Alueelliset talousnäkymät keväällä 2011

Transkriptio

1

2 Alueelliset talousnäkymät keväällä 2011 Pirkanmaan ELY-keskus Alueelliset talousnäkymät 1/2011 Jouko Nieminen TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU

3

4 Julkaisusarjan nimi ja tunnus Käyntiosoite Postiosoite Alueelliset talousnäkymät Aleksanterinkatu HELSINKI PL VALTIONEUVOSTO Puhelin (09) Telekopio (09) /2011 Tekijät (toimielimestä: nimi, puheenjohtaja, sihteeri) Jouko Nieminen Kehittämispäällikkö Varsinais-Suomen ELY-keskus Julkaisuaika Toimeksiantaja(t) Työ- ja elinkeinoministeriö Toimielimen asettamispäivä Julkaisun nimi Alueelliset talousnäkymät keväällä 2011 Tiivistelmä Katsauksessa tarkastellaan ELY-keskusalueiden ja niiden seutukuntien talouden ja työllisyyden nykytilaa ja lähiaikojen kehitysnäkymiä. Arvioinnin tuottajia ovat olleet ELY-keskukset ja muut alueelliset asiantuntijat. Katsaus laaditaan kaksi kertaa vuodessa. Tämän katsauksen arviot kuvastavat tilannetta kuluvan vuoden helmikuun puolessa välissä. Talouden ja työllisyyden näkymät ovat lähes koko maassa odottavan myönteiset. Toteutunut kehitys on vastannut pitkälle edellisen katsauksen arvioita eli talous on kasvussa ja työttömyys laskusuunnassa. Kasvuodotukset ovat kuitenkin vielä maltilliset, mikä näkyy mm. teollisuuden investointien vähäisyytenä. Positiivisimmat odotukset ovat Pohjois-Karjalassa, jossa taantumasta toipuminen on nopeaa. Meriteollisuuden vaikea tilanne näkyy parhaillaan Turun seudulla ja heikentää odotuksia myös Rauman ja Porin seutukunnissa. Tämän hetken tilanteen arvioidaan olevan vuoden takaiseen parempi 59 seutukunnassa ja ennallaan neljässä seutukunnassa. Turun ja Varkauden tilanteet ovat nyt heikommat kuin vuosi sitten. Seuraavan puolen vuoden kuluessa elinkeinoelämän tilanteen ennakoidaan paranevan 53 seutukunnassa ja vuoden sisällä 59 seutukunnassa. Heikkenevää kehitystä ei ennakoida missään seutukunnassa, vaikkakin uhkakuvia on matkapuhelinteollisuudessa. Nokian suunnitelmien täsmentymistä odotetaan varsinkin Oulun, Tampereen, Salon ja Helsingin seutukunnissa. Erityisen ripeää kehityksen ennakoidaan olevan lähiaikoina Joensuun, Pielisen-Karjalan ja Pohjois-Satakunnan seutukunnissa. Vuoden kuluessa vahvaa kehitystä on myös Kemi-Tornion, Raahen, Vaasan, Kuopion, Keuruun ja Jämsän seuduilla. Kaivosteollisuuden kasvu heijastelee myönteisesti monilla Itä- ja Pohjois-Suomen seuduilla. Positiivisia alueellisia vaikutuksia on kauppakeskusinvestoinneilla Kuopion, Kouvolan ja Porin seuduilla. Matkailun merkitys on kasvussa monissa Itä- ja Pohjois-Suomen seutukunnissa. Vaikka työttömyysaste onkin laskusuunnassa, monilla alueilla työttömyysjaksojen pitkittyminen ja rakenteellisen työttömyyden kasvu ovat huolestuttavia. Työvoiman saatavuus ei ole tällä hetkellä merkittävä ongelma lukuun ottamatta sosiaali- ja terveysalaa. Eläköitymisen ja työvoiman kysynnän piristymisen myötä työvoiman saatavuuskin heikkenee. TEM:n yhteyshenkilönä: Konserniohjausyksikkö / Toimialapalvelu Esa Tikkanen, puh ELY-keskusten yhteyshenkilö: Jouko Nieminen, ; jouko.nieminen(at)ely-keskus.fi, puh Asiasanat Seutukuntien kehitysnäkymät, aluetalous,aluekehitys, elinkeinoelämä,työllisyys ISSN Kokonaissivumäärä 219 Julkaisija Työ- ja elinkeinoministeriö Kieli Suomi ISBN Hinta - Kustantaja

