Meluselvityksen täydennys

Transkriptio

1 TL akustiikka Raahe, Lapaluodon kaava-alue Meluselvityksen täydennys Tapio Lahti TL akustiikka Helsinki

2 TL akustiikka (7) TkT Tapio Lahti Raahe, Lapaluodon kaava-alue Meluselvityksen täydennys tilaaja: Raahen Satama tilaus: hankintapäätös , 8 yhdyshenkilö: satamajohtaja Kaarlo Heikkinen Tiivistelmä Raahen Lapaluodon satama- ja teollisuusalueelle on laadittu kaavaehdotus, jossa on esitetty mm. teollisuustoiminnan laajentamista ja liikenneväylien muutoksia. Tässä kaava-alueen ympäristömeluselvityksen täydennyksessä lasketaan tuleva melu alueen ympäristössä tilanteessa, jossa ehdotetut teollisuusalueet ja väylien siirrot on toteutettu. Tulevan teollisuustoiminnan laatua ja melupäästöjä ei tunneta, minkä vuoksi melulaskelma tehtiin niiden osalta käänteisesti. Lähtöarvona käytettiin suurinta sallittavaa melutasoa altistuvissa kohteissa, kun uuden melun lisäksi otetaan huomioon nykymelu. Tämän perusteella määritettiin teollisuusalueiden melupäästöjen enimmäistasot. Selvityksessä päädyttiin seuraaviin laskettuihin melutasoihin, jotka niukasti täyttävät melun ohjearvot. Sataman ja sen liikenteen sekä teollisuusalueen yhteisen melun taso lähimpien asuintalojen luona on päivällä enintään noin 50 db ja yöllä 41 db. Terästehtaan taustamelun kanssa kokonaismelun tasot ovat 52 db ja 47 db. Näiden tasojen toteutumiseen liittyy lista teollisuusalueen suurimmista sallittavista melupäästöistä. Sisällys 1 Johdanto 2 2 Selvitysmenettely Arviointimenetelmät ja lähtötiedot Selvityksen tavoite Uudet melulähteet ja niiden melupäästöt Muut lähtötiedot 3 3 Tulokset ja tarkastelu Lasketut melutasot Enimmäisarvot teollisuusalueiden melupäästöille 6 Viitteet 7 Liitteet: Melukartat TL akustiikka akustiikka + meluntorjunta Kornetintie 4 A puh Harmaalahti Oy HELSINKI Tapio.Lahti@TLakustiikka.fi Y-tunnus:

