä Turku Loimaa -rataosuudella kaukoliikenteen matkustajamäärä oli vuonna 2006 Suomen Rautatietilaston mukaan matkustajaa/vuosi eli noin 1700 matkustajaa/päivä. Matkustajamäärä on pudonnut kahden viime vuoden aikana noin 6 %, sillä vuonna 2004 matkustajamääräksi ilmoitettiin matkustajaa/vuosi. Matkustajamäärän väheneminen on todennäköisesti aiheutunut rataosalla tehdyistä ratatöistä ja niihin liittyneistä liikennöinnin häiriöistä ja lienee siksi vain tilapäistä. Keskimääräinen matkustajamäärä junaa kohden on noin 100 matkustajaa. Turun asemalta tehdään Toijalan suuntaan noin matkaa vuodessa. Loimaan aseman matkustajamäärä oli vuonna 2006 noin matkustajaa. Asemien matkustajamäärien perusteella voidaan arvioida, että Turku Loimaa -välillä tehtäneen nykyisin noin 50 edestakaista junamatkaa päivässä kaukojunilla. Samoin kuin Salon suunnalla varsinaisten paikallismatkustajien tarkkaa määrää on vaikea arvioida, koska suuri osa Loimaa Turku -välin matkustajista vaihtaa junaa Turussa. Kaukojunaliikenteen ennuste Valtakunnallisessa kaukoliikenteen ennusteessa on arvioitu, että Turku Loimaa - rataosuuden matkustajamäärä kasvaa vuoteen 2025 mennessä perusennusteen mukaan matkustajaan ja tavoitetilavaihtoehdossa matkustajaan/vuosi. Ennusteissa on oletettu, että kaukojunien tarjonta pysyy nykyisellä tasolla eli yhdeksässä junassa/suunta. Samoin tässä tarkastelussa on oletettu, että kaukojunien tarjonta ei kasva.

65 Varsinais-Suomen paikallisjunaliikenne, Ratatekninen ja liikenteellinen selvitys, liite TAVARALIIKENTEEN KEHITYS JA ENNUSTEET Tarkasteltavilla ratasuunnilla on merkittävästi tavaraliikennettä Turku Loimaa välillä sekä Turku Uusikaupunki radalla. Turku Salo välillä tavaraliikennettä on suhteellisen vähän. Nykyiset tavaraliikenteen kuljetusvirrat rataosittain ja niiden kehitys vuodesta 2001 vuoteen 2006 on esitetty oheisessa taulukossa. Taulukko 1 Tavaraliikenteen kuljetusvirrat tarkasteltavilla ratasuunnilla vuosina 2001 ja 2006 (nettotonneja/vuosi) Rataosuus Kuljetusvirrat nettotonneja/vuosi 2001 Kuljetusvirrat nettotonneja/vuosi 2006 Muutos > 2006 Turku - Salo % Turku - Loimaa % Turku - Raisio % Raisio - Uusikaupunki % Tavaraliikenteen tulevaa kehitystä on arvioitu valtakunnallisen vuodelle 2025 laaditun tavaraliikenne-ennusteen perusteella. Valtakunnallinen ennuste perustuu yllämainittuihin vuoden 2001 virtoihin. Ennuste on jo osittain vanhentunut ja sen päivitys onkin jo käynnistynyt. Taulukko 2 Ennusteet tavaraliikenteen kuljetusvirtojen kehittymisestä tarkasteltavilla ratasuunnilla vuosiin 2010 ja 2025 mennessä Rataosuus Kuljetusvirrat nettotonneja/vuosi ennuste 2010 Kuljetusvirrat nettotonneja/vuosi ennuste 2025 Muutos vuoteen > 2010 Muutos > 2025 Turku - Salo % 20 % Turku - Loimaa % 28 % Turku - Raisio % 57 % Raisio -Uusikaupunki % 12 % Turku Salo Turku Salo välillä kuljetetaan tavarajunilla noin nettotonnia vuodessa. Kuljetukset ovat pääasiassa raakapuuta. Kuljetusmäärät ovat keskimäärin alle 400 tonnia päivässä eli kuljetuksiin riittää muutama tavarajuna viikossa. Rataosalla ei kulje nykyisin aikataulunmukaisia päivittäisiä tavarajunia. Paikallisjunaliikenteen tarkasteluissa on oletettu, että Turku Salo osuuden tavaraliikenne voidaan hoitaa pääosin yöaikaan, joten se ei vaikuta paikallisjunien aikatauluihin. Tavaraliikenteen tulevaan kehitykseen Turku Salo välillä voivat vaikuttaa kaksi merkittävää tekijää. Suunnitteilla on ollut Hyvinkää Karjaa rataosuuden sähköistys. Jos tämä toteutuu, voi se lisätä tavarakuljetuksia Turku Salo Karjaa Hyvinkää reitille, millä pyritään keventämään ruuhkautuvan Turku Toijala Tampere reitin kuormitusta. Toinen rataosan tavaraliikennettä mahdollisesti lisäävä tekijä on lisääntynyt raakapuun kuljettaminen junilla Varsinais-Suomesta Kaakkois-Suomen teollisuuslaitoksille. Näihin muutoksiin ei ole vielä voitu

66 6 Varsinais-Suomen paikallisjunaliikenne, Ratatekninen ja liikenteellinen selvitys, liite 6 varautua paikallisjunien aikataulusuunnittelussa, koska tavarajunien määrästä ja liikennöinnistä ei ole tarkempia suunnitelmia. Turku Loimaa Turku Loimaa välillä kuljetetaan nykyisin tavaraa noin 1,5 miljoonaa nettotonnia vuodessa eli keskimäärin noin 4300 tonnia päivässä. Kuljetusmäärät ovat pysyneet viime vuosina samalla tasolla. Rataosan kautta kuljetetaan muun muassa ammoniakkia ja muita raaka-aineita Kemiran Uudenkaupungin lannoitetehtaalle. Rataosuudella kulkee arkisin viikonpäivästä riippuen 4 5 aikataulun mukaista tavarajunaa suuntaansa ja lisäksi viikonloppuisin 2 3 junaa päivässä. Turun suunnan junista kolme kulkee yöaikaan, jolloin paikallisjunat eivät liikennöisi, mutta Toijalan suunnan junista vain yksi kulkee yöllä. Paikallisjunaliikenteen aikatauluissa on siis otettava huomioon yhdeksän kaukojunan lisäksi ainakin neljä päiväsaikaan kulkevaa aikataulunmukaista Turku Toijala tavarajunaa. Turku Loimaa radan tavarakuljetusten ennustetaan kasvavan noin kahteen miljoonaan tonniin vuodessa eli yli 20 % nykyisestä. Rataosalla kulkevat tavarajunat ovat jo nyt suhteellisen pitkiä, joten kasvun voi arvioida edellyttävän kenties yhden tavarajunaparin lisäystä päivittäiseen liikenteeseen. Turku - Uusikaupunki Turku Uusikaupunki radalla kuljetetaan tavaraa noin 0,7 miljoonaa tonnia vuodessa eli noin 2300 tonnia päivässä. Lisäksi Turku Raisio osuudella kulkee noin 0,1 miljoonaa tonnia vuodessa. Kuljetusmäärät ovat kasvaneet vuodesta 2001 noin 20 %. Uudenkaupungin radalla kulkee arkisin viikonpäivästä riippuen 2 3 aikataulun mukaista tavarajuna suuntaansa ja lauantaisin kaksi junaa päivässä. Lisäksi Raisioon asti ajetaan arkipäivisin yksi aikataulun mukainen tavarajunapari päivässä. Yhtä Turku Uusikaupunki junaa lukuun ottamatta kaikki aikataulunmukaiset tavarajunat liikennöivät päiväsaikaan ja ne on otettava huomioon paikallisliikenteen aikatauluissa. Tavarajunien aikataulut ovat kytkennässä teollisuuslaitosten prosesseihin esimerkiksi Siilinjärvellä ja Uudessakaupungissa ja päärataverkon muun liikenteen aikatauluihin siten, että niitä ei käytännössä voi muuttaa merkittävästi. Vuonna 2002 laaditussa valtakunnallisessa ennusteessa arvioitiin Turku Uusikaupunki radan tavarakuljetusten kasvavan erityisesti Turku Raisio osuudella, mutta Raisio Uusikaupunki osuudella kasvu oletettiin vähäiseksi. Vuoden 2025 kuljetusmääräksi arvioitiin tonnia. Käytännössä kuljetusmäärät ovat kuitenkin ylittäneet jo nyt tämän ennusteen, sillä vuonna 2006 radalla kuljetettiin tonnia. VR Cargon näkemyksen mukaan kuljetusmäärät voivat kasvaa edelleen esimerkiksi Uudenkaupungin sataman osalta. Koska tavaraliikenteen kehityksestä ei ole käytettävissä tämän tarkempaa ajantasaista ennustetta, on paikallisjunien aikataulusuunnittelussa oletettu, että tavarajunien määräradalla pysyy nykyisellä tasolla eli aikatauluissa varaudutaan kolmeen aikataulunmukaiseen tavarajunapariin päivässä Raisio Uusikaupunki osuudella. Nykyliikenteeseen on vielä saatavissa lisäkapasiteettia ajamalla nykyinen kolme kertaa viikossa kulkeva aamupäivän juna joka päivä.

67 Varsinais-Suomen paikallisjunaliikenne, Ratatekninen ja liikenteellinen selvitys, liite PAIKALLISLIIKENTEEN ENNUSTEIDEN LÄHTÖKOHDAT Kaikille ratasuunnille on tehty vuosina laadittujen selvitysten yhteydessä paikallisjunaliikenteen matkustajaennusteet, joten tässä yhteydessä ei ole tehty uusia ennusteita. Aiempia ennusteita on ainoastaan tarkennettu siltä osin, kun ennusteen lähtökohdat ovat muuttuneet. Esimerkiksi arviot ratojen ja niiden asemien vaikutusalueen väestömääristä on tarkistettu tässä tarkastelussa käytetyn asemaverkoston mukaisiksi. Ennustemenetelmä Mahdollisesti käynnistettävän paikallisjunaliikenteen matkustajamääriä on arvioitu aiemmissa ennusteissa sekä tässä selvityksessä seuraavia mitoituslukuja käyttäen: - asemien vaikutusalueen asukasmäärä - matkatuotos eli suhdeluku, joka kuvaa kuinka paljon junamatkoja rautatieasemalta tehdään arkipäivisin suhteessa aseman vaikutusalueen asukasmäärään - asuin-työpaikka tiedoista saatu arvio työssäkäynnistä eri ratasuunnilta Turun kaupunkiseudulle tai päinvastoin Seuraavassa kuvataan lyhyesti, kuinka nämä mitoitusluvut on määritelty. Asemien vaikutusalueet ja niiden asukasmäärät Taajama-alueella asemien vaikutusalueen laajuudeksi on määritelty pääsääntöisesti alue, joka ulottuu yhden kilometrin säteelle asemasta linnuntietä mitaten. Käytännössä tämä tarkoittaa asutusta, joka sijoittuu alle 1,3 1,5 km etäisyydelle asemasta, kun etäisyys mitataan tie- ja katuverkkoa pitkin. Lähiliikenteen radoilla asemien väli on yleensä taajama-alueella vähintään noin kaksi kilometriä, jolloin kilometrin säde kuvaa hyvin kunkin yksittäisen aseman vaikutusaluetta. Tällä etäisyydellä liityntämatkat asemalle tehdään pääsääntöisesti jalan ja polkupyörällä. Pienissä taajamissa ja maaseutuolosuhteissa, missä asemat ovat harvemmassa, vaikutusalueeksi on laskettu kolmen kilometrin, paikoin viiden kilometrin säde asemalta. Tällöin liityntämatkat oletetaan tehtävän pääosin henkilöautolla. Useissa tapauksissa vaikutusalueeksi tulee tällöin laskettua koko asemataajama ja vaikutusalue voi kattaa valtaosan koko kunnan väestöstä. Asemien vaikutusalueiden nykyiset asukasmäärät selvitettiin kuntakohtaisesti huoneisto- ja kiinteistörekisterin perusteella 0,5 km, 1 km, 3 km ja 5 km säteellä asemista. Asukasmäärän tulevaa kehitystä radanvarsikunnissa on arvioitu Tilastokeskuksen äskettäin päivittämien vuosien 2025 ja 2040 väestöennusteiden perusteella. Turun kaupungin alueella on maankäytön kehitystä arvioitu myös vireillä olevien kaavoitushankkeiden perusteella. Matkatuotos Valtakunnallisten henkilöliikennetutkimusten pohjalta on arvioitu niin sanottua joukkoliikennematkojen matkatuotosta eli suhdelukua, joka kuvaa kuinka paljon joukkoliikennematkoja tehdään keskimäärin asukasta kohden eri olosuhteissa. Matkalla tarkoitetaan tässä yhdensuuntaista matkaa eli esimerkiksi päivittäinen työmatka tarkoittaa kahta matkaa.

68 8 Varsinais-Suomen paikallisjunaliikenne, Ratatekninen ja liikenteellinen selvitys, liite 6 Henkilöliikennetutkimuksissa on todettu, että joukkoliikennematkoja tehdään keskimäärin maaseudulla ja pienissä kaupunkitaajamissa noin 0,03 0,07 matkaa vuorokaudessa asukasta kohden. Turun kaupunkiseuduilla ihmiset tekevät keskimäärin päivittäin noin 2,3 ns. kotiperäistä matkaa, joista joukkoliikenteen osuus on 7 % eli joukkoliikennematkojen tuotos on noin 0,15 0,20 matkaa/asukas, kun otetaan huomioon myös ei-kotiperäiset matkat. Aiemmissa Varsinais-Suomen paikallisjunaliikenteen matkustajaennusteissa on käytetty matkatuotoksena varovaisissa perusennusteissa 0,01-0,03 junamatkaa/asukas/vrk ja arvioitu, että matkatuotos voi kasvaa ajan mittaan tasolle 0,10 0,20 matkaa/asukas/vrk. Vertailukohdaksi on arvioitu pääkaupunkiseudun lähiliikenteen matkustajalaskentojen perusteella, kuinka paljon erityyppisiltä asemilta tehdään nykyisin junamatkoja suhteessa aseman vaikutusalueen asukasmäärään. Tämä ns. asemakohtainen matkatuotos vaihtelee alueittain suuresti. Matkatuotokseen vaikuttavat muun muassa seuraavat tekijät: - maankäytön tiheys ja luonne (kaupunkitaajama / maaseutumainen) - paikkakunnan työmatkavirtojen suuntautuminen - aseman junatarjonta (mittarina on käytetty junavuorojen määrää tunnissa ruuhkaaikana) - liityntäyhteydet asemalle (bussiyhteydet, liityntäpysäköintimahdollisuudet) - junankäytön perinne paikkakunnalla Seuraavassa taulukossa on esitetty tyypillisiä asemakohtaisia matkatuotoslukuja pääkaupunkiseudun lähiliikenteen asemilla erityyppisen maankäytön ja junatarjonnan tilanteissa: Taulukko 3 Esimerkkejä pääkaupunkiseudun lähiliikenteessä lasketuista junamatkojen määristä aseman vaikutusalueen asukasta kohden eri olosuhteissa Maankäyttö ja junatarjonta Junamatkojaja/asukas/arkivrk Esimerkkiasemia: 1) Maaseutu/pieni taajama, tarjonta 0,10-0,20 Rantaradalla Mankki ja Tolsa 1 juna tunnissa Maaseutu/pieni taajama, 2 0,20-0,45 Pääradalla Kyrölä, Purola 3 junaa tunnissa Rantaradalla Jorvas Osin pientalovaltainen taajama-asutus, 0,25-0,55 Pääradalla Hiekkaharju, Rekola, Savio 4 6 junaa tun- nissa Taajama/kunta-/aluekeskus, 0,10 0,20 Karjaa, Siuntio tarjonta 1 juna tunnissa Taajama/aluekeskus, 2 junaa 0,55 0,75 Pääradalla Jokela tunnissa Rantaradalla Masala Kaupunki-/aluekeskus, 3 5 junaa tunnissa 0,50 1,00 Pääradalla Järvenpää, Hyvinkää, Riihimäki Rantaradalla Kirkkonummi, Espoo Kaupunki-/aluekeskus, kaupunkirataliikenne 0,60 1,00 Pääradalla Korso, Kerava 6 junaa Vantaankosken radalla Myyrmäki, tunnissa Martinlaakso 1) Taajamissa vaikutusalueena on käytetty 1 km sädettä, maaseudulla 3 km