5 Publikationsseriens namn och kod Besöksadress Postadress Regionala ekonomiska utsikter Alexandersgatan HELSINGFORS PB STATSRÅDET Telefon Telefax (09) /2011 Författare Jouko Nieminen Utvecklingschef Närings-, trafik- och miljöcentralen i Egentliga Finland Publiceringstid Uppdragsgivare Arbets- och näringsministeriet Organets tillsättningsdatum Titel Regionala ekonomiska utsikter våren 2011 Referat I I översikten granskas nuläget för ekonomin och sysselsättningen samt utvecklingsutsikterna för de närmaste tiderna inom närings-, trafik- och miljöcentralernas områden och deras ekonomiska regioner. Bedömningen har gjorts av närings-, trafik- och miljöcentralerna och andra regionala experter. Översikten sammanställs två gånger per år. Be-dömningarna I denna översikt reflekterar situationen i mitten av februari i år. Utsikterna för ekonomin och sysselsättningen är avvaktande positiva i nästan hela landet. Den utveckling som skett har i hög grad motsvarat bedömningarna i föregående översikt, dvs. ekonomin växer och arbetslösheten avtar. Till-växtförväntningarna är dock fortsättningsvis måttliga, vilket bl.a. märks av de begränsade industriinvesteringarna. Mest positiva är förväntningarna i Norra Karelen, där återhämtningen från recessionen är snabb. Det svåra läget inom marinindustrin märks för närvarande i Åboregionen och det försvagar förväntningarna även i Raumo och Björ-neborgs ekonomiska regioner. Nuläget bedöms vara bättre än ett år tillbaka i 59 ekonomiska regioner och som förut i fyra ekonomiska regioner. Läget i Åbo och Varkaus är nu svagare än för ett år sedan. En förbättring i näringslivsläget väntas inom följande halvår i 53 ekonomiska regioner och inom ett år i 59 ekonomiska regioner. En svagare utveckling väntas inte i nå-gon ekonomisk region, även om det finns hotbilder i mobiltelefonindustrin. En precisering av Nokias planer väntas i synnerhet i Uleåborgs, Tammerfors, Salo och Helsingfors ekonomiska regioner. En speciellt snabb utvecklings väntas under den närmaste tiden i Joensuu, Pielinen-Karelens och Norra Satakunta ekonomiska regioner. Under året kommer utvecklingen att vara stark även i regionerna Kemi-Torneå, Brahestad, Vasa, Kuopio, Keuruu och Jämsä. Gruvindustrins tillväxt återspeglas positivt i många regioner i östra och norra Finland. Investeringar i affärscentrum har positiva regionala effekter i Kuopio, Kouvola och Björneborgs regioner. Turismens betydelse ökar i många eko-nomiska regioner i östra och norra Finland. Även om arbetslöshetsgraden är nedåtgående, är utdragna arbetslöshetsperioder och en ökad strukturell arbets-löshet oroväckande i många regioner. Tillgången på arbetskraft är inte för närvarande något större problem, för-utom inom social- och hälsovården. På grund av pensioneringar och en livigare efterfrågan på arbetskraft kommer även tillgången på arbetskraft att försvagas. Kontaktperson vid arbets- och näringsministeriet: Koncernstyrningsenheten/Branschtjänst/Esa Tikkanen, tfn Kontaktperson vid närings-, trafik- och miljöcentralen: Jouko Nieminen, e-post: jouko.nieminen(at)ely-keskus.fi, tfn Nyckelord Utvecklingsutsikterna för de ekonomiska regionerna, regional ekonomi, regionutveckling, näringsliv, sysselsättning ISSN Sidoantal 219 Utgivare Arbets- och näringsministeriet Språk Finska ISBN Pris - Förläggare

6 Sisällysluettelo Saatteeksi...6 Yhteenveto...8 Pirkanmaan ELY-keskus...13 Etelä-Pirkanmaan seutukunta Tampereen seutukunta Ylä Pirkanmaa Lounais-Pirkanmaa Luoteis-Pirkanmaa Kaakkois-Pirkanmaan seutukunta Liite 1: Keskeisiä tilastotietoja, koko maa, ELY-keskukset ja seutukunnat ALUEELLISET TALOUSNÄKYMÄT 1/2011 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 5

