Alueelliset talousnäkymät keväällä 2011

Transkriptio

1

2 Alueelliset talousnäkymät keväällä 2011 Keski-Suomen ELY-keskus Alueelliset talousnäkymät 1/2011 Jouko Nieminen TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU

3

4 Julkaisusarjan nimi ja tunnus Käyntiosoite Postiosoite Alueelliset talousnäkymät Aleksanterinkatu HELSINKI PL VALTIONEUVOSTO Puhelin (09) Telekopio (09) /2011 Tekijät (toimielimestä: nimi, puheenjohtaja, sihteeri) Jouko Nieminen Kehittämispäällikkö Varsinais-Suomen ELY-keskus Julkaisuaika Toimeksiantaja(t) Työ- ja elinkeinoministeriö Toimielimen asettamispäivä Julkaisun nimi Alueelliset talousnäkymät keväällä 2011 Tiivistelmä Katsauksessa tarkastellaan ELY-keskusalueiden ja niiden seutukuntien talouden ja työllisyyden nykytilaa ja lähiaikojen kehitysnäkymiä. Arvioinnin tuottajia ovat olleet ELY-keskukset ja muut alueelliset asiantuntijat. Katsaus laaditaan kaksi kertaa vuodessa. Tämän katsauksen arviot kuvastavat tilannetta kuluvan vuoden helmikuun puolessa välissä. Talouden ja työllisyyden näkymät ovat lähes koko maassa odottavan myönteiset. Toteutunut kehitys on vastannut pitkälle edellisen katsauksen arvioita eli talous on kasvussa ja työttömyys laskusuunnassa. Kasvuodotukset ovat kuitenkin vielä maltilliset, mikä näkyy mm. teollisuuden investointien vähäisyytenä. Positiivisimmat odotukset ovat Pohjois-Karjalassa, jossa taantumasta toipuminen on nopeaa. Meriteollisuuden vaikea tilanne näkyy parhaillaan Turun seudulla ja heikentää odotuksia myös Rauman ja Porin seutukunnissa. Tämän hetken tilanteen arvioidaan olevan vuoden takaiseen parempi 59 seutukunnassa ja ennallaan neljässä seutukunnassa. Turun ja Varkauden tilanteet ovat nyt heikommat kuin vuosi sitten. Seuraavan puolen vuoden kuluessa elinkeinoelämän tilanteen ennakoidaan paranevan 53 seutukunnassa ja vuoden sisällä 59 seutukunnassa. Heikkenevää kehitystä ei ennakoida missään seutukunnassa, vaikkakin uhkakuvia on matkapuhelinteollisuudessa. Nokian suunnitelmien täsmentymistä odotetaan varsinkin Oulun, Tampereen, Salon ja Helsingin seutukunnissa. Erityisen ripeää kehityksen ennakoidaan olevan lähiaikoina Joensuun, Pielisen-Karjalan ja Pohjois-Satakunnan seutukunnissa. Vuoden kuluessa vahvaa kehitystä on myös Kemi-Tornion, Raahen, Vaasan, Kuopion, Keuruun ja Jämsän seuduilla. Kaivosteollisuuden kasvu heijastelee myönteisesti monilla Itä- ja Pohjois-Suomen seuduilla. Positiivisia alueellisia vaikutuksia on kauppakeskusinvestoinneilla Kuopion, Kouvolan ja Porin seuduilla. Matkailun merkitys on kasvussa monissa Itä- ja Pohjois-Suomen seutukunnissa. Vaikka työttömyysaste onkin laskusuunnassa, monilla alueilla työttömyysjaksojen pitkittyminen ja rakenteellisen työttömyyden kasvu ovat huolestuttavia. Työvoiman saatavuus ei ole tällä hetkellä merkittävä ongelma lukuun ottamatta sosiaali- ja terveysalaa. Eläköitymisen ja työvoiman kysynnän piristymisen myötä työvoiman saatavuuskin heikkenee. TEM:n yhteyshenkilönä: Konserniohjausyksikkö / Toimialapalvelu Esa Tikkanen, puh ELY-keskusten yhteyshenkilö: Jouko Nieminen, ; jouko.nieminen(at)ely-keskus.fi, puh Asiasanat Seutukuntien kehitysnäkymät, aluetalous,aluekehitys, elinkeinoelämä,työllisyys ISSN Kokonaissivumäärä 219 Julkaisija Työ- ja elinkeinoministeriö Kieli Suomi ISBN Hinta - Kustantaja

