VARSINAIS-SUOMEN ALUEELLISEN JUNALIIKENTEEN JÄRJESTÄMISEN PILOTTIHANKE. Liite 6. Paikallisjunaliikenteen liikennepaikkojen toteutettavuus Alkutieto Oy

Transkriptio

1 VARSINAIS-SUOMEN ALUEELLISEN JUNALIIKENTEEN JÄRJESTÄMISEN PILOTTIHANKE VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND Liite 6. Paikallisjunaliikenteen liikennepaikkojen toteutettavuus Alkutieto Oy

2 1 Paikallisjunaliikenteen liikennepaikkojen toteutettavuus Varsinais-Suomen alueella Antero Alku, Alkutieto Oy Valokuvat Antero Alku. Ilmakuvat Google.

3 2 Sisältö 1 Johdanto Liikennepaikkarakenteiden vaatimukset Laituripaikkojen arviointi Arvioinnin tulokset rataosittain Uudenkaupungin rata Jyrkkälä Nuorikkala (Raisio) Masku Nousiainen Mynämäki Hietamäki Vinkkilä (Vehmaa) Lahti (Uusikaupunki) Uusikaupunki asema Kalaranta Satama tai Pietola Toijalan rata Kärsämäki Maaria Lieto Aura Kyrö Mellilä Loimaa Salon rata Matkakeskus Kupittaa Varissuo Littoinen Piikkiö Paimio Halikko Tekno Salo Yhteenveto... 51

4 3 1 Johdanto Varsinais-Suomen liitto ilmoittaa Liikenne- ja viestintäministeriölle kiinnostuksensa alueellisen paikallisjunaliikenteen pilottihankkeeksi ministeriön esittämän avoimen pyynnön perusteella. Pilottihankkeessa on tavoite perustaa paikallista junaliikennettä nopeasti eli noin kahden vuoden kuluessa. Nopea aikataulu edellyttää nopeita ratkaisuja myös junaliikenteen tarvitsemien pysäkkirakenteiden toteuttamiseksi. Tässä selvityksessä on tehty arvio paikallisjunaliikenteen pysäkkirakenteiden toteutettavuudesta Varsinais-Suomen alueella rataosilla Turku Uusikaupunki, Turku Loimaa ja Turku Salo. Selvityksen perustana ovat maakuntakaavassa merkityt mahdolliset liikennepaikat. Työn tavoitteena oli selvittää liikennepaikkojen tekninen toteutettavuus. Työ ei sisällä kustannusarvioita, mutta teknistä toteutettavuutta ohjaa tiukka aikataulu, joka johtaa luonnostaan kustannuksiltaan keveisiin ratkaisuihin. 2 Liikennepaikkarakenteiden vaatimukset Liikennepaikkojen rakenteiden ja mitoituksen vaatimusten perustana on paikallisjunaliikenteen pilottivaiheen liikenteen järjestely. Pilottivaiheessa aikajänne on 5 10 vuotta, jona aikana liikennöidään yhdellä moottorijunarungolla. Suomen rautateiden kalustotilanteen vuoksi liikenteessä voidaan käyttää Sm1 2 ja Sm4 -sarjojen 2-vaunuisia junayksiköitä, joiden kokonaispituus on noin 54 metriä. Junien ovien pituus on noin 38 metriä, joka on lyhin toiminnallinen laituripituus ajettaessa yhdellä Sm-junayksiköllä. 38 m Kuva 1. Pysäkkilaiturin kannalta merkittävin mitta on ovien kokonaispituus. Sm1 2 ja Sm4 -junilla suurin ovien kokonaispituus on 38 metriä, jolle pysäkin pituuden tulee ulottua. Kuva VR. Liikenneviraston rataverkolla laiturin nimelliskorkeus on 550 mm kiskon yläpinnasta. Smmoottorijunien ovien kynnyskorkeus on sama. Esteettömyyden vuoksi kulku laiturille tulee järjestää ilman portaita ja enintään kaltevuudella 8 %, mikäli luiskassa on 6 metrin välein levähdystaso. Muussa tapauksessa sallittu kaltevuus on 5 %. Laiturin poikittainen kallistus tulee järjestää raiteesta poispäin. Edelleen esteettömyyden vuoksi laiturin pinnan tulee olla kova, mieluiten asfaltti tai kiveys. Käytännössä irtoaineksilla kuten soralla ei saada sellaista tiiviyttä, että pinta olisi esteettömyyden näkökulmasta kova.

5 4 Laiturin pinta Raide Maatäyte Laiturin reunaelementti Kuva 2. Periaatekuva maarakenteisen laiturin rakenteesta. Raiteen vieressä on betoninen laiturin reunaelementti. Elementin raidetta vastakkainen puoli täytetään maa-aineksella. Elementti tukee laiturin maa-ainesta ja estää se sortumisen raiteen suuntaan. Maatäytteen oma paino tukee reunaelementtiä estämään kaatumista. Kuva LiVi RATO osa 16. Kuva 3. Esimerkki uudehkosta kevyestä pysäkkirakenteesta vuodelta 1998, laituri ja katos Dragsvikissa. Laiturin pituus on 70 metriä. Kuva

6 5 Kuva 4. Dragsvikin laituri nähtynä selkäpuolelta. Laituri muodostuu täytemaalla tehdystä kummusta, jonka pinta on asfaltoitu. Kuva Maarakenteen sijasta laituri voidaan toteuttaa myös puu- tai teräsrakenteena, mikä on mahdollisesti mielekäs ratkaisu tilanteissa, joissa muuten edellytettäisiin mittavia maantäyttöjä tai massanvaihtoja. Liikenneviraston ohjeen (RATO osa 16) mukaan puusta saa tehdä tilapäisiä laitureita. Kuva 5. Tiepenkereeseen rakennettu bussipysäkki. Pysäkin runko ja pylväät ovat terästä, pysäkin kansi betonia. Helsinki Itäväylä, Naurissaari. Pysäkille on portaat, pysäkistä ei ole tehty esteetöntä. Kuva Laiturin tulee ensisijaisesti sijaita suoralla raiteella. Liikenneviraston rataverkolla laitureita on sijoitettu myös kaarteisiin, mutta kaarresäteen tulee olla loiva (R 600 m), eikä laiturin kohdalla saa olla merkittävää raiteen sivuttaiskallistusta (max 100 mm, suositus 60 mm). Kaarteeseen sijoitettava laituri johtaa oven kynnyksen ja laiturin välisen etäisyyden, askelvälin, kasvuun. Käytännössä

