Tapiolan keskusprojekti Kaupalliset ympäristövaikutukset

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tapiolan keskusprojekti Kaupalliset ympäristövaikutukset"

Transkriptio

1 5/2011 Tapiolan keskusprojekti Kaupalliset ympäristövaikutukset

2 2 Sisältö Sisältö... 2 Yhteenveto Lähtökohdat ja tavoitteet Lähtökohdat Tapiolan keskusprojektin vaikutuksen arvioinnille Uudenmaan maakuntakaava ja Espoon yleiskaavat Vähittäiskaupan sijainnin säätely maankäyttö- ja rakennuslaissa Espoon palveluverkkosuunnitelma Tapiolan keskusprojekti Vähittäiskaupan kehityksen suuntaviivoja Verkkokauppa uutena jakelukanavana Kauppakeskukset lisäävät osuuttaan Suomen vähittäiskaupassa Kuluttajakäyttäytymisen muutostekijät Tapiolan keskustasuunnitelman taustana Väestö, työssäkäynti ja liikenne Väestö ja väestönkasvu Työpaikat ja työssäkäynti Liikenne Henkilöautoliikenne Julkinen liikenne Vähittäiskaupan ostovoima ja ostovoiman kasvun edellyttämä lisäpinta-alan tarve Ostovoiman ja vähittäiskaupan tilantarpeen arvioiminen Perusoletukset Epävarmuustekijät Vähittäiskaupan ostovoima ja sen kasvu Ostovoiman siirtymät Laskennallinen vähittäiskaupan lisätilantarve vuoteen 2030 mennessä Kaupan rakenne Espoossa ja pääkaupunkiseudulla Päivittäistavarakaupan verkosto Myymäläverkon rakenne Päivittäistavarakaupan palvelujen saavutettavuus Erikoistavarakauppa Tapiolan Keskusprojektin kaupalliset tavoitteet Yleiset tavoitteet Väestö ja ostovoima... 37

3 Toimialarakenteen tavoitteet Pinta-ala Saavutettavuus Imago ja mielikuvatavoitteet Vaikutusalue: mistä asiakkaat? Vaikutusten arviointi Kaupalliset vaikutukset Arvioinnin keskeisiä lähtökohtia Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen Vaikutuksista yhdyskuntarakenteeseen yleisesti Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen alueittain Vaikutukset palvelujen saavutettavuuteen Päivittäistavara Erikoistavara Kaupalliset palvelut Julkiset palvelut Vaikutukset liikenteeseen Seudulliset vaikutukset Vaikutukset kuntatalouteen Käytetyn arviointimallin kuvaus Vaikutukset kunnallistalouteen Kunnallistalouden menot Vaikutukset: yhteenvetotaulukko... 52

4 4 Yhteenveto Tapiolan kaupallisessa kehityshistoriassa on 60 vuoden jänne. Tapiontorin ostoskeskus rakennettiin 50 luvulla. Maamme ensimmäinen kauppiastavaratalo Heikintori toteutettiin 60-vuvun loppupuolella. Sokos valmistui 80-luvulla ja kohta sen perään rakentui Stockmann. Merkittävä Stockmannin laajennus toteutettiin 90-luvun loppupuolella. Tämän jälkeen ei kaupallisessa rakenteessa juuri uutta ole tapahtunut. Tapiola on ollut liikerakentamisen suhteen yli kymmenen vuotta pysähtyneisyyden tilassa. Pysähtyneisyys näkyy liiketilojen vajaakäytössä ja toimialarakenteen merkittävänä muutoksena. Tästä esimerkkinä voidaan mainita kolmen urheiluliikkeen lopettaminen Tapiolassa viimeisen seitsemän vuoden aikana. Taantuma näkyy myös asiakasvirroissa. Tapiola Toimii ry:n kuukausittain laatimassa kävijämäärätilastoissa näkyy jatkuva trendi alaspäin. Vuodesta 2004 on kävijämääräindeksi laskenut noin viidenneksen. Ilman voimakkaita toimenpiteitä laskevaa trendiä ei saada kääntymään. Pääkaupunkiseudun kasvu näkyy Espoon väestön rajuna lisääntymisenä. Pitkällä aikavälillä kaupunkiin on tullut vuosittain noin 4000 uutta asukasta. Lisääntynyt väestö merkitsee lisääntyvä ostovoimaa. Kauppa ja kaupalliset palvelut kehittyvät sen mukaisesti. Espooseen on syntynyt merkittävä määrä uutta kaupan kapasiteettia. Espoon keskuksen Espoontori ja Espoonlahden Lippulaiva olivat ensimmäiset uuden konseptin mukaiset kauppakeskukset. Lisää tuli 2000-luvun alkupuolella kun Matinkylän Iso Omena ja Leppävaaran Sello toteutettiin. Niistä kumpikin vastaa pienen kaupungin koko keskustan palveluvarustuksen toteutusta yhdellä kertaa. Kauppakeskuskonseptien lisäksi Espooseen on syntynyt merkittävät erikoiskaupan keskittymät. Suomenojan vyöhyke sekä Lommilan alueen kasvu ovat Espoon kaupungin vastineet Vantaan Petikolle, Tammistolle ja Porttipuistolle. Kaikille näille kaupan ilmiöille on yksi yhteinen tekijä: kauppa haluaa sijoittua sinne missä muutkin - keskittäminen on avainsana. Espoon kaupunkirakenne ja siihen tukeutuva keskusverkko antavat hyvän pohjan kaupallisten palvelujen keskittämiselle. Kaupunki rakentuu viiden kaupunkikeskuksen varaan. Niistä yksi on Tapiola. Näiden viiden kaupunkikeskustan tuleva kehittyminen pohjautuu toisistaan poikkeaviin lähtökohtiin: sijainti, väestöpohja, historia ja yhdyskuntarakenne.

5 5 Tapiolan Keskusprojekti tähtää Tapiolan keskuksen roolin merkittävään vahvistamiseen osana Helsingin seudun yhdyskunta- ja keskusverkkorakennetta. Tapiolan kehittämisprojekti on laaja-alainen public private hanke. Samanaikaisesti kiinteistöjen saneeraus- ja rakentamistyön kanssa julkinen sektori uudistaa alueen infrastruktuuria. Länsimetro Oy:n tavoitteen mukaan metro valmistuu vuoden 2015 loppuun mennessä. Tapiolan keskuksen halkaiseva Merituulentie rakennetaan uuteen korkotasoon. Painamalla väylä alas saadaan merkittäviä etuja. Uusi bussiterminaali yhdistyy tehokkaasti sen alapuolella olevaan metroasemaan. Kaavan osoittama uusi rakennusoikeus mahdollistaa Tapiolan keskuksen eteläisen ja pohjoisen osan yhdistämisen toiminnalliseksi kokonaisuudeksi. Merituulentien estevaikutus poistuu. Rakennusoikeuden kasvu mahdollistaa ajanmukaisten liikepinta-alojen rakentamisen. Tämä vuorostaan varmistaa uusien kaupan ja palvelujen saamisen Tapiolaan. Kehittämisprojektin ydin on saavutettavuuden parantaminen. Metron ja bussien liityntäliikenteen ohella autoliikenteen toimivuuden varmistaminen on tärkeää. Hieman kärjistäen: ilman ajanmukaista pysäköintijärjestelmää Tapiolan kehittämisen lähtökohdat ovat jokseenkin heikot. Maan alle rakennetaan kokonaisuudessaan runsaat 3000 autopaikkaa. Toteutuksen ensimmäisessä vaiheessa kapasiteetti tulee tästä olemaan noin 1900 autopaikkaa, joista 370 on varattu metron liityntäpysäköintiin. Ajoyhteys tulee olemaan neljästä ilmansuunnasta. Tavoitteena on nopea ja vaivaton ajo katuverkosta suoraan maan alle. Pysäköinti sijoittuu välittömästi liikekiinteistöjen alapuolelle. Siten asiointi ja tavaran rahtaus on arkilogistiikan kannalta mahdollisimman hyvä. Koneportaat ja hissit mitoitetaan läpäisemään myös ruuhka-ajat. Uudistussuunnitelmaan liittyy merkittävä määrä uusia asuntoja. Osa niistä sijoittuu välittömästi uusien liikerakennusten yhteyteen, osa keskuksen välittömään tuntumaan. Tämä raportti pohjautuu Viitesuunnitelma 2011:n aineistoon. Siinä on esitetty keskeisesti seuraavat toteutuksen osatekijät Metroasema Merituulentien uusi tasaus Maanalainen keskuspysäköinti Kauppakäytäväratkaisut Kiinteistöjen laajennus-, käyttötarkoitusmuutos- ja uudisrakentamisratkaisut keskuksen integrointi ympäröivään kaupunkitilaan Tapiolan keskuksen kaupallinen pinta-ala olisi noin m². Kaava I:n alueelle syntyvä kaupan ja kaupallisten palvelujen käyttöön osoitettavissa oleva pinta-ala on suuruusluokkaa m². Keskuksen kaupallisen suunnittelun lähtökohtana on sijainti, kilpailutilanne, ostovoima ja markkina-osuustavoitteet sekä toisaalta fyysiset puitteet kaupan kapasiteetin kehittämiselle.

6 6 Tapiolan keskuksen visio: Tapiola on Helsingin ydinkeskustan jälkeen metropolialueen johtava kaupunkikeskus, joka tarjoaa yhtenäisenä toiminnallisena kokonaisuutena kaikki modernin kaupungin palvelut laadukkaasti ja helposti saavutettavassa muodossa. Palvelujen korkeaan laatuun kiinnitetään erityinen huomio. Suomen johtavat tavaratalot, kansainväliset ketjut sekä uniikit erikoisliikkeet muodostavat kaupallisen tarjonnan ytimen. Monipuolinen ravintolatarjonta sekä muut kaupalliset palvelut täydentävät tarjonnan palettia. Tavoitteena on kehittää Tapiolasta vaiheittain yksi Suomen korkeatasoisimmista kaupan ja palvelujen kaupunkikeskustoista. Kaupallisen profiilin osalta on huomattava että Tapiolaan ei sijoiteta hypermarketteja. Toiminnallisen konseptin perusta on integroida kauppa, kaupalliset palvelut sekä julkiset palvelut yhdeksi tuoteperheeksi. Tässä suhteessa kulttuuritoiminnoilla on erittäin keskeinen rooli. Tapiolan vaikutusalue käsittää Suur-Tapiolan, Helsingin läntiset kaupunginosat, muun Espoon sekä laajan alueen Läntistä Uuttamaata. Laskennallinen väestöpohja on noin asukasta. Kaupallisessa keskuksessa tulee sen valmistuttua käymään vuosittain noin 16 miljoonaa asiakasta. Näistä julkisen liikenteen käyttäjiä on noin 40 prosenttia. Keskusprojekti toteutetaan useassa eri vaiheessa. Suurin uudistus kohdistuu kuitenkin kaava- I alueen kiinteistöihin ja niiden lähiympäristöön. Vaikutukset Uudistusprojektin vaikutukset ovat merkittäviä. Ne heijastuvat yhdyskuntarakenteeseen, liikenteeseen, palvelujen saavutettavuuteen sekä arkiasiointiin. Tapiolan keskusprojekti vahvistaa valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita: yhdyskuntarakennetta tiivistetään ja palveluja keskistetään raideliikenteen yhteyteen. Ennusteen mukaan Tapiolan metroasemaa käyttää noin henkeä vuorokaudessa. Tämä merkitsee noin 3,5 miljoonaa potentiaalista asiakasta vuodessa. Bussi-metro-bussi- matkaketju mahdollistaa joustavasti Tapiolassa asioinnin. Liityntäpysäköinti kannustaa autoilevaa asiakasta käyttämään myös julkista välinettä. Tapiola on Espoon kaupunkirakenteessa yksi viidestä kaupunkikeskuksesta. Nyt käsillä oleva mittava uudistusprojekti vahvistaa keskusverkon rakennetta. Tapiolan myymäläkeskittymä sijoittuu kaupunkirakenteessa yhteen Espoon viidestä kaupunkikeskuksesta. Tapiolan kaupallinen kasvu kulkee samaa latua kaupungin voimakkaan kasvun kanssa. Väestö- ja ostovoimakehitys antavat perusteet arvioituun myynnin kasvuun ja sen mukaiseen pinta-alatarpeeseen. Ympäröivän yhdyskunnan koko ja Tapiolan kaupallinen mitoitus ovat tasapainossa keskenään. Tapiolan nykyisen väestörakenteen painottuessa vanhempaan ikäpolveen nousee julkisen liikenteen merkitys entisestään. Palvelujen kehittäminen Tapiolassa tukee asiointia ilman omaa autoa.

7 7 Asuntotuotannon keskittäminen välittömästi metroaseman viereen edistää niin ikään julkisten liikennevälineiden käyttöä. Tapiolan keskusprojektin toteutus mahdollistaa Suur-Tapiolan keskusverkon kehittymisen pääosin nykyisellä rakenteellaan. Metroasemien yhteyteen kehitetään lähipalvelupohjaiset keskukset. Näistä tärkeimmät ovat Otaniemi, Urheilupuisto ja Keilalahti. Päivittäistavarakaupan lähipalvelut säilyvät. Nyt tiedossa olevat hankkeet vahvistavat nykyisellään tiheää verkostoa. Erikoistavarakaupan vahvistaminen Tapiolassa lyhentää ostosmatkoja. Useat hankinnat, jotka on tehty Helsingin ydinkeskustassa, voidaan tehdä nyt Tapiolassa. Tapiolan keskuksen kaupallinen vahvistuminen lisää Espoon kaupungin omavaraisuutta kaupallisten palvelujen tarjonnassa. Tapiola on yksi kolmesta kivijalasta Espoon kaupungin T3- strategiassa. Tapiolan uudistaminen infrastruktuurin ja palvelujen kannalta tukee merkittävästi Tapiola - Otaniemi Keilaniemi -alueen profiilia yhtenä Euroopan johtavana tutkimus-, koulutus-, tiede- ja yritysyhteisönä. Tapiolan keskusprojekti muodostaa kokonaisuutena maankäyttö- ja rakennuslaissa ja hallituksen esityksen perusteluissa kuvatun vähittäiskaupan suuryksikköön verrattavan myymäläkeskittymän. Yleiskaavassa alue on merkitty keskustatoimintojen alueeksi (kaavamerkintä C-K), johon sallitaan kaupan suuryksikkö. Ympäröivän yhdyskunnan koon, liiketilojen sijainnin ja myymälöiden laadun huomioiden ei synny yhdyskuntarakenteeseen eikä palvelujen saavutettavuuteen nähden haitallisia vaikutuksia. Nyt käsillä olevassa selvityksessä on hyödynnetty Espoon kaupunkisuunnittelulautakunnassa hyväksyttyä Espoon palveluverkkoselvitys- ja suunnitelmaa. Tämä raportti on laadittu Tapiolan Keskus Kaava I:n valmisteluaineistoksi Tapiolan Alueen Kehitys Oy:n toimeksiannosta. Espoossa Kyösti Pätynen Entrecon Oy konsultti, KTM

8 8 1. Lähtökohdat ja tavoitteet 1.1. Lähtökohdat Tapiolan keskusprojektin vaikutuksen arvioinnille Uudenmaan maakuntakaava ja Espoon yleiskaavat Nyt käsillä oleva Tapiolan keskusprojektiin liittyvä vaikutusten arviointi ajoittuu samaan aikaan kuin Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavaa on valmisteltu. Maakuntakaavan luonnos, jossa otetaan kantaa muun muassa kaupan sijoittumiseen, tulee nähtäville toukokuussa Tämän selvityksen kanssa samaan aikaan tehdään niin ikään Espoon kaupan palveluverkkoselvitystä, jonka on tarkoitus tukea Espoon kaupunkia maakuntakaavaluonnoksen arvioinnissa, mutta myös palvella tulevaa yleis- ja asemakaavoitusta ja maankäytön suunnittelua. Tässä raportissa on hyödynnetty Espoon kaupunkisuunnittelulautakunnassa toukokuussa 2011 hyväksyttyä Espoon kaupungin palveluverkkoselvitys ja suunnitelma 2030 työtä. Nykyisessä Uudenmaan maakuntakaavassa, joka on vahvistettu , on Espooseen osoitettu seitsemän keskustatoimintojen aluetta (Espoon aluekeskukset Espoon keskus, Leppävaara, Tapiola, Matinkylä ja Espoonlahti sekä Kauklahti ja Kalajärvi) ja yksi merkitykseltään seudullinen vähittäiskaupan suuryksikkö (Lommila). Maakuntakaavassa on myös määritelty seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan kokoraja, joka on pääkaupunkiseudulla k-m² ja muulla Uudellamaalla k-m². Nyt käynnissä olevassa keskustelussa on ehdotettu pääkaupunkiseud ulla toimivan seudullisen suuryksikön alarajan nostamista kerrosneliömetriin. Espoon eteläosissa on voimassa yleiskaava, joka on hyväksytty kaupunginvaltuustossa Yleiskaavan laadintavaiheessa on vuonna 2002 laad ittu Vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys, jonka tavoitevuosi oli 2030 (Espoon kaupunkisuunnittelukeskus ja Entrecon Oy). Espoon eteläosien yleiskaavassa vähittäiskaupan suuryksiköt on ohjattu aluekeskuksiin: Leppävaaraan, Tapiolaan, Matinkylään ja Espoonlahteen, jotka on osoitettu C-K- merkinnällä. Muille C-alueille voi sijoittua myymäläkeskittymiä ja alle k-m²:n kokoisia myymälöitä. Paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupan sijoittuminen on lisäksi sallittu työpaikka-alueilla.