69 Varsinais-Suomen paikallisjunaliikenne, Ratatekninen ja liikenteellinen selvitys, liite 6 9 Suurimmat matkatuotokset (0,7 1,0 matkaa/asukas/arkivrk) ovat lähiliikenneasemilla, joille on tyypillistä hyvä junatarjonta, hyvät syöttöliikenneyhteydet, vaihtomahdollisuus junasta toiseen sekä pitkät perinteet lähijunien käytössä (esimerkiksi Kirkkonummi, Espoo, Kauklahti, Myyrmäki, Kerava ja Järvenpää) Kuntien väliset työmatkat Asuin-työpaikkatiedoista on selvitetty suurimmat kuntien väliset työmatkavirrat eri ratasuuntien kunnista Turun kaupunkiseudulle. Turun kaupunkiseuduksi on tässä yhteydessä laskettu tarkasteltavan ratasuunnan mukaan Turun kaupungin lisäksi Raisio ja/tai Kaarina, koska rata ja asemat palvelevat myös näihin kuntiin suuntautuvia työmatkoja. Pääkaupunkiseudun lähijunaliikenteen matkustajatietojen perusteella voi arvoida, että noin puolet paikallisjunaliikenteessä tehtävistä matkoista on työmatkoja. Toinen puoli matkoista koostuu koulu- ja opiskelumatkoista, asiointimatkoista, vapaa-ajan matkoista, liityntämatkoista pitkämatkaiseen kaukoliikenteeseen jne. Kuntien asukasmäärien ja kuntien välisten työmatkavirtojen tulisi olla suhteellisen suuria, jotta niistä syntyisi junaliikennettä ajatellen riittävän suuri peruskuormitus. Pienten matkustajavirtojen palvelut on taloudellisempi järjestää bussiliikenteenä. Toinen edellytys on, että työmatkalaisista riittävän suuri osuus valitsee kulkutavaksi joukkoliikenteen, mihin taas vaikuttavat erityisesti joukkoliikenteen yhteydet ja vuorotarjonta, matka-aika verrattuna henkilöautoon sekä matkustuskustannukset.. Työmatkojen merkitystä paikallisjunien käytössä kuvaa seuraavassa luvussa esitettävä laskelma, jossa esimerkkinä on käytetty Paimion ja Turun välistä työssäkäyntiä. Asemakohtaisen matkustajamäärän arviointi (esimerkkinä Paimio) Aiemmassa Turku Salo paikallisliikenteen selvityksen ennusteessa matkustajamäärät arvioitiin käyttämällä asemien vaikutusalueelle kaksiportaista matkatuotoskerrointa. Niin sanotussa perusennusteessa alle kilometrin säteellä asuville tuotoskertoimeksi arvioitiin hyvin varovaisesti vain 0,03 junamatkaa/asukas ja 1 3 kilometrin säteellä asuville 0,01 matkaa/asukas. Merkittävillä työpaikka-alueilla tuotoskerroin oletettiin kaksinkertaiseksi. Ennusteen perusteluissa todettiinkin, että matkatuotoskertoimet ovat varsin pieniä verrattuna esimerkiksi pääkaupunkiseudun lähiliikenteen asemiin ja on todennäköistä, että matkustajamäärät voivat nousta merkittävästi suuremmiksi ajan myötä, kun alueelle syntyy junamatkustamisen perinnettä ja maankäyttö muotoutuu raideliikennettä paremmin tukevaksi. Esimerkiksi Paimion aseman kohdalla matkatuotoskertoimet antavat matkustajamääräksi 100 matkustajaa päivässä seuraavasti: - alle kilometrin säteellä asemasta on 1275 asukasta eli 0,03 x 1272 = 38 matkaa km säteellä on 6120 asukasta eli 0,01x6210 = 62 matkaa Tätä arviota voidaan verrata Paimion ja Turun välisen työssäkäynnin perusteella arvioituun matkustajamäärään seuraavalla laskelmalla (luvut perustuvat viime vuosien tilastoihin, mutta niitä on selkeyden vuoksi pyöristetty hieman):

70 10 Varsinais-Suomen paikallisjunaliikenne, Ratatekninen ja liikenteellinen selvitys, liite 6 - Paimiossa on noin asukasta, joista työllisiä on noin Paimion pendelöintiaste on 48 % eli työllisistä noin henkilöä käy töissä kotikunnan ulkopuolella. Kotikunnan ulkopuolella työssäkäyvistä noin 1000 henkilön työpaikka on Turussa. - Aivan kaikki eivät tee työmatkoja jokaisena arkipäivänä vuorotyön, lomien, etätyön ym. syiden takia. Voidaan olettaa, että Paimion ja Turun välillä tehdään arkipäivisin noin 800 edestakaista työmatkaa eli yhdensuuntaista matkaa. - Turun seudulla joukkoliikenteen osuudeksi työmatkoista voidaan arvioida noin 10 % eli Paimion ja Turun välillä tehtäneen nykyisin noin 160 työhön liittyvää yhdensuuntaista joukkoliikennematkaa päivässä. Joukkoliikenteen osuus saattaa olla vielä pienempikin. - Paimion ja Turun välillä on suhteellisen hyvä bussiliikenteen tarjonta. Bussiyhteys palvelee osin eri alueita kuin junayhteys eli kenties % työmatkalaisista käyttäisi bussia junaliikenteen käynnistyttyäkin. - Jos oletetaan, että junayhteys nostaisi joukkoliikenteen yhteisen kulkumuoto-osuuden noin 15 %:iin, mutta huomattava osa joukkoliikennematkustajista käyttää bussia, voidaan arvioida, että junalla tehtäisiin noin 120 työhön liittyvää yhdensuuntaista matkaa päivässä. - Jos muita matkoja (opiskelu-, koulu-, asiointi- ym.) tehdään Turkuun sama määrä kuin työmatkoja, saadaan arvioksi Paimion ja Turun välisten junamatkojen määrästä noin 240 yhdensuuntaista matkaa päivässä. - Paimiosta käy Turun lisäksi töissä asukkaita muissa radanvarsikunnissa mm. Salossa noin 350 henkilöä ja Kaarinassa noin 170 henkilöä. Samoin oletuksin kuin edellä, voidaan laskea, että Paimion ja Salon välillä tehtäisiin noin 40 päivittäistä yhdensuuntaista junamatkaa. - Paimion ja Kaarinan välillä junamatkojen määrä jäisi vähäiseksi, koska Kaarinan aluetta palveleva asema sijoittuu Littoisiin suhteellisen kauas Kaarinan työpaikkaalueista. Laskelman mukaan Paimion aseman kautta kulkisi 280 matkustajaa päivässä. Yhden kilometrin säteellä asemasta on 1275 asukasta eli matkatuotokseksi saadaan 0,22 junamatkaa/asukas 1 km säteellä. Tätä Paimion aseman ennustelaskelmaa voidaan verrata nykyisistä asemista Rantaradalla esimerkiksi Siuntioon ja oikoradalla Haarajoen asemaan. Niissä taajaman asukasmäärä on samaa luokkaa eli yhden kilometrin säteellä on noin asukasta ja lisäksi muutama tuhat asukasta 1 3 kilometrin säteellä. Samoin etäisyys Helsingin seudun työpaikkoihin on sama noin 30 km kuin Paimiosta Turkuun ja myös junatarjonta on sama eli yksi taajamajuna tunnissa ruuhka-aikana. Siuntion asemalta tehtiin kevään 2007 matkustajalaskennan mukaan 310 junamatkaa päivässä ja samoin Haarajoen asemaa käytti samoin noin 320 matkustajaa päivässä. Matkatuotos on näillä asemilla noin 0,20 matkaa/asukas 1 km säteellä. Vertailussa on otettava huomioon, että pääkaupunkiseudulla junan käyttöä henkilöauton sijaan työmatkoilla perustelevat myös nopeus (autoliikenne ruuhkautunutta), pysäköintipaikkojen huono saatavuus ja kuntien subventioiden ansiosta edulliset matkalipun hinnat. Siksi voi olettaa, että Varsinais-Suomessa eivät matkustajamäärät todennäköisesti vastaa ainakaan alkuun pääkaupunkiseudun lähiliikenteen lukuja.

71 Varsinais-Suomen paikallisjunaliikenne, Ratatekninen ja liikenteellinen selvitys, liite 6 11 Kullekin ratasuunnalle ja asemalle on tehty vastaavat jäljempänä esiteltävät arviolaskelmat matkustajamääristä matkatuotoksen perusteella sekä erikseen arviot junalla Turkuun tehtävistä työmatkoista. Työmatka-arviot perustuvat seuraaviin tilastotietoihin työssäkäynnistä ja oletuksiin kulkutavoista: - Asemien vaikutusalueen väestömäärä on laskettu yhden ja kolmen kilometrin säteellä asemista, mutta lähellä Turun keskustaa on käytetty vain yhden kilometrin sädettä. - Työssäkäyvien osuus väestöstä on tilastojen mukaan kunnasta riippuen noin % ja laskelmissa on oletettu, että edestakaisen työmatkan tekee päivittäin.80 % työssäkäyvistä. - Oman asuinkunnan ulkopuolella työssä käyvien eli ns. pendelöijien osuus on % työssäkäyvistä. Lähellä Turkua pendelöivien osuus on tyypillisesti noin 70 % ja lähempänä paikallisjunaliikenteen reittien päätepisteitä suunnilleen 50 kilometrin etäisyydellä Turusta noin 20 %. - Joukkoliikenteen kulkumuoto-osuudeksi työmatkoilla on oletettu junaliikenteen käynnistyttyä maakunnallisilla työmatkoilla 15 % ja Turun seudun sisäisillä työmatkoilla 20 %. Osuus on oletettu hieman suuremmaksi, kuin Turun seudulla nykyisin, mutta ei niin suureksi, kuin esimerkiksi pääkaupunkiseudulla nykyisin. - Osa joukkoliikennematkoista tehdään jatkossakin busseilla. Junamatkojen osuudeksi maakunnallisista joukkoliikennematkoista on oletettu 70 % ja lyhyemmillä Turun seudun sisäisillä matkoilla junamatkojen osuudeksi on oletettu hyvien bussiyhteyksien takia vain 50 %.

72 12 Varsinais-Suomen paikallisjunaliikenne, Ratatekninen ja liikenteellinen selvitys, liite 6 5 TURKU - SALO -PAIKALLISLIIKENTEEN ENNUSTEET Matkustajamääräarvio aiemman ennusteen perusteella Selvityksessä Paikallisjunaliikenteen toteuttamisedellytykset rataosilla Turku-Loimaa ja Turku-Salo, 2007 esitettiin Turun Salo Ylhäisi rataosuudelle Turun, Kupittaan ja Salon lisäksi 12 uutta paikallisjunien pysähdyspaikkaa. Junatarjonnaksi esitettiin 19 junaparia päivässä. Selvityksessä ennustettiin tällä järjestelyllä paikallisliikenteen matkustajamääräksi noin matkustajaa päivässä ja matkustajaa vuodessa (yhdensuuntaisia matkoja). Ennuste perustui seuraaviin oletuksiin: - matkamäärät oli arvioitu nykyisen maankäytön ja asukasmäärien perusteella - asemien vaikutusalue määriteltiin pääsääntöisesti yhden kilometrin säteellä - Salossa, Hajalassa, Paimiossa ja Piikkiössä vaikutusalue määriteltiin myös kolmen kilometrin säteellä - Turku Kupittaa välillä, missä asemia on tiheässä, vaikutusalue määriteltiin vain puolen kilometrin säteellä. - asemien vaikutusalueella on yhteensä asukasta - asemien välittömällä vaikutusalueella alle kilometrin säteellä asuvat tekevät 0,03 junamatkaa/vrk ja 1 3 km säteellä asuvat 0,01 matkaa/vrk Tässä selvityksessä tehtiin vastaava matkustajalaskelma välille Turku Salo siten, että nykyisten Turun, Kupittaan ja Salon asemien lisäksi käytössä on vain viisi uutta asemaa. Valtaosa pois jätetyistä asemista sijaitsee harvaan asutulla maaseudulla, joten niiden poistaminen ei vähentänyt merkittävästi vaikutusalueiden asukasmäärää ja matkustajamäärää. Toisaalta oletettiin, että harvemman asemaverkon tapauksessa vaikutusalue voidaan määritellä myös Turun - Kupittaan alueella kilometrin säteellä asemasta. Näillä rajauksilla vaikutusalueen väestömäärä itse asiassa kasvaa hieman. Vaikutusalueen väestöksi muodostuu noin asukasta, mutta heistä suurempi osuus asuu kauempana asemista. Varovaiseksi perusennusteeksi heti paikallisjunaliikenteen käynnistymisvaiheeseen muodostuu samoilla tuotosluvuilla laskien 2300 matkustajaa päivässä ja matkustajaa vuodessa. Ennustetun väestönkasvun vaikutus matkustajamäärään Turku Salo rataosuuden vaikutusalueella on Tilastokeskuksen vuoden 2005 väestötietojen mukaan noin asukasta. Välittömäksi vaikutusalueeksi on tässä luettu radanvarsikunnat Turku, Kaarina, Piikkiö ja Paimio sekä Salon seudulta Salo ja Halikko sekä kahdeksan pienempää lähikuntaa, jotka suunnitteilla olevassa kuntaliitoksessa liittyisivät Salon kaupunkiin eli Muurla, Kisko, Kuusjoki, Pertteli, Kiikala, Suomusjärvi, Särkisalo ja Perniö. Tilastokeskuksen väestöennusteiden mukaan asukasmäärä kasvaisi näissä kunnissa vuoteen 2040 mennessä noin asukkaaseen eli 10 %. Asukasmäärä ja Tilastokeskuksen väestöennuste kunnittain on esitetty oheisessa taulukossa. Väestöennusteissa on eroja eri kuntien välillä, mutta yleisesti voi todeta, että Salon ja Halikon alueelle ennustetaan yleisesti noin 20 % kasvua ja eräisiin Salon naapurikuntiin hyvinkin voimakasta yli 35 % väestönkasvua. Tu-

73 Varsinais-Suomen paikallisjunaliikenne, Ratatekninen ja liikenteellinen selvitys, liite 6 13 run kaupungissa kasvuennuste on vain 4 %, mutta Turun lähikunnissa Kaarinassa ja Piikkiössä jopa % luokkaa.. Taulukko 4 Turku Salo rataosuuden vaikutusalueen kuntien asukasmäärät ja Tilastokeskuksen väestöennusteet vuodelle Väestöennusteessa on otettu huomioon suunnitteilla oleva Salon seudun laaja kuntaliitos. kunta asukasmäärä Tilastokeskuksen väestöennuste 2040 Muutos > 2040 Turun kaupunkiseutu % Turku % Kaarina % Piikkiö % Paimio % Salon seutu % Salo % Halikko % Muurla % Kisko % Kuusjoki % Pertteli % Kiikala % Suomusjärvi % Särkisalo % Perniö % Yhteensä % Jos lasketaan, että asemien vaikutusalueen asukasmäärä kasvaa vain kyseiseen kuntaan ennustetun keskimääräisen kasvuoletuksen mukaan, nostaa tämä päivittäisten matkojen määrän matkaan päivässä eli matkaan vuodessa. Voidaan kuitenkin olettaa, että maankäyttö tiivistyy uusien asemakaavojen myötä asemien ympäristössä ja asukasmäärä kasvaa näillä alueilla keskimääräistä nopeammin. Vuoden 2040 ennustetilanteessa myös joukkoliikenteen ja junan käyttö on todennäköisesti yleisempää, kun radan varteen on asettunut nimenomaan asukkaita, joiden asuinpaikan valintaan junayhteys on vaikuttanut. Matkatuotosluvut voivat tällöin nousta lähelle samaa tasoa, missä ne nyt ovat pääkaupunkiseudulla. Jos oletetaan, että matkatuotoskerroin nousee tasolle 0,15 junamatkaa kilometrin säteellä asuvaa asukasta kohden, kasvaa matkojen määrä matkaan päivässä eli matkaan vuodessa. Tämä vastaa lähijunien nykyistä käyttöä niillä pääkaupunkiseudun lähikuntien asemilla, joilla tarjontaa on vain yksi juna tunnissa Helsinkiin. Työssäkäyntiliikenne Turku Salo radan päivittäiseen henkilöliikenteeseen vaikuttaa ratkaisevasti se, kuinka paljon tehdään pitkiä työmatkoja Salon ja Turun seutujen välillä. Pendelöintiaste on useissa Turku Salo radanvarsikunnissa varsin korkea (noin 70 %) eli radan suunnassa tehdään paljon kuntien välisiä pitkiä työmatkoja. Työmatkavirrat suuntautuvat sekä Turun että Salon suuntiin.

