Urheilutien asemakaavamuutoksen meluselvitys

Transkriptio

1 PEAB OY Urheilutien asemakaavamuutoksen meluselvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P31615

2 Raportti 1 (9) Eskelinen Erja Sisällysluettelo 1 Taustaa Ympäristömelun ohjearvot Meluselvitys Lähtötiedot Melumallinnus Melumallinnuksen tulokset Johtopäätökset... 7 Liitteet Liite 1: Melukartat, A-taajuuspainotettu keskiäänitaso

3 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 1 (8) Urheilutien asemakaavamuutoksen meluselvitys 1 Taustaa Työn tehtävänä oli laatia meluselvitys Jyväskylän Vaajakosken Urheilutien asemakaavamuutosta varten. Asemakaavamuutoksen myötä alueelle on tarkoitus rakentaa liikerakennus sekä asuinkerrostalo. Tässä meluselvityksessä on tarkasteltu Urheilutien ympäristön melua leviämismallilaskelmien avulla. Melumallinnus on laadittu Urheilutien asemakaavamuutoksen liikenneselvityksessä (, ) esitettyjen liikennetietojen perusteella. Selvitysalueen likimääräinen sijainti on esitetty kuvassa 1 ja kaavamuutosalueen tarkempi sijainti kuvassa 2. Kuva 1. Selvitysalueen likimääräinen sijainti (ympyröity punaisella).

4 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 2 (8) Kuva 2. Kaavamuutosalue (NCC Rakennus Oy, ). 2 Ympäristömelun ohjearvot Meluntorjuntaa ohjaavat Suomessa Valtioneuvoston päätöksen 993/1992 mukaiset melutason ohjearvot. Kyseiset ohjearvot on esitetty taulukossa 1. Taulukko 1. Yleiset melutasojen ohjearvot. Ulkona (VNp 993/1992) L Aeq, klo 7-22 L Aeq, klo 22-7 Asumiseen käytettävät alueet, virkistysalueet taajamissa ja niiden välittömässä läheisyydessä 55 db 1) 2) 50 db sekä hoito- ja oppilaitoksia palvelevat alueet Loma-asumiseen käytettävät alueet, leirintäalueet, taajamien ulkopuoliset virkistysalueet ja 45 db 3) 4) 40 db luonnonsuojelualueet Sisällä Asuin-, potilas- ja majoitushuoneet 35 db 30 db Opetus- ja kokoontumistilat 35 db - Liike- ja toimistohuoneet 45 db - 1) Uusilla alueilla on melutason yöohjearvo kuitenkin 45 db 2) Oppilaitoksia palvelevilla alueilla ei sovelleta yöohjearvoa 3) Yöohjearvoa ei sovelleta sellaisilla luonnonsuojelualueilla, joita ei yleisesti käytetä oleskeluun tai luonnon havainnointiin yöllä 4) Loma-asumiseen käytettävillä alueilla taajamassa voidaan kuitenkin soveltaa asumiseen käytettävien alueiden ohjearvoja 3 Meluselvitys 3.1 Lähtötiedot Suunnittelualueen maastomalliaineistona on käytetty maanmittauslaitoksen maastotietokannan aineistoa sekä Peab Oy:n toimittamaa uusien rakennusten sijaintiaineistoa.

5 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 3 (8) Liikennemäärien osalta on käytetty :n laatimassa Urheilutien asemakaavamuutoksen liikenneselvityksessä esitettyjä tietoja. Melulaskennassa on huomioitu kaavamuutoksen aiheuttama lisäys Urheilutien liikennemäärissä. Liikennemäärät ja nopeudet on esitetty taulukossa 2. Taulukko 2. Melulaskennassa käytetyt liikennetiedot. Tie Ajoneuvoa tunnissa, päivä Ajoneuvoa tunnissa, yö Raskas liikenne (%) Nopeusrajoitus (km/h) Urheilutie , Huoltopolku 30 5, Vaajakoskentie, länsi 291,2 53, Vaajakoskentie, länsi2 291,2 53, Vaajakoskentie, itä 1515,7,6 280, Vaajakoskentie, itä2 1156,6 214, Leppävedentie 335,4 62, Leppävedentie pohjoinen 335,4 62, Vaajakosken moottoritie 1756,1 325, Vaajakosken moottoritie2 1756,1 325, Vaajakosken etelään Vaajakosken pohjoiseen moottoritie, moottoritie, 878,1 162, ,1 162, Risteyssilta 121,7 22, Haajaniementie 146,3 27, Kiinteistön liikennemääriksi oletettiin huoltoliikenteeksi yöllä neljä raskasta ajoneuvoa ja päivällä kuusi. Pysäköintialueella oletettiin ajavan päiväaikaan 400 ajoneuvoa ja urheilutieltä parkkihalliin Määrät ovat yhdensuuntaisia ajoja, joten käyvien ajoneuvojen määrä on puolet näistä.

