ASKELMERKIT ONNISTUNEESEEN ALUEELLISEEN VAIKUTTAJAVIESTINTÄÄN - VAIKUTTAMINEN SIPILÄN HALLITUKSEN TYÖELÄMÄLINJAUKSIIN

Transkriptio

1 ASKELMERKIT ONNISTUNEESEEN ALUEELLISEEN VAIKUTTAJAVIESTINTÄÄN - VAIKUTTAMINEN SIPILÄN HALLITUKSEN TYÖELÄMÄLINJAUKSIIN

2 SISÄLLYS 1. Askelmerkit onnistuneeseen alueelliseen vaikuttajaviestintään 2. Viestit: Sipilän hallituksen työelämälinjauksia ja niiden vaikutuksia 2.0. Sipilän hallituksen esittämä pakkolakipaketti 2.1. Pakkolakipaketin juridisten, työmarkkinoihin liittyvien, poliittisten ja taloudellisten vaikutusten arviointi 2.2. Muut työelämän lainsäädäntöä koskevat toimet 2.3. Paikallinen sopiminen 2.4. Tärkeitä päivämääriä

3 1. ASKELMERKIT ONNISTUNEESEEN ALUEELLISEEN VAIKUTTAJAVIESTINTÄÄN

4 1. ASKELMERKIT ONNISTUNEESEEN ALUEELLISEEN VAIKUTTAJAVIESTINTÄÄN 1. Vaikuttajakartan laatiminen Tunnista oikeat kohderyhmät ja tutustu toimijoihin Poliittiset päätöksentekijät Kuntapäättäjät Kansanedustajat Muut taustatoimijat: avustajat, toimitsijat jne. Muut mielipidevaikuttajat Virkamiehet Paikalliset mielipidevaikuttajat Media Toimittajat Sosiaalisen median vaikuttajat

5 1. ASKELMERKIT ONNISTUNEESEEN ALUEELLISEEN VAIKUTTAJAVIESTINTÄÄN 2. Oman asiantuntijuuden vahvistaminen Perehdy substanssiin ja hanki taustatietoja: ole oman asiasi ehdoton asiantuntija Selvitä erityisesti valmisteluprosessin kulku Selvitä, mistä saat tarvittaessa lisätietoja Selvitä, keitä muita asia koskee Ketkä ovat liittolaisia, ketkä vastustajia? Mieti etukäteen vasta-argumentteja 3. Mieti optimaalinen ajankohta ja muoto vaikuttamistyöllesi Toimi ajoissa! Nyrkkisääntö: Ensimmäisen luonnoksen kirjoittaja käyttää suurinta valtaa Suorat kontaktit aina etusijalle Ei massapostituksia, vaan aina henkilökohtainen yhteys Tee tarvittaessa yhteistyötä liittolaisten kanssa

6 1. ASKELMERKIT ONNISTUNEESEEN ALUEELLISEEN VAIKUTTAJAVIESTINTÄÄN 4. Viestin kohdentaminen Räätälöi viestisi kohderyhmille sopivaksi Pohdi, mitä kohderyhmä tietää asiastasi ennestään? Räätälöi käyttämäsi aineisto tämän mukaisesti Valmistele aineistosi tarvittaessa jokaiselle kohderyhmälle erikseen Päivitä aineistoasi tilanteen mukaan: Toimita aina ajantasaista tietoa 5. Ole systemaattinen Kirjaa vaikuttamistyön tulokset ylös ja jaa ne omassa organisaatiossasi jatkotyötä varten Huolehdi yhteyden jatkuvuudesta ja anna matkan varrella lisätietoja: Toimiva vaikuttajaverkosto edellyttää jatkuvaa huoltoa

7 2. VIESTIT: SIPILÄN HALLITUKSEN TYÖELÄMÄLINJAUKSIA JA NIIDEN VAIKUTUKSIA

8 2.0. SIPILÄN HALLITUKSEN ESITTÄMÄ PAKKOLAKIPAKETTI Hallituksen esittämät työehtojen heikennykset kilpailukyvyn vahvistamiseksi, ns. pakkolakipaketti: Sairausajan karenssipäivä ja korvaustason heikennys; Loppiainen ja helatorstai palkattomiksi vapaapäiviksi; Julkisen sektorin lomapäivien määrän leikkaaminen; Lomarahan leikkaus; Toteutetaan enimmäislainsäädäntönä (edellä olevat ovat pakottavia siten, ettei työehtosopimuksissa ole mahdollista sopia paremmin). Hallituksen esittämät lainsäädäntömuutokset ovat pysyviä, mutta työehtosopimuksien toisin sopimisen kielto määräaikainen.