7 Saatteeksi Alueelliset talousnäkymät -katsaus on kaksi kertaa vuodessa päivitettävä julkaisu, johon on koottu ELY-keskusten ja muiden keskeisten aluekehittäjien näkemykset alueiden nykytilasta ja tulevaisuuden näkymistä. Tämän katsauksen tiedot tuotettiin tammi-helmikuussa Alueelliset arviot ja analyysit on toteutettu ELY-keskusten johdolla. ELY-keskukset hyödynsivät arvioissaan useiden eri aluekehittäjien näkemyksiä ja arvioita. Monissa ELY-keskuksissa toteutettiin osana katsauksen laatimisprosessia aluetoimijoiden yhteinen paneeli, jossa osallistujat yhdessä pohtivat ELY-keskusalueen ja sen seutukuntien nykytilaa, tulevaisuutta ja tarvittavia toimenpiteitä. Alueiden arvioinnissa on kolme ajankohtaa: 1) Arvio nykytilasta vuoden takaiseen tilanteeseen 2) Tilanne 6 kk:n kuluttua nykytilaan 3) Tilanne vuoden kuluttua nykytilaan Arviointikohteita ovat elinkeinoelämän ja yritystoiminnan kehitys, työttömyyden määrä ja rakenne sekä osaavan työvoiman saatavuus. Arviointiasteikko on viisiportainen, jossa vaihtoehdot ovat: ++ Paljon parempi, + Parempi, 0 Ennallaan/nykytasolla, Heikompi, Paljon heikompi Aluekohtaisia tulevaisuuden kehitysarvioita tulkittaessa on syytä huomioida, että alueen kehitysnäkymiä verrataan suhteessa alueen nykytilaan ja aiempaan kehitykseen. ELYkeskusaluetta tai seutukuntaa verrataan siis itseensä eikä toisiin alueisiin tai esim. koko maan keskimääräiseen kehitykseen. ELY-keskusten vastuutahot katsauksen laatimisessa ovat olleet: Uusimaa Varsinais-Suomi Satakunta Pirkanmaa Häme Kaakkois-Suomi Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa projektipäällikkö Sasu Pajala työmarkkina-analyytikko Juha Pusila, erikoissuunnittelija Petri Pihlavisto ylijohtaja Marja Karvonen, tutkija Merja Mannelin tutkimuspäällikkö Juhani Turtiainen erikoissuunnittelija Markku Paananen erikoistutkija Niilo Melolinna kehittämispäällikkö Marja Aro strategiapäällikkö Juha Kaipiainen strategiapäällikkö Pekka Myllynen kehitysjohtaja Eija Heinonen erikoistutkija Timo Takala tutkija Jorma Höykinpuro, projektipäällikkö Olli Peltola kehittämispäällikkö Juha Levy 6 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU ALUEELLISET TALOUSNÄKYMÄT 1/2011

8 Kainuu Lappi strategiapäällikkö Juha Puranen strategiapäällikkö Tuija Ohtonen, tutkija Tuula Uusipaavalniemi Katsauksen koostamisesta on vastannut kehittämispäällikkö Jouko Nieminen Varsinais- Suomen ELY-keskuksesta. Turussa Jouko Nieminen ALUEELLISET TALOUSNÄKYMÄT 1/2011 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 7

9 Yhteenveto Talouden ja työllisyyden näkymät ovat lähes koko maassa varsin myönteiset. Yleisesti ilmapiiriä kuvataan odottavan positiiviseksi. Myönteistä kokonaiskuvaa varjostavat uutiset matkapuhelinteollisuudesta sekä meriteollisuudesta. Positiivisimmat odotukset ovat Pohjois- Karjalassa, jossa taantumasta toipuminen on nopeaa. Elinkeinoelämän tilanne ja näkymät Tämän hetken tilanteen arvioidaan olevan vuoden takaiseen parempi 59 seutukunnassa ja ennallaan neljässä seutukunnassa. Turun ja Varkauden tilanne on nyt heikompi kuin vuosi sitten. Seuraavan puolen vuoden kuluessa elinkeinoelämän tilanteen ennakoidaan paranevan 53 seutukunnassa ja vuoden sisällä 59 seutukunnassa. Heikkenevää kehitystä ei ole odotettavissa missään seutukunnassa. Tilanteet saattavat muuttua nopeasti ja esimerkiksi Nokian suunnitelmien täsmentymistä odotetaan varsinkin Oulun, Tampereen, Salon ja Helsingin seutukunnissa. Meriteollisuuden vaikea tilanne heijastelee ennen muuta Turun, Rauman ja Porin seutukuntiin. Erityisen ripeää kehityksen ennakoidaan olevan lähiaikoina Joensuun, Pielisen-Karjalan ja Pohjois-Satakunnan seutukunnissa. Vuoden kuluessa on vahvaa kehitystä myös Kemi- Tornion, Raahen, Vaasan, Kuopion, Keuruun ja Jämsän seuduilla. Kaivosteollisuuden kasvu heijastelee myönteisiin arvioihin monilla Itä- ja Pohjois-Suomen seuduilla. Merkittäviä kauppakeskusinvestointeja toteutetaan Kuopion, Kouvolan ja Porin seuduilla. Matkailuun investoidaan useissa Itä-Suomen seutukunnissa. Useissa seutukunnissa on pitkälle vietyjä investointisuunnitelmia niin tuuli- kuin bioenergian osalta. Työttömyyden määrä ja rakenne Työttömyys on laskenut koko maassa. Turun seutukunnassa työttömyyden lasku on ollut muuta maata hitaampaa. Vaikka työttömyysaste onkin laskusuunnassa, monilla alueilla työttömyysjaksojen pitkittyminen ja rakenteellisen työttömyyden kasvu ovat huolestuttavia. Puolen vuoden sisällä työttömyyden helpottumista odotetaan 50 seutukunnassa ja vuoden kuluessa 52 seutukunnassa. Työttömyys nousee kesällä kausiluonteisesti mm. Tunturi- Lapissa ja muissa matkailuun tukeutuvissa seutukunnissa. 8 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU ALUEELLISET TALOUSNÄKYMÄT 1/2011