5 Publikationsseriens namn och kod Besöksadress Postadress Regionala ekonomiska utsikter Alexandersgatan HELSINGFORS PB STATSRÅDET Telefon Telefax (09) /2011 Författare Jouko Nieminen Utvecklingschef Närings-, trafik- och miljöcentralen i Egentliga Finland Publiceringstid Uppdragsgivare Arbets- och näringsministeriet Organets tillsättningsdatum Titel Regionala ekonomiska utsikter våren 2011 Referat I I översikten granskas nuläget för ekonomin och sysselsättningen samt utvecklingsutsikterna för de närmaste tiderna inom närings-, trafik- och miljöcentralernas områden och deras ekonomiska regioner. Bedömningen har gjorts av närings-, trafik- och miljöcentralerna och andra regionala experter. Översikten sammanställs två gånger per år. Be-dömningarna I denna översikt reflekterar situationen i mitten av februari i år. Utsikterna för ekonomin och sysselsättningen är avvaktande positiva i nästan hela landet. Den utveckling som skett har i hög grad motsvarat bedömningarna i föregående översikt, dvs. ekonomin växer och arbetslösheten avtar. Till-växtförväntningarna är dock fortsättningsvis måttliga, vilket bl.a. märks av de begränsade industriinvesteringarna. Mest positiva är förväntningarna i Norra Karelen, där återhämtningen från recessionen är snabb. Det svåra läget inom marinindustrin märks för närvarande i Åboregionen och det försvagar förväntningarna även i Raumo och Björ-neborgs ekonomiska regioner. Nuläget bedöms vara bättre än ett år tillbaka i 59 ekonomiska regioner och som förut i fyra ekonomiska regioner. Läget i Åbo och Varkaus är nu svagare än för ett år sedan. En förbättring i näringslivsläget väntas inom följande halvår i 53 ekonomiska regioner och inom ett år i 59 ekonomiska regioner. En svagare utveckling väntas inte i nå-gon ekonomisk region, även om det finns hotbilder i mobiltelefonindustrin. En precisering av Nokias planer väntas i synnerhet i Uleåborgs, Tammerfors, Salo och Helsingfors ekonomiska regioner. En speciellt snabb utvecklings väntas under den närmaste tiden i Joensuu, Pielinen-Karelens och Norra Satakunta ekonomiska regioner. Under året kommer utvecklingen att vara stark även i regionerna Kemi-Torneå, Brahestad, Vasa, Kuopio, Keuruu och Jämsä. Gruvindustrins tillväxt återspeglas positivt i många regioner i östra och norra Finland. Investeringar i affärscentrum har positiva regionala effekter i Kuopio, Kouvola och Björneborgs regioner. Turismens betydelse ökar i många eko-nomiska regioner i östra och norra Finland. Även om arbetslöshetsgraden är nedåtgående, är utdragna arbetslöshetsperioder och en ökad strukturell arbets-löshet oroväckande i många regioner. Tillgången på arbetskraft är inte för närvarande något större problem, för-utom inom social- och hälsovården. På grund av pensioneringar och en livigare efterfrågan på arbetskraft kommer även tillgången på arbetskraft att försvagas. Kontaktperson vid arbets- och näringsministeriet: Koncernstyrningsenheten/Branschtjänst/Esa Tikkanen, tfn Kontaktperson vid närings-, trafik- och miljöcentralen: Jouko Nieminen, e-post: jouko.nieminen(at)ely-keskus.fi, tfn Nyckelord Utvecklingsutsikterna för de ekonomiska regionerna, regional ekonomi, regionutveckling, näringsliv, sysselsättning ISSN Sidoantal 219 Utgivare Arbets- och näringsministeriet Språk Finska ISBN Pris - Förläggare

6 Sisällysluettelo Saatteeksi...6 Yhteenveto...8 Keski-Suomen ELY-keskus...13 Joutsan seutukunta Jyväskylän seutukunta Jämsän seutukunta Keuruun seutukunta Saarijärven-Viitasaaren seutukunta Äänekosken seutukunta Liite 1: Keskeisiä tilastotietoja, koko maa, ELY-keskukset ja seutukunnat ALUEELLISET TALOUSNÄKYMÄT 1/2011 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 5

7 Saatteeksi Alueelliset talousnäkymät -katsaus on kaksi kertaa vuodessa päivitettävä julkaisu, johon on koottu ELY-keskusten ja muiden keskeisten aluekehittäjien näkemykset alueiden nykytilasta ja tulevaisuuden näkymistä. Tämän katsauksen tiedot tuotettiin tammi-helmikuussa Alueelliset arviot ja analyysit on toteutettu ELY-keskusten johdolla. ELY-keskukset hyödynsivät arvioissaan useiden eri aluekehittäjien näkemyksiä ja arvioita. Monissa ELY-keskuksissa toteutettiin osana katsauksen laatimisprosessia aluetoimijoiden yhteinen paneeli, jossa osallistujat yhdessä pohtivat ELY-keskusalueen ja sen seutukuntien nykytilaa, tulevaisuutta ja tarvittavia toimenpiteitä. Alueiden arvioinnissa on kolme ajankohtaa: 1) Arvio nykytilasta vuoden takaiseen tilanteeseen 2) Tilanne 6 kk:n kuluttua nykytilaan 3) Tilanne vuoden kuluttua nykytilaan Arviointikohteita ovat elinkeinoelämän ja yritystoiminnan kehitys, työttömyyden määrä ja rakenne sekä osaavan työvoiman saatavuus. Arviointiasteikko on viisiportainen, jossa vaihtoehdot ovat: ++ Paljon parempi, + Parempi, 0 Ennallaan/nykytasolla, Heikompi, Paljon heikompi Aluekohtaisia tulevaisuuden kehitysarvioita tulkittaessa on syytä huomioida, että alueen kehitysnäkymiä verrataan suhteessa alueen nykytilaan ja aiempaan kehitykseen. ELYkeskusaluetta tai seutukuntaa verrataan siis itseensä eikä toisiin alueisiin tai esim. koko maan keskimääräiseen kehitykseen. ELY-keskusten vastuutahot katsauksen laatimisessa ovat olleet: Uusimaa Varsinais-Suomi Satakunta Pirkanmaa Häme Kaakkois-Suomi Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa projektipäällikkö Sasu Pajala työmarkkina-analyytikko Juha Pusila, erikoissuunnittelija Petri Pihlavisto ylijohtaja Marja Karvonen, tutkija Merja Mannelin tutkimuspäällikkö Juhani Turtiainen erikoissuunnittelija Markku Paananen erikoistutkija Niilo Melolinna kehittämispäällikkö Marja Aro strategiapäällikkö Juha Kaipiainen strategiapäällikkö Pekka Myllynen kehitysjohtaja Eija Heinonen erikoistutkija Timo Takala tutkija Jorma Höykinpuro, projektipäällikkö Olli Peltola kehittämispäällikkö Juha Levy 6 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU ALUEELLISET TALOUSNÄKYMÄT 1/2011

