cupore Suomen kulttuuri- ja taideammatit tilastollisessa tarkastelussa Samu Lagerström KULTTUURIPOLIITTISEN TUTKIMUKSEN EDISTÄMISSÄÄTIÖ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "cupore Suomen kulttuuri- ja taideammatit tilastollisessa tarkastelussa 1995 2000 Samu Lagerström KULTTUURIPOLIITTISEN TUTKIMUKSEN EDISTÄMISSÄÄTIÖ"

Transkriptio

1 cupore Julkaisuja Samu Lagerström Suomen kulttuuri- ja taideammatit tilastollisessa tarkastelussa cupore KULTTUURIPOLIITTISEN TUTKIMUKSEN EDISTÄMISSÄÄTIÖ

2 Samu Lagerström Suomen kulttuuri- ja taideammatit tilastollisessa tarkastelussa

3 Cuporen julkaisuja 3 Kulttuuripoliittisen tutkimuksen edistämissäätiö 2004 Samu Lagerström ja Kulttuuripoliittisen tutkimuksen edistämissäätiö Cupore ISBN (nid.) ISBN (PDF) ISSN Yliopistopaino Helsinki 2004

4 SUOMEN KULTTUURI- JA TAIDEAMMATIT TILASTOLLISESSA TARKASTELUSSA Kulttuuripoliittisen tutkimuksen edistämissäätiö 2004 Samu Lagerström

5 2

6 1. Esipuhe Tämä tilastojulkaisu on osa Kulttuuripoliittisen tutkimuksen edistämissäätiön vuosina toteuttamaa Klerot -projektia. Klerot on kulttuurin ja liikunnan alojen elinkeinorakennetta ja osaamistarpeita kartoittava ennakointihanke. Sen tavoitteena on paikantaa kulttuurin ja liikunnan sektorilla tapahtumassa olevan elinkeino- ja ammattirakenteen muutoksen keskeisiä kehityspiirteitä ja tältä perustalta ennakoida tulevia osaamistarpeita ja arvioida, miten ennakoituihin tarpeisiin voitaisiin vastata. Projektia rahoitetaan Euroopan sosiaalirahaston (ESR) ennakointiohjelman hankkeena. Päärahoittajana toimii täten opetusministeriö. Muina rahoittavina osapuolina ovat kulttuuripoliittisen tutkimuksen edistämissäätiö, sekä Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia. Julkaisun tiedot kohdentuvat 41 taide- ja kulttuurialan ammattiryhmään ja kuvaavat ja vertailevat näissä ammattiryhmissä toimivien henkilöiden määrissä ja koostumuksissa tapahtuneita muutoksia ajanjaksolla Muutoksia ilmentävät tilastojaottelut tehdään sukupuolen, iän ja koulutusja tulotason mukaan. Julkaisu palvelee käyttäjiä kahdella tavalla. Yksittäisten ammattiryhmien ja ammattien kehityksestä kiinnostuneet voivat hakea siitä nopeaa ensikäden tietoa, taiteen ja kulttuurin yleisempiä kehityssuuntia selvittelevät suunnittelijat ja tutkijat voivat taas paikantaa omia tiedonintressejään palvelevia tietoja ja myös uusia tutkimus- ja selvitystyöongelmia. Esimerkkinä voidaan mainita taide- ja kulttuurialan suvaus-tarpeiden selvittämisessä ja taide- ja kulttuuripolitiikassa tai kulttuurin rahoituksen ja ohjausvaikutusten arvioinnissa. Tilastojulkaisun tietoja ei kuitenkaan tule käyttää kritiikittömästi vain ammattiryhmäotsikoihin luottaen. Käyttäjän tulee olla selvillä, mitä ammatteja ryhmiin todella kuuluu. Tilastojen liitteenä on tätä selventävä tiivis opas. Tilastojulkaisun on laatinut tutkija Samu Lagerström. Klerot- tutkijoiden puolesta kiitän siitä avusta, jota tämä tilastoprojekti on saanut monilta eri tahoilta. Erityisen tärkeää on ollut apu, jota on saatu Tilastokeskukselta ja Sari Karttuselta, joka laati edellisen laajan taiteen ja kulttuurin ammattiryhmäselvityksen ja tietopaketin. Helsingissä Ritva Mitchell Tutkimusjohtaja Kulttuuripoliittisen tutkimuksen edistämissäätiö -CUPORE 3

7 SISÄLLYS 1. Esipuhe Tilastoinnin tausta ja julkaisun rakenne Aineisto ja käytetyt luokitukset TYÖLLISTEN MÄÄRÄ, TYÖNANTAJASEKTORI, SEKÄ SUKUPUOLI KULTTUURI- JA TAIDEAMMATEISSA Yhteenveto muutoksista Työllisten määrän muutos tilastollisessa yhteenvetotarkastelussa Työllisten määrän prosentuaalinen muutos laskevalla lajitteluperusteella Miesten ja naisten määrän muutos tilastollisessa yhteenvetotarkastelussa Työnantajasektori kulttuuri- ja taideammateissa Työnantajasektori lukuina kulttuuri- ja taideammateissa SUKUPUOLI JA IKÄRYHMÄ KULTTUURI- JA TAIDEAMMATEISSA Yhteenveto muutoksista Tilastoissa eriteltyjen kulttuuri- ja taideammattien yhteenvetotarkastelu Tilastoissa eriteltyjen kulttuuri- ja taideammattien yhteenvetotarkastelu Kulttuuri- ja taideammattikohtaiset trendit muutoksineen Taide muotoilu ja taidekäsityö Kirjailijat ja dramaturgit Kuvataiteilijat Graafiset suunnittelijat Taideteollisen alan suunnittelijat ja taiteilijat Taide- ja taideteollisen alan asiantuntijat Soittimien tekijät ja virittäjät Puu-, tekstiili-, nahka- ym. käsityötuotteidentekijät Klassisen musiikin säveltäjät, muusikot ja laulajat Tanssitaitelijat Näyttelijät Teatteri- ja elokuvaohjaajat Viihdemuusikot, laulajat, tanssijat ym Klovnit, taikurit, akrobaatit ym Toimitustyö Päällikkötoimittajat Lehden- ja kustannustoimittajat ja kriitikot Radio- ja tv-toimittajat Juontajat, kuuluttajat ym Valokuvaus, elokuvaus sekä radio- ja tv-tekniikka Kuvaajat, kuvanauhoittajat ja äänittäjät Radio- ja tv-tarkkailijat Kuvaussihteerit ym Valokuvalaboratorioiden työntekijät Valokuvatuotteiden teolliset valmistajat Graafinen työ Graafisen tekniikan asiantuntijat Latojat ja asemoijat Painopinnan valmistajat Kaivertajat ja syövyttäjät Kirjansitomotyöntekijät

8 6.4.6 Silkki- ja tekstiilipainajat Painokoneen hoitajat Jälkikäsittelijät Mainonta Mainos- ja tiedotusjohtajat Tiedottajat Mainonnan ja markkinoinnin erityisasiantuntijat Mainostoimittajat Kulttuuritoimi, sekä kirjasto-, arkisto- ja museotyö Muiden järjestöjen johtajat Kulttuurijohtajat Muut pienyritysten johtajat Arkistonhoitajat Museoalan erityisasiantuntijat Kirjastonhoitajat, informaatikot ym Kirjasto-, arkisto- ja museotyöntekijät Kaikkien taideluokkien yhteenvetotarkastelu Työllisten keski-ikä (KA), sekä sukupuoli valituissa kulttuuri- ja taideammateissa Sukupuoli ja ikäryhmä mediaanivertailussa SUKUPUOLI JA KOULUTUSASTE KULTTUURI- JA TAIDEAMMATEISSA Yhteenveto muutoksista Tilastoissa eriteltyjen kulttuuri- ja taideammattien yhteenvetotarkastelu Tilastoissa eriteltyjen kulttuuri- ja taideammattien yhteenvetotarkastelu Kulttuuri- ja taideammattikohtaiset trendit muutoksineen Taide muotoilu ja taidekäsityö Kirjailijat ja dramaturgit Kuvataiteilijat Graafiset suunnittelijat Taideteollisen alan suunnittelijat ja taiteilijat Taide- ja taideteollisen alan asiantuntijat Soittimien tekijät ja virittäjät Puu-, tekstiili-, nahka- ym. käsityötuotteiden tekijät Klassisen musiikin säveltäjät, muusikot ja laulajat Tanssitaiteilijat Näyttelijät Teatteri- ja elokuvaohjaajat Viihdemuusikot, laulajat, tanssijat ym Klovnit, taikurit, akrobaatit ym Toimitustyö Päällikkötoimittajat Lehden- ja kustannustoimittajat ja kriitikot Radio- ja tv-toimittajat Juontajat, kuuluttajat ym Valokuvaus, elokuvaus, sekä radio- ja tv-tekniikka Kuvaajat, kuvanauhoittajat ja äänittäjät Radio- ja tv-tarkkailijat Kuvaussihteerit ym Valokuvalaboratorioiden työntekijät Valokuvatuotteiden teolliset valmistajat

9 8.4 Graafinen työ Graafisen tekniikan asiantuntijat Latojat ja asemoijat Painopinnan valmistajat Kaivertajat ja syövyttäjät Kirjansitomotyöntekijät Silkki- ja tekstiilipainajat Painokoneen hoitajat Jälkikäsittelijät Mainonta Mainos- ja tiedotusjohtajat Tiedottajat Mainonnan ja markkinoinnin erityisasiantuntijat Mainostoimittajat Kulttuuritoimi, sekä kirjasto-, arkisto- ja museotyö Muiden järjestöjen johtajat Kulttuurijohtajat Muut pienyritysten johtajat Arkistonhoitajat Museoalan erityisasiantuntijat Kirjastonhoitajat, informaatikot ym Kirjasto-, arkisto- ja museotyöntekijät Kaikkien taideluokkien yhteenvetotarkastelu Työllisten koulutusaste (KA), sekä sukupuoli valituissa kulttuuri- ja taideammateissa Sukupuoli ja koulutusaste mediaanivertailussa SUKUPUOLI JA TULORYHMÄ KULTTUURI- JA TAIDEAMMATEISSA Yhteenveto Tilastoissa eriteltyjen kulttuuri- ja taideammattien yhteenvetotarkastelu Tilastoissa eriteltyjen kulttuuri- ja taideammattien yhteenvetotarkastelu Kulttuuri- ja taideammattikohtaiset trendit muutoksineen Taide muotoilu ja taidekäsityö Kirjailijat ja dramaturgit Kuvataiteilijat Graafiset suunnittelijat Taideteollisen alan suunnittelijat ja taiteilijat Taide- ja taideteollisen alan asiantuntijat Soittimien tekijät ja virittäjät Puu-, tekstiili-, nahka- ym. käsityötuotteiden tekijät Klassisen musiikin säveltäjät, muusikot ja laulajat Tanssitaiteilijat Näyttelijät Teatteri- ja elokuvaohjaajat Viihdemuusikot, laulajat, tanssijat ym Klovnit, taikurit, akrobaatit ym Toimitustyö Päällikkötoimittajat Lehden- ja kustannustoimittajat ja kriitikot Radio- ja tv-toimittajat Juontajat, kuuluttajat ym Valokuvaus, elokuvaus, sekä radio- ja tv-tekniikka Kuvaajat, kuvanauhoittajat ja äänittäjät

