POTILASHOTELLI ETELÄ-SAVOON

Transkriptio

1

2 Salla Seppänen Niina Kaukonen Sirpa Luukkainen POTILASHOTELLI ETELÄ-SAVOON Selvityshankkeen loppuraportti Mikkelin ammattikorkeakoulu A: Tutkimuksia ja raportteja - Research Reports 52 MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Mikkeli 2010

3 MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU A: Tutkimuksia ja raportteja - Research Reports PL 181, Mikkeli Puhelin Tekijät ja Mikkelin ammattikorkeakoulu Kannen ja julkaisun kuvat: Oliver Bonifer ja Salla Seppänen ISBN (pdf) ISSN Ulkoasu: Mainostoimisto ILME Ky

4 KUVAILULEHTI Päivämäärä Julkaisusarja ja nro A:Tutkimuksia ja raportteja 52 Tekijät Salla Seppänen, Niina Kaukonen ja Sirpa Luukkainen Nimeke Potilashotelli Etelä-Savoon. Selvityshankkeen loppuraportti. Tiivistelmä Potilashotelli Etelä-Savoon selvityshanke totutettiin välisenä aikana Euroopan aluekehitys rahaston (EAKR) tuella. Hanketta hallinnoi Mikkelin ammattikorkeakoulun terveysalan laitos, Mikkeli. Yhteistyökumppaneina hankkeessa olivat Etelä-Savon sairaanhoitopiiri (ESSHP), Itä-Savon sairaanhoitopiiri (ISSHP) ja Kyyhkylän kuntoutuskeskus. Hankkeen tarkoituksena oli valmistella potilashotellihanketta Etelä-Savoon. Tavoitteena oli kartoittaa potilashotellitoiminnan mahdollisuuksia Etelä-Savossa ja tehdä potilashotellille selvityksen pohjalta toimintasuunnitelma ja liiketoimintasuunnitelma. Lisäksi projektissa tavoitteena oli valmistella varsinaisen potilashotellitoiminnan käynnistäminen. Hankkeen alussa tehtiin potilashotellitoiminnan tarvekysely, johon vastasivat asiantuntijat Etelä- Savon ja Itä-Savon sairaanhoitopiiristä, Mikkelin kaupungin kotihoitoyksiköstä, Suomenniemen, Kangasniemen ja Mäntyharjun perusturvayksiköistä sekä Savonlinnan Palvelukoti Rosinasta, Kyyhkylä Oy:stä ja Omaiset ja läheiset ry:sta (Mikkeli). Kyselyn vastaukset osoittivat, että potilashotellin toimintaan kohdistui hyvin erilaisia odotuksia. Potilashotellin mallinnusta varten hankkeessa tehtiin benchmarking -matkat Heinolan Valohotelliin ja Lahden Kodike- hotellitoimintaan ja Hollantiin Haagiin, CoornhertCentrum ja Florence -potilashotelleihin Kyselyn ja benchmarking matkojen tuottamaa tietoa hyödynnettiin potilashotellin toiminnan mallintamisessa. Potilashotellin liiketoimintasuunnitelman laadintaan valittiin kilpailutuksen jälkeen Deloitte Oy, joka laati potilashotellille alustavan liiketoimintasuunnitelman. Potilashotellille kuvattiin kaksi eri palvelumuotoa: 1. Hoito-, ja hoiva- sekä kuntoutuspalvelut eri potilasryhmille ja 2. Tilapäinen palvelu, tukea ja/ tai majoitusta tarvitseville asiakkaille, omaisille ja yhteistyötahoille. Palvelumuodoille todettiin olevan kolme potentiaalista asiakasryhmää: 1. Erikoissairaanhoidon asiakkaat (esim. päiki, lyhki ja leiko asiakkaat), 2. Erikoissairaanhoidossa jatkohoitopaikkaa odottavat ja kuntoutusasiakkaat sekä 3. Hoivaa /arjen apua tarvitsevat asiakkaat (omaishoidettavat ja omaishoitajat). Johtopäätöksenä voidaan todeta, että lähtökohta potilashotellitoiminnan kehittämiselle on, potilashotellipalvelun liittäminen osaksi hoitoketjua, jolloin sen käyttäminen perustuu hoidon tarpeen arvioinnin mukaan tehtyyn päätökseen. Potilashotelli on varteenotettava vaihtoehto erikoissairaanhoidon hoitopaikalle, silloin kun kotiuttamispäätös on tehty, mutta potilas ei vielä turvallisesti selviydy kotona. Avainsanat (asiasanat) hoitopaikat, potilaat, hoitolaitokset, hoitoala, hoitohenkilöstö Sivumäärä Kieli 16 s. + liit. 65 s. Suomi Muita tietoja ISBN (pdf) ISSN Luokitukset YKL ; UDK ;

