ROVANIEMEN KAUPUNKI HYVINVOINTIPALVELUT. Hyvinvointikatsaus 2011

Transkriptio

1 2011 ROVANIEMEN KAUPUNKI HYVINVOINTIPALVELUT Hyvinvointikatsaus 2011

2 Sisältö 1. Tausta, tarkoitus ja tavoitteet Arvio vuoden 2010 hyvinvointikatsauksessa esitettyjen toimenpide ehdotusten toteutumisesta Strategiat, ohjelmat ja tavoitteet Väestön hyvinvoinnin ja palvelujen kuvaus...5 Väestönmuutokset...5 Työttömyys...6 Rikokset...6 Väestö ja perherakenne / yleiset...7 Väestöperusteiset tiedot Lapset ja lapsiperheet Nuoret Työikäiset Ikäihmiset Yhteenveto kaupungin asukkaiden hyvinvoinnista ja palvelujärjestelmästä Johtopäätökset yhteenvedosta Väestön hyvinvoinnin ja palvelujärjestelmän kehittämiskohteet:... 26

3 1. Tausta, tarkoitus ja tavoitteet Tausta Hyvinvointikatsaus laaditaan vuosittain, ja kerran valtuustokaudessa kootaan laajempi hyvinvointikertomus. Rovaniemi osallistuu vuonna 2012 ensimmäistä kertaa sähköisen hyvinvointikatsauksen toteuttamiseen. Sähköinen hyvinvointikatsaus on hankeyhteistyönä syntynyt sähköinen järjestelmä, jonka avulla saadaan nopeasti koottuna yhteen eri hyvinvointi indikaattoreita ja niiden päivitykset. Esitystapana sähköisessä hyvinvointikatsauksessa ovat niin sanonut liikennevalot, joissa värein ja nuolin osoitetaan indikaattoreiden kehitys. Tätä tekniikkaa on käytetty hyväksi jo laadittaessa tätä vuoden 2011 hyvinvointikatsausta. Hyvinvoinnin käsite: "Hyvinvointi on ihmisen fyysistä, psyykkistä, sosiaalista, emotionaalista ja hengellistä hyvää oloa. Hyvinvointi syntyy ihmisen itsensä, hänen läheistensä, lähiympäristönsä ja palvelujärjestelmän toiminnan sekä yhteiskuntapolitiikan tuloksena. Hyvinvoinnin tekijöitä ovat terveyden ja toimintakyvyn lisäksi elinolosuhteet ja elinympäristö, asuminen, toimeentulo, mielekäs tekeminen, ihmissuhteet, yhteisöllisyys, osallisuus ja turvallisuus. Hyvinvointi merkitsee erilaisia asioita ihmisille elämänkaaren eri vaiheissa." Tarkoitus Tässä hyvinvointikatsauksessa on selvitetty hyvinvoinnin tilaa elämänkulkumallin mukaisesti jaotelluilla indikaattoreilla. Näin on saatu käsitys hyvinvoinnin kehittämistarpeista eri ikäryhmien osalta. Vertailukuntina katsauksessa on käytetty Joensuuta ja Lappeenrantaa. Lisäksi osassa indikaattoreita ovat mukana Lapin ja koko maan tilastotiedot. Tavoitteet Hyvinvointikatsaus on laadittu eri hallinnonalojen yhteistyönä kehittämään nykyistä hyvinvointia ja vastaamaan osaltaan kaupunkistrategian kehittämistavoitteisiin. Hyvinvointikatsauksen tavoitteena on jakaa hyvinvointitietoa asukkaille, päätöksentekijöille sekä kaupungin henkilöstölle. 1