8 Kainuu Lappi strategiapäällikkö Juha Puranen strategiapäällikkö Tuija Ohtonen, tutkija Tuula Uusipaavalniemi Katsauksen koostamisesta on vastannut kehittämispäällikkö Jouko Nieminen Varsinais- Suomen ELY-keskuksesta. Turussa Jouko Nieminen ALUEELLISET TALOUSNÄKYMÄT 1/2011 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 7

9 Yhteenveto Talouden ja työllisyyden näkymät ovat lähes koko maassa varsin myönteiset. Yleisesti ilmapiiriä kuvataan odottavan positiiviseksi. Myönteistä kokonaiskuvaa varjostavat uutiset matkapuhelinteollisuudesta sekä meriteollisuudesta. Positiivisimmat odotukset ovat Pohjois- Karjalassa, jossa taantumasta toipuminen on nopeaa. Elinkeinoelämän tilanne ja näkymät Tämän hetken tilanteen arvioidaan olevan vuoden takaiseen parempi 59 seutukunnassa ja ennallaan neljässä seutukunnassa. Turun ja Varkauden tilanne on nyt heikompi kuin vuosi sitten. Seuraavan puolen vuoden kuluessa elinkeinoelämän tilanteen ennakoidaan paranevan 53 seutukunnassa ja vuoden sisällä 59 seutukunnassa. Heikkenevää kehitystä ei ole odotettavissa missään seutukunnassa. Tilanteet saattavat muuttua nopeasti ja esimerkiksi Nokian suunnitelmien täsmentymistä odotetaan varsinkin Oulun, Tampereen, Salon ja Helsingin seutukunnissa. Meriteollisuuden vaikea tilanne heijastelee ennen muuta Turun, Rauman ja Porin seutukuntiin. Erityisen ripeää kehityksen ennakoidaan olevan lähiaikoina Joensuun, Pielisen-Karjalan ja Pohjois-Satakunnan seutukunnissa. Vuoden kuluessa on vahvaa kehitystä myös Kemi- Tornion, Raahen, Vaasan, Kuopion, Keuruun ja Jämsän seuduilla. Kaivosteollisuuden kasvu heijastelee myönteisiin arvioihin monilla Itä- ja Pohjois-Suomen seuduilla. Merkittäviä kauppakeskusinvestointeja toteutetaan Kuopion, Kouvolan ja Porin seuduilla. Matkailuun investoidaan useissa Itä-Suomen seutukunnissa. Useissa seutukunnissa on pitkälle vietyjä investointisuunnitelmia niin tuuli- kuin bioenergian osalta. Työttömyyden määrä ja rakenne Työttömyys on laskenut koko maassa. Turun seutukunnassa työttömyyden lasku on ollut muuta maata hitaampaa. Vaikka työttömyysaste onkin laskusuunnassa, monilla alueilla työttömyysjaksojen pitkittyminen ja rakenteellisen työttömyyden kasvu ovat huolestuttavia. Puolen vuoden sisällä työttömyyden helpottumista odotetaan 50 seutukunnassa ja vuoden kuluessa 52 seutukunnassa. Työttömyys nousee kesällä kausiluonteisesti mm. Tunturi- Lapissa ja muissa matkailuun tukeutuvissa seutukunnissa. 8 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU ALUEELLISET TALOUSNÄKYMÄT 1/2011

10 Osaavan työvoiman saatavuus Työvoiman saatavuus ei tällä hetkellä ole merkittävä ongelma. Eläköitymisen ja työvoiman kysynnän piristymisen myötä työvoiman saatavuuskin heikkenee ja puolen vuoden kuluttua saatavuuden ennakoidaan vaikeutuneen 13 seutukunnassa ja vuoden kuluttua 40 seutukunnassa. Sosiaali- ja terveydenhoitoala pysyy edelleen työvoiman saatavuuden kannalta vaikeana alana. Keski-Suomi Vuoden takaiseen ja myös elokuuhun 2010 elinkeinoelämän tilanne on kehittynyt odotettua positiivisemmin koko Keski-Suomessa. Teknologiayritysten tilauskanta on myös vientiyritysten osalta parantumassa. Kaupan investoinnit jatkuvat edelleen korkealla tasolla. Kaupanalalla näyttää olevan vahva luottamus alueen kehitykseen ja talouden kasvuun. Matkailun investointeja on odotettavissa kevään aikana useiden kymmenien miljoonien edestä. Kuten aikaisemminkin sosiaali- ja terveyssektorilla on rekrytointiongelmia. Rekrytointiongelmat kohdentuvat ennen kaikkea julkiselle sektorille. Erikoisammattilaisista on vajetta lähinnä teollisuudessa ja rakennusalalla. Nuoret työttömät aina alle 30 vuotiaisiin saakka on huolenaihe varsinkin Jyväskylän seutukunnalla ALUEELLISET TALOUSNÄKYMÄT 1/2011 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 9

