Kivilammen maankaatopaikan laajennusalueen meluselvitys

Transkriptio

1 LIITE 2

2 SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Kivilammen maankaatopaikan laajennusalueen meluselvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P17535

3 Raportti 2 (7) Puustinen Tomi Sisällysluettelo 1 TAUSTAA YMPÄRISTÖMELUN OHJEARVOT LÄHTÖTIEDOT Maastoaineisto Tieliikennetiedot Melupäästötiedot ja toiminta-ajat MELUMALLINNUS MELUMALLINNUKSEN TULOKSET Nykytilanne Vaihtoehto Vaihtoehto Vaihtoehto JOHTOPÄÄTÖKSET...6 Liitteet Liite 1... Melukartta, A-taajuuspainotettu keskiäänitaso nykyinen toiminta ja st 638 Liite 2... Melukartta, A-taajuuspainotettu keskiäänitaso nykyinen toiminta Liite 3... Melukartta, A-taajuuspainotettu keskiäänitaso VE 1 toiminta ja st 638 Liite 4... Melukartta, A-taajuuspainotettu keskiäänitaso VE 1 toiminta Liite 5... Melukartta, A-taajuuspainotettu keskiäänitaso VE 2 toiminta ja st 638 Liite 6... Melukartta, A-taajuuspainotettu keskiäänitaso VE 2 toiminta Liite 7... Melukartta, A-taajuuspainotettu keskiäänitaso VE 3 toiminta ja st 638 Liite 8... Melukartta, A-taajuuspainotettu keskiäänitaso VE 3 toiminta

4 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 3(7) Kivilammen maankaatopaikan laajennusalueen meluselvitys 1 TAUSTAA Tässä meluselvityksessä on tarkasteltu Jyväskylän kaupungin Kivilammen puhtaiden ylijäämämaiden maankaatopaikan melutilannetta liittyen laajennusalueen YVAmenettelyyn. Melutilanne selvitettiin hankevaihtojen VE1, VE2 ja VE3 mukaisessa tilanteessa sekä nykytilanteessa. Kuva 1. Hankealueen sijainti. 2 YMPÄRISTÖMELUN OHJEARVOT Meluntorjuntaa ohjaavat Suomessa Valtioneuvoston päätöksen 993/1992 mukaiset melutason ohjearvot, jotka on esitetty taulukossa 1.

5 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 4(7) Taulukko 1. Yleiset melutasojen ohjearvot. VNp 993/1992 L Aeq, klo 7-22 L Aeq, klo 22-7 Ulkona Asumiseen käytettävät alueet, virkistysalueet taajamissa ja niiden välittömässä läheisyydessä sekä hoito- tai oppilaitoksia palvelevat alueet Loma-asumiseen käytettävät alueet, leirintäalueet, taajamien ulkopuoliset virkistysalueet ja luonnonsuojelualueet 1) 2) 55 db 50 db 45 db 40 db Sisällä Asuin-, potilas- ja majoitushuoneet 35 db 30 db Opetus- ja kokoontumistilat 35 db - Liike- ja toimistohuoneet 45 db - 1) Uusilla alueilla on melutason yöohjearvo kuitenkin 45 db. 2) Oppilaitoksia palvelevilla alueilla ei sovelleta yöohjearvoa. 3) Yöohjearvoa ei sovelleta sellaisilla luonnonsuojelualueilla, joita ei yleisesti käytetä oleskeluun tai luonnon havainnointiin yöllä. 4) Loma-asumiseen käytettävillä alueilla taajamassa voidaan kuitenkin soveltaa asumiseen käytettävien alueiden ohjearvoja. 3) 4) 3 LÄHTÖTIEDOT 3.1 Maastoaineisto Suunnittelualueen maastomalliaineistona on käytetty Maanmittauslaitoksen luokiteltua laserkeilausaineistoa ja maastotietokannan aineistoja. Maankaatopaikan laajennusalueen tulevina maanpinnan korkeuksina käytettiin alustavien suunnitelmien mukaisia korkeuksia. 3.2 Tieliikennetiedot Liikennemäärät on saatu Liikenneviraston liikennemääräkartoista. Nopeusrajoitus Leppävedentiellä (st 638) laskennassa huomioidulla tieosuudella on 80 km/h ja 50 km/h. Keskimääräinen vuorokausiliikenne KVL on 5564 ajoneuvoa/vrk, josta raskaan liikenteen osuus 125 ajoneuvoa/vrk. Yöliikenteen osuuden oletettiin olevan 10 %. 3.3 Melupäästötiedot ja toiminta-ajat Mallinnuksissa on huomioitu melulähteinä alueella toimivat työkoneet, kuormien purkaminen kippaamalla ja alueen kuorma-autoliikenne. Melulähteiden melupäästötiedot saatiin konsultin aikaisemmin vastaavanlaisissa kohteissa tehtyjen melupäästömittausten tuloksista. Alueen kuorma-autoliikenteen määränä mallinnuksessa käytettiin arvioitua enimmäismäärää eli 280 ajoneuvoa vuorokaudessa. Kaikki toiminnat tapahtuvat arkisin päiväajalla eli klo 7-22 välisenä aikana. Työkoneena mallinnuksessa käytettiin puskutraktoria, joita alueella työskentelee samaan aikaan kaksi konetta. Taulukossa 2 on esitetty laskennoissa käytettyjen äänilähteiden äänitehotasot, toiminta-ajat, teholliset käyttöajat sekä äänilähteen korkeus maanpinnasta.

