POTILASHOTELLI ETELÄ-SAVOON

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "POTILASHOTELLI ETELÄ-SAVOON"

Transkriptio

1

2 Salla Seppänen Niina Kaukonen Sirpa Luukkainen POTILASHOTELLI ETELÄ-SAVOON Selvityshankkeen loppuraportti Mikkelin ammattikorkeakoulu A: Tutkimuksia ja raportteja - Research Reports 52 MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Mikkeli 2010

3 MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU A: Tutkimuksia ja raportteja - Research Reports PL 181, Mikkeli Puhelin Tekijät ja Mikkelin ammattikorkeakoulu Kannen ja julkaisun kuvat: Oliver Bonifer ja Salla Seppänen ISBN (pdf) ISSN Ulkoasu: Mainostoimisto ILME Ky

4 KUVAILULEHTI Päivämäärä Julkaisusarja ja nro A:Tutkimuksia ja raportteja 52 Tekijät Salla Seppänen, Niina Kaukonen ja Sirpa Luukkainen Nimeke Potilashotelli Etelä-Savoon. Selvityshankkeen loppuraportti. Tiivistelmä Potilashotelli Etelä-Savoon selvityshanke totutettiin välisenä aikana Euroopan aluekehitys rahaston (EAKR) tuella. Hanketta hallinnoi Mikkelin ammattikorkeakoulun terveysalan laitos, Mikkeli. Yhteistyökumppaneina hankkeessa olivat Etelä-Savon sairaanhoitopiiri (ESSHP), Itä-Savon sairaanhoitopiiri (ISSHP) ja Kyyhkylän kuntoutuskeskus. Hankkeen tarkoituksena oli valmistella potilashotellihanketta Etelä-Savoon. Tavoitteena oli kartoittaa potilashotellitoiminnan mahdollisuuksia Etelä-Savossa ja tehdä potilashotellille selvityksen pohjalta toimintasuunnitelma ja liiketoimintasuunnitelma. Lisäksi projektissa tavoitteena oli valmistella varsinaisen potilashotellitoiminnan käynnistäminen. Hankkeen alussa tehtiin potilashotellitoiminnan tarvekysely, johon vastasivat asiantuntijat Etelä- Savon ja Itä-Savon sairaanhoitopiiristä, Mikkelin kaupungin kotihoitoyksiköstä, Suomenniemen, Kangasniemen ja Mäntyharjun perusturvayksiköistä sekä Savonlinnan Palvelukoti Rosinasta, Kyyhkylä Oy:stä ja Omaiset ja läheiset ry:sta (Mikkeli). Kyselyn vastaukset osoittivat, että potilashotellin toimintaan kohdistui hyvin erilaisia odotuksia. Potilashotellin mallinnusta varten hankkeessa tehtiin benchmarking -matkat Heinolan Valohotelliin ja Lahden Kodike- hotellitoimintaan ja Hollantiin Haagiin, CoornhertCentrum ja Florence -potilashotelleihin Kyselyn ja benchmarking matkojen tuottamaa tietoa hyödynnettiin potilashotellin toiminnan mallintamisessa. Potilashotellin liiketoimintasuunnitelman laadintaan valittiin kilpailutuksen jälkeen Deloitte Oy, joka laati potilashotellille alustavan liiketoimintasuunnitelman. Potilashotellille kuvattiin kaksi eri palvelumuotoa: 1. Hoito-, ja hoiva- sekä kuntoutuspalvelut eri potilasryhmille ja 2. Tilapäinen palvelu, tukea ja/ tai majoitusta tarvitseville asiakkaille, omaisille ja yhteistyötahoille. Palvelumuodoille todettiin olevan kolme potentiaalista asiakasryhmää: 1. Erikoissairaanhoidon asiakkaat (esim. päiki, lyhki ja leiko asiakkaat), 2. Erikoissairaanhoidossa jatkohoitopaikkaa odottavat ja kuntoutusasiakkaat sekä 3. Hoivaa /arjen apua tarvitsevat asiakkaat (omaishoidettavat ja omaishoitajat). Johtopäätöksenä voidaan todeta, että lähtökohta potilashotellitoiminnan kehittämiselle on, potilashotellipalvelun liittäminen osaksi hoitoketjua, jolloin sen käyttäminen perustuu hoidon tarpeen arvioinnin mukaan tehtyyn päätökseen. Potilashotelli on varteenotettava vaihtoehto erikoissairaanhoidon hoitopaikalle, silloin kun kotiuttamispäätös on tehty, mutta potilas ei vielä turvallisesti selviydy kotona. Avainsanat (asiasanat) hoitopaikat, potilaat, hoitolaitokset, hoitoala, hoitohenkilöstö Sivumäärä Kieli 16 s. + liit. 65 s. Suomi Muita tietoja ISBN (pdf) ISSN Luokitukset YKL ; UDK ;

5 KUVAILULEHTI Päivämäärä Julkaisusarja ja nro A:Tutkimuksia ja raportteja 52 Tekijät Salla Seppänen, Niina Kaukonen ja Sirpa Luukkainen Nimeke Patient hotel to South-Savo Preliminary project final report. Tiivistelmä The project was implemented in by support of the European Regional Development Funding (ERDF). The project was administrated and co-ordinated by Mikkeli University of Applied Sciences, Health Department in Mikkeli. The partners were health care districts of South- (ESSHP) and East -Savo (ISSHP) and rehabilitation center Kyyhkylä. The purpose of the project was to prepare patient hotel activities to the region of South Savo. The aims of the project were to clarify challenges and possibilities of patient hotel in the region of South-Savo and to develop operation and business plan for patient hotel. Beside this the project aimed to institute patient hotel activity. The questionnaire to clarify needs and demands for a patient hotel was implemented in the beginning of the project. The informants were specialists from health care districts in South and East Savo, home care unit of city of Mikkeli, social and health care units in the municipalities of Suomenniemi, Kangasniemi and Mäntyharju. Also the specialist in Rosina Service home in Savonlinna, Kyyhkylä Oy and society of caregivers Omaiset ja läheiset ry in Mikkeli answered the questionnaires. The analysis of data pointed out that expectations for the patient hotel varied a lot among the informants. The project group benchmarked two care hotels in Finland: Valo hotel in Heinola and Kodike-hotel in Lahti, and two care hotels in the Netherlands, in the Hague: CoornhertCentrum and Florence ( ). Based on the results of the questionnaire and the benchmarking visits the model of activities of patient hotel was established. The consulting firm Deloitte Oy worked out the business plan for the patient hotel. Two different service models were described for the patient hotel: 1. Care, nursing and rehabilitation, which is between home and hospital care 2. Temporary support and accommodation for clients, relatives, caregivers and also for health care and medical professionals, who are working as consults in the region. The potential client groups were focused as follows: 1. Patients in specialized health care, for example patients of day and short surgery can have pre and post care in the patient hotel. 2. Patients who do not need any more specialized care, but are not possible to discharge to home and thus they are waiting for further care place, for example surgical and rehabilitation patients who live alone. 3. Patients who need help in daily activities and are cared at home by relatives can have temporary care in the patient hotel as well as caregivers can have rest and rehabilitation services in the patient hotel. The conclusion is that prerequisite for the patient hotel activities are that patient hotel services are established as a part of regional care chain. The need of care and services provided by the patient hotel are assessed and rationalized by individual patient based on criterions that are defined and accepted in general level. The patient hotel is a good option for those patients who are waiting for the next care place in specialized care, because they cannot be safely discharged to home. Avainsanat (asiasanat) care institutions, care hotel, patients, nursing, personnel, discharge Sivumäärä 16 s. + liit. 65 s. Muita tietoja Kieli Suomi ISBN (pdf) ISSN Luokitukset YKL ; UDK ;

6 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO Projektin lähtökohta Tavoitteet ja kohderyhmä Hankkeen toimijat HANKKEEN TOTEUTUS Potilashotellitoiminnan tarvekartoitus ja benchmarking käynnit Potilashotellitoiminnan mallintaminen Deloitte OY:n laatima liiketoimintasuunnitelma HANKESUUNNITELMA POTILASHOTELLITOIMINNAN KÄYNNISTÄMISEKSI JULKISUUS JA TIEDOTTAMINEN PROJEKTIN TYÖLLISYYSVAIKUTUKSET TULOSTEN HYÖDYNNETTÄVYYS PROJEKTIN ARVIOINTI JA POHDINTA LÄHTEET LIITTEET Potilashotelli Etelä-Savoon. Asiantuntijaselvitys Deloitte Oy: liiketoimintasuunnitelma potilashotellikonseptille Etelä-Savossa 2 Potilashotelli Etelä-Savoon selvityshanke - Matkaraportti