7 6 kaarevasta laiturista aiheutuva askelväli voi olla enintään 150 mm:n luokkaa, mikä toteutuu mm. Helsingissä vanhimpien raitiovaunujen ovilla, jotka ovat seinän taitetulla osalla. Askelvälin osalta on huomattava, että Sm1 2 -sarjojen junissa kaikilla ovilla on portaat ja laiturin tasoa korkeampi lattia. Näillä junilla siis ei voida tarjota esteetöntä joukkoliikennepalvelua. Jos tai kun pilottivaiheen aikana liikenne toteutetaan olemassa olevalla esteellisellä junakalustolla, ei pilotin aikana ole mielekästä asettaa ehdotonta esteettömyysvaatimusta laiturirakenteille. Seudullisen paikallisjunaliikenteen vakiintuessa on edellytykset harkita esteettömyysratkaisuja pidemmällä aikajänteellä. Silloin on tarkoituksenmukaista pohtia myös kalustoon ja radan linjaukseen liittyviä ratkaisuja. Laitureiden saavutettavuus ympäröivästä yhdyskuntarakenteesta on erittäin tärkeätä nimenomaan pilottivaiheen aikana. Ihmisten liikkumistottumusten muutokset kestävät tavallisesti useita vuosia, koska liikkuminen liittyy työ- ja asuinpaikkojen valintaan, eikä niissä tapahdu välittömiä muutoksia. Pilottivaiheen laitureiden sijoitus on siksi harkittu olemassa olevan rakennetun ympäristön mukaan. Maankäytön kehittyessä jokin muu sijainti voi osoittautua paremmaksi, mutta sellaiset ratkaisut ovat pitkäjänteisiä ja ne tulee tehdä kaavoituksen ja muun maankäytön kehityksen yhteydessä. Toisaalta on nähtävä myös laiturin sijoituksen vaikutus maankäyttöön. Jos junaliikenteen palvelun pysyvyyteen on mahdollista luottaa, aseman ja laiturin sijainti ohjaavat maankäyttöä. Tämä tarkoittaa sekä kaavoitusta että kaavojen toteutumista rakentamisesta vastaavien toimijoiden toimesta. Erityinen kysymys liikennepaikkojen yhteydessä ovat laituripolut. Laituripolku tarkoittaa paikkaa, jossa radan voi ylittää kävellen laiturilta toiselle. Liikenneviraston ohjeen mukaan uutta laituripolkua ei saa tehdä, mikäli radan nopeus laituripolun kohdalla ylittää 80 km/h. Laituripolkujen välttämiseksi laitureiden sijoitus on esitetty olemassa olevien tasoristeysten viereen tai lähelle yli- ja alikulkuja. Kysymys laituripolusta on relevantti Loimaan ja Salon suunnilla, joissa liikennöidään nopeita pikajunia ja myös tavarajunia yli 80 km/h nopeudella. Pilottivaiheeseen ei ole tässä esitetty ratkaisuja, jotka edellyttävät laituripolkuja, mutta muutamissa kohteissa maankäyttö ja laiturin sijoitusmahdollisuudet johtavat paineeseen junan saavutettavuudesta molemmin puolin rataa. Eräs mahdollinen ratkaisu voisi olla laiturit raiteen molemmin puolin, jolloin matkustajien ottaminen ja jättäminen onnistuu kummaltakin puolelta rataa ilman tarvetta kulkea radan poikki. Koska mahdolliset pysäkkien sijaintipaikat ovat pääasiassa maaseututaajamissa, pysäkillä tulee olla mahdollisuus liityntäliikenteeseen. Merkittävä liityntäliikenteen muoto on henkilöauto, joille tulee olla pysäköintitilaa. Pysäköintialueen ja laiturin tulisi mieluiten olla välittömästi toistensa vieressä. Bussipysäkkien tulee olla laiturin välittömässä läheisyydessä, mieluiten näköetäisyydellä alle 100 metrin kävelymatkan päässä. Pysäkin on erityisesti maaseudulla hyvä olla sellainen, että bussi voi seistä muuta tieliikennettä haittaamatta pysäkillä 2 3 minuuttia siten, että bussi ehtii vaihtaa matkustajat junan kanssa. Liikennevirastolla on ohjeet laitureiden kalustuksesta ja opastusjärjestelmistä (RATO osa 16). Laitureiden varustus on myös kysymys palvelutasosta. On kuitenkin ymmärrettävä, että paikallisliikenteen pysäkkiä ei käytetä satunnaisuuden perusteella siten, että pysäkkilaiturilta tultaisiin katsomaan informaatiota, jota ei olisi missään muualla saatavilla. Maaseudulla junaan lähteminen päätetään esimerkiksi kotona, joten tarvittavan informaation tulee olla saatavilla ennen liityntämatkaa, ei vasta pysäkillä. Minimivarustukseksi voi asettaa pysäkkikatoksen jossa on ilkivallalta suojattu informaatiotaulu paperille tulostetulle matkustajainformaatiolle sekä istuimia ja katuvalaistukseen kytketty valaistus. Nykyaikana hyvää palvelua on QR-koodi, joka johtaa pysäkin ajantasaisen informaation esittävälle www-sivulle, joka on optimoitu mobiililaitteille. Perinteisen ajantasaisen laiturinäytön pääasiallinen tarkoitus on kertoa, onko juna tulossa vai jo mennyt. Tämä tieto voidaan välittää helposti mobiili-

8 7 palveluna. Ajantasainen laiturinäyttö tarvitsee sähkön ja tietoliikenneyhteyden sekä kunnossapidon. Kuva 6. Matkustajaliikennepaikan varusteet Loimaan asemalla, jolla asemarakennus ei ole enää junaliikenteen käytössä. Lähimpänä vihreä VR-yhtymän lippuautomaatti. Vasemmalla Liikenneviraston aikataulunäyttö. Siitä vasemmalle kiinteä ilmoitustaulu jonka vieressä laiturinäyttö, joka näyttää seuraavan junan lähtöajan. Näiden takana puurakenteinen odotuskatos istuimineen sekä jäteastia valaisinpylväässä. Kuva 7. Pyöräily on yksi liityntäliikenteen muoto, joka laajentaa pysäkin palvelualuetta. Hyvä varuste on pyöräteline, jossa on katos ja johon pyörän voi lukita kiinni rungosta. Junissa on tilaa myös pyörän kuljettamiseen, mutta kaikki eivät halua pyörää mukaan. Kuvassa katollinen pyöräteline Loimaan asemalla.

9 8 3 Laituripaikkojen arviointi Paikallisjunaliikenteen laitureiden sijoituspaikkoja on arvioitu aikaisemmissa selvityksissä. Edellinen arviointi on vuodelta Tämän jälkeen on mahdollisilla sijoituspaikoilla tapahtunut jonkin verran muutoksia. Esimerkki mittavasta muutoksesta on Kyrön keskustan tasoristeyksen korvaaminen kadun alikululla. Asemaseuduille tehtiin maastokatselmus 11. ja Katselmuksessa selvitettiin mahdollinen laiturin sijainti tai sijaintivaihtoehdot sekä sijoituspaikan rakennettavuus silmämääräisesti maanpinnan laadun ja ympäröivien maarakenteiden perusteella. Katselmuksen lisäksi maaperän laatua on arvioitu paikan historian perusteella. Useissa tapauksissa on kyse puretusta liikennepaikasta, jossa maarakenteet ovat edelleen jäljellä. Silloin rakennettavuus on erittäin hyvä, sillä pohjamaan massanvaihdot eivät ole tarpeen. Saavutettavuutta on arvioitu ympäröivän yhdyskuntarakenteen vallitsevan tilan perusteella. Perusteena on kävelymatka asuinrakennuksiin ja kohteisiin, joihin on runsasta kävelyliikennettä. Tällaisia ovat esimerkiksi koulut tai muut asiointikohteet. Lisäksi on otettu huomioon vähittäiskaupan palvelut siten, että matkalla pysäkiltä kotiin on mahdollista tehdä päivän ostokset siinä määrin, kuin ostokset ovat kannettavissa. Turun asemaa ei ole arvioitu tässä yhteydessä. Turun asema on henkilöliikenteen käytössä oleva asema, jossa on kaikki tarvittava, mitä henkilöliikennepalvelu edellyttää. Vaatimukset eivät poikkea Turun aseman kohdalla pikajuna- ja paikallisjunaliikenteen välillä. Kuva 8. Kyrön keskustassa aseman pohjoispäässä ollut tasoristeys on pari vuotta sitten korvattu alikululla.

