Meluselvitys, kevät 2011

Transkriptio

1 TL akustiikka Raahen Lapaluodon satama Meluselvitys, kevät 2011 Tapio Lahti TL akustiikka Helsinki

2 TL akustiikka (6) TkT Tapio Lahti Raahen Lapaluodon satama Meluselvitys, kevät 2011 tilaaja: Raahen Satama tilaus: hankintapäätös , 2 yhdyshenkilö: satamajohtaja Kaarlo Heikkinen Tiivistelmä Raahen Lapaluodon sataman ympäristömelusta laadittiin päivitetty selvitys vastaamaan vuoden 2011 tilannetta. Melu satama-alueen ympäristössä laskettiin pohjoismaisilla ympäristömelun laskentamalleilla. Laskennan lähtötiedot päivitettiin vastaamaan nykyistä toimintaa. Laskentatuloksia verrataan ympäristöluvan yleisiin ohjearvoihin. Selvityksen laskentatulokset osoittavat, että maksimitoimintaa vastaavan laskenallisen vuorokauden aikana sataman melu lähimpien asuintalojen luona on enintään 51 db päivällä ja 42 db yöllä. Melu alittaa selvästi ympäristömelun ohjearvot (55 db päivällä ja 50 db yöllä). Sisällys 1 Johdanto 2 2 Selvitysmenettely Maastomalli ja lähtötiedot Laskennallinen vuorokausi Laskentamenetelmät Sijaintitietoja Tulosten arviointi 5 3 Tulokset ja tarkastelu Melun esiintyminen ja vertailu ohjearvoihin Taustamelu 6 Viitteet 6 Liitteet: Melukartat TL akustiikka akustiikka + meluntorjunta Kornetintie 4 A puh Harmaalahti Oy HELSINKI Tapio.Lahti@TLakustiikka.fi Y-tunnus:

3 TL akustiikka Johdanto Raahen Lapaluodon sataman ympäristömelusta laadittiin edellinen selvitys keväällä 2004 [1]. Meluselvityksen päivitys on tullut ajankohtaiseksi satama-alueen asemakaavoituksen päivitystyön yhteydessä. Satamassa on vuoden 2004 jälkeen tapahtunut joitakin rakenteellisia muutoksia. Myös toiminnoissa on tapahtunut muutoksia, mm. rahti käsittää nykyisin myös kontteja. Lapaluodon sataman ympäristölupa on vuodelta 2007 [2]. Luvassa määrätään melusta seuraavaa: Satamatoiminnoissa on käytettävä sellaisia kalustoa ja lastaus- ja purkumenetelmiä, joiden melun rajoittamistoimet vastaavat satamatoiminnoissa käytössä olevaa hyvää ympäristönsuojelun tasoa. Luvassa ei ole annettu melulle erityisiä raja-arvoja. Tässä sataman ympäristömeluselvityksen päivityksessä tehtiin nykytilannetta eli vuoden 2011 toimintaa vastaava melumallinnus. Päivitys tehtiin pääosin samalla tavoin kuin aikaisempikin selvitys, laskemalla melutasovyöhykkeet sataman ympärillä ympäristömelun laskentamalleilla. Laskennan lähtötietoina käytettiin tunnettuja laivojen, työkoneiden ja kulkuneuvojen melupäästötietoja. Selvityksen tuloksia verrataan yleisiin ympäristömelun ohjearvoihin [3]. 2 Selvitysmenettely 2.1 Maastomalli ja lähtötiedot Meluvyöhykelaskentaa varten edellisessä selvityksessä laadittu sataman ja sen ympäristön akustinen melulähde- ja maastomalli päivitettiin ajan tasalle. Malli sisältää melulähteiden lisäksi mm. maaston muodot, maanpinnan (ml. meren) akustisen laadun sekä meluesteinä toimivat rakennukset ja rakenteet. Mallin päivitys muodostettiin sataman ja ympäröivän alueen karttatiedostosta, käyttäen lisäksi tukena valokuvia. Kuvia mallista on kansikuvassa sekä kuvassa 1. Ennen mallilaskentaa päivitettiin melulähteiden tiedot. Uusia melupäästömittauksia ei tässä työssä tehty. Tavallisten työkoneiden (nosturien, trukkien ja vetomestareiden) sekä keskimääräisten rahtilaivojen melupäästöt tunnetaan kattavasti ennalta. Samoin rekkojen ja junien melupäästöt ovat tunnettua, laskentamalleista peräisin olevaa yleistietoa. Muiksi lähtötiedoiksi tarvittiin laivojen, rekkojen ja junien liikennemäärät ja liikennetilastot sekä tiedot työkoneiden määristä ja työskentelystä satama-alueella (ajat ja liikkumisalueet). Laitureihin sijoitettiin tavallisia keskimääräisiä rahtialuksia. Toimistomme tietokannassa on 47:n Suomen satamissa mitatun rahtilaivan melupäästötiedot, joista muodostettua keskiarvoa käytettiin laskennassa. Kuivalastityyppiset rahtilaivat ovat melultaan pääsääntöisesti melko hiljaisia ja keskenään muutaman desibelin sisällä samanlaisia. Niiden melu on pääosin apukoneen aiheuttamaa, ja koska koneen ei laiturissa yleensä tarvitse huolehtia suuresta tehontarpeesta, melupäästökään ei yllä esimerkiksi roro-alusten tai lastaustyökoneiden melun tasolle. Keskimääräisen lolo-rahtilaivan melupäästö (A-äänitehotaso L WA) on 107 db.