10 Radio- ja tv-tarkkailijat Kuvaussihteerit ym Valokuvauslaboratorioiden työntekijät Valokuvaustuotteiden teolliset valmistajat Graafinen työ Graafisen tekniikan asiantuntijat Latojat ja asemoijat Painopinnan valmistajat Kaivertajat ja syövyttäjät Kirjansitomotyöntekijät Silkki- ja tekstiilipainajat Painokoneen hoitajat Jälkikäsittelijät Mainonta Mainos- ja tiedotusjohtajat Tiedottajat Mainonnan ja markkinoinnin erityisasiantuntijat Mainostoimittajat Kulttuuritoimi, sekä kirjasto-, arkisto- ja museotyö Muiden järjestöjen johtajat Kulttuurijohtajat Muut pienyritysten johtajat Arkistonhoitajat Museoalan erityisasiantuntijat Kirjastonhoitajat, informaatikot ym Kirjasto-, arkisto- ja museotyöntekijät Kaikkien taideluokkien yhteenvetotarkastelu Työllisten tuloryhmä (KA), sekä sukupuoli valituissa kulttuuri- ja taideammateissa Keskiarvotulojen vertailu kulttuuri- ja taideammateissa miehet / naiset Sukupuoli ja tuloryhmä mediaanivertailussa LIITE 1. Tarkasteluun valitut kulttuuri- ja taideammatit

11 2. Tilastoinnin tausta ja julkaisun rakenne Käsillä oleva tilastojulkaisu tarkastelee Tilastokeskuksen ammattiluokituksen mukaisesti kulttuuri- ja taideammatteja ja niissä tapahtuneita muutoksia vuosina 1995 ja 2000 taustamuuttujinaan: ikä, sukupuoli, koulutusaste, sekä tuloryhmät. Jokaisesta tarkastelun kohteena olevasta kulttuuri- ja taideammatista on piirretty erillinen vuosikohtainen trendikuvaaja, sekä ilmoitettu merkittävät tunnusluvut. Vuosien 1995 ja 2000 välinen ammateissa tapahtunut muutos on lisäksi kuvattu graafisesti. Julkaisu on rakennettu siten, että se koostuu neljästä erillisestä kulttuuri- ja taideammattien tarkastelupääluvusta. Ensimmäinen pääluku: työllisten määrä ja sukupuoli kulttuuri- ja taideammateissa (luku 4) tarkastelee valituissa ammateissa tapahtunutta työllisten kokonaismäärän muutosta tarkasteluperiodilla Vastaavasti tarkastelussa luodaan katsaus ammateissa toimivien työnantajasektoriin, sukupuolijakaumaan ja sen mahdollisiin muutoksiin. Luvun tarkoituksena on helpottaa myöhempien lukujen ymmärrettävyyttä antamalla yleiskuva kulttuuri- ja taideammateissa tapahtuneista muutoksista. Luku eroaa myös graafiselta esitykseltään muista luvuista. Toinen pääluku: sukupuoli ja ikäryhmä kulttuuri- ja taideammateissa (luku 5) tarkastelee ammateissa tapahtuneita ikäryhmärakenteen muutoksia tarkasteluperiodilla Mukana tarkasteluissa pidetään myös muuttujaa sukupuoli. Kolmas pääluku: sukupuoli ja koulutusaste kulttuuri- ja taideammateissa tarkastelee kulttuuri- ja taideammateissa tapahtunutta koulutusastemuutosta (luku 7) tarkasteluperiodilla Luvussa verrataan vastaavasti sukupuolten välistä muutosta koulutuksen kentällä. Neljäs ja viimeinen pääluku: sukupuoli ja tuloryhmä kulttuuri- ja taideammateissa (luku 9) käsittelee kulttuuri- ja taideammateissa tapahtuneita tuloryhmämuutoksia. Luvus- sa kiinnitetään huomiota myös miesten ja naisten palkkaeroihin, sekä palkkaerojen muutokseen tarkasteluperiodilla Kaikki tässä julkaisussa olevat tilastotarkastelut koskevat koko Suomea. Maakuntakohtaiset erillistarkastelut ilmestyvät myöhemmin erillisinä julkaisuina. Kuntakohtaisia tarkasteluja ei toistaiseksi ole ollut käytettävissä olevan ajan vuoksi mahdollista tehdä, niin hyödyllisiä kun ne olisivatkaan. Tarkasteluluvut etenevät siten, että aluksi luodaan kokonaiskuva yhteenvetoineen ja yhteenvetotarkasteluineen valitun muuttujan kentältä. Tässä yhteenvedossa ilmoitetaan myös mahdolliset aineistoa koskevat huomiot, kuten tuloryhmätarkastelussa (luku 9.1) syy eurojen ja markkojen rinnakkaiskäyttöön. Yhteenvetotarkastelun jälkeen siirrytään ammattikohtaisiin tarkasteluihin trendeineen, joista selviävät myös ammattikohtainen keskiarvo, sekä mediaani. Ammattikohtaisen trenditarkastelun jälkeen on vielä ammattiryhmäkohtainen yhteenvetotarkastelu, jonka avulla lukija pystyy helposti hahmottamaan koko ammattiryhmän koon, sekä siinä tapahtuneet muutokset em. muuttujien mukaan. Lopuksi suoritetaan vielä erillinen keskiarvo ja mediaanivertailu kutakin ammattia ja muuttujaa kohden käyttäen hyväksi mm. laskevaa lajitteluperustaa. Tästä tilastojulkaisusta ei löydy kattavaa ammattikohtaista kirjallista yhteenvetotarkastelua, vaan ainoastaan koko päälukua koskevat yhteenvetotarkastelut. Syy on yksinkertaisuudessaan siinä, että tämän tilastojulkaisun uskotaan toimivan käyttäjiensä keskuudessaan pikemmin lukuarvokohtaisena trendijulkaisuna, kuin yhteenvetoraporttina ammattikohtaisina muutostarkasteluineen. Julkaisu on pyritty rakentamaan käytettävyydeltään kuitenkin mahdollisimman helppolukuiseksi ja yksinkertaiseksi. Lukijan tulee huomioida myös lukuarvopyöristykset tulkitessaan esitettyjä prosentti-, sekä keskiarvolukuja. Luvut ovat pyöristetty jo laskentavaiheessa joko yhden, tai kahden desimaalin tarkkuudelle. Tämä aiheuttaa yhteenvetolaskelmissa lukujen pyöristämisestä johtuvia poikkeamia. 1 ks. luku 3. Aineisto ja käytetyt luokitukset 8

12 3. Aineisto ja käytetyt luokitukset Tilastojulkaisussa käytetty tutkimusaineisto perustuu Kulttuuripoliittisen tutkimuksen edistämissäätiön lokakuussa 2003 Tilastokeskukselta tilaaman tutkimusaineistoon, jossa valitsemissamme 41:ssä kulttuuri- ja taideammateissa työskentelevät olivat ryhmitelty koko Suomen osalta tausta-muuttujina: ikä, sukupuoli, koulutusaste, sekä tuloryhmät. Tilastokeskuksen toimittama aineisto taas perustuu viiden vuoden välein suoritettavaan väestölaskentaan. Aineiston tarkasteluvuodet olivat 1995 ja Aineisto tilattiin myös maakuntakohtaisena, mutta tämän julkaisun kokorajallisuuden vuoksi maakuntakohtainen erillistarkastelu on jätetty erillisjulkaisuihin jotka ilmestyvät tämän julkaisun jälkeen. Tarkasteltavat kulttuuri- ja taideammatit ovat valittu käyttäen vuoden 2001 ammattiluokitusta, joka noudattaa Euroopan unionin ammattiluokitusstandardia 2 nelinumerotasolle saakka. Tarkasteltavia kulttuuri- ja taideammatteja valittaessa on pyritty kiinnittämään huomiota myös arvoketjuajatteluun. Siten mukana on ns. puhtaiden kulttuuriammattien lisäksi myös mm. teollisuusammatteja sisältävä ammattiryhmä: Graafinen työ. Toiset valitut kulttuurija taideammatit ovat näin ollen puhtaampia, kuin toiset. Huomiota tulee kiinnittää myös ammattien sisältöihin. Esimerkiksi ammatti 2432 kirjastonhoitaja, informaatikot ym. sisältää rakenteellisesti kaksi varsin erilaista ammattia. Vaikka ammatissa toimijoilla olisi yhteinen koulutus, sijoittuvat kirjastonhoitajat ja informaatikot työelämässä kuitenkin varsin erilaisiin ja eri työnantajasektorin tehtäviin. Ammattinumeroiden selkiinnytykset (ts. ammattien sisällöt) löytyvät tämän tilastojulkaisun liitteestä yksi tarkasteluun valitut kulttuuri- ja taideammatit. Termi ammatti on se toiminta, jota vuotias henkilö tekee tuloa ansaitakseen vuoden viimeisellä viikolla. Ammattiluokitus kuvaa ja ryhmittelee näin sitä työtä mitä ihmiset tekevät. Vastaavasti ammattiluokituksen käyttö mm. tutkimuksissa mahdollistaa vertai- 2 ISCO-88 COM (International Standard Classification of Occupations (for European Union purposes). lukelpoisen tiedon tuottamisen Suomessa ja muualla Euroopassa 3. Valituista kulttuuri- ja taideammateista puuttuu ammattiluokka Arkkitehdit, koska tarkkaa rajausta mm. rakennus- ja maisemaarkkitehtien välillä oli mahdotonta tehdä. Vastaavasti saamamme luvut erosivat siinä määrin Suomen Arkkitehtiliiton SAFA:n tilastoimista luvuista, ettei tutkimuksen reliabiliteetin vuoksi Arkkitehtien mukana olo ole mielestäni perusteltua. Kattavan tilastoselvityksen kulttuurityövoimasta Suomessa on tehnyt myös Sari Karttunen julkaisussaan: Kulttuurityövoima Suomessa Tarkkasilmäinen lukija voi löytää eroja työllisten määrässä verrattaessa Karttusen julkaisuun vuoden 1995 osalta kahdessa seuraavaksi esitetyssä ammattiluokassa. Karttunen: (ammattiluokitus 1997). Luokka 1234: Mainos- ja tiedotusjohtajat 520 henkilöä (vuosi 1995). Luokka 12294: Kulttuurijohtajat 1099 henkilöä (vuosi 1995). Lagerström: (ammattiluokitus 2001). Luokka 1234: Mainos- ja tiedotusjohtajat 444 henkilöä (vuosi 1995). Luokka 12294: Kulttuurijohtajat 989 henkilöä (vuosi 1995). Eroavaisuudet johtuvat siitä, että Karttusen julkaisussa on käytetty aikaisempaa vuoden 1997 ammattiluokitusta, kun taas tässä julkaisussa ja vuoden 2000 väestönlaskennan yhteydessä on käytetty uutta vuoden 2001 ammattiluokitusta. Vastaavasti vuoden 1995 tiedot ovat konvertoitu uudelle vuoden 2001 luokitukselle ja aineistoon on kauttaaltaan tehty tarkistuksia mm. johtajajaottelun mukaisesti. Eroavaisuuksia selvitettäessä tämä tarkoittaa että uudessa vuoden 2001 ammattiluokituksessa johtajajaottelu on tehty siten, että alle 10 henkilön yrityksissä toimivat johtajat luokitellaan 13-pääryhmän alle, kun taas 10 hengen ja isommissa yrityksissä toimivat johtajat luokitellaan 12-pääryhmän alle. Vuonna 1995 tätä jakoa ei ollut vielä täysin 3 Tilastokeskus Tilastokeskus. Yliopistopaino, Helsinki 2001.