9 Vähittäiskaupan sijainnin säätely maankäyttö- ja rakennuslaissa Vähittäiskaupan suuryksiköitä koskevan lainsääd äntö on ollut viime vuodet jatkuvasti keskustelussa. Keskustelun ytimessä ovat olleet erityisesti kaupan suuryksiköt, joiden sijoittumisen sääntely on nähty tärkeäksi varsinkin niiden yhdyskuntarakennetta hajauttavan vaikutuksen vuoksi. Yhd yskuntarakenteen hajautuminen taas lisää asiointiliikennettä ja sitä kautta liikenteen päästöjä. Kaupan suuryksiköiden aiheuttaman liikennesuoritteen vähentämistä on pidetty tärkeänä ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi. Lisäksi on katsottu suuryksiköiden uhkaavan lähipalveluja ja sitä kautta kaupan saavutettavuutta. Maankäyttö- ja rakennuslaissa yli kerrosneliömetrin kokoiset myymälät on määritelty suuryksiköiksi, joita ei saa sijoittaa maakunta- tai yleiskaavan keskustatoimintojen alueen ulkopuolelle, ellei aluetta ole asemakaavassa erityisesti osoitettu tähän tarkoitukseen. Ennen vuotta 2011 lakiin sisältyi lievennys, jonka mukaan suuryksiköiden sijaintirajoite e i koskenut ns. paljon tilaa vaativan erikoistavaran kauppaa. Paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupan käsitettä ei kuitenkaan laissa määritelty, mikä aiheutti hankaluuksia ja osin kaupan toimijoiden kannalta epätasa-arvoisia tulkintoja lain soveltamisessa. Maankäyttö- ja rakennuslain uud istamisesta annettiin joulukuussa 2010 hallituksen esitys 1, jossa paljon tilaa vaativaa erikoistavarakauppaa koskeva poikkeus poistettiin. Lakiesitys hyväksyttiin eduskunnassa ja se tulee voimaan Laissa on neljän vuoden siirtymäaika, jonka aikana ennen lain voimaantuloa hyväksytyt kaavat olisivat voimassa aikaisemman sääntelyn mukaisesti. Lakiesitys on synnyttänyt runsaasti keskustelua kaupan sääntelystä. Lakimuutoksen perusteluissa korostuu etenkin yhdyskuntarakenteen ohjaamisen merkitys ilmastotavoitteiden saavuttamisen kannalta. Muutosesitystä ovat kritisoineet mm. Kaupan liitto 2, maakuntahallitusten puheenjohtajat 3 ja Kilpailuvirasto 4, jotka ovat katsoneet suuryksiköiden sijainnin sääntelyn kiristäm isen antavan kilpailuetua nykyisille myymälöille, vaikeuttavan kohtuuttomasti kaupan investointeja ja siirtävän kaavoitusvaltaa kunnista Ympäristöministeriöön. Suuryksiköitä koskevan sääntelyn kiristyminen kasvattaa yleis- ja maakuntakaavojen merkitystä, koska kaikki suuryksiköt tulisi jatkossa merkitä jo maakuntakaavoihin. Tähän asti tilaa vaativan kaupan käsitettä on tulkittu melko vapaasti niin, että esimerkiksi Espoon Suomenojan tapaiset, paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupat ja muiden suurten myymälöiden muodostamat kaupan alueet ovat voineet kehittyä ilman maakuntakaavan merkintöjä. Jatkossa tällaiset alueet nykyiset ja tulevat tulisi huomioida jo maakuntakaavatasolla. 1 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta. HE 309/ 2010 vp 2 Kaupan liiton lausunto maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta Maakuntahallitusten puheenjohtajien kannanotto: Suurien kauppojen sijainnin ohjaus pidettävä kuntien ja maakuntien vastuulla 4 Kilpailukatsaus 2: Viisas sääntely toimivat markkinat. Kilpailuviraston selvityksiä 1/ 2011

10 Espoon palveluverkkosuunnitelma 2030 Espoon kaupungin toimeksiannosta ja Entrecon Oy:n toimesta on laadittu Espoon kaupungin palveluverkkoselvitys ja suunnitelma Raportti on valmistanut huhtikuussa 2011 ja hyväksytty kaupunkisuunnittelulautakunnassa Siinä on määritelty keskusverkon tuleva rakenne. Hierarkkisesti keskusverkko jäsentyy kaupunkikeskuksina, paikalliskeskuksina ja lähipalvelukeskuksina. Lisäksi on määitelty suurten erikoiskauppojen vyöhykkeet (ennen Maankäyttö- ja rakennuslain muutos ns. tilaa vievän kaupan alueet). Tapiolan rooli on määritelty kaupunkikeskukseksi yhdessä Leppävaaran. Matinkylän, Espoonkahden ja Espoon keskuksen/ Lommilan kanssa. Mankkaa, Haukilahti, Niittykumpu ja Otaniemi sekä uutena Urheilupuisto merkitään pieninä paikalliskeskuksina. Lähipalvelukeskuksen statuksen saavat Pohjois-Tapiola ja Westend sekä uutena Keilaniemi. Oheinen kartta kuvaa Espoon kaupallista keskusverkkoa vuonna 2030: Kuva 1 Espoon palveluverkko vuonna 2030

11 Tapiolan keskusprojekti Tapiolan Keskusprojekti on pitkäaikainen ja monitahkoinen Tapiolan keskustan uudistamiseen tähtäävä kehittämistyö. Tavoitteena on vahvistaa Tapiolan vetovoimaa yhtenä Espoon viidestä kaupunkikeskustasta. Suunnitelman punaiset langat on kuvattu seuraavassa: metroasema Merituulentien tasaus ja uusi bussiterminaali kallioon toteutettava keskuspysäköinti ja keskushuolto saavutettavuuden parantaminen katuverkkoa ja ajoyhteyksiä kehittämällä kiinteistöjen uudistaminen uusien liike- ja palvelutilojen kehittäminen asuntojen lisääminen keskustassa ja sen läh ialueilla lämpimien käyntiyhteyksien toteutus toimialarakenteena kaupan ja kulttuuritoiminnan kehittäminen Projekti on suunniteltu toteutettavaksi useassa eri vaiheessa kiinteistöjen kehityttämisaikataulun puitteissa. Metro rytmittää osaltaan aikataulua. Liikenteen tulisi alkaa vuoden 2015 loppuun mennessä. Suunnittelukokonaisuus on esitetty Arkkitehtitoimisto HKP Oy:n laatimassa ns. Viitesuunnitelmassa. Suunnitelma kattaa alueena Tapiolan keskusta-alueen lisäksi ympäröivät lähiasuin- ja viheralueet. Kaavallisesti Tapiolan Keskusprojekti kuvataan kahdessa asemakaavamuutoksessa. Kaava I rajautuu uudempaan Tapiolan keskukseen ja ns. ykkösvaiheen toteutukseen. Se käsittää seitsemän eri kiinteistöä. Kaava II kuvaa maankäyttöä lähinnä ns. vanhan keskustan alueella 13 kiinteistössä. Voimakas maankäyttö kohdistuu kaavaan I. Sitä vastoin Kaavaa II voidaan luonnehtia pääsääntöisesti säilyttäväksi ja ylläpitäväksi kaavaksi Vähittäiskaupan kehityksen suuntaviivoja Verkkokauppa uutena jakelukanavana Verkkokaupan merkitys on kasvanut selvästi viime vuosina. Erityisesti erikoistavarakaupassa verkkokaupan merkitys on joillakin toimialoilla jo varsin huomattava. On todennäköistä, että vähittäiskaupasta nykyistä suurempi osa siirtyy verkkokauppaan jo lähitulevaisuudessa. Tämä vaikuttaa myös muun vähittäiskaupan tulevaan kasvuun ja tilantarpeeseen. Osa suomalaisten ostovoimasta siirtyy verkkokauppoihin, mikä on pois perinteiseltä myymäläverkolta. Siirtymän merkitystä on kuitenkin hyvin vaikea arvioida. Kaupan liiton verkkokauppatilaston mukaan varsinainen tavarakauppa on verkkoostoksissa pääkaupunkiseudulla huomattavasti pienemmässä roolissa kuin Pohjois -

12 12 Suomessa. Pääkaupunkiseudun verkko-ostokset painottuvat lento- ja pääsylippuihin sekä majoitusvarauksiin. Vaikuttaisi siltä, että runsas myymälöiden tarjonta ohjaa kuluttajia asioimaan myymälöissä. Pääkaupunkiseudulla verkkokaupan merkitys myymäläverkoston kanssa kilpailevana jakelukanavana on siis pienempi. Verkkokaupan merkityksen kasvussa oleellista on myös ulkom aisten verkkokauppojen kiinnostavuus. Kaupan liiton verkkokauppatilastossa ulkomaiset verkkokaupat korostuvat etenkin urheilu- ja harrastusvälineiden, kirjojen sekä tietokoneohjelmien, tietokonepelien ja musiikin kaupassa. Suomen eurooppalaisessa vertailussa korkea arvonlisäverokanta tukee osaltaan ulkomaisia verkkokauppoja, jotka hyötyvät kotimaidensa matalammista arvonlisäverokannoista. Erikoistavarakaupassa tiukimmin verkkokaupan kanssa joutuvat kilpailemaan pienet erikoisliikkeet, joiden hintataso nousee huomattavasti verkkokauppoja korkeammaksi. Hyvä esimerkki ovat erilaiset erikoisemmat harrastusvälineet, joita on helppo tilata verkosta. Asiakkaasta tulee maahantuoja. Sen sijaan kauppakeskusten suuret erikoistavarakaupat ja hypermarketeissa tapahtuva erikoistavarakauppa todennäköisesti kärsivät vähemmän, koska ne pystyvät paremmin vastaamaan hintakilpailuun eikä hinnalla toisaalta ole edullisemmissa, usein hankittavissa tuotteissa yhtä suurta merkitystä kuin kalliissa erikoistuotteissa Kauppakeskukset lisäävät osuuttaan Suomen vähittäiskaupassa Suomessa toimi vuonna 2010 yhteensä 74 kauppakeskusta, joiden kokonaismyynti vuonna 2010 oli noin 5,1 miljardia euroa. Kasvuprosentti oli 5,4 kun samaan aikaan koko vähittäiskauppa kasvoi 3,9 prosenttia. Toimialan kasvua suhteessa muuhun vähittäiskauppaan selittää asiointikäyttäytyminen ja kauppakeskusten kyky vastata siihen. Kauppakeskusten asiakaskäyntien määrä vuodessa nousi 318 miljoonaan (302 miljoonaa vuonna 2009). Kauppakeskusten yleinen tila on myös yh ä useammin ja monipuolisemmin käytössä niin promootioille, tapahtumille kuin ihmiset osallistavalle toiminnalle. Kauppakeskusten rooli ihmisten olohuoneina ja kohtaamispaikkoina on vahvistunut. Palvelujen osuus kauppakeskusten liikekokoonpanosta on nyt kerättyjen tietojen perusteella noin 27 prosenttia. Monia julkisia palveluita ja hyvinvointipalveluita saa jo nyt kauppakeskuksista. On luonnollista, että palvelut keskittyvät sinne, missä ihmiset asuvat ja liikkuvat. Tulevaisuudessa kauppakeskukset ovatkin yhä monipuolisempia palvelukeskuksia sekä yksityisille että myös julkisille palveluille. Espoossa toimii kahdeksan kauppakeskusta. Niistä johtavat kauppakeskukset ovat Matinkylässä toimiva Iso Omena sekä Leppävaarassa toimiva Sello. Näiden kahden yhteenlaskettu myynti vuonna 2010 oli noin 593 miljoonaan euroa.

13 Kuluttajakäyttäytymisen muutostekijät Tapiolan keskustasuunnitelman taustana Vuonna 2030 nykyiset teini-ikäiset ovat keski-ikäisiä. Heidän kulutustottumuksensa ovat ep äilem ättä erilaisia ku in nykyisten keski-ikäisten. Vu onna 2030 väestön ikärakenne on erilainen kuin nyt, suurista ikäluokista nuorimmatkin ovat vanhusiässä ja työikäisiä on vä - hemmän kuin nyt. Maahanmuutto on muuttanut asukasrakennetta erityisesti pääkaupunkiseudulla tosin toisen ja kolmannen polven maahanmuuttajien kulutustottumukset eivät välttämättä eroa paljonkaan muusta väestöstä. Vähittäiskaupan liikevaihto on jatkuvasti kasvanut viimeisten vuosikymmenten aikana, mikä kertoo myös kasvaneesta kulutuskysynnästä. Suurella todennä köisyydellä kulutuskysyntä kasvaa edelleen tulevaisuudessa, jos vain yleinen talouskehitys säilyttää kuluttajien ostovoiman. Kuluttajat kokevatkin yhä useammat hyöd ykkeet nykyisin välttämättömiksi. Esimerkiksi digikamera oli vuonna 1999 kyselytutkimuksessa välttämätön tai tarpeellinen alle 10 %:n mielestä, mutta vuonna 2009 sen koki tarpeelliseksi jo 65 % vastaajista. Samanlainen kehitys on havaittavissa monen muunkin hyödykkeen kohd alla, kuten matkapuhelimen, Internetin ja tietokoneen osalta. Toki samanaikaisesti joidenkin hyödykkeiden, kuten television, välttämättömyys on vastaajien mielestä vähentynyt. 5 Tämä kertoo siitä, että kulutuskohteet muuttuvat jatkuvasti. Todennäköisesti kuluttajien vähittäiskaupan ostovoima ei jakaudu samassa suhteessa tulevaisuudessa kuin nykyisin. Keskustan kaupallisia tiloja suunniteltaessa onkin hyvä pitää mielessä se, että tiloista suunnitellaan joustavia ja tarpeen mukaan muuntuvia. Kaupan konseptit näyttävät olevan jatkuvasti entistä lyhytikäisempiä ja muuntuvat jatkuvasti. Viime vuosina on puhuttu paljon myös palveluiden ja muiden immateriaalisten tuotteid en kysynnän kasvusta jopa siinä mielessä, että osa tuotteiden kulutuskysynnästä siirtyisi palveluihin. Todennäköisesti kuitenkin palveluiden ja muiden immateriaalisten tuotteiden kulutus ei ole pois vähittäiskaupalta vaan tulotason noustessa kuluttajilla on varaa kuluttaa lisäksi myös palveluihin. Kulutuskäyttäytymisen yhteydessä on jo pitkään puhuttu siitä, että kuluttajat ovat tulevaisuudessa entistä heterogeenisemp iä ja segmentoituvat entistä pienempiin kuluttajaryhmiin. Tuloerojen kasvu on yksi tekijä, joka osaltaan vaikuttaa kuluttajien segmentoitumiseen. Jo nyt on nähtävissä, kuinka eri hyödykkeet koetaan tarpeellisiksi tai välttämättömiksi eri tavalla eri tulolu okissa. Todennäköisesti kuluttajien segmentoituminen osaltaan vaikuttaa uusien kaupan konseptien syntymiseen. Tämä voi johtaa erityisesti entistä pienempien erikoisliikkeiden syntymiseen. Myymälän tilantarve on pieni, jos myymälän tarjonta on suunnattu vain hyvin pienelle kuluttajajoukolle. Todennäköisesti erikoisliikkeiden täytyy myös kehittää uusia konsepteja, jotka yhdistävät Internet -kaupan ja perinteisen kivijalkamyymälän toisiinsa uudella tavalla. Eettisyys ja vastuullisuus ovat megatrendejä, jotka näkyvät kaupan alalla esimerkiksi kuluttajien kasvavana kiinnostuksena luomuruokaa kohtaan. Kaupan keskusliikkeet ovat 5 Terhi-Anna Wilska, Erikoiskaupan tutkimuspäivä