4 2. Arvio vuoden 2010 hyvinvointikatsauksessa esitettyjen toimenpide ehdotusten toteutumisesta 1) IVA (ihmisiin vaikutusten arviointi) koulutus ja menetelmän kytkeminen päätöksentekoon Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi on laajentunut EVA arvioiniksi. EVA koulutusta on ollut viranhaltijoille ja luottamushenkilöille ja EVA mallia on sovellettu päätöksenteossa yksittäisissä tapauksissa. 2) Palveluiden järjestämissuunnitelma jossa huomioidaan palveluiden kehittämistarpeet Järjestämissuunnitelmien päivitysten yhteydessä on ollut vahvasti mukana palvelujen kehittämisnäkökulma ja toimintaympäristön muutosten aiheuttamat vaateet. 3) Elämänkulkumallin mukaisen organisaation ja toimintaprosessien rakentaminen ja johtamisen vahvistaminen Elämänkulkumallien mukaisten uusien toimintaprosessien systemaattinen rakentaminen jäänyt vähäiseksi, vaikka mm. eri ohjelmiin ja sopimuksiin on kirjattu nämä tavoitteet. 4) Uuden terveydenhuoltolain mukaisten toimenpiteiden sisällyttäminen kaupunkistrategiaan On sisällytetty. Esimerkiksi koulutukset potilasturvallisuuden kehittämisestä ja terveyden edistämisen resursointi. Lisäksi kaupunkistrategiassa ovat mukana terveyden edistämisen ja varhaisen puuttumisen näkökulmat. 5) Neuvola, koulu ja opiskelijaterveydenhuollon asetuksen toimenpiteiden arviointi ja edelleen kehittäminen. Arviointi on toteutettu. Vaatimukset eivät ole kaikilta osin toteutuneet. Muun muassa opiskelijaterveydenhuollon lääkäripalvelut ja suun terveydenhuollon tarkastukset ovat toteutuneet osittain. 6) Osallisuuden edistäminen ja järjestöyhteistyön kehittäminen Kehittämishankkeissa on käytetty mm. kehittäjäasiakkaita. Ikäihmisten neuvosto ja vammaisneuvosto on toiminut aktiivisesti. Kansalaisten kuuleminen on toteutunut erityisesti ohjelmatyöskentelyssä ja eri hankkeissa. 2

5 3. Strategiat, ohjelmat ja tavoitteet Kunnan hyvinvointipolitiikan ja johtamisen tavoitteet ja painopistealueet tällä hetkellä: 1) Hyvinvointi ja terveyserojen kaventaminen 2) Sosiaalisen pääoman ja osallisuuden vahvistaminen, eri tehtäväalueiden ja kulttuurin yhteistyön kehittämishanke tukemaan osallisuuden vahvistumista 3) Lasten ja nuorten palveluiden tehostaminen, oppilashuollon resursointi ja neuvola asetuksen toimenpiteet 4) Työhyvinvoinnin edistäminen 5) Palveluohjauksen ja neuvonnan kehittäminen sekä ennaltaehkäisevien palvelujen osuuden kasvattaminen palvelurakenteessa 6) Ikäihmisten mielekkään toiminnan edellytysten luominen, yksinäisyyden ja syrjäytymisen ehkäisy tavoitteena kaikessa kaupungin suunnittelussa ja toiminnassa 7) Opiskelujen keskeytymisen ehkäiseminen, etsivä nuorisotyö 8) Nuorten Kunnossa kaiken ikää ohjelman kehittäminen 9) Erityisosaajien esim. psykologipalveluiden turvaaminen 10) Työllisyysohjelman toimenpitein vaikuttaminen pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseen 11) Kansantautien tehokas ehkäisy, seulonta ja hoito 12) Toimenpideohjelman laatiminen väkivalta ja huumausainerikosten ennalta ehkäisemiseksi 3

6 Keskeiset hyvinvointiin liittyvät strategiat, ohjelmat ja asiakirjat: asuntopoliittinen ohjelma elämäniloa kulttuurista ikäpoliittinen strategia lapsi ja nuorisopoliittinen ohjelma (valmis III/2012) liikuntapolitiikan perusteet mielenterveys ja päihdeohjelma (valmis III/2012) neuvola, koulu ja opiskelijaterveydenhuollon sekä ehkäisevän suunterveydenhuollon toimintaohjelma perusopetuksen järjestämisperiaatteet turvallisuussuunnitelma työllisyysohjelma vammaispoliittinen ohjelma (valmis III/2012) ilmasto ohjelma kokoava tutkimus Rovaniemen kaupungin lastensuojelun palvelurakenteesta (valmisteilla) 4