9 2.1. PAKKOLAKIPAKETIN JURIDISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Juridiset Pakkolait ovat jyrkässä ristiriidassa perustuslain turvaaman ammatillisen järjestäytymisvapauden ydinalueen, sopimisen vapauden kanssa. Lisäksi pakkolait loukkaavat mm. ILO:n yleissopimuksia ja työehtosopimusten suojaa EU-oikeudessa. Työlainsäädäntö pohjautuu työntekijän suojelun periaatteeseen. Jos eri työehdot ovat keskenään ristiriidassa (esim. työsopimuksen ja työehtosopimuksen ehdot), noudatetaan lähtökohtaisesti edullisemmuussääntöä, jonka mukaan työntekijälle suotuisin määräys pätee. Tästä näkökulmasta työehtosopimusten maksimitason määrittely on täysin poikkeuksellista.

10 2.1. PAKKOLAKIPAKETIN TYÖMARKKINOIHIN LIITTYVIEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Työmarkkinoihin liittyvät Sopimusyhteiskunnan ja kolmikantayhteistyön vaarantaminen. Työmarkkinoiden mahdollinen kriisiytyminen ja työtaistelut seuraavalla työmarkkinakierroksella. Jos pakkolait säädetään, eivät odotukset Suomen kustannuskilpailukykyä vahvistavasta palkkamaltista ja uudesta Suomen mallista (avoin sektori määrittäisi palkankorotustason) ole realistisia syksyn 2016 työmarkkinakierroksella. Professori Roope Uusitalo: Palkkaneuvottelujen tulos on yksi paketti. Jos tiukkaa pakettia litistetään jostain nurkasta, pullahtaa se isommaksi toisesta.

11 2.1. PAKKOLAKIPAKETIN POLIITTISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Poliittiset Lakipaketin lausuntokierroksen pohjalta on erittäin epävarmaa, onko sopimusvapautta vakavasti loukkaavia lakeja ylipäätään mahdollista säätää. Ennustettavan ja vakaan toimintaympäristön vaarantuminen työmarkkinoilla. Pakkolakien enimmäissääntelyn määräaikaisuus ja poliitikkojen puuttuminen poikkeuksellisella tavalla työmarkkinoiden toimintaan johtaisi suurella todennäköisyydellä siihen, että työmarkkinoihin liittyvät kysymykset nousisivat seuraavien eduskuntavaalien 2019 keskeiseksi teemaksi. Vuoden 2007 eduskuntavaaleissa kokoomuksen keskeinen vaalilupaus oli ns. tasa-arvotupo ja hoitohenkilöstön huomattavat palkankorotukset. Vaaleja seuranneella liittokierroksella kokoomuksen vaalilupaus johti taloustilanteeseen erittäin huonosti sopiviin huomattaviin palkankorotuksiin.

12 2.1. PAKKOLAKIPAKETIN TALOUDELLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Taloudelliset Hallitus ei ole pystynyt esittämään pakkolakien vaikutuksista uskottavaa arviota. Palkattomien arkipyhien, sairausajan palkka-alen ja vuosiloman lyhennyksen hallitus on laskenut tuottavan julkiselle sektorille suorien säästöjen lisäksi epäsuoria kuluvähennyksiä työvoiman tarpeen pienentyessä. Epäsuorien säästöjen toteutuminen on kuitenkin hyvin epävarmaa. Hallitus ei ota huomioon pakkolakien haitallista vaikutusta työllisyyteen lyhyellä aikavälillä, joka osaltaan lisää julkisia kuluja. Tosiasiassa pakkolait heikentäisivätkin julkista taloutta alkuvaiheessa jopa 930 miljoonalla eurolla vuodessa. Professorit Sixten Korkman ja Matti Pohjola: Hallituksen esitykseen liittyy periaatteellisia ongelmia, ja sen myönteiset vaikutukset tuotantoon ja työllisyyteen ovat todennäköisesti melko vähäisiä. Lyhyellä aikavälillä kilpailukykypaketti lähinnä supistaa kotimaista kysyntää ja syventää taantumaa.

13 2.2. MUUT TYÖELÄMÄN LAINSÄÄDÄNTÖÄ KOSKEVAT TOIMET Hallitusohjelmakirjaukset Alle vuoden määräaikaisten työsuhteiden vapauttaminen perusteluvelvollisuudesta Koeajan pidentäminen Takaisinottovelvollisuuden joustavoittaminen Omavastuuaika vuosiloman aikana sairastumiseen Vuosilomakarttuman rajoittaminen äitiys-, isyys-, ja vanhempainvapaan ajalta Muutosturva