5 KUVAILULEHTI Päivämäärä Julkaisusarja ja nro A:Tutkimuksia ja raportteja 52 Tekijät Salla Seppänen, Niina Kaukonen ja Sirpa Luukkainen Nimeke Patient hotel to South-Savo Preliminary project final report. Tiivistelmä The project was implemented in by support of the European Regional Development Funding (ERDF). The project was administrated and co-ordinated by Mikkeli University of Applied Sciences, Health Department in Mikkeli. The partners were health care districts of South- (ESSHP) and East -Savo (ISSHP) and rehabilitation center Kyyhkylä. The purpose of the project was to prepare patient hotel activities to the region of South Savo. The aims of the project were to clarify challenges and possibilities of patient hotel in the region of South-Savo and to develop operation and business plan for patient hotel. Beside this the project aimed to institute patient hotel activity. The questionnaire to clarify needs and demands for a patient hotel was implemented in the beginning of the project. The informants were specialists from health care districts in South and East Savo, home care unit of city of Mikkeli, social and health care units in the municipalities of Suomenniemi, Kangasniemi and Mäntyharju. Also the specialist in Rosina Service home in Savonlinna, Kyyhkylä Oy and society of caregivers Omaiset ja läheiset ry in Mikkeli answered the questionnaires. The analysis of data pointed out that expectations for the patient hotel varied a lot among the informants. The project group benchmarked two care hotels in Finland: Valo hotel in Heinola and Kodike-hotel in Lahti, and two care hotels in the Netherlands, in the Hague: CoornhertCentrum and Florence ( ). Based on the results of the questionnaire and the benchmarking visits the model of activities of patient hotel was established. The consulting firm Deloitte Oy worked out the business plan for the patient hotel. Two different service models were described for the patient hotel: 1. Care, nursing and rehabilitation, which is between home and hospital care 2. Temporary support and accommodation for clients, relatives, caregivers and also for health care and medical professionals, who are working as consults in the region. The potential client groups were focused as follows: 1. Patients in specialized health care, for example patients of day and short surgery can have pre and post care in the patient hotel. 2. Patients who do not need any more specialized care, but are not possible to discharge to home and thus they are waiting for further care place, for example surgical and rehabilitation patients who live alone. 3. Patients who need help in daily activities and are cared at home by relatives can have temporary care in the patient hotel as well as caregivers can have rest and rehabilitation services in the patient hotel. The conclusion is that prerequisite for the patient hotel activities are that patient hotel services are established as a part of regional care chain. The need of care and services provided by the patient hotel are assessed and rationalized by individual patient based on criterions that are defined and accepted in general level. The patient hotel is a good option for those patients who are waiting for the next care place in specialized care, because they cannot be safely discharged to home. Avainsanat (asiasanat) care institutions, care hotel, patients, nursing, personnel, discharge Sivumäärä 16 s. + liit. 65 s. Muita tietoja Kieli Suomi ISBN (pdf) ISSN Luokitukset YKL ; UDK ;

6 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO Projektin lähtökohta Tavoitteet ja kohderyhmä Hankkeen toimijat HANKKEEN TOTEUTUS Potilashotellitoiminnan tarvekartoitus ja benchmarking käynnit Potilashotellitoiminnan mallintaminen Deloitte OY:n laatima liiketoimintasuunnitelma HANKESUUNNITELMA POTILASHOTELLITOIMINNAN KÄYNNISTÄMISEKSI JULKISUUS JA TIEDOTTAMINEN PROJEKTIN TYÖLLISYYSVAIKUTUKSET TULOSTEN HYÖDYNNETTÄVYYS PROJEKTIN ARVIOINTI JA POHDINTA LÄHTEET LIITTEET Potilashotelli Etelä-Savoon. Asiantuntijaselvitys Deloitte Oy: liiketoimintasuunnitelma potilashotellikonseptille Etelä-Savossa 2 Potilashotelli Etelä-Savoon selvityshanke - Matkaraportti

7 1 1 JOHDANTO Potilashotelli Etelä-Savoon - selvityshanke toteutettiin välisenä aikana kehittämisprojektina. Hankkeen tavoitteena oli valmistella potilashotellihanketta Etelä-Savoon. Selvityshanke toteutettiin EAKR rahoituksella. Toimintalinja oli innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edistäminen sekä osaamisrakenteiden vahvistaminen. Potilashotelli on hotelli-, hoiva- ja kuntoutuspalveluja sekä muita mahdollisia palveluja tarjoava hoivahotelli, joka on tarkoitettu ensisijaisesti lyhyen ajan hoitopaikaksi. Potilashotelli tuo lisää tehokkuutta hoitoketjuun tarjoamalla vaihtoehdon vuodeosastohoitopaikalle niille potilaille, jotka eivät tarvitse sairaalahoitoa. Potilashotelli on kunnille kustannustehokkaampi ratkaisu, sillä sen käyttö vapauttaa kalliit vuodeosastopaikat tarkoituksenmukaiseen käyttöön, ja niiden todelliseen, välittömään tarpeeseen. Suomi ikääntyy seuraavien vuosikymmenten aikana nopeasti. Ilman palvelurakenteiden ja palvelujen tuottamistapojen uudistamista kustannusten kasvua on vaikea hillitä. Potilashotellikonseptin odotetaan vastaavan useampaan sairaanhoitoon ja kuntouttamiseen liittyvään tarpeeseen ja uudelleen järjestelyyn: hoitoajat lyhenevät ja potilaat pyritään kotiuttamaan mahdollisimman nopeasti mm. infektioriskin takia. Potilaiden keski ikä on noussut ja toimenpiteisiin liittyvät ennakkovalmistelut sekä kotona selviytyminen toimenpiteen jälkeen voi olla hankalaa ja välittömästi toimenpiteen jälkeen jopa riskialtista. Kotiutuva potilas voi majoittua potilashotellissa ennen toimenpidettä tehtävien ennakkovalmistelujen ajan sekä toimenpiteen jälkeen ennen turvallista kotiutumista. Ikäihmisten laatusuosituksessa korostuu hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen näkökulma. Korkealaatuisia ja oikein kohdennettuja palveluita tarvitaan ikäihmisten arjessa selviytymisen tueksi, ja toimintakyvyn heikentymiseen on puututtava ripeästi." ( Tiedote 40/2008, STM, ). Potilashotelli toiminta antaa mahdollisuuden ikäihmisten ennaltaehkäisevään ja kuntouttavaan

