HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi

Transkriptio

1 Aimo Virtanen Mailis Aaltonen Arja Markus Jukka Oresto Petri Rytkönen Marja-Liisa Saarilammi HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi KORKEAKOULUJEN ARVIOINTINEUVOSTON JULKAISUJA :

2 ISBN (painettu) ISBN (pdf) ISSN Julkaisija: Korkeakoulujen arviointineuvosto Kansi: Juha Ilonen Layout: Pikseri Julkaisupalvelut Tammerprint Oy Tampere 2010

3 Esipuhe Korkeakoulujen arviointineuvosto toteuttaa vuoteen 2011 mennessä kaikkien suomalaisten korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien auditoinnit. Keskeinen tavoite on tukea korkeakouluja niiden kehittäessä laadunvarmistusjärjestelmiään vastaamaan eurooppalaisen laadunvarmistuksen periaatteita 1 ja osoittaa, että Suomessa toimii pätevä ja johdonmukainen kansallinen ja korkeakoulutasoinen laadunvarmistus. Auditointien yksi tavoite on siten myös vaikuttaa suomalaisten korkeakoulujen kilpailukykyyn globaaleilla koulutusmarkkinoilla. Kansallisena tavoitteena on koota ja välittää laadunvarmistuksen hyviä käytänteitä, edistää niiden leviämistä korkeakoululaitoksessa ja siten kehittää korkeakoulutusta kokonaisuudessaan. Laadunvarmistuksen auditoinnin lähtökohtana on suomalaiseen arviointikäytäntöön jo vahvaksi perinteeksi muodostunut kehittävä arviointi, minkä myös korkeakoulut itse ovat todenneet omaa toimintaansa ja autonomiaansa tukevaksi. Menetelmän perustana on luottamus korkeakoulun omaan vastuuseen toimintansa laadusta. Korkeakoulu päättää itse laadunvarmistusjärjestelmästään, auditoinnissa arvioidaan sen tarkoituksenmukaisuus: kattavuus, toimivuus ja vaikuttavuus. Auditointimallin kehittämisvaihe toteutettiin vuosina Marraskuussa 2007 Korkeakoulujen arviointineuvosto julkaisi auditointikäsikirjan uuden laitoksen 2, jossa on määritelty auditoinnin tavoitteet, kohteet, menetelmät, kriteerit ja seuraamukset. Käsikirja seuraa aikaisemman käsikirjan yleisiä periaatteita ja menettelytapoja, mutta siihen tehtiin joitakin tarkennuksia ja täsmentäviä muutoksia korkeakouluilta ja auditoijilta kerätyn palautteen sekä arviointineuvoston omien kokemusten perusteella. Palautetta kerätään myös jatkossa kaikilta auditointeihin osallistuneilta, ja noin kolmen vuoden kuluttua auditoinnista järjestetään auditoiduille korkeakouluille seuranta- ja kehittämisseminaari. Vuoden 2009 aikana aloitettiin myös auditointien toisen kierroksen menetelmän kehittäminen. Korkeakouluilta saatujen palautteiden ja auditointiraporttien mukaan auditoinnit ovat selvästi vauhdittaneet laadunvarmistusjärjestelmien systemaattista kehittämistä ja menettelytapoja. Laadunvarmistus näyttää sekä tuottaneen 1 Standards and Guidelines for Quality Assurance in the European Higher Education Area. European Association for Quality Assurance in Higher Education. Helsinki: Multiprint. ( 2 Korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien auditointi. Auditointikäsikirja vuosille Korkeakoulujen arviointineuvoston julkaisuja 7:2007.

4 välineitä korkeakoulujen sisäiseen johtamiseen että ohjanneen korkeakouluja kehittämään toimintojaan kokonaisuutena. Voidaan hyvin sanoa, että auditointiprosessit ja julkinen raportointi korkeakoulujen järjestelmistä ovat lisänneet ja syventäneet laatua koskevaa keskustelua ja korkeakoulujen sekä niiden sidosryhmien välistä vuorovaikutusta. Vastuu arviointitiedon hyödyntämisestä ja soveltamisesta on korkeakoululla itsellään, ja jo suoritetut auditoinnit osoittavat, että menetelmä toimii tuon vastuun täyttämistä edistävästi. Korkeakoulujen arviointineuvoston puolesta esitän parhaimmat kiitokset HAAGA-HELIA ammattikorkeakoululle osallistumisesta auditointiin. Kiitokset myös auditointiryhmän jäsenille asiantuntevasta ja sitoutuneesta työstä. Riitta Pyykkö, professori Korkeakoulujen arviointineuvoston puheenjohtaja