74 14 Varsinais-Suomen paikallisjunaliikenne, Ratatekninen ja liikenteellinen selvitys, liite 6 Suurimpia ratakäytävän suuntaisia työssäkäyntivirtoja ovat nykyisin: - Salo+Halikko > Turku noin 600 työssäkävijää - Turku+Kaarina > Salo noin Paimio+Piikkiö -> Salo noin Kaarina > Turku noin Turku -> Kaarina noin Paimio > Turku noin Piikkiö > Turku noin Luvuissa ovat mukana vain suurimmat kuntien väliset virrat. Yksityiskohtaisemmat tiedot kuntien välisestä työssäkäynnistä on esitetty liitteen 3 taulukossa.. Voidaan odottaa, että paikallisjunaa käytettäisiin suhteellisesta eniten pitkillä työmatkoilla Turun seudun ja Salon seudun välillä. Seutujen välillä tekee työmatkoja nykyisin noin 2100 henkilöä. Toinen suuri käyttäjäryhmä olisivat todennäköisesti väliasemilta Paimiosta ja Piikkiöstä kulkevat työmatkalaiset. Näistä kunnista tekee työmatkoja Turun ja Salon seuduille noin 2700 henkilöä. Nykytilanteen tietojen perusteella voidaan tehdä arkipäivisin junalla Turkuun tehtävistä työmatkoista Turku Salo välillä taulukon 5 mukainen ennustelaskelma: Taulukko 5 Arviolaskelma junalla Turkuun tehtävistä työmatkoista Turku Salo rataosuudella Työmatka-arvio Turku - Salo rataosuuden asemilta asukkaita asemien vaikutusalueella pendelöintiaste Turun osuus pendelöinnistä päivittäisiä työmatkoja Turkuun Työmatkoista arvioidaan tehtävän junalla Salo % 31 % Halikko / keskusta % 13 % Halikko / Hajala % 13 % 25 3 Paimio % 43 % Piikkiö % 56 % Kaarina / Littoinen % 71 % Laskelma perustuu luvussa neljä esiteltyihin oletuksiin kulkutavoista. Asemien vaikutusalueen väestömäärä on laskettu 3 kilometrin säteellä asemista. Turun aseman ja Kupittaan aseman vaikutusalueita ei ole otettu tässä laskelmassa huomioon. Työmatkat muodostavat yleensä noin puolet tai enemmänkin lähijunien kuormituksesta, joten arvioitu työmatkaa vastaa hyvin edellä esitettyä perusennustetta junamatkasta päivässä. Huomattakoon, että tässä työmatka-arviossa eivät ole mukana työmatkat Turun seudulta Salon suuntaan eivätkä lyhyet työmatkat väliasemille (esimerkiksi Salo Paimio)

75 Varsinais-Suomen paikallisjunaliikenne, Ratatekninen ja liikenteellinen selvitys, liite 6 15 Junien kuormittuminen Junakuormitusta ja tarvittavaa laiturimitoitusta voi arvioida liikenne-ennusteiden perusteella seuraavasti: - Arvioitu matkustajamäärä perusennusteessa on noin matkustajaa vuodessa. - Arkisin matkustajamäärä on noin matkustajaa/päivä eli matkustajaa/suunta. - Aamuhuipputunnin kuormituksen vilkkaampaan suuntaan voidaan olettaa olevan vain noin 15 % koko päivän matkustajamäärästä, koska pendelöintiä on molempiin suuntiin (pääkaupunkiseudulla huipputunnin osuus voi olla yli 20 %:a). - Huipputuntien kuormitus on 170 matkustajaa tunnissa. Osa matkustajista saattaa käyttää aikataulusyistä myös paikallisjunien välissä kulkevia kaukojunia, mutta tämä riippuu paljon myös paikallisjunien lippujen hinnoittelusta. - Paikallisjunatarjonnaksi on suunniteltu yksi junavuoro tunnissa. Yhden Sm4- taajamajunayksikön kapasiteetti (190 istumapaikkaa) riittää täpärästi alkuvaiheessa, mutta laitureiden ym. mitoituksessa syytä varautua kahden yksikön juniin. Jos matkustajamäärä kasvaa tulevaisuudessa asukasmäärän kasvun ja lisääntyneen joukkoliikenteen käytön seurauksena maksimiennusteen mukaisesti, on mitoitusarvio seuraava: - Arvioitu matkustajamäärä pitkän aikavälin ennusteessa on noin matkustajaa vuodessa. - Arkisin matkustajamäärä on noin eli matkustajaa/suunta. - Aamuhuipputunnin osuus kuormituksesta vilkkaampaan suuntaan on noin 15 % eli noin 500 matkustajaa/tunti. - Ruuhka-ajan liikenteessä on varauduttava kolmen Sm4-taajamajunayksikön pituisiin juniin. Uudella hieman suuremmalla Sm5-kalustolla voi riittää kahden yksikön pituinen juna, jos hyväksytään, että pieni osa matkustajista voi joutua matkustamaan ilman istumapaikkaa. - Voidaan arvioida, että ruuhkahuippujen aikana osa matkustajista saattaa myös käyttää hieman nopeampaa kaukojunaa, mikä keventää paikallisjunien kuormitusta.

76 16 Varsinais-Suomen paikallisjunaliikenne, Ratatekninen ja liikenteellinen selvitys, liite 6 6 TURKU - LOIMAA -PAIKALLISLIIKENTEEN ENNUSTEET Matkustajamääräarvio aiemman ennusteen perusteella Selvityksessä Paikallisjunaliikenteen toteuttamisedellytykset rataosilla Turku-Loimaa ja Turku-Salo, 2007 esitettiin Turku Loimaa välille 11 uutta asemaa nykyisten Turun ja Loimaan asemien välille. Junatarjonnaksi esitettiin19 junaparia päivässä. Matkustajamääräksi arvioitiin 640 matkustajaa päivässä ja matkustajaa vuodessa (yhdensuuntaisia matkoja). Ennuste perustui samankaltaisiin lähtöoletuksiin kuin Turku Salo paikallisliikenteen ennuste. Asemien vaikutusalueen asukasmääräksi arvioitiin asukasta. Tässä selvityksessä tehtiin paikallisliikenteen matkustaja-arvio Turku Loimaa välille siten, että Turun ja Loimaan välillä on vain kuusi uutta asemaa. Pääosa pois jätetyistä asemista on Turun kaupunkiseudun reuna-alueella, missä nykyinen asutus ja maankäyttö eivät vielä ole kovin tiheää. Kun lisäksi oletettiin, että harvemmalla asemaverkolla kunkin aseman vaikutusalue voidaan määritellä vähintään kilometrin säteellä asemasta, ei vaikutusalueen asukasmäärä pienentynyt olennaisesti. Asemien vaikutusalueella on näin määriteltynä noin asukasta. Varovaiseksi perusennusteeksi paikallisjunaliikenteen käynnistymisvaiheessa muodostuu samoilla tuotosluvuilla laskien 650 matkustajaa päivässä ja matkustajaa vuodessa. Ennustetun väestönkasvun vaikutus matkustajamäärään Turku Loimaa radan välittömäksi vaikutusalueeksi on laskettu radanvarsikunnat: Loimaa, Mellilä, Aura, Lieto ja Turun radanvarsialue. Liedon kunnasta on vaikutusalueeksi laskettu vain Asemanseutu, koska Liedon kuntakeskuksen yhteydet Turun suuntaan painottuvat valtatiehen 10 ja sen autoliikenneyhteyksiin. Liedon Asemanseudulla asuu noin 12 prosenttia kunnan väestöstä. Tilastokeskuksen vuoden 2005 väestötietojen mukaan alueella on yhteensä noin asukasta. Tilastokeskuksen väestöennusteiden mukaan asukasmäärän on ennustettu kasvavan vuoteen 2040 mennessä noin asukkaaseen eli 12 %. Kasvuennusteissa on suuria alueellisia eroja. Turun lähistöllä Aurassa ja Liedossa ennustetaan asukasmäärän kasvavan voimakkaasti; Liedossa 24 % ja Aurassa 56 %. Loimaalla, Mellilässä ja Pöytyällä asukasmäärä pysyisi nykytasolla tai kasvu jää alle 10 %:iin. Taulukko 5 Turku Loimaa rataosuuden vaikutusalueen kuntien asukasmäärät ja Tilastokeskuksen väestöennusteet vuodelle kunta asukasmäärä Tilastokeskuksen väestöennuste 2040 Muutos > 2040 Loimaan radan vaikutusalue % Loimaa % Mellilä % Pöytyä % Aura % Liedon asemanseutu %

77 Varsinais-Suomen paikallisjunaliikenne, Ratatekninen ja liikenteellinen selvitys, liite 6 17 Liikenne-ennusteen lähtökohdaksi voidaan arvioida, että asemien vaikutusalueen asukasmäärä kasvaa kyseiseen kuntaan ennustetun keskimääräisen kasvuoletuksen mukaan. Turun asukasmäärä kasvaa Tilastokeskuksen ennusteen mukaan vain 4 %, mutta matkustajaennusteessa voidaan olettaa, että maankäyttö tiivistyy asemien ympäristössä ja kasvu on siellä voimakkaampaa. Koska mahdollista Maarian ja Kärsämäen asemien ympäristön maankäytön tehostamista ei ole vielä suunniteltu tarkemmin junaliikenteen käynnistymistä ajatellen, on ennusteessa oletettu ainoastaan, että asemien vaikutusalueen asukasmäärä kasvaa nykyisestä noin 30 %. Asemien ympäristössä olisi tuolloin asukasta kilometrin säteellä. Näillä kasvuoletuksilla nousee päivittäisten matkojen määrän 770 matkaan päivässä eli matkaan vuodessa. Jos lisäksi oletetaan, että matkatuotoskerroin nousee tasolle 0,15 junamatkaa kilometrin säteellä asuvaa asukasta kohden, kasvaa matkojen määrä matkaan päivässä eli matkaan vuodessa. Työssäkäyntiliikenne Pendelöintiasteet eivät ole Loimaan radan käytävässä kovin korkeita ja kun kuntien asukasmäärätkin ovat suhteellisen pieniä, ei radan suunnassa tehdä kovin suuria määriä pitkiä työmatkoja. Työmatkavirrat suuntautuvat voimakkaasti Turun suuntaan ja ne ovat luonnollisesti suurimpia lähellä Turkua sijaitsevista kunnista Pöytyältä, Aurasta ja Liedosta. Loimaalta käydään varsin vähän töissä oman kunnan ulkopuolella ja pendelöijiä on vain 21 % työssäkävijöistä. Turusta tehdään hyvin vähän työmatkoja Loimaan radan suuntaan. Pendelöintitietojen ja edellä esitettyjen asemien vaikutusalueiden asukasmäärätietojen perusteella voi arvioida, että suurimpia Turku Loimaa radan käytävässä tehtävien työmatkojen virtoja löytyy mm. seuraavien kuntien / seutujen välillä kun otetaan huomioon radan vaikutusalueella asuva osuus väestöstä (pendelöijät v. 2005): - Loimaa -> Turku n Pöytyä (Kyrö) -> Turku n Aura -> Turku n Liedon asemanseutu -> Turku n. 300 Nykytilanteen tietojen perusteella voidaan tehdä arkipäivisin junalla tehtävistä työmatkoista Turku Loimaa välillä taulukon 6 mukainen ennustelaskelma:

78 18 Varsinais-Suomen paikallisjunaliikenne, Ratatekninen ja liikenteellinen selvitys, liite 6 Taulukko 6 Arviolaskelma junalla tehtävistä työmatkoista Turku Loimaa rataosuudella Työmatka-arvio Turku - Loimaa rataosuuden asemilta asukkaita asemien vaikutusalueella pendelöintiaste Turun osuus pendelöinnistä päivittäisiä työmatkoja Turkuun Työmatkoista arvioidaan tehtävän junalla Loimaa % 23 % Mellilä % 14 % 35 4 Pöytyä % 39 % Aura % 56 % Liedon asemanseutu % 70 % Turun Maaria (3 km säde) % 70 % Turun Kärsämäki (1 km säde) % 100 % Laskelma perustuu samoihin oletuksiin, kuin edellä esitetty Salon suunnan työmatka-ennuste sillä poikkeuksella, että lähellä Turun keskustaa sijaitsevan Kärsämäen aseman vaikutusalueen väestömäärä on laskettu vain yhden kilometrin säteellä. Turun alueen asemien kohdalle merkitty pendelöintiaste tarkoittaa, että työmatkoista oletetaan 70 % suuntautuvan alueen ulkopuolelle ja niistä Maariassa 70 % Turun keskustan suuntaan. Työssäkäyntitietojen perusteella Turku Loimaa radan käytävässä tehtäisiin noin 470 yhdensuuntaista työmatkaa junalla. Tämä vastaisi noin kahta kolmannesta matkatuotoksiin perustuvan perusennusteen mukaisesta kokonaismatkamäärästä eli 650 matkasta / päivä. Työmatkojen osuuden voi olettaakin olevan tällä suunnalla varsin suuren. Junien kuormittuminen Ennusteen perusteella junakohtainen kuormitus ja tarvittava laiturimitoitus ovat arvioitu seuraavasti: - Arvioitu matkustajamäärä perusennusteessa liikenteen käynnistyessä on noin matkustajaa vuodessa, mutta mitoituksessa varaudutaan pitkän aikavälin maksimiennusteeseen, joka on noin matkustajaa vuodessa. - Arkisin matkustajamäärä noin 650 matkustajaa eli 325 matkustajaa/suunta (maksimiennuste 1300 matkustajaa/suunta). - Aamuhuipputunnin osuus kuormituksesta vilkkaampaan suuntaan voidaan olettaa olevan noin 20 %, koska pendelöinti suuntautuu pääasiassa vain Turun suuntaan. - Huipputuntien kuormitus on perusennusteessa noin 70 matkustajaa/h ja maksimiennusteessa noin 260 matkustajaa/h. Voidaan olettaa, että valtaosa matkustajista käyttää nimenomaan paikallisjunaa, eikä kaukojunia. Ero matka-ajassa ei ole merkittävä ja paikallisjunien liput hinnoitellaan todennäköisesti kaukojunia edullisemmiksi. - Paikallisjunatarjonnaksi on suunniteltu ruuhka-aikana yksi junavuoro tunnissa. Yhden Sm4-taajamajunayksikön tai vastaavan junan kapasiteetti (190 istumapaikkaa) riittää hyvin alkuvaiheessa vaikka vuorotarjonta olisi harvempikin ja ruuhkavuorojen osuus matkustajista olisi suurempi. Pitkällä aikavälillä on laitureiden ym. mitoituksessa syytä varautua kahden yksikön juniin ruuhkaliikenteessä.

79 Varsinais-Suomen paikallisjunaliikenne, Ratatekninen ja liikenteellinen selvitys, liite TURKU - UUSIKAUPUNKI -PAIKALLISLIIKENTEEN ENNUSTEET Matkustajamääräarvio aiemman ennusteen perusteella Uusikaupunki Turku henkilöliikenteen toteuttamisselvityksessä (Varsinais-Suomen liitto 2005) esitettiin Uudenkaupungin radan paikallisjunille Turun aseman lisäksi 10 asemaa ja tarjonnaksi 16 junavuoroa molempiin suuntiin. Selvityksessä esitettiin radalle useampia matkustajaennusteita: 1) Minimiennusteeksi arvioitiin noin matkustajaa vuodessa, joka kuvaa tilannetta heti liikenteen käynnistyttyä 2) Perusennuste kuvaa tilannetta, jossa asukkaat ovat jo oppineet käyttämään hyväksi uutta yhteyttä eli 2 4 vuoden kuluttua liikenteen alkamisesta. Perusennusteessa matkustajamääräksi arvioitiin noin matkustajaa päivässä eli matkustajaa vuodessa (yhdensuuntaisia matkoja). 3) Pääradan liikenteeseen perustuvissa pidemmän aikavälin ennusteissa matkustajamääräksi arvioitiin 0,6-1,7 miljoonaa matkustajaa vuodessa. Nämä ennusteet kuvaavat tilannetta tulevaisuudessa, kun maankäyttö on sopeutunut käyttämään hyväksi raideliikenneyhteyttä. Matkustajamääräarvio perustui seuraaviin oletuksiin: - Matkamäärät oli arvioitu nykyisen maankäytön ja vuoden 2003 asukasmäärien perusteella. - Asemien vaikutusalue määriteltiin maankäytön mukaan puolen kilometrin - viiden kilometrin säteellä. Asemien vaikutusalueella on yhteensä asukasta. - Minimiennusteessa matkatuotokseksi arvioitiin alle kilometrin säteellä asemista 0,025 ja kauempana asemista 0,005-0,01 matkaa/asukas/vrk. - Perusennusteessa matkatuotokseksi arvioitiin alle kilometrin säteellä asemista 0,03 0,05 ja kauempana 0,01 0,025 matkaa/asukas/vrk. - Pääradan liikenteeseen perustuvassa ennusteessa matkatuotokseksi arvioitiin alle kilometrin säteellä asemista Uudessakaupungissa 0,1 ja ratavarren pysäkeillä 0,2 matkaa/asukas/vrk. Kauempana matkatuotos pieneni asteittain etäisyyden kasvaessa. Tässä selvityksessä tarkennettiin ennusteen lähtökohtia siten, että radalle oletettiin toteutettavan vain seitsemän uutta asemaa. Toisaalta oletettiin, että harvemmalla asemaverkolla asemien vaikutusalueet voidaan määritellä laajemmiksi. Asemien varsinaisen vaikutusalueen väestöksi määriteltiin yleensä alle kilometrin säteellä asemilta asuvat. Harvaan asutuilla alueilla otettiin huomioon myös asutus 1 3 kilometrin säteellä asemilta, mutta matkatuotoskerroin oletettiin tällöin pienemmäksi. Uudenkaupungin nykyisen rautatieaseman vaikutusalue laskettiin vain kilometrin säteellä, koska muutoin vaikutusalue olisi päällekkäinen Kalarannan aseman kanssa. Voidaan kuitenkin olettaa, että käytännössä asemalle tehtäisiin paljon liityntämatkoja myös kauempaa henkilöautolla, koska liityntäpysäköintiin on asemalla paremmat mahdollisuudet kuin kaupungin keskustassa Kalarannan asemalla. Turun kaupungin alueella sijaitsevan Jyrkkälän aseman vaikutusalueen väestö laskettiin vain yhden kilometrin säteen perusteella, koska matka keskustaan on lyhyt (3 km) ja kauempana asemasta muut joukkoliikennevaihtoehdot tarjoavat sujuvamman yhteyden keskustaan.