13 noudatettu. Siten ammattiluokan 1234 henkilöt jakautuvat vuoden 2001 luokituksen mukaan Mainos- ja tiedotusjohtajiin (444 henkilöä), sekä luokkaan 1317 Yrityspalvelutoiminnan pienyritysten johtajat (76 henkilöä). Vastaavasti ammattiluokan henkilöt jakautuvat vuoden 2001 luokituksen mukaan Kulttuurijohtajiin (989 henkilöä), sekä luokkaan 1319 Muut pienyritysten johtajat (110 henkilöä). 10

14 4. TYÖLLISTEN MÄÄRÄ, TYÖNANTAJASEKTORI, SEKÄ SUKUPUOLI KULTTUURI- JA TAIDEAMMATEISSA Yhteenveto muutoksista Tarkasteltaessa työllisten määrän ammattikohtaista muutosta vuosina , tulee prosentuaalisen muutostarkastelun lisäksi kiinnittää huomiota myös ammatissa toimivien työllisten kokonaismäärään. Tämä on tärkeää siksi, että osa tarkastelussa mukana olevista ammattiryhmistä sisältää niin vähän toimijoita, että jo muutaman henkilön muutokset näkyvät prosentuaalisissa muutoksissa merkittävästi. Tämän vuoksi työllisten määrän muutos on ilmoitettu tarkastelussa lähes aina myös henkilömuutoksina. Taide, muotoilu ja taidekäsityö Aloitettaessa tarkastelu taide, muotoilu ja taidekäsityö -ammattiryhmään kuuluvista ammateista, on työllisten määrän muutos ollut huomattavinta klovnien, taikurien ja akrobaattien kesken. Ammatissa toimivien prosentuaalinen muutos oli miesten osalta + 164,3 prosenttia (+ 23 henkilöä) ja naisten osalta + 64 prosenttia (+ 32 henkilöä). Ammatissa toimivien kokonaismäärä kasvoi tarkasteluperiodilla 19 henkilöstä 74 henkilöön, eli yhteensä + 289,5 prosenttia (+ 55 henkilöä) ollen kaikista tarkasteluun valituista taide- ja kulttuuriammateista työllisten kasvumäärän osalta ylivoimaisesti suurin. Ammatti on kokenut myös sukupuolirakenteen muutoksen, sillä vielä vuonna 1995 oli ammatissa toimivien miesten osuus 73,7 prosenttia (14 henkilöä), kun taas vuoden 2000 tilastoissa naisia ja miehiä työskenteli ammatissa yhtä paljon. Kauttaaltaan ammatissa toimivien 55 työllisen kasvua voidaan pitää ammatissa olevien työllisten pienen kokonaismäärän vuoksi todella huomattavana. Toinen ammattiryhmään kuuluva nopeasti tarkasteluperiodilla kasvanut ammatti oli viihdemuusikot, laulajat, tanssijat ym. Ammatissa toimivien työllisten kokonaismäärän kasvattajina olivat toimineet lähinnä miehet + 94,4 prosenttia (+ 643 henkilöä). Naisten osuus oli kasvanut + 155,1 prosenttia (+ 138 henkilöä), mutta ammatti oli kuitenkin tilastollisesti edelleen hyvin miesvaltainen (miehiä 1324 henkilöä, naisia 227 henkilöä). Kasvavista ammateista löytyy myös nopeasti miehistyvä taideteollisen alan suunnittelijat ja taiteilijat, jossa miesten osuus oli kaksinkertaistunut tarkasteluperiodilla 320 henkilöstä 670 henkilöön, eli + 109,4 prosenttia. Naisten osuus oli vastaavana aikavälinä laskenut -3,3 prosenttia (- 28 henkilöä). Taide, muotoilu ja taidekäsityö - ammattiryhmään kuuluva eniten työllisten määrässä negatiivista muutosta kokenut ammatti oli soittimen tekijät ja virittäjät - 48,8 prosenttia (- 156 henkilöä). Ammatin koko onkin laskenut 320 henkilöstä 164 henkilöön. Jo ennestään miesvaltaisesta ammatista oli naisista kadonnut tarkasteluperiodilla - 64,7 prosenttia (- 44 henkilöä). Tarkasteltavan ammattiryhmän naisvaltaisin ammatti oli tanssitaiteilijat, jossa naisten osuus vuonna 2000 oli 75,5 prosenttia (409 henkilöä). Vastaavasti miesvaltaisin ammatti oli jo mainittu viihdemuusikot, laulajat, tanssijat ym. 85,4 prosentin (1324 henkilöä v.2000) osuudellaan, sekä soittimen tekijät ja virittäjät samaisella 85,4 prosentin (140 henkilöä v.2000) osuudellaan. Kyseiset ammatit ovat kauttaaltaan koko tilastotarkasteluun kuuluvista ammateista miesvaltaisimmat. Toimitustyö Ammattiryhmän ammattien työllisten kokonaismäärä on kasvanut edellistä tarkasteltavaa ammattiryhmää enemmän. Koko ammattiryhmän yhteenlaskettu kasvuprosentti oli miesten osalta + 10,1 prosenttia (+ 427 henkilöä) ja naisten osalta + 26,9 prosenttia (+ 963 henkilöä). Ammattiryhmä onkin kauttaaltaan naisistunut. Naisia on tullut erityisen paljon lisää ammattiin juontajat, kuuluttajat ym. + 93,1 prosenttia (+ 54 henkilöä), sekä ammattiin päällikkötoimittajat + 57,1 prosenttia (+ 68 henkilöä). Vastaavana tarkasteluperiodina samat ammatit ovat kasvaneet miesten osalta ainoastaan + 2,6 prosenttia (+ 6 henkilöä) ja + 8,3 prosenttia (+ 24 henkilöä). Vaikka nämä ammatit ovatkin naisistuneet erityisen runsaasti, ovat ne vielä kokonaisti- 11

15 lastotarkastelussa miesvaltaisia. Ammatissa juontajat, kuuluttajat ym. miesten osuus vuonna 2000 oli 67,5 prosenttia ja ammatissa päällikkötoimittajat 62,6 prosenttia. Tarkasteltava ammattiryhmä oli lisäksi ainoa, jossa yksikään siihen kuuluva ammatti ei tarkasteluperiodilla kokenut työllisyysmäärässä negatiivista muutosta. Ryhmään kuuluu myös koko tilastotarkastelun toiseksi suurin ammatti lehden- ja kustannustoimittajat ja kriitikot. Ammatti työllisti vuonna 2000 yhteensä 6 047:n henkilöä. Valokuvaus, elokuvaus sekä radio- ja tvtekniikka Ammattiryhmä valokuvaus, elokuvaus sekä radio- ja tv-tekniikka sisältää tarkasteltavista ammattiryhmistä toiseksi eniten työllisyysmäärässä negatiivista muutosta kokeneen ammatin valokuvauslaboratorioiden työntekijät. Ammatti oli menettänyt tarkasteluperiodilla - 55,4 prosenttia (- 311 henkilöä) työllisistään, jolloin ammatissa työskentelevien kokonaismäärä oli laskenut 561 henkilöstä 250 henkilöön. Naisten osuus oli laskenut ammatissa miesten osuutta enemmän - 63 prosenttia (- 254 henkilöä). Miehillä vastaava lasku oli - 36,1 prosenttia (-57 henkilöä). Tarkasteltavaan valokuvaus, elokuvaus sekä radio- ja tv-tekniikka -ammattiryhmään kuuluu myös erittäin voimakkaasti kasvanut ammatti valokuvatuotteiden teolliset valmistajat. Ammatissa työskentelevien lukumäärä oli kasvanut tarkasteluperiodilla 236 henkilöstä 531 henkilöön, eli + 12 prosenttia. Tässäkin ammatissa naisten osuus oli kasvanut miehiä huomattavasti enemmän kasvun ollessa + 154,4 prosenttia (+ 244 henkilöä). Vastaava miesten osuuden kasvu oli + 65,4 prosenttia (+ 51 henkilöä). Tarkasteltava ammatti on toisaalta ollut koko tarkasteluperiodin hyvin naisvaltainen. Naisten osuus ammatissa toimivista työllisistä vuonna 2000 oli 75,7 prosenttia (402 henkilöä). Tarkasteltava ammattiryhmä sisältää myös sukupuolijakaumaltaan hyvin erilaisia ammatteja. Voidaan oikeastaan sanoa, että valokuvaus, elokuvaus sekä radio- ja tv-tekniikka ammattiryhmään kuuluvissa ammateissa miesten ja naisten ammatit näkyvät kaikista tässä tilastojulkaisussa tarkasteltavista ammateista selkeimmin. Erityisen naisvaltainen ammatti oli jo mainitun valokuvatuotteiden teolliset valmistajat lisäksi kuvaussihteerit, jossa naisten osuus työllisistä vuonna 2000 oli 77,1 prosenttia (334 henkilöä). Miesvaltaisia ammatteja taas edustivat vuona 2000 radio- ja tv-tarkkailijat (miesten osuus 73,1 prosenttia, 450 henkilöä), sekä kuvaajat, kuvanauhoittajat ja äänittäjät (miesten osuus 72,4 prosenttia, henkilöä). Sukupuolijakaumat valokuvaus, elokuvaus sekä radio- ja tv-tekniikka -ammattiryhmään kuuluvissa ammateissa ovat itsessään pysyneet tarkasteluperiodilla vahvoina. Ne ammatit, jotka olivat miesvaltaisia vuonna 1995, olivat tätä myös vuonna Vastaavasti naisvaltaiset ammatit kehittyivät samansuuntaisesti. Toisaalta naisten osuus oli jonkin verran kasvanut jo mainituissa ammateissa valokuvatuotteiden teolliset valmistajat, sekä kuvaajat, kuvanauhoittajat ja äänittäjät. Sukupuolijakaumat ovat silti edelleen selkeät ja muutokset eivät ole olleet kovinkaan huomattavia. Graafinen työ Ammattiryhmä on kokenut tarkasteluperiodilla negatiivista muutosta - 1,5 prosenttia (- 269 henkilöä). Negatiivinen muutos johtuu pääasiassa henkilöä työllistäneen ammatin latojat ja asemoijat pienentymisestä henkilön ammatiksi tarkasteluperiodilla Muutos oli molempien sukupuolten yhteenlasketulta osalta - 36,3 prosenttia ( henkilöä). Vastaavasti ammatti kirjansitomotyöntekijät oli samaisella tarkasteluperiodilla supistunut henkilöstä 442 henkilöön. Jo alkujaan hyvin naisvaltaisessa (v.1995 naisia 78,8 prosenttia) ammatissa oli naisten kokonaisosuus tippunut vuoteen 2000 tultaessa - 74,4 prosentilla (- 754 henkilöllä). Sukupuolijakauma ammatissa olikin vuoden 2000 tilastoissa naisten enemmistöksi enää 58,8 prosenttia. Kyseinen ammatti onkin kaikista tässä tilastojulkaisussa tarkasteltavista ammateista kokenut naisten osalta suurimman negatiivisen laskuprosentin. Graafinen työ -ammattiryhmään kuuluva kaivertajat ja syövyttäjät oli tarkasteluperiodilla varsin mielenkiintoinen ammatti. Mielenkiintoisen siitä teki lähinnä se, että se menetti 12