5 Sisällys Auditointiryhmä Puheenjohtaja Johdanto Auditoinnin tavoitteet Auditoinnin kohteet Auditointiprosessi Auditointisopimus Auditointiaineisto Auditointivierailu Auditointiraportin tuottaminen ja rakenne HAAGA-HELIA ja sen laadunvarmistusjärjestelmä. Organisaation rakenne ja hallinto. Missio, visio ja arvoperusta. HAAGA-HELIAn laatujärjestelmä Auditointitulokset Korkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän tavoitteiden, toimintojen, toimijoiden sekä vastuiden määrittely ja dokumentaatio Korkeakoulun perustoimintojen laadunvarmistuksen kattavuus ja vaikuttavuus.. Tutkintotavoitteinen koulutus.. Tutkimus- ja kehitystyö.. Yhteiskunnallinen vuorovaikutus, vaikuttavuus ja aluekehitystyö.. Tuki- ja palvelutoiminnot.. Henkilöstön rekrytointi ja kehittäminen Laadunvarmistusjärjestelmän kytkeytyminen johtamiseen ja toiminnanohjaukseen Korkeakoulun henkilökunnan, opiskelijoiden ja ulkoisten sidosryhmien osallistuminen laadunvarmistukseen Laadunvarmistusjärjestelmän tuottaman tiedon tarkoituksenmukaisuus ja saatavuus.. Tiedon tarkoituksenmukaisuus ja saatavuus korkeakoulun sisällä.. Laadunvarmistusjärjestelmän tuottaman tiedon tarkoituksenmukaisuus ja saatavuus korkeakoulun ulkoisten sidosryhmien näkökulmasta Laadunvarmistusjärjestelmän toiminnan seuranta, arviointi ja jatkuva kehittäminen Laadunvarmistusjärjestelmän kokonaisuus

6 Johtopäätökset. Laadunvarmistusjärjestelmän vahvuudet ja hyvät käytänteet. Kehittämissuositukset. Auditointiryhmän kokonaisarvio HAAGA-HELIAn laadunvarmistusjärjestelmästä. Korkeakoulujen arviointineuvoston päätös auditoinnin lopputuloksesta Liitteet : Auditointivierailun ohjelma : Auditoinnissa käytettävät kriteerit

7 Auditointiryhmä Puheenjohtaja Teologian maisteri Aimo Virtanen toimii laatupäällikkönä Helsingin yliopistossa. Virtanen on ollut koordinoimassa muun muassa usean yliopiston hallinnon kansainvälistä benchmarking-hanketta, kirjasto- ja tietopalveluiden kansainvälistä arviointia ja Helsingin yliopiston hallinnon arviointihanketta. Vuodesta 2005 lähtien hänen päätehtävänsä on ollut Helsingin yliopiston laadunvarmistusjärjestelmän kehittäminen. Virtanen on ollut myös jäsenenä KKA:n koordinoiman yhteispohjoismaisen projektin arviointiryhmässä, jonka tehtävänä oli arvioida Kuopion yliopiston laadunvarmistusjärjestelmää. Vuonna 2008 hän osallistui Tampereen ammattikorkeakoulun auditointiin auditointiryhmän jäsenenä ja vuonna 2009 Diakonia-ammattikorkeakoulun auditointiin auditointiryhmän varapuheenjohtajana. Jäsenet Kasvatustieteiden maisteri Mailis Aaltonen on toiminut Oulun yliopiston kehittämispäällikkönä vuodesta 1998 lähtien. Sitä ennen hän on työskennellyt useita vuosia koulutus- ja konsultaatiotehtävissä eri asiantuntijaorganisaatioiden palveluksessa. Aaltosen toimenkuvaan kuuluvat Oulun yliopiston johtamisjärjestelmän, -käytäntöjen ja -osaamisen kehittäminen sekä yliopiston henkilöstökoulutus. Hän johtaa Oulun yliopiston kehittämisryhmää. Kasvatustieteiden maisterin tutkinnon jälkeen hän on suorittanut kaksivuotisen konsultaatiovalmennuksen ja työnohjaajakoulutuksen. Humanististen tieteiden kandidaatti, MBA Arja Markus on työskennellyt vuodesta 1990 alkaen Aktia Säästöpankki Oyj:ssä ensin konttorinjohtajana ja vuodesta 1995 laatukoordinaattorina. Markuksen työtehtävät ovat liittyneet muutoksen hallintaan, johtamis- ja tiimikoulutukseen sekä prosessien kehittämiseen. Lisäksi hänen työtehtäviinsä ovat kuuluneet asiakaspalautejärjestelmän ja aloitetoiminnan suunnittelu ja hallinta, konttoreiden palvelukriteerien rakentaminen, sisäisen arvioinnin kehittäminen ja sisäisten ja ulkoisten mittausten kehittäminen. Tällä hetkellä Markuksen työtehtävät painottuvat Aktian tavaramerkin kehittämiseen sekä asiakas- ja markkinatutkimuksiin.

