Pansion satama. Ympäristömeluselvityksen päivitys Tapio Lahti Timo Peltonen

Transkriptio

1 Pansion satama Ympäristömeluselvityksen päivitys 2008 Tapio Lahti Timo Peltonen Insinööritoimisto Akukon Oy Helsinki 3/2008

2 (7) TkT Tapio Lahti, DI Timo Peltonen Pansion satama Ympäristömeluselvityksen päivitys 2008 tilaaja: Turun Satama tilaus: /114, yhdyshenkilöt: Matti J Niemi, Markku Alahäme Tiivistelmä Sisällys Pansion sataman ympäristömeluselvityksestä laadittiin päivitys vastaamaan uuden ympäristölupahakemuksen tilannetta. Sataman aiheuttama melu laskettiin satama-alueen ympäristössä pohjoismaisilla ympäristömelun laskentamalleilla. Lähtötietoina käytettiin sataman tunnettuja melupäästöjä, päivitettyjä liikennetietoja sekä täydentäviä tietoja laivojen melupäästömittauksista. Tuloksia verrataan sataman nykyisen ympäristöluvan ehtoihin. Päivitetyt laskentatulokset edustavat sataman melua lupahakemuksen tilanteessa. Sataman melu ei ylitä Natura-alueilla niitä koskevia luvan raja-arvoja eikä muilla alueilla vakioraja-arvoja. 1 Johdanto 2 2 Melutasojen päivityslaskenta Menetelmät Laskentatilanteet ja lähtötiedot Laskentapisteet Tulokset 4 3 Tulosten tarkastelu Melun raja-arvot Johtopäätökset 5 4 Tarkkailusuunnitelman päivitys Yleistä Mittauspisteet Mittausmenetelmät Mittausajankohdat Ajalliset muutokset Kapeakaistaisuus Tulosten epävarmuus 7 Liitteet A: Meluvyöhykekartat Liite B: Tarkkailusuunnitelman mittauspisteet Insinööritoimisto Akukon Oy akustiikka meluntorjunta äänitekniikka Kornetintie 4 A, HELSINKI puh: (09) Y-tunnus: faksi: (09) Tapio.Lahti@akukon.fi

3 Johdanto Pansion satamaa on suunniteltu laajennettavaksi, ja satamalle on haettu uutta ympäristölupaa. Uutta lupahakemusta varten edellinen ympäristömeluselvitys on tarpeen täydentää ja päivittää. Hakemukseen ja selvitykseen tulee mukaan uusi roro-laivapaikka, joka sijaitsee lähellä nestebulk-alusten laituria, sen länsipuolella. Sataman ympäristömelusta on aikaisemmin laadittu useita meluselvityksiä. Ensimmäinen varsinainen laskentaselvitys tehtiin keväällä 2004 [AKUKON , ]. Eräiden torjuntatoimien jälkeen laadittiin selvityksen päivitys kesällä 2005 [AKUKON , ]. Jälkimmäinen on viimeisin varsinainen meluselvitys. Lisäksi melua on tarkkailtu talvella 2006 mittaamalla melutasoja Ruissalossa [AKUKON , ] ja melua on tutkittu tarkemmin määrittämällä uudestaan junalautta Runnerin melupäästön vaihtelut eri käyttötilanteissa [AKUKON , ]. Tässä selvityksessä Pansion sataman meluselvitys päivitettiin seuraavasti: Uusi laituripaikka lisättiin sataman maasto- ja melulähdemalliin. Laivat sijoitettiin olemassa oleville laituripaikoille siten, että ne edustavat talven liikennettä, ja uuteen laituriin suunnitelman mukaisesti. Junat poistettiin ja rekka- ja vetomestariliikenteeseen tehtiin tätä vastaava kapasiteetin lisäys. Selvityksen melukartat laskettiin uudestaan. Lisäksi päivitettiin vuoden 2006 ympäristömelun tarkkailusuunnitelma [AKUKON , ] vastaamaan uutta tilannetta. 2 Melutasojen päivityslaskenta 2.1 Menetelmät Sataman aiheuttaman melun melutasot ja meluvyöhykkeet laskettiin samalla tavoin ja samoin menetelmin kuin aikaisemmissa selvityksissä, käyttäen pohjoismaisia ympäristömelun laskentamalleja. Malleina ovat: laivojen ja työkoneiden melulle yleinen (teollisuusmelun) laskentamalli ja autojen melulle tieliikennemelun laskentamalli. Laskenta tehtiin Datakustik CADNA/A 3.7 -laskentaohjelmalla. 2.2 Laskentatilanteet ja lähtötiedot Selvityksessä laskettiin kaksi eri tilannetta: 1. vakio aktiivivuorokausi, jonka aikana laiturissa P-24 on junalautta aikataulun mukaisesti ja uudessa laiturissa roro-alus. 2. vilkas vuorokausi ( pahin tapaus ), joka on muuten sama kuin edellinen, mutta lisäksi öljylaiturissa P-23 on säiliöalus, joka purkaa koko yön. Laskettava vakiovuorokausi vastaa aktiivisen päivän liikennettä, jolloin sekä junalauttalaiturissa että uudessa roro-laiturissa käy alus. Säiliöaluksen ja pumppauksen melupäästöt ovat paljon pienempiä kuin junalautan tai roro-aluksen, joten päiväaikana niillä ei ole merkitystä.