10 9 4 Arvioinnin tulokset rataosittain 4.1 Uudenkaupungin rata Rataosa Turku Uusikaupunki on yksiraiteinen rata, josta on tehty sähköistyspäätös. Sähköistyksen on tarkoitus valmistua Sähköistyksen yhteydessä ei perusparanneta itse rataa. Radalla on meneillään ratapölkkyjen kunnossapitouusinta, jossa vaihdetaan valikoiden vanhentuneita ratapölkkyjä. Radan päällirakenteen tukikerros on sepeli. Radan ratapölkyt ovat poikkeuksia lukuun ottamatta puuta. Kiskot eivät ole hitsattuja. Radan kuntoluokka Liikenneviraston luokituksen mukaan on Turusta Raisioon C1 ja siitä eteenpäin B1, joka on alhaisempi kuin C1. Rata on ollut vuodesta 1993 pelkästään tavaraliikenteen käytössä. Henkilöliikenteen päätyttyä laiturirakenteet on osin purettu. Liikennepaikkarakennukset on pääasiassa myyty ja ne ovat usein asuinkäytössä. Nykyinen käyttö estää siten pääsyn entisille laitureille. Toisaalta, usein vanha asema on sivussa nykyisestä asemanseudun maankäytön keskuksesta. Vanhoja laitureita korkeine kuormauslaitureineen on jäljellä Maskussa, Mynämäellä, Vinkkilässä ja Uudessakaupungissa. Niiden käyttö ei kuitenkaan ole mahdollista tai tarkoituksenmukaista, koska laiturialueet ovat osittain tai kokonaan asemakiinteistön uudessa pihakäytössä. Vanhat laiturit ovat myös liian matalia vanhan nimellisen laiturikorkeuden ollessa 265 mm. Useilla asemilla on alun perin ollut sivuraiteet. Mynämäkeä lukuun ottamatta sivuraiteet on purettu. Radan linjausta ei vanhan aseman kohdalla ole kuitenkaan muutettu, vaan nykyinen ratalinjaus on aseman entisen pääraiteen paikalla. Radan kunnossapitotoimissa ei ole otettu millään tavoin huomioon entisiä laitureita, vaan kaikkialla ainakin radan korkeusaseman tasaus on muuttunut siten, että laiturit ovat liian matalalla. Radan kunto on riittävä raskaille kemikaalijunille. Radan junaliikenteen sallittu nopeus on 60 km/h paitsi raskaimmilla tavarajunilla Raisiosta eteenpäin 50 km/h. Radan nopeustaso moottorivaunujunille on harkittava uudelleen, mikäli radalla ryhdytään säännölliseen moottorivaunuliikenteeseen. Mielekkään liikennepalvelun kannalta tulisi voida sallia vähintään 100 km/h. Vertailun vuoksi todettakoon, että Loimaan ja Salon suunnilla moottorivaunujunille sallittu nopeus on suurempi kuin tavarajunille. Pilottijakson aikana radan suurimpana liikennemääränä voi pitää 2 tavarajunaparia vuorokaudessa ja paikallisjunaliikenne enintään 30 minuutin vuorovälillä. Junavuorojen määrä ja nopeus huomioon ottaen radalla voi olla tasoristeyksiä ja laituripolkuja. Laituripolkuja käytetään vain henkilöjunavuorojen yhteydessä, jolloin junat aina pysähtyvät. Tavarajunien kulkuaikaan laitureilla ja laituripoluilla ei ole henkilöitä, eikä tavarajunien nopeus ylitä laituripolkujen nopeusrajaa 80 km/h.

11 Jyrkkälä Jyrkkälän kohdalla rata on suora. Radan on kävelytien alikulku koululle ja palloiluhallille. Suikkilantiellä on alikulku ja ratasillan länsipuolella on tasoristeys korkeita kuljetuksia varten. Suikkilantiellä kulkevat aluetta palvelevat bussit, joilla on pysäkkiparit ratasillan molemmin puolin. Osoitettu laiturin sijainti tarjoaa Jyrkkälän kerrostaloalueelta saman kävelyetäisyyden junalle kuin nyt on bussipysäkille. Omakotialueella Suikkilantien bussipysäkki on lähempänä kuin reitti radan alikulun kautta.

12 11 Rata kulkee maastoa korkeammalla penkereellä. Ehdotetun laiturialueen itäpäästä järjestyy kuitenkin lähes tasossa oleva kulkuyhteys nykyiselle kävelytielle. Pysäkkiä käytetään tässä pääasiassa suoraan kävellen, jolloin liityntäpysäköinnin tarpeeseen riittänevät läheiset olemassa olevat pysäköintialueet. Laituri voidaan rakentaa leventäen ratapenkkaa täyttämällä tai siltamaisella rakenteella ratapenkkaan tuettujen pylväiden varaan. Toteutettavuus vaativa suhteessa muihin radan pysäkkeihin.

13 Nuorikkala (Raisio) Raisiossa rata kulkee Nuorikkalan, Järämäen ja Kerrolan asuinalueiden välistä Raisionkaari-tien rinnalla. Rata ja tie ovat suunnilleen samassa korkeustasauksessa Alhaistentien risteyksen kohdalla. Alhaistentien kohdalla on kevyen liikenteen alikulku, jossa on rinnakkain katu- ja ratasillat. Laiturin sijainti kevyen liikenteen alikulun pohjoispuolella ja radan länsipuolella tarjoaa hyvät kävely-yhteydet radan itäpuolen asumiseen. Kävely-yhteydet Kerrolasta ovat kohtuulliset Raisionkaaren rinnalla olevaa kevyen liikenteen väylää pitkin ja alikulun kautta. Tyhjällä tontilla on tilaa liityntäpysäköinnille. Ajoreitti liityntäpysäköintiin on helppo Nuorikkalasta ja Järämäeltä, mutta hankalahko Kerrolan suunnasta. Lähimmät bussipysäkit ovat alikulun toisella puolella Alhaistentiellä.

14 13 Rakennettavuus on kohtuullinen maantäytöllä, runsaahko korkeusero. Tontin alue kantanee pysäköinnin pelkällä tasaamisella ja pinnoituksella.