14 14 uutisoineet viime aikoina luomutuotteiden kysynnän olevan kasvussa, minkä lisäksi säännöllisesti luomutuotteita ostavien määrä on kasvussa 6. Eettisyys ja vastuullisuus ovat varmasti osaltaan vaikuttaneet myös kasvavaan kiinnostukseen käytettyjä vaatteita ja tavaroita kohtaan (ns. vintage-trend i), jonka hu om aa Su om essa lisääntyneenä vintageliikkeiden määränä erityisesti pääkaupunkiseudun katukuvassa tietyillä, nuorten aikuisten suosimilla asuinalueilla. Eettisyys ja vastuullisuus eivät siis välttämättä näy kulutuksen supistumisena vaan ne voivat paremminkin johtaa kalliimpien tuotteiden kysyntään (luomu) ja toisaalta synnyttää uusia liiketoimintamahd ollisuuksia (vintage liikkeet). Elämyshakuisuus on myös keskeinen trend i, josta on kaupan parissa puhuttu jo kauan. Niin sanotun shoppailukulttuurin syntymistä pidettiin merkkinä uudenlaisista, elämyshakuisista kuluttajista. Elämyshakuisuus on osaltaan varmasti vaikuttanut kauppakeskusten syntymiseen. Kuluttajien elämyshakuisuus vaikuttaa keskeisesti myös Tapiolan keskustan kaupallisen konseptiin ja elämyksellisyyden toteutuminen tulisi varmistaa. On todennäköistä, että shoppailu itsessään ei riitä enää elämykseksi tulevaisuudessa, kun esimerkiksi kauppakeskuksista on jo tullut osa normaalia arkipäivää. Paremminkin niin, että ostokset tehdään tulevaisuudessa muiden elämysten lomassa. Elämyshakuiset kuluttajat kaipaavatkin aina uusia elämyksiä ja elämyksellisyyden toteutuminen tulisi pyrkiä varmistamaan Tapiolan keskustan kehittämisessä eri tavoin. Yksi keskeinen tapa on sallia keskustassa useita eri toimintoja esimerkiksi kaupan, kulttuurin, ravintoloiden, viihteen ja urheilun alalta. Keskustan kehittämisessä yhtenä avoimena kysymyksenä on myös tulevien julkisten palveluiden sijoittaminen. WeeGee, Kulttuurikeskus ja kirjasto ovat toimintoja, joilla void aan vaikuttaa huomattavasti keskustan tulevaan rakenteeseen. Suunniteltava Espoon Teatteri täydentäisi erinomaisella tavalla Tapiolan kaupunkikeskustan monipuolisuutta. Niin ikään liikuntaan, vapaa-aikaan ja viihteeseen tähtäävät monitoimikeskukset tulisi mahdollisuuksien mukaan sijoittaa lähelle keskustaa. 6 Vuonna 2008 noin 17 % kotitalouksista osti luomutuotteita säännöllisesti, mutta vuonna 2010 yli 25 % kotitalouksista sanoi ostavansa luomutuotteita säännöllisesti. Luomutuotteiden kysyntä kasvaa vahvasti, Kaupan liitto Ks. myös Luomuviljely on parempi vaihtoehto ympäristölle, Kesko Oyj ( m= &utm_campaign=uutiskirje.

15 15 2. Väestö, työssäkäynti ja liikenne 2.1. Väestö ja väestönkasvu Espoo on väkimäärältään yksi Suomen nopeimmin kasvavista kaupungeista. Väestönkasvu on 1990 ja 2000-luvuilla ollut jatkuvasti noin asukasta vuodessa. Vuonna 2010 Espoon väkiluku oli Tilastokeskuksen mukaan lähes Kasvu jatkuu ennusteiden mukaan lähes yhtä voimakkaana. Tilastokeskuksen väestöennuste vuodelta 2009 ennustaa Espoon väkiluvuksi vuonna asukasta. Kaupungin oma väestömitoitus ennakoi tätäkin suurempaa kasvua, sen mukaan vuoden 2030 väkiluku olisi noin Seuraavan sivun kartassa (Kuva 2) on havainnollistettu Espoon nykyistä väestörakennetta ja väestön sijoittumista. Kartassa on kuvattu väestön määrä 250 metrin tilastoruuduissa vuoden 2009 lopussa. Pallon koko kuvaa väestön määrää ruudussa mitä suurempi pallo, sitä enemmän väkeä. Kartalle on lisäksi piirretty tummanpunaisella Espoon suuralueiden rajat. Espoon väestö sijoittuu pääosin Kehä III:n sisäpuolelle. Suurimmat väestökeskittymät erottuvat aluekeskuksissa: varsinkin Espoon keskus, Espoonlahti, Matinkylä ja Leppävaara nousevat esiin. Viides aluekeskus, Tapiola, sen sijaan ei erotu yhtä hyvin. Tapiolan keskusta ei ole rakennettu yhtä tiiviisti kuin muut aluekeskukset. Aluekeskusten lisäksi kartalle on nimetty Kalajärvi ja Kauklahti, jotka ovat omien suuralueidensa keskuksia.

16 16 Kalajärvi Leppävaara Espoon keskus Kauklahti Espoonlahti Tapiola Kuva 2 Väestö m ruuduissa Matinkylä Kun tarkastellaan viime vuosien väestönkasvua, erottuvat uudet suuret asuinrakentamisen kohteet. Seuraavan sivun kartassa (Kuva 3) on esitetty väestön määrän kasvu vuosien 2002 ja 2009 välillä 250 metrin tilastoruuduissa. Punaiset pallot kuvaavat väestönkasvua, siniset pallot väestön määrän vähenemistä ja pallon koko muutoksen suuruutta. Koko Espoo n yleiskuva on kasvava: suurimmalla osalla alueista väestömäärä on lisääntynyt. Kartalle on nim etty joitakin erityisen vahvasti kasvaneita kesku ksia. N äistä su u rim p ia ovat Etelä - Leppävaara, Saunalahti ja Matinkylä, joiden rakentuminen ajoittuu juuri vuosie n 2002 ja 2009 väliin. Suur-Tapiolan alueelle sijoittuu Nittykummun ruutu, jossa väestönkasvu on merkittävä. Myös Otaniemessä väestönkasvu on ollut kohtuullista.

17 17 Niipperi Vanhakartano Tuomarila Kauklahti Etelä-Leppävaara Vanttila Saunalahti Kuva 3 Väestön määrän muutos metrin ruuduissa Matinkylä Tulevaa väestönkasvua on seuraavassa kartassa (Kuva 4) kuvattu pienalueittain. Tiedon lähteenä on Espoon kaupungin yleiskaavoituksen väestömitoitus, jonka mukaan väestönkasvu vuoteen 2020 mennessä on noin ja vuoteen 2030 mennessä noin asukasta. Yhteensä Espoon väestö kasvaa vuodesta 2010 vuoteen 2030 väestömitoituksen mukaan runsaalla asukkaalla. Kartassa on kuvattu sekä nykyinen, vuoden 2020 että vuoden 2030 väestömitoitus. Kartasta syntyvä yleiskuva on, että suurin osa väestöstä edelleen keskittyy Etelä-Espooseen. Kuitenkin Pohjois-Espoossa esimerkiksi Histan ja Perusmäen alueet kasvavat vahvasti, samoin Espoonkartanon alue Kauklahden kupeessa. Etelä-Espoossa uusi suuri avaus on Finnoon alue vanhan vedenpuhdistamon paikalla. Kartan esittämässä väestöennusteessa ei ole huomioitu maankäytön ja kaavoituksen viimeisimpiä tietoja. Esimerkiksi Tapiolassa on meneillään merkittävä määrä uusia asuntorakennuskohteita, näistä osa juuri Tapiolan yd inkeskustan keske lle.

18 18 Hieman puutteellisia väestöennustetietoja on korjattu Tapiolan laskelmissa lisäämällä Suur - Tapiolan alueelle 9000 ylijääräistä asukasta vuoteen 2030 mennessä. Kuva 4 Väestö ja väestömitoitus Seuraavassa kuvassa (Kuva 5) on esitetty nykyinen ja mitoituksen mukainen väestön määrä Espoon suuralueilla. Nykytilanteessa väestömäärältään selvästi suurin suuralue on Leppävaara, jossa on yli asukasta. Suur-Espoonlahti yltää lähes asukkaaseen ja Suur-Tapiolassakin on yli asukasta. Pienimmät suuralueet ovat Kauklahti ja Pohjois- Espoo. Väestö kasvaa kaikilla suuralueilla vuoteen 2030 mennessä, mutta suurinta kasvu on Esp oonlahd essa ja Vanha-Esp oossa, joid en väkim äärä kasvaa noin asu kkaalla. Su u r- Espoonlahti ohittaa Leppävaaran ja nousee väkiluvultaan Espoon suurimmaksi alueeksi. Vanha-Espoo taas nousee Tapiolan ohi kolmanneksi suurimmaksi. Kauklahden ja Pohjois- Espoon suuralueiden kasvu on voimakasta, yli uutta asukasta molempiin, mutta kokonaisväkimäärä jää molemmissa silti melko pieneksi muihin suuralueisiin verrattuna,

19 19 vain noin asukkaaseen, kun kolmanneksi pienimmälläkin alueella, Suur- Matinkylässä, on selvästi yli asukasta vuonna Suur-Leppävaara Suur-Tapiola Suur-Matinkylä Suur-Espoonlahti Suur-Kauklahti Vanha-Espoo Pohjois-Espoo Väestö 2010 Kasvu Kasvu Kuva 5 Väestö ja väestömitoitus Espoon suuralueilla 2.2. Työpaikat ja työssäkäynti Työpaikat ja työssäkäynti ovat kaupan verkoston kannalta mielenkiintoisia, koska ne kuvastavat ihmisten liikkumista ja siten myös asiointipotentiaalia. Oheisessa taulukossa ( Taulukko 1) on esitetty YKR-aineistoista lasketut työllisen työvoiman ja työpaikkojen määrät Espoon suuralueilla ja koko Espoossa Eniten työllistä työvoimaa on Leppävaaran ja Espoonlahden alueilla. Eniten työpaikkoja on Tapiolan suuralueilla, noin työpaikkaa. Taulukossa on esitetty myös laskennallinen ja todellinen työpaikkaomavaraisuus. Laskennallinen työpaikkaomavaraisuus tarkoittaa alueella sijaitsevien työpaikkojen ja alueen työssäkäyvän väestön suhdetta (työpaikat/ työssäkäyvät). Todellinen työpaikkaomavaraisuus tarkoittaa omalla alueella työssä käyvien osuutta kaikista alueen työssäkäyvistä. Pääkaupunkiseutu kehyskuntineen on yhtenäinen työssäkäyntialue, jolla töissä käyd ään myös oman asuinalueen ulkopuolella. Kaikista Espoon työllisistä vain noin puolet käy töissä Espoossa (todellinen työpaikkaomavaraisuus), vaikka laskennallinen työpaikkaomavaraisuus on suhteellisen korkea. Espoon suuralueista Tapiolan laskennallinen työpaikkaomavaraisuus on suurin: Tapiolassa on yli kaksinkertainen määrä työpaikkoja työllisiin verrattuna. Kuitenkin Suur-Tapiolan alueen asukkaista vain joka kolmas on töissä omalla alueella.

20 20 Taulukko 1 Työlliset, työpaikat ja työpaikkaomavaraisuus Espoon suuralueilla Lähde: YKR SYKE ja TK Suuralue Alueen työlliset Alueella sijaitsevat työpaikat Työlliset, joiden työpaikka omalla alueella Laskennallinen työpaikkaomavaraisuus Todellinen työpaikkaomavaraisuus Leppävaara % 20 % Tapiola % 29 % Matinkylä % 13 % Espoonlahti % 15 % Kauklahti % 9 % Vanha-Espoo % 18 % Pohjois-Espoo % 17 % Koko Espoo % 47 % Espoon työpaikkojen sijaintia on havainnollistettu oheisessa kartassa (Kuva 6), jossa on kuvattu työpaikkojen määrää 250 metrin tilastoruuduissa vuoden 2007 lop ussa. Työpaikkojen keskittyminen Tapiolan ja Leppävaaran suuralueille näkyy hyvin kartasta. Isoina työpaikka-alueina näkyvät mm. Keran alue ja Leppävaaran keskusta, Otaniemi- Keilaniemi -vyöhyke Tapiolassa, Matinkylän keskusta ja Espoon keskus sekä Jorvin sairaala Vanha-Espoon suuralueella.

21 21 Kera Jorvi Espoon keskus Leppävaara-Perkkaa Otaniemi-Keilaniemi Kuva 6 Matinkylä Työpaikat Espoossa vuoden 2007 lopussa 250 metrin ruuduissa Työpaikkojen ja työvoiman suhde vaihtelee voimakkaasti Espoon pienalueilla. Seuraavassa kartassa (Kuva 7) on esitetty työpaikkojen ja työssäkäyvien määrä pienalueittain. Ympyrän koko kuvaa työpaikkojen ja työssäkäyvien yhteenlaskettua määrää, väritys työpaikkojen ja työssäkäyvien osuuksia.

22 22 Kuva 7 Työpaikkojen ja työssäkäyvien määrä Espoon pienalueilla 2007.

23 Liikenne Henkilöautoliikenne Seuraavassa on esitetty nykyinen liikennemäärä Tapiolan keskustaa ympäröivällä tieverkolla: Kuva 7 Suur-Tapiolan alueen keskimääräinen arkivuorokausiliikenne (KAVL) vuonna 2008 Tapiolan keskuksen katuverkollinen saavutettavuus on hyvä. Se sijaitsee kahden pääväylän Länsiväylän ja Kehä I:n kainalossa ja johon johtaa viisi tuloväylää: Pohjantie, Kalevalantie pohjoisesta ja etelästä, Merituulentie ja Etelätuulentie. Keskuksen etäisyys pääväylistä on niin suuri, että liittymien tuomaa ruuhkaisuutta ei ilmene. Toisin sanoen keskus ei ole liian lähellä pääväylää. Tapiolan keskuksen kehitys tähtää tarjonnan lisäämiseen. Tämä merkitsee liikenteen kasvua. Kasvuun varaudutaan toteuttam alla maanalainen keskuspysäköinti ja sinne joustavat ajoyhteydet - lopputilanteessaan neljästä suunnasta. Kokonaiskapasiteetti tulee olemaan noin 3000 autopaikkaa, josta aluksi toteutetaan Tapionaukion pysäköintilaitos ja kalliopysäköinnin ensimmäinen osa. Laadituissa liikenneselvityksissä 7 on arvioitu, että uudistuksen ensimmäisessä vaiheessa liikenne lisääntyisi nykyiseen verrattuna % ja toisessa vaiheessa noin %. Kasvu jakautuisi aiheuttamisperusteen mukaan seuraavasti: 7 SITO Oy 2011

24 24 läpikulku- ja ohikulkuliikenteen johd osta 25 % asukasmäärän kasvun johd osta 50 % asiointimäärän (kaupalliset ja muut palvelut) kasvun johdosta 25 % Nykyisen tieverkon välityskykyä on pyritty arvioimaan kasvavan liikenteen olosuhteissa. Tehtyjen selvitysten perusteella Kalevalantie ja Pohjantie tulevat olemaan välityskyvyiltään kriittiset kohd at. Tapiolantie pohjoisesta on vuorostaan ainoa suora yhteys Kehä I:ltä ja Otaniemen suunnasta. Kehä I:n ja Tapiolantien liittymä tulee Kehä I:n eri kehitysvaihtoehd oissa turvata mahd ollisimman joustavana Julkinen liikenne Metro ja bussien syöttöliikenne muod ostaa julkisen liikenteen ytimen. Metroasema ja uusi bussiterminaali sijoittuvat liikekeskuksen alle. Asetelma tarjoaa liike- ja palvelutoiminnalle erinomaiset lähtökohd at. Ennusteen mukaan metroa käyttää noin henkilöä vuorokaudessa. Kaupan kannalta puhutaan noin 3.5 miljoonan potentiaalisen asiakkaan määrästä vuodessa. Saad aanko metron käyttäjästä ostava asiakas riippuu pitkälle tarjonnan vetovoimasta ja toimintojen sijoittelusta sekä kulkuyhteyksien käytännönläheisyydestä. Keskeinen suunnittelun lähtökohta on, että ns. päivittäistavarat sijoitetaan mahd ollisimman lähelle liikkumisvälineitä, autoa, bussia ja metroa. Korkotasolle +1 on Viitesuunnitelmassa osoitettu tilat kolmelle suurelle päivittäistavarayksikölle. Hyvä julkisen liikenteen järjestelmä ohjaa asiakkaiden kulkuvälinevalintoja. Void aan arvioida, että moni nykyisistä Tapiolassa asioivista omaa autoaan käytävistä siirtyy metron käyttäjiksi. Tapiolan Keskusprojektin liikenteelliset vaikutukset on arvioitu erillisessä selvityksessä.