3 TL akustiikka Johdanto Raahen Lapaluodon sataman ympäristömelusta laadittiin edellinen meluselvitys keväällä 2011 [1]. Selvitys koski sataman ja sen oman liikenteen melua nykytilanteessa ja lähitulevaisuudessa. Selvitystä on katsottu tarpeelliseksi täydentää tulevaisuuden ennustetilanteen selvityksellä, jossa pyritään kattamaan myös teollisuuden melu. Lapaluodon satama- ja teollisuusalueen asemakaavoituksen päivitystyö on parhaillaan käynnissä. Kaavaehdotuksessa [2] on esitetty mm. sataman ja sen läheisyyteen sijoittuvan teollisuuden toimintojen laajentamista sekä liikenneväylien muutoksia. Liikenneväylien siirtämisen vaikutus melutilanteeseen on suhteellisen helppoa ennustaa. Sen sijaan uusien teollisuusalueiden melun ennustamiseen ei ole riittäviä tietoja. Niiden osalta tämä meluselvityksen täydennys täytyikin tehdä käänteisellä menetelmällä. Lähimmissä melulle mahdollisesti altistuvissa kohteissa esiintyvälle melutasolle määritettiin enimmäistavoite eli taso, jota uusien lisätoimintojen synnyttämän melun ei tule ylittää. Sen jälkeen laskettiin tavoitteesta lähtien takaperin, kuinka suuren melupäästön tulevilla teollisuustonteilla tapahtuva toiminta voi enintään synnyttää. Selvityksen täydennys tehtiin muuten samalla tavoin kuin aikaisempikin selvitys, laskemalla kaava-alueen melutasovyöhykkeet ympäristömelun laskentamalleilla. Selvityksen tulokset esitetään tavanomaisina melukarttoina. Niihin kuitenkin liittyy lista teollisuusalueiden eri osa-alueiden suurimmista sallituista melupäästöistä. 2 Selvitysmenettely 2.1 Arviointimenetelmät ja lähtötiedot Meluvyöhykelaskentaa varten edellisessä selvityksessä laadittu satama-alueen ja sen ympäristön akustinen melulähde- ja maastomalli täydennettiin kaavaehdotuksen mukaiseksi. Kansikuvassa on esitetty näkymä täydennetystä mallista. Muut lähtötiedot kuin uuden teollisuuden melulähteet ja niiden melupäästöt olivat samoja kuin edellisessä selvityksessä [1]. Myös meluvyöhykkeiden laskenta tehtiin samalla tavalla kuin aiemmin. Teollisuusalueiden tulevan tilanteen melua ei voi ennustaa tavallisella menettelyllä, laskien melun vyöhykkeet lähtien melulähteiden melupäästötiedoista. Teollisuuden melu on käytännössä lähes aina yksilöllistä. Vaikka käytettävissä olisi kuvauskin tulevan toiminnan tyypistä ja luonteesta, se ei vielä yleensä kerro, minkälaisia ja erityisesti kuinka äänekkäitä melulähteitä toiminta tuo mukanaan. Teollisuuden melulähteiden melupäästöt täytyykin pääsääntöisesti aina mitata, ennen kuin niiden perusteella voi tehdä meluvyöhykkeiden leviämislaskentaa. Jos taas toimintaa ei vielä ole, päästömittauksiakaan ei voi tehdä. Tällaisessa tapauksessa menetellään usein niin, että tulevan teollisuusalueen uusille toimijoille asetetaan kunkin ympäristöluvassa melun raja-arvo, joka on mitoitettu ottaen nykytilanteen melu huomioon. Tällaisten raja-arvojen ennakkoarvioiden laskenta on kuitenkin mutkikas ja hankala tehtävä, jos alueelle on tulossa monta toisistaan riippumatonta toimijaa. Toisena vaihtoehtona alueelle voidaan asettaa (melun osalta) yhteinen ympäristölupa ja raja-arvo.

4 TL akustiikka Selvityksen tavoite Tässä satama- ja teollisuusalueen ympäristömeluselvityksessä sovellettiin edellisessä kohdassa esitettyä periaatetta seuraavasti. Tavoitteeksi asetettiin, että nykyisen ja tulevan toiminnan yhdistetty kokonaismelu täyttää Lapaluodon asuinalueella yleiset ympäristömelun ohjearvot [3]. Ohjearvot ovat seuraavat: asuinalueella keskiäänitaso L Aeq enintään päivällä (klo 7 22) 55 db ja yöllä (klo 22 7) 50 db sekä lisäksi yöllä uusilla alueilla 45 db. Uudella alueella tarkoitetaan paitsi uutta asuinaluetta myös uutta teollisuusaluetta. Sen sijaan tilanteelle, jossa vanhalle teollisuusalueelle vanhan asuinalueen läheisyyteen tulee uusia laitoksia, ei ole täsmällistä tulkintaa. Tässä selvityksessä otettiin kanta, että kokonaismelun tulee yöllä täyttää yleinen ohjearvo 50 db ja pelkän uuden toiminnan erikseen melun uusien alueiden ohjearvo 45 db. Nämä tavoitearvot eivät tässä tapauksessa ole suuresti ristiriidassa keskenään, vaan johtavat suunnilleen samoihin suunnittelutavoitteisiin. Mitoitus tehtiin käyttäen niistä tiukempaa, joksi osoittautui kokonaismelun yleinen yöajan taso 50 db. 2.3 Uudet melulähteet ja niiden melupäästöt Laskentaselvityksen lähtöarvot eli sellaiset tulevien melulähteiden melupäästöt, joilla edellä asetettu tavoite täytetään, määritettiin perustuen kolmeen tekijään: ohjearvoihin, alueen muuta ympäristömelua koskeviin meluselvitystietoihin sekä melun mallilaskentaan käyttäen oletettuja ekvivalentteja aluemelulähteitä. Melupäästörajat määritettiin teollisuusalueelle kortteleittain. Tässä vaiheessa ei olisi mielekästä yrittää jakaa tavoitteita vielä pienempiin yksiköihin eli esimerkiksi kullekin tontille erikseen. Uuden satamaradan itäpuoliselle teollisuusalueelle määriteltiin viisi korttelia eli viisi ekvivalenttia aluemelulähdettä (tunnukset A E). Niiden lisäksi teollisuusmelun lähdealueita olivat satama-alueen puunjalostuskortteli (F) ja satamaalueen uusi pienteollisuustoiminta (G). Korttelit on esitetty kuvassa 1 ja lisäksi niitä vastaavat aluemelulähteet näkyvät kirkkaan sinisinä kansikuvassa. Sallittavia melupäästöjä ei jaettu näiden korttelien välille tasapuolisesti, vaan siten, että niiden osuudet Lapaluodon asuinalueen lähimpien talojen luona esiintyvästä melutasosta olisivat suunnilleen samansuuruiset. Lisäksi jakoon vaikutti kortteleiden suhteelliset pinta-alat. Toisin sanoen asuinaluetta lähempänä olevat tai pienemmät korttelit saivat jaossa pienemmät päästöosuudet ja kauempana olevat tai laajemmat suuremmat. Meluisampi teollisuus tulisi tämän mukaan sijoittaa kauemmaksi asuinalueesta. 2.4 Muut lähtötiedot Ohjearvojen ohella mitoitus nojaa alueella nykyisin ja lähitulevaisuudessa esiintyvään muuhun meluun. Tässä muuta melua tarkastellaan erityisesti kahdessa laskentapisteessä (p1 ja p2), jotka ovat Lapaluodon asuinalueen etelä- ja itäkulmassa (pisteet on merkitty kuvan 1 karttaan). Sataman meluselvityksessä [1] sataman ja sen liikenteen melu lähimpien asuintalojen luona (piste p1) oli enintään 45 db päivällä ja 37 db yöllä. Tässä selvityksessä myös pelkän sataman ja sen liikenteen melu laskettiin uudelleen, koska liikenneväyliin on tulossa muutoksia.

