cupore Suomen kulttuuri- ja taideammatit tilastollisessa tarkastelussa Samu Lagerström KULTTUURIPOLIITTISEN TUTKIMUKSEN EDISTÄMISSÄÄTIÖ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "cupore Suomen kulttuuri- ja taideammatit tilastollisessa tarkastelussa 1995 2000 Samu Lagerström KULTTUURIPOLIITTISEN TUTKIMUKSEN EDISTÄMISSÄÄTIÖ"

Transkriptio

1 cupore Julkaisuja Samu Lagerström Suomen kulttuuri- ja taideammatit tilastollisessa tarkastelussa cupore KULTTUURIPOLIITTISEN TUTKIMUKSEN EDISTÄMISSÄÄTIÖ

2 Samu Lagerström Suomen kulttuuri- ja taideammatit tilastollisessa tarkastelussa

3 Cuporen julkaisuja 3 Kulttuuripoliittisen tutkimuksen edistämissäätiö 2004 Samu Lagerström ja Kulttuuripoliittisen tutkimuksen edistämissäätiö Cupore ISBN (nid.) ISBN (PDF) ISSN Yliopistopaino Helsinki 2004

4 SUOMEN KULTTUURI- JA TAIDEAMMATIT TILASTOLLISESSA TARKASTELUSSA Kulttuuripoliittisen tutkimuksen edistämissäätiö 2004 Samu Lagerström

5 2

6 1. Esipuhe Tämä tilastojulkaisu on osa Kulttuuripoliittisen tutkimuksen edistämissäätiön vuosina toteuttamaa Klerot -projektia. Klerot on kulttuurin ja liikunnan alojen elinkeinorakennetta ja osaamistarpeita kartoittava ennakointihanke. Sen tavoitteena on paikantaa kulttuurin ja liikunnan sektorilla tapahtumassa olevan elinkeino- ja ammattirakenteen muutoksen keskeisiä kehityspiirteitä ja tältä perustalta ennakoida tulevia osaamistarpeita ja arvioida, miten ennakoituihin tarpeisiin voitaisiin vastata. Projektia rahoitetaan Euroopan sosiaalirahaston (ESR) ennakointiohjelman hankkeena. Päärahoittajana toimii täten opetusministeriö. Muina rahoittavina osapuolina ovat kulttuuripoliittisen tutkimuksen edistämissäätiö, sekä Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia. Julkaisun tiedot kohdentuvat 41 taide- ja kulttuurialan ammattiryhmään ja kuvaavat ja vertailevat näissä ammattiryhmissä toimivien henkilöiden määrissä ja koostumuksissa tapahtuneita muutoksia ajanjaksolla Muutoksia ilmentävät tilastojaottelut tehdään sukupuolen, iän ja koulutusja tulotason mukaan. Julkaisu palvelee käyttäjiä kahdella tavalla. Yksittäisten ammattiryhmien ja ammattien kehityksestä kiinnostuneet voivat hakea siitä nopeaa ensikäden tietoa, taiteen ja kulttuurin yleisempiä kehityssuuntia selvittelevät suunnittelijat ja tutkijat voivat taas paikantaa omia tiedonintressejään palvelevia tietoja ja myös uusia tutkimus- ja selvitystyöongelmia. Esimerkkinä voidaan mainita taide- ja kulttuurialan suvaus-tarpeiden selvittämisessä ja taide- ja kulttuuripolitiikassa tai kulttuurin rahoituksen ja ohjausvaikutusten arvioinnissa. Tilastojulkaisun tietoja ei kuitenkaan tule käyttää kritiikittömästi vain ammattiryhmäotsikoihin luottaen. Käyttäjän tulee olla selvillä, mitä ammatteja ryhmiin todella kuuluu. Tilastojen liitteenä on tätä selventävä tiivis opas. Tilastojulkaisun on laatinut tutkija Samu Lagerström. Klerot- tutkijoiden puolesta kiitän siitä avusta, jota tämä tilastoprojekti on saanut monilta eri tahoilta. Erityisen tärkeää on ollut apu, jota on saatu Tilastokeskukselta ja Sari Karttuselta, joka laati edellisen laajan taiteen ja kulttuurin ammattiryhmäselvityksen ja tietopaketin. Helsingissä Ritva Mitchell Tutkimusjohtaja Kulttuuripoliittisen tutkimuksen edistämissäätiö -CUPORE 3

7 SISÄLLYS 1. Esipuhe Tilastoinnin tausta ja julkaisun rakenne Aineisto ja käytetyt luokitukset TYÖLLISTEN MÄÄRÄ, TYÖNANTAJASEKTORI, SEKÄ SUKUPUOLI KULTTUURI- JA TAIDEAMMATEISSA Yhteenveto muutoksista Työllisten määrän muutos tilastollisessa yhteenvetotarkastelussa Työllisten määrän prosentuaalinen muutos laskevalla lajitteluperusteella Miesten ja naisten määrän muutos tilastollisessa yhteenvetotarkastelussa Työnantajasektori kulttuuri- ja taideammateissa Työnantajasektori lukuina kulttuuri- ja taideammateissa SUKUPUOLI JA IKÄRYHMÄ KULTTUURI- JA TAIDEAMMATEISSA Yhteenveto muutoksista Tilastoissa eriteltyjen kulttuuri- ja taideammattien yhteenvetotarkastelu Tilastoissa eriteltyjen kulttuuri- ja taideammattien yhteenvetotarkastelu Kulttuuri- ja taideammattikohtaiset trendit muutoksineen Taide muotoilu ja taidekäsityö Kirjailijat ja dramaturgit Kuvataiteilijat Graafiset suunnittelijat Taideteollisen alan suunnittelijat ja taiteilijat Taide- ja taideteollisen alan asiantuntijat Soittimien tekijät ja virittäjät Puu-, tekstiili-, nahka- ym. käsityötuotteidentekijät Klassisen musiikin säveltäjät, muusikot ja laulajat Tanssitaitelijat Näyttelijät Teatteri- ja elokuvaohjaajat Viihdemuusikot, laulajat, tanssijat ym Klovnit, taikurit, akrobaatit ym Toimitustyö Päällikkötoimittajat Lehden- ja kustannustoimittajat ja kriitikot Radio- ja tv-toimittajat Juontajat, kuuluttajat ym Valokuvaus, elokuvaus sekä radio- ja tv-tekniikka Kuvaajat, kuvanauhoittajat ja äänittäjät Radio- ja tv-tarkkailijat Kuvaussihteerit ym Valokuvalaboratorioiden työntekijät Valokuvatuotteiden teolliset valmistajat Graafinen työ Graafisen tekniikan asiantuntijat Latojat ja asemoijat Painopinnan valmistajat Kaivertajat ja syövyttäjät Kirjansitomotyöntekijät

8 6.4.6 Silkki- ja tekstiilipainajat Painokoneen hoitajat Jälkikäsittelijät Mainonta Mainos- ja tiedotusjohtajat Tiedottajat Mainonnan ja markkinoinnin erityisasiantuntijat Mainostoimittajat Kulttuuritoimi, sekä kirjasto-, arkisto- ja museotyö Muiden järjestöjen johtajat Kulttuurijohtajat Muut pienyritysten johtajat Arkistonhoitajat Museoalan erityisasiantuntijat Kirjastonhoitajat, informaatikot ym Kirjasto-, arkisto- ja museotyöntekijät Kaikkien taideluokkien yhteenvetotarkastelu Työllisten keski-ikä (KA), sekä sukupuoli valituissa kulttuuri- ja taideammateissa Sukupuoli ja ikäryhmä mediaanivertailussa SUKUPUOLI JA KOULUTUSASTE KULTTUURI- JA TAIDEAMMATEISSA Yhteenveto muutoksista Tilastoissa eriteltyjen kulttuuri- ja taideammattien yhteenvetotarkastelu Tilastoissa eriteltyjen kulttuuri- ja taideammattien yhteenvetotarkastelu Kulttuuri- ja taideammattikohtaiset trendit muutoksineen Taide muotoilu ja taidekäsityö Kirjailijat ja dramaturgit Kuvataiteilijat Graafiset suunnittelijat Taideteollisen alan suunnittelijat ja taiteilijat Taide- ja taideteollisen alan asiantuntijat Soittimien tekijät ja virittäjät Puu-, tekstiili-, nahka- ym. käsityötuotteiden tekijät Klassisen musiikin säveltäjät, muusikot ja laulajat Tanssitaiteilijat Näyttelijät Teatteri- ja elokuvaohjaajat Viihdemuusikot, laulajat, tanssijat ym Klovnit, taikurit, akrobaatit ym Toimitustyö Päällikkötoimittajat Lehden- ja kustannustoimittajat ja kriitikot Radio- ja tv-toimittajat Juontajat, kuuluttajat ym Valokuvaus, elokuvaus, sekä radio- ja tv-tekniikka Kuvaajat, kuvanauhoittajat ja äänittäjät Radio- ja tv-tarkkailijat Kuvaussihteerit ym Valokuvalaboratorioiden työntekijät Valokuvatuotteiden teolliset valmistajat

9 8.4 Graafinen työ Graafisen tekniikan asiantuntijat Latojat ja asemoijat Painopinnan valmistajat Kaivertajat ja syövyttäjät Kirjansitomotyöntekijät Silkki- ja tekstiilipainajat Painokoneen hoitajat Jälkikäsittelijät Mainonta Mainos- ja tiedotusjohtajat Tiedottajat Mainonnan ja markkinoinnin erityisasiantuntijat Mainostoimittajat Kulttuuritoimi, sekä kirjasto-, arkisto- ja museotyö Muiden järjestöjen johtajat Kulttuurijohtajat Muut pienyritysten johtajat Arkistonhoitajat Museoalan erityisasiantuntijat Kirjastonhoitajat, informaatikot ym Kirjasto-, arkisto- ja museotyöntekijät Kaikkien taideluokkien yhteenvetotarkastelu Työllisten koulutusaste (KA), sekä sukupuoli valituissa kulttuuri- ja taideammateissa Sukupuoli ja koulutusaste mediaanivertailussa SUKUPUOLI JA TULORYHMÄ KULTTUURI- JA TAIDEAMMATEISSA Yhteenveto Tilastoissa eriteltyjen kulttuuri- ja taideammattien yhteenvetotarkastelu Tilastoissa eriteltyjen kulttuuri- ja taideammattien yhteenvetotarkastelu Kulttuuri- ja taideammattikohtaiset trendit muutoksineen Taide muotoilu ja taidekäsityö Kirjailijat ja dramaturgit Kuvataiteilijat Graafiset suunnittelijat Taideteollisen alan suunnittelijat ja taiteilijat Taide- ja taideteollisen alan asiantuntijat Soittimien tekijät ja virittäjät Puu-, tekstiili-, nahka- ym. käsityötuotteiden tekijät Klassisen musiikin säveltäjät, muusikot ja laulajat Tanssitaiteilijat Näyttelijät Teatteri- ja elokuvaohjaajat Viihdemuusikot, laulajat, tanssijat ym Klovnit, taikurit, akrobaatit ym Toimitustyö Päällikkötoimittajat Lehden- ja kustannustoimittajat ja kriitikot Radio- ja tv-toimittajat Juontajat, kuuluttajat ym Valokuvaus, elokuvaus, sekä radio- ja tv-tekniikka Kuvaajat, kuvanauhoittajat ja äänittäjät

