Manner-Naantalin liikennemeluselvitys & yhteenveto yhteismelusta ja hajuista Humaliston alueella

Transkriptio

1 S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A NAANTALIN KAUPUNKI Manner-Naantalin liikennemeluselvitys & yhteenveto yhteismelusta ja hajuista Humaliston alueella Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY

2 Raportti 1 (11) Matti Manninen Sisällysluettelo 1 Taustaa Ympäristömelun ohjearvot Lähtöaineisto Liikennemelulähteet Tieliikenne Raideliikenne Melumallinnusmenetelmä Liikennemelumallinnuksen tulokset Yhteenveto Humaliston alueen melusta ja hajusta Melu Haju... 9 Liitteet Liikenteen keskiäänitasot: 1. Päivällä Yöllä 2035

3 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 1 (10) Manner-Naantalin liikennemeluselvitys & yhteenveto yhteismelusta ja hajuista Humaliston alueella 1 Taustaa Tässä raportissa on arvioitu liikennemelutilannetta Manner-Naantalin osayleiskaavan alueella ennustetilanteessa. Lisäksi on arvioitu Naantalin Humaliston melutilannetta laadittujen liikenne- ja teollisuusmeluselvitysten perustella. Yhteismelumallinnusta ei ole tehty. Lisäksi on arvioitu alueen hajutilannetta viimeisimmän hajuraportin perusteella. Tarkasteltava alue rajoittuu luoteessa E18 tiehen, koillisessa sekä kaakossa Järveläntiehen ja lounaassa mereen. 2 Ympäristömelun ohjearvot Meluntorjuntaa ohjaavat Suomessa Valtioneuvoston päätöksen VNp 993/1992 mukaiset melutason ohjearvot. Taulukossa 1 on esitetty kyseiset ohjearvot. Taulukko 1: Yleiset melutasojen ohjearvot. (VNp 993/1992) L Aeq, klo 7-22 L Aeq, klo 22-7 Ulkona Asumiseen käytettävät alueet, virkistysalueet taajamissa ja niiden välittömässä läheisyydessä sekä hoito- tai oppilaitoksia palvelevat alueet Loma-asumiseen käytettävät alueet, leirintäalueet, taajamien ulkopuoliset virkistysalueet ja luonnonsuojelualueet 1) 2) 55 db 50 db 45 db 40 db Sisällä Asuin-, potilas- ja majoitushuoneet 35 db 30 db Opetus- ja kokoontumistilat 35 db - Liike- ja toimistohuoneet 45 db - 1) Uusilla alueilla on melutason yöohjearvo kuitenkin 45 db. 2) Oppilaitoksia palvelevilla alueilla ei sovelleta yöohjearvoa. 3) Yöohjearvoa ei sovelleta sellaisilla luonnonsuojelualueilla, joita ei yleisesti käytetä oleskeluun tai luonnon havainnointiin yöllä. 4) Loma-asumiseen käytettävillä alueilla taajamassa voidaan kuitenkin soveltaa asumiseen käytettävien alueiden ohjearvoja. Jos ääni on impulssimaista ja/tai kapeakaistaista, on mittaus- tai laskentatulokseen lisättävä 5 db ennen vertailua ohjearvoon. Yhteismelutarkastelussa Humaliston alue tulkitaan tässä yhteydessä uudeksi asuinalueeksi eli ohjearvona yöaikaan käytetään 45 db. 3) 4)

4 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 2 (10) 3 Lähtöaineisto Maastomalli laadittiin Maanmittauslaitoksen laseraineiston ja maastotietokannan perusteella. Teollisuusmelua arvioitiin Insinööritoimisto Akukon Oy:n Humaliston Ympäristömeluselvitys raportti nro mukaan. Hajuja arvioitiin Ilmatieteenlaitoksen raportin Naantalin ja Raision seudun hajupäästöjen leviämismallilaskelmat perusteella. 4 Liikennemelulähteet 4.1 Tieliikenne Tieliikennetiedot vuodelle 2035 saatiin Turun seudun liikennemallista. Kuvassa 1 on esitetty vuoden keskimääräiset vuorokausiliikenteet (KVL) ja kuvassa 2 raskaan liikenteen vuoden keskimääräiset vuorokausiliikenteet (KVLras). Yöliikenteen osuudeksi arvioitiin 10 % kokonaisliikenteestä. Edellä mainittuja liikennetietoja täydennettiin kuvan 3 mukaisilla liikennetiedoilla, jos kyseinen tie puuttui tai sen liikenne oli merkittävästi suurempi. Kuvan 3 tiedot on saatu Naantalin kaupungin aikaisemmista selvityksistä. Kun kuvan 3 mukaisia liikennemääriä käytettiin, oletettiin raskaan liikenteen osuudeksi 10 %. KUVA 1. KVL ennustetilanteessa 2035.