15 Masku Maskussa maankäyttö on kehittynyt vanhan aseman ympärille. Pohjoisessa maantie 1893 eli Seikeläntie on sijoitettu sillalle radan yli. Aseman eteläpuolella on tasoristeys. Vanhan aseman pohjoispuolella Sähkötie voisi jatkua tasoristeyksenä, mutta virallista radanylityspaikkaa ei ole. Radan ympäristö on entistä sivuraiteiden pohjaa tai laituria, joten kävellen radan voi ylittää ja jäljistä päätellen myös näin tehdään. Vanhan aseman alue on valokuvassa näkyvän junan kohdalla. Kuvan henkilö seisoo suunnilleen Sähkötien kohdalla ehdotetun laiturin pohjoispäässä.

16 15 Uusin ja tehokkain maankäyttö on Seikeläntien pohjoispuolella. Laiturin voi sijoittaa vanhan aseman sivuraiteiden paikalle radan itäpuolelle Sähkötien päähän, jolloin kerrostaloille ja marketille on noin 450 metrin kävelymatka. Laiturin eteläpuolelle voi sijoittaa pysäköintiä, jonne ajetaan aseman eteläpuolelta Hallintotien ja sen tasoristeyksen sekä radan suuntaisen nykyisen Tapulitien kautta. Lähimmät bussipysäkit Seikeläntiellä ovat 310 metrin kävelyreitin päässä laiturin pohjoispäästä. Kirjaston, kunnantalon ja K-marketin bussipysäkkien kävelyetäisyys Sähkötien kautta laiturin pohjoispäästä on 380 metriä. Rakennettavuus on erittäin helppo, koska pohjana on entisten sivuraiteiden pohja. Laituriksi riittää reunaelementti ja täyttömaa sekä laiturin pinnoitus. Laiturin luiskaaminen on helppoa molemmista suunnista. Pysäköinnille on tilaa välittömästi laiturin läheisyydessä entisten sivuraiteiden paikalla. Vaihtoehtoinen laiturin sijoituspaikka on aseman eteläpäässä, jos halutaan painottaa kävelyetäisyyttä vanhemman maankäytön alueelta.

17 Nousiainen Nousiaisten entinen rautatieasema sijaitsee Lemuntien tasoristeyksen kohdalla eri puolella 8-tien eritasoliittymää kuin Nousiaisten keskustaajama. Etäisyys 8-tielle on 1 km ja taajaman keskelle noin 1,8 km. Aseman välittömän ympäristön maankäyttö on vähäistä, joten ensisijaiset junan käyttäjät ovat liityntäkäyttäjiä henkilöautolla. Aseman lähin bussipysäkki on Lemuntiellä noin 200 metriä tasoristeyksestä etelään. Laiturin ja pysäköinnin voi helposti sijoittaa vanhalle asemalle johtavan Laaleistentien ja radan väliin välittömästi tasoristeyksen pohjoispuolelle. Alue on nykyisin tasattua hiekkakenttää, joka kantaa raskaat ajoneuvot. Laituri on toteutettavissa helposti reunaelementillä ja maantäytöllä.

18 Mynämäki Mynämäen asemanseutu sijaitsee maanteitse (maantie 1930) noin 4 km:n päässä etelään Mynämäen taajaman keskustasta. Asema on suunnilleen puolivälissä Turun ja Uudenkaupungin välillä ja on siksi pidetty kohtauspaikkana, jossa on kaksi toiminnassa olevaa raidetta. Pääkulkutie on vanhan laiturin viereinen raide. Toinen raide on ollut selvästi huomattavan paljon vähemmällä käytöllä. Asemarakennus on yksityiskäytössä, mutta vanha kivireunainen ja hiekkapintainen laituri on olemassa.

19 18 Välittömästi tasoristeykseltä aseman suuntaan on radan pohjoispuolella kylmillään olevalta vaikuttava teollisuuskiinteistö. Sen ja aseman tavaramakasiinin välillä on ilmeisen kantavaa osin ruohottunutta hiekkakenttää, joka on aiemmin ollut kuormausaluetta ja sivuraiteen pohjaa. Kentälle on sijoitettu Liikenneviraston laitekontti, joka käyttänee aseman turvalaitteita. Alueella on jäljellä korkean kuormauslaiturin reunus ja maamassat. Tarkoituksenmukainen laiturin paikka on Liikenneviraston laitekontin ja teollisuuskiinteistön välisellä alueella radan pohjoispuolella. Pysäköintiin voi raivata aluetta laiturin välittömästä läheisyydestä. Vaihtoehtona liityntäpysäköinnille on entinen ruohottunut kuormausalueen pohja radan eteläpuolella. Tällöin on tehtävä laituripolku raiteiden yli. Laiturin ja pysäköinnin toteutettavuus on helppo kantavan maapohjan ansiosta. Tarvitaan reunaelementit ja maa-aineksia laiturin täytteeksi.

20 Hietamäki Hietamäen entinen asema sijaitsee noin 1,5 kilometrin päässä pohjoiseen Hietamäen kylästä maantien 192 varressa. Aseman länsipäässä on Raveantien tasoristeys. Asemarakennus on yksityiskäytössä. Aseman välittömässä läheisyydessä on muutama pientalo.

21 20 Tarkoituksenmukainen laiturin paikka on entisen laiturin kohdalla välittömästi tasoristeyksen itäpuolella. Vanhan laiturin kivireuna on edelleen jäljellä, mutta yläreuna on suunnilleen kiskonpinnan tasolla. Pysäköinti on helppo järjestää radan pohjoispuolelle, jossa on kantava maapohja entisten sivuraiteiden jäljiltä. Laiturin toteutettavuus on helppo. Laituri voidaan tehdä nostamalla entiset kivet tai käyttämällä reunaelementtejä. Laituri tehdään maantäytöllä ja pinnoittamalla. Liityntäpysäköinti on toteutettavissa radan pohjoispuolelle kasvillisuuden poistolla ja maanpinnan tasauksella sekä pysäköintiruutujen merkinnällä.

22 Vinkkilä (Vehmaa) Vinkkilän vanha asema sijaitsee noin 200 metriä pohjoiseen Vehmaan taajamasta, joka on kasvanut radan tasoristeyksessä ylittävän Vinkkiläntien (maantie 1950) molemmin puolin radan länsipuolelle. Asemarakennus ja makasiini ovat yksityiskäytössä. Pääraiteen itäpuolella on ollut sivuraiteita, joiden alue on nurmettunut.

23 22 Laiturille tarkoituksen mukainen sijainti on välittömästi tasoristeyksen pohjoispuolella. Maankäytön näkökulmasta länsipuoli on parempi, mutta vaatii enemmän maantäyttöä kuin itäpuoli, jossa laituri voidaan tehdä entisen ratapihan pohjan päälle. Pysäköintialue on tehtävissä itäpuolelle sivuraiteiden paikalle. Alue on raivattava ja siivottava luontaisesti levinneestä kasvillisuudesta.