10 Radio- ja tv-tarkkailijat Kuvaussihteerit ym Valokuvauslaboratorioiden työntekijät Valokuvaustuotteiden teolliset valmistajat Graafinen työ Graafisen tekniikan asiantuntijat Latojat ja asemoijat Painopinnan valmistajat Kaivertajat ja syövyttäjät Kirjansitomotyöntekijät Silkki- ja tekstiilipainajat Painokoneen hoitajat Jälkikäsittelijät Mainonta Mainos- ja tiedotusjohtajat Tiedottajat Mainonnan ja markkinoinnin erityisasiantuntijat Mainostoimittajat Kulttuuritoimi, sekä kirjasto-, arkisto- ja museotyö Muiden järjestöjen johtajat Kulttuurijohtajat Muut pienyritysten johtajat Arkistonhoitajat Museoalan erityisasiantuntijat Kirjastonhoitajat, informaatikot ym Kirjasto-, arkisto- ja museotyöntekijät Kaikkien taideluokkien yhteenvetotarkastelu Työllisten tuloryhmä (KA), sekä sukupuoli valituissa kulttuuri- ja taideammateissa Keskiarvotulojen vertailu kulttuuri- ja taideammateissa miehet / naiset Sukupuoli ja tuloryhmä mediaanivertailussa LIITE 1. Tarkasteluun valitut kulttuuri- ja taideammatit

11 2. Tilastoinnin tausta ja julkaisun rakenne Käsillä oleva tilastojulkaisu tarkastelee Tilastokeskuksen ammattiluokituksen mukaisesti kulttuuri- ja taideammatteja ja niissä tapahtuneita muutoksia vuosina 1995 ja 2000 taustamuuttujinaan: ikä, sukupuoli, koulutusaste, sekä tuloryhmät. Jokaisesta tarkastelun kohteena olevasta kulttuuri- ja taideammatista on piirretty erillinen vuosikohtainen trendikuvaaja, sekä ilmoitettu merkittävät tunnusluvut. Vuosien 1995 ja 2000 välinen ammateissa tapahtunut muutos on lisäksi kuvattu graafisesti. Julkaisu on rakennettu siten, että se koostuu neljästä erillisestä kulttuuri- ja taideammattien tarkastelupääluvusta. Ensimmäinen pääluku: työllisten määrä ja sukupuoli kulttuuri- ja taideammateissa (luku 4) tarkastelee valituissa ammateissa tapahtunutta työllisten kokonaismäärän muutosta tarkasteluperiodilla Vastaavasti tarkastelussa luodaan katsaus ammateissa toimivien työnantajasektoriin, sukupuolijakaumaan ja sen mahdollisiin muutoksiin. Luvun tarkoituksena on helpottaa myöhempien lukujen ymmärrettävyyttä antamalla yleiskuva kulttuuri- ja taideammateissa tapahtuneista muutoksista. Luku eroaa myös graafiselta esitykseltään muista luvuista. Toinen pääluku: sukupuoli ja ikäryhmä kulttuuri- ja taideammateissa (luku 5) tarkastelee ammateissa tapahtuneita ikäryhmärakenteen muutoksia tarkasteluperiodilla Mukana tarkasteluissa pidetään myös muuttujaa sukupuoli. Kolmas pääluku: sukupuoli ja koulutusaste kulttuuri- ja taideammateissa tarkastelee kulttuuri- ja taideammateissa tapahtunutta koulutusastemuutosta (luku 7) tarkasteluperiodilla Luvussa verrataan vastaavasti sukupuolten välistä muutosta koulutuksen kentällä. Neljäs ja viimeinen pääluku: sukupuoli ja tuloryhmä kulttuuri- ja taideammateissa (luku 9) käsittelee kulttuuri- ja taideammateissa tapahtuneita tuloryhmämuutoksia. Luvus- sa kiinnitetään huomiota myös miesten ja naisten palkkaeroihin, sekä palkkaerojen muutokseen tarkasteluperiodilla Kaikki tässä julkaisussa olevat tilastotarkastelut koskevat koko Suomea. Maakuntakohtaiset erillistarkastelut ilmestyvät myöhemmin erillisinä julkaisuina. Kuntakohtaisia tarkasteluja ei toistaiseksi ole ollut käytettävissä olevan ajan vuoksi mahdollista tehdä, niin hyödyllisiä kun ne olisivatkaan. Tarkasteluluvut etenevät siten, että aluksi luodaan kokonaiskuva yhteenvetoineen ja yhteenvetotarkasteluineen valitun muuttujan kentältä. Tässä yhteenvedossa ilmoitetaan myös mahdolliset aineistoa koskevat huomiot, kuten tuloryhmätarkastelussa (luku 9.1) syy eurojen ja markkojen rinnakkaiskäyttöön. Yhteenvetotarkastelun jälkeen siirrytään ammattikohtaisiin tarkasteluihin trendeineen, joista selviävät myös ammattikohtainen keskiarvo, sekä mediaani. Ammattikohtaisen trenditarkastelun jälkeen on vielä ammattiryhmäkohtainen yhteenvetotarkastelu, jonka avulla lukija pystyy helposti hahmottamaan koko ammattiryhmän koon, sekä siinä tapahtuneet muutokset em. muuttujien mukaan. Lopuksi suoritetaan vielä erillinen keskiarvo ja mediaanivertailu kutakin ammattia ja muuttujaa kohden käyttäen hyväksi mm. laskevaa lajitteluperustaa. Tästä tilastojulkaisusta ei löydy kattavaa ammattikohtaista kirjallista yhteenvetotarkastelua, vaan ainoastaan koko päälukua koskevat yhteenvetotarkastelut. Syy on yksinkertaisuudessaan siinä, että tämän tilastojulkaisun uskotaan toimivan käyttäjiensä keskuudessaan pikemmin lukuarvokohtaisena trendijulkaisuna, kuin yhteenvetoraporttina ammattikohtaisina muutostarkasteluineen. Julkaisu on pyritty rakentamaan käytettävyydeltään kuitenkin mahdollisimman helppolukuiseksi ja yksinkertaiseksi. Lukijan tulee huomioida myös lukuarvopyöristykset tulkitessaan esitettyjä prosentti-, sekä keskiarvolukuja. Luvut ovat pyöristetty jo laskentavaiheessa joko yhden, tai kahden desimaalin tarkkuudelle. Tämä aiheuttaa yhteenvetolaskelmissa lukujen pyöristämisestä johtuvia poikkeamia. 1 ks. luku 3. Aineisto ja käytetyt luokitukset 8

12 3. Aineisto ja käytetyt luokitukset Tilastojulkaisussa käytetty tutkimusaineisto perustuu Kulttuuripoliittisen tutkimuksen edistämissäätiön lokakuussa 2003 Tilastokeskukselta tilaaman tutkimusaineistoon, jossa valitsemissamme 41:ssä kulttuuri- ja taideammateissa työskentelevät olivat ryhmitelty koko Suomen osalta tausta-muuttujina: ikä, sukupuoli, koulutusaste, sekä tuloryhmät. Tilastokeskuksen toimittama aineisto taas perustuu viiden vuoden välein suoritettavaan väestölaskentaan. Aineiston tarkasteluvuodet olivat 1995 ja Aineisto tilattiin myös maakuntakohtaisena, mutta tämän julkaisun kokorajallisuuden vuoksi maakuntakohtainen erillistarkastelu on jätetty erillisjulkaisuihin jotka ilmestyvät tämän julkaisun jälkeen. Tarkasteltavat kulttuuri- ja taideammatit ovat valittu käyttäen vuoden 2001 ammattiluokitusta, joka noudattaa Euroopan unionin ammattiluokitusstandardia 2 nelinumerotasolle saakka. Tarkasteltavia kulttuuri- ja taideammatteja valittaessa on pyritty kiinnittämään huomiota myös arvoketjuajatteluun. Siten mukana on ns. puhtaiden kulttuuriammattien lisäksi myös mm. teollisuusammatteja sisältävä ammattiryhmä: Graafinen työ. Toiset valitut kulttuurija taideammatit ovat näin ollen puhtaampia, kuin toiset. Huomiota tulee kiinnittää myös ammattien sisältöihin. Esimerkiksi ammatti 2432 kirjastonhoitaja, informaatikot ym. sisältää rakenteellisesti kaksi varsin erilaista ammattia. Vaikka ammatissa toimijoilla olisi yhteinen koulutus, sijoittuvat kirjastonhoitajat ja informaatikot työelämässä kuitenkin varsin erilaisiin ja eri työnantajasektorin tehtäviin. Ammattinumeroiden selkiinnytykset (ts. ammattien sisällöt) löytyvät tämän tilastojulkaisun liitteestä yksi tarkasteluun valitut kulttuuri- ja taideammatit. Termi ammatti on se toiminta, jota vuotias henkilö tekee tuloa ansaitakseen vuoden viimeisellä viikolla. Ammattiluokitus kuvaa ja ryhmittelee näin sitä työtä mitä ihmiset tekevät. Vastaavasti ammattiluokituksen käyttö mm. tutkimuksissa mahdollistaa vertai- 2 ISCO-88 COM (International Standard Classification of Occupations (for European Union purposes). lukelpoisen tiedon tuottamisen Suomessa ja muualla Euroopassa 3. Valituista kulttuuri- ja taideammateista puuttuu ammattiluokka Arkkitehdit, koska tarkkaa rajausta mm. rakennus- ja maisemaarkkitehtien välillä oli mahdotonta tehdä. Vastaavasti saamamme luvut erosivat siinä määrin Suomen Arkkitehtiliiton SAFA:n tilastoimista luvuista, ettei tutkimuksen reliabiliteetin vuoksi Arkkitehtien mukana olo ole mielestäni perusteltua. Kattavan tilastoselvityksen kulttuurityövoimasta Suomessa on tehnyt myös Sari Karttunen julkaisussaan: Kulttuurityövoima Suomessa Tarkkasilmäinen lukija voi löytää eroja työllisten määrässä verrattaessa Karttusen julkaisuun vuoden 1995 osalta kahdessa seuraavaksi esitetyssä ammattiluokassa. Karttunen: (ammattiluokitus 1997). Luokka 1234: Mainos- ja tiedotusjohtajat 520 henkilöä (vuosi 1995). Luokka 12294: Kulttuurijohtajat 1099 henkilöä (vuosi 1995). Lagerström: (ammattiluokitus 2001). Luokka 1234: Mainos- ja tiedotusjohtajat 444 henkilöä (vuosi 1995). Luokka 12294: Kulttuurijohtajat 989 henkilöä (vuosi 1995). Eroavaisuudet johtuvat siitä, että Karttusen julkaisussa on käytetty aikaisempaa vuoden 1997 ammattiluokitusta, kun taas tässä julkaisussa ja vuoden 2000 väestönlaskennan yhteydessä on käytetty uutta vuoden 2001 ammattiluokitusta. Vastaavasti vuoden 1995 tiedot ovat konvertoitu uudelle vuoden 2001 luokitukselle ja aineistoon on kauttaaltaan tehty tarkistuksia mm. johtajajaottelun mukaisesti. Eroavaisuuksia selvitettäessä tämä tarkoittaa että uudessa vuoden 2001 ammattiluokituksessa johtajajaottelu on tehty siten, että alle 10 henkilön yrityksissä toimivat johtajat luokitellaan 13-pääryhmän alle, kun taas 10 hengen ja isommissa yrityksissä toimivat johtajat luokitellaan 12-pääryhmän alle. Vuonna 1995 tätä jakoa ei ollut vielä täysin 3 Tilastokeskus Tilastokeskus. Yliopistopaino, Helsinki 2001.