80 20 Varsinais-Suomen paikallisjunaliikenne, Ratatekninen ja liikenteellinen selvitys, liite 6 Perusennusteeksi muodostuu vuoden 2005 asukasmäärän perusteella samoilla tuotosluvuilla laskien matkustajaa päivässä ja matkustajaa vuodessa. Ennustettu matkamäärä jakautuu eri rataosuuksille siten, että pitkiä maakunnallisia matkoja olisi noin 400 matkaa päivässä eli noin matkaa vuodessa. Lyhyempiä Turun kaupunkiseudun sisäisiä matkoja olisi noin 700 matkaa päivässä eli matkaa vuodessa. Viimemainitut matkat tarkoittavat lähinnä Nuorikkalan ja Jyrkkälän aseman matkustajia. Ennustetun väestönkasvun vaikutus matkustajamäärään Uudenkaupungin radan välittömäksi vaikutusalueeksi on laskettu radanvarsikunnat: Uusikaupunki, Vehmaa, Mynämäki, Masku ja Nousiainen. Raision kaupungin väestöstä on vaikutusalueeseen laskettu vain suunnitellun Nuorikkalaan sijoittuvan aseman ympäristössä kilometrin säteellä asemasta asuvat noin 4200 asukasta. Tilastokeskuksen vuoden 2005 väestötietojen mukaan alueella on yhteensä noin asukasta. Tilastokeskuksen väestöennusteiden mukaan asukasmäärän on ennustettu kasvavan vuoteen 2040 mennessä noin asukkaaseen eli kasvua on yhdeksän prosenttia. Asukasmäärän ennustetussa kehityksessä on kuitenkin suuria alueellisia eroja. Turun pienissä lähikunnissa, erityisesti Maskussa ja Nousiaisissa, ennustetaan asukasmäärän kasvavan voimakkaasti %:lla. Raisiossa kasvuksi on arvioitu 16 %. Mynämäelle ja Vehmaalle ennustetaan maltillista alle 10 % kasvua ja Uudessakaupungissa asukasmäärän ennustetaan pienenevän 11 %:a nykyisestä. Nykyiset asukasmäärät ja Tilastokeskuksen väestöennuste kunnittain on esitetty oheisessa taulukossa. Taulukko 6 Turku-Uusikaupunki radanvarsikuntien kuntien nykyiset asukasmäärät ja Tilastokeskuksen väestöennusteet vuodelle 2040 kunta asukasmäärä Tilastokeskuksen väestöennuste 2040 Muutos > 2040 Uudenkaupungin radan vaikutusalue % Uusikaupunki % Vehmaa % Mynämäki % Nousiainen % Masku % Raisio / Nuorikkalan aseman ympäristö % Ennustetun väestönkasvun perusteella päivittäisten matkojen määrä kasvaa perusennusteessa matkaan päivässä eli matkaan vuodessa. Pitkän aikavälin maksimiennusteena on tarkastelussa käytetty aiemmissa ennusteissa esitettyä matkustajaa vuodessa. Tämä kuvaa tilannetta, jossa maankäyttö ja asukkaiden junankäyttö vastaavat nykyistä tilannetta pääkaupunkisedun radanvarsialueilla. Työssäkäyntiliikenne Kuntakohtaisten pendelöintitietojen perusteella voi päätellä, että suurimpia Turku Uusikaupunki radan käytävässä tehtävien työmatkojen virtoja löytyy mm. seuraavien kuntien / seutujen välillä (pendelöijät v. 2005):

81 Varsinais-Suomen paikallisjunaliikenne, Ratatekninen ja liikenteellinen selvitys, liite Masku -> Turku ja Raisio n Mynämäki > Turku ja Raisio n Uusikaupunki -> Turku ja Raisio n Vehmaa -> Turku ja Raisio n Turku -> Masku, Mynämäki, Uusikaupunki n. 400 Työssäkäyntitietojen perusteella Turku Uusikaupunki radan käytävässä tekee pitkiä päivittäisiä työmatkoja noin henkilöä. Lukuun ei ole laskettu mukaan kaikkia Raision ja Turun välisiä työmatkoja, koska rata palvelee vain pientä osaa kunnan väestöstä. Nykytilanteen tietojen perusteella voidaan tehdä arkipäivisin junalla tehtävistä työmatkoista Turku Uusikaupunki välillä taulukon 7 mukainen ennustelaskelma: Taulukko 7 Arviolaskelma junalla tehtävistä työmatkoista Turku Uusikaupunki rataosuudella Uudenkaupungin radan asemien vaikutusalue Uusikaupunki / Kalaranta % 18 % Uusikaupunki / asema % 18 % 59 7 Vehmaa % 28 % Mynämäki % 48 % Masku % 60 % Raisio / Nuorikkalan aseman ympä % 73 % Turku / Jyrkkälä % 100 % Laskelma perustuu samoihin oletuksiin, kuin edellä esitetyt Salon ja Loimaan suunnan työmatka-ennusteet. Lähellä Turkua sijaitsevien Raision Nuorikkalan ja Turun Jyrkkälän asemien vaikutusalueen väestömäärä on laskettu vain yhden kilometrin säteellä. Samoin Uudenkaupungin aseman vaikutusalue on laskettu vain yhden kilometrin säteellä, koska Kalarannan asema on hyvin lähellä. Työssäkäyntitietojen perusteella Turku Uusikaupunki radan käytävässä tehtäisiin noin 560 yhdensuuntaista työmatkaa junalla. Tämä vastaisi noin puolta matkatuotoksiin perustuvan perusennusteen mukaisesta kokonaismatkamäärästä eli 1100 matkasta / päivä. Pitkiä maakunnallisia työmatkoja tehtäisiin nykytilanteessa suhteellisen vähän. Uusikaupunki Vehmaa - Mynämäki etäisyydeltä tehtäisiin näillä oletuksilla vain noin 80 yhdensuuntaista työmatkaa/päivä junalla. Jos junaliikenne käynnistyy, voivat laskelman lähtöoletukset kuitenkin muuttua esimerkiksi seuraavien tekijöiden osalta: - Työssäkäynti Uudestakaupungista Turun seudulle yleistyisi todennäköisesti, jos käytettävissä olisi nopea joukkoliikenneyhteys. Yhtenä junayhteyden perusteluna on esitetty, että työvoimapulasta kärsivät Turun seudun työnantajat voisivat tarjota työntekijöilleen asuntoja radanvarsikunnista esimerkiksi Uudestakaupungista. - Nopean junayhteyden ansiosta joukkoliikenteen kulkumuoto-osuus voi kasvaa selvästi suuremmaksi, kuin tässä oletettu 15 %. Tähän vaikuttaa myös junan matkalippujen hinnoittelu ja autoilun kustannusten kehitys.

82 22 Varsinais-Suomen paikallisjunaliikenne, Ratatekninen ja liikenteellinen selvitys, liite 6 - Asemien vaikutusalueen väestömääräksi muodostuu yhden - kolmen kilometrin säteelle rajaten Uudessakaupungissa ja Vehmaalla yhteensä noin asukasta. Rajauksen ulkopuolelle jää noin asukasta, jotka hekin voivat käyttää hyvin junaa, jos tekevät liityntämatkan asemalle autolla. Junien kuormittuminen Ennusteen perusteella junakohtainen kuormitus ja tarvittava laiturimitoitus on arvioitu seuraavasti: - Arvioitu matkustajamäärä perusennusteessa liikenteen käynnistyessä on noin matkustajaa vuodessa, mutta mitoituksessa varaudutaan pitkän aikavälin maksimiennusteeseen, joka on noin matkustajaa vuodessa. - Arkisin matkustajamäärä noin matkustajaa eli 550 matkustajaa/suunta (maksimiennuste matkustajaa/suunta). - Aamuhuipputunnin osuus kuormituksesta vilkkaampaan suuntaan voidaan olettaa olevan noin 20 %, koska pendelöinti suuntautuu voimakkaasti Turun suuntaan. - Huipputuntien kuormitus on perusennusteessa noin 110 matkustajaa/h ja maksimiennusteessa noin 560 matkustajaa/h. - Paikallisjunatarjonnaksi on suunniteltu yksi junavuoro tunnissa. Ruuhka-ajan kuormitus edellyttäisi varautumista kahden noin 70 paikkaisen kiskobussiyksikön juniin, vaikka muuna aikana riittänee yhden yksikön kapasiteetti. Liikenteen käynnistymisvaiheessa voi riittää yhdenkin yksikön kapasiteetti. Minimiennusteen mukainen kuormitus on noin matkustajaa/vuoro. - Jos vuorotarjonta on harvempi, voi ruuhkavuorojen matkustajamäärä hyvinkin nousta noin 25 % - 30 %:iin koko päivän matkustajamäärästä eli matkustajaan. Tällöin on kyseenalaista, riittääkö kahden kiskobussin kapasiteetti. Jos matkustajamäärä kasvaa näin suureksi, on järkevämpää hoitaa kuormitushuippu lisäämällä ruuhka-ajan vuorotarjontaa kuin kasvattamalla yhden vuoron junapituutta kolmeen kiskobussiin. - Maksimiennusteen tilanteessa liikenne olisi perusteltua hoitaa suuremmalla Sm5- taajamajunan tapaisella junalla. Sm5-junatyypistä (Flirt) on kehitteillä myös dieselkäyttöinen versio. Myös vuoroväli on tuolloin tarpeen tihentää puoleen tuntiin. Tällöin kahden yksikön junan kapasiteetti riittää myös maksimiennusteen mukaisessa tilanteessa.

83 Varsinais-Suomen paikallisjunaliikenne Liite 7 ratatekninen ja liikenteellinen selvitys (1/10) Yleisöaikataulut Tähän liitteeseen on koottu eri paikallisliikennesuunnille suositeltavien eri liikennöintivaihtoehtojen yleisöaikataulut seuraavasti. reitti liitteen sivut Turku-Salo S2 2-3 Turku-Loimaa vaihtoehto Turku- Uusikaupunki L1 4-5 L2 6 U1a 7 U1b 8 U3 9-10

84 Varsinais-Suomen paikallisjunaliikenne Liite 7 ratatekninen ja liikenteellinen selvitys (2/10) Turku-Salo paikallisliikenne, malli S2 km Yhteys Tampereelta 7:55 0 Turku 5:46 6:18 6:38 7:09 7:43 8:00 3 Kupittaa 5:52 6:25 6:44 7:16 7:49 8:05 9 Littoinen 6:30 7:21 17 Piikkiö 6:39 7:30 28 Paimio 6:47 7:38 51 Halikko 6:59 7:50 54 Salo 6:16 7:02 7:08 7:53 8:11 8:28 yhteys Helsinkiin 6:18 7:10 8:13 8:30 km Yhteys Tampereelta 8:50 10:55 0 Turku 8:35 8:55 9:36 10:02 10:36 11:00 3 Kupittaa 8:42 9:01 9:43 10:08 10:43 11:06 9 Littoinen 8:47 9:51 10:51 17 Piikkiö 8:56 10:00 11:00 28 Paimio 9:07 10:07 11:07 51 Halikko 9:19 10:19 11:19 54 Salo 9:22 9:30 10:22 10:30 11:22 11:30 yhteys Helsinkiin 9:32 10:32 11:32 km Yhteys Tampereelta 11:50 13:55 0 Turku 11:34 12:00 12:36 13:02 13:36 14:00 3 Kupittaa 11:41 12:06 12:43 13:08 13:43 14:06 9 Littoinen 11:49 12:51 13:51 17 Piikkiö 12:00 13:00 14:00 28 Paimio 12:07 13:07 14:07 51 Halikko 12:19 13:19 14:19 54 Salo 12:22 12:30 13:22 13:30 14:22 14:30 yhteys Helsinkiin 12:32 13:32 14:32 jatkuen samoin minuuttiluvuin klo km Yhteys Tampereelta 0 Turku 20:34 21:00 21:36 22:36 3 Kupittaa 20:41 21:06 21:43 22:43 9 Littoinen 20:49 21:51 22:51 17 Piikkiö 21:00 22:00 23:00 28 Paimio 21:07 22:07 23:07 51 Halikko 21:19 22:19 23:19 54 Salo 21:22 21:30 22:22 23:22 yhteys Helsinkiin 21:32

85 Varsinais-Suomen paikallisjunaliikenne Liite 7 ratatekninen ja liikenteellinen selvitys (3/10) Turku-Salo paikallisliikenne, malli S2 km Yhteys Helsingistä 7:10 8:55 0 Salo 6:16 7:12 7:18 8:33 8:57 9:37 3 Halikko 6:20 7:22 8:36 9:40 26 Paimio 6:32 7:37 8:48 9:52 37 Piikkiö 6:39 7:44 8:55 10:02 45 Littoinen 6:48 7:53 9:04 10:11 51 Kupittaa 6:53 7:37 7:58 9:10 9:20 10:16 54 Turku 6:59 7:42 8:04 9:16 9:25 10:22 Yhteys Tampereelle 7:05 km Yhteys Helsingistä 10:28 11:25 12:28 0 Salo 10:30 10:38 11:30 11:38 12:30 12:37 3 Halikko 10:41 11:41 12:40 26 Paimio 10:53 11:53 12:52 37 Piikkiö 11:00 12:00 13:02 45 Littoinen 11:09 12:09 13:11 51 Kupittaa 10:55 11:14 11:53 12:14 12:55 13:16 54 Turku 11:00 11:20 11:58 12:20 13:00 13:22 Yhteys Tampereelle 13:05 km Yhteys Helsingistä 13:28 14:26 15:28 0 Salo 13:30 13:38 14:30 14:38 15:30 15:37 3 Halikko 13:41 14:41 15:40 26 Paimio 13:53 14:53 15:52 37 Piikkiö 14:00 15:00 16:02 45 Littoinen 14:09 15:09 16:11 51 Kupittaa 13:55 14:14 14:53 15:14 15:55 16:16 54 Turku 14:00 14:20 14:58 15:20 16:00 16:22 Yhteys Tampereelle 15:05 16:05 jatkuen samoin minuuttiluvuin klo km Yhteys Helsingistä 22:25 23:28 0:31 0 Salo 22:30 22:38 23:30 0:33 3 Halikko 22:41 26 Paimio 22:53 37 Piikkiö 23:00 45 Littoinen 23:09 51 Kupittaa 22:53 23:14 23:55 0:58 54 Turku 22:58 23:20 0:00 1:03 Yhteys Tampereelle

86 Varsinais-Suomen paikallisjunaliikenne Liite 7 ratatekninen ja liikenteellinen selvitys (4/10) Turku-Loimaa paikallisliikenne, malli L1 Yhteys Helsingistä (kaukojuna) 13:00 Yhteys Uudestakaupungista (U3) 6:55 7:51 8:51 9:51 12:51 km Yhteys Salosta (S2) 0 Turku 7:05 8:10 9:05 10:05 10:16 13:05 3 Kärsämäki 8:14 10:19 13 Maaria 8:21 10:26 18 Lieto 8:25 10:30 31 Aura 8:38 10:43 42 Kyrö 8:45 10:50 54 Mellilä 8:53 10:58 66 Loimaa 7:44 8:59 9:44 10:44 11:04 13:44 Yhteys Helsingistä (kaukojuna) 14:58 16:00 16:00 18:00 18:58 Yhteys Uudestakaupungista (U3) 14:51 15:51 17:51 km Yhteys Salosta (S2) 0 Turku 14:21 15:05 16:05 16:16 18:05 19:15 3 Kärsämäki 14:24 16:19 19:18 13 Maaria 14:31 16:26 19:25 18 Lieto 14:35 16:30 19:29 31 Aura 14:44 16:43 19:42 42 Kyrö 14:51 16:50 19:49 54 Mellilä 14:59 16:58 19:57 66 Loimaa 15:05 15:44 16:44 17:04 18:44 20:03 Yhteys Helsingistä (kaukojuna) 20:00 21:00 22:00 22:58 Yhteys Uudestakaupungista (U3) 19:51 20:51 21:51 22:51 km Yhteys Salosta (S2) 0 Turku 20:05 21:05 22:15 23:03 3 Kärsämäki 22:18 23:06 13 Maaria 22:25 23:13 18 Lieto 22:29 23:17 31 Aura 22:42 23:25 42 Kyrö 22:49 23:32 54 Mellilä 22:57 23:40 66 Loimaa 20:44 21:47 23:03 23:46