10 Osaavan työvoiman saatavuus Työvoiman saatavuus ei tällä hetkellä ole merkittävä ongelma. Eläköitymisen ja työvoiman kysynnän piristymisen myötä työvoiman saatavuuskin heikkenee ja puolen vuoden kuluttua saatavuuden ennakoidaan vaikeutuneen 13 seutukunnassa ja vuoden kuluttua 40 seutukunnassa. Sosiaali- ja terveydenhoitoala pysyy edelleen työvoiman saatavuuden kannalta vaikeana alana. Pirkanmaa Pirkanmaan yleistilanne on hyvä ja näkymät varsin positiiviset. Vahva väestönkasvu pitää osaltaan kaupan kehityksen myönteisenä. Samoin Pirkanmaalle tärkeä vienti on elpynyt syvästä taantumasta ja tilauskannat ovat kohonneet. Yritys- ja toimialakohtaisesti on kuitenkin suuria eroja. Metsäteollisuus on elpynyt erityisesti sellun hyvän hintakehityksen myötä. Pirkanmaan merkittävimmän toimialan, teknologiateollisuuden, tilauskanta on kohentunut. ICT-sektorin muuten positiivisia näkymiä varjostaa epävarmuus Nokian suunnitelmista. Avointen työpaikkojen määrä on kasvussa ja työttömyys on helpottunut, Pirkanmaalla toteutetut suuret lomautukset eivät johtaneet laajamittaisiin irtisanomisiin. Pitkäaikaistyöttömyyden kasvu on merkittävä ongelma. Työvoiman saatavuus ei tällä hetkellä ole ongelma, mutta tilanne vaikeutuu lähitulevaisuudessa. ALUEELLISET TALOUSNÄKYMÄT 1/2011 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 9

11 Pohjois-Lappi Tunturi-Lappi Elinkeinoelämä odotukset syksylle 2011 Nykytasolla (15) Parempi (49) Paljon parempi (4) Torniolaakso Rovaniemi Itä-Lappi Kemi-Tornio Kartta kuvaa seutukunnan kehitystä, eikä kartan avulla voi tehdä vertailuja alueiden välillä. Oulunkaari Koillismaa Alueelliset talousnäkymät 1/2011 Oulu Kehys-Kainuu Raahe Ylivieska Haapavesi- Siikalatva Kajaani Kokkola Jakobstadsregionen Kaustinen Nivala- Haapajärvi Ylä-Savo Pielisen Karjala 20. Government of Åland Vakka- Suomi Kyrönmaa Järviseutu Seinäjoki Suupohja Pohjois- Satakunta Pori Rauma Vaasa Turku Åboland-Turunmaa Kuusiokunnat Ylä- Pirkanmaa Saarijärvi- Viitasaari Luoteis- Pirkanmaa Jämsä Tampere Lounais- Kaakkois- Pirkanmaa Pirkanmaa Loimaa Etelä- Pirkanmaa Salo Forssa Raasepori Keuruu Hämeenlinna Riihimäki Helsinki Äänekoski Jyväskylä Lahti Porvoo Joutsa Loviisa Sisä- Savo Mikkeli Kouvola Kuopio Kotka- Hamina Koillis- Savo Varkaus Pieksämäki Lappeenranta Savonlinna Imatra Joensuu Sydösterbotten Keski- Karjala Lähde: TEM Vuoden 2010 aluejako 10 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU ALUEELLISET TALOUSNÄKYMÄT 1/2011

12 Pohjois-Lappi Tunturi-Lappi Työttömyys odotukset syksylle 2011 Heikompi (2) Nykytasolla (16) Parempi (48) Paljon parempi (2) Torniolaakso Kemi-Tornio Rovaniemi Itä-Lappi Kartta kuvaa seutukunnan kehitystä, eikä kartan avulla voi tehdä vertailuja alueiden välillä. Oulunkaari Koillismaa Alueelliset talousnäkymät 1/2011 Oulu Kehys-Kainuu Raahe Ylivieska Haapavesi- Siikalatva Kajaani Kokkola Jakobstadsregionen Kaustinen Nivala- Haapajärvi Ylä-Savo Pielisen Karjala 20. Government of Åland Vakka- Suomi Kyrönmaa Järviseutu Seinäjoki Suupohja Pohjois- Satakunta Pori Rauma Vaasa Turku Åboland-Turunmaa Kuusiokunnat Ylä- Pirkanmaa Saarijärvi- Viitasaari Luoteis- Pirkanmaa Jämsä Tampere Lounais- Kaakkois- Pirkanmaa Pirkanmaa Loimaa Etelä- Pirkanmaa Salo Forssa Raasepori Keuruu Hämeenlinna Riihimäki Helsinki Äänekoski Jyväskylä Lahti Porvoo Joutsa Loviisa Sisä- Savo Mikkeli Kouvola Kuopio Kotka- Hamina Koillis- Savo Varkaus Pieksämäki Lappeenranta Savonlinna Imatra Joensuu Sydösterbotten Keski- Karjala Lähde: TEM Vuoden 2010 aluejako ALUEELLISET TALOUSNÄKYMÄT 1/2011 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 11