8 Filosofian maisteri Jukka Oresto toimii projektijohtajana Lahden ammattikorkeakoulun yritys- ja kulttuuritoimialalla. Sitä ennen hän on toiminut koulutusjohtajana Lahden ammattikorkeakoulussa vuosina Oresto on oman toimensa ohella hoitanut myös lyhyen aikaa vararehtorin tehtäviä keväällä 2004 ja kuulunut Lahden ammattikorkeakoulun hallitukseen vuosina Ennen Lahden ammattikorkeakouluun tuloaan hän on tehnyt mittavan uran erilaisissa hotelli- ja ravintola-alan esimies- ja johtamistehtävissä ja hänet tunnetaan kouluttajana niin yritysmaailmassa kuin eri koulutusorganisaatioissakin. Nykyään Oresto on aktiivisesti mukana Lahden ammattikorkeakoulun liiketalouden, tekniikan ja muotoilun koulutusalojen rakenteiden, toiminnan ja johtamisen kehittämisessä. Oresto toimi HAAGA-HELIAn auditointiryhmän varapuheenjohtajana. Opiskelija Petri Rytkönen opiskelee tradenomiksi Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulussa. Hänellä on ollut useita luottamustoimia muun muassa Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun hallituksessa ja opintotukilautakunnassa sekä organisaatio- ja hallintouudistuksen seurantaryhmässä. Vuonna 2007 hän toimi Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan hallituksen varapuheenjohtajana ja vuonna 2008 puheenjohtajana. Vuoden 2009 ajan Rytkönen oli Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liiton (SA- MOK) varapuheenjohtaja. Tämän vuoden alusta lähtien hän on toiminut eurooppalaisen opiskelijajärjestön (European Students Union) komiteassa, jonka keskeisenä tehtäväkenttänä ovat Bolognan prosessiin liittyvät sosiaalipoliittiset asiat. Sihteeri MuT, FM Marja-Liisa Saarilammi on vuodesta 2008 toiminut Korkeakoulujen arviointineuvoston sihteeristössä, jossa hän vastaa pääsuunnittelijana yliopistosektorin arviointitoiminnasta. Hän on aiemmin toiminut muun muassa arviointihankkeissa tutkijana, kehittänyt itsearviointimenetelmiä ja toiminut itsearvioinneissa kouluttajana sekä koordinoinut kansainvälisen tutkimusala-arvioinnin.

9 Johdanto. Auditoinnin tavoitteet Korkeakoulukohtaisen laadunvarmistusjärjestelmän auditoinnin tavoitteena on: selvittää, mitä laadullisia tavoitteita korkeakoulu on toiminnalleen asettanut, arvioida, millaisilla prosesseilla ja menettelytavoilla korkeakoulu ylläpitää ja kehittää koulutuksen ja muun toiminnan laatua, ja arvioida, toimiiko laadunvarmistus korkeakoulussa tarkoitetulla tavalla, tuottaako laadunvarmistusjärjestelmä toiminnan kehittämisen kannalta tarkoituksenmukaista tietoa ja johtaako se vaikuttaviin, laatua parantaviin kehittämistoimenpiteisiin. Auditoinnissa laadunvarmistusjärjestelmää arvioidaan suhteessa auditointikriteereihin, tuodaan esiin vahvuuksia ja hyviä käytänteitä sekä annetaan korkeakoululle kehittämissuosituksia laadunvarmistuksen kehittämiseksi.. Auditoinnin kohteet Auditointi kohdistuu kahdelle tasolle: korkeakoulun laadunvarmistuksen kokonaisuuteen ja korkeakoulun perustehtävien laadunvarmistukseen. Auditoinnin kohteena on korkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmä, jonka kukin korkeakoulu on kehittänyt omista lähtökohdistaan ja tavoitteidensa mukaisesti. Auditoinnissa arvioidaan laadunvarmistusjärjestelmän kattavuutta, toimivuutta, avoimuutta ja viestivyyttä, vaikuttavuutta sekä sitä, miten korkeakoulu seuraa, arvioi ja kehittää laadunvarmistusjärjestelmäänsä. Auditoinnin kohteina ovat: 1. Korkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän tavoitteiden, toimintojen, toimijoiden sekä vastuiden määrittely ja dokumentaatio 2. Korkeakoulun perustoimintojen laadunvarmistuksen kattavuus ja vaikuttavuus a) Tutkintotavoitteinen koulutus 3 3 Tutkintotavoitteisella koulutuksella tarkoitetaan ensimmäisen, toisen ja kolmannen syklin tutkintoihin johtavaa koulutusta. Ensimmäisen syklin tutkintoihin kuuluvat alemmat korkeakoulututkinnot ja ammattikorkeakoulututkinnot, toisen syklin tutkintoihin ylemmät korkeakoulututkinnot sekä ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot. Kolmannen syklin tutkijankoulutuksen tutkintoja ovat jatkotutkintoina suoritettavat lisensiaatintutkinnot ja tohtorintutkinnot.