24 Lahti (Uusikaupunki) Entinen Kalannin asema sijaitsi lähellä Lahden kylää Häähäntien ja Lahdentien tasoristeysten puolivälissä. Aseman välittömässä läheisyydessä ei ole ollut koskaan merkittävää maankäyttöä. Nykyisen rakennuskannan vähäisyyden vuoksi pysäkin pääasiallinen palvelu on henkilöautoliityntä lähiseudun taloista sekä Landentietä kulkevalla bussilla. Nykyisin tarkoituksenmukainen laiturin sijainti on Lahdentien tasoristeyksen itäpuolella. Kyse on linjaraiteesta, joka on 1 2 metriä ympäristöään korkeammalla.

25 24 Koska radan eteläpuolella on rakennuksia lähellä rataa, laiturille sopiva sijainti on radan pohjoispuolella. Maantäyttöjen vähentämiseksi laiturin voi tehdä rakenteellisena pylväin ratapenkereeseen perustamalla. Pysäköintialue on helpointa tehdä tien länsipuolen pellon reunaan, jonne on valmiiksi tie Lahdentieltä. Pysäköinnin voi tehdä tilapäisenä ja siirtää itäpuolelle, jossa alue tulisi nykyisen metsikön reunaan Uusikaupunki asema Uudenkaupungin asema sijaitsee kaupungin keskustan itäpuolella Hakametsän asuinalueen ja Vakka-Suomen sairaalan välimaastossa. Aseman saavutettavuus kävellen on huono, osin johtuen maantiestä 196 (Lokalahdentie), joka ylittää sillalla aseman länsipään. Maantiellä 196 on bussipysäkit sairaalan puolella Välskärintien risteyksessä. Tästä ei ole kävely-yhteyttä asemalle. Asema on radan rahtiliikenteen käytössä. Asemalla on 3 raidetta, joista asemalaiturilta etäisin on raidelukoilla suljettu kuormausraide, jota ei juuri ole käytetty nykyisin. Vanhat kivireunaiset laiturit ovat käytettävissä. Henkilölaituri on matala, nimellisesti 265 mm kiskon pinnasta. Asemalla ei tarvita henkilöliikenteen käyttöön välttämättä mitään uusia rakenteita, jos hyväksytään laiturin korkeus. Pysäköinnille on hyvin tilaa aseman alueella. Tarkoituksenmukaista on kuitenkin merkitä pysäköintipaikat esimerkiksi liikennemerkein. Pilottivaiheessa asema soveltuu palvelemaan Uudenkaupungin aluetta autoliitynnän liikennepaikkana.

26 Kalaranta Kalarannan entinen seisake sijaitsee rannassa Uudenkaupungin keskustan eteläpuolella Rauhankadun päässä. Liikennepaikka perustettiin jo 1933 Uudenkaupungin aseman syrjäisen sijainnin vuoksi. Kioskintapainen liikennepaikkarakennus on purettu, mutta laituri on uusittu betonisilla reunuselementeillä. Laiturin länsipää toimii nykyään pysäköintipaikkana. Laiturin nimelliskorkeus on 265 mm, mutta raide on nykyisin korkeammalla kuin laiturin reunaa uusittaessa.

27 26 Jos laituria ei haluta korottaa, laituri soveltuu liikennepaikaksi sellaisenaan, kun pysäköintikäyttö lopetetaan ja laiturin reunalla olevat tolpat ja ketjut poistetaan. Jos laituri korotetaan, se edellyttää uusia korkeampia reunaelementtejä. Samalla laiturin päällystys on uusittava nykyisen jäädessä maantäytön sisään Satama tai Pietola Pietola Satama Kalaranta voi toimia liikenteen pääteasemana, jos liikenne järjestetään niin, että saapuva juna seisoo Kalarannassa vain muutaman minuutin ja lähtee sitten paluuvuorolle Turkuun. Junan tekninen suunnanvaihdon aika on noin 4 minuuttia. Vaihtoehtoinen toimintatapa on ajaa juna pidemmälle länteen, jos junalle tarvitaan esimerkiksi seisonta-aikaa. Mahdollisuudet ajaa länteen riippuvat kuitenkin sähköistyksestä. Jos myös keskustan sataman jollekin raiteelle tehdään sähköistys, juna voi ajaa satamaan. Henkilöliikenteen kannalta nykyinen keskustan satama ei ole mielekäs paikka, sillä se on sivussa asutuksesta. Asutusta voi palvella pysäkki lännempänä Pietolan asuinalueen kohdalla. Radan ja Rantakadun välissä on tilaa laiturille, jonka kävely-yhteys on länsipäässä Kaarikadun ja Kuunarintien kohdalla. Pietolan tapauksessa toiminta olisi vastaava kuin Kalarannassa, eli junaa ei voi seisottaa kuin matkustajien jättämistä ja ottamista varten. Jos aikataulussa päädytään junan seisottamiseen, tarvitaan laiturin kohdalle sivuraide. Sataman toteutettavuus on helppo. Laituri tulisi Satamakadun ja radan väliin, jossa on nyt nurmea ja harvaan istutettu koivurivi. Laituri voidaan tehdä maantäyttönä siten, että tarvittaessa laiturin kohdalle osuvat koivut rengastetaan ja jätetään paikalleen.

28 27 Pietolan kohdalle Hangon saarelle johtavan radan pohjoispuolelle laiturin toteutus on helpohko. Laiturilta on tehtävä kävely-yhteys Pietolan suuntaan. Laituri ja kävely-yhteys syntyvät maantäytöllä ja reunaelementeillä. Laituripolun ja lyhyen kävely-yhteyden avulla saadaan laiturille saavutettavuus myös Kuunarintien ja sataman puolelle. Laiturille esitetyllä kohdalla on tilaa myös sivuraiteelle ja laiturin sijoittamiselle pohjoisemmaksi lähemmäksi Rantakatua. Itse laiturin rakentaminen ei muutu, mutta sivuraiteen teko edellyttänee tavanomaiset radanteon maanvaihdot. Kokonaisuutena sivuraiteen teko ei liene mielekäs pelkästään pilottivaihetta varten.

29 Toijalan rata Rata Turusta Toijalan suuntaan on sekä henkilö- että tavaraliikenteen käytössä. Henkilöliikenne on pikajunia Turun ja Tampereen välillä keskimäärin kahden tunnin välein. Junat pysähtyvät Turusta lähdettyään ensi kerran Loimaalla, joka on radan ainoa Varsinais-Suomen alueella oleva henkilöliikenteen liikennepaikka. Rata on sähköistetty. Radan nopeustaso on 120 km/h Turun asemalta kilometrille 264,7 ja siitä eteenpäin 140 km/h. Nopeusrajoituksen raja on Vanhan Tampereentien tasoristeyksen pohjoispuolella. Tavarajunille sallitaan 120 km/h paitsi raskaimmille 100 km/h.

30 Kärsämäki Pysäkin tarkoituksenmukainen sijoitus on Vanhan Tampereentien tasoristeyksen pohjoispuolella radan itäpuolella. Liityntäpysäköinnille on varattavissa tilaa kauppakeskusten pysäköintialueilta.