4 Jos säiliöalus on laiturissa ja purkaa yöllä, se on suuren osan yöstä sataman ainoa melulähde. Tämä merkitsee käytännössä sitä, että laskettavat tapaukset ovat vakiopäivä ja vilkkaan vuorokauden yö. Junalautta Runner käy talvella Pansiossa aikataulun mukaisesti joko klo tai klo Laskentaan valittiin näistä lievästi pahempi eli aamupäivä, joka sisältää myös 30 min yöaikaa. Runnerin päästöksi asetettiin uusimpien päästömittausten [AKUKON ] mukainen keskimääräinen edustava päästö (A-äänitehotaso L WA = 109 db). Tämä taso on noin 4 db suurempi kuin välittömästi meluntorjuntatoimien jälkeen 2005 mitattu taso. Mallilaskennassa uuteen roro-laituriin sijoitettiin edustava tavallinen roro-alus. Toimistomme on mitannut Suomen eri satamissa yhteensä 14:n roro-aluksen melupäästön. Tästä tietokannasta voitiin muodostaa edustavan tyypillisen roro-aluksen melupäästö (A-äänitehotaso L WA ) laskentaa varten: edustava roro-alus L WA = 108 db Melupäästö laskettiin päästötietokannasta energiakeskiarvona, joten se antaa suurimman painoarvon mitatuista roro-aluksista meluisimmille. Roro-aluksen on suunniteltu viipyvän laiturissa 7 h päiväaikaan. Laituripaikkojen käytön tiedot on lueteltu taulukossa 1. Taulukko 1. Laivojen laiturissaoloajat [h]. laituri päivä (klo 7 22) yö (klo 22 7) P-24 Runner 7 0,5 P-23 säiliöalus * 9** roro roro-alus 7 Huom: * ei merkitystä, ** vilkas vuorokausi ( pahin tapaus ) Roro-laituriin liittyviksi muiksi melulähteiksi malliin sijoitettiin seuraavat lähteet, joiden päästöt ovat peräisin sekä Pansion satamassa vuonna 2004 että useissa muissa Suomen satamissa tehdyistä mittauksista: tavallinen roro-ramppi, jossa syntyy impulssimaista kolinaa ja jonka päästöön lisättiin 5 db impulssikorjaus; vetomestarien (tai rekkojen vetoautojen) liikkumista laiturin läheisellä satama-alueella. Ekvivalentteja vetomestareita oletettiin liikkuvan roro-laiturin luona 4 kpl purkauksen ja lastauksen ajan. Junalauttalaiturin puolella työkoneiden ja rekkojen melutiedot olivat samat kuin aiemmissa selvityksissä. Niiden lukumäärään tehtiin junien poistumista vastaava lisäys. 2.3 Laskentapisteet Laskenta tehtiin kahdella tavalla: melutason vyöhykekartat, melutasot viidessä erityistarkastelupisteessä.