7 4. Väestön hyvinvoinnin ja palvelujen kuvaus Merkkien selitykset arvo noussut arvo laskenut ei muutosta tai muutos alle 5% muutos vähintään 5% muutos vähintään 10% muutos vähintään 15% muutos myönteiseen suuntaan muutos kielteiseen suuntaan tilanne vähintään 10% parempi kuin vertailukohteessa ei eroa vertailukohteeseen tai ero alle 10% tilanne vähintään 10% huonompi kuin vertailukohteessa? = tieto puuttuu Vertailukohteiden kohdalla näkyvä väri kertoo vertailukohteiden suhteen Rovaniemeen. Eli esimerkiksi vihreä väri Joensuun kohdalla kertoo, että Joensuun arvo on parempi ja punainen väri kyseisessä kohdassa ilmaisee Joensuun heikomman arvon suhteessa Rovaniemeen. Indikaattorit ovat aakkosjärjestyksessä. Väestönmuutokset Ero Syntyneet Kuolleet Syntyneiden enemmyys Kuntien välinen nettomuutto Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku (Lähde: Tilastokeskus) Rovaniemen väestönkasvu vuonna 2011 oli 547 henkilöä. Syntyneitä oli 305 enemmän kuin kuolleita. Lukemat ovat tilastokeskuksen lukuja, joista vuoden 2011 tiedot väkilukua ja väestönlisäystä lukuun ottamatta ovat ennakkotietoja. Rovaniemen oman tilaston mukaan syntyneitä oli vuonna 2011 yhteensä

8 Työttömyys Työttömyysaste Työttömät työnhakijat Työttömät työnhakijat % Yhteensä Miehet Naiset Alle 20 v. Alle 25 v. Yli 50 v. Pitkäaik. Vuosi 2010 keskimäärin 13, Vuosi 2011 keskimäärin 12, Lähde: Työ ja elinkeinoministeriö Työttömyys on hieman laskenut. Työllisyydestä raportoidaan tarkemmin myöhemmin tässä asiakirjassa. Rikokset Muutos vuoteen K A I K K I R I K O K S E T A OMAISUUSRIKOKSET B HENKEEN JA TERVEYTEEN KOHDISTUNEET RIKOKSET C SEKSUAALIRIKOKSET D RIKOKSET OIKEUDENKÄYTTÖÄ, VIRANOMAISIA JA YLEISTÄ JÄRJESTYSTÄ VASTAAN E ERÄÄT LIIKENNERIKOKSET F MUUT RIKOKSET Huumausainerikos 50:1 4 yhteensä Alkoholirikkomukset ja rikokset yhteensä LIIKENNETURVALLISUUDEN VAARANTAMINEN, LIIKENNEPAKO TIELIIKENTEESSÄ, LIIKENNERIKKOMUS (Lähde: Tilastokeskus) Alkoholirikosten ja rikkomusten sekä huumausainerikosten määrissä on tapahtunut laskua. Liikenteeseen liittyvät vaaranaiheuttamiset, liikennepaot ja rikkomukset sen sijaan ovat kasvaneet. Rikosten kokonaismäärä on pysynyt vuoden 2011 tasossa. 6

9 Väestö ja perherakenne / yleiset Indikaattori Rovaniemi Muutos Joensuu Lappeenranta Lappi Koko maa Väestö ,37528e+06 Erikoissairaanhoidon nettokustannukset, euroa / asukas Huoltosuhde, demografinen ,9 50,7 52,5 51,6 Koulutustasomittain Kunnan yleinen pienituloisuusaste ,8 22,1 16,6 14,8 Lapsiperheet, % perheistä ,6 37,6 38,2 37,7 40 Muu kuin suomi tai ruotsi äidinkielenä / 1000 asukasta ,9 28,6 46,5 25,4 42,1 Pitkäaikaistyöttömät, % työttömistä ,7 20,1 19,6 15,3 20,4 Sairastavuusindeksi, ikävakioitu ,6 107,2 98,5 Sosiaalitoimen nettokustannukset, euroa / asukas