13 noudatettu. Siten ammattiluokan 1234 henkilöt jakautuvat vuoden 2001 luokituksen mukaan Mainos- ja tiedotusjohtajiin (444 henkilöä), sekä luokkaan 1317 Yrityspalvelutoiminnan pienyritysten johtajat (76 henkilöä). Vastaavasti ammattiluokan henkilöt jakautuvat vuoden 2001 luokituksen mukaan Kulttuurijohtajiin (989 henkilöä), sekä luokkaan 1319 Muut pienyritysten johtajat (110 henkilöä). 10

14 4. TYÖLLISTEN MÄÄRÄ, TYÖNANTAJASEKTORI, SEKÄ SUKUPUOLI KULTTUURI- JA TAIDEAMMATEISSA Yhteenveto muutoksista Tarkasteltaessa työllisten määrän ammattikohtaista muutosta vuosina , tulee prosentuaalisen muutostarkastelun lisäksi kiinnittää huomiota myös ammatissa toimivien työllisten kokonaismäärään. Tämä on tärkeää siksi, että osa tarkastelussa mukana olevista ammattiryhmistä sisältää niin vähän toimijoita, että jo muutaman henkilön muutokset näkyvät prosentuaalisissa muutoksissa merkittävästi. Tämän vuoksi työllisten määrän muutos on ilmoitettu tarkastelussa lähes aina myös henkilömuutoksina. Taide, muotoilu ja taidekäsityö Aloitettaessa tarkastelu taide, muotoilu ja taidekäsityö -ammattiryhmään kuuluvista ammateista, on työllisten määrän muutos ollut huomattavinta klovnien, taikurien ja akrobaattien kesken. Ammatissa toimivien prosentuaalinen muutos oli miesten osalta + 164,3 prosenttia (+ 23 henkilöä) ja naisten osalta + 64 prosenttia (+ 32 henkilöä). Ammatissa toimivien kokonaismäärä kasvoi tarkasteluperiodilla 19 henkilöstä 74 henkilöön, eli yhteensä + 289,5 prosenttia (+ 55 henkilöä) ollen kaikista tarkasteluun valituista taide- ja kulttuuriammateista työllisten kasvumäärän osalta ylivoimaisesti suurin. Ammatti on kokenut myös sukupuolirakenteen muutoksen, sillä vielä vuonna 1995 oli ammatissa toimivien miesten osuus 73,7 prosenttia (14 henkilöä), kun taas vuoden 2000 tilastoissa naisia ja miehiä työskenteli ammatissa yhtä paljon. Kauttaaltaan ammatissa toimivien 55 työllisen kasvua voidaan pitää ammatissa olevien työllisten pienen kokonaismäärän vuoksi todella huomattavana. Toinen ammattiryhmään kuuluva nopeasti tarkasteluperiodilla kasvanut ammatti oli viihdemuusikot, laulajat, tanssijat ym. Ammatissa toimivien työllisten kokonaismäärän kasvattajina olivat toimineet lähinnä miehet + 94,4 prosenttia (+ 643 henkilöä). Naisten osuus oli kasvanut + 155,1 prosenttia (+ 138 henkilöä), mutta ammatti oli kuitenkin tilastollisesti edelleen hyvin miesvaltainen (miehiä 1324 henkilöä, naisia 227 henkilöä). Kasvavista ammateista löytyy myös nopeasti miehistyvä taideteollisen alan suunnittelijat ja taiteilijat, jossa miesten osuus oli kaksinkertaistunut tarkasteluperiodilla 320 henkilöstä 670 henkilöön, eli + 109,4 prosenttia. Naisten osuus oli vastaavana aikavälinä laskenut -3,3 prosenttia (- 28 henkilöä). Taide, muotoilu ja taidekäsityö - ammattiryhmään kuuluva eniten työllisten määrässä negatiivista muutosta kokenut ammatti oli soittimen tekijät ja virittäjät - 48,8 prosenttia (- 156 henkilöä). Ammatin koko onkin laskenut 320 henkilöstä 164 henkilöön. Jo ennestään miesvaltaisesta ammatista oli naisista kadonnut tarkasteluperiodilla - 64,7 prosenttia (- 44 henkilöä). Tarkasteltavan ammattiryhmän naisvaltaisin ammatti oli tanssitaiteilijat, jossa naisten osuus vuonna 2000 oli 75,5 prosenttia (409 henkilöä). Vastaavasti miesvaltaisin ammatti oli jo mainittu viihdemuusikot, laulajat, tanssijat ym. 85,4 prosentin (1324 henkilöä v.2000) osuudellaan, sekä soittimen tekijät ja virittäjät samaisella 85,4 prosentin (140 henkilöä v.2000) osuudellaan. Kyseiset ammatit ovat kauttaaltaan koko tilastotarkasteluun kuuluvista ammateista miesvaltaisimmat. Toimitustyö Ammattiryhmän ammattien työllisten kokonaismäärä on kasvanut edellistä tarkasteltavaa ammattiryhmää enemmän. Koko ammattiryhmän yhteenlaskettu kasvuprosentti oli miesten osalta + 10,1 prosenttia (+ 427 henkilöä) ja naisten osalta + 26,9 prosenttia (+ 963 henkilöä). Ammattiryhmä onkin kauttaaltaan naisistunut. Naisia on tullut erityisen paljon lisää ammattiin juontajat, kuuluttajat ym. + 93,1 prosenttia (+ 54 henkilöä), sekä ammattiin päällikkötoimittajat + 57,1 prosenttia (+ 68 henkilöä). Vastaavana tarkasteluperiodina samat ammatit ovat kasvaneet miesten osalta ainoastaan + 2,6 prosenttia (+ 6 henkilöä) ja + 8,3 prosenttia (+ 24 henkilöä). Vaikka nämä ammatit ovatkin naisistuneet erityisen runsaasti, ovat ne vielä kokonaisti- 11

15 lastotarkastelussa miesvaltaisia. Ammatissa juontajat, kuuluttajat ym. miesten osuus vuonna 2000 oli 67,5 prosenttia ja ammatissa päällikkötoimittajat 62,6 prosenttia. Tarkasteltava ammattiryhmä oli lisäksi ainoa, jossa yksikään siihen kuuluva ammatti ei tarkasteluperiodilla kokenut työllisyysmäärässä negatiivista muutosta. Ryhmään kuuluu myös koko tilastotarkastelun toiseksi suurin ammatti lehden- ja kustannustoimittajat ja kriitikot. Ammatti työllisti vuonna 2000 yhteensä 6 047:n henkilöä. Valokuvaus, elokuvaus sekä radio- ja tvtekniikka Ammattiryhmä valokuvaus, elokuvaus sekä radio- ja tv-tekniikka sisältää tarkasteltavista ammattiryhmistä toiseksi eniten työllisyysmäärässä negatiivista muutosta kokeneen ammatin valokuvauslaboratorioiden työntekijät. Ammatti oli menettänyt tarkasteluperiodilla - 55,4 prosenttia (- 311 henkilöä) työllisistään, jolloin ammatissa työskentelevien kokonaismäärä oli laskenut 561 henkilöstä 250 henkilöön. Naisten osuus oli laskenut ammatissa miesten osuutta enemmän - 63 prosenttia (- 254 henkilöä). Miehillä vastaava lasku oli - 36,1 prosenttia (-57 henkilöä). Tarkasteltavaan valokuvaus, elokuvaus sekä radio- ja tv-tekniikka -ammattiryhmään kuuluu myös erittäin voimakkaasti kasvanut ammatti valokuvatuotteiden teolliset valmistajat. Ammatissa työskentelevien lukumäärä oli kasvanut tarkasteluperiodilla 236 henkilöstä 531 henkilöön, eli + 12 prosenttia. Tässäkin ammatissa naisten osuus oli kasvanut miehiä huomattavasti enemmän kasvun ollessa + 154,4 prosenttia (+ 244 henkilöä). Vastaava miesten osuuden kasvu oli + 65,4 prosenttia (+ 51 henkilöä). Tarkasteltava ammatti on toisaalta ollut koko tarkasteluperiodin hyvin naisvaltainen. Naisten osuus ammatissa toimivista työllisistä vuonna 2000 oli 75,7 prosenttia (402 henkilöä). Tarkasteltava ammattiryhmä sisältää myös sukupuolijakaumaltaan hyvin erilaisia ammatteja. Voidaan oikeastaan sanoa, että valokuvaus, elokuvaus sekä radio- ja tv-tekniikka ammattiryhmään kuuluvissa ammateissa miesten ja naisten ammatit näkyvät kaikista tässä tilastojulkaisussa tarkasteltavista ammateista selkeimmin. Erityisen naisvaltainen ammatti oli jo mainitun valokuvatuotteiden teolliset valmistajat lisäksi kuvaussihteerit, jossa naisten osuus työllisistä vuonna 2000 oli 77,1 prosenttia (334 henkilöä). Miesvaltaisia ammatteja taas edustivat vuona 2000 radio- ja tv-tarkkailijat (miesten osuus 73,1 prosenttia, 450 henkilöä), sekä kuvaajat, kuvanauhoittajat ja äänittäjät (miesten osuus 72,4 prosenttia, henkilöä). Sukupuolijakaumat valokuvaus, elokuvaus sekä radio- ja tv-tekniikka -ammattiryhmään kuuluvissa ammateissa ovat itsessään pysyneet tarkasteluperiodilla vahvoina. Ne ammatit, jotka olivat miesvaltaisia vuonna 1995, olivat tätä myös vuonna Vastaavasti naisvaltaiset ammatit kehittyivät samansuuntaisesti. Toisaalta naisten osuus oli jonkin verran kasvanut jo mainituissa ammateissa valokuvatuotteiden teolliset valmistajat, sekä kuvaajat, kuvanauhoittajat ja äänittäjät. Sukupuolijakaumat ovat silti edelleen selkeät ja muutokset eivät ole olleet kovinkaan huomattavia. Graafinen työ Ammattiryhmä on kokenut tarkasteluperiodilla negatiivista muutosta - 1,5 prosenttia (- 269 henkilöä). Negatiivinen muutos johtuu pääasiassa henkilöä työllistäneen ammatin latojat ja asemoijat pienentymisestä henkilön ammatiksi tarkasteluperiodilla Muutos oli molempien sukupuolten yhteenlasketulta osalta - 36,3 prosenttia ( henkilöä). Vastaavasti ammatti kirjansitomotyöntekijät oli samaisella tarkasteluperiodilla supistunut henkilöstä 442 henkilöön. Jo alkujaan hyvin naisvaltaisessa (v.1995 naisia 78,8 prosenttia) ammatissa oli naisten kokonaisosuus tippunut vuoteen 2000 tultaessa - 74,4 prosentilla (- 754 henkilöllä). Sukupuolijakauma ammatissa olikin vuoden 2000 tilastoissa naisten enemmistöksi enää 58,8 prosenttia. Kyseinen ammatti onkin kaikista tässä tilastojulkaisussa tarkasteltavista ammateista kokenut naisten osalta suurimman negatiivisen laskuprosentin. Graafinen työ -ammattiryhmään kuuluva kaivertajat ja syövyttäjät oli tarkasteluperiodilla varsin mielenkiintoinen ammatti. Mielenkiintoisen siitä teki lähinnä se, että se menetti 12