4 TL akustiikka Kuva 1. Näkymä laskennan 3-ulotteisesta akustisesta melulähde- ja maastomallista Lapaluodon asuinalueen yläpuolelta etelään kohti satamaa (taustalla myös toisessa selvityksessä [4] käytettyä Rautaruukin tehdasalueen mallia). Laivojen liikkumista ei otettu mukaan laskentaan. Laivat ovat sataman lähialueella liikkeellä vain muutaman minuutin, ne eivät ole liikkuessaan ratkaisevasti meluisampia kuin laiturissa eivätkä ne ohita läheltä mitään melulle herkkää kohdetta. Kulkuneuvojen ja työkoneiden melupäästöt käsittävät perusmuodossaan vain yhden yksilön päästön sen ollessa liikkeessä. Sataman koko melun laskennassa otetaan huomioon myös melulähteiden lukumäärä ja liikkuminen eli liikennesuorite. Satamalta saatuja liikennemäärätietoja on esitetty taulukossa 1. Taulukko 1. Kulkuneuvojen ja työkoneiden lukumäärä- ja käyntitietoja. Liikenne laivat 220 vuodessa 4,2 viikossa rekka-autot vuorokaudessa junavaunut 1250 vuodessa junat 2 viikossa 1 vetomestarit (Presteel, varasto 20) n. 8 päivässä Työkoneet 2 iso mobiilinosturi 1 materiaalinkäsittelykone/nosturi 2 trukit, kurottajat junassa keskimäärin 12 vaunua 2 enintään työssä ulkoalueilla klo 7 23 välisenä aikana

5 TL akustiikka Laskennallinen vuorokausi Satamassa työskennellään pääsääntöisesti arkipäivisin klo 7 23 välisenä aikana. Ympäristömelun haittojen arvionnissa Suomessa käytetään seuraavia vuorokaudenaikojen määritelmiä: päivä 15 h klo 7 22 yö 9 h klo 22 7 Työskentelyaika kattaa siten koko päivän sekä lisäksi yhden tunnin (22 23) yöllä. Laskennassa ei pyritty muodostamaan yksityiskohtaista kuvaa sataman liikenteestä ja tapahtumista erikseen jokaisena viikonpäivänä ja laskemaan melu erikseen kaikkina päivinä ja öinä. Melun laskentaa varten muodostettiin sataman toimintaa arkiviikolla, keskimääräistä selvästi kiireisempänä ja meluisampana arkipäivänä edustava pahin laskentavuorokausi, johon kerättiin varmuuden vuoksi tavallista enemmän melulähteitä, liikennettä ja tapahtumia: Laskentavuorokauteen oletettiin osuvan yhden junan käynti. Sataman rekkaliikenteen oletettiin ajoittuvan päiväaikaan. Laivoja sijoitettiin laitureihin todellista, keskimääräistä liikennettä selvästi enemmän: kaksi laivaa koko työskentelyajan klo 7 23 yksi laiva laiturissa koko yön. Laivojen apukoneiden oletettiin käyvän koko laiturissa oleskelun ajan. Molempien laivojen purkauksen tai lastauksen oletettiin kestävän koko työskentelyajan klo 7 23 eli koko päivän ja yhden tunnin yöllä. Työhön osallistuvat kaikki kolme nosturia. Muiden työkoneiden osalta oletettiin samoin, että laivojen, junien ja rekkojen purkua, lastausta tai muuta työskentelyä laitureilla ja avoimilla varastokentillä tapahtuu koko sataman työskentelyajan (7 23) eli koko päivän ajan ja yöllä yhden tunnin. Työkoneiden melu on tämän selvityksen tulosten kannalta ratkaisevassa asemassa. Oletuksena oli, että laskennallisen työajan aikana satamassa työskentelee yhteensä 5 trukkia ja kurottajaa. Todellisuudessa koneet ovat osan ajasta varastojen sisällä ja lisäksi työskentelynkin aikana ne seisovat osan ajasta pysäytettyinä tai tyhjäkäynnillä. Ekvivalentiksi käyttöasteeksi eli ajaksi, jolloin koneet liikkuvat ja käyvät täydellä teholla, oletettin eri satamista saatujen kokemusten perusteella 60 %. 2.3 Laskentamenetelmät Sataman ympäristön melutasovyöhykkeet laskettiin samalla tavoin ja samoin menetelmin kuin aikaisemmin, käyttäen pohjoismaisia ympäristömelun laskentamalleja. Laskenta tehtiin Datakustik CADNA/A 4.1 -tietokoneohjelmalla. Laskentamalleina olivat laivat ja työkoneet: yleinen (teollisuusmelun) laskentamalli, rekka-autot: tieliikennemelun laskentamalli, junat: raideliikennemelun laskentamalli. Meluvyöhykekartat laskettiin tavanomaisen käytännön mukaisesti 2 m korkeudella maanpinnasta. Laskentapisteiden tiheys oli 5 5 m 2.

6 TL akustiikka Sijaintitietoja Työkoneet ja ajoneuvoliikenne hajautettiin satama-alueille useille edustaville viivamaisille reiteille tai työskentelyalueelle. Reittien ja alueen sijoittelu perustui satamalta saatuun kuvaukseen. Satama-alueiden sisällä valinta voi aiheuttaa paikallisia poikkeamia todelliseen meluun verrattuna, mutta satama-alueen ulkopuolella liikkumisen yksityiskohdat eivät enää vaikuta laskennan tuloksiin. Siellä melun kannalta ratkaisevaa on kokonaisliikennemäärä ja -suorite sekä melulähteiden päästötiedot. Junien melu laskettiin perustilanteessa nykyisellä ratayhteydellä. Lisäksi laskettiin vaihtoehtoinen tilanne, jossa junat on sijoitettu uudelle suunnitellulle raiteelle. 2.5 Tulosten arviointi Melun mahdollista haitallisuutta arvioidaan vertaamalla laskentatuloksia Suomen yleisiin ympäristömelun ohjearvoihin, jotka on annettu valtioneuvoston päätöksessä [3]. Päiväajan (klo 7 22) ohjearvo keskiäänitasolle L Aeq asuntoalueilla on 55 db. Yön ohjearvo on jo olemassa olevilla alueilla 50 db. Ajallisesti impulssimainen (iskumainen) tai spektriltään kapeakaistainen (äänesmäinen) melu on ajan tai taajuuden suhteen tasaista melua häiritsevämpää. Jos arvioitava melu on kohde- eli kuulijapisteissä impulssimaista tai kapeakaistaista, mittaus- tai laskentatulokseen lisätään +5 db korjaus ennen sen vertaamista ohjearvoon. Mikään sataman melulähde ei ole niin voimakkaasti ajalliselta luonteeltaan impulssimainen tai spektriltään kapeakaistainen, että nämä ominaisuudet säilyisivät suurille, usean sadan metrin etäisyyksille. Impulssi- tai kapeakaistakorjauksia ei siten tarvita. 3 Tulokset ja tarkastelu 3.1 Melun esiintyminen ja vertailu ohjearvoihin Melutasovyöhykkeiden laskentatulokset näkyvät liitteiden 1 5 karttalehdistä. Liitteet 1 ja 2 esittävät kokonaismelua päivällä ja yöllä. Liitteessä 3 on erikseen laivojen, nostureiden ja työkoneiden sekä liitteessä 4 auto-, juna-, dumpperi- ja vetomestariliikenteen meluvyöhykkeet päivällä. Liitteessä 5 on esitetty melu junaliikenteen vaihtoehtoisella uudella raideyhteydellä. Kartoista nähdään melulähderyhmien suhteelliset merkitykset: työkoneet ovat selvästi tärkein melulähderyhmä. Rekka-autoliikenteen ja laivojen melu on työkoneisiin verrattuna suhteellisen vähäistä ja junien melu lähes merkityksetöntä. Tuloksia tarkastellaan lähimmissä mahdollisen haitan kohteissa eli asuinrakennusten luona. Kartoista nähdään, että meluisan laskentavuorokauden aikana sataman aiheuttama melu ei yllä ohjearvojen tasolle lähimpien asuintalojen luona missään suunnassa. Laskettu melutaso lähimmässä kohteessa, Lapaluodon asuinalueen eteläkulmassa, on päivällä 51 db ja yöllä 42 db. Selvityksen laskentavuorokauden voidaan katsoa edustavan selvästi tavallista keskimääräistä arkivuorokautta pahempaa tapausta. Todellinen melu on yleensä, useimpina arkipäivinä ja pidemmällä ajalla keskimäärin, tuntuvasti laskettua vähäisempää.

7 TL akustiikka Taustamelu Viitteet Sataman oman melun lisäksi sataman lähialueella esiintyy jonkin verran myös muuta melua, jonka aiheuttajia ovat Rautaruukin tehdasalue sekä Rautaruukin puoleinen tehtaan satamanosa. Terästehtaan ympäristömelua on selvitetty vuonna 2003 [4]. Tähän selvitykseen ei kuitenkaan sisältynyt tehtaan sataman toiminta. Tiedossa ei ole, onko tehtaan satamasta tehty erillistä meluselvitystä. Voitaneen olettaa, että terästehtaan melupäästöissä ei ole viimeisen vuosikymmenen aikana tapahtunut kovin merkittäviä muutoksia ja että selvityksen tulosta voidaan edelleen pitää suuntaa antavana nykytilanteenkin kannalta. Tuolloin tehtaan aiheuttaman melun 55 db melutasovyöhyke ulottui sekä päivällä että yöllä lähes koko Lapaluodon sataman alueelle. Seuraava, melutason 50 db vyöhyke ei aivan ulottunut Lapaluodon asuinalueelle asti. Näiden tulosten perusteella voitaneen arvioida, että terästehdas ja Lapaluodon satama aiheuttavat päivällä suunnilleen saman verran melua lähimmällä asuinalueella. Yöllä terästehtaan melu on asuinalueella tuntuvasti voimakkaampaa kuin Lapaluodon sataman. Pelkän terästehtaan sataman aiheuttaman melun voitaneen arvioida olevan suurin piirtein samaa luokkaa kuin Lapaluodon sataman. Näin ollen sen melua lisäävä vaikutus olisi vähäinen Lapaluodon asuinalueen etäisyydellä. 1. LAHTI T, Raahen Lapaluodon satama. Ympäristömeluselvitys. AKUKON , Helsinki Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto. Ympäristölupapäätös Nro 13/07/2, Dnro PSY-2003-y- 188, Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/92). Helsinki LAHTI T & GOUATARBÈS B, Raahen terästehdas, ympäristömeluselvityksen päivitys Meluvyöhykkeiden laskenta. AKUKON , Helsinki

8 TLA Liite 1 Raahe, Lapaluodon satama Ympäristömeluselvitys päivitys 2011 Kaikki melulähteet Päivä [klo 7-22] Keskiäänitaso L Aeq > 35 db > 40 db > 45 db > 50 db > 55 db > 60 db > 65 db > 70 db Mittakaava: 1:10000 akukon Insinööritoimisto Akukon Oy Cadna/A 4.1 Nordic, Lapaluoto 2.0.cna

9 TLA Liite 2 Raahe, Lapaluodon satama Ympäristömeluselvitys päivitys 2011 Kaikki melulähteet Yö [klo 22-7] Keskiäänitaso L Aeq > 35 db > 40 db > 45 db > 50 db > 55 db > 60 db > 65 db > 70 db Mittakaava: 1:10000 akukon Insinööritoimisto Akukon Oy Cadna/A 4.1 Nordic, Lapaluoto 2.0.cna

10 TLA Liite 3 Raahe, Lapaluodon satama Ympäristömeluselvitys päivitys 2011 Sataman melulähteet (laivat, nosturit ja työkoneet) Päivä [klo 7-22] Keskiäänitaso L Aeq > 35 db > 40 db > 45 db > 50 db > 55 db > 60 db > 65 db > 70 db Mittakaava: 1:10000 akukon Insinööritoimisto Akukon Oy Cadna/A 4.1 Nordic, Lapaluoto 2.0.cna

11 TLA Liite 4 Raahe, Lapaluodon satama Ympäristömeluselvitys päivitys 2011 Liikennemelu Päivä [klo 7-22] Keskiäänitaso L Aeq > 35 db > 40 db > 45 db > 50 db > 55 db > 60 db > 65 db > 70 db Mittakaava: 1:10000 akukon Insinööritoimisto Akukon Oy Cadna/A 4.1 Nordic, Lapaluoto 2.0.cna

12 TLA Liite 5 Raahe, Lapaluodon satama Ympäristömeluselvitys päivitys 2011 Liikennemelu, uusi ratayhteys Päivä [klo 7-22] Keskiäänitaso L Aeq > 35 db > 40 db > 45 db > 50 db > 55 db > 60 db > 65 db > 70 db Mittakaava: 1:10000 akukon Insinööritoimisto Akukon Oy Cadna/A 4.1 Nordic, Lapaluoto 2.0.cna