13 Pohjois-Lappi Tunturi-Lappi Työvoiman saatavuus odotukset syksylle 2011 Heikompi (13) Nykytasolla (49) Parempi (6) Torniolaakso Rovaniemi Itä-Lappi Kemi-Tornio Kartta kuvaa seutukunnan kehitystä, eikä kartan avulla voi tehdä vertailuja alueiden välillä. Oulunkaari Koillismaa Alueelliset talousnäkymät 1/2011 Oulu Kehys-Kainuu Raahe Ylivieska Haapavesi- Siikalatva Kajaani Kokkola Jakobstadsregionen Kaustinen Nivala- Haapajärvi Ylä-Savo Pielisen Karjala 20. Government of Åland Vakka- Suomi Kyrönmaa Järviseutu Seinäjoki Suupohja Pohjois- Satakunta Pori Rauma Vaasa Turku Åboland-Turunmaa Kuusiokunnat Ylä- Pirkanmaa Saarijärvi- Viitasaari Luoteis- Pirkanmaa Jämsä Tampere Lounais- Kaakkois- Pirkanmaa Pirkanmaa Loimaa Etelä- Pirkanmaa Salo Forssa Raasepori Keuruu Hämeenlinna Riihimäki Helsinki Äänekoski Jyväskylä Lahti Porvoo Joutsa Loviisa Sisä- Savo Mikkeli Kouvola Kuopio Kotka- Hamina Koillis- Savo Varkaus Pieksämäki Lappeenranta Savonlinna Imatra Joensuu Sydösterbotten Keski- Karjala Lähde: TEM Vuoden 2010 aluejako 12 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU ALUEELLISET TALOUSNÄKYMÄT 1/2011

14 Pirkanmaan ELY-keskus Luoteis-Pirkanmaan seutukunta 6 kk Ylä-Pirkanmaan seutukunta 6 kk Elinkeinoelämä ja yritystoiminta + Elinkeinoelämä ja yritystoiminta 0 Työttömyyden määrä ja rakenne + Työttömyyden määrä ja rakenne + Osaavan työvoiman saatavuus 0 Osaavan työvoiman saatavuus 0 Virrat Kihniö Parkano Luoteis- Pirkanmaan sk Ylöjärvi Ylä-Pirkanmaan sk Ruovesi Mänttä-Vilppula Ikaalinen Hämeenkyrö Tampereen sk Tampere Juupajoki Orivesi Tampereen seutukunta 6 kk Elinkeinoelämä ja yritystoiminta + Työttömyyden määrä ja rakenne + Osaavan työvoiman saatavuus 0 Sastamala Lounais- Pirkanmaan sk Punkalaidun Nokia Vesilahti Urjala Pirkkala Lempäälä Akaa Kylmäkoski Valkeakoski Etelä-Pirkanmaan sk Kangasala Kuhmalahti Pälkäne Kaakkois- Pirkanmaan sk Kaakkois-Pirkanmaan sk 6 kk Elinkeinoelämä ja yritystoiminta + Työttömyyden määrä ja rakenne + Osaavan työvoiman saatavuus 0 Lounais-Pirkanmaan sk 6 kk Elinkeinoelämä ja yritystoiminta ++ Työttömyyden määrä ja rakenne 0 Osaavan työvoiman saatavuus - Etelä-Pirkanmaan sk 6 kk Elinkeinoelämä ja yritystoiminta + Työttömyyden määrä ja rakenne + Osaavan työvoiman saatavuus 0 Pirkanmaalla asui vuoden 2010 lopussa asukasta. Vuoden aikana kasvua oli henkilöä. Vuonna 2009 Pirkanmaalla oli yritysten toimipaikkaa. Joulukuun 2010 lopussa työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli 11,9 % ja työttömiä työnhakijoita oli Pirkanmaa Tilanne nyt vuoden takaiseen Tilanne 6 kk kuluttua nykyhetkeen Tilanne 12 kk kuluttua nykyhetkeen Elinkeinoelämä ja yritystoiminta Työttömyyden määrä ja rakenne Osaavan työvoiman saatavuus Arviointiasteikko: (++) paljon parempi, (+) parempi, (0) ennallaan, (-) heikompi, (--) paljon heikompi ALUEELLISET TALOUSNÄKYMÄT 1/2011 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 13