87 Varsinais-Suomen paikallisjunaliikenne Liite 7 ratatekninen ja liikenteellinen selvitys (5/10) Turku-Loimaa paikallisliikenne, malli L1 km 0 Loimaa 6:53 7:09 7:44 8:13 9:11 10:13 11 Mellilä 7:00 7:51 9:18 24 Kyrö 7:08 7:59 9:31 35 Aura 7:15 8:06 9:38 48 Lieto 7:28 8:14 9:46 53 Maaria 7:32 8:21 9:50 63 Kärsämäki 7:39 8:28 9:57 66 Turku 7:42 7:55 8:31 8:50 10:00 10:55 Yhteys Helsinkiin (kaukojuna) 8:00 8:00 11:00 Yhteys Saloon (S2) 8:35 Yhteys Uuteenkaupunkiin (U3) 8:05 8:05 9:05 10:05 11:05 km 0 Loimaa 11:13 11:32 13:13 15:13 16:13 17:13 11 Mellilä 11:39 15:20 24 Kyrö 11:47 15:31 35 Aura 11:54 15:38 48 Lieto 12:07 15:47 53 Maaria 12:11 15:51 63 Kärsämäki 12:18 15:58 66 Turku 11:50 12:21 13:55 16:01 16:55 17:50 Yhteys Helsinkiin (kaukojuna) 12:00 14:00 18:00 Yhteys Saloon (paikallisjuna) 12:36 Yhteys Uuteenkaupunkiin (U3) 12:05 14:05 16:05 17:05 18:05 km 0 Loimaa 17:27 19:16 20:53 22:15 11 Mellilä 17:34 21:00 24 Kyrö 17:42 21:08 35 Aura 17:49 21:15 48 Lieto 18:02 21:28 53 Maaria 18:13 21:32 63 Kärsämäki 18:20 21:39 66 Turku 18:23 19:55 21:42 22:52 Yhteys Helsinkiin (kaukojuna) 20:02 Yhteys Saloon (paikallisjuna) 18:34 Yhteys Uuteenkaupunkiin (U3) 20:05 23:05

88 Varsinais-Suomen paikallisjunaliikenne Liite 7 ratatekninen ja liikenteellinen selvitys (6/10) Turku-Loimaa paikallisliikenne, malli L2 km 0 Loimaa 6:04 7:04 7:09 8:04 8:13 9:04 11 Mellilä 6:11 7:11 8:11 9:11 24 Kyrö 6:19 7:19 8:19 9:19 35 Aura 6:26 7:26 8:26 9:26 48 Lieto 6:38 7:38 8:38 9:38 53 Maaria 6:42 7:42 8:42 9:42 63 Kärsämäki 6:49 7:49 8:49 9:49 66 Turku 6:52 7:52 7:55 8:52 8:50 9:52 Yhteys Helsinkiin (kaukojuna) 8:00 8:00 8:55 11:00 Yhteys Saloon (S2) Yhteys Uuteenkaupunkiin (U3) 8:05 9:05 9:05 10:05 km 0 Loimaa 10:04 10:13 11:13 11:31 12:15 13:13 11 Mellilä 10:11 11:38 12:26 24 Kyrö 10:19 11:47 12:35 35 Aura 10:26 11:54 12:42 48 Lieto 10:38 12:06 12:50 53 Maaria 10:42 12:13 12:54 63 Kärsämäki 10:49 12:20 13:01 66 Turku 10:52 10:55 11:50 12:22 13:03 13:55 Yhteys Helsinkiin (kaukojuna) 11:00 11:00 12:00 14:00 Yhteys Saloon (S2) 12:34 Yhteys Uuteenkaupunkiin (U3) 11:05 11:05 12:05 13:05 14:05 km 0 Loimaa 14:04 15:04 16:13 16:25 17:13 17:34 11 Mellilä 14:11 15:11 16:36 17:42 24 Kyrö 14:19 15:19 16:45 17:50 35 Aura 14:26 15:26 16:52 18:00 48 Lieto 14:38 15:38 17:00 18:07 53 Maaria 14:42 15:42 17:04 18:14 63 Kärsämäki 14:49 15:49 17:11 18:21 66 Turku 14:52 15:52 16:55 17:13 17:50 18:23 Yhteys Helsinkiin (kaukojuna) 15:00 16:02 17:00 18:00 Yhteys Saloon (S2) 18:34 Yhteys Uuteenkaupunkiin (U3) 15:05 16:05 17:05 18:05 km 0 Loimaa 19:16 20:04 21:04 22:15 11 Mellilä 20:11 21:11 24 Kyrö 20:19 21:19 35 Aura 20:26 21:26 48 Lieto 20:38 21:38 53 Maaria 20:42 21:42 63 Kärsämäki 20:49 21:49 66 Turku 19:55 20:52 21:52 22:52 Yhteys Helsinkiin (kaukojuna) 20:02 21:00 Yhteys Saloon (S2) Yhteys Uuteenkaupunkiin (U3) 21:05 22:05 23:05

89 Varsinais-Suomen paikallisjunaliikenne Liite 7 ratatekninen ja liikenteellinen selvitys (7/10) Turku-Uusikaupunki paikallisliikenne, malli U1A km Yhteys Helsingistä 7:42 11:58 14:00 16:00 Yhteys Tampereelta 7:55 11:50 13:55 0 Turku 6:05 8:05 10:05 12:05 14:05 16:05 3 Jyrkkälä 6:08 8:08 10:08 12:08 14:08 16:08 6 Nuorikkala 6:12 8:12 10:12 12:12 14:12 16:12 17 Masku 6:19 8:19 10:19 12:19 14:19 16:19 29 Mynämäki 6:28 8:28 10:28 12:28 14:28 16:28 44 Vinkkilä 6:38 8:38 10:38 12:38 14:38 16:38 64 Uusikaupunki 6:51 8:51 10:51 12:51 14:51 16:51 65 Kalaranta 6:52 8:52 10:52 12:52 14:52 16:52 km Yhteys Helsingistä 18:00 20:00 22:58 Yhteys Tampereelta 17:50 19:55 22:52 0 Turku 18:05 20:05 23:05 3 Jyrkkälä 18:08 20:08 23:08 6 Nuorikkala 18:12 20:12 23:12 17 Masku 18:19 20:19 23:19 29 Mynämäki 18:28 20:28 23:28 44 Vinkkilä 18:38 20:38 23:38 64 Uusikaupunki 18:51 20:51 23:51 65 Kalaranta 18:52 20:52 23:52 km 0 Kalaranta 4:41 7:00 9:00 11:00 13:00 15:00 1 Uusikaupunki 4:44 7:02 9:02 11:02 13:02 15:02 21 Vinkkilä 4:59 7:15 9:15 11:15 13:15 15:15 36 Mynämäki 5:15 7:28 9:28 11:28 13:28 15:28 48 Masku 5:25 7:37 9:37 11:37 13:37 15:37 59 Raisio (Nuorikkala) 5:33 7:44 9:44 11:44 13:44 15:44 62 Jyrkkälä 5:37 7:48 9:48 11:48 13:48 15:48 65 Turku 5:40 7:51 9:51 11:51 13:51 15:51 Yhteys Helsinkiin 5:46 8:00 10:02 12:00 14:00 16:00 Yhteys Tampereelle 10:05 16:05 km 0 Kalaranta 17:00 19:00 21:00 1 Uusikaupunki 17:02 19:02 21:02 21 Vinkkilä 17:15 19:15 21:15 36 Mynämäki 17:28 19:28 21:28 48 Masku 17:37 19:37 21:37 59 Raisio (Nuorikkala) 17:44 19:44 21:44 62 Jyrkkälä 17:48 19:48 21:48 65 Turku 17:51 19:51 21:51 Yhteys Helsinkiin 18:00 20:02 Yhteys Tampereelle 18:05 20:05

90 Varsinais-Suomen paikallisjunaliikenne Liite 7 ratatekninen ja liikenteellinen selvitys (8/10) Turku-Uusikaupunki paikallisliikenne, malli U1B km Yhteys Helsingistä 9:25 13:00 17:00 18:58 21:00 Yhteys Tampereelta 16:55 0 Turku 6:05 9:40 13:05 17:05 19:05 21:05 3 Jyrkkälä 6:08 9:43 13:08 17:08 19:08 21:08 6 Nuorikkala 6:12 9:47 13:12 17:12 19:12 21:12 17 Masku 6:19 9:54 13:19 17:19 19:19 21:19 29 Mynämäki 6:28 10:03 13:28 17:28 19:28 21:28 44 Vinkkilä 6:38 10:13 13:38 17:38 19:38 21:38 64 Uusikaupunki 6:51 10:26 13:51 17:51 19:51 21:51 65 Kalaranta 6:52 10:27 13:52 17:52 19:52 21:52 km Yhteys Helsingistä 22:58 Yhteys Tampereelta 22:52 0 Turku 23:05 3 Jyrkkälä 23:08 6 Nuorikkala 23:12 17 Masku 23:19 29 Mynämäki 23:28 44 Vinkkilä 23:38 64 Uusikaupunki 23:51 65 Kalaranta 23:52 km 0 Kalaranta 5:07 7:07 10:40 14:07 18:07 20:07 1 Uusikaupunki 5:09 7:09 10:42 14:09 18:09 20:09 21 Vinkkilä 5:22 7:22 10:55 14:22 18:22 20:22 36 Mynämäki 5:32 7:32 11:05 14:32 18:32 20:32 48 Masku 5:41 7:41 11:14 14:41 18:41 20:41 59 Raisio (Nuorikkala) 5:48 7:48 11:21 14:48 18:48 20:48 62 Jyrkkälä 5:52 7:52 11:25 14:52 18:52 20:52 65 Turku 5:55 7:55 11:28 14:55 18:55 20:55 Yhteys Helsinkiin 8:00 15:00 19:00 21:00 Yhteys Tampereelle 15:05 km 0 Kalaranta 22:07 1 Uusikaupunki 22:09 21 Vinkkilä 22:22 36 Mynämäki 22:32 48 Masku 22:41 59 Raisio (Nuorikkala) 22:48 62 Jyrkkälä 22:52 65 Turku 22:55 Yhteys Helsinkiin Yhteys Tampereelle

91 Varsinais-Suomen paikallisjunaliikenne Liite 7 ratatekninen ja liikenteellinen selvitys (9/10) Turku-Uusikaupunki paikallisliikenne, malli U3 km Yhteys Helsingistä 7:42 11:00 Yhteys Tampereelta 7:55 8:50 10:55 0 Turku 6:05 7:05 8:05 9:05 10:05 11:05 3 Jyrkkälä 6:08 7:08 8:08 9:08 10:08 11:08 6 Nuorikkala 6:12 7:12 8:12 9:12 10:12 11:12 17 Masku 6:19 7:19 8:19 9:19 10:19 11:19 29 Mynämäki 6:28 7:28 8:28 9:28 10:28 11:28 44 Vinkkilä 6:38 7:38 8:38 9:38 10:38 11:38 64 Uusikaupunki 6:51 7:51 8:51 9:51 10:51 11:51 65 Kalaranta 6:52 7:52 8:52 9:52 10:52 11:52 km Yhteys Helsingistä 11:58 13:00 14:00 14:58 16:00 17:00 Yhteys Tampereelta 11:50 13:55 16:55 0 Turku 12:05 13:05 14:05 15:05 16:05 17:05 3 Jyrkkälä 12:08 13:08 14:08 15:08 16:08 17:08 6 Nuorikkala 12:12 13:12 14:12 15:12 16:12 17:12 17 Masku 12:19 13:19 14:19 15:19 16:19 17:19 29 Mynämäki 12:28 13:28 14:28 15:28 16:28 17:28 44 Vinkkilä 12:38 13:38 14:38 15:38 16:38 17:38 64 Uusikaupunki 12:51 13:51 14:51 15:51 16:51 17:51 65 Kalaranta 12:52 13:52 14:52 15:52 16:52 17:52 km Yhteys Helsingistä 18:00 18:58 20:00 21:00 22:00 22:58 Yhteys Tampereelta 17:50 19:55 22:52 0 Turku 18:05 19:05 20:05 21:05 22:05 23:05 3 Jyrkkälä 18:08 19:08 20:08 21:08 22:08 23:08 6 Nuorikkala 18:12 19:12 20:12 21:12 22:12 23:12 17 Masku 18:19 19:19 20:19 21:19 22:19 23:19 29 Mynämäki 18:28 19:28 20:28 21:28 22:28 23:28 44 Vinkkilä 18:38 19:38 20:38 21:38 22:38 23:38 64 Uusikaupunki 18:51 19:51 20:51 21:51 22:51 23:51 65 Kalaranta 18:52 19:52 20:52 21:52 22:52 23:52

92 Varsinais-Suomen paikallisjunaliikenne Liite 7 ratatekninen ja liikenteellinen selvitys (10/10) Turku-Uusikaupunki paikallisliikenne, malli U3 km 0 Kalaranta 4:41 6:00 7:00 8:00 9:00 10:00 1 Uusikaupunki 4:44 6:03 7:02 8:02 9:02 10:02 21 Vinkkilä 4:59 6:18 7:15 8:15 9:15 10:15 36 Mynämäki 5:15 6:30 7:28 8:28 9:28 10:28 48 Masku 5:25 6:40 7:37 8:37 9:37 10:37 59 Raisio (Nuorikkala) 5:33 6:48 7:44 8:44 9:44 10:44 62 Jyrkkälä 5:37 6:52 7:48 8:48 9:48 10:48 65 Turku 5:40 6:55 7:51 8:51 9:51 10:51 Yhteys Helsinkiin 5:46 8:00 8:55 10:02 11:00 Yhteys Tampereelle 7:05 9:05 10:05 km 0 Kalaranta 11:00 12:00 13:00 14:00 15:00 16:00 1 Uusikaupunki 11:02 12:02 13:02 14:02 15:02 16:02 21 Vinkkilä 11:15 12:15 13:15 14:15 15:15 16:15 36 Mynämäki 11:28 12:28 13:28 14:28 15:28 16:28 48 Masku 11:37 12:37 13:37 14:37 15:37 16:37 59 Raisio (Nuorikkala) 11:44 12:44 13:44 14:44 15:44 16:44 62 Jyrkkälä 11:48 12:48 13:48 14:48 15:48 16:48 65 Turku 11:51 12:51 13:51 14:51 15:51 16:51 Yhteys Helsinkiin 12:00 13:02 14:00 15:00 16:00 17:00 Yhteys Tampereelle 13:05 15:05 16:05 km 0 Kalaranta 17:00 18:00 19:00 20:00 21:00 22:00 1 Uusikaupunki 17:02 18:02 19:02 20:02 21:02 22:02 21 Vinkkilä 17:15 18:15 19:15 20:15 21:15 22:15 36 Mynämäki 17:28 18:28 19:28 20:28 21:28 22:28 48 Masku 17:37 18:37 19:37 20:37 21:37 22:37 59 Raisio (Nuorikkala) 17:44 18:44 19:44 20:44 21:44 22:44 62 Jyrkkälä 17:48 18:48 19:48 20:48 21:48 22:48 65 Turku 17:51 18:51 19:51 20:51 21:51 22:51 Yhteys Helsinkiin 18:00 19:00 20:02 21:00 Yhteys Tampereelle 18:05 20:05

93 Varsinais-Suomen paikallisjunaliikenne Liite 8 ratatekninen ja liikenteellinen selvitys (1/28) Graafiset aikataulut Tähän liitteeseen on koottu kaikkien tarkasteltujen paikallisliikennesuuntien eri liikennöintivaihtoehtojen graafiset aikataulut. Aikatauluissa on esitetty nykyinen junaliikenne seuraavasti: reitti Turku-Salo Turku-Loimaa vaihtoehto liitteen sivut nykyiset aikataulut nykyiset aikataulut S1 2-3 X X S2 4-6 X X Turku- Uusikaupunki henkilöliikenne säännöllinen tavaraliikenne nykyinen junamäärä, muutetut aikataulut S3 7 X X L X X L X X L X X U1a X U1b X U X U X Aikatauluissa on käytetty eri junatyypeille seuraavia värikoodeja: PENDOLINO IC-JUNA PIKAJUNA PAIKALLISJUNA TAVARAJUNA

94 Varsinais-Suomen paikallisjunaliikenne Liite 8 ratatekninen ja liikenteellinen selvitys (2/28)

95 Varsinais-Suomen paikallisjunaliikenne Liite 8 ratatekninen ja liikenteellinen selvitys (3/28)

96 Varsinais-Suomen paikallisjunaliikenne Liite 8 ratatekninen ja liikenteellinen selvitys (4/28)

97 Varsinais-Suomen paikallisjunaliikenne Liite 8 ratatekninen ja liikenteellinen selvitys (5/28)

98 Varsinais-Suomen paikallisjunaliikenne Liite 8 ratatekninen ja liikenteellinen selvitys (6/28)

99 Varsinais-Suomen paikallisjunaliikenne Liite 8 ratatekninen ja liikenteellinen selvitys (7/28)

100 Varsinais-Suomen paikallisjunaliikenne Liite 8 ratatekninen ja liikenteellinen selvitys (8/28)

101 Varsinais-Suomen paikallisjunaliikenne Liite 8 ratatekninen ja liikenteellinen selvitys (9/28)

102 Varsinais-Suomen paikallisjunaliikenne Liite 8 ratatekninen ja liikenteellinen selvitys (10/28)

103 Varsinais-Suomen paikallisjunaliikenne Liite 8 ratatekninen ja liikenteellinen selvitys (11/28)

104 Varsinais-Suomen paikallisjunaliikenne Liite 8 ratatekninen ja liikenteellinen selvitys (12/28)

105 Varsinais-Suomen paikallisjunaliikenne Liite 8 ratatekninen ja liikenteellinen selvitys (13/28)

106 Varsinais-Suomen paikallisjunaliikenne Liite 8 ratatekninen ja liikenteellinen selvitys (14/28)

107 Varsinais-Suomen paikallisjunaliikenne Liite 8 ratatekninen ja liikenteellinen selvitys (15/28)

108 Varsinais-Suomen paikallisjunaliikenne Liite 8 ratatekninen ja liikenteellinen selvitys (16/28)

109 Varsinais-Suomen paikallisjunaliikenne Liite 8 ratatekninen ja liikenteellinen selvitys (17/28)

110 Varsinais-Suomen paikallisjunaliikenne Liite 8 ratatekninen ja liikenteellinen selvitys (18/28)

111 Varsinais-Suomen paikallisjunaliikenne Liite 8 ratatekninen ja liikenteellinen selvitys (19/28)

112 Varsinais-Suomen paikallisjunaliikenne Liite 8 ratatekninen ja liikenteellinen selvitys (20/28)

VARSINAIS-SUOMEN PAIKALLISJUNALIIKENNE Ratatekninen ja liikenteellinen selvitys

VARSINAIS-SUOMEN PAIKALLISJUNALIIKENNE Ratatekninen ja liikenteellinen selvitys VARSINAIS-SUOMEN PAIKALLISJUNALIIKENNE Ratatekninen ja liikenteellinen selvitys TIIVISTELMÄ Ratahallintokeskus on yhteistyössä liikenne- ja viestintäministeriön sekä Varsinais-Suomen liiton kanssa laatinut