6 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 5(7) Taulukko 2. Laskennassa käytettyjen melulähteiden äänitehotasot. Laite Äänitehotaso (LWA) Toiminta-aika Tehollinen käyttöaika Akustinen keskipiste maanpinnasta Puskutraktori 98,6 db % + 2 m Kuorman kippaus 97,0 db %* + 2 m *280 kippausta/vrk Äänitehotaso on laitteen melutaso ilmoitettuna yhden neliömetrin pallopinnalle. Äänitehotasoa käytetään melun laskentamalleissa sekä meluntorjunnan suunnittelussa, koska se on melulähteen koosta riippumaton suure. Maastossa tietyltä etäisyydeltä mitattua melutasoa ei pidä sekoittaa äänitehotasoon. 4 MELUMALLINNUS Melulaskennat on tehty SoundPlan 7.1 -melulaskentaohjelmalla. Ohjelma käyttää melun leviämisen mallintamiseen digitaalista maastomallia ja pohjoismaista tieliikennemelun laskentamallia. Laskennoissa melutasot on laskettu pisteisiin, jotka sijaitsevat 10 metrin välein tarkasteltavalle alueelle sijoitetussa ruudukossa. Melukäyrät on muodostettu laskentaruudukkoon laskettujen arvojen avulla interpoloimalla. Käyrän paikka voi erota enintään puolen laskentaruudun verran verrattaessa pisteeseen suoritettuun laskentaan. Melulaskennoissa on otettu huomioon yksi heijastus ja äänilähteiden etsintäetäisyytenä on käytetty arvoa 2000 m. Puuston vaimennusta ei ole huomioitu. Rakennukset on mallinnettu heijastavina. Päiväaikaiselle melulle on laskettu keskiäänitasot nykytilanteessa. Laskentapisteiden korkeus on pohjoismaisen mallin mukaisesti kaksi metriä maan pinnasta. Ohjelmalla on laadittu laskennan tulosten perusteella meluvyöhykkeet 5 db välein välille db. Mallinnus on tehty nykytilanteessa ja kunkin hankevaihtoehdon (VE1, VE2 ja VE3) toteutuksen loppuvaiheessa. Kyseisessä vaiheessa vaihtoehdon toiminnan melupäästöjen arvioitiin olevan suurimmillaan. 5 MELUMALLINNUKSEN TULOKSET 5.1 Nykytilanne Kivilammen maankaatopaikan toiminnasta ja Leppävedentien (st 638) liikenteestä aiheutuva päiväajan A-taajuuspainotettu keskiäänitaso L Aeq,7 22 on esitetty liitteessä 1. Hankealueen merkittävin melulähde on Leppävedentie. Pelkästään maankaatopaikan toiminnasta aiheutuva päiväajan A-taajuuspainotettu keskiäänitaso L Aeq,7 22 on esitetty liitteessä 2. Maankaatopaikan toiminnan 55 db:n meluvyöhyke rajoittuu maankaatopaikan alueelle ja maankaatopaikalle johtavan tien varteen noin 50 metrin etäisyydelle tien keskilinjasta. Maankaatopaikan toiminnasta ja sen liikenteestä ei aiheudu ohjearvot ylittäviä melutasoja.