31 30 Vanhan Tampereentien lännen suunnan bussipysäkki on välittömästi laiturin vieressä. Idän suunnan bussipysäkki on etäällä, koska se on sijoitettu Jokipellontien itäpuolelle. Laiturin rakennettavuus on helppo. Laituri tehdään maantäytöllä ratapenkan ja pysäköintikentän väliin. Maaperä on todennäköisesti valmiiksi riittävän kantavaa. Harkittavaksi tulee pysäkin suhde tasoristeyksen varoituslaitoksen toimintaan. Voi olla tarkoituksenmukaista muuttaa varoituslaitoksen toimintaa siten, että Loimaan suunnasta tuleva paikallisjuna ei pidä tasoristeystä varattuna koko sitä aikaa jonka juna hidastaa ja seisoo pysäkillä.

32 Maaria Maaria on nykyään 3-raiteinen liikennepaikka junakohtauksia varten. Kaikki entisen liikennepaikan rakenteet on purettu, kun Maaria laajennettiin nykyiseen tarkoitukseensa. Ratapihan itäpään tuntumassa, lähellä entisen liikennepaikkarakennuksen sijaintia, on nykyään tekninen rakennus liikennepaikan laitteiden ohjaamisen tarpeisiin. Maarian liikennepaikan pohjoispuolella on Jäkärlän kaupunginosa. Sen asutuksen painopiste on kerrostaloalueella Jäkärlän länsipuolella. Kerrostalojen eteläpuolella ovat Jäkärlän koulu ja Maari-

33 32 an kirjasto. Kerrostalojen keskellä on elintarvikemyymälä Sale. Samankokoinen S-market on rakennettu asutuksesta syrjään moottoritien liittymään alueen luoteispuolelle. Kerrostaloalueen keskeltä johtaa Jäkärlän puistokatu radan viereen Asematielle. Suora katuetäisyys Salelta radan varteen on 450 metriä. Jäkärlän puistokadun päätekohdasta 150 metriä itään on rautatien alikulku. Radan eteläpuoli on kuitenkin rakentamatonta. Maarian pysäkin pääasiallinen tarkoitus on palvella kävelyetäisyydellä noin 3000 asukkaan lähiötä, joten sijoituksessa tulee painottaa kävely-yhteyttä. Autolla liikkuvat todennäköisimmin valitsevat alueen pohjoispuolella olevan moottoritien. Laituri tulee rakennettavaksi pohjoisimman raiteen lähes suoran osuuden päättymiskohdan ja alikululle johtavan kevyen liikenteen väylän välille, jossa on tilaa noin 70 metriä. Laituri yhtyy länsipäästään bussipysäkkiin. Asematien, kevyen liikenteen väylän ja radan rajaaman alueen maapohja on luultavimmin pengerrysten vuoksi hyvälaatuista. Laituri voidaan rakentaa täyttämällä alue ja tasaamalla se laiturin korkeustasoon. Kun laituri tulee pääraiteeseen nähden sivuraiteen varteen, Maaria toimii tarvittaessa ohituspaikkana pikajunille. Pohjoisimmassa raiteessa on laiturin kohdalla hyvin loiva kaarre riippuen laiturin tarkasta sijainnista. Pohjoisin raide on kuitenkin sivuraide keskimmäiseen raiteeseen nähden, eli Turun suunnasta pohjoisimmalle raiteelle ajetaan vaihteessa poikkeavalle raiteelle. Tämä tarkoittaa sitä, että laiturin länsipäässä alkaa laiturin kaarevuuteen nähden vastakkainen kaarre. Se rajoittaa laiturin pään sijoitusta lännen suunnassa. Laiturin rakennettavuus on kohtalaisen helppo. Leveyssuunnassa on kapeimmillaan tilaa noin 10 metriä, joten laituri voidaan tehdä maantäytöllä ja reunaelementeillä. Kävely-yhteys laiturille on länsipäästä lähes suoraan Asematielle ja siinä olevalle bussipysäkille ja edelleen Asematien yli Jäkärlän puistokadun kevyen liikenteen väylälle.

34 Lieto Liedon asemalla on ollut sivuraiteet aseman länsipuolella. Nykyään sivuraiteiden alue on sepelikenttä. Radan itäpuolella on jäänteet asemapuistikosta sekä yksityiskäytössä oleva asemarakennus ja tavaramakasiini. Laiturirakenteet on purettu. Ratapihan yli johtaa nykyään maantien 2224 (Tammentaantie) silta. Taajama sijaitsee radan itäpuolella, mikä vuoksi liikennepaikka palvelee paremmin radan itäpuolella. Teknisesti laituri ja pysäköinti on erittäin helppo toteuttaa länsipuolen sepelikentälle, mutta saavutettavuus kävellen on silloin huono.

35 34 Palvelun kannalta laituri tulisi sijoittaa radan itäpuolelle Asematien päähän. Laiturin läheisyyteen mahtuu sijoittamaan myös noin 20 auton pysäköintialueen Asematien radan suuntaisen osuuden reunaan. Laiturin ja pysäköinnin toteutettavuus on kohtalaisen helppo. Ainakin osittain alue on entistä liikennealuetta, kuten aikaisempaa tasoristeystä, joten laituri syntyy maantäytöllä ja reunaelementeillä. Pysäköintipaikka on toteutettavissa todennäköisesti vain maan tasauksella.

36 Aura Auran entinen asema sijaitsi radan eteläpuolella. Rakennuksista ei ole nykyään mitään jäljellä. Radan pohjoispuolella on nykyään sepelikenttä purettujen sivuraiteiden jäljiltä. Pääosa rakennettua taajamaa sijaitsee radan pohjoispuolella. Maantiellä 224 on alikulku, joka on puolivälissä linjaraiteen pitkähköä kaarretta, joka päättyy entisen aseman sijaintikohdalle. Laituri on sijoitettava kaarteen jälkeiselle suoralle osuudelle, jossa ei ole enää laiturin sijoitusta estävää raiteen kallistusta.

37 36 Nykyisen maankäytön kannalta tarkoituksenmukainen sijainti laiturille on radan pohjoispuolella Nikkarinkujalta kohti Turkua. Sijainti tarjoaa kävely-yhteydet kunnan virastolta ja lähialueen asunnoista. Kävely-yhteyden maantien 224 toisella puolella sijaitsevalle koululle ja palveluille ovat kohtalaiset maantien ylittävän kevyen liikenteen sillan kautta. Kävely-yhteys radan eteläpuolelle kulkee kevyen liikenteen väylää radan alikulun kautta. Laiturin ja pysäköintialueen toteutettavuudet ovat helpot. Entinen ratapihan pohja on kantava. Laituri edellyttää reunaelementit ja maantäytön. Pysäköintialue edellyttää pinnan tasauksen ja pinnoitteen.