16 tarkasteluperiodilla miespuolisesta työvoimastaan - 59,2 prosenttia (- 29 henkilöä). Kun taas ammatissa toimivien naisten osuus kasvoi neljällä henkilöllä (+ 8 prosenttia). Prosenttilukua tarkasteltaessa on kuitenkin syytä huomioida jo alun perin ammatissa toimivien työllisten pieni määrä ja siten muutosprosenttien voimakkuus. Graafinen työ -ammattiryhmän ammateista ovat eniten kasvaneet jälkikäsittelijät + 47,7 prosentin (+ 883 henkilön), sekä painokoneen hoitajat + 30,3 prosentin ( henkilön) muutoksellaan. Näistä ammateista painokoneen hoitajat oli kasvattanut naisten osuutta peräti + 104,7 prosenttia (+ 996 henkilöä), mutta oli silti edelleen hyvin miesvaltainen (ammatissa toimivien miesten osuus 73,2 prosenttia). Muita tarkasteluryhmään kuuluvia miesvaltaisia ammatteja olivat graafisen tekniikan asiantuntijat (miehiä 77,7 prosenttia v.2000) ja jo mainittu: kaivertajat ja syövyttäjät (miehiä 69,0 prosenttia v.2000). Toki graafinen työ -ammattiryhmään kuuluvien työllisten sukupuolten välinen raja oli monissa ammateissa kaventunut merkittävästi jo mainittujen työllisyysmäärämuutosten vuoksi. Mainonta Ammattiryhmä oli kasvanut kaikista tarkasteltavista ammattiryhmistä niin prosentuaalisesti, kuin lukumääräisestikin eniten. Molempien sukupuolten yhteenlaskettu kasvumuutos oli tarkasteluperiodilla + 101,9 prosenttia ( henkilöä). Ammattiryhmässä tapahtuneen suuren kasvun selittää pääasiassa ammatin mainonnan ja markkinoinnin erityisasiantuntijat kasvu tarkasteluperiodilla henkilöstä henkilöön. Kasvua oli täten + 168,2 prosenttia ( henkilöä). Tarkasteltu ammatti onkin kaikista tilastojulkaisussa mukana olevista ammateista suurin. Ammatin työllisyysmäärän kasvattajina ovat toimineet miehet henkilöllä (+ 189,4 prosenttia) ja naiset henkilöllä (+ 145,1 prosenttia). Ammattiin kuuluvien miesten osuus vuonna 2000 oli 56,3 prosenttia ja osuus olikin noussut vuoden 1995 tilastoista + 4,1 prosenttia. Tarkasteltavaan ammattiryhmään kuuluva ammatti mainostoimittajat oli kasvanut tarkasteluperiodilla + 22,9 prosenttia (+ 97 henkilöä). Mielenkiintoisen tästä kasvusta tekee kuitenkin se, että kasvuprosentin ovat aiheuttaneet pääasiassa miehet + 55,3 prosentin (+ 94 henkilön) osuudellaan. Naisilla kasvua oli vain + 1,2 prosenttia (+ 3 henkilöä). Toisaalta ammatti oli vuonna 1995 vielä 59,8 prosenttisesti naisvaltainen (naisia 253, miehiä 170 henkilöä). Vuonna 2000 miesten osuus oli kuitenkin noussut 50,8 prosenttiin (naisia 256, miehiä 264 henkilöä). Vastaavasti ammattiryhmään kuuluva ammatti mainos- ja tiedotusjohtajat oli kokenut samanlaisen muutoksen. Muutoksen aiheuttajana olivat tässä tapauksessa olleet kuitenkin miesten sijasta naiset. Ammatissa toimivien työllisten määrä oli kasvanut tarkasteluperiodilla + 38,1 prosenttia (+ 169 henkilöä). Naisten osuus oli kasvusta + 53,3 prosenttia (+ 112 henkilöä) ja miesten osuus taas + 38,1 prosenttia (+ 57 henkilöä). Ammatti oli vuonna 1995 vielä 52,7 prosenttisesti miesvaltainen (miehiä 234, naisia 210 henkilöä). Vuonna 2000 naisten osuus oli kuitenkin noussut 52,5 prosenttiin (miehiä 291, naisia 322 henkilöä). Tarkasteltava ammattiryhmä sisältää myös yhden naisvaltaisimmasta ammateista tiedottajat 76,3 prosentin (2 066 henkilöä v.2000) osuudellaan. Naisten määrä jopa kasvoi tarkasteluperiodilla, sillä vuoden 1995 tilastoissa naisten osuus työllisistä oli 72,2 prosenttia. Muutosta tuli henkilöä. Kulttuuritoimi, sekä kirjasto-, arkisto- ja museotyö Viimeinen tilastotarkastelussa mukana oleva ammattiryhmä kulttuuritoimi, sekä kirjasto-, arkisto- ja museotyö oli tarkasteltavista ammattiryhmistä toiseksi suurin. Ryhmään kuuluvien työllisten kokonaismäärä vuonna 2000 oli henkilöä. Muutosta vuoden 1995 tilastoihin tuli + 17,2 prosenttia, eli henkilöä. Vaikka ryhmä onkin kauttaaltaan hyvin naisvaltainen (naisia 64,9 prosenttia, v.2000) oli miesten osuus silti kasvanut tarkasteluperiodilla 27,0:stä prosentista 35,1 prosenttiin. Ammattiryhmästä löytyykin monia naisvaltaisia ammatteja, kuten kaikista tässä tilastojulkaisussa tarkasteltavista ammateista eniten vuonna 2000 naisia työllistänyt ammatti kirjasto-, arkisto- ja museotyöntekijät (naisten osuus 80,7 prosenttia). Muita naisvaltaisia ammatteja olivat arkistonhoitajat (naisten 13

17 osuus 79,5 prosenttia), kirjastonhoitajat, informaatikot ym. (naisten osuus 74,6 prosenttia), sekä museoalan erityisasiantuntijat (naisten osuus 71,0 prosenttia). Naisten osuudet em. ammateissa olivat pääosin pysyneet samana koko tarkasteluperiodin, lukuun ottamatta ammattia kirjastonhoitajat, informaatikot ym., jossa naisten osuus vuonna 1995 oli vielä 80,3 prosenttia. Ammattiryhmästä löytyy myös runsaasti miehistynyt ammatti muut pienyritysten johtajat. Ammatissa toimivien miesten osuus oli tarkasteluperiodilla noussut + 108,6 prosenttia ( henkilöä), kun taas naisilla laskenut - 15,1 prosenttia (- 137 henkilöä). Ammatin sukupuolijakauma olikin lähes tasoissa vuonna 1995, mutta vuonna 2000 oli miesten osuus työllisten määrästä noussut 72,7 prosenttiin. Vastaavan oli kokenut myös ammatti kulttuurijohtajat. Ammatissa toimivien miesten osuus oli tarkasteluperiodilla noussut + 33,8 prosenttia (+ 100 henkilöä), kun taas naisilla laskenut - 25,3 prosenttia (- 175 henkilöä). Ammatin naisvaltainen sukupuolirakenne olikin laskenut 70,1 prosentista 56,7 prosenttiin. Ammattiryhmään kuuluvassa ammatissa muiden järjestöjen johtajat oli ammatissa toimivien sukupuolirakenne muuttunut täysin päinvastaiseen suuntaan, eli ammatti oli naisistunut. Työllisten määrä oli tarkasteluperiodilla kasvanut naisten osalta + 125,6 prosenttia (+ 113 henkilöä) ja miesten osalta + 42,4 prosenttia (+ 87 henkilöä). Vastaavasti ennen 69,5 prosenttisesti miesvaltainen ammatti työllisti miehiä enää 59,0 prosenttia. Sukupuolijakauman muutos oli siten lähes kymmenen prosenttia. Kun tarkastellaan lopuksi Kulttuuri- ja taideammateissa työskentelevien kokonaismäärän muutosta, oli miesten osuus kasvanut tarkasteluperiodilla henkilöä, eli + 19,8 prosenttia. Vastaava muutos oli naisilla henkilöä, eli + 13,6 prosenttia. Kaikissa tarkasteltavissa ammateissa toimivien kokonaismäärä kasvoi täten henkilöstä :een henkilöön. Sukupuolirakenteen muutos oli kallistunut puolestaan hieman miesvaltaisempaan suuntaan. Miesten osuus kaikista kulttuuri- ja taideammateissa toimivista työllisistä vuonna 1995 oli 51,1 prosenttia, kun taas vuonna 2000 luku oli 52,4 prosenttia. 14

18 4.2 Työllisten määrän muutos tilastollisessa yhteenvetotarkastelussa Työllisten määrän muutos valituissa kulttuuriammateissa Muutos lkm Muutos sp.yht Mies Nainen sp.yht Mies Nainen sp.yht Mies Nainen sp.yht Mies Nainen Taide, muotoilu ja taidekäsityö Kirjailijat ja dramaturgit ,4-36,1-32, Kuvataiteilijat ,7-23,6-25, Graafiset suunnittelijat ,8-3,1-0, Taideteollisen alan suunnittelijat ja taiteilijat ,7 109,4-3, Taide- ja taideteollisen alan asiantuntijat ,7 2,0-14, Soittimien tekijät ja virittäjät ,8-44,4-64, Puu-, tekstiili-, nahka- ym. käsityötuotteiden tekijät , Klassisen musiikin säveltäjät, muusikot ja laulajat ,7-16,6 1, Tanssitaiteilijat ,9 7,3 14, Näyttelijät ,2-5,4-2, Teatteri- ja elokuvaohjaajat ,7-8,0-21, Viihdemuusikot, laulajat, tanssijat ym ,4 94,4 155, Klovnit, taikurit, akrobaatit ym ,5 164,3 64 Yhteensä ,6 7,0-2,9 Toimitustyö Päällikkötoimittajat ,5 8,3 57, Lehden- ja kustannustoimittajat ja kriitikot ,2 14,0 22, Radio- ja tv-toimittajat ,3 3,2 31, Juontajat, kuuluttajat ym ,1 2,6 93,1 Yhteensä ,8 10,1 26,9 Valokuvaus, elokuvaus sekä radio- ja tv-tekniikka 3131 Kuvaajat, kuvanauhoittajat ja äänittäjät ,0 8,3 42, Radio- ja tv-tarkkailijat ,9-11,1-10, Kuvaussihteerit ym ,3 1-5, Valokuvalaboratorioiden työntekijät ,4-36,1-63, Valokuvatuotteiden teolliset valmistajat ,4 154,4 Yhteensä ,9 4,0 11,7 Graafinen työ Graafisen tekniikan asiantuntijat ,0-8,4 29, Latojat ja asemoijat ,3-37, Painopinnan valmistajat ,4 9,0-13, Kaivertajat ja syövyttäjät ,3-59, Kirjansitomotyöntekijät ,7-33,3-74, Silkki- ja tekstiilipainajat ,4 8, Painokoneen hoitajat , , Jälkikäsittelijät ,7 61,8 3 Yhteensä ,5 0,3-4,6 Mainonta 1234 Mainos- ja tiedotusjohtajat ,1 24,4 53, Tiedottajat ,5 12,2 38, Mainonnan ja markkinoinnin erityisasiantuntijat ,2 189,4 145, Mainostoimittajat ,9 55,3 1,2 Yhteensä ,9 126,9 83,1 Kulttuuritoimi, sekä kirjasto-, arkisto- ja museotyö 1143 Muiden järjestöjen johtajat ,8 42,4 125, Kulttuurijohtajat ,6 33,8-25, Muut pienyritysten johtajat ,3 108,6-15, Arkistonhoitajat ,4-14,9-24, Museoalan erityisasiantuntijat ,4 18,8 32, Kirjastonhoitajat, informaatikot ym ,9 61,2 16, Kirjasto-, arkisto- ja museotyöntekijät ,5 10,3 6,8 Yhteensä ,2 52,4 4,2 Valitut ammatit yhteensä ,8 19,8 13,6 15