8 2 toimintaan osana erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon palveluita. Ikäihmisille on tärkeää ennen toimenpidettä saatu ohjaus ja neuvonta sekä toimenpiteen jälkeen tapahtuva kuntoutuminen ja toimintakykyä ylläpitävä ohjauksellinen toiminta. Lyhyt laitoshoitojakso ilman kuntouttavaa toimintaa vaikuttaa nopeasti ikäihmisen toimintakyvyn heikkenemiseen. Potilashotelli vastaa valmistelussa olevan terveydenhuoltolain sisältämiin haasteisiin. ja tukee myös valtakunnallisen KASTE ohjelman tavoitetta, joka on muotoiltu seuraavasti: Palveluiden saatavuus, vaikuttavuus ja laatu paranevat. Potilashotellitoiminta osana hoitoketjua antaa mahdollisuuden vastata tulevaisuudessa tehokkaaseen terveydenhuollon palvelujen käyttöön. Kunnille on edullisempaa sijoittaa potilaita potilashotelliin kuin pitää erikoissairaanhoidon osastoilla. Näin potilashotelli vapauttaa kalliita vuodeosastopaikkoja erikoissairaanhoitoa tarvitseville potilaille. Potilashotelli tuo kunnille joustavuutta järjestää potilaalle jatkohoitopaikka nopeasti, mikäli potilas sitä tarvitsee. Potilashotellitoiminta tukee kotihoitoa ja toimii osana palveluketjua esimerkiksi omaishoidossa tarjoten mahdollisuuden omaisen hoidossa olevan potilaan hoitajan lomalle ja muulle potilaan tilapäishoidon tarpeelle. Tutkimus-, lyhki- ja päiki potilaiden jatkohoidon osalta kevyempää hoitoa ja hoivaa tarvitsevia potilaita ei tarvitse sijoittaa raskaamman hoidontarpeen mukaan mitoitettuihin yksiköihin. Potilashotelli toimii vaihtoehtona osastolla yöpymiseen jatkoseurantaa tarvitseville potilaille. Ikäihmisten laatusuosituksen mukaan palvelurakennetta muutetaan edelleen siten, että kotona asumista tukevia palveluja lisätään ja pitkäaikaisen laitoshoidon osuutta vähennetään. Potilashotelli n toiminnassa kuntouttava hoito on lähtökohtana ja tavoitteena on potilaan mahdollisimman nopea turvallinen kotiutuminen. Ikäihmisten arjen kannalta kotiin tai lähietäisyydeltä kotoa saatavat palvelut ovat keskeisiä. (

9 3 1.1 Projektin lähtökohta Etelä-Savossa ei ole potilashotellitoimintaa. Euroopassa potilashotelleja on kehitetty 1990-luvulta lähtien. Esimerkiksi Englannissa ja Alankomaissa potilashotellit ovat kiinteä osa terveyspalvelujen kokonaisuutta. Tarve ja kysyntä potilashotellille Etelä-Savossa on kasvava, koska väestön ikääntyessä potilaiden keski-ikä kasvaa ja yhä useampi potilas on suuremmalla riskillä kotiutettavissa toimenpiteen jälkeen. Erikoissairaanhoidossa on potilaita, jotka odottavat jatkohoitopaikkaa. Heidän hoitonsa ei edellytä enää erikoissairaanhoidon osaamista ja kallista erikoissairaanhoidon vuodeosastopaikkaa. Potilashotelli onkin kunnille kustannustehokas vaihtoehto, sillä se nopeuttaa potilaiden kotiuttamista vapauttaen osastopaikan erikoissairaanhoidon paikkaa odottavalle, lyhentää hoitoa odottavien jonoja, helpottaa potilaiden hoitoon pääsyä ja edistää näin myös hoitotakuun toteuttamista. Potilashotellitoiminnan selvityshanke liittyy myös meneillään oleviin Kuntaja palvelurakenneuudistushankkeeseen ja terveydenhuoltolainmuutos valmisteluun. Mikäli palvelurakenteita ei uudisteta, kustannusten kasvua on vaikea hillitä, kun väestön ikärakenne muuttuu nopeasti ja palvelutarpeet kasvavat. Rakenteiden ohella myös toimintatapoja on uudistettava. Uusien, innovatiivisten ratkaisujen myötä voidaan kehittää uusia toimintatapoja moniammatillisessa yhteistyössä yhdistäen julkisen, yksityisen, kolmannen sektorin ja sosiaali- ja terveysalan koulutusorganisaatioiden toimintaa. Etelä- Savossa on käynnissä myös sairaanhoitopiirien tehtävänjaon selkeyttäminen, toimintojen keskittäminen sekä erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon palvelujen kokonaisuuden suunnittelu, jossa myös uusien toimijoiden ja palvelujen mahdollisuuksia osana hoito- ja hoivapalvelujen kokonaisuutta arvioidaan kriittisesti. Tavoitteeksi asetettu palvelurakenteen muutos hillitsee toteutuessaan sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten kasvua.