15 Yleinen tunnelma alueella Pirkanmaan yleistilanne on hyvä ja näkymät varsin positiiviset. Teollisuuden ja erityisesti kaupan alan kehitys on ollut myönteistä. Samoin Pirkanmaalle tärkeä vienti on elpynyt syvästä taantumasta ja tilauskannat ovat kohonneet. Yritys- ja toimialakohtaisesti on kuitenkin suuria eroja. Talouden kehitysarvioihin vastanneista kuntien ja muiden sidosryhmien edustajista lähes 70 % näkee tilanteen nyt ja lähitulevaisuudessa hyvänä ja vajaat 30 % arvioi sen pysyvän ennallaan. Pirkanmaan alueella vuonna 2010 aikana tehtyjen yritysharavahaastattelujen ja kevään 2011 tuoreimman PK -barometrin mukaan suhdanteet näyttävät myös hyviltä, mutta liikevaihdon ja kannattavuuden osalta Pirkanmaan yritykset ovat hieman alle koko maan vastaavien lukujen Elinkeinoelämä ja yritystoiminta Pirkanmaan perinteinen vahva, vientiteollisuuteen nojautuva tuotanto on toipunut varsin hyvin jatkuvasta teollisuuden rakennemuutoksesta ja kansainvälisen finanssikriisin jälkeisen epävarmuuden jatkumisesta huolimatta. Vuoden 2008 lopulla tapahtunut globaali kysynnän hiipuminen pysähtyi vuonna 2009 ja yritysten tilauskannat vahvistuivat. Samalla työvoiman kysyntä alkoi kasvaa ja kun vuonna 2010 Pirkanmaalla toteutetun yritysharavakyselyn yhteydessä teollisuusyrityksiltä tiedusteltiin Millainen tilauskanta on tällä hetkellä?, niin yritykset joilla tilauskanta oli korkea, oli myös muita yleisemmin työvoimatarpeita. Vuoden 2009 lopulla ja vuoden 2010 alkupuolella tilausten kohentuminen oli pääasiassa seurausta asiakkaiden varastojen tyhjentymisestä, mutta talouden yleisen piristymisen myötä Pirkanmaa on selvästi päässyt kiinni maailmantalouden kasvusta ja selkeitä merkkejä elinkeinoelämän suhdanteiden paranemisesta näkyi jo vuoden 2010 loppupuolella. Kasvua oli erityisesti metsäteollisuudessa ja vähittäiskaupassa. Pirkanmaan vetovoimaisuus on taannut väestön kasvun ja sitä kautta lisääntyneen ostovoiman, joka on pitänyt kotimarkkinakysyntää yllä kaupan alalla ja ala on laajentanut huomattavasti toimintaansa myös vuonna Metsäteollisuus on elpynyt alkuvuodesta 2010 ja parantanut kilpailukykyään syksyn 2010 aikana. Erityisesti sellun korkean hinnan ja siitä valmistettavien paperilaatujen kysynnän kasvu ovat syynä aluetalouskatsauksen 1/2011 selkeille plusmerkeille elinkeinoelämän kehityksen osalta. Mekaanisen puunjalostuksen mm. saha-tavaran ylikapasiteetin ja hinnaltaan kilpailukykyisen puuraaka-aineen heikon saatavuuden vuoksi kehitysnäkymiä varjostavat epävarmuus. Pirkanmaan merkittävimmällä toimialalla, teknologiateollisuudessa, tilannetta on kohentanut investointihyödykkeiden kysynnän elpyminen Euroopassa. Tutkimuksen ja tuotekehityksen rahoitus kasvoi yli 35 % ja Tekesin rahoitus T&K panoksina PK -yrityksille on erityisesti kasvanut merkittävästi ja rahoitusta on suunnattu harvempiin, mutta suurempiin hankekokonaisuuksiin. Investoinneissa painottuvat Pirkanmaalla koneiden 14 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU ALUEELLISET TALOUSNÄKYMÄT 1/2011

16 ja laitteiden laajennusinvestointeihin muuhun maahan. Suuret yrityskonsernit ovat keskittäneet taloushallinnon palvelujaan Pirkanmaalle, joista tuorein esimerkki on UPM talouspalvelujen hallintokeskus. Palkkaturvapäätöksiä oli hieman enemmän kuin vuotta aiemmin, mutta hakemusten ja palkkaturvaa saaneiden määrät laskivat selvästi vuotta aiemmasta tilanteesta. Tämä selittyy keskeneräisten asioiden päätösprosessin aikaviiveestä. Konkurssit vähenivät myös lähes viidenneksellä vuoden vaihteen tilanteesta. Työvoiman kysyntä ja työttömyys Työvoiman kysynnän tärkein indikaattori on avointen työpaikkojen määrä, joka kasvoi Pirkanmaalla vuonna 2010 viidenneksellä. Toinen työvoiman kysyntää eksplikoiva tunnusluku on uusien alkavien yritysten määrä. Pirkanmaalla uusia yrityksiä oli runsaat 7 % enemmän ja starttirahalla aloittaneita peräti 29 % enemmän kuin vuotta aiemmin. UV -käyrän (unemployment and vacancy) kääntyminen työvoimapulan suuntaan tukee sitä aluetalouden 1/2011 paneelissa Pirkanmaalla esille nostettua näkemystä, että työvoiman saatavuus tulee olemaan haastava lähitulevaisuudessa, vaikka vielä juuri nyt ei ole varsinaisesti avoimia rekrytointiongelmia. Työmarkkinoiden toimivuuden suurin haaste Pirkanmaalla on kuitenkin osaavan työvoiman saatavuus ja suurin ongelma on rakenteellisen työttömyyden, erityisesti pitkäaikaistyöttömyyden alentaminen. Työvoiman kysynnän ja tarjonnan muutokset näkyvät työvoimataseessa (työvoima, työlliset, työttömät ja työvoiman ulkopuolella olevat). Työllisten määrä kasvoi vuoden aikana 0,4 %. Vastaavasti työttömien määrä laski 4102 henkilöä eli 12,7 % vuoden takaisesta. Työttömien määrän ohella työttömyyden rakenne (alle 25 -vuotiaat, yli 50 -vuotiaat ja pitkäaikaistyöttömät) on Pirkanmaalla erityisen tärkeä indikaattori. Rakenteellisen työttömyyden ongelma on alueella suuri ja koskee nimenomaisesti pitkäaikaistyöttömien määrän jyrkkää kasvua vuositasolla Muilta osin työttömyyden rakenteellinen kehitys on mennyt myönteiseen suuntaan. Pirkanmaalla toteutetut suuret lomautukset eivät johtaneet laajamittaisiin irtisanomisiin. Yt neuvottelujen piirissä olevien määrä laski vuonna 2010 romahdusmaisesti, joulukuussa 2009 lukumäärä oli 9000 ja vuonna 2010 vastaava luku oli vain ALUEELLISET TALOUSNÄKYMÄT 1/2011 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 15