5 Meluvyöhykekartat laskettiin tavanomaisen käytännön mukaisesti 2 m korkeudella maanpinnasta. Laskentapisteiden tiheys oli 5 5 m. Viisi erityislaskentapistettä sijoitettiin mahdollisen haitan kannalta edustaviin paikkoihin. Pisteiden sijainnit on merkitty liitteiden meluvyöhykekarttoihin. 2.4 Tulokset Vyöhykelaskennan tulokset näkyvät liitteiden 1 ja 2 karttalehdistä. Pisteittäiset tulokset on esitetty taulukossa 2. Pisteiden melutasot näkyvät myös karttaliitteissä. Taulukko 2. Pistelaskennan tulokset: keskiäänitaso L Aeq (db). piste rakennuksen/tontin nro päivä yö 1 78 (Lugnetintie) (Aurinkosuomustie) ( ) ( ) (Ajatinluoto) 40 3 Tulosten tarkastelu Sataman melun laskentatulokset ovat hieman, n. 2 3 db suurempia kuin edellisen laskentaselvityksen tulokset niillä alueilla, joilla nykyisen junalauttalaiturin melu on pääosassa. Ero johtuu pääosin (n. +2 db verran) Runnerin apukoneen pakoputken uusimmasta melupäästötiedosta. Uudella roro-laiturilla on pienempi merkitys (n db). Uusi roro-laituri ei juuri lisää melua aikaisemmissa suurimman melun kohdissa, vaan sen melu on merkittävää vain lännempänä. Siellä etäisyys Ruissalon rantaan on suurempi, joten uusi laituri ei käytännössä huononna sataman kokonaismelutilannetta. 3.1 Melun raja-arvot Tässä selvityksessä laskentatuloksia verrataan Pansion sataman nykyiseen ympäristölupaan. Korkein hallinto-oikeus on nykyistä lupaa koskevassa päätöksessään 1 vahvistanut satamalle seuraavat melurajat. Melun A-keskiäänitasot L Aeq (db) saavat olla läheisillä Ruissalon Natura 2000 alueilla sekä muilla alueilla enintään seuraavan jaotelman mukaiset: Natura muut päivä (klo 7 22) yö (klo 22 7) Sataman toiminta-ajoista johtuen päiväajan rajat ovat yörajoja kriittisempiä. Naturaalueen muita lupaehtoja tuntuvasti tiukemmat raja-arvot merkitsevät sitä, että tämän alueen sijainnilla on huomattava merkitys. 1 Korkeimman hallinto-oikeuden päätös , Tnro 48.

6 Kuva 1. Natura alueet Ruissalossa Pansion sataman vastarannalla; punainen: lehdot, sininen: lintulahdet ja rannat (Ruissalo, luonnonsuojelualuekartta ). Aikaisemmissa meluselvityksissä on oletettu, että koko satamaa lähinnä oleva Ruissalon ranta-alue kuuluisi Natura-alueeseen. Natura-alueiden yksityiskohtaisempi sijainti on esitetty kuvan 1 karttapiirroksessa. Siitä nähdään, että tarkempi tieto muuttaa merkittävästi aikaisemmin esitettyjä meluselvitysten tulosten tulkintoja. Rannan asuinrakennusten ja loma-asuinrakennusten tontit ovatkin muuta (taajamassa sijaitsevaa) aluetta. 3.2 Johtopäätökset Pansion sataman aiheuttaman melun A-keskiäänitasot L Aeq ovat asuin- ja loma-asuntotonteilla selvästi ympäristöluvan raja-arvojen (päivä 55 db, yö 50 db) alapuolella sekä päivällä että yöllä. Tämä johtopäätös koskee sekä nykytilannetta että tilannetta uuden roro-laiturin käyttöönoton jälkeen. Natura alueilla sataman melu ei ylitä myöskään ko. tiukempia lupa-arvoja (päivä 45 db, yö 40 db).

7 Tarkkailusuunnitelman päivitys 4.1 Yleistä Sataman melun tarkkailusuunnitelma esitettiin vuonna 2006 [AKUKON , ]. Tämän selvityksen yhteydessä suunnitelma tarkistetaan ja päivitetään. Tarkistuksessa otetaan huomioon edellisen suunnitelman jälkeen melutilanteesta kertyneet uudet tiedot ja kokemukset sekä suunniteltu uusi roro-laituri. 4.2 Mittauspisteet Ensisijaisesti käytetään kahta sataman puolella olevaa päämittauspistettä A ja B. Piste A on suunnilleen sama öljylaiturin kärjessä oleva piste, joka esitettiin aikaisemmassa tarkkailusuunnitelmassa. Uusi piste B on uudella rantapenkereellä, öljylaiturin P-23 ja uuden roro-laiturin välillä. Pisteisiin on riittävän esteettömät näkymät jommaltakummalta laiturilta ja satamakentältä. Näiden kahden pisteen käyttö on sellaisenaan yksin riittävää. Pisteissä mitatun melun perusteella lasketaan asuinalueilla esiintyvä melu laskentamallin avulla. Mikäli kuitenkin niin halutaan, toissijaisesti voidaan lisäksi käyttää Ruissalon puolella olevaa lisämittauspistettä C. Piste on myös sama kuin aikaisemmassa tarkkailusuunnitelmassa esitetty Lugnetintien päässä olevan laiturin piste. Mittauspisteet on esitetty liitteessä B. Mittausteknisesti, tulosten luotettavuuden ja edustavuuden kannalta tässä pisteessä mittaaminen on tarpeetonta. Sitä voidaan käyttää tulosten täydentämiseen, jos päämittauspisteisiin perustuvaan menetelmään ei jostakin syystä luoteta ja halutaan myös suora mittaus oletettujen häiriöiden esiintymisalueella. On kuitenkin huomattava, että pisteessä C saatavan suoran mittaustuloksen epävarmuus on suurempi kuin päämittauspisteissä A ja B mitattujen ja laskentamallilla arvioitujen tulosten epävarmuus. 4.3 Mittausmenetelmät Mittaukset tehdään tallentamalla äänipainesignaalit kokonaisuudessaan ja analysoimalla tallenteet jälkeenpäin. Vain jälkikäsittelyn avulla voidaan eliminoida merkittävin osa taustamelun vaikutuksesta. Muutoin mittaukset tehdään noudattaen soveltuvin osin yleistä ympäristömelun mittausohjetta [Ympäristöministeriö, Ohje 1:1995]. Tulokset esitetään siten, että ne ovat suoraan verrattavissa ympäristöluvan ehtoihin. 4.4 Mittausajankohdat Päämittauspisteissä A ja B mittaukset voidaan periaatteessa tehdä mihin vuodenaikaan tahansa. Käytännössä talvi on epäedullinen mittauslaitteiden kannalta. Ruissalossa mittauksille sopivia ajankohtia ovat kaikki muut vuodenajat paitsi laululintujen lauluaika eli noin huhti kesäkuu. Puissa olevat lehdet eivät vaikuta melun leviämiseen, koska Ruissalonkin puoleiset mahdolliset lisäpisteet ovat lähellä rantaa.