Lisätiedot

Päijät-Hämeen lähijunaliikenteen edellytykset

Päijät-Hämeen lähijunaliikenteen edellytykset Päijät-Hämeen lähijunaliikenteen edellytykset Liite 1: Asemakortit Sito Oy 9.9.2013 Lahti, Lahti käytössä (Lahti-Heinola-rataosa) Raiteita (joista sähköistetty) 5 (5) Matkustajapalvelut asemalla Odotustilat

Lisätiedot

Turku Uusikaupunki -radan henkilöliikenne

Turku Uusikaupunki -radan henkilöliikenne Turku Uusikaupunki -radan henkilöliikenne 8.2.2006 Antero Alku, DI Mikko Laaksonen, FM Alkutieto Oy Sivu 1 Nykytilanne Rataan tukeutuvaa maankäyttöä ei ole Maankäyttö suuntautunut pois radasta Kiinnostusta

Lisätiedot

V A R S I N A I S - S U O M E N

V A R S I N A I S - S U O M E N V A R S I N A I S - S U O M E N l i i k e n n e j ä r j e s t e l m ä - s u u n n i t e l m a Paikallisjunaliikenteen toteuttamisedellytykset rataosilla Turku Loimaa ja Turku Salo Sisältö Esipuhe... 5

Lisätiedot

RANTARADAN HELSINKI-TURKU Ratatekninen ja liikenteellinen selvitys

RANTARADAN HELSINKI-TURKU Ratatekninen ja liikenteellinen selvitys RANTARADAN HELSINKI-TURKU Ratatekninen ja liikenteellinen selvitys SITO OY 2008 Rantaradan Helsinki-Turku ratatekninen ja liikenteellinen selvitys 1 ALKUSANAT Vuonna 2006 julkaistiin liikenne- ja viestintäministeriön

Lisätiedot

KIVISTÖN KAUPUNKIKESKUS, LIIKENNE 9.10.2014

KIVISTÖN KAUPUNKIKESKUS, LIIKENNE 9.10.2014 KIVISTÖN KAUPUNKIKESKUS, LIIKENNE 9.10.2014 LIIKENNE-ENNUSTEET ja LIIKENTEEN TOIMIVUUSTARKASTELUT Kivistön kaupunkikeskuksen suunnittelun yhteydessä on laadittu HSL:n tuoreimpia liikennemalleja hyödyntäen

Lisätiedot

Perinteisen kaluston nopeuskaavio, Tampere Siuro Liite 1 /1

Perinteisen kaluston nopeuskaavio, Tampere Siuro Liite 1 /1 Perinteisen kaluston nopeuskaavio, Tampere Siuro Liite 1 /1 Perinteisen kaluston nopeuskaavio, Siuro Heinoo Liite 1 /2 Perinteisen kaluston nopeuskaavio, Heinoo Ahvenus Liite 1 /3 Perinteisen kaluston

Lisätiedot

Pasila junaliikenteen solmukohtana Useita parannuksia suunnitteilla

Pasila junaliikenteen solmukohtana Useita parannuksia suunnitteilla Pasila junaliikenteen solmukohtana Useita parannuksia suunnitteilla Jarmo Nirhamo ja Heidi Mäenpää Liikennevirasto 12.5.2014 Sisältö Nykytilanne Ratahankkeet Pasilan alueella Läntinen lisäraide 2 Nykytilanne

Lisätiedot

LUOSTARINKYLÄN ERITASOLIITTYMÄ, RAUMA. TIESUUNNITELMA. YLEISÖTILAISUUS 24.2.2014 24.2.2014 YLEISÖTILAISUUS, LUOSTARINKYLÄ

LUOSTARINKYLÄN ERITASOLIITTYMÄ, RAUMA. TIESUUNNITELMA. YLEISÖTILAISUUS 24.2.2014 24.2.2014 YLEISÖTILAISUUS, LUOSTARINKYLÄ LUOSTARINKYLÄN ERITASOLIITTYMÄ, RAUMA. TIESUUNNITELMA. YLEISÖTILAISUUS TIESUUNNITELMAN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET Tiesuunnitelma liittyy osana Lakarin teollisuus- ja logistiikkaalueen kehittämiseen. Uusi

Lisätiedot

Esitys etenemispolusta Varsinais-Suomen paikallisjunaliikenteen kehittämisessä

Esitys etenemispolusta Varsinais-Suomen paikallisjunaliikenteen kehittämisessä Esitys etenemispolusta Varsinais-Suomen paikallisjunaliikenteen kehittämisessä 2008 Varsinais-Suomen liitto 2 Esipuhe Varsinais-Suomen liikennestrategiassa 2030 on asetettu tavoitteeksi maakunnallinen

Lisätiedot

NOUSIAISTEN KUNTA. Työ: 26725. Tampere 20.1.2014

NOUSIAISTEN KUNTA. Työ: 26725. Tampere 20.1.2014 NOUSIAISTEN KUNTA Kaitaraisten yritysalueen asemakaavan liikenneselvitys Työ: 26725 Tampere 20.1.2014 AIRIX Ympäristö Oy PL 453 33101 Tampere Puhelin 010 2414 000 Telefax 010 2414 001 Y-tunnus: 0564810-5

Lisätiedot

Pori Tampere raideliikenteen jatkokehittäminen

Pori Tampere raideliikenteen jatkokehittäminen Pori Tampere raideliikenteen jatkokehittäminen Esittely Tenho Aarnikko tenho.aarnikko@sito.fi 28.11.2012 SATAKUNTAVALTUUSKUNTA 2 TYÖRYHMÄ Jäsenet: Porin kaupunki: apulaiskaupunginjohtaja Kari Hannus, työryhmän

Lisätiedot

Alkukyselyn ja työpajojen tuloksien hyödyntäminen. Palvelumuotoilun hyödyntäminen pienten asemapaikkojen kehittämisessä pilottikokeilu

Alkukyselyn ja työpajojen tuloksien hyödyntäminen. Palvelumuotoilun hyödyntäminen pienten asemapaikkojen kehittämisessä pilottikokeilu Alkukyselyn ja työpajojen tuloksien hyödyntäminen Palvelumuotoilun hyödyntäminen pienten asemapaikkojen kehittämisessä pilottikokeilu Tuloksien hyödyntäminen Osana kehittämisprojektia pilottikokeilun asemanseutuihin

Lisätiedot

Jyväskylä Laukaa Äänekoski - radan mahdollinen henkilöliikenne Esiselvitys 2016

Jyväskylä Laukaa Äänekoski - radan mahdollinen henkilöliikenne Esiselvitys 2016 Jyväskylä Laukaa Äänekoski - radan mahdollinen henkilöliikenne Esiselvitys 2016 Kaupunginhallitus 9.5.2016 liite nro 3 (1/17) PIKERA hankkeen projekti 2016 31.3.2016 Jyväskylä Laukaa Äänekoski henkilöjuna

Lisätiedot

Päärata junaliikenteen keskittymänä junaliikenteen palvelutaso. Ari Vanhanen VR Group / Matkustajaliikenne Päärata-seminaari, Järvenpää 20.9.

Päärata junaliikenteen keskittymänä junaliikenteen palvelutaso. Ari Vanhanen VR Group / Matkustajaliikenne Päärata-seminaari, Järvenpää 20.9. Päärata junaliikenteen keskittymänä junaliikenteen palvelutaso Ari Vanhanen VR Group / Matkustajaliikenne Päärata-seminaari, Järvenpää 20.9.2013 Pääradan merkitys Suomen rataverkolla Päärata on Suomen

Lisätiedot

Lahdenväylä (vt 4) Jokiniementien vaihtopysäkki Aluevaraussuunnitelma

Lahdenväylä (vt 4) Jokiniementien vaihtopysäkki Aluevaraussuunnitelma Lahdenväylä (vt 4) Jokiniementien vaihtopysäkki Aluevaraussuunnitelma 2 3 Suunnittelun lähtökohtia 4 Lahdenväylän pysäkit, esiselvitys 1998 Valtatie 4 ja sen rinnakkaistiet välillä Kehä III Koivukylänväylä,

Lisätiedot

VARSINAIS SUOMEN 17 KUNNAN ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS YHTEENVETO SOTE YHTEISTYÖSTÄ. Selvitysalueella toimivat yhteistoiminta-alueet

VARSINAIS SUOMEN 17 KUNNAN ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS YHTEENVETO SOTE YHTEISTYÖSTÄ. Selvitysalueella toimivat yhteistoiminta-alueet VARSINAIS SUOMEN 17 KUNNAN ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS YHTEENVETO SOTE YHTEISTYÖSTÄ 4.3.2014 KUNTAYHTYMÄT, JOIHIN KAIKKI ALUEEN KUNNAT KUULUVAT VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ VARSINAIS-SUOMEN

Lisätiedot

Etelä-Karjalan taajamajunaselvitys

Etelä-Karjalan taajamajunaselvitys Etelä-Karjalan taajamajunaselvitys 2010 Tiivistelmä Luumäki Imatra-kaksoisraiteen yleissuunnitelman laatimisen yhteydessä on noussut esille mahdollisuus aloittaa taajamajunaliikenne rataosalla tulevaisuudessa.

Lisätiedot

1 Halikon Siniset 31 10.00 Halikon SRK-talon piha Halikko Pyhän Laurin Ritarit 28 10.30 Perniön SRK-talo Perniö

1 Halikon Siniset 31 10.00 Halikon SRK-talon piha Halikko Pyhän Laurin Ritarit 28 10.30 Perniön SRK-talo Perniö TAMMILEIRI 2016 Auto LPK määrä YHTEENSÄ klo osoite Kunta 1 Halikon Siniset 31 10.00 Halikon SRK-talon piha Halikko Pyhän Laurin Ritarit 28 10.30 Perniön SRK-talo Perniö Purku 59 59 11.20 Rymättylän Märssyvahdit

Lisätiedot

Savonlinna Pieksämäkihenkilöjunaliikenteen

Savonlinna Pieksämäkihenkilöjunaliikenteen 1 Savonlinna Pieksämäkihenkilöjunaliikenteen käynnistäminen Kuvat: VR ja Savonlinnan kaupunki 2 Lähtökohdat Savonlinnan liikenteellinen asema on ongelmallinen Henkilöjunayhteydet etelään ja itään toimivat

Lisätiedot

TIETOISKU 7.5.2014 VALTAOSA VARSINAIS-SUOMEN MAAHANMUUTOSTA PERÄISIN EUROOPASTA

TIETOISKU 7.5.2014 VALTAOSA VARSINAIS-SUOMEN MAAHANMUUTOSTA PERÄISIN EUROOPASTA VALTAOSA VARSINAIS-SUOMEN MAAHANMUUTOSTA PERÄISIN EUROOPASTA Yli kaksi kolmasosaa Varsinais-Suomen vuonna 2013 saamasta muuttovoitosta oli peräisin maahanmuutosta. Maakuntaan ulkomailta muuttaneista puolestaan

Lisätiedot

Alkukyselyn ja työpajojen tuloksien hyödyntäminen. Palvelumuotoilun hyödyntäminen pienten asemapaikkojen kehittämisessä pilottikokeilu

Alkukyselyn ja työpajojen tuloksien hyödyntäminen. Palvelumuotoilun hyödyntäminen pienten asemapaikkojen kehittämisessä pilottikokeilu Alkukyselyn ja työpajojen tuloksien hyödyntäminen Palvelumuotoilun hyödyntäminen pienten asemapaikkojen kehittämisessä pilottikokeilu Tuloksien hyödyntäminen Osana kehittämisprojektia pilottikokeilun asemanseutuihin

Lisätiedot

Paikallisjunaliikenteen mahdollisuudet

Paikallisjunaliikenteen mahdollisuudet Paikallisjunaliikenteen mahdollisuudet Lempäälä 23.8.2010 Antero Alku, DI, Alkutieto Oy 23.8.2010 Antero Alku, Alkutieto Oy Sivu 1 Esityksen sisältö Nykytila ja miten siihen on tultu Nykyaikainen paikallisjunaliikenne

Lisätiedot

Varsinais-Suomen kuntavaalit 2012 Kaarina

Varsinais-Suomen kuntavaalit 2012 Kaarina Kaarina Littoinen - Kaarina 31,3 % Piispanristi 30,6 % Keskusta - Kaarina 28,1 % Voivala 35,4 % Piikkiö 30,6 % Kuusisto 40,4 % ja VAS 0 1 2 kilometriä Kemiönsaari Kemiö 48,9 % Björkboda-Kulla 35,9 % Västanfjärd

Lisätiedot

LIIKENNEVIRASTO VT-010

LIIKENNEVIRASTO VT-010 Dnro 4198/0824/2014 LUONNOS 8.9.2014 LIIKENNEVIRASTO VT-010 LIIKENNEVIRASTON JA SUONENJOEN KAUPUNGIN VÄLINEN SOPIMUS SUONENJOEN RATAPIHAN PARANNUSTYÖ 1 SOPIMUSKOHDE 2(6) Liikenneviraston ja Suonenjoen

Lisätiedot

KELA Matkat kunnittain ryhmiteltynä

KELA Matkat kunnittain ryhmiteltynä KELA Matkat kunnittain ryhmiteltynä Period: 1/8/2012-31/8/2012 Auton asemapaikka Tilauksen lähtö Tilauksen kohde Tapahtumia ASKAINEN LEMU MYNÄMÄKI 3 ASKAINEN LEMU RAISIO 2 ASKAINEN LEMU TURKU 1 ASKAINEN

Lisätiedot

16 Järvenpään liikennesuunnitelman tarkistaminen

16 Järvenpään liikennesuunnitelman tarkistaminen 16 1.2 Tie- ja katuverkko Autoliikenteen nykyverkko Järvenpään alueen teiden hallinnollisessa luokituksessa yleisiin teihin kuuluvat keskustan ohittavat Lahdenväylä (Vt 4), Vanha Lahdentie (Mt 140), Poikkitie

Lisätiedot

20 Varsinais-Suomi. 20.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

20 Varsinais-Suomi. 20.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 20 Varsinais-Suomi 20.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 20.1. VARSINAIS-SUOMI Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 4 kpl Taajaan asutut: 9 kpl Maaseutumaiset: 15 kpl

Lisätiedot

Turun Matkakeskus -hanke

Turun Matkakeskus -hanke Turun Matkakeskus -hanke 14.5.2014 Paula Keskikastari, kaavoitusarkkitehti 15.5.2014 pohjautuu esitykseen, jonka ovat laatineet 1 Kiinteistöliikelaitos, Mika Rajala ja Ympäristö- ja kaavoitusvirasto, Christina

Lisätiedot

Ysiväylä (valtatie 9, E63) Turun, Hämeen, Keski-Suomen ja Savo-Karjalan tiepiirien näkökulmasta

Ysiväylä (valtatie 9, E63) Turun, Hämeen, Keski-Suomen ja Savo-Karjalan tiepiirien näkökulmasta 1 Ysiväylä kansallinen kehityskäytävä -seminaari Helsinki 23.3.2006 Ysiväylä (valtatie 9, E63) Turun, Hämeen, Keski-Suomen ja Savo-Karjalan tiepiirien näkökulmasta Tiejohtaja Mauri Pukkila Tiehallinto

Lisätiedot

Päijät-Hämeen lähijunaliikenteen edellytykset

Päijät-Hämeen lähijunaliikenteen edellytykset Esiselvitys Sito Oy Versio 1.0 30.8.2013 Päijät-Hämeen lähijunaliikenteen edellytykset 2 (53) 30.8.2013 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 3 2 RATAVERKOLLISET TARKASTELUT... 4 2.1 Tarkasteltava rataverkko... 4 2.2

Lisätiedot

Tampereen seudun lähijunaliikenteen kehittäminen: seisakkeiden, asemien ja liikenteen suunnittelu

Tampereen seudun lähijunaliikenteen kehittäminen: seisakkeiden, asemien ja liikenteen suunnittelu Tampereen seudun lähijunaliikenteen kehittäminen: seisakkeiden, asemien ja liikenteen suunnittelu 1. Työn tavoitteet Tampereen kaupunkiseudun liikennejärjestelmäyhteistyön tavoitteena vuonna 2015 on selvittää