7 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 6(7) 5.2 Vaihtoehto 1 Kivilammen maankaatopaikan toteutusvaihtoehdon VE1 mukaisen laajennusalueen toiminnasta ja Leppävedentien (st 638) liikenteestä aiheutuva päiväajan A- taajuuspainotettu keskiäänitaso LAeq,7 22 on esitetty liitteessä 3. Hankealueen merkittävin melulähde on Leppävedentie. Pelkästään maankaatopaikan vaihtoehdon VE1 mukaisen laajennusalueen toiminnasta aiheutuva päiväajan A-taajuuspainotettu keskiäänitaso LAeq,7 22 on esitetty liitteessä 4. Maankaatopaikan toiminnan 55 db:n meluvyöhyke rajoittuu maankaatopaikan alueelle ja maankaatopaikalle johtavan tien varteen noin 50 metrin etäisyydelle tien keskilinjasta. Vaihtoehdon VE1 meluvaikutukset ovat likimain samat kuin nykyisessä tilanteessa. Maankaatopaikan toiminnasta ja sen liikenteestä ei aiheudu ohjearvoja ylittäviä melutasoja. 5.3 Vaihtoehto 2 Kivilammen maankaatopaikan toteutusvaihtoehdon VE2 mukaisen laajennusalueen toiminnasta ja Leppävedentien (st 638) liikenteestä aiheutuva päiväajan A- taajuuspainotettu keskiäänitaso LAeq,7 22 on esitetty liitteessä 5. Vaihtoehdossa hankealueen merkittävin melulähde on Leppävedentie. Pelkästään maankaatopaikan VE2:n mukaisen laajennusalueen toiminnasta aiheutuva päiväajan A-taajuuspainotettu keskiäänitaso LAeq,7 22 on esitetty liitteessä 6. Maankaatopaikan toiminnan 55 db:n meluvyöhyke rajoittuu maankaatopaikan alueelle ja maankaatopaikalle johtavan tien varteen noin 50 metrin etäisyydelle tien keskilinjasta. Hankevaihtoehdossa VE2 meluvyöhyke on hiukan suurempi kuin vaihtoehdossa VE1 ja nykytilanteessa. Maankaatopaikan toiminnasta ja sen liikenteestä ei aiheudu ohjearvoja ylittäviä melutasoja. 5.4 Vaihtoehto 3 Kivilammen maankaatopaikan toteutusvaihtoehdon VE3 mukaisen laajennusalueen toiminnasta ja Leppävedentien (st 638) liikenteestä aiheutuva päiväajan A- taajuuspainotettu keskiäänitaso LAeq,7 22 on esitetty liitteessä 7. Vaihtoehdossa hankealueen merkittävin melulähde on Leppävedentie. Pelkästään maankaatopaikan vaihtoehdon VE 3 mukaisen laajennusalueen toiminnasta aiheutuva päiväajan A- taajuuspainotettu keskiäänitaso LAeq,7 22 on esitetty liitteessä 8. Maankaatopaikan toiminnan 55 db:n meluvyöhyke rajoittuu maankaatopaikan alueelle ja maankaatopaikalle johtavan tien varteen noin 50 metrin etäisyydelle tien keskilinjasta. Hankevaihtoehdossa VE3 meluvyöhyke on hiukan suurempi kuin vaihtoehdossa VE1 ja vaihtoehdossa VE2 sekä nykytilanteessa. Maankaatopaikan toiminnasta ja sen liikenteestä ei aiheudu ohjearvoja ylittäviä melutasoja. 6 JOHTOPÄÄTÖKSET Kivilammen maankaatopaikan toiminnasta ei aiheudu melua koskevia ohjearvotasoja ylittäviä melutasoja nykytilanteessa tai missään tutkituissa laajennusvaihtoehdossa (VE1, VE2 ja VE3). Verrattaessa alueen nykyisen toiminnan meluvaikutuksia eri hankevaihtoehtoihin, pysyvät vaikutukset vaihtoehdossa VE1 likimain nykyisellään. Maankaatopaikan laajennusvaihtoehdoissa VE2 ja VE3 meluvaikutukset ulottuvat hiukan nykyistä kauemmas. Kaikissa hankevaihtoehdoissa meluvaikutukset ovat paikallisia ja rajoittuvat maankaatopaikan alueelle ja kuljetusreitin varteen. Alueen suurin yksittäinen melulähde sekä nykytilanteessa että eri hankevaihtoehdoissa on Leppävedentien (st 638) liikenne. Leppävedentien meluvyöhykkeellä sijaitseville

8 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 7(7) asuinkiinteistöille suunniteltujen laajennusvaihtoehtojen mukaisesta toiminnasta ei aiheudu lisää meluvaikutuksia. Kivilammen maankaatopaikan nykyinen ja suunniteltu toiminta tapahtuu arkisin päiväaikaan. Tämän vuoksi ihmisten normaaleina lepo- ja virkistäytymisajankohtina maankaatopaikan toiminnasta ei aiheudu häiritsevää ääntä. Kivilammen maankaatopaikan laajennuksen yhdessäkään vaihtoehdossa meluvaikutukset eivät ole merkittäviä. Toiminnan aiheuttama melu loppuu maankaatopaikan tullessa täyteen, jolloin alueen äänimaisema palautuu alueen nykyistä maankaatopaikkatoimintaa ja entistä kaatopaikkatoimintaa edeltävälle tasolle. Hyväksynyt: Jarmo Silvennoinen aluepäällikkö, rkm. Laatinut: Tomi Puustinen suunnittelupäällikkö, insinööri (AMK)