5 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 3 (10) KUVA 2. KVLras ennustetilanteessa 2035.

6 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 4 (10) KUVA 3. Naantalin kaupungin toimittamia liikennemääriä, KVL. 4.2 Raideliikenne Raideliikennetiedot ennustetilanteeseen vuodelle 2035 saatiin VR Oy:ltä. Raideliikennetiedot on esitetty taulukossa 2. Nopeusrajoitus 20 km/h on ratapihan kohdalla. Taulukko 2: Raideliikenne Naantalissa Tyyppi Päivä 7-22 [kpl] Yö 22-7 [kpl] Pituus [m] Nopeusrajoitus [km/h] F-TaJu /20

7 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 5 (10) 5 Melumallinnusmenetelmä Melulaskennat tehtiin SoundPLAN 7.3-melulaskentaohjelmalla. Ohjelma käyttää melun leviämisen mallintamiseen digitaalista maastomallia sekä pohjoismaista tie- ja raideliikennemelun laskentamallia. Melulaskennoissa on otettu huomioon 1 heijastus. Kasvillisuuden vaimennusta ei ole huomioitu. Metsä- ja peltomaaston maakerroin G=1 ja vesialueiden G=0. Laskennoissa melutasot laskettiin pisteisiin, jotka sijaitsevat 5 metrin välein tarkasteltavalle alueelle sijoitetussa ruudukossa. Melukäyrät muodostetaan laskentaruudukkoon laskettujen arvojen avulla interpoloimalla. Melulle laskettiin keskiäänitasot. Laskentapisteiden korkeus oli pohjoismaisen mallin mukaisesti kaksi metriä maan pinnasta. Ohjelmalla laadittiin laskennan tulosten perusteella päiväajan, eli klo 7-22, ja yöajan, eli klo 22 7, keskiäänitasovyöhykkeet 5 db välein välille db. 6 Liikennemelumallinnuksen tulokset Liitteessä 1 ja kuvassa 4 on esitetty päiväajan keskiäänitasot L Aeq klo Liitteessä 2 ja kuvassa 5 on yöajan keskiäänitasot L Aeq klo Melulle herkkiä kohteita ei tule sijoittaa alueille, joissa päiväajan keskiäänitaso on yli 55 db tai yöajan yli 50 db. Jos kyseessä on uusi alue, koskee yöaikaa 45 db ohjearvo. Melutilanne suositellaan tarkistettavaksi asemakaavoitusvaiheessa uusilla rakennusmassoilla ja päivitetyillä liikennetiedoilla mahdollisten meluntorjuntatoimenpiteiden kartoittamiseksi.

8 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 6 (10) Kuva 4. Liikennemelu päivällä.

9 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 7 (10) Kuva 5. Liikennemelu yöllä.