10 Terveystoimen nettokustannukset, euroa/asukas Toimeentulotuki, euroa / asukas Työttömät, % työvoimasta ,3 14,5 12,3 13,8 10,2 Vastaanotetut pakolaiset / asukasta ,7 70,9 22,2 118,3 59,7 Yhden hengen asuntokunnat, % asuntokunnista ,4 43,7 40,3 40,7 Yksinhuoltajaperheet, % lapsiperheistä ,3 23,2 22,9 20,9 20,2 8

11 Huomioit indikaattoreista Nettokustannukset ovat nousseet Rovaniemellä niin erikoissairaanhoidossa, sosiaalitoimessa kuin terveystoimessakin. Erikoissairaanhoidon ja terveystoimen nettokustannukset ovat Rovaniemellä vertailun alhaisimmat asukasta kohti laskettuna; sosiaalitoimen puolestaan korkeimmat. Työttömyys on laskenut. Työttömyysprosentti oli vuoden 2011 tammikuussa 13,0 ja joulukuussa 12,3. Koko vuoden keskiarvo oli 12,3 prosenttia Vastaanotettujen pakolaisten määrä on ollut Rovaniemellä vuodesta 2007 alkaen reilusti vertailukohteita suurempi. Kymmenen vuoden tarkastelujaksolla pitkäaikaistyöttömien prosenttiosuus työttömistä on ollut laskussa. Vuonna 2010 kyseinen prosenttiosuus on kuitenkin kääntynyt nousuun kaikissa vertailukohteissa. Lisäksi Rovaniemi on noussut samalle tasolle useimpien vertailukohteiden kanssa. 9

12 Yhtäjaksoisesti yli vuoden työttömänä olleiden määrä Rovaniemellä on jatkanut kasvuaan. Vuonna 2011 pitkäaikaistyöttömänä oli keskimäärin 840 henkilöä kuukaudessa, mikä on keskimäärin 24,0 % työttömien kokonaismäärästä. Vastaavat luvut vuonna 2009 olivat 647 / 16.6 % ja vuonna 2010 hieman korkeammat 787 / 21,0 %. Sairastavuusindeksi on Rovaniemellä edelleen lievästi kasvava, toisin kuin Joensuussa, jossa indeksi on laskenut useita vuosia. Lappeenrannassa indeksi on pysynyt melko tasaisena ja on hieman alle maan keskiarvon. 10

13 Toimeentulotuen bruttomenot vuonna 2010 olivat euroa. Valtionosuus perustoimeentulotuen kustannuksiin oli euroa. Täydentävän toimeentulotuen menot olivat euroa ja ehkäisevän toimeentulotuen menot euroa. Toimeentulotuen nettomenot yhteensä vuonna 2010 olivat näin ollen euroa. Toimeentulotuenbruttomenot vuonna 2011 olivat , josta määrästä valtio korvasi Yksinhuoltajaperheiden osuus kaikista lapsiperheistä on Rovaniemellä pienempi kuin vertailukaupungeissa, mutta suurempi kuin Lapissa tai koko maassa. Yksinhuoltajaperheiden osuus on pienentynyt siitä, mitä se ollut vuosina 2000 tai

14 Väestöperusteiset tiedot Lapset ja lapsiperheet Indikaattori Rovaniemi Muutos Joensuu Lappeenranta Lappi Koko maa Ahtaasti asuvat lapsiasuntokunnat, % kaikista lapsiasuntokunnista ,6 29,2 26,1 31,5 29,5 Ei yhtään läheistä ystävää, % 8. ja 9. luokan oppilaista ,8 12,6 9,2 10,7 Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0 17 vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 2010 Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0 17 vuotiaat lapset, joiden sijoituspaikkana perhe, % kaikista kodin ulkopuolelle sijoitetuista lapsista ja nuorista ,4 2,1 1,7 1,3 1,3 24,6 27,2 19,9 29,3 29,5 Koulukiusatuksi joutuneet, % 8. ja 9. luokkalaisista ,3 9 6,7 7,7 Kunnan kustantamassa kokopäivähoidossa olleet 3 5 vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 2010 Kunnan kustantamassa päivähoidossa olleet 1 6 vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä , , ,1 64, , ,7 Lasten pienituloisuusaste ,4 20,2 15,2 14,6 12