11 Pohjois-Lappi Tunturi-Lappi Elinkeinoelämä odotukset syksylle 2011 Nykytasolla (15) Parempi (49) Paljon parempi (4) Torniolaakso Rovaniemi Itä-Lappi Kemi-Tornio Kartta kuvaa seutukunnan kehitystä, eikä kartan avulla voi tehdä vertailuja alueiden välillä. Oulunkaari Koillismaa Alueelliset talousnäkymät 1/2011 Oulu Kehys-Kainuu Raahe Ylivieska Haapavesi- Siikalatva Kajaani Kokkola Jakobstadsregionen Kaustinen Nivala- Haapajärvi Ylä-Savo Pielisen Karjala 20. Government of Åland Vakka- Suomi Kyrönmaa Järviseutu Seinäjoki Suupohja Pohjois- Satakunta Pori Rauma Vaasa Turku Åboland-Turunmaa Kuusiokunnat Ylä- Pirkanmaa Saarijärvi- Viitasaari Luoteis- Pirkanmaa Jämsä Tampere Lounais- Kaakkois- Pirkanmaa Pirkanmaa Loimaa Etelä- Pirkanmaa Salo Forssa Raasepori Keuruu Hämeenlinna Riihimäki Helsinki Äänekoski Jyväskylä Lahti Porvoo Joutsa Loviisa Sisä- Savo Mikkeli Kouvola Kuopio Kotka- Hamina Koillis- Savo Varkaus Pieksämäki Lappeenranta Savonlinna Imatra Joensuu Sydösterbotten Keski- Karjala Lähde: TEM Vuoden 2010 aluejako 10 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU ALUEELLISET TALOUSNÄKYMÄT 1/2011

12 Pohjois-Lappi Tunturi-Lappi Työttömyys odotukset syksylle 2011 Heikompi (2) Nykytasolla (16) Parempi (48) Paljon parempi (2) Torniolaakso Kemi-Tornio Rovaniemi Itä-Lappi Kartta kuvaa seutukunnan kehitystä, eikä kartan avulla voi tehdä vertailuja alueiden välillä. Oulunkaari Koillismaa Alueelliset talousnäkymät 1/2011 Oulu Kehys-Kainuu Raahe Ylivieska Haapavesi- Siikalatva Kajaani Kokkola Jakobstadsregionen Kaustinen Nivala- Haapajärvi Ylä-Savo Pielisen Karjala 20. Government of Åland Vakka- Suomi Kyrönmaa Järviseutu Seinäjoki Suupohja Pohjois- Satakunta Pori Rauma Vaasa Turku Åboland-Turunmaa Kuusiokunnat Ylä- Pirkanmaa Saarijärvi- Viitasaari Luoteis- Pirkanmaa Jämsä Tampere Lounais- Kaakkois- Pirkanmaa Pirkanmaa Loimaa Etelä- Pirkanmaa Salo Forssa Raasepori Keuruu Hämeenlinna Riihimäki Helsinki Äänekoski Jyväskylä Lahti Porvoo Joutsa Loviisa Sisä- Savo Mikkeli Kouvola Kuopio Kotka- Hamina Koillis- Savo Varkaus Pieksämäki Lappeenranta Savonlinna Imatra Joensuu Sydösterbotten Keski- Karjala Lähde: TEM Vuoden 2010 aluejako ALUEELLISET TALOUSNÄKYMÄT 1/2011 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 11

13 Pohjois-Lappi Tunturi-Lappi Työvoiman saatavuus odotukset syksylle 2011 Heikompi (13) Nykytasolla (49) Parempi (6) Torniolaakso Rovaniemi Itä-Lappi Kemi-Tornio Kartta kuvaa seutukunnan kehitystä, eikä kartan avulla voi tehdä vertailuja alueiden välillä. Oulunkaari Koillismaa Alueelliset talousnäkymät 1/2011 Oulu Kehys-Kainuu Raahe Ylivieska Haapavesi- Siikalatva Kajaani Kokkola Jakobstadsregionen Kaustinen Nivala- Haapajärvi Ylä-Savo Pielisen Karjala 20. Government of Åland Vakka- Suomi Kyrönmaa Järviseutu Seinäjoki Suupohja Pohjois- Satakunta Pori Rauma Vaasa Turku Åboland-Turunmaa Kuusiokunnat Ylä- Pirkanmaa Saarijärvi- Viitasaari Luoteis- Pirkanmaa Jämsä Tampere Lounais- Kaakkois- Pirkanmaa Pirkanmaa Loimaa Etelä- Pirkanmaa Salo Forssa Raasepori Keuruu Hämeenlinna Riihimäki Helsinki Äänekoski Jyväskylä Lahti Porvoo Joutsa Loviisa Sisä- Savo Mikkeli Kouvola Kuopio Kotka- Hamina Koillis- Savo Varkaus Pieksämäki Lappeenranta Savonlinna Imatra Joensuu Sydösterbotten Keski- Karjala Lähde: TEM Vuoden 2010 aluejako 12 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU ALUEELLISET TALOUSNÄKYMÄT 1/2011