10 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 8 (10) 7 Yhteenveto Humaliston alueen melusta ja hajusta 7.1 Melu Melutarkastelussa määrääväksi tekijäksi muodostuu yöaikainen melu, jonka ohjearvo uusilla alueilla on päiväajan ohjearvoa 10 db alempi. Liikennemäärän tuntivaihtelun perusteella yöajan melu ei ole yli 10 db päiväaikaista alemmalla tasolla. Tilanne on sama myös teollisuusmelun kohdalla. Alla olevaan karttaan on punaisella viivalla merkitty teollisuuslaitosten ja sataman toimintojen aiheuttaman 45 db keskiäänitasoalueen ulkoraja ja sinisellä liikenteestä, pääosin E18:sta, aiheutuvan 45 db keskiäänialueen ulkoraja. Sinisen viivan pohjoispuolella liikennemelu yöllä ylittää ohjearvon ja vastaavasti punaisen viivan eteläpuolella teollisuusmelu ylittää ohjearvon. Viivojen väliin jäävällä alueella keskiäänitasot ovat teollisuudesta, satamasta ja liikenteestä db. On todennäköistä, että yhteismelu voi ylittää tälläkin alueella ohjearvon 45 db. E18 muuttaminen kaistaiseksi sekä suunnitellut rampit, 2 kpl, E18 tieltä Järveläntielle voivat muuttaa liikennemelutilannetta. Merkittävää melun kannalta on, miten E18 tien väylä levenee. Samoin melutilanteeseen vaikuttaa E18 mahdollinen tasauksen muutos sekä ramppien lopullinen sijainti ja tasaus. Lisäksi mahdollinen nopeusrajoituksen muutos voi vaikuttaa liikennemelun leviämiseen.

11 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 9 (10) Jos tarkasteltavalle alueelle sijoitetaan melulle herkkiä kohteita, tulee seuraavissa suunnitteluvaiheissa melutilanne ennustetilanteessa selvittää melulähteiden ja uuden rakennetun ympäristön yhteismelumallinnuksena. Meluntorjuntaan vaikuttaa ratkaisevasti teollisuusmelulähteiden korkeusasema, mahdollisesti tulevien häiriintyvien kohteiden korkeusasema sekä mahdolliset muutokset E18 teillä; esimerkiksi leveys- ja pituusprofiiliin. Muualla Manner-Naantalin OYK:n alueella ei ole merkittäviä yhteismeluvaikutuksia. 7.2 Haju Suomessa ei ole hajulle ohje- tai raja-arvoja. Finnfeeds Oy:n tuotantolaitokset ovat tarkastelualueen välittömässä läheisyydessä alueen eteläpuolella. Muut merkittävät hajulähteet sijaitsevat verrattain kaukana häiriintyvistä kohteista. Kaksi suurinta hajulähteen, Finnfeeds Oy:n ja Neste Oil:n, hajupäästöt, sokeripohjaiset sekä öljynjalostustoiminta, luokitellaan epämiellyttäviksi. Lyhytaikaisen (30 s) hajun esiintymisen prosentteina vuoden kaikista tunneista hajukynnyksellä 1 hy/m 3 tarkasteltavalla alueella esiintyy hajuja yli 9 % ajasta, hajukynnyksellä 3 hy/m % sekä hajukynnyksellä 5 hy/m 3 kaakkoisosassa aluetta 1-3 % ja muualla alueella 3-9 %. Pitkäaikaisen (1 h) hajun esiintymisen prosentteina vuoden kaikista tunneista hajukynnyksellä 1 hy/m 3 tarkasteltavalla alueella esiintyy hajuja 1-3 % ajasta. Kuvassa 6 on esitetty lyhytaikaisen (30 s) hajun esiintyminen prosentteina vuoden tunneista hajukynnyksellä 3 hy/m³. Tarkasteltavaa aluetta Humalistossa voidaan pitää laajalta osalta merkittävän hajuhaitan alueena. Jos alueelle sijoitetaan häiriintyviä kohteita, tulee hajupäästö olemaan asuinviihtyvyyteen vaikuttava tekijä, lukuun ottamatta E18 tien kaakkoispuolen välitöntä läheisyyttä. On erittäin todennäköistä, että tarkasteltavalle alueelle sijoitettaessa häiriintyviä kohteita, tulee tämä aiheuttamaan heti tai viimeistään teollisuuslaitosten seuraavalla ympäristölupakierroksella valituksia näiden aiheuttamasta hajusta. Tämä voi rajoittaa jatkossa teollisuuslaitoksien toimintaa tai pysäyttää sen kokonaan.

12 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 10 (10) KUVA 6. lyhytaikaisen (30 s) hajun esiintyminen prosentteina vuoden tunneista hajukynnyksellä 3 hy/m³. Hyväksynyt: Mauno Aho projektipäällikkö, ins. Laatinut: Matti Manninen ympäristöasiantuntija, DI