7 1 1 JOHDANTO Potilashotelli Etelä-Savoon - selvityshanke toteutettiin välisenä aikana kehittämisprojektina. Hankkeen tavoitteena oli valmistella potilashotellihanketta Etelä-Savoon. Selvityshanke toteutettiin EAKR rahoituksella. Toimintalinja oli innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edistäminen sekä osaamisrakenteiden vahvistaminen. Potilashotelli on hotelli-, hoiva- ja kuntoutuspalveluja sekä muita mahdollisia palveluja tarjoava hoivahotelli, joka on tarkoitettu ensisijaisesti lyhyen ajan hoitopaikaksi. Potilashotelli tuo lisää tehokkuutta hoitoketjuun tarjoamalla vaihtoehdon vuodeosastohoitopaikalle niille potilaille, jotka eivät tarvitse sairaalahoitoa. Potilashotelli on kunnille kustannustehokkaampi ratkaisu, sillä sen käyttö vapauttaa kalliit vuodeosastopaikat tarkoituksenmukaiseen käyttöön, ja niiden todelliseen, välittömään tarpeeseen. Suomi ikääntyy seuraavien vuosikymmenten aikana nopeasti. Ilman palvelurakenteiden ja palvelujen tuottamistapojen uudistamista kustannusten kasvua on vaikea hillitä. Potilashotellikonseptin odotetaan vastaavan useampaan sairaanhoitoon ja kuntouttamiseen liittyvään tarpeeseen ja uudelleen järjestelyyn: hoitoajat lyhenevät ja potilaat pyritään kotiuttamaan mahdollisimman nopeasti mm. infektioriskin takia. Potilaiden keski ikä on noussut ja toimenpiteisiin liittyvät ennakkovalmistelut sekä kotona selviytyminen toimenpiteen jälkeen voi olla hankalaa ja välittömästi toimenpiteen jälkeen jopa riskialtista. Kotiutuva potilas voi majoittua potilashotellissa ennen toimenpidettä tehtävien ennakkovalmistelujen ajan sekä toimenpiteen jälkeen ennen turvallista kotiutumista. Ikäihmisten laatusuosituksessa korostuu hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen näkökulma. Korkealaatuisia ja oikein kohdennettuja palveluita tarvitaan ikäihmisten arjessa selviytymisen tueksi, ja toimintakyvyn heikentymiseen on puututtava ripeästi." ( Tiedote 40/2008, STM, ). Potilashotelli toiminta antaa mahdollisuuden ikäihmisten ennaltaehkäisevään ja kuntouttavaan

8 2 toimintaan osana erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon palveluita. Ikäihmisille on tärkeää ennen toimenpidettä saatu ohjaus ja neuvonta sekä toimenpiteen jälkeen tapahtuva kuntoutuminen ja toimintakykyä ylläpitävä ohjauksellinen toiminta. Lyhyt laitoshoitojakso ilman kuntouttavaa toimintaa vaikuttaa nopeasti ikäihmisen toimintakyvyn heikkenemiseen. Potilashotelli vastaa valmistelussa olevan terveydenhuoltolain sisältämiin haasteisiin. ja tukee myös valtakunnallisen KASTE ohjelman tavoitetta, joka on muotoiltu seuraavasti: Palveluiden saatavuus, vaikuttavuus ja laatu paranevat. Potilashotellitoiminta osana hoitoketjua antaa mahdollisuuden vastata tulevaisuudessa tehokkaaseen terveydenhuollon palvelujen käyttöön. Kunnille on edullisempaa sijoittaa potilaita potilashotelliin kuin pitää erikoissairaanhoidon osastoilla. Näin potilashotelli vapauttaa kalliita vuodeosastopaikkoja erikoissairaanhoitoa tarvitseville potilaille. Potilashotelli tuo kunnille joustavuutta järjestää potilaalle jatkohoitopaikka nopeasti, mikäli potilas sitä tarvitsee. Potilashotellitoiminta tukee kotihoitoa ja toimii osana palveluketjua esimerkiksi omaishoidossa tarjoten mahdollisuuden omaisen hoidossa olevan potilaan hoitajan lomalle ja muulle potilaan tilapäishoidon tarpeelle. Tutkimus-, lyhki- ja päiki potilaiden jatkohoidon osalta kevyempää hoitoa ja hoivaa tarvitsevia potilaita ei tarvitse sijoittaa raskaamman hoidontarpeen mukaan mitoitettuihin yksiköihin. Potilashotelli toimii vaihtoehtona osastolla yöpymiseen jatkoseurantaa tarvitseville potilaille. Ikäihmisten laatusuosituksen mukaan palvelurakennetta muutetaan edelleen siten, että kotona asumista tukevia palveluja lisätään ja pitkäaikaisen laitoshoidon osuutta vähennetään. Potilashotelli n toiminnassa kuntouttava hoito on lähtökohtana ja tavoitteena on potilaan mahdollisimman nopea turvallinen kotiutuminen. Ikäihmisten arjen kannalta kotiin tai lähietäisyydeltä kotoa saatavat palvelut ovat keskeisiä. (http://www.kunnat.net/k_perussivu.asp?path=1;29;353;11124;10316)

9 3 1.1 Projektin lähtökohta Etelä-Savossa ei ole potilashotellitoimintaa. Euroopassa potilashotelleja on kehitetty 1990-luvulta lähtien. Esimerkiksi Englannissa ja Alankomaissa potilashotellit ovat kiinteä osa terveyspalvelujen kokonaisuutta. Tarve ja kysyntä potilashotellille Etelä-Savossa on kasvava, koska väestön ikääntyessä potilaiden keski-ikä kasvaa ja yhä useampi potilas on suuremmalla riskillä kotiutettavissa toimenpiteen jälkeen. Erikoissairaanhoidossa on potilaita, jotka odottavat jatkohoitopaikkaa. Heidän hoitonsa ei edellytä enää erikoissairaanhoidon osaamista ja kallista erikoissairaanhoidon vuodeosastopaikkaa. Potilashotelli onkin kunnille kustannustehokas vaihtoehto, sillä se nopeuttaa potilaiden kotiuttamista vapauttaen osastopaikan erikoissairaanhoidon paikkaa odottavalle, lyhentää hoitoa odottavien jonoja, helpottaa potilaiden hoitoon pääsyä ja edistää näin myös hoitotakuun toteuttamista. Potilashotellitoiminnan selvityshanke liittyy myös meneillään oleviin Kuntaja palvelurakenneuudistushankkeeseen ja terveydenhuoltolainmuutos valmisteluun. Mikäli palvelurakenteita ei uudisteta, kustannusten kasvua on vaikea hillitä, kun väestön ikärakenne muuttuu nopeasti ja palvelutarpeet kasvavat. Rakenteiden ohella myös toimintatapoja on uudistettava. Uusien, innovatiivisten ratkaisujen myötä voidaan kehittää uusia toimintatapoja moniammatillisessa yhteistyössä yhdistäen julkisen, yksityisen, kolmannen sektorin ja sosiaali- ja terveysalan koulutusorganisaatioiden toimintaa. Etelä- Savossa on käynnissä myös sairaanhoitopiirien tehtävänjaon selkeyttäminen, toimintojen keskittäminen sekä erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon palvelujen kokonaisuuden suunnittelu, jossa myös uusien toimijoiden ja palvelujen mahdollisuuksia osana hoito- ja hoivapalvelujen kokonaisuutta arvioidaan kriittisesti. Tavoitteeksi asetettu palvelurakenteen muutos hillitsee toteutuessaan sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten kasvua.

10 4 1.2 Tavoitteet ja kohderyhmä Hankkeen tarkoituksena oli valmistella potilashotellihanketta Mikkeliin ja Savonlinnaan. Hankkeessa oli tarkoituksena tehdä mallinnus potilashotellitoiminnasta, jossa jäsennetään ja selvennetään potilashotellitoteutuksen vaihtoehtoja, kannattavuutta ja menestymisen mahdollisuuksia Etelä-Savossa. Hankkeen tavoitteena oli kartoittaa potilashotellitoiminnan mahdollisuuksia Etelä-Savossa ja tehdä potilashotellille selvityksen pohjalta toimintasuunnitelma ja liiketoimintasuunnitelma. Lisäksi projektissa tavoitteena oli valmistella varsinaisen potilashotellitoiminnan käynnistäminen. Potilashotelli: on hotelli-, hoiva- ja kuntoutuspalveluja sekä muita mahdollisia palveluja tarjoava hoivahotelli on tarkoitettu lyhytaikaiseen tarpeeseen tukee leiko-, päivä- ja lyhytkirurgian toteuttamista, sillä asiakas voi tulla potilashotelliin toimenpidettä edeltävänä iltana tai yöpyä siellä toimenpiteen jälkeen ja saada tarvittaessa ennen toimenpidettä ja toimenpiteen jälkeen ohjausta, apua ja kuntoutusta. on kunnalle edullisempi vaihtoehto kuin erikoissairaanhoidon tai terveyskeskuksen vuodeosastohoito, sillä potilashotellin hoitopäivämaksu on pienempi kuin erikoissairaanhoidon tai terveyskeskuksen vuodeosastohoidon kustannus. tukee perhekeskeistä hoitomallia mahdollistamalla perheen jäsenten / läheisten yöpymisen lähellä potilasta. toimii kotihoidossa olevalle apua tarvitsevalle henkilölle tilapäisenä hoitopaikkana esimerkiksi omaishoitajan loman, vapaapäivän tai sairausloman aikana. antaa terveyspalvelujen tuottajalle mahdollisuuden markkinoida palvelujaan myös laajemmin Suomessa ja kansainvälisesti, koska asiakas voi käyttää potilashotellin palveluja ennen ja jälkeen hoitojakson. Potilashotelli yksityisenä toimijana on avoin kaikille tahoille, jolloin se edistää myös yksityisen sektorin ja sairaanhoitopiirien keskinäistä yhteistyötä. Kohderyhmänä ovat potilaat ja asiakkaat, jotka tarvitsevat ennen erikoissairaanhoidon käyntiä tai sen jälkeen välimuotoista hoitopaikkaa tai majoitusta sekä