14 2.2. MUUT TYÖELÄMÄN LAINSÄÄDÄNTÖÄ KOSKEVAT TOIMET Alle vuoden määräaikaisten työsuhteiden vapauttaminen perusteluvelvollisuudesta Vastoin määräaikaisia työsuhteita koskevan direktiivin henkeä Kohdistuisivat erityisesti aloille ja työpaikkoihin, joissa vaihtuvuus suuri, ammattitaitovaatimukset vähäisempiä ja/tai määräaikaisia työsuhteita käytetään paljon Johtaisi epävarmuuden lisääntymiseen erityisesti nuorten ja naisten työsuhteissa (yksityiset ja julkiset palvelut) Ei lisää uusia työsuhteita, määräaikaisten työsuhteiden osuus kasvaisi

15 2.2. MUUT TYÖELÄMÄN LAINSÄÄDÄNTÖÄ KOSKEVAT TOIMET Koeajan pidentäminen Todellisena tavoitteena työntekijöiden irtisanomissuojan heikentäminen / kiertäminen Lisäisi työelämän epävarmuutta ja koeaikapurkuja myös epäasiallisin perustein Haittaisi työntekijöiden liikkuvuutta ja siirtymistä työpaikasta toiseen Kohdistuisi erityisesti nuoriin Takaisinottovelvoitteen joustavoittaminen Lyhentäminen johtaisi irtisanomissuojan heikentymiseen Työntekijän työllistymismahdollisuuksien heikkeneminen

16 2.3. PAIKALLINEN SOPIMINEN Selvitysmies Harri Hietalan raportissa esitetään toimenpiteitä paikallisen sopimisen edistämiseksi. Raportti jakautuu kahteen osaan, ensimmäisessä osassa esitetään muutoksia henkilöstön asemaan yrityksen päätöksenteossa ja toinen osa koskee paikallisen sopimisen laajentamista. Järjestäytymättömille yrityksille esitetään samoja oikeuksia paikalliseen sopimiseen kuin mitä järjestäytyneilläkin yrityksillä on käytössään. Samalla esitetään työntekijöitä turvaavia reunaehtoja, kuten ammattiliitoille kanneoikeus ja oikeuspaikaksi työtuomioistuin paikallisten sopimusten tulkintaan liittyvissä asioissa.

17 2.3. PAIKALLINEN SOPIMINEN Lisäksi esitetään kaksi vaihtoehtoa (A ja B) paikallisen sopimisen piiriin kuuluvien asioiden lisäämiseksi. Vaihtoehto A lähtee paikallisen sopimisen määräysten ja asioiden lisäämisestä neuvotteluteitse työehtosopimusosapuolten toimesta. Vaihtoehtoisesti ehdotetaan mallia B, missä sopimista lisättäisiin lainsäädännöllä, joka oikeuttaisi paikallisesti ohittamaan työehtosopimusmääräykset ilman työehtosopimuksessa olevaa valtuutusta. Esitettyyn malliin liittyy uhka yleissitoviin työehtosopimuksiin perustuvan minimityöehtojen suojan murenemisesta niin suomalaisten kuin ulkomailta tulevien ns. lähetettyjen työntekijöiden osalta.

18 2.3. PAIKALLINEN SOPIMINEN Raportin Vaihtoehto B tarkoittaa paikallisen sopimisen mahdollisuuksien avaamista lainsäädännöllä, työehtosopimusten sopimusvaltuuksista riippumatta. Jo lainsäädännöllisen työehtosopimuksista poikkeamismahdollisuuden esittäminen on kannanotto sen puolesta, että sellaisen säätäminen olisi ylipäänsä mahdollista. Raportissa sopimisen kohteena olevia asioita ei ole yksilöity eikä myöskään rajattu mitenkään. Raportin mukaan sopimiselle tulisi olla perusteltu syy. Selvityksessä ei kuitenkaan yksilöidä mitenkään, mikä tällainen syy voisi olla, vaan se jätetään työpaikalla arvioitavaksi. Samoin todetaan, että sopimuksen sisällölle on asetettava jokin alaraja.

19 2.3. PAIKALLINEN SOPIMINEN Säännöksen soveltamista rajoittaisivat pakottavat ja puolipakottavat lainsäännökset. Esimerkiksi työajoista ei ilmeisesti voitaisi sopia työaikalaista poiketen. Sen sijaan mahdollisuus olisi ilmeisesti tarkoitettu erityisesti työehtosopimusten palkkamääräysten ohittamiseen. Onko vaihtoehto B:n tarkoitus poiketa alarajana pidetyistä yleissitovista työehtosopimuksista? Onko tavoitteena ajaa Suomeen minimipalkkalainsäädäntöä?

20 2.4. TÄRKEITÄ PÄIVÄMÄÄRIÄ Kevätkausi SAK:n luottamusmiesten tapaaminen Tampereella Pakkolakityöryhmän määräaika 3.2. Vuoden 2016 valtiopäivien avajaiset Paikallisen sopimisen työryhmän määräaika Huhtikuu: EK:n sääntömuutokset voimaan (este keskitetyille palkkaratkaisuille) Syyskausi 2016 Mahdollinen liittokierros alkaa