10 4 1.2 Tavoitteet ja kohderyhmä Hankkeen tarkoituksena oli valmistella potilashotellihanketta Mikkeliin ja Savonlinnaan. Hankkeessa oli tarkoituksena tehdä mallinnus potilashotellitoiminnasta, jossa jäsennetään ja selvennetään potilashotellitoteutuksen vaihtoehtoja, kannattavuutta ja menestymisen mahdollisuuksia Etelä-Savossa. Hankkeen tavoitteena oli kartoittaa potilashotellitoiminnan mahdollisuuksia Etelä-Savossa ja tehdä potilashotellille selvityksen pohjalta toimintasuunnitelma ja liiketoimintasuunnitelma. Lisäksi projektissa tavoitteena oli valmistella varsinaisen potilashotellitoiminnan käynnistäminen. Potilashotelli: on hotelli-, hoiva- ja kuntoutuspalveluja sekä muita mahdollisia palveluja tarjoava hoivahotelli on tarkoitettu lyhytaikaiseen tarpeeseen tukee leiko-, päivä- ja lyhytkirurgian toteuttamista, sillä asiakas voi tulla potilashotelliin toimenpidettä edeltävänä iltana tai yöpyä siellä toimenpiteen jälkeen ja saada tarvittaessa ennen toimenpidettä ja toimenpiteen jälkeen ohjausta, apua ja kuntoutusta. on kunnalle edullisempi vaihtoehto kuin erikoissairaanhoidon tai terveyskeskuksen vuodeosastohoito, sillä potilashotellin hoitopäivämaksu on pienempi kuin erikoissairaanhoidon tai terveyskeskuksen vuodeosastohoidon kustannus. tukee perhekeskeistä hoitomallia mahdollistamalla perheen jäsenten / läheisten yöpymisen lähellä potilasta. toimii kotihoidossa olevalle apua tarvitsevalle henkilölle tilapäisenä hoitopaikkana esimerkiksi omaishoitajan loman, vapaapäivän tai sairausloman aikana. antaa terveyspalvelujen tuottajalle mahdollisuuden markkinoida palvelujaan myös laajemmin Suomessa ja kansainvälisesti, koska asiakas voi käyttää potilashotellin palveluja ennen ja jälkeen hoitojakson. Potilashotelli yksityisenä toimijana on avoin kaikille tahoille, jolloin se edistää myös yksityisen sektorin ja sairaanhoitopiirien keskinäistä yhteistyötä. Kohderyhmänä ovat potilaat ja asiakkaat, jotka tarvitsevat ennen erikoissairaanhoidon käyntiä tai sen jälkeen välimuotoista hoitopaikkaa tai majoitusta sekä

11 5 kotona hoidettavat potilaat, jotka omaishoitajan vapaan/ loman tai muun syyn takia tarvitsevat tilapäistä hoitoa. 1.3 Hankkeen toimijat Mikkelin ammattikorkeakoulu Etelä-Savon sairaanhoitopiiri (ESSHP) Itä-Savon sairaanhoitopiiri (ISSHP) Suomen terveystalon lääkäriasema Oy Kyyhkylän kuntoutuskeskus Mikkelin kaupunki Koordinoi esiselvityshanketta ja oli päätoteuttaja Osallistui hankkeen valmisteluun ja toteuttamiseen. Edustus ohjausryhmässä. Osallistui hankkeen valmisteluun ja toteuttamiseen. Edustus ohjausryhmässä. Osallistui hankkeen valmisteluun. Edustus ohjausryhmässä. Osallistui hankkeen valmisteluun ja toteuttamiseen. Edustus ohjausryhmässä. Osallistui hankkeen valmisteluun. Edustus ohjausryhmässä. Salla Seppänen (projektipäällikkö) Niina Kaukonen (projektityöntekijä) Sirpa Luukkainen (projektityöntekijä) Tarja Turtiainen (projektiasiantuntija) Arja Keinänen (projektisihteeri) Heikki Malinen (ohjausryhmä, haastattelu) Keijo Tikka (ohjausryhmä ad siirtyi ESEDUN toimitusjohtajaksi) Pirjo Löytty (projektityöryhmän jäsen) Anneli Luoma-Kuikka (benchmarking, Hollanti) Matti Nupponen (ohjausryhmän pj) Matti Suistomaa (haastateltu) Hemmo Pirhonen (ohjausryhmä) Saku Linnamurto (projektityöryhmän jäsen) Heikki Pylkkänen (haastattelu) Anneli Kettunen (hankevalmistelu) Päivi Kuusinen (ohjausryhmä) Riitta Smolander (projektityöryhmän jäsen, ohjausryhmän jäsen) Aino-Maija Lempiäinen (projektiryhmän jäsen) Soili Kuitunen (ohjausryhmän jäsen) Ulla Yli-Karro (haastattelu) Maria Närhinen (haastattelu)