16 tarkasteluperiodilla miespuolisesta työvoimastaan - 59,2 prosenttia (- 29 henkilöä). Kun taas ammatissa toimivien naisten osuus kasvoi neljällä henkilöllä (+ 8 prosenttia). Prosenttilukua tarkasteltaessa on kuitenkin syytä huomioida jo alun perin ammatissa toimivien työllisten pieni määrä ja siten muutosprosenttien voimakkuus. Graafinen työ -ammattiryhmän ammateista ovat eniten kasvaneet jälkikäsittelijät + 47,7 prosentin (+ 883 henkilön), sekä painokoneen hoitajat + 30,3 prosentin ( henkilön) muutoksellaan. Näistä ammateista painokoneen hoitajat oli kasvattanut naisten osuutta peräti + 104,7 prosenttia (+ 996 henkilöä), mutta oli silti edelleen hyvin miesvaltainen (ammatissa toimivien miesten osuus 73,2 prosenttia). Muita tarkasteluryhmään kuuluvia miesvaltaisia ammatteja olivat graafisen tekniikan asiantuntijat (miehiä 77,7 prosenttia v.2000) ja jo mainittu: kaivertajat ja syövyttäjät (miehiä 69,0 prosenttia v.2000). Toki graafinen työ -ammattiryhmään kuuluvien työllisten sukupuolten välinen raja oli monissa ammateissa kaventunut merkittävästi jo mainittujen työllisyysmäärämuutosten vuoksi. Mainonta Ammattiryhmä oli kasvanut kaikista tarkasteltavista ammattiryhmistä niin prosentuaalisesti, kuin lukumääräisestikin eniten. Molempien sukupuolten yhteenlaskettu kasvumuutos oli tarkasteluperiodilla + 101,9 prosenttia ( henkilöä). Ammattiryhmässä tapahtuneen suuren kasvun selittää pääasiassa ammatin mainonnan ja markkinoinnin erityisasiantuntijat kasvu tarkasteluperiodilla henkilöstä henkilöön. Kasvua oli täten + 168,2 prosenttia ( henkilöä). Tarkasteltu ammatti onkin kaikista tilastojulkaisussa mukana olevista ammateista suurin. Ammatin työllisyysmäärän kasvattajina ovat toimineet miehet henkilöllä (+ 189,4 prosenttia) ja naiset henkilöllä (+ 145,1 prosenttia). Ammattiin kuuluvien miesten osuus vuonna 2000 oli 56,3 prosenttia ja osuus olikin noussut vuoden 1995 tilastoista + 4,1 prosenttia. Tarkasteltavaan ammattiryhmään kuuluva ammatti mainostoimittajat oli kasvanut tarkasteluperiodilla + 22,9 prosenttia (+ 97 henkilöä). Mielenkiintoisen tästä kasvusta tekee kuitenkin se, että kasvuprosentin ovat aiheuttaneet pääasiassa miehet + 55,3 prosentin (+ 94 henkilön) osuudellaan. Naisilla kasvua oli vain + 1,2 prosenttia (+ 3 henkilöä). Toisaalta ammatti oli vuonna 1995 vielä 59,8 prosenttisesti naisvaltainen (naisia 253, miehiä 170 henkilöä). Vuonna 2000 miesten osuus oli kuitenkin noussut 50,8 prosenttiin (naisia 256, miehiä 264 henkilöä). Vastaavasti ammattiryhmään kuuluva ammatti mainos- ja tiedotusjohtajat oli kokenut samanlaisen muutoksen. Muutoksen aiheuttajana olivat tässä tapauksessa olleet kuitenkin miesten sijasta naiset. Ammatissa toimivien työllisten määrä oli kasvanut tarkasteluperiodilla + 38,1 prosenttia (+ 169 henkilöä). Naisten osuus oli kasvusta + 53,3 prosenttia (+ 112 henkilöä) ja miesten osuus taas + 38,1 prosenttia (+ 57 henkilöä). Ammatti oli vuonna 1995 vielä 52,7 prosenttisesti miesvaltainen (miehiä 234, naisia 210 henkilöä). Vuonna 2000 naisten osuus oli kuitenkin noussut 52,5 prosenttiin (miehiä 291, naisia 322 henkilöä). Tarkasteltava ammattiryhmä sisältää myös yhden naisvaltaisimmasta ammateista tiedottajat 76,3 prosentin (2 066 henkilöä v.2000) osuudellaan. Naisten määrä jopa kasvoi tarkasteluperiodilla, sillä vuoden 1995 tilastoissa naisten osuus työllisistä oli 72,2 prosenttia. Muutosta tuli henkilöä. Kulttuuritoimi, sekä kirjasto-, arkisto- ja museotyö Viimeinen tilastotarkastelussa mukana oleva ammattiryhmä kulttuuritoimi, sekä kirjasto-, arkisto- ja museotyö oli tarkasteltavista ammattiryhmistä toiseksi suurin. Ryhmään kuuluvien työllisten kokonaismäärä vuonna 2000 oli henkilöä. Muutosta vuoden 1995 tilastoihin tuli + 17,2 prosenttia, eli henkilöä. Vaikka ryhmä onkin kauttaaltaan hyvin naisvaltainen (naisia 64,9 prosenttia, v.2000) oli miesten osuus silti kasvanut tarkasteluperiodilla 27,0:stä prosentista 35,1 prosenttiin. Ammattiryhmästä löytyykin monia naisvaltaisia ammatteja, kuten kaikista tässä tilastojulkaisussa tarkasteltavista ammateista eniten vuonna 2000 naisia työllistänyt ammatti kirjasto-, arkisto- ja museotyöntekijät (naisten osuus 80,7 prosenttia). Muita naisvaltaisia ammatteja olivat arkistonhoitajat (naisten 13

17 osuus 79,5 prosenttia), kirjastonhoitajat, informaatikot ym. (naisten osuus 74,6 prosenttia), sekä museoalan erityisasiantuntijat (naisten osuus 71,0 prosenttia). Naisten osuudet em. ammateissa olivat pääosin pysyneet samana koko tarkasteluperiodin, lukuun ottamatta ammattia kirjastonhoitajat, informaatikot ym., jossa naisten osuus vuonna 1995 oli vielä 80,3 prosenttia. Ammattiryhmästä löytyy myös runsaasti miehistynyt ammatti muut pienyritysten johtajat. Ammatissa toimivien miesten osuus oli tarkasteluperiodilla noussut + 108,6 prosenttia ( henkilöä), kun taas naisilla laskenut - 15,1 prosenttia (- 137 henkilöä). Ammatin sukupuolijakauma olikin lähes tasoissa vuonna 1995, mutta vuonna 2000 oli miesten osuus työllisten määrästä noussut 72,7 prosenttiin. Vastaavan oli kokenut myös ammatti kulttuurijohtajat. Ammatissa toimivien miesten osuus oli tarkasteluperiodilla noussut + 33,8 prosenttia (+ 100 henkilöä), kun taas naisilla laskenut - 25,3 prosenttia (- 175 henkilöä). Ammatin naisvaltainen sukupuolirakenne olikin laskenut 70,1 prosentista 56,7 prosenttiin. Ammattiryhmään kuuluvassa ammatissa muiden järjestöjen johtajat oli ammatissa toimivien sukupuolirakenne muuttunut täysin päinvastaiseen suuntaan, eli ammatti oli naisistunut. Työllisten määrä oli tarkasteluperiodilla kasvanut naisten osalta + 125,6 prosenttia (+ 113 henkilöä) ja miesten osalta + 42,4 prosenttia (+ 87 henkilöä). Vastaavasti ennen 69,5 prosenttisesti miesvaltainen ammatti työllisti miehiä enää 59,0 prosenttia. Sukupuolijakauman muutos oli siten lähes kymmenen prosenttia. Kun tarkastellaan lopuksi Kulttuuri- ja taideammateissa työskentelevien kokonaismäärän muutosta, oli miesten osuus kasvanut tarkasteluperiodilla henkilöä, eli + 19,8 prosenttia. Vastaava muutos oli naisilla henkilöä, eli + 13,6 prosenttia. Kaikissa tarkasteltavissa ammateissa toimivien kokonaismäärä kasvoi täten henkilöstä :een henkilöön. Sukupuolirakenteen muutos oli kallistunut puolestaan hieman miesvaltaisempaan suuntaan. Miesten osuus kaikista kulttuuri- ja taideammateissa toimivista työllisistä vuonna 1995 oli 51,1 prosenttia, kun taas vuonna 2000 luku oli 52,4 prosenttia. 14

18 4.2 Työllisten määrän muutos tilastollisessa yhteenvetotarkastelussa Työllisten määrän muutos valituissa kulttuuriammateissa Muutos lkm Muutos sp.yht Mies Nainen sp.yht Mies Nainen sp.yht Mies Nainen sp.yht Mies Nainen Taide, muotoilu ja taidekäsityö Kirjailijat ja dramaturgit ,4-36,1-32, Kuvataiteilijat ,7-23,6-25, Graafiset suunnittelijat ,8-3,1-0, Taideteollisen alan suunnittelijat ja taiteilijat ,7 109,4-3, Taide- ja taideteollisen alan asiantuntijat ,7 2,0-14, Soittimien tekijät ja virittäjät ,8-44,4-64, Puu-, tekstiili-, nahka- ym. käsityötuotteiden tekijät , Klassisen musiikin säveltäjät, muusikot ja laulajat ,7-16,6 1, Tanssitaiteilijat ,9 7,3 14, Näyttelijät ,2-5,4-2, Teatteri- ja elokuvaohjaajat ,7-8,0-21, Viihdemuusikot, laulajat, tanssijat ym ,4 94,4 155, Klovnit, taikurit, akrobaatit ym ,5 164,3 64 Yhteensä ,6 7,0-2,9 Toimitustyö Päällikkötoimittajat ,5 8,3 57, Lehden- ja kustannustoimittajat ja kriitikot ,2 14,0 22, Radio- ja tv-toimittajat ,3 3,2 31, Juontajat, kuuluttajat ym ,1 2,6 93,1 Yhteensä ,8 10,1 26,9 Valokuvaus, elokuvaus sekä radio- ja tv-tekniikka 3131 Kuvaajat, kuvanauhoittajat ja äänittäjät ,0 8,3 42, Radio- ja tv-tarkkailijat ,9-11,1-10, Kuvaussihteerit ym ,3 1-5, Valokuvalaboratorioiden työntekijät ,4-36,1-63, Valokuvatuotteiden teolliset valmistajat ,4 154,4 Yhteensä ,9 4,0 11,7 Graafinen työ Graafisen tekniikan asiantuntijat ,0-8,4 29, Latojat ja asemoijat ,3-37, Painopinnan valmistajat ,4 9,0-13, Kaivertajat ja syövyttäjät ,3-59, Kirjansitomotyöntekijät ,7-33,3-74, Silkki- ja tekstiilipainajat ,4 8, Painokoneen hoitajat , , Jälkikäsittelijät ,7 61,8 3 Yhteensä ,5 0,3-4,6 Mainonta 1234 Mainos- ja tiedotusjohtajat ,1 24,4 53, Tiedottajat ,5 12,2 38, Mainonnan ja markkinoinnin erityisasiantuntijat ,2 189,4 145, Mainostoimittajat ,9 55,3 1,2 Yhteensä ,9 126,9 83,1 Kulttuuritoimi, sekä kirjasto-, arkisto- ja museotyö 1143 Muiden järjestöjen johtajat ,8 42,4 125, Kulttuurijohtajat ,6 33,8-25, Muut pienyritysten johtajat ,3 108,6-15, Arkistonhoitajat ,4-14,9-24, Museoalan erityisasiantuntijat ,4 18,8 32, Kirjastonhoitajat, informaatikot ym ,9 61,2 16, Kirjasto-, arkisto- ja museotyöntekijät ,5 10,3 6,8 Yhteensä ,2 52,4 4,2 Valitut ammatit yhteensä ,8 19,8 13,6 15