17 Etelä-Pirkanmaan seutukunta Valkeakoski, Akaa, Urjala Etelä-Pirkanmaan seutukunnassa asui vuoden 2010 lopussa asukasta. Vuoden aikana kasvua oli 339 henkilöä. Vuonna 2009 seutukunnassa oli 2471 yritysten toimipaikkaa. Joulukuun 2010 lopussa työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli 12,5 % ja työttömiä työnhakijoita oli Etelä-Pirkanmaa Tilanne nyt vuoden takaiseen Tilanne 6 kk kuluttua nykyhetkeen Tilanne 12 kk kuluttua nykyhetkeen Elinkeinoelämä ja yritystoiminta Työttömyyden määrä ja rakenne Osaavan työvoiman saatavuus Arviointiasteikko: (++) paljon parempi, (+) parempi, (0) ennallaan, (-) heikompi, (--) paljon heikompi Yleinen tunnelma alueella Yleinen tilanne on erittäin hyvä ja Etelä-Pirkanmaan kehitys on ollut viimeisen puolen vuoden aikana selvästi Pirkanmaan seutukuntien paras. Erityisesti uuden yritystoiminnan lisääntyminen ja väestönkasvu nähdään positiivisimpina tekijöinä, jotka ovat omiaan luomaan myös positiivisia tulevaisuuden näkymiä. Toisaalta Kylmäkosken yritykset selvisivät lamasta lähes säikähdyksellä ja muutoinkin elinkeinoelämä on jälleen virkistymään päin. Elinkeinoelämä ja yritystoiminta Tällä hetkellä elinkeinoelämä toimii hyvin ja pahin on selvästi ohitettu. Kaikissa yrityksissä taantuma ei näkynytkään. Keskeisten toimialojen ja yritysten näkymät ovat tilauskantojen kehityksen ja investointien osalta, mukaan lukien myös t&k toiminnan hyvät ja taantumasta on erityisen hyvin ovat selvinneet Elecster Oy, jolla on valoisat lähitulevaisuuden näkymät, sekä Kumera Machinery, vaikka se kaipaisi enemmän pidemmän tähtäimen tilauksia, mutta tällä hetkellä yrityksessä on täystyöllisyys. Urjalassa aloitti vuoden 2010 lopulla uusi lounaskahvila Bistro Souper sekä metsä- ja puutarhakoneiden jälleenmyyjä. Sähkölinjojen raivauspalveluita tarjoava akaalainen Suomen Linjaraivaus Oy aloitti toimintansa marraskuussa. Kemiallisen metsäteollisuuden kehitys on vahva ja massa- ja paperiteollisuudella menee hyvin. Tilauskanta on hyvä ja UPM ilmoitti ylläpitoinvestoinnista tarrapaperikoneeseen. Teknologiateollisuudessa ovat lomautukset päättyneet ja lähes kaikki lomautetut ovat säilyttäneet työpaikkansa ja palanneet töihin, mutta alan tilauskanta on jäänyt pysyvästi alemmalle tasolle. Kaupan näkymät ovat hyvät uuden liikekeskushankkeen myötä. Quattrollin konkurssipesän raunioille on syntynyt uutta liiketoimintaa. Sijoitusyhtiö Neomarkka osti 16 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU ALUEELLISET TALOUSNÄKYMÄT 1/2011