15 Perusterveydenhuollon lastenneuvolan käynnit yhteensä / vuotiasta Terveydentila keskinkertainen tai huono, % 8. ja 9. luokan oppilaista ,9 14,3 18,6 Toimeentulotukea saaneet lapsiperheet, % lapsiperheistä ,1 14,1 9,8 11,2 8,8 Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa, % 8. ja 9. luokan oppilaista ,5 16,9 15,9 Tupakoi päivittäin, % 8. ja 9. luokan oppilaista ,4 13, Vanhemmuuden puutetta, % 8. ja 9.luokan oppilaista ,3 26,6 22,6 24,8 13

16 Huomiot indikaattoreista Kodin ulkopuolelle sijoitettujen alle 18 vuotiaiden osuus ikäisestään väestöstä on Rovaniemellä kasvanut. Prosenttiosuus on kuitenkin pienempi kuin vertailukunnissa. Perhesijoitukset sijoitustapana on ollut Rovaniemellä tavoitteena. Taso on kuitenkin matalammalla tasolla muihin paitsi Lappeenrantaan nähden. 14

17 Nuoret Indikaattori Rovaniemi Muutos Joensuu Lappeenranta Lappi Koko maa Erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit, nuorisopsykiatria / vuotiasta 2009 Koulutuksen ulkopuolelle jääneet vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä ,8 6,5 9,6 9,7 11,4 Nuorisotyöttömät, % vuotiaasta työvoimasta ,7 16,9 20,8 13 Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleet vuotiaat / 1000 vastaavanikäistä ,6 1,3 2,3 0,3 1,1 Psykiatrian laitoshoidon vuotiaat potilaat / 1000 vastaavanikäistä ,9 7,3 9,9 6 7,1 Psykiatrian laitoshoidon hoitojaksot vuotiailla / 1000 vastaavanikäistä 2010 Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 2009 Vammojen ja myrkytysten vuoksi sairaalassa hoidetut vuotiaat potilaat / vastaavanikäistä ,8 9 10,5 7,6 10,1 4,1 4,7 3,9 3,8 2,9 161,7 132,2 134,4 159,1 135,1 15

18 Huomiot indikaattoreista Koulutuksen ulkopuolelle jääneiden vuotiaiden osuus vastaavanikäisestä väestöstä on Rovaniemellä lievässä kasvussa. Määrä on kuitenkin selkeästi pienempi kuin koko maassa keskimäärin. Nuorisotyöttömyys on Rovaniemellä ollut tarkastelujaksolla vertailukohteita suurempaa. Alle 25 vuotiaita työttömiä nuoria oli Rovaniemellä tammikuussa 2011 yhteensä 631. Nuorten työttömyys laski kuitenkin vuoden 2011 loppuun tultaessa 520:een. Keskimäärin nuoria työttömiä oli vuonna kuukaudessa. 16

19 Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleiden nuorten määrä on laskenut Rovaniemellä viimevuosina ja on nyt alhaisemmalla tasolla kuin muissa vertailukohteissa Lapin vertailutietoa lukuun ottamatta. Psykiatrian laitoshoidon nuorten potilaiden määrä tuhatta asukasta kohti on koko maan keskiarvon tasolla. Luku on noussut hieman vuodesta

20 Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneiden prosenttiosuus vastaavanikäisistä nuorista on ollut kaikissa vertailukohteissa kasvava viime vuosina. Rovaniemi on noussut vammojen ja myrkytysten vuoksi sairaalassa hoidettujen potilaiden määrässä (kymmentätuhatta asukasta kohti) ohi kaikkien vertailukohteiden. Vielä vuonna 2009 Rovaniemellä potilasmäärä oli alhaisin. 18