Lisätiedot

Poliklinikkakäynnit osastoittain, käyntityyppi/käyntityypin tarkenne

Poliklinikkakäynnit osastoittain, käyntityyppi/käyntityypin tarkenne 50230K TURUN YLIOPISTOLLINEN KESKUSSAIRAALA Poliklinikkakäynnit osastoittain, käyntityyppi/käyntityypin tarkenne 1-9 2 015 SU34L 01 PKLKÄYNTI 03 ETÄHOITO 04 MUU KÄYNTI 06 VARAUS Summa: Akaa Akaa Summa:

Lisätiedot

Henkilöliikenteen asemapaikkojen ja rata-alueiden kehittämistarpeet ylijohtaja Kari Ruohonen 14.5.2014

Henkilöliikenteen asemapaikkojen ja rata-alueiden kehittämistarpeet ylijohtaja Kari Ruohonen 14.5.2014 Henkilöliikenteen asemapaikkojen ja rata-alueiden kehittämistarpeet ylijohtaja Kari Ruohonen 14.5.2014 Kaupungit kasvaneet ja kehittyneet ratapihojen ympärille Asuminen ja muun maankäyttö sijaitsee ratapihojen

Lisätiedot

Raideliikenteen rooli alueiden kehittämisessä. Otto Lehtipuu 19.2.2014

Raideliikenteen rooli alueiden kehittämisessä. Otto Lehtipuu 19.2.2014 Raideliikenteen rooli alueiden kehittämisessä Otto Lehtipuu 19.2.2014 Matkustajamäärät Lähteneet ja saapuneet asemittain Matkat 2013 Matkat 2012 Muutos % Kemi 169 251 168 820 0,3 % Kemijärvi 25 103 26

Lisätiedot

Kehäradan vaikutus elämään Vantaalla. Mitä me siitä tiedämme ennalta

Kehäradan vaikutus elämään Vantaalla. Mitä me siitä tiedämme ennalta Kehäradan vaikutus elämään Vantaalla Mitä me siitä tiedämme ennalta Uusi brandy Mikä on Kehärata Suunnittelijan visio radasta http://www.youtube.com/watch?v=zkg4xunimmg 3 Aviapoliksen asema elokuu 2014

Lisätiedot

KAUKLAHDENVÄYLÄN KEHITTÄMISSELVITYS, 2007

KAUKLAHDENVÄYLÄN KEHITTÄMISSELVITYS, 2007 Kauklahden alueella on käynnissä useita maankäytön kehittämiseen tähtääviä suunnitelmia. Kauklahdenväylän kehittämisselvitys Länsiväylän ja Kehä III:n välillä on laadittu, jotta maankäytön suunnittelussa

Lisätiedot

Syyskuu 2014. Kokkolan matkakeskus Hankesuunnitelma

Syyskuu 2014. Kokkolan matkakeskus Hankesuunnitelma Kokkolan matkakeskus Hankesuunnitelma Syyskuu 2014 Kokkolan matkakeskus Visio Kokkolan kaupunki ja Liikennevirasto toteuttavat Matkakeskuksen rautatieaseman alueelle. Matkakeskus muodostuu kolmesta osasta.

Lisätiedot

16.0T-1 1 (5) VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA, TIESUUNNITELMA LIIKENNE-ENNUSTE. 16.0T-1_Liikenne-ennuste.doc

16.0T-1 1 (5) VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA, TIESUUNNITELMA LIIKENNE-ENNUSTE. 16.0T-1_Liikenne-ennuste.doc 16.0T-1 1 (5) VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA, TIESUUNNITELMA LIIKENNE-ENNUSTE 16.0T-1_Liikenne-ennuste.doc 2 (5) VT 6 TAAVETTI - LAPPEENRANTA TIESUUNNITELMA LIIKENNE-ENNUSTE Yleistä Tiesuunnitelman liikenne-ennuste

Lisätiedot

TURUN KAUPUNKISEUDUN JOUKKOLIIKENNEPAINOTTEINEN KESKUSAKSELI

TURUN KAUPUNKISEUDUN JOUKKOLIIKENNEPAINOTTEINEN KESKUSAKSELI TURUN KAUPUNKISEUDUN JOUKKOLIIKENNEPAINOTTEINEN KESKUSAKSELI Turun kaupunkiseudun keskeisten osien kehittäminen joukkoliikenteen käyttöä suosivana joukkoliikennepainotteisena keskusvyöhykkeenä Keskusvyöhykkeen

Lisätiedot

KANNANOTTO 31.3.2011. Vapaa julkaistavaksi heti. Paikallisjunia Tampereella ja muualla miksi ei?

KANNANOTTO 31.3.2011. Vapaa julkaistavaksi heti. Paikallisjunia Tampereella ja muualla miksi ei? KANNANOTTO 31.3.2011 Vapaa julkaistavaksi heti Paikallisjunia Tampereella ja muualla miksi ei? Kannanotossamme Rautateitä kehitettävä demokraattisilla raiteilla 5.1.2011 esitimme yhtenä vaihtoehtona usean

Lisätiedot

Pohjanmaa. Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Uusimaa. Kanta-Häme Varsinais-Suomi

Pohjanmaa. Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Uusimaa. Kanta-Häme Varsinais-Suomi TYÖLLISYYSKEHITYS VAROVAISEN POSITIIVISTA Varsinais-Suomen työllisyystilanne on kuluvan syksyn aikana kehittynyt hiljalleen positiivisempaan suuntaan. Maakunnan työttömyysaste laski lokakuussa koko maan

Lisätiedot

Joukkoliikenteen järjestäminen: Turku-Masku-Nousiainen- Mynämäki. 7.4.2015, Nousiainen

Joukkoliikenteen järjestäminen: Turku-Masku-Nousiainen- Mynämäki. 7.4.2015, Nousiainen Joukkoliikenteen järjestäminen: Turku-Masku-Nousiainen- Mynämäki 7.4.2015, Nousiainen Miksi täällä tänään? Mynämäki-Masku-Nousiainen-Raisio-Turku liikennettä koskevat liikennöintisopimukset (3kpl) ovat

Lisätiedot

KOSKEN Tl KUNTA. Keskustaajaman ja Koivukylän osayleiskaavojen liikenneselvitys LUONNOS. Työ: 26478. Tampere 7.11.2013

KOSKEN Tl KUNTA. Keskustaajaman ja Koivukylän osayleiskaavojen liikenneselvitys LUONNOS. Työ: 26478. Tampere 7.11.2013 KOSKEN Tl KUNTA Keskustaajaman ja Koivukylän osayleiskaavojen liikenneselvitys LUONNOS Työ: 26478 Tampere 7.11.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 453 33101 Tampere Puhelin 010 2414 000 Telefax 010 2414 001 Y-tunnus

Lisätiedot

Lentoradan lisätarkastelut KUUMA-kuntien alueella lisätarkastelut Oikoradan osalta

Lentoradan lisätarkastelut KUUMA-kuntien alueella lisätarkastelut Oikoradan osalta 1 Lentoradan lisätarkastelut KUUMA-kuntien alueella lisätarkastelut Oikoradan osalta 7.6.2011 TIMO HUHTINEN 2 Työn tavoitteet Työn tarkoituksena oli selvittää millä alueilla Lahden Oikoradalla Ristikydön

Lisätiedot

Kaavin koulukeskuksen liikennesuunnitelma OLLI MÄKELÄ PILVI LESCH

Kaavin koulukeskuksen liikennesuunnitelma OLLI MÄKELÄ PILVI LESCH Kaavin koulukeskuksen liikennesuunnitelma OLLI MÄKELÄ PILVI LESCH 10.10.2013 Sisältö 1 Lähtökohdat... 7 2 Nykytila... 9 3 Suunnitelman sisältö... 14 3.1 Toimenpiteet... 14 3.2 Liikennejärjestelyt: nykyiset

Lisätiedot

Tampere Lielahti Nokia/Ylöjärvivälityskykytarkastelut

Tampere Lielahti Nokia/Ylöjärvivälityskykytarkastelut Tampere Lielahti Nokia/Ylöjärvivälityskykytarkastelut 2014 Tampere Lielahti Nokia/Ylöjärvivälityskykytarkastelut Liikennevirasto Helsinki 2014 Kannen kuva: Liikenneviraston kuva-arkisto Verkkojulkaisu

Lisätiedot

Liikenteellinen ja ratatekninen selvitys Espoo-Kirkkonummi lähijunaliikenteen kehittämisestä

Liikenteellinen ja ratatekninen selvitys Espoo-Kirkkonummi lähijunaliikenteen kehittämisestä Liikenteellinen ja ratatekninen selvitys Espoo-Kirkkonummi SITO OY 2009 1 ALKUSANAT Rantaradan lähiliikenteen matkustajamäärä on kasvanut viime vuosina YTV-alueella ja erityisen nopeasti Kirkkonummen

Lisätiedot

LIIKENNEVIRASTON SUUNNITELMIA. Kotkan ja Haminan liikennepaikkojen liikennöitävyysselvitys

LIIKENNEVIRASTON SUUNNITELMIA. Kotkan ja Haminan liikennepaikkojen liikennöitävyysselvitys 6 25 LIIKENNEVIRASTON SUUNNITELMIA Kotkan ja Haminan liikennepaikkojen liikennöitävyysselvitys Kotkan ja Haminan liikennepaikkojen liikennöitävyysselvitys Liikenneviraston suunnitelmia 6/25 Liikennevirasto

Lisätiedot

PAINOKANKAAN-KARANOJAN LIIKENNESELVITYS

PAINOKANKAAN-KARANOJAN LIIKENNESELVITYS 1(10) 15.11.2010 MUISTIO PAINOKANKAAN-KARANOJAN LIIKENNESELVITYS 1. Yleistä Painokankaan-Karanojan osayleiskaava-alue (kuva 1) sijaitsee valtatien 10, Orsitien ja valtatien 3 eteläpuolella. Alueen toteutuneen

Lisätiedot

Liite 1 b. Nousiaisten (13.) tarjousalueet kartalla

Liite 1 b. Nousiaisten (13.) tarjousalueet kartalla Liite b. Nousiaisten (3.) kartalla PÖYTYÄ AURA Nousiainen Nousiainen 5 TURKU LIETO RAISIO NAANTALI Tarjousaluekarttojen mittakaavat: : 5, 3-5 : 7 tarjousalue 2 Lisätietoja: Tapio Tuhkanen, Varsinais-Suomen

Lisätiedot

TUUSULAN KUNTA KUNTAKEHITYS / KAAVOITUS

TUUSULAN KUNTA KUNTAKEHITYS / KAAVOITUS 16X161127 27.3.2014 TUUSULAN KUNTA KUNTAKEHITYS / KAAVOITUS LAHELANPELTO II ASEMAKAAVAN TOIMIVUUSTARKASTELU Esipuhe Tämä toimivuustarkastelu on tehty Tuusulan kunnan toimeksiannosta. Selvitys käsittää

Lisätiedot

Päijät-Hämeen lähijunaliikenteen edellytykset -esiselvitys

Päijät-Hämeen lähijunaliikenteen edellytykset -esiselvitys Päijät-Hämeen lähijunaliikenteen edellytykset -esiselvitys Niko Setälä, 6.9.2013 Ympäristösi parhaat tekijät 2 Selvityksen sisältö Liikenteellinen tarkastelu Mahdolliset liikennöintimallit ja kapasiteettitarpeet

Lisätiedot

Pirkanmaan maakuntakaava 2040. Maakuntakaavaluonnos Tampereen läntiset väylähankkeet

Pirkanmaan maakuntakaava 2040. Maakuntakaavaluonnos Tampereen läntiset väylähankkeet Pirkanmaan maakuntakaava 2040 Maakuntakaavaluonnos Tampereen läntiset väylähankkeet Maakuntakaavafoorumi Vanha kirjastotalo, Tampere, 19.3.2015 Kaavaluonnoksen keskeinen sisältö Yleismääräykset Kehittämisvyöhykkeet

Lisätiedot

Kiteen uusi paloasema

Kiteen uusi paloasema Kiteen uusi paloasema Liittymätarkastelu LUONNOS Juha Korhonen 4.12.2015 Sito Best for Your Environment Paloaseman suunnittelualueen sijainti Liite 5 Liikenneympäristö ja suunnittelualue Suunnittelualue

Lisätiedot

OULUN SEUDUN LIIKENNE. 11.2.2015 Pasi Heikkilä

OULUN SEUDUN LIIKENNE. 11.2.2015 Pasi Heikkilä 11.2.2015 Pasi Heikkilä SISÄLTÖ Seudulliset kärkihankkeet Vt4, Vt8, satama ja ratapihat Oulun seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma Oulun seudun liikenteen johtoryhmä POHJOIS-POHJANMAAN LIIKENTEEN KÄRKIHANKKEET

Lisätiedot

LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS

LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS Naantalissa Luolalan kaupunginosassa on korttelissa 7 tontit 4, 5 ja 6 osoitettu liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi kaavamerkinnällä (K-1). Korttelialueelle

Lisätiedot

Esiselvitys Humppilan aseman siirrosta

Esiselvitys Humppilan aseman siirrosta Esiselvitys Humppilan aseman siirrosta Asiantuntijalausunto 12.12.2014 Kohateam Oy DI Reijo Lehtinen Sisällys 1. Nykytila ja suunnitelmat... 3 1.1 Humppilan asema ja sen toiminta... 3 1.1 Maankäyttö ja

Lisätiedot

Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus

Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus 1 Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus Juha Mäkinen SITO POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI 31.1.2012 2 POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040, SEMINAARI

Lisätiedot

Liikenneministeri Anu Vehviläinen. Helsingin asemakapasiteetin nopea kehittäminen on välttämätöntä

Liikenneministeri Anu Vehviläinen. Helsingin asemakapasiteetin nopea kehittäminen on välttämätöntä Liikenneministeri Helsingin asemakapasiteetin nopea kehittäminen on välttämätöntä Helsingin ratapihan liikenteellinen toimivuus on nousemassa junaliikenteen kasvun esteeksi. Eri selvityksissä tilanne on

Lisätiedot

ASEMANSEUDUN KAAVA, Ylivieska

ASEMANSEUDUN KAAVA, Ylivieska ASEMANSEUDUN KAAVA, Ylivieska Lähtökohdat Liikenne 1 Liite 2. Asemanseudun asemakaavasuunnittelun liikenteelliset lähtökohdat Asemakaavan alikulkuvaihtoehtojen tekniset ratkaisut perustuvat vuonna 2007

Lisätiedot

Varsinais Suomen paikallisjunaliikenteen kehityspolku

Varsinais Suomen paikallisjunaliikenteen kehityspolku Varsinais Suomen paikallisjunaliikenteen kehityspolku (sis. Ruotsin matkan kokemukset ja työtä varten tehdyt taustatarkastelut) Mikko Laaksonen 5.2014 Varsinais Suomen paikallisjunaliikenteen kehityspolku

Lisätiedot

Lähijunaliikenteen toteutusmahdollisuudet Jyväskylän seudulla

Lähijunaliikenteen toteutusmahdollisuudet Jyväskylän seudulla MUISTIO 31.3.2010 Lähijunaliikenteen toteutusmahdollisuudet Jyväskylän seudulla Tarkastelun sisältö Tässä muistiossa on kuvattu Jyväskylän seudun liikennejärjestelmäsuunnitteluun ja rakennemallityöhön

Lisätiedot

Rautateiden henkilöliikennepaikkojen kehittäminen osana asemanseutuja. Arja Aalto 26.3.2015

Rautateiden henkilöliikennepaikkojen kehittäminen osana asemanseutuja. Arja Aalto 26.3.2015 Rautateiden henkilöliikennepaikkojen kehittäminen osana asemanseutuja Arja Aalto 26.3.2015 Rautatieliikenne on osa joukkoliikennettä ja liikennejärjestelmää Toimivat, turvalliset ja tehokkaat matkaketjut

Lisätiedot

Lähiliikenteen tarjonnan kehittäminen 21.1.2014

Lähiliikenteen tarjonnan kehittäminen 21.1.2014 Lähiliikenteen tarjonnan kehittäminen 21.1.2014 Taustaa VR Lähiliikenteellä on tarjonnan kehittämissuunnitelmia sekä pää- että rantaradallla - Muutoksien avulla pyritään ennen kaikkea kohdistamaan LVM-ostorahat

Lisätiedot

Turku. Keskusverkkoselvitys 1:800 000. Tarkastelualueella keskustaajamassa työssäkäyviä on n. 116 000 (työmatka keskustaajamaan korkeintaan 200 km)

Turku. Keskusverkkoselvitys 1:800 000. Tarkastelualueella keskustaajamassa työssäkäyviä on n. 116 000 (työmatka keskustaajamaan korkeintaan 200 km) Pirkkala Nakkila Harjavalta ssa työssäkäyvienkokemäki asuinpaikat vuonna 2007 Eurajoki Le Vesilahti Rauma Köyliö Eura Pyhäranta Säkylä Akaa Punkalaidun Urjala Laitila Kustavi Vehmaa Naantali Ta Taivassalo

Lisätiedot

Rautatiet liikennejärjestelmän runkokuljettaja

Rautatiet liikennejärjestelmän runkokuljettaja Rautatiet liikennejärjestelmän runkokuljettaja Tavaraliikenteessä 25%:n markkinaosuus Yhtenäiset 25 tonnin akselipainon reitit tärkeitä esim. tehtaalta satamaan (Jämsänkoski Rauma) Tavaraliikennemarkkina