11 5 kotona hoidettavat potilaat, jotka omaishoitajan vapaan/ loman tai muun syyn takia tarvitsevat tilapäistä hoitoa. 1.3 Hankkeen toimijat Mikkelin ammattikorkeakoulu Etelä-Savon sairaanhoitopiiri (ESSHP) Itä-Savon sairaanhoitopiiri (ISSHP) Suomen terveystalon lääkäriasema Oy Kyyhkylän kuntoutuskeskus Mikkelin kaupunki Koordinoi esiselvityshanketta ja oli päätoteuttaja Osallistui hankkeen valmisteluun ja toteuttamiseen. Edustus ohjausryhmässä. Osallistui hankkeen valmisteluun ja toteuttamiseen. Edustus ohjausryhmässä. Osallistui hankkeen valmisteluun. Edustus ohjausryhmässä. Osallistui hankkeen valmisteluun ja toteuttamiseen. Edustus ohjausryhmässä. Osallistui hankkeen valmisteluun. Edustus ohjausryhmässä. Salla Seppänen (projektipäällikkö) Niina Kaukonen (projektityöntekijä) Sirpa Luukkainen (projektityöntekijä) Tarja Turtiainen (projektiasiantuntija) Arja Keinänen (projektisihteeri) Heikki Malinen (ohjausryhmä, haastattelu) Keijo Tikka (ohjausryhmä ad siirtyi ESEDUN toimitusjohtajaksi) Pirjo Löytty (projektityöryhmän jäsen) Anneli Luoma-Kuikka (benchmarking, Hollanti) Matti Nupponen (ohjausryhmän pj) Matti Suistomaa (haastateltu) Hemmo Pirhonen (ohjausryhmä) Saku Linnamurto (projektityöryhmän jäsen) Heikki Pylkkänen (haastattelu) Anneli Kettunen (hankevalmistelu) Päivi Kuusinen (ohjausryhmä) Riitta Smolander (projektityöryhmän jäsen, ohjausryhmän jäsen) Aino-Maija Lempiäinen (projektiryhmän jäsen) Soili Kuitunen (ohjausryhmän jäsen) Ulla Yli-Karro (haastattelu) Maria Närhinen (haastattelu)

12 6 Savonlinnan kaupunki Hoivakymppi Oy Potilasjärjestö - Omaiset ja läheiset ry Etelä-Savon ammattiopisto Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto Osallistui hankkeen valmisteluun. Osallistui hankkeen valmisteluun. Osallistui hankkeen valmisteluun. Edustus ohjausryhmässä. Osallistui hankkeen valmisteluun. Osallistui hankkeen valmisteluun. Edustus ohjausryhmässä. Aila Pärnänen Leena Herranen, toiminnanjohtaja (ohjausryhmän jäsen) Kristiina Häkkänen (haastattelu) Keijo Tikka (ohjaustyöryhmän jäsen) Arja Koli (haastattelu) Deloitte Oy Liiketoimintasuunnitelma Lauri Salmivalli Ville Ohmän 2 HANKKEEN TOTEUTUS Projekti toteutettiin ajalla Hankkeesta tehtiin tarkasti aikataulutettu toteuttamissuunnitelma, koska hankkeen toteutus ajallisesti oli haasteellinen kesälomien ja hankkeen lyhyen toteutusajan takia. Hankkeessa selvitettiin potilashotellitoiminnan käynnistämisen liiketoiminnalliset edellytykset Mikkelissä ja Savonlinnassa. Lisäksi hankkeessa selvitettiin potilashotellitoimintaan kohdistuvat tarpeet ja vaatimukset toiminnan, tilojen, varustuksen ja sijainnin osalta. suunniteltiin ja mallinnettiin potilashotelli toiminta saatujen tietojen perusteella liiketoimintasuunnitelmaa varten. valittiin Deloitte OY kilpailutuksen jälkeen tekemään liiketoimintasuunnitelma potilashotellikonseptille. liiketoimintasuunnitelman valmistumisen jälkeen käytiin laajaa keskustelua potilashotellitoiminnan käynnistämiseksi. oli tarkoitus myös tehdä aiesopimukset hankkeen jatkosta kumppaneiden kanssa ja käynnistää neuvottelut potilashotelli tiloista ja toiminnan käynnistämisestä. Tähän tavoitteeseen ei päästy, koska liiketoimintasuunnitelman mukaan potilashotellitoiminnan käynnistäminen edellyttää kuntien sitoutumista potilashotellin palvelujen käyttöön.

13 7 Potilashotellitoiminnan mallintamiseen kerättiin Etelä-Savon sairaanhoitopiiriltä ja Itä-Savon sairaanhoitopiiriltä tilastotietoja mahdollisista potilashotellin asiakkaista; päiväkirurgian ja lyhytkirurgian (1-3 päivää oleva hoitoaika ilman lähtö päivää ) yksikön potilasmääristä, ja siirtoviivemaksuista Etelä- Savon sairaanhoitopiirin alueelta. 2.1 Potilashotellitoiminnan tarvekartoitus ja benchmarking käynnit Potilashotellin mallinnuksen ja liiketoimintasuunnitelman käyttäjälähtöisyys varmistettiin tekemällä mahdollisille yhteistyötahoille potilashotellitoimintaa koskeva tarvekysely. Kyselytutkimukseen vastasivat asiantuntijat Etelä- Savon sairaanhoitopiiristä, Itä-Savon sairaanhoitopiiristä, Mikkelin kaupungin kotihoitoyksiköstä, Suomenniemen, Kangasniemen ja Mäntyharjun perusturvayksiköistä sekä Savonlinnan Palvelukoti Rosinasta, Kyyhkylä Oy.stä, ja Omaiset ja läheiset Ry.sta (Mikkeli). Heinolan Valohotellin toimitusjohtaja Hannele Kalskeja ja yrittäjä Arto Hämäläinen kauppahuone Harte Oy:stä olivat myös kiinnostuneita potilashotelli- hankkeesta, mutta eivät osallistuneet varsinaiseen kyselyyn. Kysely lähetettiin myös, Hirvensalmelle, Juvalle, Ristiinaan, Hoivapalvelu Pelakuuhun, Suomen terveystalolle Mikkeliin ja Savonlinnaan, Marskin lääkärinasemaan Mikkeliin, Saimaan syöpäyhdistykselle, Dementiayhdistyksille Savonlinnaan ja Mikkeliin, Hopearannan palvelutaloon ja Savon koti Oy:lle, mutta vastauksia ei saatu. Kyselyn tulosten yhteenveto on liitteessä 1. Kyselyn tuloksista saatiin tarkennusta potilashotellitoimintaan kohdistuvista toiveista ja tarpeista potilashotellitoiminnan mallintamista varten. Toiveita ja odotuksia tuli paljon ja potilashotellin toiminta nähtiin tärkeänä osana toimivaa hoitoketjua. Potilashotelli -hankkeen benchmarking -matkat tehtiin Heinolan Valohotelliin ja Lahden Kodike- hotellitoimintaan ja Hollantiin Haagiin, CoornhertCentrum ja Florence -potilashotelleihin Heinolan ja Lahden

14 8 matkalla oli edustus Mikkelin ammattikorkeakoulusta, Etelä-Savon sairaanhoitopiiristä ja Kyyhkylä Oy:stä. Hollannissa mukana olivat edustajat Mikkelin ammattikorkeakoulusta, Itä-Savon - ja Etelä-Savon sairaanhoitopiiristä ja Kyyhkylä Oy:stä. Tutustumismatkoista saatiin arvokasta tietoa potilashotellitoiminnan järjestämistavasta, sisällöstä, palveluvaihtoehdoista sekä kustannusrakenteesta. Benchmarking matkojen raportit ovat liitteenä liiketoimintasuunnitelmassa. (Liite 2) 2.2 Potilashotellitoiminnan mallintaminen Potilashotelli tarvekyselyiden ja tutustumiskäynneistä saatujen tietojen pohjalta projektiryhmä mallinsi potilashotellikonseptille kaksi eri palvelumuotoa: 1. Hoito-, ja hoiva- sekä kuntoutuspalvelut eri asiakas-/potilasryhmille 2. Tilapäistä palvelua, tukea ja/ tai majoitusta tarvitseville asiakkaille, omaisille ja yhteistyötahoille Palvelumuodoille todettiin olevan kolme potentiaalista asiakasryhmää: 1. Erikoissairaanhoidon asiakkaat (esim. päiki, lyhki ja leiko asiakkaat) 2. Erikoissairaanhoidossa jatkohoitopaikkaa odottavat ja kuntoutusasiakkaat 3. Hoivaa /arjen apua tarvitsevat asiakkaat (omaishoidettavat ja omaishoitajat) Lähtökohtana toiminnan kehittämiselle on, että potilashotellipalvelu on osa hoitoketjua. Potilashotellipalvelun käyttäminen perustuu hoidon tarpeen arvioinnin mukaan tehtyyn päätökseen ja se on vaihtoehto erikoissairaanhoidon hoitopaikalle, kun kotiuttamispäätös on tehty, ja kun potilas ei vielä turvallisesti selviydy kotona. Päiväkirurgiset, leiko-, lyhytjälkihoitoiset-, ja tutkimuspotilaat voivat saada tarvittavat valmistelut potilashotellissa ja yöpyä siellä vaihtoehtona erikoissairaanhoidon vuodeosaston hoitopaikalle. Toimenpiteen jälkeen, kun potilas tarvitsee vielä esim. valvontaa, hoitotoimenpiteitä, lääkehoitoa, ohjausta,