5 TL akustiikka Kuva 1. Teollisuusalueen korttelit (A G), jotka määriteltiin selvityksen laskennassa aluemelulähteiksi ja joista kullekin määritettiin suurimmat sallittavat melupäästöt. Kuvassa näkyvät lisäksi Lapaluodon asuinalueelle sijoitetut kaksi melutason erityislaskentapistettä (p1 ja p2). Sataman oman melun lisäksi nyt kyseessä olevalla kaava-alueella esiintyy myös muuta melua, jonka aiheuttajia ovat Rautaruukin terästehdas sekä mahdollisesti Rautaruukin puoleinen tehtaan satamanosa. Koko terästehtaan ympäristömelua on selvitetty viimeksi vuonna 2003 [4] ja täydentäen eräiden torjuntatoimien jälkeen vuonna 2007 [5]. Selvityksiin ei kuitenkaan sisältynyt tehtaan sataman toimintaa. Tehtaan satamasta ei ilmeisesti ole tehty erillistä meluselvitystä. Voitaneen olettaa, että itse terästehtaan melupäästöissä ei ole viimeisen vuosikymmenen aikana tapahtunut kovin merkittäviä muutoksia ja että vanhan selvityksen tuloksia voidaan edelleen pitää suuntaa antavana nykytilanteenkin kannalta. Myöskin voidaan olettaa, että pelkän terästehtaan satamanosan aiheuttama melupäästö on suurin piirtein samaa luokkaa kuin Lapaluodon sataman. Tällöin sen melua lisäävä vaikutus olisi merkityksetön Lapaluodon asuinalueen etäisyydellä. Terästehtaan vuoden 2003 selvityksessä tehtaan aiheuttaman melun 50 db melutasovyöhyke ei aivan ulottunut Lapaluodon asuinalueelle asti. Tämän selvityksen ensimmäisenä vaiheena tehtaan melulaskenta uusittiin kaava-alueen muuttuneen maastomallin takia. Rautaruukilta saatiin täydentäviä tietoja [6] viimeaikaisista ja lähitulevaisuudessa tehtävistä melua koskevista muutoksista, jotka otettiin mukaan laskentaan.

6 TL akustiikka Tulokset ja tarkastelu 3.1 Lasketut melutasot Melutasovyöhykkeiden laskentatulokset näkyvät liitteiden 1 4 karttalehdistä. Liite 1 on terästehtaan tuottaman taustamelun laskettu melukartta eli se esittää rajaavaa lähtötilannetta. Liite 1 on suoraan alkuperäinen selvitystieto vuodelta 2003 siten, että tehtaan melulähteet ja sen alue ovat täsmälleen samat kuin alkuperäisessä selvityksessä. Vain Lapaluodon kaava-alueen maasto on uusintatulosteessa päivitetyssä muodossa. Alueen erityistarkastelupisteissä tehtaan melun laskennallinen melutaso oli 47 db (p1) ja 47 db (p2). Melu on käytännössä sama päivällä ja yöllä. Tämän vaiheen jälkeen laskettiin muiden alueella vaikuttavien melulähteiden yhdistetyn melun melutasovyöhykkeet. Laskentaa toistettiin iteroimalla siten, että uusien teollisuusalueiden melupäästöjen arvot saavuttivat enimmäisarvot, mutta kuitenkin niin, että kaikkien melulähteiden kokonaismelu täytti edellä asetetut ohjearvoihin perustuvat tavoitearvot. Liitteissä 2 ja 3 on esitetty laskennan primääritulokset eli kaava-alueen kaikkien laskennassa mukana olleiden melulähteiden yhteismelun melutasovyöhykkeet päivällä ja yöllä. Päiväajan laskentaan jätettiin muutaman desibelin varmuusmarginaali, koska kaikesta päiväajan liikenteestä ja siis sen melusta ei ole ennakkotietoa. Liitteessä 4 lisäksi liitteiden 1 ja 3 summamelu eli nyky- ja tulevan tilanteen yhdistetty kokonaismelu yöllä. Sataman ja sen liikenteen uudet ennustetut melutasot pisteessä p1 ovat päivällä 47 db ja yöllä 38 db. Satamatien ja -radan uudet linjaukset tuovat siis (päiväajan) melun suhteen hieman etua. Laskentatulosten perusteella voidaan todeta, että nykytilanteessa terästehdas aiheuttaa lähimmällä asuinalueella päivälläkin selvästi enemmän melua kuin Lapaluodon satama. Yöllä terästehtaan melu on asuinalueella yksinään hallitsevaa. Näin terästehdas on käytännössä yksin rajoittava tekijä sille, kuinka suuria melupäästöjä voidaan sallia uusille teollisuusalueille. Sataman ja sen liikenteen sekä uusien teollisuusalueiden yhteismelun ennustetut melutasot ovat tarkastelupisteissä piste p1: päivä 50 db, yö 41 db piste p2: päivä 50 db, yö 40 db Kun tämä melu lasketaan yhteen terästehtaan melun kanssa, saadaan lopuksi pisteiden kokonaismelutasoiksi piste p1: päivä 52 db, yö 47 db piste p2: päivä 52 db, yö 47 db Sekä päivän että yön melu jää siis 3 db alle vastaavien ohjearvojen 55 db ja 50 db, mutta kuten edellä todettiin, laskennassa katsottiin sopivaksi jättää hieman varmuusmarginaalia muun melun, kuten liikennemelun varalle.

7 TL akustiikka Enimmäisarvot teollisuusalueiden melupäästöille Laskennassa siis etsittiin, kuinka suuri kunkin teollisuusalueen korttelin kokonaismelupäästö voi olla äänitasotavoitteen alittamiseksi. Melupäästöllä tarkoitetaan kaikkien sellaisten korttelin alueella olevien melulähteiden yhteistä äänitehotasoa L WA, joiden melu on esteettä kuuluvissa valmiiksi rakennetussa ympäristössä. Käytännössä tällaisia lähteitä ovat tyypillisesti esimerkiksi tehdasrakennnusten katoilla tai ulkoseinillä olevat ilmanvaihdon pääte-elimet tai muun toiminnan laitteet, jotka ovat näkyvillä ja kuuluvilla, pihalla työskentelevät työkoneet taikka ulos sijoitetut, koteloimattomat kompressorit, puhaltimet tai muuntajat tms. Taulukossa 1 on esitetty laskennan tuloksena saadut suurimmat sallittavat teollisuusalueiden melupäästöt eli A-äänitehotasot L WA kortteleittain. On huomattava, että melupäästöä edustava äänitehotaso ei ole sama suure kuin tavallinen A-ääni(paine)taso L pa. Äänitehotaso saa paljon suurempia lukuarvoja kuin äänitaso. Itse asiassa taulukon sallittavat melupäästöt ovat käytännössä varsin tai erittäin tiukkoja. Päivän melupäästöt on valittu kautta linjan 10 db suuremmaksi kuin yön. Tämä vastaa sitä, että teollisuus toimii enintään 1 h tunnin ajan yöllä (klo 22 7) eli että teollisuuden toiminta tapahtuu joko klo 6 22 tai 7 23 välisenä aikana. Muun ajan yöstä melua synnyttäisi vain esimerkiksi rajoitetun ilmanvaihdon kaltainen toiminta. Melupäästöistä voi esittää muutamia hahmottavia esimerkkejä. Äänitehotason 110 db voisi esimerkiksi tuottaa 100 hyvälaatuista ilmanvaihdon poistopuhallinta rakennusten katoilla (yhden melupäästö L WA 90 db) tai yksi ainoa dieseltyökone, kuten pyöräkuormaaja tai konttien kurottajatrukki, joka liikkuu koko päivän ulkona. Käytännössä kaiken teollisen toiminnan tulee tapahtua sisällä suljetuissa rakennuksissa. Siellä voi olla voimakkaitakin melulähteitä, jos ulkoseinien äänieristys on riittävä. Taulukko 1. Lapaluodon uusien teollisuusalueiden sallittavat enimmäismelupäästöt (A-äänitehotaso L WA, db) kortteleittain. kortteli päivä yö A B C D E F G