12 6 Savonlinnan kaupunki Hoivakymppi Oy Potilasjärjestö - Omaiset ja läheiset ry Etelä-Savon ammattiopisto Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto Osallistui hankkeen valmisteluun. Osallistui hankkeen valmisteluun. Osallistui hankkeen valmisteluun. Edustus ohjausryhmässä. Osallistui hankkeen valmisteluun. Osallistui hankkeen valmisteluun. Edustus ohjausryhmässä. Aila Pärnänen Leena Herranen, toiminnanjohtaja (ohjausryhmän jäsen) Kristiina Häkkänen (haastattelu) Keijo Tikka (ohjaustyöryhmän jäsen) Arja Koli (haastattelu) Deloitte Oy Liiketoimintasuunnitelma Lauri Salmivalli Ville Ohmän 2 HANKKEEN TOTEUTUS Projekti toteutettiin ajalla Hankkeesta tehtiin tarkasti aikataulutettu toteuttamissuunnitelma, koska hankkeen toteutus ajallisesti oli haasteellinen kesälomien ja hankkeen lyhyen toteutusajan takia. Hankkeessa selvitettiin potilashotellitoiminnan käynnistämisen liiketoiminnalliset edellytykset Mikkelissä ja Savonlinnassa. Lisäksi hankkeessa selvitettiin potilashotellitoimintaan kohdistuvat tarpeet ja vaatimukset toiminnan, tilojen, varustuksen ja sijainnin osalta. suunniteltiin ja mallinnettiin potilashotelli toiminta saatujen tietojen perusteella liiketoimintasuunnitelmaa varten. valittiin Deloitte OY kilpailutuksen jälkeen tekemään liiketoimintasuunnitelma potilashotellikonseptille. liiketoimintasuunnitelman valmistumisen jälkeen käytiin laajaa keskustelua potilashotellitoiminnan käynnistämiseksi. oli tarkoitus myös tehdä aiesopimukset hankkeen jatkosta kumppaneiden kanssa ja käynnistää neuvottelut potilashotelli tiloista ja toiminnan käynnistämisestä. Tähän tavoitteeseen ei päästy, koska liiketoimintasuunnitelman mukaan potilashotellitoiminnan käynnistäminen edellyttää kuntien sitoutumista potilashotellin palvelujen käyttöön.

13 7 Potilashotellitoiminnan mallintamiseen kerättiin Etelä-Savon sairaanhoitopiiriltä ja Itä-Savon sairaanhoitopiiriltä tilastotietoja mahdollisista potilashotellin asiakkaista; päiväkirurgian ja lyhytkirurgian (1-3 päivää oleva hoitoaika ilman lähtö päivää ) yksikön potilasmääristä, ja siirtoviivemaksuista Etelä- Savon sairaanhoitopiirin alueelta. 2.1 Potilashotellitoiminnan tarvekartoitus ja benchmarking käynnit Potilashotellin mallinnuksen ja liiketoimintasuunnitelman käyttäjälähtöisyys varmistettiin tekemällä mahdollisille yhteistyötahoille potilashotellitoimintaa koskeva tarvekysely. Kyselytutkimukseen vastasivat asiantuntijat Etelä- Savon sairaanhoitopiiristä, Itä-Savon sairaanhoitopiiristä, Mikkelin kaupungin kotihoitoyksiköstä, Suomenniemen, Kangasniemen ja Mäntyharjun perusturvayksiköistä sekä Savonlinnan Palvelukoti Rosinasta, Kyyhkylä Oy.stä, ja Omaiset ja läheiset Ry.sta (Mikkeli). Heinolan Valohotellin toimitusjohtaja Hannele Kalskeja ja yrittäjä Arto Hämäläinen kauppahuone Harte Oy:stä olivat myös kiinnostuneita potilashotelli- hankkeesta, mutta eivät osallistuneet varsinaiseen kyselyyn. Kysely lähetettiin myös, Hirvensalmelle, Juvalle, Ristiinaan, Hoivapalvelu Pelakuuhun, Suomen terveystalolle Mikkeliin ja Savonlinnaan, Marskin lääkärinasemaan Mikkeliin, Saimaan syöpäyhdistykselle, Dementiayhdistyksille Savonlinnaan ja Mikkeliin, Hopearannan palvelutaloon ja Savon koti Oy:lle, mutta vastauksia ei saatu. Kyselyn tulosten yhteenveto on liitteessä 1. Kyselyn tuloksista saatiin tarkennusta potilashotellitoimintaan kohdistuvista toiveista ja tarpeista potilashotellitoiminnan mallintamista varten. Toiveita ja odotuksia tuli paljon ja potilashotellin toiminta nähtiin tärkeänä osana toimivaa hoitoketjua. Potilashotelli -hankkeen benchmarking -matkat tehtiin Heinolan Valohotelliin ja Lahden Kodike- hotellitoimintaan ja Hollantiin Haagiin, CoornhertCentrum ja Florence -potilashotelleihin Heinolan ja Lahden