14 Keski-Suomen ELY-keskus Kyyjärvi Pihtipudas Kinnula Kivijärvi Viitasaari Saarijärvi-Viitasaaren sk Kannonkoski Saarijärvi-Viitasaaren sk 6 kk Elinkeinoelämä ja yritystoiminta + Työttömyyden määrä ja rakenne + Osaavan työvoiman saatavuus 0 Karstula Saarijärvi Äänekosken sk Konnevesi Äänekoski Äänekosken seutukunta 6 kk Elinkeinoelämä ja yritystoiminta + Työttömyyden määrä ja rakenne + Osaavan työvoiman saatavuus 0 Multia Uurainen Laukaa Keuruun sk Hankasalmi Keuruu Petäjävesi Jyväskylän sk Muurame Toivakka Jämsä Jyväskylä Jyväskylän seutukunta 6 kk Elinkeinoelämä ja yritystoiminta + Työttömyyden määrä ja rakenne + Osaavan työvoiman saatavuus 0 Jämsän sk Kuhmoinen Joutsan sk Luhanka Joutsa Joutsan seutukunta 6 kk Elinkeinoelämä ja yritystoiminta 0 Työttömyyden määrä ja rakenne + Osaavan työvoiman saatavuus 0 Keuruun seutukunta 6 kk Elinkeinoelämä ja yritystoiminta + Työttömyyden määrä ja rakenne 0 Osaavan työvoiman saatavuus 0 Jämsän seutukunta 6 kk Elinkeinoelämä ja yritystoiminta + Työttömyyden määrä ja rakenne + Osaavan työvoiman saatavuus 0 Keski-Suomessa asui vuoden 2010 lopussa asukasta. Vuoden aikana väkiluku kasvoi 858 henkilöllä. Vuonna 2009 seutukunnassa oli toimipaikkaa, joissa työskenteli henkilöä. Vuoden 2010 joulukuussa työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli 13,1 %, ja työttömiä työnhakijoita oli Keski-Suomi Tilanne nyt vuoden takaiseen Tilanne 6 kk kuluttua nykyhetkeen Tilanne 12 kk kuluttua nykyhetkeen Elinkeinoelämä ja yritystoiminta Työttömyyden määrä ja rakenne Osaavan työvoiman saatavuus Arviointiasteikko: (++) paljon parempi, (+) parempi, (0) ennallaan, (-) heikompi, (--) paljon heikompi ALUEELLISET TALOUSNÄKYMÄT 1/2011 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 13

15 Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen alue ja samalla Keski-Suomen maakunta muodostuu kuudesta seutukunnasta: Joutsan, Jyväskylän, Jämsän, Keuruun, Saarijärvi-Viitasaaren sekä Äänekosken seutukunnasta. Jyväskylän seutukunnassa asuu yli 60 prosenttia maakunnan väestöstä. Vuonna 2011 Keski-Suomessa ei tapahtunut yhtään kuntaliitosta. Keski-Suomessa laadintaprosessia kehitettiin jo edellisellä kierroksella tavoitteena muodostaa aluetalouskatsauksesta osa alueellista ennakointiprosessia. Oleellista on, että seuduilla tarkastellaan tulevaisuutta säännöllisesti ja tämän pohdinnan yhtenä tuloksena on materiaali ministeriölle toimitettavaan aluetalouskatsauksen. Tulokset ovat käytettävissä myös mm. kuntien budjettivalmisteluissa, maakuntaliiton kanssa käytävissä neuvotteluissa ja eri organisaatioiden toiminnan suunnittelussa. Valmisteluvastuu seutukohtaisista osioista on seuduilla itsellään, joilla on paras näkemys tilanteesta. Käytännössä valmistelu tapahtuu seudullisissa osaamis- ja työllisyystyöryhmissä ja Jyväskylän seudun osalta rakennemuutoksen ohjausryhmässä. Vuoden takaiseen ja myös elokuuhun 2010 elinkeinoelämän tilanne on kehittynyt odotettua positiivisemmin koko Keski-Suomessa. Marraskuussa julkaistun Keski-Suomen Aikajanan mukaan yritysten liikevaihto ja vienti ovat lähteneet nousuun. Henkilöstömäärän osalta lasku näyttää vielä jatkuneen. Myös Jyväskylän ja Jämsän työ- ja elinkeinotoimistojen alueilla tehtyjen yritysharava-haastattelujen perusteella voidaan tehdä samanlaisia johtopäätöksiä. Näkemyksiä talouden vilkastumisesta tukee mm. tilastot raskaan liikenteen määristä. Määrät ovat nousseet takaisin vv tasolle. Teknologiayritysten tilauskanta on myös vientiyritysten osalta parantumassa. Yritystukien kysyntä on hyvällä tasolla. Yritykset hakivat Tekesin tutkimus- ja tuotekehityshankkeisiin vähemmän rahaa kuin edellisenä vuonna. Bioenergian osalta odotellaan edelleen päätöstä Äänekosken biodiesellaitoksesta. Ympäristövaikutusten arviointiprosessi on suoritettu loppuun. Nyt jo on varauduttava bioenergiaraaka-aineen kysynnän kasvuun. Alan kannattavuudessa on epävarmuustekijöitä, jotka vaikuttavat työllisten määriin. Alalla on jonkin verran irtisanomisia ja lomautuksia. Maataloudessa alkuvuosi on sukupolven vaihdosten osalta alkanut vilkkaana. Investointienkin osalta näyttää tilanne positiivisemmalta. Saapuneista hakemuksista suurin osa on rakentamisinvestointeja. Lähiruoka teema on nousemassa usealla taholla uudelleen voimakkaammin esille. Kaupan investoinnit jatkuvat edelleen korkealla tasolla. Kaupanalalla näyttää olevan vahva luottamus alueen kehitykseen ja talouden kasvuun. Matkailun investointeja on odotettavissa kevään aikana useiden kymmenien miljoonien edestä. 14 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU ALUEELLISET TALOUSNÄKYMÄT 1/2011