15 mutta ei enää tarvitse erikoissairaanhoitotasoista hoitoa, potilashotelli tarjoaa kevyemmän vaihtoehdon erikoissairaanhoidon hoitopaikalle. 9 Jatkohoitopaikkaa odottavien ja kuntouttamista tarvitsevien sekä hoivaa/arjen apua ja tilapäismajoitus tarvitsevat asiakkaat ovat toinen mahdollinen palveluja käyttävä asiakasryhmä. Silloin kun potilaalla ei ole enää tarvetta erikoissairaanhoitoon, mutta asiakas tarvitsee vielä valvontaa, ohjausta, neuvontaa, hoitotoimenpiteitä, kuntoutusta ja omalla paikkakunnalla ei ole tarjota sopivaa jatkohoitopaikkaa, on potilashotelli osana hoitoketjua vaihtoehtoinen hoitopaikka. Omaishoidettavalle potilashotelli voi toimia väliaikaisena hoitopaikkana ja olla apuna päivä-/yöhoidon tarpeessa omaishoitajan loma vapaa-, asioimis- ja sairauspäivien järjestämisessä. 2.3 Deloitte OY:n laatima liiketoimintasuunnitelma Potilashotelli liiketoimintasuunnitelman työstäminen kilpailutettiin ja Deloitte Oy valittiin tekemään potilashotellitoiminnalle liiketoimintasuunnitelma. Liiketoimintasuunnitelma liitteenä. (Liite 2).

16 10 3 HANKESUUNNITELMA POTILASHOTELLITOIMINNAN KÄYNNISTÄMISEKSI Hankkeessa oli tarkoituksena tehdä Deloitte OY:n laatiman liiketoimintasuunnitelman pohjalta jatkohankesuunnitelma potilashotellitoiminnan käynnistämiseksi. Hankesuunnitelman tekoon asti ei päästy koska potilashotellitoiminnan toteutuminen ei näin nopeassa aikataulussa ollut mahdollinen. Hankkeen aikana on käyty läpi potilashotellitoiminnan käynnistämiseen liittyviä suunnitelmia ja keskusteltu eri yhteistyötahojen ja luottamushenkilöiden kanssa hankkeen tuottaman potilashotellimallin käynnistämisestä Mikkelissä ja Savonlinnassa. Savonlinnassa on selvitetty Savonniemen kampusta ympäröivän alueen mahdollisuuksia toimia potilashotellin tilana. Hankkeen aikana on selvitetty kuntayhtymien ja Savonlinnan kaupungin kantaa asiaan, joka lähtökohtaisesti on myönteinen. Suunnitteilla on kuntayhtymien kanssa potilashotellia koskeva yhteinen keskustelutilaisuus , jonka tavoitteena yhteisen näkemyksen muodostaminen. Savonlinnassa selvitetään parhaillaan myös yritysyhteistyön mahdollisuuksia potilashotellitoiminnassa. Mikkelissä potilashotelli liiketoimintasuunnitelmaa on esitelty Etelä-Savon sairaanhoitopiirin operatiivisessa ohjaustyöryhmässä ja Mikkelin kaupungin vanhustyön foorumeissa. Mikkelin kaupunki ei toistaiseksi lähde potilashotellihankkeeseen mukaan, eivätkä kaupungin virkamiehet näe tarpeellisena potilashotellitoimintaa. Tulevaisuutta ajatelleen ikäihmisten määrän ja asiakkaiden hoitoisuuden lisääntyessä kuitenkin tarvitaan innovatiivisia kotona asumista ja kotihoitoa tukevia palveluja, joten potilashotellin mahdollisuus tässä on huomionarvoinen. Etelä-Savon sairaanhoitopiiri ei lähde hallinnoimaan potilashotellitoimintaa, mutta on mukana suunnittelemassa toimintaa, mikäli potilashotellitoiminnalle löytyy esimerkiksi yrittäjä. Tärkeänä nähdään, että kunnat sitoutuvat potilashotellitoimintaa osana toimivaa hoitoketjua. Potilashotellihanketta on

17 11 suunniteltu kohteeksi HYVOPA hankkeeseen Etelä-Savon sairaanhoitopiirin osalta. HYVOPA hankkeessa tarkastellaan julkisten ja yksityisten hyvinvointipalvelujen läpinäkyvyyttä osto- ja myyntiprosesseissa ja haetaan uusia palveluinnovaatioita, jollaisena potilashotelli HYVOPA hankkeessa nähdään. Lisäksi potilashotellihanke on verkottunut valtakunnallisen Hoivaremontti hankkeen valmisteluun TEKESin innovaatio-ohjelmaan. Hoivaremontti hankkeen tarkoituksena on kehittää ja tuoda käyttöön uusia, laadukkaita ja tehokkaita sekä aktivoivia toimintatapoja kuntoutumisen ja toipumisen nopeuttamiseksi erityisesti sairaalahoidon jälkeen. Hankekokonaisuus toteutetaan kuntien ja kaupunkien, sairaanhoitopiirien sekä yksityisten palvelutuottajien ja kolmannen sektorin yhteistyönä. Hankkeessa syntyneitä palvelukonsepteja kehitetään ja otetaan käyttöön jatkossa laajemmin tähän hankkeeseen osallistuvissa sekä muissa palveluorganisaatioissa. Hanketta on valmisteltu yhdessä Osaamiskeskus- ja Aluekeskusverkoston kanssa. Vastuullisina suunnittelijoina toimivat Cullminatum Oy ja Finn-Medi Tutkimus Oy. Potilashotellin selvityshankkeen tuloksia voidaan hyödyntää valtakunnallisessa hankevalmistelussa, ja mikäli Etelä-Savon alueella löytyy halukkuutta potilashotellitoiminnan pilotointiin, se voidaan liittää osaksi valtakunnallista Hoivaremontti hanketta. Potilashotelli on osa toimivaa hoitoketjua tulevaisuudessa. Se on välimuotoinen palvelu erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välissä. Potilashotellitoiminta tukee myös kotihoidon toimintaa ja asiakkaiden kotona selviytymistä.

18 12 4 JULKISUUS JA TIEDOTTAMINEN Selvityshankkeesta on tiedotettu Mikkelin Länsi-Savossa ja paikallisradiossa. Hankkeesta on järjestetty tiedotustilaisuuksia Mikkelissä Etelä-Savon sairaanhoitopiirin yhteistyökokouksessa, joissa on käsitelty potilashotellitoimintaa osana toimivaa palveluketjua. Savonlinnassa on tiedotettu kuntayhtymien ja Savonlinnan kaupunkia ja pidetty yhteinen keskustelutilaisuus. Ohjaustyöryhmän kautta on tiedotettu eri yhteistyö- ja luottamustahoja hyvin aktiivisesti ja käyty rakentavaa keskustelua tulevaisuuden haasteista, palveluista ja hoitoketjuista. 5 PROJEKTIN TYÖLLISYYSVAIKUTUKSET Toteutuessaan potilashotelli verkostoi alueella olevia toimivia pk-yrityksiä hotellin toimintaan ja luo uusia työpaikkoja hoiva- ja hoitoalan ammattilaisille ja kolmannen sektorin hoiva-alan yrittäjille. Uusi toiminta edellyttää koulutusta ja vaikuttaa sitä kautta työllisyyteen. Lisäksi potilashotellitoiminta kytketään sosiaali- ja terveydenhuoltoalan opiskelijoiden oppimisympäristöksi ja alan opiskelijoille luodaan mahdollisuus harjoitella tulevaa ammattiaan aidossa oppimisympäristössä. 6 TULOSTEN HYÖDYNNETTÄVYYS Hankkeen aikana yhteistyö eri toimijoiden kanssa oli joustavaa. Ohjaus- ja projektityöryhmän työskentely oli tiivistä ja rakentavaa yhteistyötä. Deloitte Oy:n tekemä potilashotellin liiketoimintasuunnitelman valmistui suunnitellun aikataulun mukaisesti.