21 Opintonsa keskeyttäneet rovaniemeläiset Eroaminen (negatiivinen eroaminen) 2011 Yksikkö Rovaniemen yksiköt yhteensä LAO LAO LAMO Palvelualat Tuotantoalat Rovaniemi UOPI Negatiivinen eroaminen % 7,5% 9,6 % 6,2 % 8,7% 3,0 % Kaikki eronneet % 14,4% 16,9 % 13,3 % 15,2% 6,1 % Koulutuksen vaihtaneet kuntayhtymän sisällä % 2,4% 1,4 % 3,5 % 1,8% 0,8 % Negatiivinen eroaminen lkm Kaikki eronneet lkm Koulutuksen vaihtaneet kuntayhtymän sisällä lkm Vuosiopiskelijamäärä 2011 ka LAO = Lapin ammattiopisto LAMO = Lapin matkailuopisto UOPI = Lapin urheiluopisto LUKIOT, Rovaniemi, vuosi 2011 Opintonsa keskeyttäneet lkm % Lyseonpuiston lukio 5/693 0,7 Ounasvaaran lukio 1/299 0,3 Muurolan lukio 12/93 12,9 Ammatti ja aikuislukio Tieto puuttuu Negatiivinen eroaminen tarkoittaa sitä, että kouluviranomaisella ei ole tietoa, mitä nuorelle on tapahtunut opintojen keskeyttämisen jälkeen. Ammatillisella puolella opintojen keskeyttäminen on selvästi yleisempää kuin lukiossa. 19

22 Työikäiset Indikaattori Rovaniemi Muutos Joensuu Lappeenranta Lappi Koko maa Depressiolääkkeistä korvausta saaneet vuotiaat / 1000 vastaavanikäistä 2010 Erityiskorvattaviin lääkkeisiin psykoosin vuoksi oikeutetut vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 2010 Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 2010 Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat, % vuotiaista 2010 Mielenterveysperusteisesti sairauspäivärahaa saaneet vuotiaat / 1000 vastaavanikäistä ,4 103,9 81,8 74,4 94,4 2,4 3 2,6 2,5 2, ,5 5 3,9 3,3 3,3 3,8 4,3 3,4 36, ,4 30,8 32,9 Päihdehuollon avopalveluissa asiakkaita / 1000 asukasta ,2 8,3 8,6 9,2 9,3 Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleet vuotiaat asiakkaat vuoden aikana Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleet asiakkaat / 1000 asukasta ,3 2,2 4,7 1,9 3,2 Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidetut potilaat / 1000 asukasta ,3 4,2 2,5 4,5 3,5 20

23 Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärikäynnit vuotiailla / 1000 vastaavanikäistä 2009 Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärikäynnit vuotiailla / 1000 vastaavanikäistä Psykiatrian avohoitokäynnit / 1000 asukasta Psykiatrian kuntoutuskotien vuotiaat asiakkaat Psykiatrian laitoshoidon hoitopäivät vuotiailla / 1000 vastaavanikäistä ,1 357,3 372,1 391,8 330,8 Sairauspäivärahaa saaneet vuotiaat / 1000 vastaavanikäistä ,4 81,7 84,9 98,6 92 Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 2009 Tuki ja liikuntaelinten sekä sidekudosten sairauksien vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat, % vuotiaista ,7 4,1 2,9 2,2 2,1 1,7 2 1,5 2,6 1,8 Työkyvyttömyyseläkettä saavat, % vuotiaista ,5 7,6 7,4 10 7,4 Vammojen ja myrkytysten vuoksi sairaalassa hoidetut vuotiaat potilaat / vastaavanikäistä ,7 154,5 137,3 180,