19 4.3 Työllisten määrän prosentuaalinen muutos laskevalla lajitteluperusteella Työllisten määrän prosentuaalinen muutos valituissa kulttuuriammateissa (lajitteluperuste laskeva, molemmat sukupuolet yhteensä) sp.yht (muutos ) Klovnit, taikurit, akrobaatit ym. 289,5 Mainonnan ja markkinoinnin erityisasiantuntijat 168,2 Valokuvatuotteiden teolliset valmistajat 12 Viihdemuusikot, laulajat, tanssijat ym. 101,4 Muiden järjestöjen johtajat 67,8 Muut pienyritysten johtajat 49,3 Jälkikäsittelijät 47,7 Mainos- ja tiedotusjohtajat 38,1 Tiedottajat 31,5 Painokoneen hoitajat 30,3 Museoalan erityisasiantuntijat 28,4 Taideteollisen alan suunnittelijat ja taiteilijat 27,7 Kirjastonhoitajat, informaatikot ym. 24,9 Mainostoimittajat 22,9 Päällikkötoimittajat 22,5 Juontajat, kuuluttajat ym. 21,1 Lehden- ja kustannustoimittajat ja kriitikot 18,2 Valitut ammatit yhteensä 16,8 Kuvaajat, kuvanauhoittajat ja äänittäjät 16,0 Radio- ja tv-toimittajat 15,3 Tanssitaiteilijat 12,9 Kirjasto-, arkisto- ja museotyöntekijät 7,5 Silkki- ja tekstiilipainajat 0,4 Graafiset suunnittelijat -1,8 Graafisen tekniikan asiantuntijat -2,0 Kuvaussihteerit ym. -2,3 Painopinnan valmistajat -2,4 Näyttelijät -4,2 Taide- ja taideteollisen alan asiantuntijat -5,7 Kulttuurijohtajat -7,6 Klassisen musiikin säveltäjät, muusikot ja laulajat -10,7 Radio- ja tv-tarkkailijat -10,9 Teatteri- ja elokuvaohjaajat -12,7 Arkistonhoitajat -22,4 Kuvataiteilijat -24,7 Puu-, tekstiili-, nahka- ym. käsityötuotteiden tekijät -26,7 Kirjailijat ja dramaturgit -34,4 Latojat ja asemoijat -36,3 Kaivertajat ja syövyttäjät -46,3 Soittimien tekijät ja virittäjät -48,8 Valokuvalaboratorioiden työntekijät -55,4 Kirjansitomotyöntekijät -65,7 16

20 Työllisten määrän prosentuaalinen muutos valituissa kulttuuriammateissa (lajitteluperuste laskeva, miehet) miehet (muutos ) Mainonnan ja markkinoinnin erityisasiantuntijat 189,4 Klovnit, taikurit, akrobaatit ym. 164,3 Taideteollisen alan suunnittelijat ja taiteilijat 109,4 Muut pienyritysten johtajat 108,6 Viihdemuusikot, laulajat, tanssijat ym. 94,4 Valokuvatuotteiden teolliset valmistajat 65,4 Jälkikäsittelijät 61,8 Kirjastonhoitajat, informaatikot ym. 61,2 Mainostoimittajat 55,3 Muiden järjestöjen johtajat 42,4 Kulttuurijohtajat 33,8 Mainos- ja tiedotusjohtajat 24,4 Valitut ammatit yhteensä 19,8 Museoalan erityisasiantuntijat 18,8 Painokoneen hoitajat 1 Lehden- ja kustannustoimittajat ja kriitikot 14,0 Tiedottajat 12,2 Kirjasto-, arkisto- ja museotyöntekijät 10,3 Kuvaussihteerit ym. 1 Painopinnan valmistajat 9,0 Kuvaajat, kuvanauhoittajat ja äänittäjät 8,3 Päällikkötoimittajat 8,3 Silkki- ja tekstiilipainajat 8,2 Tanssitaiteilijat 7,3 Radio- ja tv-toimittajat 3,2 Juontajat, kuuluttajat ym. 2,6 Taide- ja taideteollisen alan asiantuntijat 2,0 Graafiset suunnittelijat -3,1 Näyttelijät -5,4 Teatteri- ja elokuvaohjaajat -8,0 Graafisen tekniikan asiantuntijat -8,4 Radio- ja tv-tarkkailijat -11,1 Arkistonhoitajat -14,9 Klassisen musiikin säveltäjät, muusikot ja laulajat -16,6 Kuvataiteilijat -23,6 Kirjansitomotyöntekijät -33,3 Kirjailijat ja dramaturgit -36,1 Valokuvalaboratorioiden työntekijät -36,1 Latojat ja asemoijat -37,5 Puu-, tekstiili-, nahka- ym. käsityötuotteiden tekijät -4 Soittimien tekijät ja virittäjät -44,4 Kaivertajat ja syövyttäjät -59,2 17

Pirkanmaalla AMK-tutkinnon suorittaneiden työmarkkinatilanne vuoden 2009 lopussa

Pirkanmaalla AMK-tutkinnon suorittaneiden työmarkkinatilanne vuoden 2009 lopussa Pirkanmaalla AMK-tutkinnon suorittaneiden työmarkkinatilanne vuoden 2009 lopussa Tarkastelussa on vuosina 2005-2009 suoritetut tutkinnot yhteenlaskettuna. Sijoittumista katsotaan vuoden 2009 lopussa. Tutkintotiedot

Lisätiedot

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ Juha Rantala ja Marja Riihelä Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 Sukupuolten välinen tasa-arvo on keskeinen arvo suomalaisessa

Lisätiedot

Työpaikat ja työlliset 2014

Työpaikat ja työlliset 2014 Irja Henriksson 14.10.2016 Työpaikat ja työlliset 2014 Vuoden 2014 lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat vuoden

Lisätiedot

Sukupuolten ammatillisen eriytymisen mittarit, kehitys ja rakenne

Sukupuolten ammatillisen eriytymisen mittarit, kehitys ja rakenne Sukupuolten ammatillisen eriytymisen mittarit, kehitys ja rakenne Segregaatio ja sukupuolten väliset palkkaerot -hankkeen päätösseminaari 25.4.2008 Helsinki Sami Napari (ETLA) Esityksen rakenne! Johdanto

Lisätiedot

Segregaatio ja (2/2007 4/2008) TKn, ETLAn ja PTn yhteishanke Rahoittaja: ESR / STM (S 02239)

Segregaatio ja (2/2007 4/2008) TKn, ETLAn ja PTn yhteishanke Rahoittaja: ESR / STM (S 02239) Segregaatio ja sukupuolten väliset v palkkaerot (2/2007 4/2008) TKn, ETLAn ja PTn yhteishanke Rahoittaja: ESR / STM (S 02239) www.tilastokeskus.fi/segregaatio SUKUPUOLTEN PALKKAEROT SUOMESSA Yksityisen

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014 Irja Henriksson 14.11.2016 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti Vuoden lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat

Lisätiedot

Pirkanmaalla ammattiopiston perustutkinnon suorittaneiden työmarkkinatilanne vuoden 2009 lopussa

Pirkanmaalla ammattiopiston perustutkinnon suorittaneiden työmarkkinatilanne vuoden 2009 lopussa Pirkanmaalla ammattiopiston perustutkinnon suorittaneiden työmarkkinatilanne vuoden 2009 lopussa Tarkastelussa on yhteensä vuosina 2005-2009 suoritetut perustutkinnot. Sijoittumista katsotaan vuoden 2009

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstön kansainvälinen liikkuvuus 2009

Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstön kansainvälinen liikkuvuus 2009 TILASTORAPORTTI Statistikrapport Statistical report Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstön kansainvälinen liikkuvuus 2009 Reijo Ailasmaa +358 29 524 7062 reijo.ailasmaa@thl.fi Terveyden ja hyvinvoinnin

Lisätiedot

Pirkanmaan työllisyyskatsaus Tammikuu 2014

Pirkanmaan työllisyyskatsaus Tammikuu 2014 NÄKYMIÄ HELMIKUU 2014 PIRKANMAAN ELY-KESKUS Pirkanmaan työllisyyskatsaus Tammikuu 2014 Julkaisuvapaa tiistaina 25.2.2014 klo 9.00 Pirkanmaan tilanne ennallaan Työttömien työnhakijoiden määrä oli lähes

Lisätiedot

Opiskelijoiden työssäkäynti 2008

Opiskelijoiden työssäkäynti 2008 Koulutus 2010 Opiskelijoiden työssäkäynti 2008 Opiskelijoiden työssäkäynti oli vuonna 2008 yleisempää kuin vuotta aiemmin Opiskelijoiden työssäkäynti oli vuonna 2008 yleisempää kuin vuotta aiemmin. Opiskelijoista

Lisätiedot

Palvelualojen taskutilasto

Palvelualojen taskutilasto Palvelualojen taskutilasto 2009 Sisältö PAMin jäsenet... 3 Palkansaajien määriä... 4 Yritysten lukumääriä palvelutoimialoilla... 9 Ansiot...10 Työsuhdemuodot...11 Lisätietoja...14 PAMIN taskutilasto 2009

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2015

Ammattikorkeakoulukoulutus 2015 Koulutus 2016 Ammattikorkeakoulukoulutus 2015 Ammattikorkeakoulujen opiskelija- ja tutkintomäärät kasvussa Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan vuonna 2015 ammattikorkeakoulututkintoon johtavassa

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 23:2016

TILASTOKATSAUS 23:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 23:2016 1 13.12.2016 VANTAALAISTEN TYÖLLISTEN KESKIMÄÄRÄISET VALTIONVERON- ALAISET VUOSITULOT ERI TOIMIALOILLA VUOSINA 2011 2014 Vantaalaisten työllisten miesten keskitulot

Lisätiedot

Maaningan kunta HENKILÖSTÖRAPORTTI. Kaupunginhallitus 30.3.2015

Maaningan kunta HENKILÖSTÖRAPORTTI. Kaupunginhallitus 30.3.2015 Maaningan kunta HENKILÖSTÖRAPORTTI 214 Kaupunginhallitus 3.3.215 JOHDANTO 1 Henkilöstön hyvinvointi ja jaksaminen on viime vuosina noussut esille useissa yhteyksissä. Kunnassa on toteutettu henkilöstökysely

Lisätiedot

TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN

TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN TILASTOJA 22 2012 Helsingin kaupunki Tietokeskus HELSINGIN TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN 31.12.2011 Työttömyysaste % ja työttömien lukumäärä Helsingissä osa-alueittain 31.12.2011 Työttömien lukumäärä Helsingin

Lisätiedot

DI - KATSAUS 2009. Toukokuu 2009. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL

DI - KATSAUS 2009. Toukokuu 2009. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL DI - KATSAUS 2009 Toukokuu 2009 Sivu 2 (15) YHTEENVETO Rakennus- ja kiinteistöala työllisti vuonna 2008 Tilastokeskuksen mukaan noin 250 000 henkilöä. Heistä rakennusalan diplomi-insinööri -tasoisen koulutuksen

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Naisten syrjintä miesenemmistöisissä työyhteisöissä