19 13 Liiketoimintasuunnitelman pohjalta on hyvä lähteä viemään potilashotellitoimintaa käytännöntasolle ja toteuttaa tärkeä, uusi hoitoketjua tukeva palvelu Etelä-Savoon. Uusi palvelumuoto Etelä-Savoon edellyttää innovatiivista ja joustavaa yhteistyötä ja luovaa visiointia potilashotellitoiminnan vaikutuksista tulevaisuuden terveydenhuollon palveluihin. Liiketoimintasuunnitelmaa ja potilashotellitoiminnan malleja voidaan hyödyntää muihin sairaanhoitopiirien ja kuntien alueille. 7 PROJEKTIN ARVIOINTI JA POHDINTA Potilashotellihanke on ollut erittäin merkittävä hanke liittyen ajankohtaisiin tulevaisuuden näkymiin Etelä-Savossa. Potilashotelli osana hoitoketjua tuo mahdollisuuden tuottaa kevyemmän tason terveydenhuollon palveluja osana erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon toimintaa sekä vanhus- ja omaishoidon palveluja. Hanke vastaa ikäihmisten laatusuosituksen ja KASTE ohjelman mukaisiin tavoitteisiin sekä valmisteilla olevaan terveydenhuoltolain edellyttämiin toimenpiteisiin. Tulevaisuudessa tarvitaan vaihtoehtoja raskaalle laitoshoidolle tuottaa kevyemmän tason palveluita. Ikäihmisten arjen kannalta kotiin tai lähietäisyydeltä kotoa saatavat palvelut ovat keskeisiä. Tämä vaikuttaa myös sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten kehitykseen. Potilashotellitoiminta tukee tärkeää kotihoitoa, jossa asiakasmäärä tulee kasvamaan väestön ikääntyessä ja palvelutarpeen kasvaessa sen myötä. Tarvekartoituksessa tuli esille laajat toiveet potilashotellitoiminnalle. Liiketoimintasuunnitelmaan ei voida kaikkien toiveita huomioida, vaan selkeän liikeidean ja asiakassegmentin takia valittiin vain tiettyjä palvelumuotoja. Nämä ovat kuitenkin perusteltavissa, jotta potilashotellitoiminta on kannat-

20 14 tavaa ja markkinoitavissa käyttäjille paremmin. Keskittyminen erikoissairaanhoidon asiakkaisiin, jatkohoitopaikkaa odottaviin ja kuntoutusasiakkaisiin sekä majoituspalveluita ja hoivaa /arjen apua tarvitsevat asiakkaisiin (omaishoidettavat) ovat se asiakasryhmä, joka hyötyvät potilashotellista. Potilashotellin toiminnan kannattavuuden edellytyksenä Etelä-Savossa on, että asiakkaat ohjautuvat potilashotelliin osana hoitoketjua. Kotimaan tutustumiskohteista vahvistui se, että toimintaa ei kannata suunnitella hotelliin, jossa potilashotellitoiminta on vain osa hotellin toimintaa ja hotellin oma toiminta rajoittaa potilashotellin toimintaa esimerkiksi sesonkiaikoina. Tällöin potilashotellitoiminta on enemmän majoituspalvelua. Etelä- Savossa potilashotellin suunnitteleminen hotellin toiminnan osaksi ei muutenkaan osoittanut järkeväksi, koska hotellimajoitusta ei kesäaikaan ole riittävästi tarjolla. Potilashotellin tulee toimia ympärivuotisesti, sillä muutoin potilashotellin toiminta ei vastaa tarkoitusta olla osana hoitoketjua. Ulkomaan tutustumiskohteista saatiin näkemystä siitä miten potilashotellitoimintaa voitiin toteuttaa säätiön omistamassa ikäihmisten palveluja tarjoavassa kokonaisuudessa ( CoornhertCentrum) sekä osana isoa sosiaali- ja terveyspalvelujen toiminnan kokonaisuutta ( Florence). Coornhertcentrum oli potilashotellin toiminnassa erikoistunut polvi- ja lonkkaproteesipotilaiden jatkohoitoon ja kuntoutukseen. Lisäksi heillä oli ns. päivystyspaikkoja potilaille, jotka vaativat seurantaa, mutta eivät tarvinneet sairaanhoitoa. CoornhertCentrumilla oli sopimus alueen sairaalan kanssa, eli potilashotellitoiminta oli osana hoitoketjua. CoornhertCentrumin johtaja korosti, että asiakasvalinnan kriteerit tulee olla tarkasti määritelty, jotta potilashotellin hoito on turvallista. Esimerkiksi dementia ja muistiongelmaiset sekä psykiatriset potilaat oli suljettu potilashotellitoiminnan ulkopuolelle. Florence tarjoama potilashotelli palvelu oli puitteiltaan hyvin korkealaatuista. Myös täällä oli potilashotelliin tulevan asiakkaan kriteerit määritelty tarkasti. Potilashotelli osana laaja sosiaali- ja terveyspalvelujen tarjontaa pystyi hyödyntämään Florencen eri ammattiryhmien osaamista sekä tiloja mm. kuntoutuksen osalta.

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Tuula Kärkkäinen sh yamk Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittäminen ja johtaminen

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus

Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus Projektin vaihteet - sopimukset - tiedottaminen 7. Seuranta 1. Käynnistyminen - hankevalmistelut - tiedottaminen

Lisätiedot

MITEN AIKAANSAADAAN KANSALLINEN HOITOKETJUJEN KEHITYSHANKE

MITEN AIKAANSAADAAN KANSALLINEN HOITOKETJUJEN KEHITYSHANKE MITEN AIKAANSAADAAN KANSALLINEN HOITOKETJUJEN KEHITYSHANKE Hyvinvointiforum 4.11.2009 Matti Eskola Finn-Medi Tutkimus Oy Finn-Medi Research Ltd. Ratkaisu? Asumis- ja hoivapalveluratkaisuiden tarve Hoitoketjujen

Lisätiedot

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Ikäihmisten palveluiden tulevaisuuden visio Osallistava ja turvallinen Osallistava ja turvallinen kunta, joka tarjoaa ikäihmisille

Lisätiedot

Hyvis sähköisen asioinnin kanava - virtuaalinen asiointikeskus

Hyvis sähköisen asioinnin kanava - virtuaalinen asiointikeskus Hyvis sähköisen asioinnin kanava - virtuaalinen asiointikeskus Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri, Eksote! Vastaamme alueemme sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta Väestö 133.000 Budjetti

Lisätiedot

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma perustuu ns. Vanhuspalvelulain 5 : Kunnan on laadittava suunnitelma ja se on osa kaupungin/kunnan

Lisätiedot

Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue

Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue TP 2013 TP 2014 TA2015 Henkilöstömäärä 1196 1134 1071 Toimintakulut 102,4 M 99,4M 97,8 M joista henkilöstökulut 54 M 52,4 M joista asumis- ja hoiva-palvelujen ostot

Lisätiedot

Väestörakenteen muutoksen aiheuttamat tarpeet

Väestörakenteen muutoksen aiheuttamat tarpeet Väestön ikääntyminen, palvelut ja tarvittavat investoinnit Kansalainen, kuntalainen, asiakas Vanhusten määrä lisääntyy räjähdysmäisesti, eräissä kunnissa yli 64 vuotiaiden määrä kasvaa vuoden 2015 loppuun

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma akuuttivuodeosastohoidon ja siihen liittyvien hoitoprosessien tuottamiseksi Päijät-Hämeessä

Toimintasuunnitelma akuuttivuodeosastohoidon ja siihen liittyvien hoitoprosessien tuottamiseksi Päijät-Hämeessä Toimintasuunnitelma akuuttivuodeosastohoidon ja siihen liittyvien hoitoprosessien tuottamiseksi Päijät-Hämeessä Seminaari 27.8.2014 Johdanto Terveyskeskussairaaloiden rooli on muuttunut koko maassa. Tavoitteena

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

Palveluseteli sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämistapana

Palveluseteli sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämistapana Palveluseteli sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämistapana Kattavaa seurantatietoa palvelusetelin käytöstä 29 kunnassa 7.9.2012 Smartum Oy:n palvelusetelin asiakastilanne (väestöpohjaluku) Tampere

Lisätiedot

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 Lähihoitajan tutkinto, suuntautuminen kuntoutukseen Kyky itsenäiseen ja aktiiviseen työskentelyyn Omaa hyvät

Lisätiedot

Miksi perhekeskeistä hoitoa tarvitaan terveydenhuollossa?

Miksi perhekeskeistä hoitoa tarvitaan terveydenhuollossa? Miksi perhekeskeistä hoitoa tarvitaan terveydenhuollossa? 5.4.2011 Professori, TtT Eija Paavilainen Tampereen yliopisto/etelä-pohjanmaan sairaanhoitopiiri Mistä asioista puhutaan? perhehoitotyö= perhekeskeinen

Lisätiedot

Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys. 1.2.2011 Anne Korhonen

Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys. 1.2.2011 Anne Korhonen Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys 1.2.2011 Anne Korhonen Toteutus etsittiin viitteitä Green Care -malliin soveltuvista palvelutarpeista palvelustrategiat, palvelutarve- ja väestöselvitykset,

Lisätiedot

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Moniammatillisuus sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Rakenteiden uudistaminen: Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Lisätiedot

Palvelusetelikokemuksia valtakunnallisesti Asiakkaan valinta avain palvelurakennemuutokseen? Joensuu 12.1.2012

Palvelusetelikokemuksia valtakunnallisesti Asiakkaan valinta avain palvelurakennemuutokseen? Joensuu 12.1.2012 Palvelusetelikokemuksia valtakunnallisesti Asiakkaan valinta avain palvelurakennemuutokseen? Joensuu 12.1.2012 Varpu Valkeinen palveluseteliasiantuntija 040 748 0639, varpu.valkeinen@smartum.fi Smartum

Lisätiedot

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,

Lisätiedot

Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma

Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma Kuntoutussuunnitelma ja palvelusuunnitelma Ideaalitilanne on, että palvelusuunnitelma ja kuntoutussuunnitelma tukevat toisiaan palvelujen järjestämisessä. Niiden