16 Työvoiman saatavuuden osalta tilanne vaihtelee seuduittain, toimialoittain ja ammattialoittain. Kuten aikaisemminkin sosiaali- ja terveyssektorilla on rekrytointiongelmia. Rekrytointiongelmat kohdentuvat ennen kaikkea julkiselle sektorille. Erikoisammattilaisista on vajetta lähinnä teollisuudessa ja rakennusalalla. Pääsääntöisesti nuorta, hyvin koulutettua työvoimaa on saatavilla. Alueellisen liikkuvuuden tukemiseen on löydettävä keinoja. Myös ammatillisen liikkuvuuden osalta on löydettävä tukikeinoja. Vuoden 2010 keskimääräinen työttömyys jäi hieman alemmaksi kuin edellisen vuoden. Luku ei kuitenkaan kerro loppuvuoden tilanteesta. Joulukuun työttömien määrä oli 8,5 % alempana kuin vuotta aikaisemmin. Henkilökohtaisesti lomautettujen määrä oli pudonnut edellisen vuoden joulukuuhun peräti 47 %. Nuoret työttömät aina alle 30 vuotiaisiin saakka on huolenaihe varsinkin Jyväskylän seutukunnalla. Alle 25 -vuotiaiden työttömyys on vuodentakaisesta pudonnut vain 7 %. Joutsan seutukunta Joutsa, Luhanka Joutsan seutukunnassa asui vuoden 2010 lopussa asukasta. Vuoden aikana vähennystä oli 43 henkilöä. Vuonna 2009 seutukunnassa oli 551 toimipaikkaa, joissa työskenteli 963 henkilöä. Vuoden 2010 joulukuussa työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli 13,2 %, ja työttömiä työnhakijoita oli 322. Joutsan seutukunta Tilanne nyt vuoden takaiseen Tilanne 6 kk kuluttua nykyhetkeen Tilanne 12 kk kuluttua nykyhetkeen Elinkeinoelämä ja yritystoiminta Työttömyyden määrä ja rakenne Osaavan työvoiman saatavuus Arviointiasteikko: (++) paljon parempi, (+) parempi, (0) ennallaan, (-) heikompi, (--) paljon heikompi Yleinen tunnelma alueella Joutsan seutukunnalla tilanne näyttää vuoden 2011 alussa varsin hyvälle. Yrityksien tilanteet ovat parantuneet taantuman jälkeen. Seudulla on vireillä investointeja, jotka vaikuttavat kehitykseen myönteisesti. Konkreettisia kasvun merkkejä ei ole näkyvissä, mutta Joutsan seutu selvisi suhteellisesti hyvin läpi taantuman. Seudun talous- ja elinkeinoelämän tilannetta voisi kuvata varovaisen positiiviseksi. Elinkeinoelämän ja yritystoiminnan tilanne ja näkymät Elinkeinoelämän tilanne Joutsan seutukunnalla on suhteellisen vakaa ja merkittäviä muutoksia ei ole odotettavissa. Elinkeinorakenteen osalta voi todeta teollisuuden osuuden ALUEELLISET TALOUSNÄKYMÄT 1/2011 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 15

17 laskeneen ja vastaavasti palvelujen kasvaneen. Teollisuuden osuus oli viimeisen tilastotiedon mukaan 22,5 % (25,4 %) prosenttia ja palvelujen osuus oli 61,4 % (58,2%) Teollisuudessa ei ole odotettavissa merkittäviä investointeja, mutta vastaavasti ei myöskään ole tiedossa lopettamisuhkia. Metallin osalta on nähtävissä, että tilanne on kääntymässä parempaan, mutta varsin hitaasti. Konepajateollisuuden isojen toimijoiden parantunut tilanne alkaa näkyä tilauskantojen lisääntymisenä myös Joutsan seudun yrityksissä. Seutukunnalla on käynnistynyt hanke biokaasulaitoksen rakentamiseksi. Hankkeen kustannusarvio on 1,5 miljoonaa euroa ja sijoituspaikka Joutsa. Rakennusalan tilanne seudulla on hyvä. Vuoden 2009 aikana käynnistynyt 4-tien rakennusvaihe Hartola-Vaajakoski vaikuttaa seutukunnan elinkeinoelämään positiivisesti tarkastelujaksolla. Valmistumisajankohta on syksy Puolustusvoimien Nokan varikon investointi, noin 40 miljoonaa euroa, jatkuu edelleen ja tarjoaa työtilaisuuksia seudun urakoitsijoille. Valmistuminen ajoittuu vuoteen Luhangan kunta toteuttaa lämpökeskuksen ja keskustan lämpöverkon rakentamisen sekä Luhanka-Tammijärvi vesija viemärilinjan 2011 aikana. Luhangan investointiohjelmassa on myös erityisryhmien palvelutalon rakentaminen, mikä ulkopuolisen rahoitusosuuden toteutuessa käynnistyy vuoden 2011 aikana ja toteutuu pääosin vuonna Joutsassa julkisena investointina käynnistyy vuoden 2011 aikana Joutsan kunnan yhtenäiskoulun rakentaminen. Lisäksi on käynnissä asuntotuotantoon liittyviä rakennushankkeita. Luhangan kunnan Hepoluhdan alueen tonttien myynti on edennyt hyvin ja rakentaminen alueella on käynnistynyt ja laajenee edelleen. Useiden mm. seniori-/vanhusasuntoihin kohdistuvien odotetaan käynnistyvän seuraavan jakson aikana. Keväällä 2010 aloitettavaksi suunniteltu ABC -liikenneaseman rakentaminen odottaa edelleen uudelleen arviointia ennen mahdollista rakennusratkaisua, joka siirtynee ainakin tarkastelujakson loppupuolelle, mahdollisesti kauemmaksikin. Tilanne on vastaava suunnitteilla olevan Tokmannin myymälän rakennusratkaisun osalta. Kaupan ja palvelualojen osalla tilanne on säilynyt ennallaan ja palvelujen osalta jopa odotuksia parempana. Tähän on vaikuttanut mm. loma-asuntojen kasvava määrä ja se, että loma-asuntoja käytetään läpi vuoden, jolloin kysyntää riittää koko vuodelle. Alkutuotannon osalta tilanne on säilynyt ennallaan ja muutosta ei ole odotettavissa. Tilojen määrä edelleen laskee, mutta vastaavasti toimivien tilojen toimintojen kasvattaminen on säilyttänyt maatalouden aseman ennallaan. Metsätaloudessa tilanne on ollut hyvä ja vastannut arvioitua kehitystä. Tilanne tulee säilymään vastaavanlaisena tarkastelujaksolla. Tähän vaikuttaa metsäyhtiöiden ja paperiteollisuuden parantunut tilanne ja merkitystä on ollut metsän myyntiin kohdistuvalla 25 %:n verohelpotuksella, joka oli voimassa 2010 vuoden loppuun. Verohelpotuksen ehtojen 16 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU ALUEELLISET TALOUSNÄKYMÄT 1/2011