Naisten syrjintä miesenemmistöisissä työyhteisöissä Naisten syrjintä miesenemmistöisissä työyhteisöissä Tuija Koivunen & Satu Ojala Tampereen yliopisto Työsuojelurahaston projekti Työssä koettu syrjintä ja myöhempi työura (2015 2017) 1. Tutkimuksessa analysoidaan

Lisätiedot

Opiskelijoiden työssäkäynti 2013

Opiskelijoiden työssäkäynti 2013 Koulutus 2015 Opiskelijoiden työssäkäynti 2013 Työssäkäyvien opiskelijoiden määrä väheni edelleen Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan työssäkäyvien opiskelijoiden osuus väheni vajaa kaksi prosenttiyksikköä

Lisätiedot

Tammikuun työllisyyskatsaus 1/2015

Tammikuun työllisyyskatsaus 1/2015 NÄKYMIÄ TAMMIKUU 2015 KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUS Tammikuun työllisyyskatsaus 1/2015 Julkaisuvapaa tiistaina 24.2.2015 klo 9.00 Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus tammikuu 2015 Tammikuun lopussa Kaakkois-Suomessa

Lisätiedot

Näyttötutkinnot 20 vuotta, , klo

Näyttötutkinnot 20 vuotta, , klo Näyttötutkinnot 20 vuotta, 21.10.2014, klo 10.45 15.30 NÄYTTÖTUTKINTOJEN VAIKUTTAVUUDEN KYSYMYS? Mitä rekisteriaineistot ja vertailuasetelmat kertovat? Asko Suikkanen, emeritusprofessori (YTT), Lapin yliopisto

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 16:2016

TILASTOKATSAUS 16:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 16:2016 1 26.8.2016 PITKÄAIKAISTYÖTTÖMÄT VANTAALLA Pitkäaikaistyöttömiä oli Vantaalla vuoden 2015 lopussa 4 850. Heistä useampi kuin kaksi viidestä oli ollut työttömänä

Lisätiedot

Valtion kuukausipalkat

Valtion kuukausipalkat Palkat ja työvoimakustannukset 2016 Valtion kuukausipalkat 2015, marraskuu Valtiolla työskentelevien kuukausipalkkaisten mediaaniansio 3 513 euroa vuonna 2015 Tilastokeskuksen mukaan valtiolla työskentelevien

Lisätiedot

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 213 TIEDOTE 4/214 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan Kuopiossa 31.12.212 Tilastokeskuksen keväällä 214 julkaisemien

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

Kansainvälinen naistenpäivä 8. maaliskuuta 2013. Naiset ja sukupuolten välinen epätasa-arvo kriisiaikoina

Kansainvälinen naistenpäivä 8. maaliskuuta 2013. Naiset ja sukupuolten välinen epätasa-arvo kriisiaikoina Viestinnän pääosasto YLEISEN MIELIPITEEN SEURANTAYKSIKKÖ Bryssel 26. helmikuuta 2013 Kansainvälinen naistenpäivä 8. maaliskuuta 2013 Naiset ja sukupuolten välinen epätasa-arvo kriisiaikoina Euroopan parlamentin

Lisätiedot

Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset Päivi Berg

Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset Päivi Berg Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset 1981 2002 Päivi Berg Vuonna 2002 talvella vähintään kerran viikossa liikkui 87 %, kesällä 88 % väestöstä Nuorten kokonaan liikuntaa

Lisätiedot

tilastoja Työikäiset eläkkeensaajat Helsingissä Työikäiset eläkkeensaajat yleisimmin eläkkeellä työkyvyttömyyden vuoksi

tilastoja Työikäiset eläkkeensaajat Helsingissä Työikäiset eläkkeensaajat yleisimmin eläkkeellä työkyvyttömyyden vuoksi HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS tilastoja 2010 5 Työikäiset eläkkeensaajat Helsingissä Työikäisten pääasiallisena toimeentulon lähteenä ovat ansiotulot. Kuitenkin pieni, mutta kasvava joukko työikäisiä

Lisätiedot

Naisten ja miesten käsityksiä henkilöstöjohtamisesta, työhyvinvoinnista ja työn muutoksista kasvu- ja muissa yrityksissä

Naisten ja miesten käsityksiä henkilöstöjohtamisesta, työhyvinvoinnista ja työn muutoksista kasvu- ja muissa yrityksissä Naisten ja miesten käsityksiä henkilöstöjohtamisesta, työhyvinvoinnista ja työn muutoksista kasvu- ja muissa yrityksissä Kasvuyritysten ketterä henkilöstöjohtaminen toimintamalleja pk-yrityksille (KetteräHR)

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, lokakuu 2015

Kainuun työllisyyskatsaus, lokakuu 2015 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 24.11. klo 9.00 Työttömyys vähenee Kainuussa Työttömyyden muuta Suomea suotuisampi kehitys jatkuu. Kainuu on edelleen ainoa manner-

Lisätiedot

TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS

TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS 1 5.5.2015 Naisten ja miesten tasa-arvo työelämässä Naisten ja miesten tosiasiallisissa oloissa tuntuvia eroja Työelämässä rakenteita, jotka ylläpitävät sukupuolten

Lisätiedot

Nuori tasa-arvo Koulutuksesta ammattiin. Ritva Kaukonen 14.9.2011

Nuori tasa-arvo Koulutuksesta ammattiin. Ritva Kaukonen 14.9.2011 Nuori tasa-arvo Ritva Kaukonen Tarkastelun kohteena: Tutkinto vuonna 2004 peruskoulusta, lukiosta, toisen asteen ammatillisesta peruskoulutuksesta, ammattikorkeakoulusta tai yliopistosta (maisteri tai

Lisätiedot

Metalliteollisuuden palkkakehitys

Metalliteollisuuden palkkakehitys Tutkimusyksikkö Metalliteollisuuden palkkakehitys Vuoden. neljännes Tässä palkkakatsauksessa esitettävät palkkatiedot perustuvat Elinkeinoelämän Keskusliiton (EK) jäsenyrityksistään keräämiin palkkatilastoihin

Lisätiedot

Tuhat Suomalaista Mainonnan neuvottelukunta Joulukuu SFS ISO20252 Sertifioitu

Tuhat Suomalaista Mainonnan neuvottelukunta Joulukuu SFS ISO20252 Sertifioitu Tuhat Suomalaista Mainonnan neuvottelukunta Joulukuu 1 SFS ISO22 Sertifioitu Tutkimuksen toteutus Tuhat suomalaista 12/1 IRO Research Oy:n Tuhat suomalaista tutkimuksen tiedonkeruu tehtiin internetissä

Lisätiedot

Samapalkkaisuusohjelma Pelastustoimen naisverkosto Outi Viitamaa-Tervonen, Sosiaali- ja terveysministeriö

Samapalkkaisuusohjelma Pelastustoimen naisverkosto Outi Viitamaa-Tervonen, Sosiaali- ja terveysministeriö Pelastustoimen naisverkosto 4.5.2016 Outi Viitamaa-Tervonen, Sosiaali- ja terveysministeriö Sukupuolten palkkatasa-arvo sitkeä ja keskeinen tasa-arvokysymys Naisten ja miesten syrjimätön ja tasa-arvoinen

Lisätiedot

VL50-otosaineston henkilöt väestölaskentavuosina vuoteen 2010 (PUF)

VL50-otosaineston henkilöt väestölaskentavuosina vuoteen 2010 (PUF) Aineistokuvaus VL50-otosaineston henkilöt väestölaskentavuosina vuoteen 2010 (PUF) Sisältökuvaus Vuonna 1950 suoritettiin Suomessa ensimmäinen yleinen välitön väestölaskenta. Tästä väestölaskennasta on

Lisätiedot

Keskiansiot kasvaneet valtiolla työnantajasektoreista eniten vuosina 2003-2012

Keskiansiot kasvaneet valtiolla työnantajasektoreista eniten vuosina 2003-2012 Palkat ja työvoimakustannukset 2013 Palkkarakenne 2012 Keskiansiot kasvaneet valtiolla työnantajasektoreista eniten vuosina 2003-2012 Tilastokeskuksen palkkarakennetilaston mukaan kokoaikaisten palkansaajien

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden tulot ja verot 2010

Yksityishenkilöiden tulot ja verot 2010 Tilastoja Helsingin kaupungin tietokeskus 29 2012 Yksityishenkilöiden tulot ja verot 2010 Helsingissä keskitulot 31 200 euroa Pääomatulot nousivat kolmanneksen Veroja ja veroluonteisia maksuja 7 400 euroa

Lisätiedot

Tilastokatsaus 9:2014

Tilastokatsaus 9:2014 Tilastokatsaus 9:214 Tilastokatsaus 9:213 Vantaa 1 24.6.214 Tietopalvelu B1:214 Tietoja työvoimasta ja työttömyydestä Työvoiman määrä kasvoi 7:lla (,7 %) vuoden 212 aikana Vantaalla työvoimaan kuuluvien

Lisätiedot

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Esittäjän nimi 24.11.2014 1 Sisältö: Keskeisiä tuloksia Aineiston kuvailu Taustatiedot (Sp, ikä, yliopisto, tutkinnot, vuosikurssi, opintopisteet)

Lisätiedot

Joulukuun työllisyyskatsaus 12/2014

Joulukuun työllisyyskatsaus 12/2014 NÄKYMIÄ JOULUKUU 2014 KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUS Joulukuun työllisyyskatsaus 12/2014 Julkaisuvapaa tiistaina 20.1.2015 klo 9.00 Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus joulukuu 2014 Kaakkois-Suomen työttömyys

Lisätiedot

Onko segregaatio vähentynyt tilastojen mukaan? Miehet ja naiset työelämässä 2020 Vaasa 3.10.2012

Onko segregaatio vähentynyt tilastojen mukaan? Miehet ja naiset työelämässä 2020 Vaasa 3.10.2012 Onko segregaatio vähentynyt tilastojen mukaan? Miehet ja naiset työelämässä 2020 Vaasa 3.0.202 Hanna Sutela Tilastokeskus Horisontaalinen segregaatio: ammatillinen, toimialoittainen, (työnantajasektorin

Lisätiedot

Nuorten aikuisten osaamisohjelma tuloksia ja tulevia suuntaviivoja. Projektisuunnittelija Erno Hyvönen

Nuorten aikuisten osaamisohjelma tuloksia ja tulevia suuntaviivoja. Projektisuunnittelija Erno Hyvönen Nuorten aikuisten osaamisohjelma tuloksia ja tulevia suuntaviivoja Projektisuunnittelija Erno Hyvönen erno.hyvonen@minedu.fi Osaamisohjelman tavoitteet: Osa nuorisotakuuta Tavoitteena kohottaa vailla toisen

Lisätiedot

Kursseille on vaikea päästä (erilaiset rajoitukset ja pääsyvaatimukset) 23 % 24 % 25 % 29 % 29 % 27 % 34 % 30 % 32 %

Kursseille on vaikea päästä (erilaiset rajoitukset ja pääsyvaatimukset) 23 % 24 % 25 % 29 % 29 % 27 % 34 % 30 % 32 % Opintojen sujuvuus Kursseille on vaikea päästä (erilaiset rajoitukset ja pääsyvaatimukset) 2 2 1 2 2 2 2 2 1 0 % 40 % 60 % 80 % 100 % Vastaajista noin joka viidennellä on ollut ongelmia kursseille pääsemisestä