14 8 matkalla oli edustus Mikkelin ammattikorkeakoulusta, Etelä-Savon sairaanhoitopiiristä ja Kyyhkylä Oy:stä. Hollannissa mukana olivat edustajat Mikkelin ammattikorkeakoulusta, Itä-Savon - ja Etelä-Savon sairaanhoitopiiristä ja Kyyhkylä Oy:stä. Tutustumismatkoista saatiin arvokasta tietoa potilashotellitoiminnan järjestämistavasta, sisällöstä, palveluvaihtoehdoista sekä kustannusrakenteesta. Benchmarking matkojen raportit ovat liitteenä liiketoimintasuunnitelmassa. (Liite 2) 2.2 Potilashotellitoiminnan mallintaminen Potilashotelli tarvekyselyiden ja tutustumiskäynneistä saatujen tietojen pohjalta projektiryhmä mallinsi potilashotellikonseptille kaksi eri palvelumuotoa: 1. Hoito-, ja hoiva- sekä kuntoutuspalvelut eri asiakas-/potilasryhmille 2. Tilapäistä palvelua, tukea ja/ tai majoitusta tarvitseville asiakkaille, omaisille ja yhteistyötahoille Palvelumuodoille todettiin olevan kolme potentiaalista asiakasryhmää: 1. Erikoissairaanhoidon asiakkaat (esim. päiki, lyhki ja leiko asiakkaat) 2. Erikoissairaanhoidossa jatkohoitopaikkaa odottavat ja kuntoutusasiakkaat 3. Hoivaa /arjen apua tarvitsevat asiakkaat (omaishoidettavat ja omaishoitajat) Lähtökohtana toiminnan kehittämiselle on, että potilashotellipalvelu on osa hoitoketjua. Potilashotellipalvelun käyttäminen perustuu hoidon tarpeen arvioinnin mukaan tehtyyn päätökseen ja se on vaihtoehto erikoissairaanhoidon hoitopaikalle, kun kotiuttamispäätös on tehty, ja kun potilas ei vielä turvallisesti selviydy kotona. Päiväkirurgiset, leiko-, lyhytjälkihoitoiset-, ja tutkimuspotilaat voivat saada tarvittavat valmistelut potilashotellissa ja yöpyä siellä vaihtoehtona erikoissairaanhoidon vuodeosaston hoitopaikalle. Toimenpiteen jälkeen, kun potilas tarvitsee vielä esim. valvontaa, hoitotoimenpiteitä, lääkehoitoa, ohjausta,

15 mutta ei enää tarvitse erikoissairaanhoitotasoista hoitoa, potilashotelli tarjoaa kevyemmän vaihtoehdon erikoissairaanhoidon hoitopaikalle. 9 Jatkohoitopaikkaa odottavien ja kuntouttamista tarvitsevien sekä hoivaa/arjen apua ja tilapäismajoitus tarvitsevat asiakkaat ovat toinen mahdollinen palveluja käyttävä asiakasryhmä. Silloin kun potilaalla ei ole enää tarvetta erikoissairaanhoitoon, mutta asiakas tarvitsee vielä valvontaa, ohjausta, neuvontaa, hoitotoimenpiteitä, kuntoutusta ja omalla paikkakunnalla ei ole tarjota sopivaa jatkohoitopaikkaa, on potilashotelli osana hoitoketjua vaihtoehtoinen hoitopaikka. Omaishoidettavalle potilashotelli voi toimia väliaikaisena hoitopaikkana ja olla apuna päivä-/yöhoidon tarpeessa omaishoitajan loma vapaa-, asioimis- ja sairauspäivien järjestämisessä. 2.3 Deloitte OY:n laatima liiketoimintasuunnitelma Potilashotelli liiketoimintasuunnitelman työstäminen kilpailutettiin ja Deloitte Oy valittiin tekemään potilashotellitoiminnalle liiketoimintasuunnitelma. Liiketoimintasuunnitelma liitteenä. (Liite 2).