18 mukaisesti puun korjuu tulee toteuttaa 2011 aikana. Tarkastelujaksolla korjuutoiminta tullee työllistämään täysimääräisesti urakoitsijat. Metsäpalveluyritysten työtilanne on ollut hyvä ja jatkunee edelleen samanlaisena, joskin alkuvuoden toimintaa tulee hankaloittamaan talvikauden vaikeat olosuhteet. Kevään 2010 aikana valmistuu selvitystyö, jossa arvioidaan laajan bioterminaalin rakentamista seutukunnalle. Yritysten perustaminen on säilynyt aiemman tason mukaisena ja tilanteen odotetaan pysyvän samana. Lopettamisien tai konkurssien osalta ei ole näkyvissä lisäyksiä. Seutukunnan yritysten omistajanvaihdostilannetta ja yrittäjien eläköitymistä on kartoitettu säännöllisesti, eikä määrissä odoteta merkittävää muutosta. Elinkeinotoiminnan näkökulmasta Joutsan seutukunnalla on kiinnitetty huomiota maakunnallisen laajakaistahankkeen toteutumiseen. Tämänhetkisen arvion mukaan hankkeen toteutuminen näyttää epätodennäköiseltä nykyisessä muodossa ja mm. Luhangan kunta miettii omaa vaihtoehtoista ratkaisumallia. Laajakaista -hankkeella arvioidaan olevan merkitystä seutukunnan haja-asutusalueen yritystoiminnalle sekä asumiselle. Työttömyyden määrä ja rakenne Työttömien määrä laski vuoden 2010 aikana tasaisesti ja Joutsan seutukunnan keskimääräinen työttömyysaste oli 11,7 %. Alueen työllisyyttä on tukenut merkittävästi edellä mainitut julkiset tiehallinnon ja puolustusvoimien hankkeet, jotka jatkuvat vielä tarkastelukaudella. Kausivaihtelusta johtuen työttömyysaste oli joulukuun tilannekatsaustiedon mukaan 13,2 %. Talvikauden työllisyystilannetta saattaa vuoden alussa heikentää metsätoimialan korjuuolosuhteista johtuvat lomautukset. Työllisyys tulee parantumaan jo kevätkaudella ja työttömyysaste laskemaan tasaisesti tarkastelujakson aikana. Työvoiman rakenteessa ei muutoksia. Seudun väestörakenteen kehitys näkyy työvoimaluvuissa selvästi. Yli 50 -vuotiaiden työttömien osuus työttömistä on 47,2 %. Vastaavasti nuorten alle 25 v osuus on 5,9 %. Rakenteellisen työttömyyden taso seutukunnalla on korkea. Työvoiman kysyntä ja osaavan työvoiman saatavuus Uusia työpaikkoja ei ole juuri syntynyt, ja rekrytoinnit ovat tarkasteluajankohtana vähäisiä. Työpaikkoja on ollut tarjolla lähinnä sosiaali- ja terveysalalla, palvelualoilla sekä luonnonvaraaloilla. Erityisiä rekrytointiongelmia ei seutukunnalla ole nähtävissä. Työvoiman kysyntä kohdistuu arviointiajankohtana terveys- ja sosiaalialan tehtäviin (mm. terveydenhuollon hoitajat/lääkärit sekä sosiaalialan ammattihenkilöstöön). Lisäksi kysyntää ALUEELLISET TALOUSNÄKYMÄT 1/2011 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 17