38 Kyrö Kyrö on toimiva liikennepaikka, joka palvelee Metsä-yhtymän Kyrön sahaa. Asemalla on 3- raiteinen ratapiha, jossa kaksi raidetta on sähköistetty ja kolmas toimii kuormausraiteena. Henkilöliikennettä Kyrössä ei ole. Asema ja makasiini ovat yksityiskäytössä ja laiturirakenteet on täysin purettu. Aseman pohjoispäässä ollut maantien 2250 tasoristeys on muutettu juuri rautatien alitukseksi. Henkilöliikennelaiturille hyvin soveltuva paikka on radan ja alikulun eteläpuolella. Paikalla on nyt asfaltti- ja sepelikenttä. Laiturin sijoituksessa on otettava huomioon ratapihan pohjoispään ensim-

39 38 mäinen vaihde. Laituri ei voi sijaita siten, että kaluston ulottuman kasvulle sivusuunnassa ajettaessa poikkeavalle raiteelle ei jää tilaa. Toteutettavuus on erittäin helppo. Laituri syntyy reunaelementeillä ja maa-aineksilla sekä asfalttipinnalla. Pysäköintialue syntyy lähes pelkästään merkitsemällä pysäköintiruudut. Edellä olevassa kuvassa on laiturin ja pysäköinnin sijoituspaikka nähtynä alikulun pohjoispuolelta Turun suuntaan.

40 Mellilä Mellilän asemarakennus on nykyään kunnan kulttuuritila. Entisten sivuraiteiden ja kuormausalueiden paikat ovat nykyisin nurmettunutta joutomaata. Paikallisjunalaiturille sopiva paikka on maantien 2260 (Melliläntie) tasoristeyksen pohjoispuolella ja radan itäpuolella. Alueella on tilaa myös pysäköintipaikalle. Sijainti tarjoaa hyvät yhteydet sekä kävellen että autolla.

41 40 Laiturin ja pysäköinnin toteutettavuus on helppo. Entisinä liikenne- ja kuormausalueina maaperän parannusta ei tarvita. Laituri syntyy reunaelementeistä ja maa-aineksesta. Pysäköintialue voidaan toteuttaa nurmettumisesta syntyneen pintakasvillisuuden poistona ja pysäköintipaikkojen merkitsemisellä Loimaa Loimaa on henkilöliikennekäytössä oleva liikennepaikka, jossa pysähtyvät Turun ja Tampereen väliset pikajunat. Asemalla on neljä raidetta, joista kolme on sähköistetty. Raiteilla 1 ja 2 on henkilöliikennelaiturit 550 mm korkeudella kiskon pinnasta. Raide 3 on raiteen 2 laiturin vastakkaisella puolella, mutta raiteen 3 puolelle ei ole asennettu laiturin reunaelementtejä. Neljännellä sähköistämättömällä raiteella varastoidaan tällä hetkellä irtonaisia pyöräkertoja. Asemarakennus ei ole henkilöliikenteen käytössä. Raiteen 1 laiturilla on kolme pientä katosta. Asemarakennusta lähinnä olevan katoksen luona on infotaulu, infonäyttö sekä VR:n lippuautomaatti. Automaatilla ei ole sateensuojaa. Loimaalla ei tarvita mitään rakenteita paikallisjunaliikenteen tarpeisiin. Paikallisjunaliikenteen toiminta Loimaalla riippuu siitä, onko Loimaa junien pääteasema. Jos pilottihanke toteutuu siten, että paikallisjunat ajavat Turun ja Tampereen väliä, Loimaa on vain välipysäkki ja tarvittaessa mahdollisesti pikajunan ja paikallisjunan ohituspaikka. Mikäli Loimaa on pääteasema, junat vaihtavat Loimaalla suuntaa ja seisovat mahdollisesti odottamassa lähtöaikaa. Käytännössä seisonta-aika on samalla raiteella, jolle juna Turun suunnasta saapui. Seisonta-aika on otettava huomioon junaliikenteen aikataulujen kokonaissuunnittelussa ja ratakapasiteetin varauksessa, sillä seisova juna varaa seistessään yhden raiteen kapasiteetin.

42 Salon rata Rataa Turun ja Salon välillä on liikennöidään pääasiassa Turun ja Helsingin välisin pikajunin keskimäärin tunnin vuorovälillä. Junien kohtauspaikkoina ovat Kupittaa ja Salo. Junakohtaukset ovat mahdollisia myös Piikkiössä ja Paimiossa. Radan moottorijunille sallittu nopeus on paikasta riippuen joko 180 tai 200 km/h. Veturijunille nopeus on 160 km/h ja tavarajunille km/h akselikuormasta riippuen Matkakeskus Pilottihankkeessa on mahdollista sijoittaa paikallisjunien laituri Turun ratapihan itäpäähän linjaautoaseman tuntumaan. Laiturin voi sijoittaa alla olevassa kuvassa näkyvän turvaraiteen puskurin kohdalta alkaen itään päin. Linja-autoasemalle johtaa valmiiksi suojatie. Alueen maapohja on riittävän kantavaa maa-aineksista tehtävälle laiturille. Alueella on myös tilaa liityntäpysäköinnille, mikäli sellaiselle on tarvetta Kupittaa Kupittaa on henkilöliikenteen käytössä oleva 2-raiteinen liikennepaikka. Kupittaalla ei tarvita toimenpiteitä paikallisliikenteen tarpeisiin.

43 Varissuo Varissuon eteläpuolella on Vaalantien tasoristeys, jonka itäpuolella on tilaa matkustajalaiturille sekä liityntäpysäköinnille Rastaantien ja radan välissä. Laiturin ja pysäköinnin toteutettavuus on helppo, mutta edellyttää kohtalaisen runsaita täyttömaamassoja.

44 Littoinen Littoinen on entinen liikennepaikka, jonka asemarakennus ja tavaramakasiini ovat jäljellä mutta ilmeisesti käyttämättömänä. Littoisten entisen aseman kohdalla on purettujen sivuraiteiden paikalla raide ja purkutaso muuntajien kuormausta varten. Laituri sijoitetaan osin nykyisen muuntajien kuormausraiteen päälle raiteen itäpäästä itää kohden. Laiturin länsipään kohdalla on Uuden Littoistentien kevyen liikenteen väylän risteykseen kuuluva

45 44 Saksikadun liittymä Littoistentiehen. Laiturin itäpuolella on alikulku radan ja Littoistentien ali. Alikulun molemmin puolin on bussipysäkit. Laiturilta on tarkoituksenmukaista tehdä kevyen liikenteen kulku alikululle, jolloin muodostuu kävely-yhteys bussipysäkeille ja Littoistentien pohjoispuolelle. Ajo pysäköintiin järjestyy Saksikadun liittymän kohdalla olevalta ajoyhteydeltä muuntajien kuormausalueelle. Pysäköinti voidaan rakentaa entisen ratapihan päälle. Pysäköintialueen ja laiturin yhtymäkohdan paikkeille osuu paikalla oleva muistomerkki V.I.Leninin vierailusta Littoisilla. Laiturin toteutus on helppo, koska laituri tehdään entisten sivuraiteiden paikalle radan pohjoispuolelle. Myös pysäköintialueen toteutus on helppo, koska tarvitaan vain alueen päällyste nykyisen sepelin päälle.