10 b) Tutkimus/tutkimus- ja kehitystyö/taiteellinen toiminta c) Yhteiskunnallinen vuorovaikutus, vaikuttavuus ja aluekehitystyö 4 d) Tuki- ja palvelutoiminnot (mm. kirjasto- ja tietopalvelu, ura- ja rekrytointipalvelut sekä kansainväliset palvelut) e) Henkilöstön rekrytointi ja kehittäminen 3. Laadunvarmistusjärjestelmän kytkeytyminen johtamiseen ja toiminnanohjaukseen 4. Korkeakoulun henkilökunnan, opiskelijoiden ja ulkoisten sidosryhmien osallistuminen laadunvarmistukseen 5. Laadunvarmistusjärjestelmän tuottaman tiedon tarkoituksenmukaisuus ja saatavuus a) korkeakoulun sisällä b) korkeakoulun ulkoisten sidosryhmien näkökulmasta 6. Laadunvarmistusjärjestelmän toiminnan seuranta, arviointi ja jatkuva kehittäminen 7. Laadunvarmistusjärjestelmän kokonaisuus. Auditoinneissa käytetään kriteeristöä, joka on skaalattu neljälle eri laadunvarmistusjärjestelmän kehitysvaiheelle. Kriteeristö sisältää puuttuvan, alkavan, kehittyvän ja edistyneen laadunvarmistuksen luonnehdinnat kaikista auditoinnin kohteista (ks. liite 2). Raportissa mainitaan auditointikohteittain (myös alakohteet 2 a e ja 5 a b) auditointiryhmän arviot laadunvarmistusjärjestelmän kehitysvaiheesta. Näiden arvioiden pohjalta auditointiryhmä esittää Korkeakoulujen arviointineuvostolle laadunvarmistusjärjestelmän auditoinnin hyväksymistä tai uusinta-auditointia. Auditointi kohdistuu niihin menettelytapoihin ja prosesseihin, joilla korkeakoulu ohjaa ja kehittää koulutuksen ja muun toiminnan laatua. Auditoinnissa ei oteta kantaa korkeakoulun päämääriin eikä toiminnan sisältöön tai tuloksiin sinänsä. 4 Yhteiskunnallinen vuorovaikutus, vaikuttavuus ja aluekehitystyö sisältävät tässä myös täydennyskoulutuksen (ml. erikoistumisopinnot) sekä avoimen yliopisto- ja ammattikorkeakouluopetuksen.

11 Auditointiprosessi. Auditointisopimus Korkeakoulujen arviointineuvosto ja HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu sopivat auditoinnin toteuttamisesta auditointisopimuksen muodossa. Sopimuksessa määriteltiin auditointikohteiden lisäksi auditointiprosessin aikataulu, auditointiryhmän kotimaisuus tai kansainvälisyys ja auditoinnissa käytettävä kieli, auditointivierailun kesto, auditointikustannusten jakautuminen sekä korkeakoulun sitoutuminen uusinta-auditointiin, mikäli se ei läpäise auditointia hyväksyttävästi. HAAGA-HELIAn auditointisopimus allekirjoitettiin Auditointi sovittiin toteutettavaksi kotimaisen auditointiryhmän toimesta suomen kielellä.. Auditointiaineisto Auditointikäsikirjan ohjeistuksen mukaan auditointiaineisto tulee koota siten, että se tarjoaa auditointiryhmälle riittävän tietoperustan ja näyttöjä korkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän ja perustehtävien laadunvarmistuksen kattavuuden, toimivuuden, vaikuttavuuden sekä avoimuuden ja viestivyyden arviointia varten. Aineiston avulla arvioitsijoiden tulee saada kuva korkeakoulun organisaatiosta, laadunvarmistusjärjestelmästä, sen suhteesta toiminnanohjausjärjestelmään sekä näyttöjä laadunvarmistusjärjestelmän toimivuudesta. HAAGA-HELIAn auditoinnin perusaineisto oli seuraava: Kuvaus korkeakoulun organisaatiosta Kuvaus korkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmästä Laadunvarmistusjärjestelmän dokumentaatio Laadunvarmistusjärjestelmän kehityshistorian kuvaus Kuvaus laadunvarmistusjärjestelmän kytkeytymisestä toiminnanohjausjärjestelmään Laadunvarmistusjärjestelmän SWOT-analyysi Yhteenveto keskeisistä kehittämiskohteista ja käynnistetyistä/toteutetuista toimenpiteistä. Auditointiryhmällä oli pääsy korkeakoulun intranet-, extranet- ja internet-sivuille, joiden tarjoama materiaali täydensi kirjallista materiaalia.