25 25 3. Vähittäiskaupan ostovoima ja ostovoiman kasvun edellyttämä lisäpinta-alan tarve 3.1. Ostovoiman ja vähittäiskaupan tilantarpeen arvioiminen Perusoletukset Vähittäiskaupan ostovoimaa arvioid aan henkilökohtaisen kulutusluvun kautta. Kulutusluku tarkoittaa yhden henkilön vuodessa vähittäiskauppaan kuluttamaa rahamäärää. Kertomalla kulutusluku alueen väestömäärällä saad aan arvio alueella vähittäiskauppaan suuntautuvasta ostovoimasta. Ostovoimaa kasvattavat alueen väestönkasvu ja yleinen kulutuksen kasvu. Ostovoiman avulla void aan arvioid a vähittäiskaupan pinta -alan tarvetta jakam alla ostovoim a m yyntiteholla. Oheisessa ku vassa (Ku va 8) on havainnollistettu p intaalan tarpeen arvioimista. Kuva 8 Vähittäiskaupan ostovoiman arvioiminen Tapiolan kaupallisessa selvityksessä on käytetty kulutuslukuina Tuomas Santasalon ja Katja Koskelan Vähittäiskauppa Suomessa teoksen huhtikuussa 2010 päivitettyjä maakuntakohtaisia lukuja (erikoistavarakauppa) ja Tilastokeskuksen Kulutustutkimusta (päivittäistavarakauppa). Kulutuslukuja on korjattu huomioiden erityisesti Uudenmaan lukuihin verrattuna poikkeuksellisen korkeaa Etelä-Espoon tulotasoa. Kulutusluvut, niiden kasvuarvio, kasvuoletukset ja tilantarvelaskelmissa käytetyt myyntitehot on esitetty alla olevassa taulukossa (Taulukko 2). Päivittäistavara tarkoittaa elintarvikkeita, päivittäin tarvittavia pesuaineita, kodin pap ereita ja vastaavia tuotteita. Erikoistavarakauppa jakautuu niin sanottuun keskustaerikoistavaraan, joka tarkoittaa muoti-, vaate-, kirja-, optiikka- ym. kauppaa, joka tyypillisesti sijoittuu kaupunkikeskustoihin ja kauppakeskuksiin. Tämä tavara-ala on oleellinen ajatellen Tapiolan keskustan nykyistä ja tulevaa kaupan tarjontaa. Toinen erikoistavarakaupan ryhmä on

26 26 paljon tilaa vaativan erikoistavaran kauppa, jossa tärkeimmät toimialat ovat huonekalu -, rauta- ja kodinkonekauppa. Paljon tilaa vaativan erikoistavaran käsite perustuu alun perin maankäyttö- ja rakennuslain tulkintoihin, joissa paljon tilaa vaativan erikoistavaran kauppa vapautettiin suuryksikkösäännöksistä. Vaikka huhtikuun alusta 2011 voimaan tullut lainmuutos poisti laista tilaa vaativan erikoistavaran käsitteen, on se edelleen käyttökelpoinen kaupan rakennetta luonnehtiessa, sillä huonekalu -, rauta- ja kodintekniikkakaupan sijaintilogiikka ja tilantarve eroaa selvästi muusta erikoiskaupasta. Paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupan tilantarv e on tässä työssä laskettu erikseen, koska myös pinta-alantarpeeseen vaikuttava neliömyyntiteho eroaa tilaa vaativassa kaupassa muusta erikoistavarakaupasta. Taulukko 2 Vähittäiskaupan kulutusluvut, kasvuoletus ja pinta-alantarpeen arvioinnissa käytetty myyntiteho Kulutus, euroa/henklö/vuosi Kasvuoletus, %/vuosi Päivittäistavarakauppa ml. alkoholi % Keskustaerikoistavara % Paljon tilaa vaativa erikoistavara % Erikoistavara yht % Vähittäiskauppa yht Väestönkasvun perustana laskelmissa on Espoon kaupungin väestömitoitus vuodelle On huomattava, että kaupungin väestöennuste laahaa hieman jäljessä. Voidaan arvioida, että kaikkia maankäyttöön, kaavoitukseen ja hankekehitykseen tulevia väestönkasvun potentiaaleja ei ole kokonaisuudessaan sisällytetty Espoon kaupungin pitkän aikavälin väestöennusteeseen. Lukuun on tästä johtuen lisätty Suu r-tapiolan 9000 asukasta vuoteen 2030 mennessä, joka arvioiden mukaan vastaa uusien asu ntorakennehankkeiden volyymiä Epävarmuustekijät Pitkälle tulevaisuuteen ulottuvat ostovoima- ja pinta-alalaskelmat sisältävät aina epävarmuutta. Ostovoimalaskelmissa tärkeimmät muuttujat ovat väestöennuste ja kulutusluku. Jos jompikumpi kasvaa selvästi laskelmissa oletettua tasoa vähemmän, on kaupan palveluilla huonommat toteutumisedellytykset. Väestöennuste ja -mitoitus perustuvat Espoon kaupungin lukuihin ja niitä voidaan pitää varsin luotettavina, vaikka vuoden 2030 väestömitoitus on selvästi suurempi kuin Tilastokeskuksen kuntakohtainen ennuste Espoolle (kaupungin mitoitus vuonna , Tilastokeskuksen ennuste ). Espoo on kuitenkin pitkällä aikavälillä aina kasvanut nopeammin kuin Tilastokeskuksen ennusteissa. Vastaava ero on ollut nähtävissä myös muiden voimakkaasti kasvaneiden kuntien kohdalla. Kaupan rakenne ja kuluttajien käyttäytyminen muuttu vat nopeasti. Ostovoimalaskelmat antavat suuntaa alueen asukkaiden kauppaan käytettävissä olevista rahoista, mutta kulutustottumukset voivat muuttua nykyisestä. Tavaroiden sijaan kulutus voi suuntautua tulevaisuudessa entistä enemmän palveluihin tai perinteisten myymälöiden sijaan aletaankin tavarat ostaa verkkokaupasta.

27 27 Espoon ostovoiman kasvusta suuri osa syntyy kuitenkin väestönkasvusta. Kasvava väestö edellyttää myös kaupallisten palvelujen tarjonnan lisäämistä. Tarjonta kasvaa Espoon viidessä kaupunkikeskustassa, erikseen maakunta- ja yleiskaavoissa vahvisteluilla erikoiskaupan suurmyymälöiden alueilla ja eriasteisissa lähi- ja paikalliskeskuksissa Vähittäiskaupan ostovoima ja sen kasvu Vähittäiskaupan ostovoima lasketaan siis kertomalla alueen väestön määrä yhden ihmisen vuotuista vähittäiskaupan kulutusta kuvaavalla kulutusluvulla. Oheisessa taulukossa (Taulukko 3) on esitetty ostovoiman kasvu toimialoittain ja suuralueittain vuodesta 2010 vuoteen 2020 ja Vähittäiskaupan ostovoima on suurinta niillä alueilla, joilla väestöpohja on suurin: Leppävaarassa, Espoonlahdessa ja vuoteen 2030 mennessä myös Vanha-Espoossa. Koko Espoon vähittäiskaupan ostovoima kaksinkertaistuu vuoteen 2030 mennessä. Kasvu syntyy väestön ja kulutuksen kasvusta. Erikoistavarakaupan kasvu on päivittäistavarakauppaa suurempaa, koska kulutuksen kasvun arvioid aan suuntautuvan ennen kaikkea erikoistavarakauppaan. Tapiolan suuralueella vähittäiskaupan ostovoima kasvaa vuosina noin 279 miljoonaan euroa. Ostovoima 1,8-kertaistuu. Tästä keskustaerikoiskaupan kasvu on 129 miljoonaa euroa eli ostovoima kaksinkertaistuu. Taulukko 3 Vähittäiskaupan ostovoima Espoossa vuosina 2010, 2020 ja 2030 PÄIVITTÄISTAVARAKAUPAN Ostovoima, milj. e Kasvu milj. e OSTOVOIMA (sis. Alko) Leppävaara Tapiola Matinkylä Espoonlahti Kauklahti Vanha-Espoo Pohjois-Espoo Espoo yhteensä TILAA VIEVÄN Ostovoima, milj. e Kasvu milj. e ERIKOISKAUPAN OSTOVOIMA Leppävaara Tapiola Matinkylä Espoonlahti Kauklahti Vanha-Espoo Pohjois-Espoo Espoo yhteensä MUUN ERIKOISKAUPAN Ostovoima, milj. e Kasvu milj. e OSTOVOIMA Leppävaara Tapiola Matinkylä Espoonlahti Kauklahti Vanha-Espoo Pohjois-Espoo Espoo yhteensä

28 28 KOKO VÄHITTÄISKAUPAN Ostovoima, milj. e Kasvu milj. e OSTOVOIMA YHTEENSÄ Leppävaara Tapiola Matinkylä Espoonlahti Kauklahti Vanha-Espoo Pohjois-Espoo Espoo yhteensä Ostovoiman siirtymät Päivittäistavarakaupan ostovoima pysyy Espoon sisällä. Siirtymät tapahtuvat kaupungin eri osien välillä. Kolme kaupan keskittymää vetää puoleensa merkittävästi ostovoimaa muualta. Veturit ovat Tapiola, Iso Omena ja Sello. Suur-Tapiolaan kuuluva Mankkaa värittyy punaisella Mankkaan supermarketin vetovoiman johd osta. Seuraava kartta kuvaa päivittäistavarakaupan ostovoiman siirtymää. Tilanne tu lee muuttumaan erityisesti uuden Lommilan kauppakeskuksen myötä. Kuva 9 Päivittäistavarakaupan ostovoiman siirtymät Espoon tilastoalueilla 2009

29 Laskennallinen vähittäiskaupan lisätilantarve vuoteen 2030 mennessä Ostovoiman kasvusta void aan johtaa laskennallinen vähittäiskaupan lisäpinta-alan tarve. jakamalla ostovoiman kasvu neliömyyntiteholla. Tässä laskelmassa on käytetty seuraavia myyntitehoja: päivittäistavarakauppa euroa/myyntineliömetri keskustaerikoiskauppa euroa/myyntineliömetri tilaa vievä erikoiskauppa euroa/myyntineliömetri Lisäksi on käytetty kertoimena myyntipinta-alasta kerrosalaksi kerrointa 1,25 ja kaavareservin hu om ioim iseen kerrointa 1,3, koska kaikki kaavoissa m ahd ollistettava p inta - ala ei toteud u. Myyntiteho on päivittäistavarakaupassa korkea, mutta Espoossa toteutuneeseen tasoon nähden realistinen. Erikoistavarakaupan myyntitehot ovat matalammat, mutta linjassa toteutuneen tason kanssa. Jäljempänä esitettävät pinta-alan tarpeen arviot ovat laskennallinen maksimivaihtoehto: ne sisältävät kaav areserviä, koska kaikki kaavoissa mahdollistettavat hankkeet eivät todennäköisesti toteudu ja ne perustuvat maksimiväestönkasvuun. Lisäksi myyntitehon kasvu nykyisissä myymälöissä voi hoitaa osan pinta-alan tarpeen kasvusta. Mitoitus on erityisen väljä erikoistavarakaupan osalta, päivittäistavarakaupassa huomattava neliömyyntitehojen kasvu tässä laskelmissa käytettyihin lukuihin verrattuna on epätodennäköistä. Osa lisäpinta-alan tarpeesta voi toteutua nykyisten myymälöiden neliömyyntitehon kasvuna tai vaikkapa internet-kaupassa. Toisaalta tarvitaan myös nykyisiä myymälöitä korvaavaa rakentamista, jos kauppa uudistuu ja hakee uusia toimitiloja tai nykyiset toimitilat siirtyvät muuhun käyttöön. Myös ostovoiman virtaus alueelle tai alueelta pois voi vaikuttaa pintaalan tarvetta lisäävästi tai vähentävästi. Koska Espoon väestö kasvaa kaupungin mitoituksen mukaan yli asukkaalla vuoteen 2030 mennessä, nousee myös pinta-alan tarve suureksi. Päivittäistavarakaupassa kulutuksen kasvu on arvioitu suhteellisen pieneksi ja toisaalta myyntitehot ovat korkeat, joten tilantarpeen kasvu on selvästi pienempi kuin erikoistavarakaupan puolella. Siitä huolimatta Espoon laskennallinen päivittäistavarakaupan pinta-alan tarve vuonna 2030 olisi yli kerrosneliömetriä, mikä on yli k-m² suurempi kuin vuoden 2010 tilantarve. Erikoistavarakaupassa pinta-alan tarpeen kasvu on päivittäistavarakauppaa suurempaa, koska kulutus kasvaa nopeammin. Lisäksi neliömyyntitehot ovat erikoistavarakaupassa pienempiä, mikä tarkoittaa sitä, että kulutuksen kasvu edellyttää enemmän pinta -alaa. Espoon laskennallinen erikoistavarakaupan pinta-alantarve olisi vuonna 2030 mennessä noin 1,23 miljoonaa kerrosneliömetriä, missä on kasvu a vuoteen 2010 nähden noin k- m². Vaikka taulukossa (Taulukko 4) on eritelty tilantarve suuralueittain, ei se tarkoita, että kaikki tilantarve toteutuisi juuri suuralueiden sisällä. Kuluttajat liikkuvat Espoon sisällä ja asioivat eri alueilla. Espoolaisten ostovoimaa suuntautuu myös naapurikaupunkeihin Helsinkiin ja

30 30 Vantaalle sekä esimerkiksi kesämökkikuntiin. Espoon sisällä tärkeitä ostospaikkoja ovat kaikki kaupunkikeskukset; etenkin Leppävaara ja Matinkylä, joissa on su uret kauppakeskukset, mutta myös Tapiola, Espoonlahti ja Espoon keskus. Tilaa vievä erikoiskauppa taas on keskittynyt lähinnä Suomenojan alueelle ja Lommilaan. Laskelmien taustalla on oletus, että kaikki espoolaisten ostovoima jäisi Espooseen, ostovoiman s iirtymiä ei siis tapahtuisi. Tosiasiassa espoolaiset käyvät ostoksilla myös muualla kuin Espoossa ja toisaalta Espoossa käyd ään ostoksilla myös naapurikunnista ja kauempaakin. Tämä näkyy Tapiolan nykyisessä vaikutusalueessa: tutkimuksien mukaan asiakkaita tulee merkittävässä määrin Lohjalta, Vihdistä, Kirkkonummelta ja myös Helsingistä. Mitoituksen taustaoletuksena kaupallinen omavaraisuus on kuitenkin perusteltu: ostovoiman siirtymä Espooseen ja pois Espoosta kompensoivat laskelmassa toisensa. Tapiolan suuralueen laskennallinen lisätilantarve on vuoteen 2030 mennessä: Päivittäistavara kem² Tilaa vievä erikoiskauppa kem² Keskustaerikoiskauppa kem² Yhteensä kem² Edellä esitetystä laskennallisesta lisäpinta-alasta merkittävä määrä osoitettaisiin Tapiolan keskustaan. Tapiolan keskustaprojektin kaupallisen konseptin mukaisesti vahvistetaan erityisesti keskustaerikoiskaupan osuutta. Lisäksi päivittäistavarakauppaan osoitetaan lisää tilaa. Sen sijaan tilaa vievää kaupp aa ei Tapiolaan tulla sijoittamaan lukuun ottamatta ko. toimialaan kuuluvia pinta-alaltaan pieniä erikoisliikkeitä.