19 on luonnonvara-aloilla (metsänhoito- ja maataloustyöntekijät). Näiden ammattiryhmien osalta uskotaan myös kysynnän kasvavan edelleen. Työmarkkinoiden edelleen elpyessä työvoiman kysynnän uskotaan kasvavan. Seutukunnan ikärakenne näkyy työnhakijoiden ikääntymisenä ja tämä kehityskulku tulee asettamaan haasteita osaavan työvoiman saatavuuden turvaamisessa. Jyväskylän seutukunta Hankasalmi, Jyväskylä, Laukaa, Muurame, Petäjävesi, Toivakka, Uurainen Jyväskylän seutukunnassa asui vuoden 2010 lopussa asukasta. Vuoden aikana kasvua oli henkilöä. Vuonna 2009 seutukunnassa oli yritysten toimipaikkaa, joissa työskenteli henkilöä. Vuoden 2010 joulukuussa työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli 12,9 %, ja työttömiä työnhakijoita oli Jyväskylän seutukunta Tilanne nyt vuoden takaiseen Tilanne 6 kk kuluttua nykyhetkeen Tilanne 12 kk kuluttua nykyhetkeen Elinkeinoelämä ja yritystoiminta Työttömyyden määrä ja rakenne Osaavan työvoiman saatavuus Arviointiasteikko: (++) paljon parempi, (+) parempi, (0) ennallaan, (-) heikompi, (--) paljon heikompi Elinkeinoelämän ja yritystoiminnan tilanne ja näkymät Teollisuuden tilauskannat ovat hitaassa kasvussa. Osalla yrityksistä on edelleen vaikeuksia kannattavuuden osalta. Suomessa teknologiateollisuuden tilauskanta on edelleen lyhyt, mutta työtilanne on kohtuullisen hyvä. Hintakilpailu on kovaa ja katteet pieniä. Kasvun rahoitus on ongelmallista. Lähimmän puolen vuoden aikavälillä vientiteollisuus piristyy kasvuun, mutta ponnisteluja viennin edistämiseksi on tehtävä. Seuraavan vuoden aikana talous elpyy ja suunta on nouseva. Teollisuuden investoinnit elpyvät, mutta suuria investointipiikkejä ei ole odotettavissa. Kasvunopeus on seuraavan vuoden aikana todennäköisesti maltillista mitään huippukasvua ei varmaankaan päästä todistamaan; esim. Euroopassa taantumasta toipuminen etenee eri tahtia eri maissa ja se heijastuu myös meille. Jos seudun yrityksillä on yhteyksiä Kauko-Aasian talouksiin (erityisesti Kiina), näissä yrityksissä kasvu on nopeampaa. Euroopan finanssikriisi aiheuttaa edelleen epävarmuutta taloudessa. Ellei Euromaiden pankkikriisi heikennä tilannetta olennaisesti, taantuma alkaa olla takana, mutta kasvu on edelleen verkkaista. Uusia avauksia syntynee lähinnä toimitilarakentamisen seurauksena, mikä kertonee osaamisintensiivisten työpaikkojen määrän kasvusta. Uusi Innova2 rakennus valmistuu 18 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU ALUEELLISET TALOUSNÄKYMÄT 1/2011

20 keväällä 2012 Lutakkoon. Toiseen vaiheen toimistotilojen pinta-ala on n bruttoneliömetriä. Tämän lisäksi käynnistynee Innoroad Park alueella toimitilahankkeita. Palvelualat lisäävät suhteellista osuuttaan seudun taloudessa Jyväskylässä on vireillä kaupan rakennushankkeita, joista osan voidaan arvioida käynnistyvän vuoden sisällä. Peurungan matkailukeskuksen kylpyläinvestointi käynnistyy maaliskuussa Työttömyyden määrä ja rakenne Työttömyys laskee maltillisesti lisääntyvän talouskasvun seurauksena mutta työttömyyden taso säilyy edelleen korkeana. Erityistoimia työllisyyden lisäämiseksi tarvitaan edelleen. Jyväskylän kaupungissa on 62 % Keski-Suomen työttömistä nuorista. Nuorten ja korkeasti koulutettujen urakehitys on heikko, koska he työllistyvät pätkä- ja lyhytaikaisiin, koulutusta vastaamattomiin töihin monien vuosien ajan valmistumisen jälkeen. Vakituisen työpaikan saanti edellyttää usein muuttoa toiselle paikkakunnalle. Yli 50 vuotiaiden työttömyys on nousussa samoin pitkäaikaistyöttömyys. Uusien työpaikkojen määrä kasvaa erityisesti palvelualoilla. Teollisuuden työvoiman tarve ei juurikaan kasva. Erityistoimia työllisyyden lisäämiseksi tarvitaan edelleen. Pitkäaikaistyöttömien määrä on kasvanut taantuman aikana heidät pitää palauttaa työelämään. Työvoiman kysyntä ja osaavan työvoiman saatavuus Alueella kaikki indikaattorit osoittavat hyvää työvoiman saatavuutta ja useilla toimialoilla tilanne on suhteellisen hyvä. Lähiaikoina taantuman aikana lomautetut palaavat tehtäviinsä ja irtisanotuille avautuu uusia työpaikkoja. Työvoiman saatavuuden ongelmat koskettavat tällä hetkellä eräitä erityisaloja ja tiettyjä ammattiryhmiä ja uusia alakohtaisia saatavuusongelmia alkaa ilmaantua. Työvoimapulaa on näkyvissä erityisesti ICT-alalla. Myös sosiaali- ja terveysalalla ja rakennusalalla on työvoiman saatavuudessa ongelmia. Palvelualojen työvoiman saatavuus heikkenee hieman kysynnän kasvaessa. Teknologiateollisuudessa työvoimaa saa kohtuullisen hyvin ja ammattitaito on kohtuullisen hyvällä tasolla. Jonkin ajan päästä on ennakoitavissa, että tietyissä tehtävissä ammattitaidossa alkaa olla puutteita. Tulevaisuudessa yhä useammin ulkomailta rekrytoidaan vuokratyövoimaa pidempiaikaisempiinkin projekteihin ja kapasiteetin tasaamiseen. ALUEELLISET TALOUSNÄKYMÄT 1/2011 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 19