24 Huomiot indikaattoreista Depressiolääkkeistä korvausta saaneiden määrä on ollut kasvussa kaikissa vertailukohteissa. Rovaniemen vuotiaiden osuus tuhatta vastaavanikäistä kohti on ollut samaa tasoa Lappeenrannan kanssa, mutta Joensuuta ja koko maata pienempi. Mielenterveysperusteisesti sairauspäivärahaa saaneiden vuotiaiden osuus tuhatta vastaavanikäistä kohti on Rovaniemellä vertailukohteita suurempi Joensuuta lukuun ottamatta. Vuonna 2010 kaikkien vertailukohteiden arvot ovat nousseet jyrkästi. Tähän voi olla syynä taloudellisen taantuman aiheuttamat paineet työpaikoilla. Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleiden asiakkaiden määrät ovat laskeneet selkeästi Rovaniemellä. Hoidettujen määrät ovat vertailukohteista alhaisimmat. Psykiatrian laitoshoidon hoitopäivät vuotiailla tuhatta vastaavanikäistä kohden ovat laskeneet Rovaniemellä selkeästi. Määrä on kuitenkin yhä vertailukohteista suurin. Sairauspäivärahaa saaneiden vuotiaiden osuus tuhatta vastaavanikäistä kohden on kivunnut Rovaniemellä vertailukohteista suurimmaksi. Viime vuosina osuus on kuitenkin ollut lievässä laskussa. Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneiden vuotiaiden prosenttiosuus vastaavanikäisestä väestöstä on ollut kasvussa kaikissa vertailukohteissa. Rovaniemi on noussut vammojen ja myrkytysten vuoksi sairaalassa hoidettujen vuotiaiden potilaiden määrässä (kymmentätuhatta asukasta kohti) ohi muiden vertailukohteiden paitsi Lapin. 22

25 Ikäihmiset Indikaattori Rovaniemi Muutos Joensuu Lappeenranta Lappi Koko maa Depressiolääkkeistä korvausta saaneet 65 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä 2010 Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja 65 vuotta täyttäneitä, % vastaavanikäisestä väestöstä ,9 13,4 10 9,5 11,9 64,8 66,8 57,6 65,7 62,1 Keskimääräiset kokonaiseläkkeet, omaa eläkettä saavat, eur/kk Kodinhoitoapua vuoden aikana saaneet 75 vuotta täyttäneiden kotitaloudet, % vastaavanikäisestä väestöstä ,7 26, ,2 20,4 Kotona asuvat 75 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä ,6 91,1 88, ,5 Omaishoidon tuen 75 vuotta täyttäneet asiakkaat vuoden aikana, % vastaavanikäisestä väestöstä 2010 Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärikäynnit 65 vuotta täyttäneillä / 1000 vastaavanikäistä 2009 Pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevat 75 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä 2010 Säännöllisen kotihoidon piirissä olleet 75 vuotta täyttäneet asiakkaat, % vastaavanikäisestä väestöstä ,7 1,4 4,7 6,4 4, ,2 4,8 4,3 3,7 4,6 14,5 13,7 10,3 14,2 11,9 23

26 Täyttä kansaneläkettä saaneet 65 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä 2010 Vammojen ja myrkytysten vuoksi sairaalassa hoidetut 65 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä ,9 3,2 2,3 2,6 3,5 2,9 3,1 2,2 3,3 3 Yksinasuvat 75 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä asuntoväestöstä ,2 44,9 42,3 45,3 Huomiot indikaattoreista Myönteistä on 75 vuotta täyttäneiden laitoshoidossa olevien osuuden pieneneminen ja omaishoidontukea vuoden aikana saaneiden osuuden kasvu viime vuosina. Säännöllisen kotihoidon piirissä olleiden, 75 vuotta täyttäneiden asiakkaiden osuus vastaavanikäisestä väestöstä on hieman kasvanut. Depressiolääkkeistä korvausta saaneiden 65 vuotta täyttäneiden määrän kasvu vastaavanikäisestä väestöstä kertonee osin aktiivisemmasta hoito otteesta, mutta antaa myös haasteen vahvistaa eläkeikäisten erilaista sosiaalista toimintaa. 24