16 10 3 HANKESUUNNITELMA POTILASHOTELLITOIMINNAN KÄYNNISTÄMISEKSI Hankkeessa oli tarkoituksena tehdä Deloitte OY:n laatiman liiketoimintasuunnitelman pohjalta jatkohankesuunnitelma potilashotellitoiminnan käynnistämiseksi. Hankesuunnitelman tekoon asti ei päästy koska potilashotellitoiminnan toteutuminen ei näin nopeassa aikataulussa ollut mahdollinen. Hankkeen aikana on käyty läpi potilashotellitoiminnan käynnistämiseen liittyviä suunnitelmia ja keskusteltu eri yhteistyötahojen ja luottamushenkilöiden kanssa hankkeen tuottaman potilashotellimallin käynnistämisestä Mikkelissä ja Savonlinnassa. Savonlinnassa on selvitetty Savonniemen kampusta ympäröivän alueen mahdollisuuksia toimia potilashotellin tilana. Hankkeen aikana on selvitetty kuntayhtymien ja Savonlinnan kaupungin kantaa asiaan, joka lähtökohtaisesti on myönteinen. Suunnitteilla on kuntayhtymien kanssa potilashotellia koskeva yhteinen keskustelutilaisuus , jonka tavoitteena yhteisen näkemyksen muodostaminen. Savonlinnassa selvitetään parhaillaan myös yritysyhteistyön mahdollisuuksia potilashotellitoiminnassa. Mikkelissä potilashotelli liiketoimintasuunnitelmaa on esitelty Etelä-Savon sairaanhoitopiirin operatiivisessa ohjaustyöryhmässä ja Mikkelin kaupungin vanhustyön foorumeissa. Mikkelin kaupunki ei toistaiseksi lähde potilashotellihankkeeseen mukaan, eivätkä kaupungin virkamiehet näe tarpeellisena potilashotellitoimintaa. Tulevaisuutta ajatelleen ikäihmisten määrän ja asiakkaiden hoitoisuuden lisääntyessä kuitenkin tarvitaan innovatiivisia kotona asumista ja kotihoitoa tukevia palveluja, joten potilashotellin mahdollisuus tässä on huomionarvoinen. Etelä-Savon sairaanhoitopiiri ei lähde hallinnoimaan potilashotellitoimintaa, mutta on mukana suunnittelemassa toimintaa, mikäli potilashotellitoiminnalle löytyy esimerkiksi yrittäjä. Tärkeänä nähdään, että kunnat sitoutuvat potilashotellitoimintaa osana toimivaa hoitoketjua. Potilashotellihanketta on

17 11 suunniteltu kohteeksi HYVOPA hankkeeseen Etelä-Savon sairaanhoitopiirin osalta. HYVOPA hankkeessa tarkastellaan julkisten ja yksityisten hyvinvointipalvelujen läpinäkyvyyttä osto- ja myyntiprosesseissa ja haetaan uusia palveluinnovaatioita, jollaisena potilashotelli HYVOPA hankkeessa nähdään. Lisäksi potilashotellihanke on verkottunut valtakunnallisen Hoivaremontti hankkeen valmisteluun TEKESin innovaatio-ohjelmaan. Hoivaremontti hankkeen tarkoituksena on kehittää ja tuoda käyttöön uusia, laadukkaita ja tehokkaita sekä aktivoivia toimintatapoja kuntoutumisen ja toipumisen nopeuttamiseksi erityisesti sairaalahoidon jälkeen. Hankekokonaisuus toteutetaan kuntien ja kaupunkien, sairaanhoitopiirien sekä yksityisten palvelutuottajien ja kolmannen sektorin yhteistyönä. Hankkeessa syntyneitä palvelukonsepteja kehitetään ja otetaan käyttöön jatkossa laajemmin tähän hankkeeseen osallistuvissa sekä muissa palveluorganisaatioissa. Hanketta on valmisteltu yhdessä Osaamiskeskus- ja Aluekeskusverkoston kanssa. Vastuullisina suunnittelijoina toimivat Cullminatum Oy ja Finn-Medi Tutkimus Oy. Potilashotellin selvityshankkeen tuloksia voidaan hyödyntää valtakunnallisessa hankevalmistelussa, ja mikäli Etelä-Savon alueella löytyy halukkuutta potilashotellitoiminnan pilotointiin, se voidaan liittää osaksi valtakunnallista Hoivaremontti hanketta. Potilashotelli on osa toimivaa hoitoketjua tulevaisuudessa. Se on välimuotoinen palvelu erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välissä. Potilashotellitoiminta tukee myös kotihoidon toimintaa ja asiakkaiden kotona selviytymistä.

18 12 4 JULKISUUS JA TIEDOTTAMINEN Selvityshankkeesta on tiedotettu Mikkelin Länsi-Savossa ja paikallisradiossa. Hankkeesta on järjestetty tiedotustilaisuuksia Mikkelissä Etelä-Savon sairaanhoitopiirin yhteistyökokouksessa, joissa on käsitelty potilashotellitoimintaa osana toimivaa palveluketjua. Savonlinnassa on tiedotettu kuntayhtymien ja Savonlinnan kaupunkia ja pidetty yhteinen keskustelutilaisuus. Ohjaustyöryhmän kautta on tiedotettu eri yhteistyö- ja luottamustahoja hyvin aktiivisesti ja käyty rakentavaa keskustelua tulevaisuuden haasteista, palveluista ja hoitoketjuista. 5 PROJEKTIN TYÖLLISYYSVAIKUTUKSET Toteutuessaan potilashotelli verkostoi alueella olevia toimivia pk-yrityksiä hotellin toimintaan ja luo uusia työpaikkoja hoiva- ja hoitoalan ammattilaisille ja kolmannen sektorin hoiva-alan yrittäjille. Uusi toiminta edellyttää koulutusta ja vaikuttaa sitä kautta työllisyyteen. Lisäksi potilashotellitoiminta kytketään sosiaali- ja terveydenhuoltoalan opiskelijoiden oppimisympäristöksi ja alan opiskelijoille luodaan mahdollisuus harjoitella tulevaa ammattiaan aidossa oppimisympäristössä. 6 TULOSTEN HYÖDYNNETTÄVYYS Hankkeen aikana yhteistyö eri toimijoiden kanssa oli joustavaa. Ohjaus- ja projektityöryhmän työskentely oli tiivistä ja rakentavaa yhteistyötä. Deloitte Oy:n tekemä potilashotellin liiketoimintasuunnitelman valmistui suunnitellun aikataulun mukaisesti.