Lisätiedot

Lokakuun työllisyyskatsaus 10/2014

Lokakuun työllisyyskatsaus 10/2014 NÄKYMIÄ LOKAKUU 2014 KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUS Lokakuun työllikatsaus 10/2014 Julkaisuvapaa tiistaina 25.11.2014 klo 9.00 Kaakkois-Suomen työllikatsaus kuu 2014 Kaakkois-Suomen työttömien työnhakijoiden

Lisätiedot

Tilastotietoja evankelisluterilaisen. eläkkeistä ja vakuutetuista. Lisätietoja:

Tilastotietoja evankelisluterilaisen. eläkkeistä ja vakuutetuista. Lisätietoja: Tilastotietoja evankelisluterilaisen kirkon eläkkeistä ja vakuutetuista Lisätietoja: tilastot@keva.fi Saapuneiden kirkon eläkehakemusten määrä eläkelajeittain vuosina 2015 ja 2014 Eläkelaji 2015 2014 Muutos,

Lisätiedot

A L K U S A N A T. Espoossa 13.12.2002. Teuvo Savikko Tieto- ja tutkimuspalvelujen päällikkö

A L K U S A N A T. Espoossa 13.12.2002. Teuvo Savikko Tieto- ja tutkimuspalvelujen päällikkö A L K U S A N A T Perhe- ja asuntokuntatyyppi vaihtelee pääkaupunkiseudun kunnissa. Espoossa ja Vantaalla perheet ja asuntokunnat ovat tyypiltään melko samanlaisia, mutta Helsingissä esimerkiksi lapsettomien

Lisätiedot

Internetin saatavuus kotona - diagrammi

Internetin saatavuus kotona - diagrammi Internetin saatavuus kotona - diagrammi 2 000 ruotsalaista vuosina 2000-2010 vastata Internetiä koskeviin kysymyksiin. Alla oleva diagrammi osoittaa, kuinka suurella osuudella (%) eri ikäryhmissä oli Internet

Lisätiedot

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005 Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 25 Erika Sassi ja Piia Simpanen Tinataan-verkostohanke 26 Suomessa naisten osuus tekniikan alalla on ollut kasvussa

Lisätiedot

Tieteen ja teknologian henkilövoimavarat 2006

Tieteen ja teknologian henkilövoimavarat 2006 Tiede, teknologia ja tietoyhteiskunta 2007 Tieteen ja teknologian henkilövoimavarat 2006 Korkeasti koulutetun väestön osuus korkein Uudellamaalla Koko maan väestöstä (16 74 vuotiaat) 27 prosenttia oli

Lisätiedot

Sähköisen viestinnän liikevaihto on kaksinkertaistunut vuosituhannen vaihteesta

Sähköisen viestinnän liikevaihto on kaksinkertaistunut vuosituhannen vaihteesta Kulttuuri ja viestintä 2012 Joukkoviestintä 2011 Joukkoviestintämarkkinat Sähköisen viestinnän liikevaihto on kaksinkertaistunut vuosituhannen vaihteesta Joukkoviestintämarkkinoiden kasvu on 2000-luvulla

Lisätiedot

Tasa-arvo yhteiskunnassa ja työelämässä. Opettajan tukimateriaali

Tasa-arvo yhteiskunnassa ja työelämässä. Opettajan tukimateriaali Tasa-arvo yhteiskunnassa ja työelämässä Opettajan tukimateriaali Tasa-arvo -materiaalia Diasarjaan on koottu linkkejä ja Lapin Letkan laatimaa tasa-arvomateriaalia, joita opettaja voi hyödyntää tasa- arvoa

Lisätiedot

Selvitys tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustilanteesta

Selvitys tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustilanteesta Liite 1. Selvitys tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustilanteesta Kouvolan kaupunki Selvitys tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustilanteesta 1 1. Miehet ja naiset Kouvolan kaupungin henkilöstöstä naisia on 83,9 % ja

Lisätiedot

Tasa-arvosuunnitelma

Tasa-arvosuunnitelma Tasa-arvosuunnitelma 2017-2019 1. JOHDANTO 3 2. TASA-ARVOSELVITYS 4 Tasa-arvoisuuden kokeminen 7 Koulutus 7 3. PERIAATTEET JA TOIMENPITEET TASA-ARVON EDISTÄMISEKSI 7 Henkilöstön rekrytointi 7 Tasa-arvoisen

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: JOULUKUU 2008 puh. 010 604 8051 ja 010 604 8050 Julkistettavissa 20.1.2009 klo 9.00

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: JOULUKUU 2008 puh. 010 604 8051 ja 010 604 8050 Julkistettavissa 20.1.2009 klo 9.00 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: JOULUKUU 2008 puh. 010 604 8051 ja 010 604 8050 Julkistettavissa 20.1.2009 klo 9.00 www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 400 '000 350 300 250 (1)

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan työllisyyskatsaus 12/2015

Pohjois-Pohjanmaan työllisyyskatsaus 12/2015 NÄKYMIÄ JOULUKUU 2015 POHJOIS-POHJANMAAN ELY-KESKUS Pohjois-Pohjanmaan työllisyyskatsaus 12/2015 Julkaisuvapaa keskiviikkona 27.01.2016 klo 9.00 Työllisyyden trendit Pohjois-Pohjanmaalla Uusia avoimia

Lisätiedot

Pirkanmaan työllisyyskatsaus Syyskuu 2015

Pirkanmaan työllisyyskatsaus Syyskuu 2015 NÄKYMIÄ LOKAKUU 215 PIRKANMAAN ELY-KESKUS Pirkanmaan työllisyyskatsaus Syyskuu 215 Julkaisuvapaa tiistaina 2.1.215 klo 9. Pirkanmaan työttömyys samalla tasolla kuin syyskuussa 1997 Työttömyys oli kasvanut

Lisätiedot

Joka kolmas työskentelee hyvin nais- tai miesvaltaisessa ammattiryhmässä

Joka kolmas työskentelee hyvin nais- tai miesvaltaisessa ammattiryhmässä Väestö 2010 Työssäkäynti 2008 Ammatti ja sosioekonominen asema Joka kolmas työskentelee hyvin nais- tai miesvaltaisessa ammattiryhmässä Tilastokeskuksen työssäkäyntitilaston mukaan ammattiryhmät ovat voimakkaasti

Lisätiedot

Osatyökykyiset ja työssäkäynti

Osatyökykyiset ja työssäkäynti Osatyökykyiset ja työssäkäynti Mikko Kautto, johtaja Tutkimus, tilastot ja suunnittelu 8.3.2016 Mikko_Kautto@etk.fi Esityksen aiheita Näkökulma osatyökyvyttömyyseläkkeiden suunnasta Työurien pidentämisen

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan työllisyyskatsaus 11/2015

Pohjois-Karjalan työllisyyskatsaus 11/2015 NÄKYMIÄ JOULUKUU 2015 POHJOIS-KARJALAN ELY-KESKUS Pohjois-Karjalan työllisyyskatsaus 11/2015 Julkaisuvapaa tiistaina 22.12.2015 klo 9.00 Työttömiä pohjoiskarjalaisia 600 enemmän kuin vuosi sitten Pohjois-Karjalassa

Lisätiedot

Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja

Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 41 2008 Kuvio 1. Työttömien määrä Helsingissä vuoden lopussa 2000 2007, indeksi 2000=100 130 Helsingin työttömyys ja pitkäaikastyöttömyys alueittain 31.12.2007

Lisätiedot

LUOTTAMUSELINTEN PUHEENJOHTAJUUDET SUKUPUOLEN MUKAAN LAPISSA

LUOTTAMUSELINTEN PUHEENJOHTAJUUDET SUKUPUOLEN MUKAAN LAPISSA LAPIN AMMATTIOPISTO LAPIN LETKA -HANKE Anna Alamattila www.lapinletka.fi LUOTTAMUSELINTEN PUHEENJOHTAJUUDET SUKUPUOLEN MUKAAN LAPISSA NIINHÄN SEN PITÄISI MENNÄ. JA NIIN SE MYÖS USEIN MENEEKIN VALITETTAVASTI.

Lisätiedot

Elokuun työllisyyskatsaus 8/2014

Elokuun työllisyyskatsaus 8/2014 NÄKYMIÄ ELOKUU 2014 Elokuun työllisyyskatsaus 8/2014 Julkaisuvapaa tiistaina 23.9.2014 klo 9.00 Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus elokuu 2014 Työttömien työnhakijoiden määrä kasvoi elokuussa edelleen,

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2014

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2014 01:13 Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 0 Helsingissä mediaanitulo 00 euroa Helsinkiläisen vuositulot keskimäärin 34 00 euroa Tulokehitys heikkoa Keskimääräisissä pääomatuloissa laskua Veroja ja

Lisätiedot

Tuhat Suomalaista Suomen Yrittäjät Joulukuu SFS ISO20252 Sertifioitu

Tuhat Suomalaista Suomen Yrittäjät Joulukuu SFS ISO20252 Sertifioitu Tuhat Suomalaista Suomen Yrittäjät Joulukuu 16 SFS ISO252 Sertifioitu Tutkimuksen toteutus Tuhat suomalaista /16 IRO Research Oy:n Tuhat suomalaista tutkimuksen tiedonkeruu tehtiin internetissä IROResearch

Lisätiedot

Yliopistokoulutus 2012

Yliopistokoulutus 2012 Koulutus 203 Yliopistokoulutus 202 Yliopistotutkinnon suorittaneet Yliopistoissa suoritettiin 29 400 tutkintoa vuonna 202 Tilastokeskuksen mukaan yliopistoissa suoritettiin vuonna 202 yhteensä 29 400 tutkintoa.

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

Valtionhallinnon ylin johto numeroin kesäkuussa 2013

Valtionhallinnon ylin johto numeroin kesäkuussa 2013 Valtionhallinnon ylin johto numeroin kesäkuussa 2013 Valtion työmarkkinalaitos Veli-Matti Lehtonen Syyskuu 2013 2 Sisältö 1 Valtionhallinnon ylimmän johdon määrä ja rakenne... 3 2 Vanhuuseläköityminen

Lisätiedot

ZA4979. Flash Eurobarometer 216 (Public attitudes and perceptions in the euro area) Country Specific Questionnaire Finland

ZA4979. Flash Eurobarometer 216 (Public attitudes and perceptions in the euro area) Country Specific Questionnaire Finland ZA4979 Flash Eurobarometer 216 (Public attitudes and perceptions in the euro area) Country Specific Questionnaire Finland Revised questionnaire for euro survey in euro area Q1. Yleisesti ottaen, onko Suomen

Lisätiedot

Suomen väestörakenteen historiallinen kehitys vuosina

Suomen väestörakenteen historiallinen kehitys vuosina Suomen väestörakenteen historiallinen kehitys vuosina 1940-2005 Väestöllä tarkoitetaan yleensä kaikkia jonkin alueen, kuten maapallon, maanosan, valtion, läänin, kunnan tai kylän asukkaita. Suomen väestöön

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 2:2017

TILASTOKATSAUS 2:2017 TILASTOKATSAUS 2:2017 11.1.2017 PENDELÖINTI VANTAAN SUURALUEILLE JA SUURALUEILTA 2014 Yhteenveto: Työpaikat ja työvoima n suuralueilla sekä pendelöinti Helsingin seudulla vuosina 2010 2014 Työpaikkoja

Lisätiedot

Palkansaajien mediaaniansio 2 928 euroa kuukaudessa vuonna 2013

Palkansaajien mediaaniansio 2 928 euroa kuukaudessa vuonna 2013 Palkat ja työvoimakustannukset 2014 Palkkarakenne 2013 Palkansaajien mediaaniansio 2 928 euroa kuukaudessa vuonna 2013 Tilastokeskuksen palkkarakennetilaston mukaan kokoaikaisten palkansaajien kokonaisansioiden