31 31 Taulukko 4 Vähittäiskaupan laskennallinen tilantarve vuosina 2010, 2020 ja 2030, kerrosneliömetriä PÄIVITTÄISTAVARAKAUPAN Tilantarve, k-m² Kasvu, k-m² TILANTARVE (sis. Alko) Leppävaara Tapiola Matinkylä Espoonlahti Kauklahti Vanha-Espoo Pohjois-Espoo Espoo yhteensä TILAA VIEVÄN Tilantarve, k-m² Kasvu, k-m² ERIKOISKAUPAN TILANTARVE Leppävaara Tapiola Matinkylä Espoonlahti Kauklahti Vanha-Espoo Pohjois-Espoo Espoo yhteensä MUUN ERIKOISKAUPAN Tilantarve, k-m² Kasvu, k-m² TILANTARVE Leppävaara Tapiola Matinkylä Espoonlahti Kauklahti Vanha-Espoo Pohjois-Espoo Espoo yhteensä KOKO VÄHITTÄISKAUPAN Tilantarve, k-m² Kasvu, k-m² TILANTARVE YHTEENSÄ Leppävaara Tapiola Matinkylä Espoonlahti Kauklahti Vanha-Espoo Pohjois-Espoo Espoo yhteensä

32 32 4. Kaupan rakenne Espoossa ja pääkaupunkiseudulla 4.1. Päivittäistavarakaupan verkosto Myymäläverkon rakenne Päivittäistavarakaupan myymäläverkko Espoossa on melko tiheä, mutta painottuu luonnollisesti Espoon eteläosiin, joissa väestöä on eniten. Seuraavan sivun kartassa (Kuva 10) on kuvattu päivittäistavaramyymälöiden sijainti ja myyntipinta -ala vuonna 2008 A.C. Nielsenin Myymälärekisterin tietojen mukaan. Suurimmat päivittäistavaramyymälät ovat hyper- ja supermarketteja, jotka sijaitsevat Mankkaan K-supermarketia lukuun ottamatta Espoon kaupunkikeskuksissa. Pohjois-Espoon myymälät ovat pieniä ja ne ovat kaukana toisistaan. Myös Kauklahden suunnassa päivittäistavarakaupan tarjonta on niukkaa. Tapiolassa toimii tällä hetkellä Stockmannin Herkku, Sokoksen yhteydessä S-market sekä K- supermarket Tapiola. Sokos ja S-market lopettavat toimintansa ko. tiloissa vuoden 2011 lopussa kiinteistössä tehtävän peruskorjauksen johd osta (yksiköt kartassa hieman päällekkäin)

33 33 Kuva 10 Espoon päivittäistavaramyymälät 2009 päivittäistavaran myyntipinta-alan mukaan esitettyinä Päivittäistavarakaupan palvelujen saavutettavuus Päivittäistavarakaupan palvelujen saavutettavuus on oleellista kaupan palvelutason kannalta. Tapiolan suuralueella päivittäistavarakaupat ovat pääsääntöisesti sijoittuneet tiheän asutuksen alueille, mutta myös tarjonta-aukkoja löytyy. Kaupan verkosto ei ole täysin pystynyt seuraamaan nopeaa väestönkasvua. Seuraavassa kartassa (Kuva 11) on esitetty päivittäistavarakauppojen ja väestön sijainti vuonna Kauppojen ympärille on piirretty 500 metrin kehä, jonka void aan ajatella karkeasti kuvaavan jalankulkuetäisyyttä ruokakauppaan. Yli 1000 myynti-m²:n myymälöille on piirretty tummempi

34 34 saavutettavuuskehä ja sitä pienemmille vaaleampi. Erottelun taustalla on ajatus, että yli my-m²:n myymälät ovat jo sen kokoisia, että niissä voidaan ajatella hoidettavan kaikki asiointi, sen sijaan pienem mät myymälät ovat usein vain täydennysostopaikkoja ja niiden läheisyydestä lähdetään tekemään isot ostokset suurempiin kauppoihin. Kuva 11 Päivittäistavarakaupan saavutettavuus ja väestön sijoittuminen Tapiolan suuralueella Koko Espoossa hieman yli puolella väestöstä on jokin päivittäistavarakauppa kork eintaan 500 metrin etäisyydellä kotoa. Paras ruokakaupan saavutettavuus on Matinkylässä ja Leppävaarassa, joissa on tiheä asutus suurten kauppakeskusten tuntumassa: Matinkylän suuralueella kolme neljästä asukkaasta asuu korkeintaan 500 metrin päässä jostak in ruokakaupasta ja Leppävaarassakin 60 %. Matinkylässä ja Leppävaarassa myös suuret ruokakaupat ovat parhaimmin saavutettavissa. Tapiolassa saavutettavuus on Espoon keskitasoa.

35 35 % alueen asukkaista 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Leppävaara Tapiola Matinkylä Espoonlahti Kauklahti Vanha-Espoo Pohjois-Espoo Koko Espoo Korkeintaan 500 m yli 1000 my-m2 pt-kauppaan Korkeintaan 500 m mihin tahansa pt-kauppaan Yli 500 m pt-kauppaan Kuva 12 Päivittäistavarakaupan saavutettavuus Espoon suuralueilla ja koko Espoossa 2009 Päivittäistavarakauppojen saavutettavuusanalyysistä esiin nousee joitakin erityishuomiota päivittäistavarakaupan verkostosta. Oravannahkatorin ympäristössä Tapiolan keskustan ja Niittykummun välissä on melko tiivis asutus ja etäisyys nykyisiin kauppoihin yli 500 metriä, mutta ei kauppaa. Vanhan pikkuostarin ruokakauppa on lopettanut jo kauan aikaa sitten, eli edellytyksiä ruokakaupan toiminnalle ei ole. Otaniemessä tiivein asutus on Teekkarikylässä, joka taas on kaukana keskustan ruokakaupasta. Otaniemeläiset asuvat pääosin yli 500 metrin päässä lähimmästä ruokakaupasta Erikoistavarakauppa Erikoistavarakaupan sijoittumista on tarkasteltu valtakunnallisten ketjumyymälöiden sijainnin kautta. Käytössä on tietokanta, jossa on paikannettuna valtaosa Suomen erikoiskaupan ketjuista sekä kattava otos kaupallisten palvelujen tarjoajia, kuten kuntosalija ravintolaketjuja sekä elokuvateatterit. Oheisessa kartassa (Kuva 13) on esitetty ketjutoimipaikkojen sijoittuminen Tapiolan suuralueella keväällä Toimipaikat ovat teemoitettu siten, että varsinaiset erikoistavarakaupat (muoti-, kirja-, optikko- ym.) on kuvattu sinisellä pallolla, halpatavaratalot (Tarjoustalo, Hong Kong, Biltema ym.) punaisella, kaupalliset palvelut (ravintolat, kuntosalit ym.) keltaisella ja ns. tilaa vievä kauppa (kodinkone-, rauta-, huonekalu-, puutarha-, varaosa- ym. kauppa) vihreällä pallolla. Symbolit menevät osin päällekkäin, joten karttaa ei voi lukea tarkkana sijaintilue ttelona. Tärkeimmät kaupalliset keskittymät kuitenkin erottuvat selvästi.

36 36 Tapiola Matinkylä-Olari Kuva 13 Erikoistavarakaupan ketjumyymälät Suur-Tapiolan alueella keväällä 2009 Tärkeimmät huomiot ketjujen sijoittumisesta ja kaupan alueista Tapiolan suuralueella on kuvattu alla. Erikoiskauppa on keskittynyt Tapiolan keskustaan, mutta palveluja löytyy myös laajemmalta alueelta. Niittykummussa ja Olarinluoman teollisuusalueella on joitakin tilaa vievän kaupan toimipaikkoja.

37 37 5. Tapiolan Keskusprojektin kaupalliset tavoitteet 5.1. Yleiset tavoitteet Tapiolan Keskusprojektin toimenpiteet kiteytetään kymmeneen ydinkohtaan seuraavasti: Maanalainen keskuspysäköinti Maanalainen huoltojärjestelmä Metroasema yhdistettynä välittömästi liiketiloihin joustavin vertikaaliyhteyksin Merituulentien tasaus Uusi bussiterminaali Kiinteistöjen tilankäytön toiminnallinen yhdistäminen Kaupallinen rakenne: kauppakäytäväratkaisu ja käyntiyhteydet ympäristöön Uutta tilaa Merituulentien päälle Kaupallisen tarjonnan merkittävä määrällinen ja laad ullinen kasvu Toimialarakenteen kehittäminen Asuntojen lisääminen Yhtenäinen markkinointi 5.2. Väestö ja ostovoima Tapiolan keskuksen vaikutusalue jaetaan kolmeen vyöhykkeeseen. Väestömäärä yhtee nsä on noin asukasta. Espoon ostovoima on korkeampi kuin Uudellamaalla keskimääräin. Erityisesti Tapiolan vaikutusalueen ykkösvyöhyke on ostovoimaltaan poikkeuksellisen korkea. Seuraavassa on esitetty pääkaupunkiseudun kauppakeskusten ja kaupunkikeskustojen lähialueiden ostovoimakertymä ja ostovoima euroa/ asukas. Kuva 14 Pääkaupunkiseudun kaupallisten keskusten ostovoimakertymä (milj. euroa) ja ostovoima per asukas lyhyimmän matkan periaatteella määritellyllä vaikutusalueella

38 38 Tapiolan keskuksen laadullisen tason määrittelyssä otetaan huomioon Tapiolan ykkösvaikutusalueen korkea tulotaso. Edellä esitetty aluejako on selkeytetty seuraavassa kartassa. On huomattava, että kartassa on jo ennakoitu tulevat keskukset Lommila, Kivistö ja Hakunila sekä Keski-Pasila. Kuva 15 Pääkaupunkiseudun kaupallisten keskustan vaikutusalueet lyhyimmän matkan periaatteella (Voronoi). Asukasmäärä 250 x 250 m ruudussa vuonna Toimialarakenteen tavoitteet Tapiolan kaupallista kapasiteettia kasvatetaan merkittävästi. Perusteena tähän on Tapiolan suhteellisen aseman turvaaminen kaupunkikeskuksena. Väestönkasvu ja kulutuksen oletettu kasvu yhdessä lähes kaksinkertaistavat Espoon ostovoiman vuoteen 2030 mennessä. Tapiolan Keskusprojektin tavoitteena on ottaa tästä sille luontaisesti kuuluva markkinaosuus. Menestyksen mittarina käytetään kävijämääriä sekä vähittäiskaupan markkinaosuuksia. Kilpailukykyä lisätään kolmella tasolla: 1) Kaupallista kapasiteettia kasvatetaan (pinta-alaa lisätään) 2) Toimialarakennetta uud istetaan kysyntää vastaavaksi (kehitetään suhteellisia vahvuuksia) 3) Laadullista tasoa kehitetään (laatuskaalaa täsmennetään huomioiden vaikutusalueen korkea tulostaso)

39 39 Seuraavassa tehdään toimialavertailu Tapiolan, Matinkylän Ison Omenan ja Leppävaaran Sellon välillä (vuokrattava pinta-ala, m²). 8 Kuva 16 Tapiolan keskuksen, Sellon ja Ison Omenan vuokrattava pinta-ala toimijoittain Tapiolan kaupallisen keskuksen toimialastrategia ja pinta-alatavoitteet lopputilanteessa on esitetty seuraavassa (karkea suuruusluokka): Toimiala Kuvaus Pinta-alan muutos Pukeutuminen ja muoti Pukeutumisen tavaratalot ja nelinkertaistetaan erikoisliikkeet Kauneus ja terveys Erikoisliikkeet/ palvelut kaksinkertaistetaan Vapaa-aika Erikoisliikkeet eri aloilta 50 % kasvu Sisustaminen/ erikoisliikkeet Erikoisliikkeet kaksinkertaistetaan / suunnittelu/ palvelut Kahvilat ja ravintolat Kotimaiset, etniset, ketjut, uniikit, ruokakaupan ja ravintolan kombinaatiot 50 % kasvu, uudelleen sijoittuminen, food court ja erilliset, Tapiontorin teema-keskus? Päivittäistavara supermarketit, Herkku, 30 % kasvu erikoisliikkeet / luomu, lähiru oka, ru oka + ravintolakombinaatiot Tavaratalot Johtava tavarataloketju, u usi 30 % kasvu monitoimialatavaratalo Muut erikoisliikkeet Espoossa uniikkia, Helsingin ydinkeskustan erikoisliikkeiden kakkosmyymälät oleellinen kasvu, keskeinen tekijä Tapiolan ainutkertaisuuden ja laadun kehittämisessä 8 Lähteet: Tapiola: Tapiolan Alueen Kehitys Oy:n tilarekisteri, Iso Omena ja Sello: Kauppakesku syhdistys ry

40 40 Muut kaupalliset palvelut Julkiset palvelut Terveyspalvelut, vapaa-aikaja liikuntapalvelut, elokuvat Terveyspalvelut, vapaa-aikaja kulttuuripalvelut 30 % kasvu, erityisesti tasot +17 ja +22 sekä kaava II-alueen kiinteistöt Teatteri, Kulttuuritalon laajennus, Uusi kirjasto 5.4. Pinta-ala Tapiolan keskuksen potentiaalinen pinta-ala (kem²) Keskusprojektin keskeisten kiinteistöjen 9 kannalta on esitetty seuraavassa (Lähde: Viitesuunnitelma 2011, Arkkitehtitoimisto HKP Oy) Taulukko 5 Kerrosala tyypeittäin Kaava I - ja Kaava II:n kiinteistöissä Viitesuunnitelma 2011 mukaan TAPIOLAN KESKUSPROJEKTI PINTA-ALAT Galleriakiinteistöt Rakennusoikeus nyky-kaavassa Viitesuunnitelma 2010 mukainen pinta-ala tyypittiäin Muuttumatonta rakennusoiekutta Käyttötarkoitus muutos Uutta kerrosalaa Muu pinta-ala Yhteensä kem2 kem2 kem2 kem2 kem2 kem2 Kiint Oy Biens Kiint Oy Tapiolan Piatta Kiint Oy Tapiolan Toimitalo Merituuli "Mokkula" Kiint Oy Tapiolan Vesiputoustalo Kiint Oy Raitinkartano Finprop Tapiola Oy Merituuli Finnprop Kiint Oy Espoon Itätuulentie Kiint.Oy Hopiakannel Kiint Oy Tapiolan Säästötammi Kiint Oy Tapiolan Keskusraitti Merituulentien Liikekiinteistö Merituuli keskusraitti Kiint Oy Länsituulentie Yhteensä Supermokkula Finprop laajennettuna Kaupallisesti aktiiviset tasot ovat +1, +7, +12 ja Näissä kerroksissa arvioitu myyntipinta-ala (vuokrattava pinta-ala pois lukien tavaran vastaanotto- ja varastotilat, sosiaalitilat ja muut aputilat) edellä mainittujen keskeisten kiinteistöjen osalta on yhteensä noin m². Seuraavassa taulukossa on esitetty myyntipinta-alat kerroksittain ja kiinteistöittäin. Arvio on suuntaa-antava eikä perustu kiinteistökohtaisiin tila- ja toimialasuunnitelm iin. 9 Merituuli Mokkula, Merituuli Finprop ja Merituuli keskusraitti ovat uusille kaavoitettaville tonteille tuleva kerrosala

41 41 Taulukko 6 Arvioitu myyntipinta-ala kerroksittain keskeisissä kiinteistöissä MYYNTI-PINTA-ALA, my-m2 Kiinteistö Yhteensä Kiint Oy Biens Kiint Oy Tapiolan Piatta Kiint Oy Tapiolan Toimitalo Merituuli "Mokkula" Kiint Oy Tapiolan Vesiputoustalo Kiint Oy Raitinkartano Finprop Tapiola Oy Merituuli Finnprop Kiint Oy Espoon Itätuulentie Kiint.Oy Hopiakannel Kiint Oy Tapiolan Säästötammi Kiint Oy Tapiolan Keskusraitti Merituulentien Liikekiinteistö Merituuli keskusraitti Kiint Oy Länsituulentie Yhteensä Myyntipinta-ala, m² Kuva 17 Myyntipinta-ala kiinteistöittäin 5.5. Saavutettavuus Tapiolan saavutettavuutta kehitetään. Keskuspysäköinnin kapasiteetti tulee olemaan ykkösvaiheessa noin 1900 autopaikkaa. Se käsittää Tapionaukion noin 450 ap ja kalliopysäköinnin 1450 ap. Pysäköintilaitoksen ensimmäinen laajennus noin 400 ap sijoittuu pääosin Heikintorin ja Tapiontorin alle. Samalla void aan toteuttaa suora käyntiyhteys Kulttuurikesku kseen. Toisessa laajennusvaiheessa rakennetaan 700 autopaikkaa Heikintorin ja Länsituulenaukion alle. Kokonaiskapasiteetti tulee olemaan siis noin 3000 autopaikkaa. Alustava suunnitelma Pohjantien alle sijoitettavasta noin 250 autopaikasta tarjoa si lämpimän käyntiyhteyden WeeGeelle. Näin Tapiolan kaikki kolme keskeistä kulttuuritoim intoa, Wee Gee, Kulttuurikeskus ja suunniteltu Espoon teatteri tulisivat keskitetyn pysäköintijärjestelmän piiriin. Slogan kuivin kengin kulttuuriin ei ole kaukaa haettu.