6 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 4 (8) Seuraavassa taulukossa on esitetty liikerakennuksen merkittävimmät melulähteet, Katolla sijaitsevat jäähdytykseen ja ilmanvaihtoon liittyvät puhaltimet ja lauhduttimet. Niiden oletettiin olevan käynnissä yhtäjaksoisesti. Taulukko 3: Kaupan melulähteet. Laite Tyyppi L WA db Parametrit Lähde Lauhdutin 09LHCA Carrier 09GH ja 09Lh tekniset tiedot Kylmäkonehuone STEC3 69 0,7m 3 /s 100 Pa FläktWoods Roofmaster Plus EC/FI Paistopiste STEC2 58 0,3 m 3 /s 100 Pa FläktWoods Roofmaster Plus EC/FI Kaupan kone 1400x m 3 /s ETS Nord ULV2P ulospuhallushajotin Takatilan kone 800x m 3 /s ETS Nord ULV2P ulospuhallushajotin 3.2 Melumallinnus Tieliikenne- ja teollisuusmelu on laskettu käyttäen yhteispohjoismaista tieliikennemelun sekä teollisuusmelun (ISO9613-2) laskentamallia. Melulaskenta on tehty CadnaA 4.6 -melulaskentaohjelmalla. Laskenta on tehty kolmiulotteisessa maastomallissa, joka on muodostettu käytetyn maastoaineiston avulla. Pistemäiset melupäästölähteet on sijoitettu maastomalliin Peab Oy:ltä saadun aineiston avulla. Maastomalliin on eritelty suunnitellut rakennusmassat Peab Oy:ltä saadun suunnitteluaineiston mukaisesti. Vesipinnat on käsitelty ääntä heijastavina (G=0) alueina. Rakennusten on oletettu heijastavan ääntä 80 % (1 db vaimennus). Melupäästöt on käsitelty laskennassa oktaaveittain ja melupäästölähteet on mallinnettu pistelähteinä. Laskentamalli olettaa sääolosuhteiksi myötätuulen tai kevyen inversiotilanteen. Ympäristöministeriön ohjeiden mukaisesti ilman absorptio lasketaan +15 C, 70 % RH ja 101 kpa olosuhteissa. Yleisen käytännön mukaisesti kasvillisuuden vaikutusta ei huomioida, sillä se vaihtelee vuodenajoittain. Mallissa kasvillisuuden aiheuttama lisävaimennus olisi hyvin pieni, joten tulos on siten korkeintaan hieman todellista äänitasoa korkeampi. Malli on kansainvälisesti verifioitu alle yhden kilometrin etäisyydelle laskettavalle melulle ja sen tarkkuudeksi ilmoitetaan ±2 db. Malli on implementoitu kaikkiin kaupallisiin laskentaohjelmiin. Laskennoissa melutasot on laskettu pisteisiin, jotka sijaitsevat 5 metrin välein tarkasteltavalle alueelle sijoitetuissa ruudukossa. Melukäyrät on muodostettu laskentaruudukkoon laskettujen arvojen avulla interpoloimalla. Käyrän paikka voi erota enintään puolen laskentaruudun verran verrattaessa pisteeseen suoritettuun laskentaan. Laskentapisteiden korkeus on pohjoismaisen mallin mukaisesti kaksi metriä maan pinnasta. Päivä- ja yöaikaiselle melulle on laskettu keskiäänitasot liikenneselvityksen mukaisessa tilanteessa. Ohjelmalla on laadittu laskennan tulosten perusteella meluvyöhykkeet 5 db:n välein välille db. Melulaskennassa on lisäksi laskettu suunnitellun asuinrakennuksen julkisivumelut.

7 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 5 (8) 3.3 Melumallinnuksen tulokset Melumallinnuksen tulokset on esitetty äänitasovyöhykkeinä kartalla päivä- (klo 7-22) ja yöajalle (klo 22-7). A-taajuuspainotetut keskiäänitasot on esitetty liitteessä 1. Melualuekartoissa äänitasot on esitetty 5 db:n välein värikoodein. Päiväajan db:n melualue yltää enimmillään noin 100 metrin etäisyydelle ja yöajan db:n melualue yli 110 m etäisyydelle Leppävedentien keskilinjasta itään. Sekä päivä- että yöajan edellä mainitut melutasot kattavat koko liikerakennuksen piha-alueen. Päiväajan db:n melualue yltää noin 15 m ja yöajan db:n melualue noin 22 m Urheilutien keskilinjasta suunnitellun asuinrakennuksen piha-alueelle. Kuvien tarkastelussa käytettyjen värien selitteet on esitetty kuvassa 3 ja melun leviäminen vakituisen asumisen ohjearvoihin perustuen on esitetty kuvassa 4. Kuva 3. Keskiäänitasot. Kuva 4. Vakituiseen asumiseen sovellettavat päivä- ja yöaikaisen melun ohjearvotasot. Päiväaikana sovellettava 55 db ohjearvotaso esitetty vasemmalla ja yöaikana sovellettava 50 db ohjearvotaso esitetty oikealla. Merkittävin melulähde suunnittelualueella ja sen läheisyydessä on tieliikenne. Liikerakennuksen pistemäiset päästölähteet eivät aiheuta merkittävää melua ympäristöön. Pääosin suunnittelualueelta lähtevä liikennemelu leviää laajahkolle alueelle suunnitellusta liikerakennuksesta itään ja kaakkoon. Yöajan melualueita tarkasteltaessa on huomioitava, että uusilla asuinalueilla melutason yöohjearvo on 45 db. Vanhoilla asuinalueilla melutason yöohjearvo on 50 db.