12 Korkeakoulun valitsemien näyttöjen ja näytteiden tarkoituksena on todentaa laadunvarmistusjärjestelmän toimivuutta. Jokaisesta seitsemästä auditointikohteesta ja niiden alakohdista on oltava jokin näyte tai näyttö. Aineistosta tulee käydä ilmi, mikä näyttö liittyy mihinkin auditointikohteeseen. HAAGA-HELIAn aineisto saapui auditointisopimuksessa todettuun määräpäivään mennessä ja se toimitettiin välittömästi edelleen auditointiryhmän jäsenille. Lisäksi auditointiryhmä pyysi lisämateriaalina kuvauksen toiminnanohjausjärjestelmästä, toimintakertomuksen vuodelta 2009, prosessikartan ja prosessien laatimisen taustafilosofian ja laaturyhmän kokoavan katsauksen koko auditointiaineistoon. HAAGA-HELIAn auditointiyhteyshenkilö, laatupäällikkö Juha Lindstedt vieraili auditointiryhmän kokouksessa esittelemässä HAAGA- HELIAn organisaatiota, laadunvarmistusjärjestelmää ja auditointiaineistoa.. Auditointivierailu Ennen auditointivierailua korkeakoulussa järjestettiin tulevasta auditoinnista informaatiotilaisuus korkeakoulun henkilökunnalle. Tilaisuus alkoi rehtori Ritva Laakso-Mannisen puheenvuorolla, jonka jälkeen auditointiryhmän puheenjohtaja Aimo Virtanen ja auditointia Korkeakoulujen arviointineuvostossa koordinoiva pääsuunnittelija Marja-Liisa Saarilammi pitivät alustukset auditoinnin tavoitteista, kriteereistä sekä auditointiprosessin vaiheista ja auditointivierailun toteutuksesta. HAAGA-HELIAn edustajina alustuksia esittivät laatupäällikkö Juha Lindstedt, koulutusohjelmajohtaja Johanna Vuori ja Esko Virri opiskelijakunta HELGAsta. Tilaisuuden lopuksi kuulijoilla oli mahdollisuus esittää kysymyksiä tulevasta auditoinnista. Auditointivierailu järjestettiin Sen tavoitteena oli todentaa ja täydentää auditointiaineiston perusteella saatua kuvaa korkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmästä. Vierailun ohjelma (liite 1) laadittiin auditointikäsikirjassa kuvatun mallin mukaisesti. Ensimmäisen päivän tavoitteena oli saada kokonaiskuva ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmästä. Tässä tarkoituksessa auditointiryhmä haastatteli korkeakoulun ylintä johtoa, yksikön johtajia, opettajia, opiskelijoita, tuki- ja palvelutoimintojen edustajia sekä korkeakoulun sidosryhmien edustajia. Toisena päivänä auditointiryhmä jakaantui kahteen ryhmään, joista toinen vieraili Porvoossa liiketalouden ja matkailun koulutuksen yksikössä sekä Vallilan toimipisteessä tutustumassa liiketalouden koulutukseen. Toinen ryhmä vieraili liikunnan koulutuksen yksikössä Vierumäellä, minkä jälkeen se haastatteli ammatillisen opettajakorkeakoulun edustajia Pasilassa. Vierailujen

13 jälkeen haastattelut jatkuivat Pasilan toimipisteessä teemahaastatteluilla. Teemoina olivat kansainvälisyys sekä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan (TKI-toiminta) organisoituminen. Kolmas päivä alkoi jokerikohteella. Auditointiryhmä sihteereineen jakaantui kolmeen ryhmään, jotka haastattelivat satunnaisotannalla korkeakoulun henkilökuntaa ja opiskelijoita. Kolmantena päivänä auditointiryhmä järjesti teemahaastattelun Oppiminen työelämän kanssa. Auditointivierailu päättyi korkeakoulun johtoryhmän loppuhaastatteluun sekä palautetilaisuuteen.. Auditointiraportin tuottaminen ja rakenne Auditointiryhmä laati auditointiprosessissa kertyneen aineiston ja siitä tehdyn analyysin pohjalta raportin. Raportti tuotettiin yhdessä siten, että kaikkien ryhmän jäsenten erityisasiantuntemusta hyödynnettiin auditointikohteiden tarkastelussa. Korkeakoulujen arviointineuvoston pääsuunnittelija Marja-Liisa Saarilammi vastasi raportin alkuosassa olevista auditointiprosessin, korkeakoulun ja sen laadunvarmistusjärjestelmän kuvauksista sekä raportin yhtenäisestä rakenteesta ja käsittelytavasta. HAAGA-HELIA ammattikorkeakoululla oli mahdollisuus tarkistaa raportti asiatietojen osalta ennen sen julkaisemista.