Lisätiedot

Hankekuvaus Hankkeen osa-alueet ympärivuorokautista Koordinoivan toiminnan

Hankekuvaus Hankkeen osa-alueet ympärivuorokautista Koordinoivan toiminnan Hankekuvaus Hanke Turvallisuus kotona vuorokauden ympäri alkoi elokuussa 2010. Kaksivuotinen hanke on Kristiinankaupungin oma ja sen osarahoittajana toimii Pohjanmaan liitto. Hankkeen pääasiallisena kohderyhmänä

Lisätiedot

Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus)

Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus) 1 Turun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Hoitotieteen laitos THM, esh Marja Renholm Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus) LEKTIO 6.11.2015

Lisätiedot

Perusturvakuntayhtymä Akselin toimintaa koskeva selvitystyö

Perusturvakuntayhtymä Akselin toimintaa koskeva selvitystyö Perusturvakuntayhtymä Akselin toimintaa koskeva selvitystyö Raportti 5.6.2014 2.6.2014 Page 1 Perusturvakuntayhtymä Akselin selvitystyön kokonaisuudet Palvelurakenteen ja hallintomallin analyysi nykyinen

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2011 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 1.3.2011

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2011 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 1.3.2011 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2011 1 73 8.2.2011 pöydälle pantu asia LAUSUNTO ALOITTEESTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSTA KOTIUTETTAVIEN JATKOHOIDON JÄRJESTÄMISESTÄ Terke 2010-3092 Esityslistan asia TJA/8 TJA

Lisätiedot

IKÄPALO- hanke Lahden kaupunki Heinolan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Vantaan kaupunki

IKÄPALO- hanke Lahden kaupunki Heinolan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Vantaan kaupunki IKÄPALO- hanke Lahden kaupunki Heinolan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Vantaan kaupunki Jäbät creaa huikeit idiksii NHG ja PALMU Hankkeen tavoite Ikäpalo- hankkeessa vastataan vanhuspalvelulain tavoitteisiin

Lisätiedot

AIVOHALVAUS - tiedä, tunnista, kuntoudu

AIVOHALVAUS - tiedä, tunnista, kuntoudu Hyvinvointialan asiantuntijaseminaari 9.12.2010 Mikkeli Helvi Janhunen Projektisuunnittelija Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Altti-projekti AIVOHALVAUS - tiedä, tunnista, kuntoudu TULEVAISUUDEN VISIO Etelä-Savoon

Lisätiedot

Sairas- ja veljeskodit osana tulevaisuuden ratkaisuja

Sairas- ja veljeskodit osana tulevaisuuden ratkaisuja Sairas- ja veljeskodit osana tulevaisuuden ratkaisuja Seinäjoki, 12.11.2012 Sosiaali- ja terveysministeri Väestön nopea ikääntyminen lisää palveluiden tarvetta Yli 75 -vuotiaiden osuus koko väestöstä kasvaa

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Koukkuniemi 2020- hanke Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Hankkeen tavoitteet 1. Yhteiskunnallisen yrityksen perustaminen vanhustenhuollon

Lisätiedot

STESOn toimintaa. STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena 24.3.2014

STESOn toimintaa. STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena 24.3.2014 Terveyttä ja hyvinvointia yhteistyöllä Itä-Suomessa Kevätkoulutuspäivät 20.-21.3.2014 KYS, Kuopio STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena Veikko Kujala, puheenjohtaja Suomen terveyttä edistävät sairaalat

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

kokemuksia palvelusetelistä

kokemuksia palvelusetelistä Päijäthämäläisiä kokemuksia palvelusetelistä 31.5.2010 Pirjo Nieminen toiminnanjohtaja Päijät-Hämeen hyvinvointipalvelujen i i l kehitys ry Palveluneuvontaa ikääntyville Taustaa Lahden seudun palvelusetelikokeilu

Lisätiedot

Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen. voimavarojen käyttöä ja päätöksentekoa kotihoidossa.

Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen. voimavarojen käyttöä ja päätöksentekoa kotihoidossa. Kotihoidon id myöntämisen perusteet 1.4.2014 alkaen - Rovaniemi Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen kohdentumista t (oikea-aikaisuus, i saavutettavuus), tt varattujen voimavarojen

Lisätiedot

ELÄMÄÄ AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖN JÄLKEEN

ELÄMÄÄ AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖN JÄLKEEN ELÄMÄÄ AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖN JÄLKEEN OMAISYHTEISTYÖN SEMINAARI JOENSUU 30.1.2013 Helvi Janhunen, Projektipäällikkö Etelä-Savon Sairaanhoitopiiri Altti-projekti AIVOHALVAUS - tiedä, tunnista, kuntoudu

Lisätiedot

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Hoitaminen. Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia. Potilas. Potilas. Liite 1, LTK 6/2010. Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu

Hoitaminen. Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia. Potilas. Potilas. Liite 1, LTK 6/2010. Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia Liite 1, LTK 6/2010 Potilas Vetovoimaisuus - julkinen kuva -ympäristö Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu Hoitaminen Asiointi ja viestintä - sähköinen asiointi

Lisätiedot

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ennaltaehkäisevä kuntoutus toimintakyvyn hiipuessa Akuuttiin sairastumiseen liittyvä kuntoutus OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TIEDONKULKU RAKENTEET Riskitekijöiden

Lisätiedot

Kiteen kaupunki Ikäihmisten asumispalvelut ja myöntämisperusteet

Kiteen kaupunki Ikäihmisten asumispalvelut ja myöntämisperusteet Perusturvalautakunta 17.12.2013 167, Liite 2. Kiteen kaupunki Ikäihmisten asumispalvelut ja myöntämisperusteet 1 Ikäihmisten asumispalvelut Lyhytaikainen asuminen Lyhytaikaisella asumispalvelulla pyritään

Lisätiedot

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Kotiin annettavat palvelut Kotiin annettavien palveluiden tavoitteena on tukea ikäihmisten selviytymistä omassa asuinympäristössään. Ikääntyvän

Lisätiedot

Päämäärä. Muistisairaan ihmisen terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta edistävä kotona asuminen. Jos tai silloin kun kotona paras..

Päämäärä. Muistisairaan ihmisen terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta edistävä kotona asuminen. Jos tai silloin kun kotona paras.. Päämäärä Muistisairaan ihmisen terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta edistävä kotona asuminen. Jos tai silloin kun kotona paras.. Miksi Muistisairaiden ihmisten määrä nousee Suomessa yli 120 000 muistisairasta,

Lisätiedot

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Selvitys 1 (5) Sosiaali- ja terveyskeskus Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana Toiminnan taustaa ja käsitteen määrittelyä: Mielenterveyskuntoutuja tarkoittaa

Lisätiedot

Toimintakyky ja arjen sujuvuus

Toimintakyky ja arjen sujuvuus Toimintakyky ja arjen sujuvuus palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita Sirkka Karhula Selvityshenkilö Valtuustoseminaari 21.2.2011 Valmistelun ohjaus Valtuusto Kaupunginhallitus Organisaatiotoimikunta

Lisätiedot

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Kokemuksia omaishoitajien tukemisesta ja tunnistamisesta syöpätautien poliklinikalla ja sydäntautien vuodeosastolla A32 Näkökulmia omaishoitajuuteen Erikoissairaanhoidossa

Lisätiedot

Kotitori: Palveluintegraattori kotihoidon kehittämisen työkaluna Vesa Komssi, toimitusjohtaja, NHG Consulting Oy

Kotitori: Palveluintegraattori kotihoidon kehittämisen työkaluna Vesa Komssi, toimitusjohtaja, NHG Consulting Oy Kotitori: Palveluintegraattori kotihoidon kehittämisen työkaluna Vesa Komssi, toimitusjohtaja, NHG Consulting Oy 1 2 Mikä on Tampereen Kotitori? Kaupunki tilaajana Palveluiden myöntämisen kriteerit ja

Lisätiedot

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Hallituksen esitys Terveydenhuoltolaiksi - Yhteinen sisältölaki perusterveydenhuollolle

Lisätiedot

Hoidonporrastuksen kriteerit JJR 10.3.2010. KOTIHOIDON JA HOIDONPORRASTUKSEN KRITEERIT 2010 JJR KUNNISSA Hyv./ perusturvalautakunta 18.3.

Hoidonporrastuksen kriteerit JJR 10.3.2010. KOTIHOIDON JA HOIDONPORRASTUKSEN KRITEERIT 2010 JJR KUNNISSA Hyv./ perusturvalautakunta 18.3. KOTIHOIDON JA HOIDONPORRASTUKSEN KRITEERIT 2010 JJR KUNNISSA Hyv./ perusturvalautakunta 18.3.2010 YLEISTÄ Kotona asumista tuetaan ensisijaisesti tukipalvelujen avulla (ateria-, turva- ja kuljetuspalvelu).