19 13 Liiketoimintasuunnitelman pohjalta on hyvä lähteä viemään potilashotellitoimintaa käytännöntasolle ja toteuttaa tärkeä, uusi hoitoketjua tukeva palvelu Etelä-Savoon. Uusi palvelumuoto Etelä-Savoon edellyttää innovatiivista ja joustavaa yhteistyötä ja luovaa visiointia potilashotellitoiminnan vaikutuksista tulevaisuuden terveydenhuollon palveluihin. Liiketoimintasuunnitelmaa ja potilashotellitoiminnan malleja voidaan hyödyntää muihin sairaanhoitopiirien ja kuntien alueille. 7 PROJEKTIN ARVIOINTI JA POHDINTA Potilashotellihanke on ollut erittäin merkittävä hanke liittyen ajankohtaisiin tulevaisuuden näkymiin Etelä-Savossa. Potilashotelli osana hoitoketjua tuo mahdollisuuden tuottaa kevyemmän tason terveydenhuollon palveluja osana erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon toimintaa sekä vanhus- ja omaishoidon palveluja. Hanke vastaa ikäihmisten laatusuosituksen ja KASTE ohjelman mukaisiin tavoitteisiin sekä valmisteilla olevaan terveydenhuoltolain edellyttämiin toimenpiteisiin. Tulevaisuudessa tarvitaan vaihtoehtoja raskaalle laitoshoidolle tuottaa kevyemmän tason palveluita. Ikäihmisten arjen kannalta kotiin tai lähietäisyydeltä kotoa saatavat palvelut ovat keskeisiä. Tämä vaikuttaa myös sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten kehitykseen. Potilashotellitoiminta tukee tärkeää kotihoitoa, jossa asiakasmäärä tulee kasvamaan väestön ikääntyessä ja palvelutarpeen kasvaessa sen myötä. Tarvekartoituksessa tuli esille laajat toiveet potilashotellitoiminnalle. Liiketoimintasuunnitelmaan ei voida kaikkien toiveita huomioida, vaan selkeän liikeidean ja asiakassegmentin takia valittiin vain tiettyjä palvelumuotoja. Nämä ovat kuitenkin perusteltavissa, jotta potilashotellitoiminta on kannat-

20 14 tavaa ja markkinoitavissa käyttäjille paremmin. Keskittyminen erikoissairaanhoidon asiakkaisiin, jatkohoitopaikkaa odottaviin ja kuntoutusasiakkaisiin sekä majoituspalveluita ja hoivaa /arjen apua tarvitsevat asiakkaisiin (omaishoidettavat) ovat se asiakasryhmä, joka hyötyvät potilashotellista. Potilashotellin toiminnan kannattavuuden edellytyksenä Etelä-Savossa on, että asiakkaat ohjautuvat potilashotelliin osana hoitoketjua. Kotimaan tutustumiskohteista vahvistui se, että toimintaa ei kannata suunnitella hotelliin, jossa potilashotellitoiminta on vain osa hotellin toimintaa ja hotellin oma toiminta rajoittaa potilashotellin toimintaa esimerkiksi sesonkiaikoina. Tällöin potilashotellitoiminta on enemmän majoituspalvelua. Etelä- Savossa potilashotellin suunnitteleminen hotellin toiminnan osaksi ei muutenkaan osoittanut järkeväksi, koska hotellimajoitusta ei kesäaikaan ole riittävästi tarjolla. Potilashotellin tulee toimia ympärivuotisesti, sillä muutoin potilashotellin toiminta ei vastaa tarkoitusta olla osana hoitoketjua. Ulkomaan tutustumiskohteista saatiin näkemystä siitä miten potilashotellitoimintaa voitiin toteuttaa säätiön omistamassa ikäihmisten palveluja tarjoavassa kokonaisuudessa ( CoornhertCentrum) sekä osana isoa sosiaali- ja terveyspalvelujen toiminnan kokonaisuutta ( Florence). Coornhertcentrum oli potilashotellin toiminnassa erikoistunut polvi- ja lonkkaproteesipotilaiden jatkohoitoon ja kuntoutukseen. Lisäksi heillä oli ns. päivystyspaikkoja potilaille, jotka vaativat seurantaa, mutta eivät tarvinneet sairaanhoitoa. CoornhertCentrumilla oli sopimus alueen sairaalan kanssa, eli potilashotellitoiminta oli osana hoitoketjua. CoornhertCentrumin johtaja korosti, että asiakasvalinnan kriteerit tulee olla tarkasti määritelty, jotta potilashotellin hoito on turvallista. Esimerkiksi dementia ja muistiongelmaiset sekä psykiatriset potilaat oli suljettu potilashotellitoiminnan ulkopuolelle. Florence tarjoama potilashotelli palvelu oli puitteiltaan hyvin korkealaatuista. Myös täällä oli potilashotelliin tulevan asiakkaan kriteerit määritelty tarkasti. Potilashotelli osana laaja sosiaali- ja terveyspalvelujen tarjontaa pystyi hyödyntämään Florencen eri ammattiryhmien osaamista sekä tiloja mm. kuntoutuksen osalta.