8 Mittauspäivien sään valinnassa tärkein kriteeri on tuulen voimakkuus. Päämittauspisteissä A ja B tuuli ei saa olla voimakasta. Ruissalossa sen on oltava heikko. Heikohkon tuulen suunnalla ei ole vaikutusta. Voimakas tuuli voi synnyttää suoraan mikrofonin kalvolle taustamelun luonteisen häiriön. Ruissalon puolella tuuli voi aiheuttaa puiden lehtien tai kaislikon kahinan taustaääntä. Mittauksen kesto valitaan siten, että tallenteet edustavat kattavasti kaikkea satamassa syntyvää melua tarkasteltavan vuorokauden ajalta. 4.5 Ajalliset muutokset Mikäli laivojen satamassaolon ajankohdissa tai kestoissa tapahtuu muutoksia aikataulujen muutosten tai muiden seikkojen takia, niiden vaikutus melun arvioidaan laskennallisesti. 4.6 Kapeakaistaisuus Tallenteille tehdään spektrianalyysi terssikaistoittain. Melun mahdollinen kapeakaistaisuus arvioidaan ns. Lääkintöhallituksen ohjekirjeen [21/1987] menetelmällä. Tämä menetelmä on olennaisesti parempi kuin ympäristöministeriön ohjeen karkea menetelmä. 4.7 Tulosten epävarmuus Arvioimme, että mittauksin ja laskentamallin avulla saatavien tulosten epävarmuudet ovat seuraavaa suuruusluokkaa: mittaus pisteissä A tai B ja laskentamallin käyttö: n. ±2 db mittaus pisteessä C: n. ±3 db Helsinki, INSINÖÖRITOIMISTO AKUKON OY Tapio Lahti tekn. tri

9 akukon Liite 1 Pansion satama Ympäristömeluselvitys Päivitys, talvi 2008 Kaikki melulähteet, vakiovuorokausi Päivä [klo 7-22] Keskiäänitaso L Aeq > 35.0 db > 40.0 db > 45.0 db > 50.0 db > 55.0 db > 60.0 db Mittakaava: 1:8000 B A C 40 akukon Insinööritoimisto Akukon Oy Cadna/A 3.7 Nordic, Pansio 3.04.cna

10 akukon Liite 2 Pansion satama Ympäristömeluselvitys Päivitys, talvi 2008 Kaikki melulähteet, vilkas vuorokausi Yö [klo 22-7] Keskiäänitaso L Aeq > 35.0 db > 40.0 db > 45.0 db > 50.0 db > 55.0 db > 60.0 db Mittakaava: 1:8000 B A C akukon Insinööritoimisto Akukon Oy Cadna/A 3.7 Nordic, Pansio 3.04.cna

11 akukon Liite B Pansion satama Ympäristömeluselvitys Päivitys, talvi 2008 Tarkistusmittaukset mittauspisteet Mittakaava: 1:4000 B A C akukon Insinööritoimisto Akukon Oy Cadna/A 3.7 Nordic