19 4.3 Työllisten määrän prosentuaalinen muutos laskevalla lajitteluperusteella Työllisten määrän prosentuaalinen muutos valituissa kulttuuriammateissa (lajitteluperuste laskeva, molemmat sukupuolet yhteensä) sp.yht (muutos ) Klovnit, taikurit, akrobaatit ym. 289,5 Mainonnan ja markkinoinnin erityisasiantuntijat 168,2 Valokuvatuotteiden teolliset valmistajat 12 Viihdemuusikot, laulajat, tanssijat ym. 101,4 Muiden järjestöjen johtajat 67,8 Muut pienyritysten johtajat 49,3 Jälkikäsittelijät 47,7 Mainos- ja tiedotusjohtajat 38,1 Tiedottajat 31,5 Painokoneen hoitajat 30,3 Museoalan erityisasiantuntijat 28,4 Taideteollisen alan suunnittelijat ja taiteilijat 27,7 Kirjastonhoitajat, informaatikot ym. 24,9 Mainostoimittajat 22,9 Päällikkötoimittajat 22,5 Juontajat, kuuluttajat ym. 21,1 Lehden- ja kustannustoimittajat ja kriitikot 18,2 Valitut ammatit yhteensä 16,8 Kuvaajat, kuvanauhoittajat ja äänittäjät 16,0 Radio- ja tv-toimittajat 15,3 Tanssitaiteilijat 12,9 Kirjasto-, arkisto- ja museotyöntekijät 7,5 Silkki- ja tekstiilipainajat 0,4 Graafiset suunnittelijat -1,8 Graafisen tekniikan asiantuntijat -2,0 Kuvaussihteerit ym. -2,3 Painopinnan valmistajat -2,4 Näyttelijät -4,2 Taide- ja taideteollisen alan asiantuntijat -5,7 Kulttuurijohtajat -7,6 Klassisen musiikin säveltäjät, muusikot ja laulajat -10,7 Radio- ja tv-tarkkailijat -10,9 Teatteri- ja elokuvaohjaajat -12,7 Arkistonhoitajat -22,4 Kuvataiteilijat -24,7 Puu-, tekstiili-, nahka- ym. käsityötuotteiden tekijät -26,7 Kirjailijat ja dramaturgit -34,4 Latojat ja asemoijat -36,3 Kaivertajat ja syövyttäjät -46,3 Soittimien tekijät ja virittäjät -48,8 Valokuvalaboratorioiden työntekijät -55,4 Kirjansitomotyöntekijät -65,7 16

20 Työllisten määrän prosentuaalinen muutos valituissa kulttuuriammateissa (lajitteluperuste laskeva, miehet) miehet (muutos ) Mainonnan ja markkinoinnin erityisasiantuntijat 189,4 Klovnit, taikurit, akrobaatit ym. 164,3 Taideteollisen alan suunnittelijat ja taiteilijat 109,4 Muut pienyritysten johtajat 108,6 Viihdemuusikot, laulajat, tanssijat ym. 94,4 Valokuvatuotteiden teolliset valmistajat 65,4 Jälkikäsittelijät 61,8 Kirjastonhoitajat, informaatikot ym. 61,2 Mainostoimittajat 55,3 Muiden järjestöjen johtajat 42,4 Kulttuurijohtajat 33,8 Mainos- ja tiedotusjohtajat 24,4 Valitut ammatit yhteensä 19,8 Museoalan erityisasiantuntijat 18,8 Painokoneen hoitajat 1 Lehden- ja kustannustoimittajat ja kriitikot 14,0 Tiedottajat 12,2 Kirjasto-, arkisto- ja museotyöntekijät 10,3 Kuvaussihteerit ym. 1 Painopinnan valmistajat 9,0 Kuvaajat, kuvanauhoittajat ja äänittäjät 8,3 Päällikkötoimittajat 8,3 Silkki- ja tekstiilipainajat 8,2 Tanssitaiteilijat 7,3 Radio- ja tv-toimittajat 3,2 Juontajat, kuuluttajat ym. 2,6 Taide- ja taideteollisen alan asiantuntijat 2,0 Graafiset suunnittelijat -3,1 Näyttelijät -5,4 Teatteri- ja elokuvaohjaajat -8,0 Graafisen tekniikan asiantuntijat -8,4 Radio- ja tv-tarkkailijat -11,1 Arkistonhoitajat -14,9 Klassisen musiikin säveltäjät, muusikot ja laulajat -16,6 Kuvataiteilijat -23,6 Kirjansitomotyöntekijät -33,3 Kirjailijat ja dramaturgit -36,1 Valokuvalaboratorioiden työntekijät -36,1 Latojat ja asemoijat -37,5 Puu-, tekstiili-, nahka- ym. käsityötuotteiden tekijät -4 Soittimien tekijät ja virittäjät -44,4 Kaivertajat ja syövyttäjät -59,2 17

cupore Suomen kulttuuri- ja taideammatit tilastollisessa tarkastelussa 1995 2000 maakunnittain Samu Lagerström

cupore Suomen kulttuuri- ja taideammatit tilastollisessa tarkastelussa 1995 2000 maakunnittain Samu Lagerström cupore Julkaisuja 4 2004 Samu Lagerström Suomen kulttuuri- ja taideammatit tilastollisessa tarkastelussa 1995 2000 maakunnittain cupore KULTTUURIPOLIITTISEN TUTKIMUKSEN EDISTÄMISSÄÄTIÖ Samu Lagerström

Lisätiedot

Kulttuuritoimialojen työllisyys heikentynyt vuodesta 2010

Kulttuuritoimialojen työllisyys heikentynyt vuodesta 2010 Kulttuuri ja viestintä 2013 Kulttuuri 2012 Kulttuurityövoima Suomessa Kulttuuritoimialojen työllisyys heikentynyt vuodesta 2010 Kulttuurin toimialoilla työllisyys on vuodesta 2010 heikentynyt vuoden 2012

Lisätiedot

Pirkanmaalla AMK-tutkinnon suorittaneiden työmarkkinatilanne vuoden 2009 lopussa

Pirkanmaalla AMK-tutkinnon suorittaneiden työmarkkinatilanne vuoden 2009 lopussa Pirkanmaalla AMK-tutkinnon suorittaneiden työmarkkinatilanne vuoden 2009 lopussa Tarkastelussa on vuosina 2005-2009 suoritetut tutkinnot yhteenlaskettuna. Sijoittumista katsotaan vuoden 2009 lopussa. Tutkintotiedot

Lisätiedot

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ Juha Rantala ja Marja Riihelä Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 Sukupuolten välinen tasa-arvo on keskeinen arvo suomalaisessa

Lisätiedot

Apteekkien kokonaistaloudellinen tilanne

Apteekkien kokonaistaloudellinen tilanne Apteekkien kokonaistaloudellinen tilanne Janne Huovari ja Sami Pakarinen, Pellervon taloustutkimus PTT 8.1.2014 Yhteenveto 1) Vuonna 2012 apteekkien erillisyhtiöitä 132 kpl. Vuoden 2010 jälkeen uusia erillisyhtiöitä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstö 2007

Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstö 2007 TILASTORAPORTTI Statistikrapport Statistical report Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstö 2007 Reijo Ailasmaa +358 20 610 7062 reijo.ailasmaa@thl.fi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos PL 30 (Mannerheimintie

Lisätiedot

11. Jäsenistön ansiotaso

11. Jäsenistön ansiotaso 24 Kuvio 19. 11. Jäsenistön ansiotaso Tutkimuksessa selvitettiin jäsenistön palkkaukseen liittyviä asioita. Vastaajilta kysyttiin heidän kokonaiskuukausiansioitaan (kuukausibruttotulot). Vastaajia pyydettiin

Lisätiedot

LINDORFFIN ASIAKKAIDEN HENKILÖKUVA VUOSINA 2001 JA 2010 Tutkimusraportti 25.5.2010

LINDORFFIN ASIAKKAIDEN HENKILÖKUVA VUOSINA 2001 JA 2010 Tutkimusraportti 25.5.2010 1/12 Perinnässä olevien suomalaisten henkilöprofiili 2001 ja 2010 KENELLÄ SUOMESSA ON MAKSUJEN KANSSA VAIKEUKSIA? 1. TUTKIMUS Lindorff Oy:n Tilastokeskukselta tilaaman tarkastelun tarkoituksena on selvittää,

Lisätiedot

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2005, osa I. Tutkimuksen tausta. Tutkimusasetelma. Tulosten edustavuus

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2005, osa I. Tutkimuksen tausta. Tutkimusasetelma. Tulosten edustavuus Palkkatutkimus 2005, osa I Yleiskuva Tutkimuksen tausta Tutkimusasetelma Tietotekniikan liitto (TTL) ja ITviikko suorittivat maalis-huhtikuussa 2005 perinteisen palkkatutkimuksen. Tutkimus on perinteisesti

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus2006

Aikuiskoulutustutkimus2006 2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia

Lisätiedot

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2008. Tutkimuksen tausta. Tutkimuksen tavoite. Tutkimusasetelma

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2008. Tutkimuksen tausta. Tutkimuksen tavoite. Tutkimusasetelma Palkkatutkimus 2008 Yleiskuva Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tavoite Tutkimusasetelma Tietotekniikan liitto (TTL) ja Tietoviikko suorittivat kesäkuussa 2008 perinteisen palkkatutkimuksen. Tutkimus on perinteisesti

Lisätiedot

Palvelualojen taskutilasto

Palvelualojen taskutilasto Palvelualojen taskutilasto 2009 Sisältö PAMin jäsenet... 3 Palkansaajien määriä... 4 Yritysten lukumääriä palvelutoimialoilla... 9 Ansiot...10 Työsuhdemuodot...11 Lisätietoja...14 PAMIN taskutilasto 2009

Lisätiedot

Opiskelijoiden työssäkäynti 2011

Opiskelijoiden työssäkäynti 2011 Koulutus 013 Opiskelijoiden työssäkäynti 011 Yli puolet opiskelijoista kävi opintojen ohella töissä Tilastokeskuksen tietojen mukaan opiskelijoiden työssäkäynti oli yleisempää vuonna 011 kuin vuotta aiemmin.