14 HAAGA-HELIA ja sen laadunvarmistusjärjestelmä Luvussa 3 kuvataan HAAGA-HELIAn organisaation rakenne, hallinto, toimintaajatus ja laadunvarmistusjärjestelmä korkeakoulun toimittaman auditointiaineiston ja siinä käytetyn käsitteistön mukaisesti.. Organisaation rakenne ja hallinto HAAGA-HELIA on vuodesta 2007 alkaen toiminut yksityinen ammattikorkeakoulu, joka on muodostettu yhdistämällä Helsingin liiketalouden ammattikorkeakoulu Helia ja Haaga Instituutin ammattikorkeakoulu (HAAGA). HAAGA-HELIA kouluttaa liike-elämän ja palveluelinkeinojen asiantuntijoita sekä tutkii ja kehittää näihin aloihin liittyvää osaamista ja toimintaa. HAAGA-HELIAssa on opiskelijaa ja 450 opettajaa sekä 200 muuhun henkilöstöön kuuluvaa. HAAGA-HELIAssa voi suorittaa ammattikorkeakoulututkintoja ja ylempiä ammattikorkeakoulututkintoja. Ammattikorkeakoulututkintojen lisäksi korkeakoulussa voi suorittaa ammatillisen opettajakoulutuksen erikoistumisopintoja, emba in Service Exellence -ohjelman, korkea-asteen oppisopimustyyppistä täydennyskoulutusta sekä yritysten henkilöstölle räätälöityjä valmennusohjelmia. Koulutusalueet ovat: liiketalous hotelli-, ravintola- ja matkailuala tietotekniikka johdon assistenttityö ja toimittajakoulutus liikunta-ala sekä ammatillinen opettajakoulutus. HAAGA-HELIAn organisaatio perustuu yksikköjakoon. Yksiköt sijaitsevat pääasiassa Helsingissä, mutta myös Porvoossa ja Vierumäellä toimivat omat yksiköt. Liiketalouden ja tietotekniikan koulutusyksiköt toimivat Helsingissä kolmessa toimipisteessä: Malmilla, Pasilassa ja Vallilassa. Koulutusyksiköiden lisäksi tutkimus- ja kehittämiskeskus sekä hallinto- ja tukipalvelut muodostavat omat yksikkönsä organisaatiokuvan mukaisesti.

15 Vararehtori Teemu Kokko Pedagoginen kehittäminen ja koulutuspalvelut Kehitysjohtaja Paula Kinnunen Talouspalvelut Talousjohtaja Jorma Alkula Suunnittelu: Ari Hälikkä Lakiasiat: Mari Solin Henkilöstöpalvelut: Pirkko Koskela It-palvelut: Jukka Ivonen Toimitusjohtaja-rehtorin assistentti: Eeva-Liisa Rahkonen Ammatillinen Tutkimus- ja opettajakorkeakoulu kehittämiskeskus Johtaja Jari Laukia Johtaja Lauri Tuomi HAAGA-HELIA AMMATTIKORKEAKOULU HAAGA-HELIA Oy Ab hallitus Toimitusjohtaja-rehtori Ritva Laakso-Manninen Vierumäen Tietotekniikan Johdon yksikkö koulutusyksikkö (liikunnan koulutus) assistenttija toimittajakoulutusyksikkö Johtaja Matti Kauppinen Johtaja Terttu Honkasaari Johtaja Kaarina Korkeaoja Hotelli-, ravintola- ja matkailualan koulutusyksikkö Johtaja Jouni Ahonen Sij. Kari Salmi Ammattikorkeakoulun hallitus Johtoryhmä Liiketalouden Porvoon yksikkö koulutusyksikkö (matkailun ja liiketalouden koulutus) Vararehtori Teemu Kokko Johtaja Lis-Marie Enroth-Niemi Kuva. Organisaatiokaavio

16 . Missio, visio ja arvoperusta HAAGA-HELIAn painoaloina ovat palvelu ja myynti. Korkeakoulun profiilina on kansainvälinen, pedagogisesti vahva palvelu- ja liiketoimintaosaamisen työelämälähtöinen kehittäjä. Missio HAAGA-HELIA kouluttaa palvelu-, myynti- ja yrittäjähenkisiä asiantuntijoita sekä tutkii ja kehittää innovatiivisia palveluita, tuotteita ja yritystoimintaa alueen elinkeinoelämän ja hyvinvoinnin vahvistamiseksi. Visio HAAGA-HELIA on osaamiseltaan ja laadultaan johtava opiskelijoiden, yritysten ja työyhteisöjen menestystä palveleva, kansainvälisesti kasvava ammattikorkeakoulu. Arvoperusta HAAGA-HELIA toimii huippujoukkueena yhdessä uudistaen vastuullisen liiketoiminnan menestystä palvellen. Talouden perusta HAAGA-HELIA toimii taloudellisesti kestävällä tavalla ja kannattavasti.. HAAGA-HELIAn laatujärjestelmä HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu käyttää laadunvarmistusjärjestelmästään nimitystä laatujärjestelmä. 5 HAAGA-HELIA pyrkii suuntaamaan tällä nimityksellä ajatuksia ennakoinnin ja nykytilan arviointiin. HAAGA-HELIAn laatujärjestelmä muodostuu toiminnanohjausjärjestelmästä ja tuloskorttiohjauksesta (Balanced Scorecard), jonka avulla mitataan vuosisuunnitelmien toteutumista ja etenemistä strategian suuntaisesti, EFQM-mallin sovelluksesta, prosessikuvauksista, joiden avulla hahmotetaan toimintatapojen perusteet, 5 Luvussa 3.3 käytetään laadunvarmistusjärjestelmästä termiä laatujärjestelmä HAAGA-HELIAn oman käsitteistön mukaisesti. Tuloksia esittelevissä luvuissa (4 ja 5) palataan KKA:n käyttämään yleiskäsitteeseen eli laadunvarmistusjärjestelmään.