46 Piikkiö Piikkiön asema toimii nykyään kohtauspaikkana ja puutavaran kuormauspaikkana. Asemarakennusta remontoidaan asunnoksi. Tarkoituksenmukainen laiturin paikka on radan pohjoispuolella asemarakennuksesta itään entisen matkustajalaiturin ja tavaralaiturin paikalla pääraiteen ja tavaramakasiinin välissä.

47 46 Pysäköintiä voi sijoittaa tavaramakasiinin viereen sekä Asematien ja radan väliin makasiinilta itään. Laiturin kohdalta 200 metriä itään on kevyen liikenteen alikulku, jonka kautta on yhteys Helsingintien bussipysäkeille. Laiturin ja pysäköinnin toteutettavuudet ovat helpot. Pohjamaan massanvaihdot eivät ole tarpeen entisellä asema-alueella. Laituri toteutetaan reunaelementeillä ja maantäytöllä.

48 4.3.6 Paimio 47

49 48 Paimion asema on nykyään junien kohtauspaikka, jossa ohittava juna voi kaarteesta huolimatta käyttää suurta nopeutta. Liikennepaikkarakennukset ovat jäljellä, mutta laiturirakenteet on purettu ja raiteen linjaus muutettu. Tarkoituksenmukainen laiturin sijainti on vanhan aseman länsipäässä. Paikalla on ollut laituri aikaisemmin. Laiturin suunnittelun kannalta olennaista on säilyttää samalla kulkuyhteys entisille liikennepaikkarakennuksille, jotka ovat nykyisin yksityisasuntoina ja myös tonttimaa on yksityisessä omistuksessa. Laituri mahtuu raiteen ja rakennuksille nykyisin vievän tien väliin. Yhteys laiturille on vanha aseman yhteys Asematielle. Radan ja Asematien välisellä aukiolla on tilaa muutamalle pysäköintiruudulle. Pilottivaiheen aikana lisää liityntäpysäköintikapasiteettia voi löytyä S-marketin pysäköinnin yhteydestä. Toteutettavuus on laiturin osalta helppo, koska laituri tulee entisen laiturin paikalle. Tarvitaan reunaelementit ja maantäyttö. Laituri jouduttaneen varustamaan reunaelementeillä myös tonteille johtavan tien puolella.

50 Halikko Halikon nykyisen taajaman alueella ei ole entistä liikennepaikkaa. Sopiva laiturin sijoituspaikka on Halikon kirjaston eteläpuolella, Koivikkokujan alikulusta itään. Yhteys laiturille voidaan järjestää joko Sähkökujan tai Koivikkokujan kautta. Sijainti palvelee kävelyetäisyydellä Halikon taajaman aluetta. Sähkökujan kohdalla on bussipysäkit. Laiturin sijainti on vanhan ja uuden ratalinjauksen välissä. Maaperä vaikuttaa hyvälaatuiselta täyttömaalta, kun vanhan ja uuden ratapenkereen väli on täytetty.

51 50 Laiturin toteutettavuus on helppo reunaelementillä ja maatäytteellä. Pysäköinti voitaneen toteuttaa laajentamalla kirjaston pysäköintikenttää Tekno Tekno on Salon aseman länsipuolelle Saloranpolun alikäytävän yhteyteen suunniteltu seisake. Seisaketta pohdittiin silloin, kun Nokian Salon tehtaalla oli runsaasti Turussa asuvia työntekijöitä. Etäisyys Salon asemalta rataa pitkin on noin 700 metriä. Laiturin voi rakentaa ratapenkan varaan rakenteellisena ratkaisuna. Täyttömaalle rakentaminen edellyttäisi todennäköisesti tukimuuria. Pilottihankkeen kannalta Tekno ei ole ajankohtainen, koska Nokian ajoista työmatkaliikennetarve on poistunut. Teknon seisakkeen mahdollisuus on kuitenkin hyvä kirjata radan kehittämisuunnitelmaan Salo Salo on toimiva henkilöliikenteen liikennepaikka, jossa vastakkaisiin suuntiin kulkevat Helsingin junat kohtaavat. Salossa on kolme henkilöliikenteen käytössä olevaa raidetta. Se merkitsee, että paikallisjuna voi olla Salon asemalla myös silloin, kun pikajunat kohtaavat. Salossa ei tarvita toimenpiteitä paikallisliikenteen tarpeisiin.

52 51 5 Yhteenveto Liikennepaikka Rakenne Tarkoitus Toteutettavuus Pysäköinti Uudenkaupungin rata Jyrkkälä Teräs/puu pylväiden Kävely Jyrkkälästä Vaativa Nykyisillä P-alueilla varassa Nuorikkala Maatäyte Kävely ja autoliityntä Kohtuullinen Uusi alue vieressä Masku Vanhan korotus Kävely ja autoliityntä Helppo Uusi alue vieressä Nousiainen Maatäyte Kävely ja autoliityntä Helppo Uusi alue vieressä Mynämäki Maatäyte Autoliityntä Helppo Uusi alue vieressä Hietamäki Vanhan korotus Autoliityntä Helppo Uusi alue vieressä Vinkkilä Maatäyte Kävely ja autoliityntä Helppo Uusi alue vieressä Lahti Teräs/puu pylväiden varassa Autoliityntä Vaativa Uusi alue tien toisella puolen Uusikaupunki Vanhan korotus Autoliityntä Helppo Nykyinen Kalaranta Vanhan korotus Kävely Helppo Ei tarvita Satama / Pietola Maatäyte Kävely Helppo Ei tarvita Loimaan suunta Kärsämäki Maatäyte Kävely, bussi ja auto- Helppo Nykyisillä P-alueilla liityntä Maaria Maatäyte Kävely ja autoliityntä Kohtalaisen Uusi alue vieressä helppo Lieto Maatäyte Kävely ja autoliityntä Kohtalaisen Uusi alue vieressä helppo Aura Maatäyte Kävely ja autoliityntä Helppo Uusi alue vieressä Kyrö Maatäyte Kävely ja autoliityntä Helppo Uusi alue vieressä Mellilä Maatäyte Kävely ja autoliityntä Helppo Uusi alue vieressä Loimaa Nykyinen Kävely ja autoliityntä Ei toimenpiteitä Nykyinen Helppo Nykyinen Salon suunta Matkakeskus Maatäyte Kävely, bussi ja autoliityntä Kupittaa Nykyinen Kävely, bussi ja autoliityntä Ei toimenpiteitä Nykyinen Varissuo Maatäyte Kävely ja autoliityntä Helppo Uusi alue vieressä Littoinen Maatäyte Kävely ja autoliityntä Helppo Uusi alue vieressä Piikkiö Maatäyte Kävely ja autoliityntä Helppo Nykyinen Paimio Maatäyte Kävely ja autoliityntä Kohtalaisen Nykyinen helppo Halikko Maatäyte Kävely ja autoliityntä Helppo Uusi alue vieressä Tekno Teräs/puu pylväiden Kävely Vaativa Ei tarvetta varassa Salo Nykyinen Kävely ja autoliityntä Ei toimenpiteitä Nykyinen