Lisätiedot

Pirkanmaan työllisyyskatsaus Tammikuu 2014

Pirkanmaan työllisyyskatsaus Tammikuu 2014 NÄKYMIÄ HELMIKUU 2014 PIRKANMAAN ELY-KESKUS Pirkanmaan työllisyyskatsaus Tammikuu 2014 Julkaisuvapaa tiistaina 25.2.2014 klo 9.00 Pirkanmaan tilanne ennallaan Työttömien työnhakijoiden määrä oli lähes

Lisätiedot

Valtion kuukausipalkat

Valtion kuukausipalkat Palkat ja työvoimakustannukset 2016 Valtion kuukausipalkat 2015, marraskuu Valtiolla työskentelevien kuukausipalkkaisten mediaaniansio 3 513 euroa vuonna 2015 Tilastokeskuksen mukaan valtiolla työskentelevien

Lisätiedot

Opiskelijoiden työssäkäynti 2010

Opiskelijoiden työssäkäynti 2010 Koulutus 2012 Opiskelijoiden työssäkäynti 2010 Opiskelijoiden työssäkäynti yleisempää vuonna 2010 kuin vuotta aiemmin Tilastokeskuksen tietojen mukaan opiskelijoiden työssäkäynti oli yleisempää vuonna

Lisätiedot

Tilastojen tulkintatehtäviä lukion 2. ja 3. vuosikursseille

Tilastojen tulkintatehtäviä lukion 2. ja 3. vuosikursseille Yhteystiedot: Tilastokeskus tilastokoulu@tilastokeskus.fi Tilastojen tulkintatehtäviä lukion 2. ja 3. vuosikursseille Oppilaan nimi: Vastaa suoraan tähän koepaperiin. Hyödynnä koepaperille jätettyjä vastausviivoja

Lisätiedot

TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS

TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS 1 15.4.2015 Naisten ja miesten tasa-arvo työelämässä Naisten ja miesten tosiasiallisissa oloissa tuntuvia eroja Työelämässä rakenteita, jotka ylläpitävät sukupuolten

Lisätiedot

Satakunnan työllisyyskatsaus 10/2015

Satakunnan työllisyyskatsaus 10/2015 NÄKYMIÄ LOKAKUU 2015 SATAKUNNAN ELY-KESKUS Satakunnan työllisyyskatsaus 10/2015 Julkaisuvapaa tiistaina 24.11.2015 klo 9.00 Avoimet työpaikat lisääntyivät vuoden takaisesta Satakunnassa Työnhakijat Satakunnan

Lisätiedot

Maaningan kunta HENKILÖSTÖRAPORTTI. Kaupunginhallitus 30.3.2015

Maaningan kunta HENKILÖSTÖRAPORTTI. Kaupunginhallitus 30.3.2015 Maaningan kunta HENKILÖSTÖRAPORTTI 214 Kaupunginhallitus 3.3.215 JOHDANTO 1 Henkilöstön hyvinvointi ja jaksaminen on viime vuosina noussut esille useissa yhteyksissä. Kunnassa on toteutettu henkilöstökysely

Lisätiedot

Tieteen ja teknologian henkilövoimavarat 2007

Tieteen ja teknologian henkilövoimavarat 2007 Tiede, teknologia ja tietoyhteiskunta 2008 Tieteen ja teknologian henkilövoimavarat 2007 Korkeasti koulutetusta väestöstä kolmannes Uudellamaalla Vuonna 2006 korkeasti koulutetusta väestöstä (16 74 vuotiaat)

Lisätiedot

Opiskelijoiden työssäkäynti 2012

Opiskelijoiden työssäkäynti 2012 Koulutus 2014 Opiskelijoiden työssäkäynti 2012 Työssäkäyvien opiskelijoiden määrä väheni Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan työssäkäyvien opiskelijoiden määrä väheni 3 prosenttiyksikköä vuonna

Lisätiedot

TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN

TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN TILASTOJA 22 2012 Helsingin kaupunki Tietokeskus HELSINGIN TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN 31.12.2011 Työttömyysaste % ja työttömien lukumäärä Helsingissä osa-alueittain 31.12.2011 Työttömien lukumäärä Helsingin

Lisätiedot

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 213 TIEDOTE 4/214 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan Kuopiossa 31.12.212 Tilastokeskuksen keväällä 214 julkaisemien

Lisätiedot

Miehet, työelämä ä ja tasa-arvo

Miehet, työelämä ä ja tasa-arvo Miehet, työelämä ä ja tasa-arvo Tasa-arvoaamiainen arvoaamiainen 19.3.2014 Erikoistutkija Tapio Bergholm (kiitokset Antti Saloniemi, Pekka Myrskylä, Noora Järnefelt, Lasse Tarkiainen, Tiina Pensola et

Lisätiedot

Metalliteollisuuden palkkakehitys

Metalliteollisuuden palkkakehitys Tutkimusyksikkö Metalliteollisuuden palkkakehitys Vuoden. neljännes Tässä palkkakatsauksessa esitettävät palkkatiedot perustuvat Elinkeinoelämän Keskusliiton (EK) jäsenyrityksistään keräämiin palkkatilastoihin

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstö 2008

Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstö 2008 TILASTORAPORTTI Statistikrapport Statistical report terveyspalvelujen henkilöstö 2008 Reijo Ailasmaa +358 20 610 7062 reijo.ailasmaa@thl.fi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos PL 30 (Mannerheimintie 166,

Lisätiedot

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Eduskunnan työelämä- ja tasaarvovaliokunnan kuuleminen 19.11.2015 klo 12.15 Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Vuorotteluvapaasijaisena

Lisätiedot

Keskiansiot kasvaneet valtiolla työnantajasektoreista eniten vuosina 2003-2012

Keskiansiot kasvaneet valtiolla työnantajasektoreista eniten vuosina 2003-2012 Palkat ja työvoimakustannukset 2013 Palkkarakenne 2012 Keskiansiot kasvaneet valtiolla työnantajasektoreista eniten vuosina 2003-2012 Tilastokeskuksen palkkarakennetilaston mukaan kokoaikaisten palkansaajien

Lisätiedot

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015 15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.215 1 VAI 2 VUOTTA? 2 KYSELY 8-VUOTIAILLE VASTAUKSIA 5 Teetimme 5 puhelinhaastattelua vuonna 1935 syntyneille suomalaisille eläkeläisille

Lisätiedot

Kansainvälinen naistenpäivä 8. maaliskuuta 2013. Naiset ja sukupuolten välinen epätasa-arvo kriisiaikoina

Kansainvälinen naistenpäivä 8. maaliskuuta 2013. Naiset ja sukupuolten välinen epätasa-arvo kriisiaikoina Viestinnän pääosasto YLEISEN MIELIPITEEN SEURANTAYKSIKKÖ Bryssel 26. helmikuuta 2013 Kansainvälinen naistenpäivä 8. maaliskuuta 2013 Naiset ja sukupuolten välinen epätasa-arvo kriisiaikoina Euroopan parlamentin

Lisätiedot

DI - KATSAUS 2009. Toukokuu 2009. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL

DI - KATSAUS 2009. Toukokuu 2009. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL DI - KATSAUS 2009 Toukokuu 2009 Sivu 2 (15) YHTEENVETO Rakennus- ja kiinteistöala työllisti vuonna 2008 Tilastokeskuksen mukaan noin 250 000 henkilöä. Heistä rakennusalan diplomi-insinööri -tasoisen koulutuksen

Lisätiedot

Naisten ja miesten käsityksiä henkilöstöjohtamisesta, työhyvinvoinnista ja työn muutoksista kasvu- ja muissa yrityksissä

Naisten ja miesten käsityksiä henkilöstöjohtamisesta, työhyvinvoinnista ja työn muutoksista kasvu- ja muissa yrityksissä Naisten ja miesten käsityksiä henkilöstöjohtamisesta, työhyvinvoinnista ja työn muutoksista kasvu- ja muissa yrityksissä Kasvuyritysten ketterä henkilöstöjohtaminen toimintamalleja pk-yrityksille (KetteräHR)

Lisätiedot

MUUTTUVAT TYÖELÄMÄN KOULUTUS- JA OSAAMISTARPEET. Olli Poropudas. Tulevaisuuden työelämän osaamistarpeet, Tampere 14.2.2006

MUUTTUVAT TYÖELÄMÄN KOULUTUS- JA OSAAMISTARPEET. Olli Poropudas. Tulevaisuuden työelämän osaamistarpeet, Tampere 14.2.2006 MUUTTUVAT TYÖELÄMÄN KOULUTUS- JA OSAAMISTARPEET Olli Poropudas Tulevaisuuden työelämän osaamistarpeet, Tampere 14.2.26 Työpaikka-avaukset ammattiryhmittäin 2-15 1 HOITOTYÖ 2 TEOLLINEN TYÖ 9 TAL.-HALL.

Lisätiedot

Onko segregaatio vähentynyt tilastojen mukaan? Miehet ja naiset työelämässä 2020 Vaasa 3.10.2012

Onko segregaatio vähentynyt tilastojen mukaan? Miehet ja naiset työelämässä 2020 Vaasa 3.10.2012 Onko segregaatio vähentynyt tilastojen mukaan? Miehet ja naiset työelämässä 2020 Vaasa 3.0.202 Hanna Sutela Tilastokeskus Horisontaalinen segregaatio: ammatillinen, toimialoittainen, (työnantajasektorin

Lisätiedot

tilastoja Työikäiset eläkkeensaajat Helsingissä Työikäiset eläkkeensaajat yleisimmin eläkkeellä työkyvyttömyyden vuoksi

tilastoja Työikäiset eläkkeensaajat Helsingissä Työikäiset eläkkeensaajat yleisimmin eläkkeellä työkyvyttömyyden vuoksi HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS tilastoja 2010 5 Työikäiset eläkkeensaajat Helsingissä Työikäisten pääasiallisena toimeentulon lähteenä ovat ansiotulot. Kuitenkin pieni, mutta kasvava joukko työikäisiä

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus 2013

Ammatillinen koulutus 2013 Koulutus 2014 Ammatillinen 2013 Ammatillisessa koulutuksessa 313 600 opiskelijaa vuonna 2013 Tilastokeskuksen tilastojen mukaan tutkintoon johtavassa ammatillisessa koulutuksessa opiskeli kalenterivuoden

Lisätiedot

Joka kolmas työskentelee hyvin nais- tai miesvaltaisessa ammattiryhmässä

Joka kolmas työskentelee hyvin nais- tai miesvaltaisessa ammattiryhmässä Väestö 2010 Työssäkäynti 2008 Ammatti ja sosioekonominen asema Joka kolmas työskentelee hyvin nais- tai miesvaltaisessa ammattiryhmässä Tilastokeskuksen työssäkäyntitilaston mukaan ammattiryhmät ovat voimakkaasti

Lisätiedot

Luovat alat. Helsingissä 16.12.2014 Sami Peltola, Matias Ollila

Luovat alat. Helsingissä 16.12.2014 Sami Peltola, Matias Ollila Luovat alat Helsingissä 16.12.2014 Sami Peltola, Matias Ollila Toimialaraportin teon taustoittamiseksi Varsinais-Suomen ELY-keskuksen LUOVAMO luovien alojen urapalvelut toiminut 3,5v luovien alojen kehittämiseksi

Lisätiedot

Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa

Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Mika Tuononen Suomalaisten koulutustaso on korkea vai onko näin sittenkään? Korkeakoulutuksen laajuudesta ja mahdollisesta ylimitoituksesta on keskusteltu

Lisätiedot

Yliopistokoulutus 2012

Yliopistokoulutus 2012 Koulutus 2013 Yliopistokoulutus 2012 Yliopistoopiskelijat Yliopistoissa 169 000 opiskelijaa vuonna 2012 Tilastokeskuksen mukaan yliopistojen tutkintoon johtavassa koulutuksessa oli vuonna 2012 169 000

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus 2014

Ammatillinen koulutus 2014 Koulutus 2015 Ammatillinen 2014 Ammatillisessa koulutuksessa 120 700 uutta opiskelijaa vuonna 2014 Tilastokeskuksen tilastojen mukaan tutkintoon johtavassa ammatillisessa koulutuksessa opiskeli kalenterivuoden

Lisätiedot

Selvitys tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustilanteesta

Selvitys tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustilanteesta Liite 1. Selvitys tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustilanteesta Kouvolan kaupunki Selvitys tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustilanteesta 1 1. Miehet ja naiset Kouvolan kaupungin henkilöstöstä naisia on 83,9 % ja