17 arviointipalautteista, joiden perusteella pyritään toiminnan systemaattiseen seurantaan ja kehittämis- ja toimintasuunnitelmasta. HAAGA-HELIA on ottanut käyttöön vuoden 2009 lopussa päivitetyn strategian. Sen osastrategioita ovat pedagoginen strategia, tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiostrategia, palvelu-, myynti ja yrittäjyysstrategia, kansainvälistymisstrategia sekä osaamisstrategia. Kuva. HAAGA-HELIAn laadunvarmistusjärjestelmä sovitettuna PDCA-sykliin HAAGA-HELIAn laatujärjestelmästä ei ole tehty erillistä laatukäsikirjaa tai toimintakäsikirjaa, vaan koko laatujärjestelmä sijaitsee internetissä, intranetissä ja extranetissä. Tätä sivustokokonaisuutta nimitetään Laatusivustoksi. Internet-sivuilla on esitetty HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulun laadunhallinnan keskeiset elementit. Laatupolitiikka-sivu määrittelee laadunhallinnan olennaiset piirteet ja laatujärjestelmä-sivu kuvaa laadunvarmistuksen järjestelmän perusajatuksen. Laatupolitiikan taustalla ovat HAAGA- HELIAn missio, visio, arvoperusta ja talouden perusta. Laatujärjestelmän keskeiset välineet on koottu prosessikuvausten hakemistoon nimellä arviointijärjestelmät. Keskeisistä arviointijärjestelmistä on lisäksi tuotettu omat prosessikuvaukset.

18 Laatusivuston rakenne Internet-sivut laatupolitiikka laatujärjestelmä prosessikuvausten hakemistot prosessikuvausten mallit ja ohjeet julkiset prosessikuvaukset julkiset laatuun liittyvät raportit auditointitietoa Extranet-sivut opiskelijoiden rooli HH:n laatutyössä opiskelijoita koskevat prosessikuvaukset opiskelijoille suunnatut laatuun liittyvät raportit Intranet-sivut henkilöstöä koskevat prosessikuvaukset henkilöstölle suunnatut laatuun liittyvät raportit itsearviointi opintojaksopalaute opiskelijailmapiiritutkimus valmistuvien palaute viivästetty valmistuneiden palaute yhteiskunnallinen vaikuttavuus Kuva. Laatusivuston rakenne Prosessikuvausten lista on internet-sivuilla; extranet- ja intranet-sivut toimivat ei-julkisten prosessikuvausten säilytyspaikkana. Laatuun liittyvä arviointi- ja palautetieto on raportoitu julkisuusasteen mukaan joko internet-, extranet- tai intranet-sivulla. Laaturyhmän työskentelyä voi seurata intranetin ryhmät-sivulla. HAA- GA-HELIAn arviointijärjestelmässä on mukana sekä prosessin toimijoiden itsearviointia että asiakkaiden tuottamaa palautetietoa. Laatujärjestelmän kehittämisestä ja ylläpidosta vastaa HAAGA-HELIAn laaturyhmä.