42 42 Ajoyhteys keskuspysäköintiin toteutetaan neljästä ilmansuunnasta. Niistä itäinen ja eteläinen toteutetaan ykkösvaiheessa. Ajoitus pohjoisen ja läntisen yhteyden toteutuksesta selvitetään erikseen. Metro on merkittävä väline Tapiolan asiakkaiden kulkumu otona. Seuraavassa on kuvattu Länsimetro Oy:n esittämä arvio metroasemien matkustajamääräistä. Tapiolan asemaa käyttää noin henkeä. Kaupallisesti tämä tarkoittaa noin asiakkaan potentiaalia arki-iltapäiväisin. Vuositason lukuna tämä tarkoittaa noin 3.5 miljoonan potentiaalista asiakasta. Tehokas bussien liityntäliikenne sekä keskuspysäköinnin noin 370 liityntäpysäköintipaikkaa tukevat metron merkitystä kaupallisesti. Kuva 18 Metron käyttäjämäärä Länsimetron asemilla Alustavan, karkean arvion mukaan Tapiolan kaupallisen keskuksen asiakasmäärästä noin 40 prosenttia tulee käyttämään julkisia kulkuvälineitä Imago ja mielikuvatavoitteet Tapiola keskus ammentaa mielikuvansa kahdesta lähteestä: 1) arkkitehtuuristaan kuulu puutarhakaupunki 2) uudistunut, ekologisesti järkevästi toteutettu, tarjonnaltaan erittäin laaja, viihtyisästi toteutettu, ulko- ja sisätiloista tasapainoisesti koostuva kaupunkikeskus, jonne on helppo tulla ja jossa on turvallista asioid a ja viettää aikaa. Imagossa korostuu sanapari kaupunki ja keskus Vaikutusalue: mistä asiakkaat? Tapiolan laajaa kaupallista vaikutusaluetta void aan perustella mm. työmatkojen suuntautumisella. Espoossa käy töissä yli ei-espoolaista, joista suuri osa tulee Läntisen Uudenmaan kunnista, kuten seuraavasta kartasta voidaan havaita:

Kivistön vaikutusalueen väestö- ja ostovoimakehitys. Luonnos 31.3. 2014

Kivistön vaikutusalueen väestö- ja ostovoimakehitys. Luonnos 31.3. 2014 Kivistön vaikutusalueen väestö- ja ostovoimakehitys Luonnos 31.3. 2014 LÄHTÖKOHTIA Kivistön kauppakeskuksen päämarkkina-alue on Kivistön suuralue. Muu lähimarkkina-alue kattaa seuraavat alueet: Myyrmäen

Lisätiedot

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys Page 1

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys Page 1 Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys 31.3.2014 Page 1 Kaupan palveluverkkoselvityksessä: Selvitettiin Kainuun kaupan palvelurakenteen ja yhdyskuntarakenteen kehitys, nykytilanne ja kehitysnäkymät Laadittiin

Lisätiedot

ESPOON KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS PAIKKATIETOAINEISTOJEN HYÖDYNTÄMINEN

ESPOON KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS PAIKKATIETOAINEISTOJEN HYÖDYNTÄMINEN ESPOON KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS PAIKKATIETOAINEISTOJEN HYÖDYNTÄMINEN SISÄLTÖ Kaupunkikehitys ja kauppa,ramboll Kaupan palveluverkkoselvityksen tavoitteet Paikkatietoaineistot palveluverkkoselvityksessä

Lisätiedot

Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030

Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030 Jyväskylän kaupunki Kaupallinen palveluverkkoselvitys Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030 Tiivistelmä, kesäkuu 2010 Selvityksen sisältö 1. Kaupan sijainnin ohjaus 2. Kaavoitustilanne ja yhdyskuntarakenne

Lisätiedot

Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta

Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta Asemakaavan muutos Rajamäki, Kylänpää Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta 29.9.2015 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Johdanto... 3 2. Kaupan nykytilanne Rajamäellä... 4 3. Kaupan liiketilatarve

Lisätiedot

Paikkatieto Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan kaupan ratkaisussa. HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Sanna Jylhä

Paikkatieto Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan kaupan ratkaisussa. HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Sanna Jylhä Paikkatieto Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan kaupan ratkaisussa HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Sanna Jylhä Uudenmaan 2.vaihemaakuntakaava Valtuustoon 20.3, sitten vahvistettavaksi TEEMAT 1. Metropolialueen

Lisätiedot

Muutokset vähittäiskaupan sääntelyyn

Muutokset vähittäiskaupan sääntelyyn Muutokset vähittäiskaupan sääntelyyn Touko Linjama Alueidenkäytönasiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus POPELY / Touko Linjama / 21.9.2017 MRL 1.5.2017 saakka MRL 9 a luku: Vähittäiskauppaa koskevat

Lisätiedot

TYÖPAIKAT JA TYÖMATKAT

TYÖPAIKAT JA TYÖMATKAT TYÖPAIKAT TYÖPAIKKA-ALUEIDEN SAAVUTETTAVUUS ESPOON ELINKEINOKUDELMA 2050 (LUONNOS) POKE:N ELINKEINOJEN VISIO 2050 TYÖMATKAT 61 Työpaikat Visioalueella oli noin 17 000 työpaikkaa vuonna 2011, eli noin 14

Lisätiedot

Kauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää

Kauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Kauppa Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Satakunnan aluerakenne ja keskusverkko 2009, tarkistetun palvelurakennetilaston mukaan Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 tavoitteet - maakunnan tarkoituksenmukainen

Lisätiedot

Espoon kaupan palveluverkkoselvitys ja -suunnitelma 2030

Espoon kaupan palveluverkkoselvitys ja -suunnitelma 2030 Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen julkaisuja 3/2011 Espoon kaupan palveluverkkoselvitys ja -suunnitelma 2030 Espoon kaupan palveluverkkoselvitys ja -suunnitelma 2030 ISBN 978-951-857-597-2 JULKAISUA

Lisätiedot

HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus

HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus 22.4.2013, Helsinki, Laituri Pekka Normo, Ympäristöministeriö VÄHITTÄISKAUPAN PALVELUT - KESKUSTA-ALUEET, LÄHIKAUPAT,

Lisätiedot

Kauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää

Kauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Kauppa Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Satakunnan aluerakenne ja keskusverkko 2009, tarkistetun palvelurakennetilaston mukaan Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 kaupan ratkaisut perustuvat

Lisätiedot

YLIVIESKA KAUPAN TILASTOT

YLIVIESKA KAUPAN TILASTOT YLIVIESKA KAUPAN TILASTOT Lisätietoja: Tiina Kuokkanen, tiina.kuokkanen@ramboll.fi; 050 543 8788 PAIKALLISMARKKINA-ALUE Ylivieskan ydinvaikutusalueeseen kuuluu Ylivieska, Alavieska, Sievi ja Nivala Toissijaiseen

Lisätiedot

Kauppa. Yleisötilaisuus Karviassa Susanna Roslöf, maakunta-arkkitehti

Kauppa. Yleisötilaisuus Karviassa Susanna Roslöf, maakunta-arkkitehti Kauppa Yleisötilaisuus Karviassa 8.2.2017 Susanna Roslöf, maakunta-arkkitehti Satakunnan kokonaismaakuntakaava - Hyväksyttiin 2009 - YM vahvistuspäätöksellä voimaan 30.11.2011 - KHO: 13.3.2013 -kaupan

Lisätiedot

Kankaanpään kaupunki. Kulttuurikorttelin liikerakennushanke. Lausunto

Kankaanpään kaupunki. Kulttuurikorttelin liikerakennushanke. Lausunto Kankaanpään kaupunki Kulttuurikorttelin liikerakennushanke Lausunto 10.10.2014 Kankaanpään kulttuurikorttelin liikerakennushanke Kankaanpään ydinkeskustaan suunnitellaan Kulttuurikortteli 20:een liikerakennushanketta.

Lisätiedot

Kauppa ja kaavoitus. Suomen Ympäristöoikeustieteen Seuran ympäristöoikeuspäivä Klaus Metsä-Simola

Kauppa ja kaavoitus. Suomen Ympäristöoikeustieteen Seuran ympäristöoikeuspäivä Klaus Metsä-Simola Kauppa ja kaavoitus Suomen Ympäristöoikeustieteen Seuran ympäristöoikeuspäivä 8.9.2011 OTL 2 Kauppa ja kaavoitus Esityksen sisältö Johdanto Maankäyttö- ja rakennuslain muutos 15.4.2011 Uusi 9 a luku Tausta

Lisätiedot

Lausunto 1 (4) Dnro 148/05.01/2017. Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen. Raaseporin kaupunki/kaavoituslautakunta. Elina Kurjenkatu 11 B

Lausunto 1 (4) Dnro 148/05.01/2017. Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen. Raaseporin kaupunki/kaavoituslautakunta. Elina Kurjenkatu 11 B Lausunto 1 (4) 8.3.2017 Dnro 148/05.01/2017 Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen Raaseporin kaupunki/kaavoituslautakunta Elina Kurjenkatu 11 B 10300 Karjaa Lausuntopyyntö 7.2.2017 Lepin liikealue, itäisen osan

Lisätiedot

Vähittäiskauppaa koskevien MRL:n muutosten arviointi SYKEn seurantatietojen, tutkimusten ja selvitysten perusteella

Vähittäiskauppaa koskevien MRL:n muutosten arviointi SYKEn seurantatietojen, tutkimusten ja selvitysten perusteella Vähittäiskauppaa koskevien MRL:n muutosten arviointi SYKEn seurantatietojen, tutkimusten ja selvitysten perusteella Antti Rehunen Suomen ympäristökeskus SYKE Eduskunnan ympäristövaliokunta 7.2.2017 Vähittäiskaupan

Lisätiedot

PERHELÄN KORTTELI KAUPALLISEN KEHITTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT

PERHELÄN KORTTELI KAUPALLISEN KEHITTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT Kuva: Stockmann Group, Kenneth Luoto/ Flickr PERHELÄN KORTTELI KAUPALLISEN KEHITTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT TIEDOTUSTILAISUUS 3.6.2015 SISÄLTÖ 01 Järvenpään vaikutusalue 02 Kaupan kysyntä ja tarjonta 03 Kauppakeskuksen

Lisätiedot

Kaupan nykytila ja viimeaikainen kehitys SYKEn seurantatietojen perusteella

Kaupan nykytila ja viimeaikainen kehitys SYKEn seurantatietojen perusteella Kaupan nykytila ja viimeaikainen kehitys SYKEn seurantatietojen perusteella Antti Rehunen SYKE KAUPAN KESKUSTELUTILAISUUS Kaavajärjestelmän ja rakentamisen lupajärjestelmän sujuvoittamisen sidosryhmätilaisuus

Lisätiedot

LÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark )

LÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark ) LÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark. 7.12.2016) Lähtökohdat Pieksämäen merkittävin tilaa vaativan kaupan alue on kehittynyt Pieksämäen kantakaupungin ja Naarajärven taajamakeskusten

Lisätiedot

Vuoreksen kaupallisten palveluiden mitoituksen päivitys 2013

Vuoreksen kaupallisten palveluiden mitoituksen päivitys 2013 Mitoituksen päivitys 2013 1 Vuoreksen kaupallisten palveluiden mitoituksen päivitys 2013 Vuoreksen kaupunginosa on lähtenyt jo rakentumaan. Vuoreskeskus on ensimmäisiltä osiltaan rakentunut ja myös muita

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS 2013

VARSINAIS-SUOMEN KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS 2013 VARSINAIS-SUOMEN KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS 2013 SISÄLTÖ Tavoitteet ja lähtökohdat Kysyntä ja tarjonta Kysynnän kasvu Mitoitusskenaariot Yhteenveto TAVOITTEET Taustalla vaihemaakuntakaavaprosessin käynnistäminen

Lisätiedot

Pikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus

Pikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus Pikku Huopalahti Kaupallinen mitoitus 24.9.2014 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Pikku Huopalahden kaupallinen rakenne 2014... 3 2. Pikku Huopalahden kehittäminen... 7 3. Pikku Huopalahden markkinoiden

Lisätiedot

Vähittäiskaupan näkymät Myyrmäessä. Myyrmäen yritystilaisuus Joni Heikkola, yleiskaavasuunnittelija

Vähittäiskaupan näkymät Myyrmäessä. Myyrmäen yritystilaisuus Joni Heikkola, yleiskaavasuunnittelija Vähittäiskaupan näkymät Myyrmäessä Myyrmäen yritystilaisuus 17.11.2016 Joni Heikkola, yleiskaavasuunnittelija Vähittäiskaupan nykytila Myyrmäessä Myyrmäen keskusta toimii kaupallisena keskuksena Länsi-

Lisätiedot

Salon kaupallinen selvitys Maankäyttö- ja elinkeinorakenneseminaari

Salon kaupallinen selvitys Maankäyttö- ja elinkeinorakenneseminaari Salon kaupallinen selvitys 2011 Maankäyttö- ja elinkeinorakenneseminaari 3.3.2011 Salon kaupallisen selvityksen sisältö 1. Kaupan sijainnin ohjaus 2. Kaavoitustilanne ja yhdyskuntarakenne 3. Ostovoima

Lisätiedot

Lausunto asemakaavaehdotuksesta, L65 Lempolan kauppapuisto

Lausunto asemakaavaehdotuksesta, L65 Lempolan kauppapuisto Lausunto UUDELY/12124/2017 02.04.2019 Julkinen Lohjan kaupunki kaavapalaute/a)lohja.fi Viite: lausuntopyyntö 15.1.2019 Lausunto asemakaavaehdotuksesta, L65 Lempolan kauppapuisto Lohjan kaupunki on pyytänyt

Lisätiedot

LAHDEN YLEISKAAVA Kaupan tarpeet ja mitoitus. Maakuntakaavan kaupan ryhmä P H Liitto. Veli Pekka Toivonen

LAHDEN YLEISKAAVA Kaupan tarpeet ja mitoitus. Maakuntakaavan kaupan ryhmä P H Liitto. Veli Pekka Toivonen LAHDEN YLEISKAAVA 2025 Kaupan tarpeet ja mitoitus Maakuntakaavan kaupan ryhmä 17.3.2011 P H Liitto Veli Pekka Toivonen Luonnosvaihtoehdot olivat nähtävillä joulukuussa 2010 LUONNOSVAIHTOEHDOT PALAUTE Luonnosvaihtoehdot

Lisätiedot

Vähittäiskaupan ohjaus

Vähittäiskaupan ohjaus Vähittäiskaupan ohjaus Kaavoituksen ja rakentamisen lupien sujuvoittaminen -työryhmä 25.11.2015 Pekka Normo Ympäristöministeriö Vähittäiskaupan ohjaus, nykytilanne MRL -muutos 2011, keskeinen sisältö Kauppaa