Lisätiedot

Kotitori: Palveluintegraattori ikäihmisten palveluiden kehittämisen työkaluna

Kotitori: Palveluintegraattori ikäihmisten palveluiden kehittämisen työkaluna Kotitori: Palveluintegraattori ikäihmisten palveluiden kehittämisen työkaluna 1 2 Mikä on Tampereen Kotitori? Kaupunki tilaajana Palveluiden myöntämisen kriteerit ja laatutason määritys Viranomaispäätökset

Lisätiedot

Yhteisvoimin kotona ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen. Satakunnan vanhusneuvosto 3.12.2015

Yhteisvoimin kotona ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen. Satakunnan vanhusneuvosto 3.12.2015 Yhteisvoimin kotona ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen Satakunnan vanhusneuvosto 3.12.2015 Yhteisvoimin kotona - hanke Ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden

Lisätiedot

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla 2 Johdanto Tämän hoitotyön toimintaohjelman tavoitteena on toimia suunnannäyttäjänä alueelliselle kehittämiselle ja yhteistyölle ennakoiden tulevia

Lisätiedot

Koko kunta ikääntyneen asialla

Koko kunta ikääntyneen asialla 1 Kuka hoitaa ikäihmiset tulevaisuudessa? 21.9.2010 Rita Oinas palvelujohtaja Vanhuspalvelut Oulun kaupunki Koko kunta ikääntyneen asialla 2 Oulun kaupungin vanhustyötä ohjaa kaupungin strateginen tavoite,

Lisätiedot

TerveydenhuollonLaatupäivät Helsinki 17.4.2012 Lääkintöneuvos Ulla Mattelmäki TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA ON MAHDOLLISUUS

TerveydenhuollonLaatupäivät Helsinki 17.4.2012 Lääkintöneuvos Ulla Mattelmäki TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA ON MAHDOLLISUUS TerveydenhuollonLaatupäivät Helsinki 17.4.2012 Lääkintöneuvos Ulla Mattelmäki TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA ON MAHDOLLISUUS SUUNNITELMAN PERUSTEET Terveydenhuoltolaki 30.12.2010/1326 Valtioneuvoston

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta

Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta 10.2.2011 Markku Tervahauta palvelualuejohtaja Kuopion kaupunki ASIAKASVOLYYMI Potentiaaliset asiakkaat (yritykset,

Lisätiedot

KOPPI- Kohti kuntouttavampia työelämäpalveluita ESR-hanke Forssan seudun osahanke 2011 2013

KOPPI- Kohti kuntouttavampia työelämäpalveluita ESR-hanke Forssan seudun osahanke 2011 2013 KOPPI- Kohti kuntouttavampia työelämäpalveluita ESR-hanke Forssan seudun osahanke 2011 2013 KOPPI KOPPI - Kohti - Kohti kuntouttavampia työelämäpalveluita -hanke Yhteistyössä: Terveyden ja hyvinvoinnin

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelut

Ikäihmisten palvelut Ikäihmisten palvelut Ikäihmisten palvelut sisältävät palveluohjauksen, kotihoidon tukipalveluineen, omaishoidontuen, palveluasumisen ja terveyskeskussairaalan palvelut ja ennakoivan ja kuntouttavan toiminnan

Lisätiedot

Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja 1.4.2014 Kuusankoskitalo

Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja 1.4.2014 Kuusankoskitalo Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja 1.4.2014 Kuusankoskitalo Kotona kokonainen elämä Ikäihmisten

Lisätiedot

YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN 19.4.2012. Maakunta - osallisuus - lähidemokratia Maakuntajohtaja Jari Parkkonen, Päijät-Hämeen liitto

YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN 19.4.2012. Maakunta - osallisuus - lähidemokratia Maakuntajohtaja Jari Parkkonen, Päijät-Hämeen liitto YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN 19.4.2012 Maakunta - osallisuus - lähidemokratia Maakuntajohtaja Jari Parkkonen, Päijät-Hämeen liitto AJATUKSIA PALVELURAKENNEUUDISTUKSISTA 2000-LUVULLA Aikaisemman kuin nykyisenkin

Lisätiedot

Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä. 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja. Järvenpään kaupunki 1

Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä. 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja. Järvenpään kaupunki 1 Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja 1 30.9.2010 Miksi tarvittiin palvelurakenteen keventäminen? Kaupunginhallitus päätti v. 2007, että kaikkien hoidon

Lisätiedot

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa. 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa. 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin kotikuntoutus (EKSOTE)

Lisätiedot

Kuntous ja sote -uudistus 17.3.2016 1

Kuntous ja sote -uudistus 17.3.2016 1 Kuntous ja sote -uudistus 17.3.2016 1 Kuntoutuksen kokonaisuudistus Hallitusohjelman kirjaus ja tavoite Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta - toimeenpannaan kuntoutusjärjestelmän

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 16/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 30.11.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 16/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 30.11.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 16/2010 1 322 9.11.2010 pöydälle pantu asia LAUSUNTO VANHUSTEN HOITOPAIKKOJEN SÄILYTTÄMISTÄ JA LISÄÄMISTÄ KOSKEVASTA VALTUUSTOALOITTEESTA Terke 2010-2346 Esityslistan asia

Lisätiedot

Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen

Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen (Versio 1) - Oulun kaupunki Sote tuotanto 24.1.2014 Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen Luokka Tarkoitus Prosessin

Lisätiedot

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella?

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Maisema-seminaari 23.04.2009 Helsinki Tilaajapäällikkö Eeva Päivärinta Ikäihmisten palvelujen ydinprosessi Tampereen kaupunki

Lisätiedot

Potilasohjauksen kehittäminen näyttöön perustuvaksi

Potilasohjauksen kehittäminen näyttöön perustuvaksi Potilasohjauksen kehittäminen näyttöön perustuvaksi VeTePO -osahanke 18.10.2011 Kehittämisen lähtökohdat 1 VeTe Potilasohjaus on yksi hoitamisen ydintehtävistä, joka kuuluu lain perusteella potilaan oikeuksiin

Lisätiedot

Yhdistyksen toiminnasta vireyttä, virtaa ja vertaistukea

Yhdistyksen toiminnasta vireyttä, virtaa ja vertaistukea Yhdistyksen toiminnasta vireyttä, virtaa ja vertaistukea Mikkelin seudun Omaishoitajat ja Läheiset Maarit Väisänen OMAISHOITO MIKKELISSÄ Valtakunnallisiin arvioihin perustuen Mikkelissä on n. 3000 omaishoitajaa,

Lisätiedot

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Vastaa alueen sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta. Väestö 132.000 Budjetti 410 M Työntekijöitä 4200 Helsinki tai Pietari

Lisätiedot

Kansallinen DRG keskus: Aitoa asiantuntijapalvelua vai pelkää rahaliikennettä? 24.11.2011

Kansallinen DRG keskus: Aitoa asiantuntijapalvelua vai pelkää rahaliikennettä? 24.11.2011 Kansallinen DRG keskus: Aitoa asiantuntijapalvelua vai pelkää rahaliikennettä? 24.11.2011 Agenda Lyhyt oppimäärä FCG:stä Tiedolla johtamisen keskittymä DRG tuotteistuksen historia Hankkeesta toiseen ja

Lisätiedot

Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan

Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri, EMBA osastopäällikkö sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut 21.9.2015

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

Vuodeosastojatkohoidon järjestäminen Oulussa, kotisaattohoito osana osaston toimintaa. Leena Karjalainen, palvelupäällikkö, Oulun kaupunginsairaala

Vuodeosastojatkohoidon järjestäminen Oulussa, kotisaattohoito osana osaston toimintaa. Leena Karjalainen, palvelupäällikkö, Oulun kaupunginsairaala Vuodeosastojatkohoidon järjestäminen Oulussa, kotisaattohoito osana osaston toimintaa Leena Karjalainen, palvelupäällikkö, Oulun kaupunginsairaala Vuodeosastojatkohoidon järjestäminen Oulussa Oulu: OKS

Lisätiedot

Vanhusten asumispalvelujen riittävyys / Kuvaus tilanteesta ja suunnitelluista toimenpiteistä

Vanhusten asumispalvelujen riittävyys / Kuvaus tilanteesta ja suunnitelluista toimenpiteistä Kuopion kaupunki Liite valtuusaloitteen vastaukseen 1(5) Vanhusten asumispalvelujen riittävyys / Kuvaus tilanteesta ja suunnitelluista toimenpiteistä Tilanne 10.11 2015 Tavallista palveluasumista odotti

Lisätiedot

Onko sinulla hyvinvointialan yritys tai oletko suunnittelemas sa yrityksen perustamista? Kiinnostaako liiketoiminnan vastuul li suus?