8 TL akustiikka Viitteet 1. LAHTI T, Raahen Lapaluodon satama. Meluselvitys, kevät TL Akustiikka , Helsinki Raahen sataman Lapaluodon satamanosan asemakaavan muutos ja laajennus, ehdotus. Akm 208. Raahen kaupunki, Tekninen palvelukeskus, Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/92). Helsinki LAHTI T & GOUATARBÈS B, Raahen terästehdas, ympäristömeluselvityksen päivitys Meluvyöhykkeiden laskenta. AKUKON , Helsinki LAHTI T & GOUATARBÈS B, Raahen terästehdas, ympäristömelu. Eräiden meluntorjuntatoimien tarkistuksia ja mitoituksia. AKUKON , Helsinki PISILÄ E, Sähköpostiviesti Raahen satamalle,

9 TLA Liite 1 Raahe Lapaluodon kaava-alue Ympäristömeluselvitys kaavaehdotuksen ennustetilanne Terästehtaan melu (2003 meluselvityksen ja täydentävien tietojen mukaan) Yö [klo 22-7] Keskiäänitaso L Aeq > 35 db > 40 db > 45 db > 50 db > 55 db > 60 db > 65 db > 70 db Mittakaava: 1:10000 akukon Insinööritoimisto Akukon Oy Cadna/A 4.1 Nordic, Raahe 2.3 tulostus.cna

10 TLA Liite 2 Raahe Lapaluodon kaava-alue Ympäristömeluselvitys kaavaehdotuksen ennustetilanne Sataman, teollisuuden ja liikenteen yhteismelu Päivä [klo 7-22] Keskiäänitaso L Aeq > 35 db > 40 db > 45 db > 50 db > 55 db > 60 db > 65 db > 70 db Mittakaava: 1:10000 akukon Insinööritoimisto Akukon Oy Cadna/A 4.1 Nordic, Raahe 2.2.cna

11 TLA Liite 3 Raahe Lapaluodon kaava-alue Ympäristömeluselvitys kaavaehdotuksen ennustetilanne Sataman, teollisuuden ja liikenteen yhteismelu Yö [klo 22-7] Keskiäänitaso L Aeq > 35 db > 40 db > 45 db > 50 db > 55 db > 60 db > 65 db > 70 db Mittakaava: 1:10000 akukon Insinööritoimisto Akukon Oy Cadna/A 4.1 Nordic, Raahe 2.2.cna

12 TLA Liite 4 Raahe Lapaluodon kaava-alue Ympäristömeluselvitys kaavaehdotuksen ennustetilanne Sataman, teollisuuden ja liikenteen sekä terästehtaan taustamelun yhdistetty kokonaismelu Yö [klo 22-7] Keskiäänitaso L Aeq > 35 db > 40 db > 45 db > 50 db > 55 db > 60 db > 65 db > 70 db Mittakaava: 1:10000 akukon Insinööritoimisto Akukon Oy Cadna/A 4.1 Nordic, Raahe 2.3 tulostus.cna