Lisätiedot

LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS

LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS Naantalissa Luolalan kaupunginosassa on korttelissa 7 tontit 4, 5 ja 6 osoitettu liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi kaavamerkinnällä (K-1). Korttelialueelle

Lisätiedot

KAITAA IIVISNIEMI OSAYLEISKAAVA

KAITAA IIVISNIEMI OSAYLEISKAAVA KAITAA IIVISNIEMI OSAYLEISKAAVA TAVOITTEET / OHEISMATERIAALI Väestö, asuminen, julkiset palvelut, päivittäistavarakauppa ja työpaikat 2012 Kaupunkisuunnittelukeskus, yleiskaavayksikkö 15.10.2012 Ritva

Lisätiedot

KEURUUN KAUPAN TUNNUSLUVUT

KEURUUN KAUPAN TUNNUSLUVUT 2017 27.7.2017 1 VERONALAISET TULOT /TULONSAAJA/VUOSI VALTIOVERONALAISET TULOT, MUKAAN LUKIEN VEROVAPAAT OSINGOT JA KOROT. LÄHDE: TILASTOKESKUS, VERONALAISET TULOT Veronalaiset tulot ml. verovapaat 2005

Lisätiedot

Keskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin. Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE

Keskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin. Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE Keskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE TÄYDENNYSRAKENTAMISEN SEMINAARI 28.5.2014 Keskusta-alueiden

Lisätiedot

KEURUUN KAUPAN TUNNUSLUVUT

KEURUUN KAUPAN TUNNUSLUVUT 2015 1 2 VERONALAISET TULOT /TULONSAAJA/VUOSI Keskitulot kasvaneet yhä kaikissa kunnissa edellisvuodesta, mutta tulotaso Suomen keskiarvoa matalampi. Heijastuu myös vähittäiskaupan kulutukseen, pienempi

Lisätiedot

Liikenteellinen arviointi

Liikenteellinen arviointi Uudenmaan kaupan palveluverkko Liikenteellinen arviointi Tiivistelmä 7.5.2012 Strafica Oy/Hannu Pesonen Liikennearvioinnin sisältö ja menetelmä Uudenmaan kaupan liikenteellinen arviointi on laadittu rinnan

Lisätiedot

Vähittäiskaupan ohjauksen keventäminen

Vähittäiskaupan ohjauksen keventäminen Vähittäiskaupan ohjauksen keventäminen Karalusu työryhmä 8.3.2016 Pekka Normo ja Sanna Jylhä Ympäristöministeriö Vähittäiskaupan ohjauksen keventäminen Ehdotetut muutokset Vähittäiskaupan suuryksikön kokorajaa

Lisätiedot

KEURUUN KAUPAN TUNNUSLUVUT

KEURUUN KAUPAN TUNNUSLUVUT 2014 VERONALAISET TULOT /TULONSAAJA/VUOSI Kehitys noudattaa koko Suomen kasvua, alueen kunnat kuitenkin Suomen keskiarvon alapuolella. Heijastuu myös vähittäiskaupan kulutukseen, pienempi kulutus /asukas

Lisätiedot

Suomen kasvukäytävän ELINVOIMAKARTASTO

Suomen kasvukäytävän ELINVOIMAKARTASTO Suomen kasvukäytävän ELINVOIMAKARTASTO Elinvoiman indikaattoreita kasvukäytäväalueella / 2014 Osa 3 pendelöinti, asiointi Työ- ja elinkeinoministeriö Suomen kasvukäytävä -verkosto Konsultti: Suomen ympäristökeskus

Lisätiedot

Keskus- ja palveluverkko. UZ3 työpaja 1.6.2015 Ville Helminen

Keskus- ja palveluverkko. UZ3 työpaja 1.6.2015 Ville Helminen Keskus- ja palveluverkko UZ3 työpaja 1.6.2015 Ville Helminen Keskus- ja palveluverkko Keskusverkko muodostuu valtakunnantasolle sekä yhdyskuntarakennetasolle Valtakunnantasolla kyse on kaupunkiseutujen

Lisätiedot

Maankäyttö- ja rakennuslain muuttaminen Talousvaliokunta Uudenmaan liitto Johtaja Merja Vikman-Kanerva

Maankäyttö- ja rakennuslain muuttaminen Talousvaliokunta Uudenmaan liitto Johtaja Merja Vikman-Kanerva Maankäyttö- ja rakennuslain muuttaminen Talousvaliokunta 14.2.2017 Uudenmaan liitto Johtaja Merja Vikman-Kanerva Hajarakentamisen helpottaminen 44 Yleiskaavan käyttö rakennusluvan perusteena Muutos on

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 46. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 46. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1 Kaupunkisuunnittelulautakunta 02.03.2017 Sivu 1 / 1 1332/2016 10.02.03 Kaupunkisuunnittelulautakunta 235 14.12.2016 46 Hannuksenpelto II, asemakaavan muutosehdotuksen hyväksyminen, alue 442101, 31. kaupunginosa

Lisätiedot

Tiivistelmä. Tiivistelmä 1 (5)

Tiivistelmä. Tiivistelmä 1 (5) Tiivistelmä 1 (5) Tiivistelmä Selvityksessä on arvioitu yhdyskuntarakenteen vaikutusta liikenneturvallisuuteen Espoon kaupungissa sekä kahdeksassa muussa kaupungissa Suomessa. Työn tavoitteena on löytää

Lisätiedot

VIITASAARI ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI VIITASAARI ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI

VIITASAARI ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI VIITASAARI ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI VIITASAARI ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Vastaanottaja Viitasaaren kaupunki Asiakirjatyyppi Loppuraportti Päivämäärä 27.6.2014 VIITASAARI ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN

Lisätiedot

Kivistön kaupunkikeskus

Kivistön kaupunkikeskus Kivistön kaupunkikeskus Kivistön kaupunkikeskus 1 (12) Sisällys 1 Johdanto... 1 2 Helsingin seudun kasvu ja kaupan lisätarve... 2 2.1 Väestökehitys ja ennusteet... 2 2.2 Kaupan pinta alan laskennallinen

Lisätiedot

Kanta-Hämeen vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys Tiivistelmä 2.7.2010

Kanta-Hämeen vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys Tiivistelmä 2.7.2010 Kanta-Hämeen vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys Tiivistelmä 2.7.2010 2 Palveluverkon kehittämisen lähtökohdat Kanta-Hämeen päivittäistavarakaupan myymäläverkko muodostui vuoden 2009 lopussa yhteensä

Lisätiedot

Kokemuksia vyöhykemenetelmästä Uudenmaan maakuntakaavatyössä Maija Stenvall. MAL verkosto Oulu 13.11.2012

Kokemuksia vyöhykemenetelmästä Uudenmaan maakuntakaavatyössä Maija Stenvall. MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Kokemuksia vyöhykemenetelmästä Uudenmaan maakuntakaavatyössä Maija Stenvall MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Valtakunnallisen alueluokittelun (VALHEA-malli) 2 tarkentaminen raideliikenteen osalta menetelmän

Lisätiedot

KAUPPAKESKUS LIPPULAIVAN LAAJENNUS KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI

KAUPPAKESKUS LIPPULAIVAN LAAJENNUS KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Vastaanottaja Espoon kaupunki Asiakirjatyyppi Loppuraportti Päivämäärä 7.3.2014 KAUPPAKESKUS LIPPULAIVAN LAAJENNUS KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI KAUPPAKESKUS LIPPULAIVAN LAAJENNUS KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN

Lisätiedot

LOHJAN K-CITYMARKETIN LAAJENNUS KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI

LOHJAN K-CITYMARKETIN LAAJENNUS KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI LOHJAN K-CITYMARKETIN LAAJENNUS KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Mari Pitkäaho, mari.pitkaaho@ramboll.fi Eero Salminen, eero.salminen@ramboll.fi 1 SISÄLTÖ Lähtökohdat ja tavoitteet Sijainti ja vaikutusalue

Lisätiedot

SULAN OSAYLEISKAAVAEHDOTUS

SULAN OSAYLEISKAAVAEHDOTUS SULAN OSAYLEISKAAVAEHDOTUS Kuntakehityslautakunta 22.4.2015 KAAVALUONNOS KAAVAEHDOTUS 15.4.2014 PALAUTE OSAYLEISKAAVAEHDOTUKSESTA Nähtävillä 22.5. 27.6.2014 Lausuntoja 23 Muistutuksia 20 Pääasiat lausunnoissa

Lisätiedot

UUTTA LIIKETILAA OULUN VASARAPERÄÄN

UUTTA LIIKETILAA OULUN VASARAPERÄÄN Kuva: taiteilijan näkemys luonnosvaiheessa UUTTA LIIKETILAA OULUN VASARAPERÄÄN Perkkiöntie 7, Oulu Google, 2007 Tele Atlas VASARAPERÄN LIIKEALUE 2 VUOKRATAAN UUTTA LIIKETILAA OULUN VASARAPERÄSTÄ TONTTI-

Lisätiedot

Oulun seudun kaupallinen palveluverkko 2030

Oulun seudun kaupallinen palveluverkko 2030 Oulun seudun kaupallinen palveluverkko 2030 Haukipudas Kiiminki Anne Leskinen, 27.1.2011 Hailuoto Oulunsalo Oulu Kempele Lumijoki Liminka Tyrnävä Muhos Kaupalliset selvitykset seudun yleiskaavan taustalla

Lisätiedot

OTSIKKO: LAUSUNTO RAASEPORIN KAUPUNGILLE KARJAAN LÄNTISEN TAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN LUONNOKSESTA

OTSIKKO: LAUSUNTO RAASEPORIN KAUPUNGILLE KARJAAN LÄNTISEN TAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN LUONNOKSESTA OTSIKKO: LAUSUNTO RAASEPORIN KAUPUNGILLE KARJAAN LÄNTISEN TAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN LUONNOKSESTA 1. Valmistelun tulokset Uudenmaan liiton mukaan Karjaan kaavaluonnoksen ei tule ylittää seudullisesti merkittävän

Lisätiedot

Keilaniemi Asemakaavan muutos 10. kaupunginosa, Otaniemi Virkistysalue

Keilaniemi Asemakaavan muutos 10. kaupunginosa, Otaniemi Virkistysalue 1 (6) Asianumero 3941/10.02.03/2014 Aluenumero 220827 Keilaniemi Asemakaavan muutos 10. kaupunginosa, Otaniemi Virkistysalue Asemakaavan muutoksen selostus Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 18.

Lisätiedot

Saarenkylän Citymarketin laajennushanke

Saarenkylän Citymarketin laajennushanke 3.12.2007 Saarenkylän Citymarketin laajennushanke Kaupalliset vaikutukset 2 Sisältö Sisältö...2 Yhteenveto...3 1. Selvityksen tavoite ja lähtökohdat...5 1.1. Selvityksen tavoite... 5 1.2. Hankkeen kuvaus...

Lisätiedot

21.11.2012. Lausunto ympäristöministeriön ohjeluonnoksesta vähittäiskaupan suuryksikön kaavoituksesta, YM013:00/2012

21.11.2012. Lausunto ympäristöministeriön ohjeluonnoksesta vähittäiskaupan suuryksikön kaavoituksesta, YM013:00/2012 LAUSUNTO 1(5) Ympäristöministeriö kirjaamo.ym@ymparisto.fi Lausunto ympäristöministeriön ohjeluonnoksesta vähittäiskaupan suuryksikön kaavoituksesta, YM013:00/2012 Lausunnonantajasta Asunto-, toimitila-

Lisätiedot

Savarin alueen laajentumisen asemakaavamuutos

Savarin alueen laajentumisen asemakaavamuutos 12.3.2009 Savarin alueen laajentumisen asemakaavamuutos Lausunto kaupallisista vaikutuksista 2 1. Kaavahanke Ylivieskan Savarin alueella on vireillä asemakaavan muutos- ja laajennushanke. Savarin alue

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 235. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 235. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1 Kaupunkisuunnittelulautakunta 14.12.2016 Sivu 1 / 1 1332/2016 10.02.03 235 Hannuksenpelto II, asemakaavan muutosehdotuksen hyväksyminen nähtäville (MRA 27 ), alue 442101, 31. kaupunginosa Kaitaa Valmistelijat

Lisätiedot

NUMMELAN PRISMAN LAAJENNUS Asemakaavan kaupallisten vaikutusten arviointi 5.2.2008. Suur-Seudun Osuuskauppa TUOMAS SANTASALO Ky

NUMMELAN PRISMAN LAAJENNUS Asemakaavan kaupallisten vaikutusten arviointi 5.2.2008. Suur-Seudun Osuuskauppa TUOMAS SANTASALO Ky NUMMELAN PRISMAN LAAJENNUS Asemakaavan kaupallisten vaikutusten arviointi 5.2.2008 Suur-Seudun Osuuskauppa TUOMAS SANTASALO Ky Nervanderinkatu 5 D 38, 00100 Helsinki www.s-kanava.net/sso www.tuomassantasalo.fi

Lisätiedot

Joulukauppa Jaana Kurjenoja

Joulukauppa Jaana Kurjenoja Joulukauppa 2017 Taustaa Joulukauppaa yleisesti kuvaavien laskelmien taustatilastot ovat Tilastokeskuksesta. Kantar TNS toteutti otokseen perustuvan kuluttajakyselyn marraskuussa 2017. Kysely toteutettiin

Lisätiedot

KAINUUN KAUPAN VAIHEMAA- KUNTAKAAVA

KAINUUN KAUPAN VAIHEMAA- KUNTAKAAVA KAINUUN KAUPAN VAIHEMAA- KUNTAKAAVA Kaavamerkinnät ja - määräykset, luonnos 24.3.2014 Julkaisija: Kainuun Liitto Kauppakatu 1 87100 Kajaani Puh. 08 6155 41 / vaihde Faksi: 08 6155 4260 kirjaamo@kainuu.fi

Lisätiedot

Lausunto Lohjan kaupungille L65 Lempolan kauppapuiston asemakaavasta ja asemakaavamuutoksesta

Lausunto Lohjan kaupungille L65 Lempolan kauppapuiston asemakaavasta ja asemakaavamuutoksesta Lausunto UUDELY/12124/2017 24.1.2018 Julkinen Lohjan kaupunki PL 71 08101 LOHJA kaavapalaute@lohja.fi Viite: lausuntopyyntö 27.11.2017 Lausunto Lohjan kaupungille L65 Lempolan kauppapuiston asemakaavasta

Lisätiedot

Miten maakuntakaavoituksella vastataan kasvukäytävän haasteisiin

Miten maakuntakaavoituksella vastataan kasvukäytävän haasteisiin Miten maakuntakaavoituksella vastataan kasvukäytävän haasteisiin Harri Pitkäranta, ympäristöministeriö Kymenlaakso pohjoisella kasvukäytävällä Eduskunta 7.11.2013 Kaakkois Suomen markkina alueet ja niiden

Lisätiedot

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma Maija Stenvall, Uudenmaan liitto MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava 2 Suunnittelualueena

Lisätiedot

Lausunto, kaupalliset palvelut Vuohkalliossa

Lausunto, kaupalliset palvelut Vuohkalliossa Heinolan strateginen yleiskaava 2035 Lausunto, kaupalliset palvelut Vuohkalliossa 3.9.2014 Strateginen yleiskaava Heinolan strategisessa yleiskaavassa 2035 kunnan kehitystä hahmotellaan yleispiirteisesti

Lisätiedot

UUTTA LIIKETILAA OULUN VASARAPERÄÄN

UUTTA LIIKETILAA OULUN VASARAPERÄÄN Kuva: taiteilijan näkemys luonnosvaiheessa UUTTA LIIKETILAA OULUN VASARAPERÄÄN Perkkiöntie 7, Oulu Google, 2007 Tele Atlas VASARAPERÄN LIIKEALUE 2 VUOKRATAAN UUTTA LIIKETILAA OULUN VASARAPERÄSTÄ TONTTI-

Lisätiedot

Kivistöön on rakenteilla jotain ihan uutta

Kivistöön on rakenteilla jotain ihan uutta Kivistöön on rakenteilla jotain ihan uutta Nurmijärvi Klaukkala Tuusula Kivistö Tikkurila Myyrmäki Pasila Helsinki Visio Kasvun keskus metropolialueella Hotelli ja toimistoja Bussiterminaali Hypermarketit

Lisätiedot

Kauppakeskustoimialan ajankohtaisnäkemykset

Kauppakeskustoimialan ajankohtaisnäkemykset Kauppakeskustoimialan ajankohtaisnäkemykset toimialakyselyn 18.-24.11.2008 tuloksia Juha Tiuraniemi toiminnanjohtaja Suomen Kauppakeskusyhdistys ry Suomen Suomen Kauppakeskusyhdistys ry ry Suomen Kauppakeskusyhdistys

Lisätiedot

Porvoo, Kuninkaanportin ja Eestinmäen kaavaalue, liikenteelliset tarkastelut

Porvoo, Kuninkaanportin ja Eestinmäen kaavaalue, liikenteelliset tarkastelut Matti Keränen Trafix Oy 22.8.2011 Porvoo, Kuninkaanportin ja Eestinmäen kaavaalue, liikenteelliset tarkastelut Tehtävän kuvaus Tässä muistiossa tarkastellaan Porvoon Kuninkaanportin ja Eestinmäen kaavaalueiden

Lisätiedot

Johdanto. Aineistojen analysoiminen perustuu paikkatietomenetelmiin.