Lisätiedot

Määrällisen aineiston esittämistapoja. Aki Taanila

Määrällisen aineiston esittämistapoja. Aki Taanila Määrällisen aineiston esittämistapoja Aki Taanila 7.11.2011 1 Muuttujat Aineiston esittämisen kannalta muuttujat voidaan jaotella kolmeen tyyppiin: Kategoriset (esimerkiksi sukupuoli, koulutus) Asteikolla

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 216 OSA 1 Osa 1: Koko kaupunki laisten yritysten liikevaihto pieneni,2 prosenttia vuoden 215 ensimmäisellä puoliskolla. Heinä-syyskuussa liikevaihdon väheneminen oli 1,2

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 6:2016

TILASTOKATSAUS 6:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 6:2016 1 7.4.2016 SELLAISTEN ASUNTOKUNTIEN, JOISSA ON PARISKUNTA JA LAPSIA, TULOT VANTAALLA VUOSINA 2000 2013 Asuntokuntien määrä Vantaalla oli vuoden 2013 lopussa

Lisätiedot

Tuottavuustutkimukset 2015

Tuottavuustutkimukset 2015 Kansantalous 2016 Tuottavuustutkimukset 2015 Kansantalouden tuottavuuskehitys 1976-2015 Arvonlisäyksen volyymin muutoksiin perustuvissa tuottavuustutkimuksissa on laskettu kansantalouden työn- ja kokonaistuottavuuden

Lisätiedot

Palkat nousivat NIUKASTI

Palkat nousivat NIUKASTI Palkat nousivat NIUKASTI Teksti Henna Laasonen Diplomi-insinöörien keskipalkka toistaiseksi voimassaolevissa työsuhteissa joulukuussa 2011 nousi 5 015 euroon. Mediaanipalkka oli 4 500 euroa kuukaudessa.

Lisätiedot

TUTKIMUSAINEISTON ANALYYSI. LTKY012 Timo Törmäkangas

TUTKIMUSAINEISTON ANALYYSI. LTKY012 Timo Törmäkangas TUTKIMUSAINEISTON ANALYYSI LTKY012 Timo Törmäkangas JAKAUMAN MUOTO Vinous, skew (g 1, γ 1 ) Kertoo jakauman symmetrisyydestä Vertailuarvona on nolla, joka vastaa symmetristä jakaumaa (mm. normaalijakauma)

Lisätiedot

Väestönmuutokset Etelä-Karjalan taajamissa, kylissä, pienkylissä ja hajaasutusalueilla

Väestönmuutokset Etelä-Karjalan taajamissa, kylissä, pienkylissä ja hajaasutusalueilla Väestönmuutokset Etelä-Karjalan taajamissa, kylissä, pienkylissä ja hajaasutusalueilla ikäryhmittäin v. 2000 2014 YKR-taajamalla tarkoitetaan vähintään 200 asukkaan taajaan rakennettua aluetta. Rajaus

Lisätiedot

Lukiokoulutuksen opiskelijamäärä lähes ennallaan

Lukiokoulutuksen opiskelijamäärä lähes ennallaan Koulutus 2016 Lukiokoulutus 2015 Lukiokoulutuksen opiskelijamäärä lähes ennallaan Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan tutkintotavoitteisessa lukiokoulutuksessa oli vuonna 2015 104 100 opiskelijaa.

Lisätiedot

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2013

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2013 Koulutus 2015 Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2013 Vastavalmistuneiden työllistyminen jatkoi heikkenemistään Tilastokeskuksen mukaan vastavalmistuneiden työllisyys huonontui myös vuonna 2013. Lukuun

Lisätiedot

Arjen katsaus Kuluttajakysely maaliskuu 2016

Arjen katsaus Kuluttajakysely maaliskuu 2016 Arjen katsaus Kuluttajakysely maaliskuu 2016 Tutkimuksen taustaa Tässä raportissa esitetään päätulokset LähiTapiolan Arjen Katsaukseen 1/2016 liittyvästä kuluttajatutkimuksesta. Aiheina tällä kierroksella

Lisätiedot

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS Kyselyn tulokset Tampereen ammattikorkeakoulu Raportti Lokakuu 215 Sosionomikoulutus 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTONHANKINTA... 4 3 TULOKSET... 5 3.1 Tulokset graafisesti...

Lisätiedot

Harjoituksessa tarkastellaan miten vapaa-ajan liikunta on yhteydessä..

Harjoituksessa tarkastellaan miten vapaa-ajan liikunta on yhteydessä.. Harjoituksessa tarkastellaan miten vapaa-ajan liikunta on yhteydessä.. TEHTÄVÄ 1 Taulukko 1 Kuvailevat tunnusluvut pääkaupunkiseudun terveystutkimuksesta vuonna 2007 (n=941) Keskiarvo (keskihajonta) Ikä

Lisätiedot

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle Pärnänen Anna Erikoistutkija Väestö- ja elinolotilastot Muistio 29.3.2016 1 (1) Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle Asiantuntijakuuleminen nollatuntisopimuksista Tilastokeskus selvitti vuonna 2014 työvoimatutkimuksen

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

Valtionhallinnon ylin johto numeroin huhtikuussa 2016

Valtionhallinnon ylin johto numeroin huhtikuussa 2016 Valtionhallinnon ylin johto numeroin huhtikuussa 2016 Valtion ylimmän johdon määrä ja rakenne Valtion työmarkkinalaitos Seija Korhonen Kesäkuu 2016 2 1 Valtionhallinnon ylimmän johdon määrä ja rakenne

Lisätiedot

Metalliteollisuuden palkkakehitys 4. nelj. 2014

Metalliteollisuuden palkkakehitys 4. nelj. 2014 TUTKIMUSYKSIKÖN JULKAISUJA /15 Metalliteollisuuden palkkakehitys. nelj. YLEISTÄ PALKKARYHMITTÄISIÄ TIETOJA NIMELLISANSIOKEHITYS REAALIANSIOKEHITYS 3 MUUT ALAT 3 IDENTTISTEN HENKILÖT AUTOKAUPAN TOIMIHENKILÖT

Lisätiedot

TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS

TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS 1 17.4.2015 2 17.4.2015 Outi Viitamaa- Tervonen Eurobarometri 82.4 Sukupuolten välinen tasa-arvo aineisto kerätty 11-12/2014 3 17.4.2015 Palkkatasa-arvo Naisten

Lisätiedot

Tavoitteidensa mukaisella työuralla. Rekry Turun yliopiston työelämäpalvelut Juha Sainio

Tavoitteidensa mukaisella työuralla. Rekry Turun yliopiston työelämäpalvelut Juha Sainio Tavoitteidensa mukaisella työuralla Rekry Turun yliopiston työelämäpalvelut Juha Sainio Aarresaari-verkoston tohtoriuraseuranta Toteutetaan joka toinen vuosi. Kohderyhmänä 2-3 vuotta aiemmin tohtorin tutkinnon

Lisätiedot

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2014 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2014 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015 Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2014 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015 Väestörakenne 2014 Väestötilastojen avulla seurataan Hyvinkään väestömäärän kehitystä ja väestörakennetta.

Lisätiedot

Parasta naisille? Sari Pikkala. VTT, tutkija, Åbo Akademi

Parasta naisille? Sari Pikkala. VTT, tutkija, Åbo Akademi Parasta naisille? Kuntaliitokset ja naisten edustus kuntien johdossa Sari Pikkala VTT, tutkija, Åbo Akademi sari.pikkala@abo.fi Tietopalvelupäällikkö, Tasa-arvotiedon keskus Minna Yhteiskuntatieteellinen

Lisätiedot

Psykologinen tutkimus päihteiden vaikutuksesta opiskeluun

Psykologinen tutkimus päihteiden vaikutuksesta opiskeluun Psykologinen tutkimus päihteiden vaikutuksesta opiskeluun Tekijät: Kristian Lehtiniittu, Linda Törnström, Julia Meritähti Esityspäivä: 5.2.2016 Psykologia kurssi 7 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto 1 1.1

Lisätiedot

Satakunnan työllisyyskatsaus 9/2015

Satakunnan työllisyyskatsaus 9/2015 NÄKYMIÄ SYYSKUU 2015 SATAKUNNAN ELY-KESKUS Satakunnan työllisyyskatsaus 9/2015 Julkaisuvapaa tiistaina 20.10.2015 klo 9.00 Työttömien määrä vähentyi hieman syyskuussa Satakunnassa Työnhakijat Satakunnan

Lisätiedot

Yliopistokoulutus 2010

Yliopistokoulutus 2010 Koulutus 2011 Yliopistokoulutus 2010 Yliopistotutkinnon suorittaneet Yliopistoissa suoritettiin 29 100 tutkintoa vuonna 2010 Tilastokeskuksen mukaan yliopistoissa suoritettiin vuonna 2010 yhteensä 29 100

Lisätiedot

Tilastot: Kaikki tieteenalat yhteensä ja t&k-toiminta päätieteenaloittain

Tilastot: Kaikki tieteenalat yhteensä ja t&k-toiminta päätieteenaloittain Suomen Akatemia Tieteen tila 212 Tilastot: Kaikki tieteenalat yhteensä ja t&k-toiminta päätieteenaloittain Tässä dokumentissa tarkastellaan Suomen t&k-toimintaa kokonaisuutena (kaikki tieteenalat yhteensä)

Lisätiedot

Tekniikan Alojen Foorumin (TAF) seminaari 28.1.2011. Pertti Porokari Uusi Insinööriliitto UIL ry

Tekniikan Alojen Foorumin (TAF) seminaari 28.1.2011. Pertti Porokari Uusi Insinööriliitto UIL ry Tekniikan Alojen Foorumin (TAF) seminaari 28.1.2011 Pertti Porokari Uusi Insinööriliitto UIL ry 24.1.2010 Insinöörikoulutukseen hyväksytyt ja insinööritutkinnon suorittaneet 1984-2009 Lähde: Tilastokeskuksen

Lisätiedot

TIETEEN TILA Tohtoreiden sijoittuminen työelämässä: toimialoittainen tarkastelu

TIETEEN TILA Tohtoreiden sijoittuminen työelämässä: toimialoittainen tarkastelu TIETEEN TILA 2016 Tohtoreiden sijoittuminen työelämässä: toimialoittainen tarkastelu 19.12.2016 Lisätietoja: www.aka.fi/tieteentila Suunnittelu ja johdon tuki -yksikkö Suomen Akatemia 1 Tohtoreiden sijoittumisaineisto

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 4:2015

TILASTOKATSAUS 4:2015 Tilastokatsaus 6:212 TILASTOKATSAUS 4:2 1 12.8.2 TIETOJA TYÖVOIMASTA JA TYÖTTÖMYYDESTÄ Työvoiman määrä kasvoi 1 3:lla (,9 %) vuoden 213 aikana Vantaalla työvoimaan kuuluvien joukko on suurentunut vuodesta

Lisätiedot

Teema 5: Ristiintaulukointi

Teema 5: Ristiintaulukointi Teema 5: Ristiintaulukointi Kahden (tai useamman) muuttujan ristiintaulukointi: aineiston analysoinnin ja tulosten esittämisen perusmenetelmä usein samat tiedot esitetään sekä taulukkona että kuvana mahdollisen

Lisätiedot