Onko sinulla hyvinvointialan yritys tai oletko suunnittelemas sa yrityksen perustamista? Kiinnostaako liiketoiminnan vastuul li suus? Lykky Onko sinulla hyvinvointialan yritys tai oletko suunnittelemas sa yrityksen perustamista? Kiinnostaako liiketoiminnan vastuul li suus? Oulun seudun ammattikorkeakoulun (Oamk) Sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon tulevat uudistukset Sosterin erikoissairaanhoidon näkökulmasta HJ 06/12

Sosiaali- ja terveydenhuollon tulevat uudistukset Sosterin erikoissairaanhoidon näkökulmasta HJ 06/12 Sosiaali- ja terveydenhuollon tulevat uudistukset Sosterin erikoissairaanhoidon näkökulmasta HJ 06/12 Sosterin ESH:n nykyinen tilanne Pienehkön aluesairaalan kokoinen keskussairaala Suhteellinen vaikeus

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

Kotitori: Palveluintegraattori kotihoidon kehittämisen työkaluna Vesa Komssi, toimitusjohtaja, NHG Consulting Oy

Kotitori: Palveluintegraattori kotihoidon kehittämisen työkaluna Vesa Komssi, toimitusjohtaja, NHG Consulting Oy Kotitori: Palveluintegraattori kotihoidon kehittämisen työkaluna Vesa Komssi, toimitusjohtaja, NHG Consulting Oy 1 2 Mikä on Tampereen Kotitori? Kaupunki tilaajana Palveluiden myöntämisen kriteerit ja

Lisätiedot

Ihmiskeskeisten palvelujen suunnittelu. Espoon sairaala ja seniorikeskus - Orkidea. Projektipäällikkö Elina Kylmänen-Kurkela

Ihmiskeskeisten palvelujen suunnittelu. Espoon sairaala ja seniorikeskus - Orkidea. Projektipäällikkö Elina Kylmänen-Kurkela Ihmiskeskeisten palvelujen suunnittelu Case: Espoon sairaala ja seniorikeskus - Orkidea Projektipäällikkö Elina Kylmänen-Kurkela Espoon sairaala ja seniorikeskus - Orkidea Projektipäällikkö Elina Kylmänen-Kurkela

Lisätiedot

Avohoitotoiminnan kehittäminen PSHP:ssä

Avohoitotoiminnan kehittäminen PSHP:ssä Avohoitotoiminnan kehittäminen PSHP:ssä Sirpa Salin, projektipäällikkö, TtT, PSHP 6.9.2011 Sirpa Salin 1 Tavoitteena on Kehittää poliklinikkatoimintaa aiempaa Tuottavammaksi Vaikuttavammaksi Laadukkaammaksi

Lisätiedot

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus

Lisätiedot

HOITOTIETEEN TUTKIMUSHANKKEET

HOITOTIETEEN TUTKIMUSHANKKEET HOITOTIETEEN TUTKIMUSHANKKEET Päivitetty 05/2016 OMAHOITOON JA TERVEELLISIIN ELINTAPOIHIN SITOUTUMINEN 1 TERVEYSVALMENNUS JA TERVEELLISET ELINTAVAT 2 TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA TUKEVA ASUIN- JA HOITOYMPÄRISTÖ

Lisätiedot

Kotona asumista tukeva hankekokonaisuus. Oma tupa, oma lupa Henkilökohtaisen budjetoinnin seminaari Jyväskylä 20.11.2013

Kotona asumista tukeva hankekokonaisuus. Oma tupa, oma lupa Henkilökohtaisen budjetoinnin seminaari Jyväskylä 20.11.2013 Kotona asumista tukeva hankekokonaisuus Oma tupa, oma lupa Henkilökohtaisen budjetoinnin seminaari Jyväskylä 20.11.2013 Tampereen osahankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjauksen toimintamalli 2. Henkilökohtaisen

Lisätiedot

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Heli Hätönen, TtM Ennaltaehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön koordinaattori Imatran kaupunki Perustelut Imatralla

Lisätiedot

Liiketoimintasuunnitelma vuosille

Liiketoimintasuunnitelma vuosille Liiketoimintasuunnitelma vuosille Yrityskonsultointi JonesCon 2 TAUSTATIEDOT Laatija: Yrityksen nimi: Yrityksen toimiala: Perustajat: Suunnitelman aikaväli: Salassapito: Viimeisimmän version paikka ja

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2012

Toimintasuunnitelma 2012 Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

Kotiutuksessa huomioitavia asioita

Kotiutuksessa huomioitavia asioita Kotiutuksessa huomioitavia asioita Sujuvampaa hoitoa lonkkamurtumapotilaalle 4.2.2015 Maarit Virtanen Turun kaupunki Hyvinvointitoimiala Akuutti ortopedinen kuntoutusosasto Onnistunut kotiutus Onnistuneet

Lisätiedot

Terveys ja sosiaalinen turvallisuus - palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita

Terveys ja sosiaalinen turvallisuus - palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita Terveys ja sosiaalinen turvallisuus - palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita Ulla Kuittu selvityshenkilö Organisaatiotoimikunta 7.2.2011 Valmistelun lähtökohtia edistetään terveyttä ja

Lisätiedot

KOTIHOITOKESKUS KEMISSÄ

KOTIHOITOKESKUS KEMISSÄ KOTIHOITOKESKUS KEMISSÄ KEMI - KOTI KAUPUNGISSA V. 2012 asukkaita 22 257; 75 vuotta täyttäneitä 10,3 %. Koko maassa 8,3 %. Maapinta-ala 95 m²; rajalta rajalle 20 km. Kotona ja kodinomaisissa olosuhteissa

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2013 1 (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/16 01.10.2013

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2013 1 (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/16 01.10.2013 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2013 1 (6) 324 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle valtuutettu Tuomo Valokaisen ym. aloitteesta koskien kaupunginsairaalan ja terveyskeskuksen

Lisätiedot

Yhteistyötä ja kehittämistäkolmas sektori ammattikorkeakoulun kumppanina

Yhteistyötä ja kehittämistäkolmas sektori ammattikorkeakoulun kumppanina Yhteistyötä ja kehittämistäkolmas sektori ammattikorkeakoulun kumppanina KANTU 2015 Eila Hirvonen SAMK, yliopettaja 13.2.2015 Yhteistyökumppanit Satakunnan Syöpäydistys ry vuodesta 2010 alkaen ja edelleen

Lisätiedot

Opas omaishoidontuesta

Opas omaishoidontuesta Opas omaishoidontuesta 1 2 Omaishoito Omaishoito on hoidettavan kotona tapahtuvaa hänen henkilökohtaista hoitoa. Omaishoitajana voi toimia hoidettavan avo- tai aviopuoliso, vanhempi, lapsi tai muu hoidettavalle

Lisätiedot

Ikäihmisten pitkäaikaishoidon kustannusten vertailu palveluntuottajalähtöisesti vai asiakastasolla yli palvelurakenteen?

Ikäihmisten pitkäaikaishoidon kustannusten vertailu palveluntuottajalähtöisesti vai asiakastasolla yli palvelurakenteen? Ikäihmisten pitkäaikaishoidon kustannusten vertailu palveluntuottajalähtöisesti vai asiakastasolla yli palvelurakenteen? Joonas Sakki, tutkija RAI-seminaari 4.4.2013 4.4.2013 Joonas Sakki, Ikäihmisten

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunta. Mikkelin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen palveluasumisen suunnitelma

Sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunta. Mikkelin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen palveluasumisen suunnitelma Sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunta Mikkelin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen palveluasumisen suunnitelma Sisällysluettelo 1. JOHDANTO... 3 2. PALVELUASUMISEN KÄSITTEET JA VALTAKUNNAN LINJAUKSET...

Lisätiedot

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa Annukka Pukkila Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa - Työvälineitä hoitotyön johtajille Hankkeen tausta Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hallinnoiman Terveyttä ja hyvinvointia hoitotyön johtamisella

Lisätiedot

Vanhuspalvelujen ajankohtaiset asiat. Matti Lyytikäinen Vanhusten palvelujen johtaja Vanhusneuvosto 27.3.2015

Vanhuspalvelujen ajankohtaiset asiat. Matti Lyytikäinen Vanhusten palvelujen johtaja Vanhusneuvosto 27.3.2015 Vanhuspalvelujen ajankohtaiset asiat Matti Lyytikäinen Vanhusten palvelujen johtaja Vanhusneuvosto 27.3.2015 Vapa onnistumiset 2014 Hoitoketjut sujuviksi Potilaat kotiutuivat sairaalasta kotiin, ei vanhainkotiin

Lisätiedot

JIK-HANKE. Liikelaitoskuntayhtymän perustaminen 14.2.2008

JIK-HANKE. Liikelaitoskuntayhtymän perustaminen 14.2.2008 JIK-HANKE Liikelaitoskuntayhtymän perustaminen 14.2.2008 Asialista NHG:n esittely Sosiaali- ja terveydenhuollon yleisiä haasteita Projektin sisältö Toimeksianto ja tavoitteet Toteutus Aikataulu Keskustelu

Lisätiedot

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Ylitarkastaja Hanna Nyfors STM sosiaali- ja terveyspalveluosasto 19.2.2016 19.2.2016 1 Sote- uudistuksen tavoitteet Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen

Lisätiedot

Liisa-Maria Voipio-Pulkki Johtaja, stm terveyspalveluryhmä Kommenttipuheenvuoro Huoltaja-säätiön työseminaarissa 28.4.2015

Liisa-Maria Voipio-Pulkki Johtaja, stm terveyspalveluryhmä Kommenttipuheenvuoro Huoltaja-säätiön työseminaarissa 28.4.2015 SOTE ja sosiaali- ja terveydenhuollon yhteinen kehittäminen Liisa-Maria Voipio-Pulkki Johtaja, stm terveyspalveluryhmä Kommenttipuheenvuoro Huoltaja-säätiön työseminaarissa 28.4.2015 Sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Tekes innovaatiorahoittajana Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Rahoitamme sellaisten innovaatioiden kehittämistä, jotka tähtäävät kasvun ja uuden liiketoiminnan luomiseen Yritysten kehitysprojektit Tutkimusorganisaatioiden

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET 1 ASIAKKAAKSI TULEMINEN Päivätoimintaan tullaan palvelutarpeenarvioinnin kautta, jolloin kartoitetaan kokonaisvaltaisesti asiakkaan selviytyminen päivittäiseistä

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot