(5) + liitteet

Transkriptio

1 (5) + liitteet DI Liisa Kilpi, DI Mika Hanski Gräsantulli Tilaajat: Yhteyshenkilöt: Hartela Oy Jouni Kekki, Hartela Johannes Laiho, ark.tsto Cederqvist & Jäntti TIELIIKENTEEN MELUSELVITYS 1 Tausta Espoon Olarin kortteliin suunnitellaan asuinkerrostaloja. Kortteli on kaavoitettu toimitilarakentamiselle, mutta kohteeseen haetaan kaavamuutosta. Kohde koostuu kahdeksasta rakennuksesta, joiden kerroslukumäärät vaihtelevat välillä Kohde sijaitsee Länsiväylän ja Kehä II:n liittymien luoteispuolella. Koska alue on kaavoitettu toimitilarakentamiselle, ulkomelulle ei ole kaavassa määritelty ohjearvoja. Valtioneuvoston päätöksen [1] yleiset ohjearvot (A-keskiäänitasot L Aeq) melulle oleskelualueilla ovat vanhoilla asuinalueilla 55 db päivällä (klo 07 22) ja 50 db yöllä (klo 22 07). Uusien asuinalueiden tapauksessa yöaikaisen melun ohjearvo on 45 db. Alue on tässä selvityksessä tulkittu vanhaksi alueeksi. Sisätiloissa asuinhuoneille annettu ohjearvo ulkoa kantautuvalle melulle on 35 db päiväaikaan ja 30 db yöaikaan. Tässä raportissa esitetään kohteen tieliikennemelun mallilaskennan tulokset rakennusten julkisivuilla ja pihoilla. Kohteesta on tehty aiempia meluselvityksiä [AKUKON ,-2 ja -3], jotka tämä raportti korvaa. 2 Melulaskenta 2.1 Laskenta- ja maastomalli Ympäristömelun laskennat tehtiin Datakustik CADNA/A 4.5 tietokoneohjelmalla käyttäen pohjoismaista tieliikennemelun laskentamallia [2]. Kolmiulotteinen tietokonemalli sisältää alueen maaston korkeuskäyrät, rakennusten sijainnit ja korkeudet sekä liikenneväylien sijainnit ja korkeustiedot. Rakennusten korkeustiedot ja sijainnit syötettiin malliin käyttäen lähtötietoina kohteen luonnospiirustusta (Arkkitehtitoimisto Cederqvist & Jäntti Oy, saatu ). Tiet ja maanpinta sekä muut rakennukset saatiin Maanmittauslaitoksen laserkeilaus- ja maastotietokanta-aineistosta ( , keilauksen päivämäärä ) sekä Espoon Kaupungin Matinsolmun tiejärjestelysuunnitelmasta (Suunnitelmakartta plv , päivätty , saatu ). Akukon Oy Hiomotie 19, HELSINKI Y-tunnus Puh akustiikka audiovisual melu etunimi.sukunimi@akukon.fi

2 (5) 2.2 Laskentasuureet ja -pisteet Laskentasuureena on tavallinen A-keskiäänitaso L Aeq päivän (klo 7 22) ja yön (klo 22 7) aikana. Selvityksen tulokset, eli lasketut melutasot, esitetään sekä julkisivuihin kohdistuvina että pihoilla esiintyvinä melutasoina. Pihojen äänitasot ovat kokonaismelutasoja siinä mielessä, että ne sisältävät kaikki heijastukset kovista pystypinnoista, kuten talojen ulkoseinistä. Tällainen laskentatulos edustaa ulkotilojen, kuten oleskelualueiden, melua. Melukartan laskenta tehtiin käyttäen 2 2 m suuruisia laskentaruutuja. Laskentapisteet sijaitsivat 2 m korkeudella maanpinnasta. Seinän itsensä heijastusta ei oteta huomioon rakennuksen julkisivuun kohdistuvaa melutasoa arvioidessa. Siten aivan seinän lähellä ohjearvoihin verrattava äänitaso on n. 3 db pienempi kuin mitä melukartta näyttää. Sen sijaan julkisivujen laskentapisteiden tuloksissa äänitaso on suoraan julkisivulle kohdistuva melutaso. Rakennusten julkisivujen melutasojakautumat laskettiin siten, että laskentapisteitä sijoitettiin kunkin kerroksen korkeudelle ja vaakasuunnassa enintään 7 m välein. 2.3 Tieliikenne Laskennassa otettiin huomioon Kehä II:n, Länsiväylän, Kuitinmäentien, Gräsantullin, Gräsantörmän sekä liittymien liikenne. Muut tiet ovat kauempana tai niiden liikennemäärät ovat pieniä, eikä niiden melulla ole vaikutusta kokonaismeluun kohteessa. Laskennassa käytetyt keskimääräisen arkivuorokauden liikenteen (KAVL) ennustetiedot vuodelle 2035 on esitetty kuvassa 1. Tiedot ovat kooste väylien liikennemääristä, jotka on mallilaskennassa määritelty tarkemmin tieosuuksittain. Raskaan liikenteen osuus on Länsiväylällä ja Kehä II:lla 6 % ja muilla katuosuuksilla 8 %. Liikenteen päivä-yöjakauma on 90 % - 10 %. Liikennetiedot on saatu Espoon kaupungin liikennesuunnitteluosastolta ( Aulis Palola, perustuu 2013 WSP:n liikenneennusteeseen; Ross Snell, tarkennuksia).

3 (5) Kuva 1. Laskennassa käytetyt liikennemäärät. Raskaan liikenteen osuus on Länsiväylällä ja Kehä II:llä 6 % ja kaikilla muilla kaduilla 8 %. Yöliikenteen osuus on kaikilla kaduilla 10 %. Todettakoon, että melutasot eivät ole herkkiä liikenteen vaihteluille. Esimerkiksi 50 % kasvu liikennemäärissä aiheuttaa melutasoon vain 1,8 db lisäyksen. 3 Laskentatulokset Liitteessä A1 on esitetty päiväaikaiset (klo 7 22) keskiäänitasot L Aeq oleskelualueilla sekä julkisivuilla ja liitteessä A2 yöaikaiset (klo 22-7). Pihoille on laskettu keskiäänitaso 2 m korkeudella maanpinnasta ja julkisivuille on laskettu kerroskohtaisesti suurimmat kohdistuvat keskiäänitasot. Rakennusten seinillä olevat kahdeksankulmaiset tunnukset ilmoittavat suurimman kyseisillä julkisivuilla esiintyvän keskiäänitason L Aeq. 4 Tulosten tarkastelu 4.1 Julkisivuille kohdistuvat melutasot ja äänieristysvaatimukset Gräsantörmän puoleisille itäjulkisivuille kohdistuva päiväaikaisen (klo 7-22) A-keskiäänitaso L Aeq vaihtelee välillä db. Länsijulkisivuille kohdistuvat tasot vaihtelee välillä db. Yöaikainen (klo 22-7) keskiäänitaso on kohteessa 6-7 db päiväajan

4 (5) melutasoa pienempi, jolloin päiväaikainen melu on määräävä sisä- ja ulkomelun ohjearvoihin verrattaessa. Asemakaavassa ei ole määritelty kaavavaatimusta julkisivun A-äänitasoerotukselle ΔL A tieliikennemelua vastaan. Julkisivuun kohdistuvan liikennemelun A-äänitason ja sisämelun A-äänitason tavoitearvon erotus). Laskentatulosten perusteella A- äänitasoerotuksen ΔL A tulisi olla suurimmillaan 36 db (= db) rakennuksen 7 itäjulkisivulla. Taulukossa 2 on esitetty äänitasoerotusvaatimukset kullekin rakennukselle. Rakennukset on numeroitu liitteiden A1 ja A2 mukaisesti. Taulukko 2. Suurimmat kohdistuvat päiväajan liikennemelutasot kunkin rakennuksen julkisivulla ja niiden perusteella laskettu A-äänitasoerotusvaatimus. julkisivu suurin kohdistuva A-äänitasoerotus LAeq päivällä ΔLA Rakennus 1 64 db 29 db Rakennus 2 66 db 31 db Rakennus 3 db 34 db Rakennus 4 db 35 db Rakennus 5 db 35 db Rakennus 6 71 db 36 db Rakennus 7 db 35 db Niillä julkisivuilla, joilla kohdistuva päiväaikainen liikennemelu on alle db, ei tarvitse määrittää A-äänitasoerotuksen vaatimusta ΔL A, eikä julkisivun eri osien äänieristysmitoitusta tarvitse tehdä. Näissä kohdin tavanomaisilla rakenteilla saavutetaan riittävä äänieristys. HUOM! Kaavavaatimus sekoitetaan usein epähuomiossa julkisivun eri osien äänieristysvaatimusten kanssa. ΔL A (tai kaavavaatimus) ei ole sama suure kuin ulkoseinien tai ikkunoiden äänieristys liikennemelua vastaan, vaan se on arvo, mitä on käytettävä julkisivun eri osien äänieristyksen mitoituksessa [3]. Julkisivun osien (esim. ulkoseinän tai ikkunan) äänieristysluku liikennemelua vastaan R A,tr (=R w+c tr) on tarkistettava huonetilakohtaisesti ja se on suurempi kuin ΔL A. Esim. ikkunoiden äänieristysvaatimus riippuu mm. ikkunoiden suhteellisesta pintaalasta ja huonetilavuudesta. 4.2 Parvekkeet Parvekkeilla noudatetaan tavallisesti oleskelualueiden melutason ohjearvoja, jotka varsinaisiksi ulko-oleskelualueiksi suunnitelluilla pihoilla tulee saavuttaa, eli 55 db päivällä ja 50 db yöllä. Avoimilla parvekkeilla esiintyvä melutaso on yleensä noin 3 db suurempi kuin julkisivuun kohdistuva melutaso julkisivusta tulevan ääniheijastuksen vuoksi. Julkisivuille, joille kohdistuu päiväaikaan 52 db liikennemelua, voidaan sijoittaa lasitettuja parvekkeita. Lasituksen äänitasoerotuksen tulee vastata ΔL A,parveke = 8 db. Tavallinen parvekelasitus hyvin toteutettuna täyttää äänitasoerotusvaatimukseen. Julkisivuille, joille kohdistuu 67 db liikennemelua, voidaan sijoittaa myös parvekkeita. Näiden parvekkeiden lasirakenne tulee kuitenkin suunnitella huolellisesti ja to-

5 (5) teuttaa mahdollisimman tiiviisti, esim. kuminauhalistoilla. Näillä julkisivuilla parvekkeiden lasituksen äänitasoerotusvaatimus vaihtelee välillä ΔL A,parveke = 8 15 db. Julkisivuille, joille kohdistuu yli 67 db liikennemelua, ei suositella sijoitettavan parvekkeita lasirakenteen äänieristysvaatimuksen kasvaessa suureksi, ΔL A,parveke 16 db. Asemapiirustuksen mukaan kyseisille julkisivuille ei olla sijoittamassa parvekkeita. 4.3 Oleskelualueet Tieliikenteen aiheuttamat lasketut päiväaikaiset (klo 7-22) keskiäänitasot L Aeq alittavat sisäpihalla päiväohjearvon 55 db. Sisäpihalle suunnitellun leikkipihan melutasot alittavat ohjearvot, päiväajan keskiäänitason ollessa noin db. Liisa Kilpi DI Mika Hanski DI Viitteet 1. Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/92). Helsinki Road traffic noise Nordic Prediction Method. TemaNord 1996:525. Nordic council of ministers. 110 s. Tieliikennemelun laskentamalli. Ohje 6/1993. Ympäristöministeriö, Helsinki Rakennuksen julkisivun ääneneristävyyden mitoittaminen. Ympäristöministeriö, Ympäristöopas 108, Helsinki 2003.

6 Kuitinmäentie akukon Gräsantulli 2015 Meluselvitys Liite A1 Tieliikenne (ennuste KAVL 2035) 2 0 Julkisivuilla esiintyvät suurimmat melutasot ja melutasot pihoilla Uusi massoittelu (C&J ) Päivä (klo 7-22) A-keskiäänitaso L Aeq Gräsanportti Mittakaava: 1:1500 (A4) db db db db db db db db Leikkipiha akukon Akukon Oy LK/ Cadna/A 4.6 (Nordic)

7 Kuitinmäentie akukon Liite A2 Gräsantulli Meluselvitys Tieliikenne yö (ennuste KAVL 2035) 2 0 Julkisivuilla esiintyvät suurimmat melutasot ja melutasot pihoilla Uusi massoittelu (C&J ) Yö (klo 22-7) A-keskiäänitaso L Aeq Gräsanportti Mittakaava: 1:1500 (A4) db db db db db db db db Leikkipiha akukon Akukon Oy LK/ Cadna/A 4.6 (Nordic)