8 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 6 (8) Kaavamuutoksessa suunniteltua asuinrakennusta lukuun ottamatta muu asutus suunnittelualueella on jo olemassa olevaa. Suunnitellun asuinrakennuksen julkisivumelutasot päivällä on esitetty kuvassa 5 ja yöllä kuvassa 6. Kuva 5. Suunnitellun asuinrakennuksen julkisivumelutasot päivällä. Vasemmalla julkisivut etelästä ja oikealla pohjoisesta katsottuna. Kuva 6. Suunnitellun asuinrakennuksen julkisivumelutasot yöllä. Vasemmalla julkisivut etelästä ja oikealla pohjoisesta katsottuna. Kakaravaarassa olevien rakennusten julkisivumelutasot on esitetty seuraavassa taulukossa ja kuvissa. Taulukko 4: Julkisivumelu. Rakennus Päivällä, L Aeq7-22 db Yöllä, L Aeq7-22 db Paikka Kaakkoissivu Lounaispääty Kaakkoissivu Lounaispääty Tilanne Nyt Jälkeen Nyt Jälkeen Nyt Jälkeen Nyt Jälkeen Kakaravaara Kakaravaara

9 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 7 (8) Kuva 7: Julkisivumelu Kakaravaaran lähimmissä taloissa päiväaikaan nykytilassa. Kuva 8: julkisivumelu Kakaravaaran lähimmissä taloissa päiväaikaan rakentamisen jälkeen. Rakennettavalla liikerakennuksella, sen laitteilla tai toiminnoilla ei ole havaittavaa vaikutusta näiden kiinteistöjen melutasoon ja julkisivuihin kohdistuva melutaso on sama päivä- ja yöaikaan kuin ilman liikerakennustakin. 4 Johtopäätökset Tulosten tarkastelussa merkittävimpänä huomioidaan yöaikaiset ohjearvot, jotka ovat päiväaikaisia melun ohjearvoja tiukempia. Yöaikaisia ohjearvoja tarkasteltaessa tulee huomioida, että uusilla vakituisen asumisen alueilla yöaikainen ohjearvo on tiukempi kuin vanhoilla asuinalueilla (vakituisen asumisen alueella 50/45 db) db melualue yltää noin 22 m Urheilutien keskilinjasta suunnitellun asuinrakennuksen piha-alueelle. Kyseisen melutason leviäminen on havainnollistettu liitteessä 1_2 sekä julkisivumelua esittävissä kuvissa 5 ja 6. Tehdyn meluselvityksen mukaan suunnitellun asuinrakennuksen Urheilutien puoleiseen päätyyn ei tulisi rakentaa parvekkeita ensimmäiseen kerrokseen. Ylempiin kerroksiin sekä luoteen ja kaakon puoleisille seinustoille voi rakentaa lasitetut parvekkeet. Rakennuksen äänieristyksen on oltava päivämelutilanteen mukaan 31 db ja yömelutilanteen mukaan 29 db. Suunnitellun asuinrakennuksen osalta päivämelutaso on siis merkitsevin ja määrää äänieristyksen vaatimuksen.

10 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 8 (8) Kakaravaaran lähimpien asuinrakennusten melutasoon tai rakennusten julkisivuihin kohdistuvaan melutasoon liikerakennuksella ei ole merkitystä. Katolla olevien laitteiden melupäästö on liikenteeseen verrattuna merkityksetön eikä laitteiden tasainen humina yleensä erotu liikennemelun seasta. Yöaikainen huoltoliikenne voi aiheuttaa hetkittäisiä havaittavia meluhuippuja, mutta niiden vaikutus yöajan keskiäänitasoon jää merkityksettömäksi. Mauno Aho projektipäällikkö, ins. Erja Eskelinen ympäristösuunnittelija, ins. (AMK