Lisätiedot

Nuori tasa-arvo Koulutuksesta ammattiin. Ritva Kaukonen 14.9.2011

Nuori tasa-arvo Koulutuksesta ammattiin. Ritva Kaukonen 14.9.2011 Nuori tasa-arvo Ritva Kaukonen Tarkastelun kohteena: Tutkinto vuonna 2004 peruskoulusta, lukiosta, toisen asteen ammatillisesta peruskoulutuksesta, ammattikorkeakoulusta tai yliopistosta (maisteri tai

Lisätiedot

Satakunnan työllisyyskatsaus 3/2015

Satakunnan työllisyyskatsaus 3/2015 NÄKYMIÄ MAALISKUU 2015 SATAKUNNAN ELY-KESKUS Satakunnan työllisyyskatsaus 3/2015 Julkaisuvapaa torstaina 23.4.2015 klo 9.00 Työttömien määrää alentunut maaliskuussa Satakunnassa Työnhakijat Satakunnan

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset. Itä Uudenmaan selvitysalue 8.8.2014 Heikki Miettinen

Toimintaympäristön muutokset. Itä Uudenmaan selvitysalue 8.8.2014 Heikki Miettinen Toimintaympäristön muutokset Itä Uudenmaan selvitysalue 8.8.2014 Heikki Miettinen Kunnan elinvoimaisuuden indikaattoreita Pidemmän aikavälin väestökehitys Työpaikat työnantajasektorin mukaan toimialan

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2012

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2012 2014:28 Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2012 Helsingissä mediaanitulo 26 300 euroa Helsinkiläisen vuositulot keskimäärin 32 800 euroa Pääomatuloja huomattavasti edellisvuotta vähemmän Veroja

Lisätiedot

TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS

TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS 1 5.5.2015 Naisten ja miesten tasa-arvo työelämässä Naisten ja miesten tosiasiallisissa oloissa tuntuvia eroja Työelämässä rakenteita, jotka ylläpitävät sukupuolten

Lisätiedot

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Kemikaaliturvallisuus -tutkimus vko 18 ja 19 / 2014 Taloustutkimus Oy / Anne Kosonen 9.5.

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Kemikaaliturvallisuus -tutkimus vko 18 ja 19 / 2014 Taloustutkimus Oy / Anne Kosonen 9.5. Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Kemikaaliturvallisuus -tutkimus vko ja 9 / 4 Taloustutkimus Oy / Anne Kosonen 9.5.4 JOHDANTO T7,T7 Tukes / Kemikaaliturvallisuus vko ja 9 Taloustutkimus Oy on

Lisätiedot

HYVINKÄÄN KAUPUNGIN TASA-ARVOSUUNNITELMA

HYVINKÄÄN KAUPUNGIN TASA-ARVOSUUNNITELMA HYVINKÄÄN KAUPUNGIN TASA-ARVOSUUNNITELMA 2008 2 1. TASA-ARVON EDISTÄMISVELVOITE Tasa-arvolaki tuli voimaan 1.1.1987 (Laki naisten ja miesten välisestä tasaarvosta 8.8.1986/609). Lain tavoitteena on estää

Lisätiedot

Palkansaajien mediaaniansio 2 928 euroa kuukaudessa vuonna 2013

Palkansaajien mediaaniansio 2 928 euroa kuukaudessa vuonna 2013 Palkat ja työvoimakustannukset 2014 Palkkarakenne 2013 Palkansaajien mediaaniansio 2 928 euroa kuukaudessa vuonna 2013 Tilastokeskuksen palkkarakennetilaston mukaan kokoaikaisten palkansaajien kokonaisansioiden

Lisätiedot

Korkeasti koulutettujen työllisyys

Korkeasti koulutettujen työllisyys Korkeasti koulutettujen työllisyys Heikki Taulu ekonomisti Akava Tulevaisuuden tekijät -seminaari Käsitteet selviksi Työikäinen väestö = kaikki Suomessa asuvat 1 74 -vuotiaat Työvoima = työikäiseen väestöön

Lisätiedot

Muuttajien taloudellinen tausta tietoja Vantaalle ja Vantaalta muuttaneista vuosilta 1996-98

Muuttajien taloudellinen tausta tietoja Vantaalle ja Vantaalta muuttaneista vuosilta 1996-98 Tilastokatsaus 21:4 Vantaan kaupunki Tilasto ja tutkimus 29.3.21 Katsauksen laatija: Hannu Kyttälä, puh. 8392 2716 sähköposti: hannu.kyttala@vantaa.fi B6 : 21 ISSN 786-7832, ISSN 786-7476 Muuttajien taloudellinen

Lisätiedot

VAKUUTUSALAN TASA- ARVORAPORTTI 2011

VAKUUTUSALAN TASA- ARVORAPORTTI 2011 VAKUUTUSALAN TASA- ARVORAPORTTI 2011 Vuoden 2010 tilastojen valossa VAKUUTUSVÄEN LIITTO VvL ry n 17.2.2012 n Vakuutusalan tasa-arvoraportti 2011 n 2 Vakuutusalan työvoima Alalla työskenteli vuonna 2010

Lisätiedot

LIITE 2 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2013

LIITE 2 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2013 LIITE 2 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2013 1 SISÄLLYSLUETTELO 1.1 Johdanto... 3 1.2 Henkilöstön määrä... 3 1.2.1 Koko- ja osa-aikaisen henkilöstön määrä... 3 1.2.2 Vakinaisen ja määräaikaisen henkilöstön määrä...

Lisätiedot

Yhteenveto kunta-alan palkkatasoselvityksen tuloksista

Yhteenveto kunta-alan palkkatasoselvityksen tuloksista Kunta-alan ja muiden työmarkkinasektoreiden väliset palkkaerot kaventuneet vuosina - Kunnallinen työmarkkinalaitos Kunta-alan pääsopijajärjestöt Helsinki 2010 Kunta-alan ja muiden työmarkkinasektoreiden

Lisätiedot

Anna tutki: Naisen asema työelämässä

Anna tutki: Naisen asema työelämässä Anna tutki: Naisen asema työelämässä 2 Tutkimuksen tausta ja toteutus Tavoitteena selvittää naisten asemaa työelämässä Tutkimuksen teettäjä Yhtyneet Kuvalehdet Oy / Anna-lehti, toteutus Iro Research Oy

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13 '14

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13 '14 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: SYYSKUU 214 puh. 29 54 85 Julkistettavissa 21.1.214 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 4 ' 35 3 25 (1) 2 15 1 5 (2) 28 '9 '1 '11 '12 '13

Lisätiedot

Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013

Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013 Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013 Hyvinkään elinkeinorakenne Tähän diasarjaan on koottu muutamia keskeisiä Hyvinkään kaupungin elinkeinorakennetta koskevia

Lisätiedot

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005 Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 25 Erika Sassi ja Piia Simpanen Tinataan-verkostohanke 26 Suomessa naisten osuus tekniikan alalla on ollut kasvussa

Lisätiedot

Verkkoilmoituksen käyttöohje

Verkkoilmoituksen käyttöohje Potilaiden terveyden suojelu Tämä verkkoilmoituksen käyttöohje sisältää tietoa verkkoilmoituksen tietoalkioista, ulkoasusta, tulkinnasta ja toiminnoista. 1. Tietoalkiot... 2 2. Tietoalkioita täydentävät

Lisätiedot

Työmarkkinoilta kadonneet

Työmarkkinoilta kadonneet Julkinen BoF Online 6 2014 Työmarkkinoilta kadonneet Seppo Orjasniemi Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. Suomen Pankki Rahapolitiikka-

Lisätiedot

Segregaation eri ilmenemismuodot ja sukupuolten palkkaerot

Segregaation eri ilmenemismuodot ja sukupuolten palkkaerot Segregaation eri ilmenemismuodot ja sukupuolten palkkaerot Segregaatio ja sukupuolten väliset palkkaerot tutkimushankkeen päätösseminaari Valkoinen Sali, 25.04.2008 Reija Lilja (yhteistyössä Rita Asplundin,

Lisätiedot

r = 0.221 n = 121 Tilastollista testausta varten määritetään aluksi hypoteesit.

r = 0.221 n = 121 Tilastollista testausta varten määritetään aluksi hypoteesit. A. r = 0. n = Tilastollista testausta varten määritetään aluksi hypoteesit. H 0 : Korrelaatiokerroin on nolla. H : Korrelaatiokerroin on nollasta poikkeava. Tarkastetaan oletukset: - Kirjoittavat väittävät

Lisätiedot

Eloisa ikä -ohjelman kyselytutkimus

Eloisa ikä -ohjelman kyselytutkimus Eloisa ikä -ohjelman kyselytutkimus..0 Juho Rahkonen/Marko Mäkinen 1 Tutkimuksen toteutus Täm tutkimuksen on tehnyt Vanhustyön keskusliiton toimeksiannosta Taloustutkimus Oy. Aineisto on kerätty Taloustutkimuksen

Lisätiedot

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2012

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2012 Koulutus 2014 Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2012 Vastavalmistuneiden työllistyminen vaikeutui hieman Tilastokeskuksen mukaan vastavalmistuneet työllistyivät vuonna 2012 hieman huonommin kuin edellisvuonna.

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2013

Ammattikorkeakoulukoulutus 2013 Koulutus 2014 Ammattikorkeakoulukoulutus 2013 Ammattikorkeakoulututkinnot Ammattikorkeakoulututkintojen määrä kasvoi edelleen Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan vuonna 2013 ammattikorkeakouluissa

Lisätiedot

1.Työpaikan työntekijöistä laaditussa taulukossa oli mm. seuraavat rivit ja sarakkeet

1.Työpaikan työntekijöistä laaditussa taulukossa oli mm. seuraavat rivit ja sarakkeet VAASAN YLIOPISTO/KESÄYLIOPISTO TILASTOTIETEEN PERUSTEET Harjoituksia A KURSSIKYSELYAINEISTO: 1.Työpaikan työntekijöistä laaditussa taulukossa oli mm. seuraavat rivit ja sarakkeet Nimi Ikä v. Asema Palkka

Lisätiedot

koulutuksesta työmarkkinoille

koulutuksesta työmarkkinoille seppo Montén koulutuksesta työmarkkinoille Osa 2. Kulttuuriala 5 tutkimuskatsauksia 2015 tiedustelut förfrågningar inquiries Seppo Montén, p. tel. 09 310 36364 etunimi.sukunimi@hel.fi julkaisija utgivare

Lisätiedot

Yrittäjät. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI

Yrittäjät. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI Yrittäjät Konsultit 2HPO 1 Yrittäjien lukumäärä pl. maatalous 1990-270 250 230 210 190 170 150 130 110 90 tuhatta yrittäjää 261 000 169 000 92 000 70 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010

Lisätiedot

Palvelualojen taskutilasto 2012

Palvelualojen taskutilasto 2012 Jäsenyys ja liittyminen 030 100 600 Jäsenten työsuhdeasiat 030 100 620 Työttömyysturvaneuvonta 020 690 211 Vaihde 020 774 002 (ma pe klo 9 16) www.pam.fi pam@pam.fi etunimi.sukunimi@pam.fi Keskustoimisto

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13 '14

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13 '14 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: KESÄKUU 214 puh. 29 4 8 Julkistettavissa 22.7.214 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 4 ' 3 3 2 (1) 2 1 1 (2) Kuvio 1. Työttömät työnhakijat