27 5. Yhteenveto kaupungin asukkaiden hyvinvoinnista ja palvelujärjestelmästä Väestökehitys on ollut Rovaniemellä hyvä, väestönlisäys vuonna 2011 oli 530 henkilöä. Väestönlisäystä selittää osaltaan korkea syntyvyys, sillä vuonna 2011 syntyi kaupungin oman tilaston mukaan 756 lasta. Muut väestönlisäykseen positiivisesti vaikuttaneet tekijät olivat nettomaahanmuutto ja pienentynyt kuolleiden määrä. Maahanmuutosta suuren osan muodostavat pakolaiset, joiden määrä on kasvussa. Kuntien välisessä nettomuutossa Rovaniemi jäi tappiolle 15 asukasta. Rovaniemellä on resursoitu neuvola, suunterveydenhuolto, koulu ja opiskelijaterveydenhuoltopalveluihin. Terveysneuvonnan ja oppilaitosten kanssa tehtiin eri toimijoiden välinen yhteistoimintasuunnitelma. Kaupungissa on alettu toteuttaa myös asetusten mukaisia koulujen ympäristöolojen valvontatarkastuksia. Varhaisen vuorovaikutuksen menetelmien käyttöönottokoulutusta on toteutettu eri ammattiryhmille. Nuorten opintojen keskeyttämisten määrät ovat edelleen huolestuttavia erityisesti ammatillisen koulutuksen puolella. Koulutuksen ulkopuolelle jääneiden osuus on lisääntynyt. Arvo on kuitenkin koko maan tasoa pienempi. Työttömyysaste on alentunut verrattuna edelliseen vuoteen. Pitkäaikaistyöttömien määrä sen sijaan on jatkanut kasvuaan. Nuorisotyöttömyys on laskussa. Vuonna 2011 on käynnistetty Diili hanke, josssa Rovaniemi on mukana. Hankkeella pyritään edistämään koulutettujen nuorten työhönpääsyvalmiuksia. Sairastavuusindeksi on jatkanut lievää kasvua. Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneiden kotitalouksien osuus on ollut kasvussa. Sijoitettujen lasten osuus on kasvanut, mutta osuus on alemmalla tasolla vertailukaupunkeihin verrattuna. Perhesijoitusten määrä on vähentynyt. Psykiatrisessa laitoshoidossa olleiden nuorten osuus on kasvanut. Depressiolääkkeistä korvausta saaneiden osuus on kasvanut sekä työikäisten että ikäihmisten osalta. Mielenterveysperusteisesti sairauspäivärahaa saaneiden vuotiaiden osuus on kasvanut selvästi, kuten muidenkin vertailukohteiden osalta. Vammojen ja myrkytysten vuoksi hoidossa olleiden nuorten ja aikuisten määrä on kasvanut. Pitkäaikaisesti laitoshoidossa olleiden yli 75 vuotiaiden osuus ikäluokastaan on vähentynyt. Rikosten kokonaismäärä on pysynyt vuoden 2010 tasossa. Alkoholirikkomukset ja rikokset sekä huumausainerikokset ovat vähentyneet, kun taas liikennerikokset ja rikkomukset ovat lisääntyneet. 25

28 6. Johtopäätökset yhteenvedosta Väestön hyvinvoinnin ja palvelujärjestelmän kehittämiskohteet: Ennaltaehkäisevien ja varhaisen puuttumisen menetelmien lisääntyvä hyödyntäminen palvelutoiminnassa ja esimerkiksi nuorten KKI ohjelman kehittäminen. Varhaisen puuttumisen keinoin nuorten erityiskysymyksiin vastaaminen. (opintonsa keskeyttäneet, koulutuksen ulkopuolelle jääneet, nuorisotyöttömyys) Lastensuojelussa varhaisen tuen, avohoitopainotteisuuden ja perhesijoitusten edistäminen. Ajanjaksolle kehittämishankkeen toteuttaminen viranomaisyhteistyön kehittämiseksi pitkäaikaistyöttömyyden vähentämisessä. Tällä pyritään selkeyttämään valtion ja kunnan työnjakoa. Laitospainotteisuuden vähentäminen. Mielenterveys ja päihdeohjelman toimeenpanon toteuttaminen. Vammaispoliittisen ohjelman ( ) toteuttaminen. Palveluohjauksen ja palveluneuvonnan sekä kuntoutuksen kehittäminen. Osallisuuden vahvistaminen. Toimenpideohjelman laatiminen väkivalta ja huumausainerikosten ennalta ehkäisemiseksi. Järjestöstrategian laatiminen keskinäisen yhteistyön ja työnjaon selkiyttämiseksi. 26