Lisätiedot

Lähijunaliikenne Tampellan joukkoliikenteen osana

Lähijunaliikenne Tampellan joukkoliikenteen osana Lähijunaliikenne Tampellan joukkoliikenteen osana Taustaa Tampellan alueen halkaisee kaksiraiteinen Tampere Lielahti-rautatie, joka haarautuu Kokemäen ja Seinäjoen suuntiin. Rataosalla liikennöi päivittäin

Lisätiedot

Häiriötiedottaminen kaipaa kehittämistä? Jorma Helin Tiehallinto Liikenteen palvelut

Häiriötiedottaminen kaipaa kehittämistä? Jorma Helin Tiehallinto Liikenteen palvelut 1 Jorma Helin Tiehallinto Liikenteen palvelut 2 Tieliikenteen häiriötiedotusta tutkittiin Pirkanmaalla ja Varsinais-Suomessa 276 249 332 274 261 694 346 347 348 344 337 259 338 325 322 310 130 301 249

Lisätiedot

SOKLI JA SAVUKOSKI -HANKE SAVUKOSKEN KUNTAKESKUKSEN LIIKENNEJÄRJESTELYJEN TOIMENPIDESUUNNITELMA SAVUKOSKI 2013/08/21

SOKLI JA SAVUKOSKI -HANKE SAVUKOSKEN KUNTAKESKUKSEN LIIKENNEJÄRJESTELYJEN TOIMENPIDESUUNNITELMA SAVUKOSKI 2013/08/21 SOKLI JA -HANKE SAVUKOSKEN KUNTAKESKUKSEN LIIKENNEJÄRJESTELYJEN TOIMENPIDESUUNNITELMA TYÖN TAVOITTEET JA TEHTÄVÄN KUVAUS Hankkeen tavoitteena on tuottaa Savukosken kirkonkylän liikennejärjestelyjen toimenpidesuunnitelma

Lisätiedot

PALVELURAKENNE- UUDISTUS

PALVELURAKENNE- UUDISTUS PALVELURAKENNE- UUDISTUS IHANTEISTA TODELLISUUTEEN SELVITYSMIESTEN TYÖ Göran Honga 22.08.2013 HISTORIA 10 VUOTTA 3 HALLITUSTA TYÖRYHMIÄ SELVITYSMIEHIÄ ASIANTUNTIJASELVITYKSIÄ NYKYHALLITUS KUNTARAKENNEUUDISTUS

Lisätiedot

Kauhavan keskustan. tulisi mielestäsi pyrkiä säilyttämään ja kunnostamaan. mielestäsi matkailun tai virkistyksen kannalta kiinnostava

Kauhavan keskustan. tulisi mielestäsi pyrkiä säilyttämään ja kunnostamaan. mielestäsi matkailun tai virkistyksen kannalta kiinnostava Kuvaile Kauhavan keskustan unelmatilaa Miten kuvailisit Kauhavan nykyistä keskustaa Väljyys Viihtyisyys TurvallisuusMissä asumisen alueita kehittäisit Kauhavan keskustassa ja miten? Missä olisi hyvä sijainti

Lisätiedot

Raidehankkeita HLJ 2011 Maankäyttö- ja raideverkkoselvityksen taustamateriaalia

Raidehankkeita HLJ 2011 Maankäyttö- ja raideverkkoselvityksen taustamateriaalia Raidehankkeita HLJ 2011 Maankäyttö- ja raideverkkoselvityksen taustamateriaalia 18.12.2008 Kaukoliikenteen radat 1. Helsinki Turku -yhteys, uusi linjaus (ELSA-rata) Nopea junayhteys Turkuun ja Saloon Samassa

Lisätiedot

Mahdolliset viemäröintialueet Kustannukset ja priorisointi

Mahdolliset viemäröintialueet Kustannukset ja priorisointi LTE 1 (1/62) Mahdolliset viemäröintialueet Kustannukset ja priorisointi mukaan (

Lisätiedot

Tältä pohjalta Vakka-Suomen joukkoliikennejärjestelmän kehittämiselle voidaan asettaa seuraavat tavoitteet:

Tältä pohjalta Vakka-Suomen joukkoliikennejärjestelmän kehittämiselle voidaan asettaa seuraavat tavoitteet: JOUKKOLIIKENTEEN KEHITTÄMISTAVOITTEET Joukkoliikennettä koskevien tavoitteiden lähtö-kohtia. Joukkoliikenteen positiiviset vaikutukset yhteiskuntaan. Yksilöiden ja kotitalouksien liikkumismahdollisuudet.

Lisätiedot

Kt 43 liittymätarkastelu

Kt 43 liittymätarkastelu S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A EURAN KUNTA Kt 43 liittymätarkastelu Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P28071 Raportti 1 (9) Tuomas Miettinen Sisällysluettelo 1 Yleistä... 1 2 Suunnittelualue...

Lisätiedot

Alkukyselyn ja työpajojen tuloksien hyödyntäminen. Palvelumuotoilun hyödyntäminen pienten asemapaikkojen kehittämisessä pilottikokeilu

Alkukyselyn ja työpajojen tuloksien hyödyntäminen. Palvelumuotoilun hyödyntäminen pienten asemapaikkojen kehittämisessä pilottikokeilu Alkukyselyn ja työpajojen tuloksien hyödyntäminen Palvelumuotoilun hyödyntäminen pienten asemapaikkojen kehittämisessä pilottikokeilu Tuloksien hyödyntäminen Osana kehittämisprojektia pilottikokeilun asemanseutuihin

Lisätiedot

Kaupunki vastaa liityntäpysäköintialueen suunnittelusta aina rataalueenturva-aitaan

Kaupunki vastaa liityntäpysäköintialueen suunnittelusta aina rataalueenturva-aitaan Dnro 4308/0824/2014 LIIKENNEVIRASTON JA KAUNIAISTEN KAUPUNGIN VÄLINEN SOPIMUS KAUNIAISTEN RAUTATIEASEMAN LIITYNTÄPYSÄKÖINTIALUEEN YLLÄPIDOSTA JA KULKUYHTEYKSIEN TURVALLISUUDEN PARANTAMISESTA 2 (5) Tämän

Lisätiedot

MUISTIO J. Rinta-Piirto 4.6.2008 Seinäjoen Itikanmäki Liikenne-ennuste ja arvioita toimivuuksista Lähtökohtia Seinäjoen Itikanmäen alueelle on suunnitteilla uutta maankäyttöä. Tavoitteena on muuttaa joen

Lisätiedot

asemat ja asema-alueet

asemat ja asema-alueet SEINÄJOKI-OULU-(SOul) R A T A K Ä Y T Ä V Ä N KEHITTÄMISSTRATEGIA asemat ja asema-alueet Ii Yli-Ii Lohtaja Kokkola Luoto Pietarsaari Kalajoki Merijärvi Alavieska Himanka Kälviä Kruunupyy Raahe Pyhäjoki

Lisätiedot

MUISTIO. Lähtökohdat ja suunnitteluratkaisut

MUISTIO. Lähtökohdat ja suunnitteluratkaisut MUISTIO..0 () HYVINKÄÄN NS. HANGON RATAPIHAN ALUEVARAUSSELVITYS Tavoite Työn tavoitteena oli määritellä rautatieliikenteen ja radanpidon toimintojen vaatimat aluetarpeet Hyvinkään ns. Hangon ratapihan

Lisätiedot

AHLMANIN KOULUN SÄÄTIÖN PIENTEOLLISUUSALUEEN JA PUISTOALUEIDEN OSIEN MUUTTAMINEN PIENTALOALUEEKSI ASEMAKAAVA 8153

AHLMANIN KOULUN SÄÄTIÖN PIENTEOLLISUUSALUEEN JA PUISTOALUEIDEN OSIEN MUUTTAMINEN PIENTALOALUEEKSI ASEMAKAAVA 8153 AHLMANIN KOULUN SÄÄTIÖN PIENTEOLLISUUSALUEEN JA PUISTOALUEIDEN OSIEN MUUTTAMINEN PIENTALOALUEEKSI ASEMAKAAVA 8153 LIIKENTEELLISET VAIKUTUKSET EHDOTUSVAIHEEN TARKASTELU (päivitetty 23.3.2007) 1. NYKYINEN

Lisätiedot

Mitä liikenneasioita seurataan MAL-sopimuksissa 25.3.2013

Mitä liikenneasioita seurataan MAL-sopimuksissa 25.3.2013 Mitä liikenneasioita seurataan MAL-sopimuksissa 25.3.2013 Tähänastisia seurantakohteita: Tampereella seurattiin indikaattoreita ja pari hanketta Kaupunkiseudun aiesopimus 2011-2012 Kulkutapajakauman kehitys

Lisätiedot

Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään

Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään Arja Aalto 3.6.2015 Liikennevirasto vastaa Suomen teistä, rautateistä ja vesiväylistä sekä liikennejärjestelmän kokonaisvaltaisesta

Lisätiedot

Eritasoliittymän suunnittelu kantatielle 67 Joupin alueelle, Seinäjoki MELUSELVITYS 20.8.2009. Seinäjoen kaupunki

Eritasoliittymän suunnittelu kantatielle 67 Joupin alueelle, Seinäjoki MELUSELVITYS 20.8.2009. Seinäjoen kaupunki Eritasoliittymän suunnittelu kantatielle 67 Joupin alueelle, Seinäjoki 20.8.2009 Seinäjoen kaupunki Eritasoliittymän suunnittelu kantatielle 67 Joupin alueelle 2 (5) SISÄLLYSLUETTELO 1 TYÖN TAUSTA JA LÄHTÖKOHDAT...

Lisätiedot

Kokemuksia vyöhykemenetelmästä Uudenmaan maakuntakaavatyössä Maija Stenvall. MAL verkosto Oulu 13.11.2012

Kokemuksia vyöhykemenetelmästä Uudenmaan maakuntakaavatyössä Maija Stenvall. MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Kokemuksia vyöhykemenetelmästä Uudenmaan maakuntakaavatyössä Maija Stenvall MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Valtakunnallisen alueluokittelun (VALHEA-malli) 2 tarkentaminen raideliikenteen osalta menetelmän

Lisätiedot

PAJARILAN OSAYLEISKAAVA-ALUE LIIKENNESUUNNITELMA

PAJARILAN OSAYLEISKAAVA-ALUE LIIKENNESUUNNITELMA 9LT50021VL 10.5.2005 Lappeenrannan kaupunki Tekninen toimi Palvelutuotanto PAJARILAN OSAYLEISKAAVA-ALUE PAJARILAN OSAYLEISKAAVA-ALUE, 9LT50021VL Esipuhe Lappeenrannan Pajarilan aluetta kehitetään teollisuus-

Lisätiedot

Paikallisjunaliikenteen mahdollisuudet

Paikallisjunaliikenteen mahdollisuudet Paikallisjunaliikenteen mahdollisuudet osana joukkoliikennettä osana alueiden elinvoimaisuutta vallitsevat kehitystrendit Kalvitsa 3.10.2009 Antero Alku, DI Alkutieto Oy 3.10.2009 Antero Alku, Alkutieto

Lisätiedot

Itäisen Suomen raideliikenteen kehittäminen Matti Viialainen Raideliikenneseminaari 13.12.2011 Kouvolassa

Itäisen Suomen raideliikenteen kehittäminen Matti Viialainen Raideliikenneseminaari 13.12.2011 Kouvolassa Itäisen Suomen raideliikenteen kehittäminen Matti Viialainen Raideliikenneseminaari 13.12.2011 Kouvolassa Sujuva arki tärkeä osa alueen kilpailukykyä Työ- ja asiointimatkojen helppous Joukkoliikenteen

Lisätiedot

Sipoon Söderkullan liikenteellinen selvitys

Sipoon Söderkullan liikenteellinen selvitys 16.01.2014 LPo, MTu, TLe Raportti 16.1.2014 16.1.2014 1 (15) SISÄLTÖ 1 TYÖN LÄHTÖKOHDAT... 2 1.1 Työn tausta... 2 1.2 Söderkullan alueen tie- ja katuverkko... 2 1.3 Alueen kehittyminen ja suunnitelmat...

Lisätiedot

Kirjastoyhteistyö menestys- ja jatkotarinana 10.5.2012 Turku Hannu Sulin

Kirjastoyhteistyö menestys- ja jatkotarinana 10.5.2012 Turku Hannu Sulin Kirjastoyhteistyö menestys- ja jatkotarinana 10.5.2012 Hannu Sulin Pyhäranta Varsinais-Suomi Laitila Loimaa Uusikaupunki Oripää Vehmaa E Taivassalo Mynämäki Nousiainen Aura Pöytyä Koski Tl Somero Kustavi

Lisätiedot

Työryhmän esitys Suomen maaliikenteen runkoväyliksi

Työryhmän esitys Suomen maaliikenteen runkoväyliksi Työryhmän esitys Suomen maaliikenteen runkoväyliksi Taustaa LVM:n työryhmän raportti 38/2003 Valtakunnallisesti merkittävät liikenneverkot ja terminaalit. Lausuntokierros. 20.2.200 työryhmä määrittämään

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI. Keskustan osayleiskaavat. Liikenneselvitys. Työ: 25349. Tampere 30.5.2012 täydennys Oulu 12.4.2013

LAPUAN KAUPUNKI. Keskustan osayleiskaavat. Liikenneselvitys. Työ: 25349. Tampere 30.5.2012 täydennys Oulu 12.4.2013 LAPUAN KAUPUNKI Keskustan osayleiskaavat Liikenneselvitys Työ: 25349 Tampere 30.5.2012 täydennys Oulu 12.4.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 453 33101 Tampere Puhelin 010 2414 000 Telefax 010 2414 001 www.airix.fi

Lisätiedot

Hankkeet nyt ja tulevaisuudessa Kari Ruohonen Ylijohtaja 10.9.2013

Hankkeet nyt ja tulevaisuudessa Kari Ruohonen Ylijohtaja 10.9.2013 Hankkeet nyt ja tulevaisuudessa Kari Ruohonen Ylijohtaja 10.9.2013 Liikenneviraston organisaatio Pääjohtaja Sisäinen tarkastus ELY-liikenne Viestintä Strategia Toiminnan ohjaus Suunnittelu Hankkeet Väylänpito

Lisätiedot

MUSTASAAREN KUNTA. Logistiikka-alueen ja Laajametsän alueiden liikennetuotos. Tampere, 7.11.2011. Työ: 23687

MUSTASAAREN KUNTA. Logistiikka-alueen ja Laajametsän alueiden liikennetuotos. Tampere, 7.11.2011. Työ: 23687 MUSTASAAREN KUNTA Logistiikka-alueen ja Laajametsän alueiden liikennetuotos Työ: 23687 Tampere, 7.11.2011 AIRIX Ympäristö Oy PL 453 33101 TAMPERE Puhelin 010 241 4000 Telefax 010 241 4001 www.airix.fi

Lisätiedot

Tampere Helsinki Vantaa Airport Express kehäradan kautta

Tampere Helsinki Vantaa Airport Express kehäradan kautta Tampere Helsinki Vantaa Airport Express kehäradan kautta Luonnos Jani Hyvärinen 2010 Tausta ja perustelut Lentorata uhkaa viivästyä, kehärata rakenteilla Lentoradan tarjoama nopea, vaihdoton yhteys tärkeä

Lisätiedot

LIIKENTEELLISET TARKASTELUT HENNA, ORIMATTILA

LIIKENTEELLISET TARKASTELUT HENNA, ORIMATTILA Intended for Jouko Kunnas Document type Muistio Date Lokakuu 2014 LIIKENTEELLISET TARKASTELUT HENNA, ORIMATTILA LIIKENTEELLISET TARKASTELUT HENNA, ORIMATTILA Date 2014/10/27 J. Nyberg, J. Räsänen Made

Lisätiedot

PÖYTYÄN KUNTA K Y R Ö N T A A J A M A KYRÖN ASEMANSEUDUN ASEMA- KAAVAN MUUTOS Selvitys Kyrön rautatieaseman alueen liikennejärjestelyistä selvitys liikennejärjestelyistä, sivu 1 SELVITYKSEN LÄHTÖKOHDAT

Lisätiedot

Helsinki-Porvoo kehyssuunnitelma Liikennejärjestelmäselvitys Liikenteellinen arviointi 5.11.2009

Helsinki-Porvoo kehyssuunnitelma Liikennejärjestelmäselvitys Liikenteellinen arviointi 5.11.2009 Helsinki-Porvoo kehyssuunnitelma Liikennejärjestelmäselvitys Liikenteellinen arviointi 5.11.2009 Strafica Oy Liikennejärjestelmävaihtoehdot 1. Taajamaliikennerata Porvooseen HELI-käytävässä (960 Meur)

Lisätiedot

Liite 1 b. Marttilan (9.) tarjousalueet kartalla

Liite 1 b. Marttilan (9.) tarjousalueet kartalla Liite 1 b. Marttilan (9.) kartalla LOIMAA PÖYTYÄ Marttila 1 TARVASJOKI SALO PAIMIO Tarjousaluekarttojen mittakaavat: 1: 50 000 1-3 1: 70 000 tarjousalue 4 Lisätietoja: Tapio Tuhkanen, Varsinais-Suomen

Lisätiedot