Lisätiedot

Naisten suuri osuus hallituksissa ei nosta naisten määrää johtoryhmissä

Naisten suuri osuus hallituksissa ei nosta naisten määrää johtoryhmissä Eron suuruusluokka prosenttiyksikköinä Keskuskauppakamarin selvitys 6.3.2014 Naisten suuri osuus hallituksissa ei nosta naisten määrää johtoryhmissä Keskuskauppakamari julkaisi viime marraskuussa selvityksensä

Lisätiedot

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2008

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2008 Koulutus 2010 Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2008 Vastavalmistuneet työllistyivät lähes yhtä hyvin vuonna 2008 kuin vuotta aiemmin Vastavalmistuneet työllistyivät lähes yhtä hyvin vuonna 2008 kuin vuotta

Lisätiedot

Työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaantotilanne eri ammateissa TE -toimistojen arvio touko - kesäkuussa 2015

Työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaantotilanne eri ammateissa TE -toimistojen arvio touko - kesäkuussa 2015 KATSAUS 12.6.2015 Työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaantotilanne eri ammateissa TE -toimistojen arvio touko - kesäkuussa 2015 Työ- ja elinkeinotoimistoissa on touko - kesäkuun vaihteessa tehty arvio

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan työllisyyskatsaus 12/2015

Pohjois-Pohjanmaan työllisyyskatsaus 12/2015 NÄKYMIÄ JOULUKUU 2015 POHJOIS-POHJANMAAN ELY-KESKUS Pohjois-Pohjanmaan työllisyyskatsaus 12/2015 Julkaisuvapaa keskiviikkona 27.01.2016 klo 9.00 Työllisyyden trendit Pohjois-Pohjanmaalla Uusia avoimia

Lisätiedot

Ammatillinen eriytyminen sukupuolen mukaan jatkui vuonna 2013

Ammatillinen eriytyminen sukupuolen mukaan jatkui vuonna 2013 Väestö 2015 Työssäkäynti 2013 Ammatti ja sosioekonominen asema Ammatillinen eriytyminen sukupuolen mukaan jatkui vuonna 2013 Tilastokeskuksen työssäkäyntitilaston mukaan vuoden 2013 työllisistä 10,2 prosenttia

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 6:2015

TILASTOKATSAUS 6:2015 TILASTOKATSAUS 6:2015 6.10.2015 ULKOMAALAISTAUSTAISEN VÄESTÖN PÄÄASIALLINEN TOIMINTA VANTAALLA VUONNA 2012 Ulkomaalaistaustaiseen väestöön kuuluvaksi lasketaan Suomessa asuvat henkilöt, jotka ovat joko

Lisätiedot

YLEISKUVA - Kysymykset

YLEISKUVA - Kysymykset INSIGHT Käyttöopas YLEISKUVA - Kysymykset 1. Insight - analysointityökalun käytön mahdollistamiseksi täytyy kyselyn raportti avata Beta - raportointityökalulla 1. Klikkaa Insight välilehteä raportilla

Lisätiedot

Silmälasien käyttötutkimus 2011. Optisen alan tiedotuskeskus Syksy 2011

Silmälasien käyttötutkimus 2011. Optisen alan tiedotuskeskus Syksy 2011 Silmälasien käyttötutkimus 0 Optisen alan tiedotuskeskus Syksy 0 Miten tutkimus tehtiin Tämä tutkimus on tehty Optisen alan tiedostuskeskuksen toimeksiannosta Taloustutkimus Oy:ssä osana Omnibus-monitilaajatutkimusta.

Lisätiedot

Millaisia maksuvaikeudet ovat eri-ikäisillä suomalaisilla?

Millaisia maksuvaikeudet ovat eri-ikäisillä suomalaisilla? PERINTÄASIAKKAAT IKÄRYHMITTÄIN Millaisia maksuvaikeudet ovat eri-ikäisillä suomalaisilla? 1. TILASTOSELVITYS Tilastotarkastelun tarkoituksena on selvittää, miten perintään päätyneet laskut jakautuvat eri-ikäisille

Lisätiedot

MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA?

MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA? MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA? Raportti syksyn 2012 kyselystä Nyyti ry Opiskelijoiden tukikeskus 2 SISÄLLYS 1. JOHDANTO... 3 2. TULOKSET... 4 2.1 Vastaajien taustatiedot... 4 2.2 Asuinpaikan muutos ja uusi

Lisätiedot

1. Työpaikan työntekijöistä laaditussa taulukossa oli mm. seuraavat rivit ja sarakkeet

1. Työpaikan työntekijöistä laaditussa taulukossa oli mm. seuraavat rivit ja sarakkeet VAASAN YLIOPISTO/AVOIN YLIOPISTO TILASTOTIETEEN PERUSTEET Harjoituksia 1 KURSSIKYSELYAINEISTO: 1. Työpaikan työntekijöistä laaditussa taulukossa oli mm. seuraavat rivit ja sarakkeet Nimi Ikä v. Asema Palkka

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: JOULUKUU 2008 puh. 010 604 8051 ja 010 604 8050 Julkistettavissa 20.1.2009 klo 9.00

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: JOULUKUU 2008 puh. 010 604 8051 ja 010 604 8050 Julkistettavissa 20.1.2009 klo 9.00 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: JOULUKUU 2008 puh. 010 604 8051 ja 010 604 8050 Julkistettavissa 20.1.2009 klo 9.00 www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 400 '000 350 300 250 (1)

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2015

Työhyvinvointikysely 2015 Työhyvinvointikysely 2015 Vakuutusväen Liitto VvL ry kyseli työoloista edellisen kerran vuonna 2012. Silloin kaikkien vakuutusalan työntekijöiden oli mahdollista vastata. Vastaajia oli yli 3.300, joista

Lisätiedot

AMMATTILAISIA LIIKKEELLÄ

AMMATTILAISIA LIIKKEELLÄ SEPPO MONTÉN, SANNA RANTO, MINNA SALORINNE, JUHA SUOKAS AMMATTILAISIA LIIKKEELLÄ Helsingin työpaikat ammattitilastoissa 33 TILASTOJA 2011 TIEDUSTELUT FÖRFÄGNINGAR INQUIRIES Seppo Montén p. tel. 09 310

Lisätiedot

A L K U S A N A T. Espoossa 13.12.2002. Teuvo Savikko Tieto- ja tutkimuspalvelujen päällikkö

A L K U S A N A T. Espoossa 13.12.2002. Teuvo Savikko Tieto- ja tutkimuspalvelujen päällikkö A L K U S A N A T Perhe- ja asuntokuntatyyppi vaihtelee pääkaupunkiseudun kunnissa. Espoossa ja Vantaalla perheet ja asuntokunnat ovat tyypiltään melko samanlaisia, mutta Helsingissä esimerkiksi lapsettomien

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2014

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2014 01:13 Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 0 Helsingissä mediaanitulo 00 euroa Helsinkiläisen vuositulot keskimäärin 34 00 euroa Tulokehitys heikkoa Keskimääräisissä pääomatuloissa laskua Veroja ja

Lisätiedot

Joukkoviestintämarkkinoiden arvon lasku jatkui

Joukkoviestintämarkkinoiden arvon lasku jatkui Kulttuuri ja viestintä 201 Joukkoviestintä Joukkoviestintämarkkinat Joukkoviestintämarkkinoiden arvon lasku jatkui Joukkoviestintämarkkinoiden arvo vuonna oli yhteensä noin,1 miljardia euroa. Se oli lähes

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan työllisyyskatsaus 11/2015

Pohjois-Karjalan työllisyyskatsaus 11/2015 NÄKYMIÄ JOULUKUU 2015 POHJOIS-KARJALAN ELY-KESKUS Pohjois-Karjalan työllisyyskatsaus 11/2015 Julkaisuvapaa tiistaina 22.12.2015 klo 9.00 Työttömiä pohjoiskarjalaisia 600 enemmän kuin vuosi sitten Pohjois-Karjalassa

Lisätiedot

Ammattiryhmittäiset erot suuret 55 vuotta täyttäneiden palkansaajien osuuksissa

Ammattiryhmittäiset erot suuret 55 vuotta täyttäneiden palkansaajien osuuksissa Väestö 2009 Työssäkäynti 2007 Ammatti ja sosioekonominen asema Ammattiryhmittäiset erot suuret 55 vuotta täyttäneiden palkansaajien osuuksissa Vuoden 2007 lopussa palkansaajista 55 vuotta täyttäneitä oli

Lisätiedot

Erityisasiantuntijoiden ja asiantuntijoiden osuus suurin Uudellamaalla

Erityisasiantuntijoiden ja asiantuntijoiden osuus suurin Uudellamaalla Väestö 2012 Työssäkäynti 2010 Ammatti ja sosioekonominen asema Erityisasiantuntijoiden ja asiantuntijoiden osuus suurin Uudellamaalla Tilastokeskuksen työssäkäyntitilaston mukaan Uudellamaalla oli maakunnista

Lisätiedot

Satakunnan työllisyyskatsaus 8/2015

Satakunnan työllisyyskatsaus 8/2015 NÄKYMIÄ ELOKUU 2015 SATAKUNNAN ELY-KESKUS Satakunnan työllisyyskatsaus 8/2015 Julkaisuvapaa tiistaina 22.9.2015 klo 9.00 Työttömien määrä vähentyi elokuussa Satakunnassa Työnhakijat Satakunnan elinkeino-,

Lisätiedot

Pron tutkimus: Sukupuolten välinen palkkaero näkyy myös esimiesten palkoissa

Pron tutkimus: Sukupuolten välinen palkkaero näkyy myös esimiesten palkoissa TIEDOTE 1 (5) Pron tutkimus: Sukupuolten välinen palkkaero näkyy myös esimiesten palkoissa Työpaikoilla naiset valikoituvat harvemmin esimiestehtäviin ja sellaisiin työnkuviin, jotka mahdollistavat etenemisen

Lisätiedot

Naisjohtajien osuus kasvanut eniten julkisella sektorilla

Naisjohtajien osuus kasvanut eniten julkisella sektorilla Väestö 2011 Työssäkäynti 2009 Ammatti ja sosioekonominen asema Naisjohtajien osuus kasvanut eniten julkisella sektorilla Tilastokeskuksen työssäkäyntitilaston mukaan naisten osuus johtotehtävissä kasvaa,

Lisätiedot

Tietoa akavalaisista Kainuussa

Tietoa akavalaisista Kainuussa Tietoa akavalaisista Kainuussa 7.5.05 Risto Kauppinen Tulevaisuusfoorumi Sotkamo Työttömät*, Kainuu 0 05, lkm. 0 05, Kainuu 0/ 05/ Perusaste 79-0 -5, Keskiaste 0 9 5,0 Alin korkea-aste 0 5 - -, Korkeasti

Lisätiedot

Kuopion työseminaari III Torstain johdantokalvot. Projektisuunnittelija Erno Hyvönen erno.hyvonen@minedu.fi

Kuopion työseminaari III Torstain johdantokalvot. Projektisuunnittelija Erno Hyvönen erno.hyvonen@minedu.fi Kuopio työsemiaari III Torstai johdatokalvot Projektisuuittelija Ero Hyvöe ero.hyvoe@miedu.fi NAO-kohderyhmä tilastoje valossa Molemmat sukupuolet, 2011 Ilma NAO4:sta NAO1 54683 45,1 % NAO1 54683 62,4

Lisätiedot