Johdanto. Aineistojen analysoiminen perustuu paikkatietomenetelmiin. Johdanto Pirkanmaan 1. maakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa 9.3.2005 ja se on vahvistettu valtioneuvostossa 29.3.2007. Maakuntakaavan seuranta perustuu maankäyttö ja rakennuslakiin (MRL). Lain

Lisätiedot

Päijät-Hämeen liitto. Maankäytön ohjausryhmä

Päijät-Hämeen liitto. Maankäytön ohjausryhmä Päijät-Hämeen liitto Maankäytön ohjausryhmä 29.10.2013 Sisältö: Sijainnin suunnittelun tilanne diat 3-9 Liikennemalliajon 2 tuloksia diat 10-13 Tavoitteellinen keskusverkko diat 14-19 Päijät-Hämeen liitto

Lisätiedot

Iso Omena laajennuksen ja Matinkylän Metrokeskuksen rakentaminen käynnistyy. Marko Juhokas ja Risto Seppo

Iso Omena laajennuksen ja Matinkylän Metrokeskuksen rakentaminen käynnistyy. Marko Juhokas ja Risto Seppo Iso Omena laajennuksen ja Matinkylän Metrokeskuksen rakentaminen käynnistyy Citycon johtava kauppakeskusten omistaja ja kehittäjä Pohjoismaissa ja Baltiassa Citycon omistaa tai johtaa 39 kauppakeskusta

Lisätiedot

KOMMENTTIKIERROKSEN PALAUTTEET JA PALAUTTEESEEN LAADITUT VASTAUKSET. Taina Ollikainen, FCG Suunnittelu ja tekniikka. Susanna Roslöf, Satakuntaliitto

KOMMENTTIKIERROKSEN PALAUTTEET JA PALAUTTEESEEN LAADITUT VASTAUKSET. Taina Ollikainen, FCG Suunnittelu ja tekniikka. Susanna Roslöf, Satakuntaliitto Kaupan palveluverkkoselvitys KOMMENTTIKIERROKSEN PALAUTTEET JA PALAUTTEESEEN LAADITUT VASTAUKSET Taina Ollikainen, FCG Suunnittelu ja tekniikka Susanna Roslöf, Satakuntaliitto 18.5.2016 Sisältö 1 Selvityksen

Lisätiedot

MAAKUNTAKAAVAN KAUPANRYHMÄ

MAAKUNTAKAAVAN KAUPANRYHMÄ MAAKUNTAKAAVAN KAUPANRYHMÄ 29.8.2013 Aluesuunnittelupäällikkö Riitta Väänänen ASIAKOHTA 4. Maakuntakaavatyön tilannekatsaus Periaatelinjaukset ovat tarpeellisia: Ehdotuksen laatimisen takia Tarvittavat

Lisätiedot

Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa. Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014

Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa. Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014 Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014 Näkökulmia vähittäiskauppaan ja yhdyskuntarakenteen vyöhykkeisiin 1 Vähittäiskaupan toimipaikkojen sijoittuminen

Lisätiedot

Väestöennusteet ja asuntotuotantoennuste

Väestöennusteet ja asuntotuotantoennuste Väestöennusteet ja asuntotuotantoennuste Konserniesikunta, Strategia ja kehittäminen Tekninen ja ympäristötoimi, Asuntoyksikkö 5.8.2016 Espoon kaupungin ja Helsingin seudun väestöprojektiot 2015-2050 Kaupunkitutkimus

Lisätiedot

POHJOIS-SAVON MAAKUNTAKAAVAN SELVITYKSIÄ

POHJOIS-SAVON MAAKUNTAKAAVAN SELVITYKSIÄ POHJOIS-SAVON MAAKUNTAKAAVAN SELVITYKSIÄ Pohjois-Savon maakuntakaavan vähittäiskaupan suuryksiköiden ja tilaa vaativan kaupan alueiden sijainti suhteessa väestöön JOHDANTO Tässä selvityksessä on tarkasteltu

Lisätiedot

Kaupan rakennemuutos Jari Kuosmanen Aluejohtaja, Järvi-Suomen alue 8.10.2014

Kaupan rakennemuutos Jari Kuosmanen Aluejohtaja, Järvi-Suomen alue 8.10.2014 Kaupan rakennemuutos Aluejohtaja, Järvi-Suomen alue 8.10.2014 1 Arja Talma Kesko Liikevaihto 9,2 mrd - K-ryhmän myynti 11,5 mrd 2 000 kauppaa kahdeksassa maassa Yli 1,3 milj. asiakaskäyntiä joka päivä

Lisätiedot

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE Sisältö Väestökehitys ja -ennuste Väestön ikärakenteen muutoksia Asutuksen sijoittuminen Asukasmäärän

Lisätiedot

KERAN OSAYLEISKAAVA KAUPALLINEN SELVITYS

KERAN OSAYLEISKAAVA KAUPALLINEN SELVITYS Vastaanottaja Espoon kaupunki Asiakirjatyyppi Loppuraportti Päivämäärä 25.9.2015 KERAN OSAYLEISKAAVA KAUPALLINEN SELVITYS KERAN OSAYLEISKAAVA KAUPALLINEN SELVITYS Päivämäärä 25/9/2015 Laatija Mari Pitkäaho,

Lisätiedot

Espoon keskuksen ja sen lähiympäristön päivittäistavarakaupan selvityksen päivittäminen Mikkelän Takomon osalta

Espoon keskuksen ja sen lähiympäristön päivittäistavarakaupan selvityksen päivittäminen Mikkelän Takomon osalta ESPOON KAUPUNKI Espoon keskuksen ja sen lähiympäristön päivittäistavarakaupan selvityksen päivittäminen Mikkelän Takomon osalta Loppuraportti Espoon kaupunki FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P33964 Loppuraportti

Lisätiedot

Joulukauppa Jaana Kurjenoja

Joulukauppa Jaana Kurjenoja Joulukauppa 2016 Taustaa Joulukauppaa yleisesti kuvaavien laskelmien taustatilastot ovat Tilastokeskuksesta. Kantar TNS toteutti otokseen perustuvan kuluttajakyselyn marraskuussa 2016. Kysely toteutettiin

Lisätiedot

LIDL SUOMI KY KILPAILUN EDISTÄMINEN MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAISSA

LIDL SUOMI KY KILPAILUN EDISTÄMINEN MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAISSA LIDL SUOMI KY KILPAILUN EDISTÄMINEN MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAISSA 15.2.2017 MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAKI ESTÄÄ KILPAILUN TOTEUTUMISEN PÄIVITTÄISTAVARAKAUPAN ALALLA Suomen päivittäistavarakaupan markkinat

Lisätiedot

HELSINGIN YLEISKAAVALUONNOKSEN KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI

HELSINGIN YLEISKAAVALUONNOKSEN KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI HELSINGIN YLEISKAAVALUONNOKSEN KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI TYÖOHJELMA Työn tausta Helsingin kaupunkisuunnitteluvirastossa on käynnissä Helsingin uuden yleiskaavan laatiminen. Työn suunnittelua ohjaava

Lisätiedot

VETOVOIMAINEN MATKAKESKUS Matkakeskus Turkuun klinikan aloitusseminaari Saku Järvinen, projektipäällikkö, Realprojekti Oy

VETOVOIMAINEN MATKAKESKUS Matkakeskus Turkuun klinikan aloitusseminaari Saku Järvinen, projektipäällikkö, Realprojekti Oy MYLLY LÄNSIKESKUS VETOVOIMAINEN MATKAKESKUS Matkakeskus Turkuun klinikan aloitusseminaari 11.3.2016 Saku Järvinen, projektipäällikkö, Realprojekti Oy MATKAKESKUS HANSA SKANSSI Lukuisia asemanseutujen kehittämisprojekteja

Lisätiedot

Uusi Myllypuron Ostari

Uusi Myllypuron Ostari Citycon on aktiivinen omistaja ja pitkäjänteinen kehittäjä Menestys lähtee kauppapaikasta Uusi Ostari Citycon on kauppakeskusten aktiivinen omistaja ja pitkäjänteinen kehittäjä. Luomme puitteet menestyvälle

Lisätiedot

Kaupunkiseudun maankäytön tavoitteet Rakennesuunnitelma 2040

Kaupunkiseudun maankäytön tavoitteet Rakennesuunnitelma 2040 Kaupunkiseudun maankäytön tavoitteet Rakennesuunnitelma 2040 Seutufoorumi 27.11.2013 Kimmo Kurunmäki seutusuunnittelupäällikkö Lähtökohtia Rakennesuunnitelmalle 2040 Seutustrategia 2020 Vetovoimainen Tampereen

Lisätiedot

ESPOON POHJOIS- JA KESKIOSIEN YLEISKAAVA

ESPOON POHJOIS- JA KESKIOSIEN YLEISKAAVA ESPOON POHJOIS- JA KESKIOSIEN YLEISKAAVA ESPOON POHJOIS- JA KESKIOSIEN YLEISKAAVA Tapahtunut tähän mennessä 2013 lautakunta päätti käynnistää osayleiskaavatyön valmistelun 2014 Lautakunta päätti vision

Lisätiedot

Liittyminen laajempaan kontekstiin

Liittyminen laajempaan kontekstiin Liittyminen laajempaan kontekstiin E-18 Yrityslohja Ympäristösi parhaat tekijät 2 Kartalle näkyviin myös meidän kohdeliittymät Pallukat eivät erotu ihan riittävästi taustakartasta. Lisää kontrastia. 3

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

Kempeleen asemakaavan muutos ja laajennus / Zatelliitin poikittaisyhteys 2. ehdotusvaihe

Kempeleen asemakaavan muutos ja laajennus / Zatelliitin poikittaisyhteys 2. ehdotusvaihe YMPÄRISTÖPALVELUT Kaavoitus 2. ehdotusvaiheen palaute Kempeleen asemakaavan muutos ja laajennus / Zatelliitin poikittaisyhteys 2. ehdotusvaihe KESKUSTA / RISTISUO (101 / 003) LINNAKANGAS / LINNAKANGAS

Lisätiedot

IISALMEN YLEISKAAVA strateginen

IISALMEN YLEISKAAVA strateginen IISALMEN YLEISKAAVA strateginen 3 MALLIA KAUPUNGIN KEHITTÄMISEKSI IISALMEN KAUPUNKI PL 10, 74101 Iisalmi Puh. (017) 272 31 WWW.IISALMI.FI Iisalmen yleiskaava tavoitteet Kaupunkistrategiasta väestötavoite

Lisätiedot

Tuurinportti ja Tuurin yleiskaavan laajennus

Tuurinportti ja Tuurin yleiskaavan laajennus Luonnos 30.11.2009 Tuurinportti ja Tuurin yleiskaavan laajennus Kaupalliset ja sosiaaliset vaikutukset 2 Sisältö Sisältö...2 Yhteenveto...3 1. Selvityksen tavoite ja lähtökohdat...5 1.1. Selvityksen tavoite...

Lisätiedot

Kauppakeskus Ison Omenan laajennuksen / Matinkylän Metrokeskuksen rakentaminen

Kauppakeskus Ison Omenan laajennuksen / Matinkylän Metrokeskuksen rakentaminen Kauppakeskus Ison Omenan laajennuksen / Matinkylän Metrokeskuksen rakentaminen Asukastiedotustilaisuus 18.6.2013 Risto Seppo Citycon johtava kauppakeskusten omistaja ja kehittäjä Pohjoismaissa ja Baltiassa

Lisätiedot

Taustaa Finnoon suunnittelulle sekä Finnoo - Kaitaa -alueen visio

Taustaa Finnoon suunnittelulle sekä Finnoo - Kaitaa -alueen visio Taustaa Finnoon suunnittelulle sekä Finnoo - Kaitaa -alueen visio n. 300 ha 7 km 5 km 12 km Helsingin keskusta Lähtökohdat Finnoolle Puhdistamon siirtopäätös v. 2009 (kv) Aiempi päätös metrojatkon suunnittelusta

Lisätiedot

Hopeakaivos Varisto, Vantaa. Uusi helpon asioinnin keskus! Realprojekti Oy. www.realprojekti.fi

Hopeakaivos Varisto, Vantaa. Uusi helpon asioinnin keskus! Realprojekti Oy. www.realprojekti.fi Uusi helpon asioinnin keskus! Hopeakaivos Varisto, Vantaa Realprojekti Oy Korkeavuorenkatu 34 FI-00130 Tel. +358 207 207 500 Fax +358 207 207 540 Business ID 0749176-2 Domicile Helsinki VAT Reg. LKV 5/2011

Lisätiedot

Kauppa kulutuskäyttäytymisen murroksessa. Sijoittajasuhdepäällikkö Riikka Toivonen 24.3.2015

Kauppa kulutuskäyttäytymisen murroksessa. Sijoittajasuhdepäällikkö Riikka Toivonen 24.3.2015 Kauppa kulutuskäyttäytymisen murroksessa Sijoittajasuhdepäällikkö Kesko Liikevaihto 9,1 mrd - K-ryhmän myynti 11,3 mrd Liikevaihto 2014 9 071 milj. 2 000 kauppaa kahdeksassa maassa Yli 1,3 milj. asiakaskäyntiä

Lisätiedot

Imatran keskusta-alueiden kaupallinen kehittäminen Imatran keskusta-alueiden kaupallinen kehittäminen Liite 1

Imatran keskusta-alueiden kaupallinen kehittäminen Imatran keskusta-alueiden kaupallinen kehittäminen Liite 1 50 Liite 1 Selvityksessä käytettyjä käsitteitä Supermarket Hypermarket Supermarket on pääosin itsepalveluperiaatteella toimiva ruoan myyntiin keskittyvä päivittäistavaramyymälä, jonka myyntipinta-ala on

Lisätiedot

Kauppa kulutuskäyttäytymisen murroksessa. Talous- ja rahoitusjohtaja Jukka Erlund 11/2014

Kauppa kulutuskäyttäytymisen murroksessa. Talous- ja rahoitusjohtaja Jukka Erlund 11/2014 Kauppa kulutuskäyttäytymisen murroksessa Talous- ja rahoitusjohtaja 11/2014 Kesko Liikevaihto 9,2 mrd - K-ryhmän myynti 11,4 mrd 2 000 kauppaa kahdeksassa maassa Yli 1,3 milj. asiakaskäyntiä joka päivä

Lisätiedot

Kivistöön on rakenteilla jotain ihan uutta

Kivistöön on rakenteilla jotain ihan uutta Kivistöön on rakenteilla jotain ihan uutta Nurmijärvi Klaukkala Tuusula Kivistö Tikkurila Myyrmäki Pasila Helsinki Visio Kasvun keskus metropolialueella Hotelli ja toimistoja Bussiterminaali Hypermarketit

Lisätiedot

Merkinnällä osoitetaan sekoittuneen vakituisen asumisen, vapaa-ajan asumisen sekä matkailun ja virkistyksen kehittämisvyöhyke.

Merkinnällä osoitetaan sekoittuneen vakituisen asumisen, vapaa-ajan asumisen sekä matkailun ja virkistyksen kehittämisvyöhyke. Asumisen ja vapaaajanasumisen vetovoima-alue sekoittuneen vakituisen asumisen, vapaa-ajan asumisen sekä matkailun ja virkistyksen kehittämisvyöhyke. Suunnittelumääräys: Kehittämisvyöhykkeellä on mahdollista

Lisätiedot