19 Auditointitulokset. Korkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän tavoitteiden, toimintojen, toimijoiden sekä vastuiden määrittely ja dokumentaatio HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän tavoitteet, toiminnot, toimijat ja vastuut ovat pääosin konkreettisesti määriteltyjä ulkoisilla verkkosivuilla, henkilöstölle suunnatussa intranetissä ja opiskelijoiden extranetissä olevilla laatusivuilla. Henkilöstö, opiskelijat ja muut toimijat ovat pääosin tietoisia vastuustaan ja tehtävistään laadunvarmistuksessa. Laadunvarmistusjärjestelmän tavoitteiden, toimintojen, toimijoiden sekä vastuiden määrittely ja dokumentaatio ovat kehittyvässä vaiheessa. Laadunvarmistusjärjestelmän tavoitteet ja niiden kytkeytyminen korkeakoulun strategisiin tavoitteisiin Vuonna 2007 toimintansa aloittanut ammattikorkeakoulu valitsi toiminnanohjausjärjestelmänsä perustaksi tuloskorttiohjauksen (Balanced Scorecard) ja laatujärjestelmän rungoksi EFQM-mallin. Jälkimmäinen ei ole vielä kattavasti käytössä korkeakoulun yksiköissä ja toiminnoissa. Strategia on johtamisjärjestelmän lähtökohta, ja siellä on määritelty myös arvoperusta. Kokonaisuus muodostuu erikseen seurattavista osastrategioista, joissa on määritelty painotukset. Strategia ohjaa koko ammattikorkeakoulun toimintaa. Strategian tavoitteista ollaan tietoisia ja niihin sitoudutaan. Tuloskortit ovat tehtäväkohtaisia, ja ne käydään läpi systemaattisesti kehityskeskusteluissa. Yksilötasolla tulosajattelu ulottuu aina palkkaukseen saakka. Korkeakoulu on määritellyt laatupolitiikkansa, joka perustuu sen arvoperustaan toimia huippujoukkueena yhdessä uudistaen vastuullisen liiketoiminnan menestystä palvellen. Strategisena peruslähtökohtana on kehittää toimintakulttuuria yhdessä opiskelijoiden, henkilöstön, työelämän edustajien, ylläpitäjien ja muiden sidosryhmien kanssa. Työn laatu toteutuu jokaisen omassa toiminnassa ja koulutuksen laatua seurataan ja kehitetään normaalin johtamistoiminnan kautta. Tuotetun palvelun laatutasotavoite on erittäin hyvä palvelutaso (4/5).

20 Laadunvarmistusjärjestelmä koostuu toiminnanohjausjärjestelmästä ja laatutyöstä. Sen tavoitteena on mitata strategian toteutumista ja turvata koko ammattikorkeakoulun tehokkuus ja toimivuus. Laadunvarmistusjärjestelmä käsittää (a) prosessikuvaukset, joiden avulla hahmotetaan toimintatavat ja niiden perusteet, (b) arviointipalautteet, jotka mahdollistavat toiminnan systemaattisen seurannan ja (c) kehittämis- ja toimintasuunnitelmat, jotka laaditaan saadun palautetiedon perusteella. HAAGA-HELIAn laadunvarmistusjärjestelmän tavoitteet on määritelty kiinteänä osana strategista johtamista ja toiminnanohjausta. Uuden organisaation vaatima toiminnanohjauksen kehittäminen on tukenut laadunvarmistusjärjestelmän rakentamista ja kytkemistä toiminnanohjaukseen. Toisaalta laatupolitiikan toteutuminen on määritelty jokaisen omasta työstä lähtevänä ja siten kattavana. Arviointitiedon hyödyntäminen muodostaa järjestelmän kulminaatiopisteen. Arviointi- ja palautejärjestelmät muodostavat kiinteän osan HAAGA- HELIAn laadunvarmistusjärjestelmässä. Arviointia ja palautetta käsitellään yhtenä kokonaisuutena, jolloin korostuu asiakasnäkökulma. Samalla, kun palveluiden käyttäjä antaa palautetta, hän arvioi saamaansa palvelua. Korkeakoulu käyttää opiskelijoista nimitystä sisäiset asiakkaat. Palautteen keruun ja analysoinnin muodot ovat laajat ja monipuoliset. Niitä ovat esimerkiksi erilaiset kyselylomakkeet, reklamaatiot, tietokannat ja ilmapiirikartoitukset. Palautteen ohella tehdään itsearviointia sekä käydään kehityskeskusteluita. Itsearviointia käytetään koulutusohjelmien kehittämisessä. Se toteutetaan yhdenmukaisen mallin mukaisesti arviointiteemoittain. Koulutusohjelmat vertailevat toisiaan pareittain. Itsearviointia sovelletaan myös sisäisiin palveluihin. Ulkoiset sidosryhmät antavat palautetta ja opetusministeriö käyttää AMKO- TA-tietokantaa arviointivälineenä. CIMO on suorittanut korkeakoulun Erasmus-liikkuvuuden arvioinnin. Muita ulkoisen arvioinnin muotoja ovat KKA:n auditointi sekä osallistuminen KKA:n järjestämiin ammattikorkeakoulujen laatuyksikköarviointeihin. Toimijoiden ja vastuiden määrittely HAAGA-HELIAn organisaatiossa toimivat (a) koulutusyksiköt, (b) tutkimusja kehittämiskeskus ja (c) hallinto- ja tukipalvelut. Yksikkötasolla toimintaa ohjaa yksikön johtaja kehittämisryhmän avustamana. Ylimmät päätöksentekoelimet ovat (a) HAAGA-HELIA Oy:n hallitus, (b) HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulun hallitus ja (c) toimitusjohtajarehtori johtoryhmän avustamana.