18 konkurssiin ajautuneen Kuitu Finland Oy:n ja näin saadaan toiminta uudelleen käyntiin. Avilon Oy:n toiminnan käynnistymisen työllisyysvaikutukset ovat noin 200 henkilöä. Työvoiman kysyntä ja työttömyys Työvoiman kysyntä on kaksinkertaistunut avoimina työpaikkoina ja uusien yrityksiä perustettiin lähes viidennes enemmän kuin vuotta aiemmin ja starttirahalla aloittaneita oli 70 % enemmän kuin vuonna Avilon Oy ja siihen alihankintasuhteessa olevat palkkaavat uutta työvoimaa. Myös kaupan alan työpaikkoja tullee lisää uuden liikekeskuksen avauduttua. Etelä-Pirkanmaan osalta voidaan todeta, että työttömien määrä on laskenut viidenneksellä, mutta pitkäaikaistyöttömyys on kasvanut melkein saman verran. Sen sijaan muilta osin työttömyyden rakenne on kehittynyt varsin myönteisesti. Sekä nuorten alle 25 vuotiaiden että yli 50 vuotiaiden määrät ovat laskeneet. Työvoiman saatavuudessa ei ole tapahtunut muutoksia ja sitä voidaan pitää kohtuullisen hyvänä. Tampereen seutukunta Tampere, Nokia, Kangasala, Vesilahti, Lempäälä, Pirkkala, Hämeenkyrö, Orivesi, Ylöjärvi alkaen Pälkäne Tampereen seutukunnassa asui vuoden 2010 lopussa asukasta. Vuoden aikana väkiluku kasvoi henkilöllä. Vuonna 2009 seutukunnassa oli yritysten toimipaikkaa. Joulukuun 2010 lopussa työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli 12,2 % ja työttömiä työnhakijoita oli Tampereen seutukunta Tilanne nyt vuoden takaiseen Tilanne 6 kk kuluttua nykyhetkeen Tilanne 12 kk kuluttua nykyhetkeen Elinkeinoelämä ja yritystoiminta Työttömyyden määrä ja rakenne Osaavan työvoiman saatavuus Arviointiasteikko: (++) paljon parempi, (+) parempi, (0) ennallaan, (-) heikompi, (--) paljon heikompi Yleinen tunnelma alueella Yleistä tilannetta ja kehitystä voidaan pitää positiivisena erityisesti loppuvuoden 2010 osalta. Kuitenkin investointien kohdalla, lukuun ottamatta joitakin yksittäisiä suuria hankkeita, ollaan vielä varovaisia. ALUEELLISET TALOUSNÄKYMÄT 1/2011 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 17

19 Muutamien isojen yritysten rakennemuutokset aiheuttavat huolta. Rahamarkkinoiden epävakaus on tähän suurin syy ja yrityksissä ollaan odottavan neutraaleja. Lomautuksia on vielä vuodenvaihteessa jonkun verran. Kaupan ja palvelualoilla suhdanne näkymät ovat positiiviset, mutta ammatillisesta työvoimasta alkaa olla jo näkyvissä saatavuusvaikeuksia, vaikka tilanne vielä nyt on positiivinen. Käsillä olevan katsauksen laatimisen aikaan ilmoitti Nokia aloittavansa laajan strategisen yhteistyön ohjelmistoyhtiö Microsoftin kanssa. Tämä vaikuttaa tuotekehitykseen eniten, joka merkitsee sitä, että työpaikat vähenevät niillä paikkakunnilla suhteellisesti eniten, joissa on suunnittelu- ja kehitystyötä tällä hetkellä. Nokian Tampereen henkilöstöstä valtaosa on juuri kehitystehtävissä ja arvioimme, että Tampereen osalta vähennykset voivat olla suuriakin, mutta lukumäärää ei ole vielä mahdollista täsmällisesti sanoa. Toisaalta Nokian viimeinen YT -prosessi Tampereella oli vuoden vaihteessa , jolloin noin 100 henkilöä lähti. Vähennys tapahtui hallitusti niin, että pääosa otti omat pyynnöt ja rahakorvauksen ja vain osa ilmoittautui työttömäksi työnhakijaksi. Näin tapahtuu todennäköistä myös jatkossa. Nokian väki on kuitenkin työmarkkinakilpailukyvyltään sellaista, että Pirkanmaan dynaamisilla työmarkkinoilla, ottaen huomioon myös Helsingin seudun läheisyyden, Nokialta vähenevä työvoima sulaa ICT -työvoiman kysyntään. Elinkeinoelämä ja yritystoiminta Keskeisten toimialojen ja yritysten näkymät, tilauskanta ja investoinnit, sisältäen myös t&k, ovat positiiviset, vaikka rakennemuutos tulee koskemaan vielä useita toimialoja. Rakenteelliset muutokset johtavat asiantuntija yritysten kasvuun ja yleinen suhdanteiden viriäminen lisää peruspalvelu -yritysten kysyntää. Osa vientialojen yrityksistä on jo kasvussa, toisaalta osalla menee edelleen huonosti, eikä muutosta ole näkyvissä. Tilauskannat kasvaneet odotetusti, jopa kokonaisuutena hieman odotettua paremmin, mutta ovat luonteeltaan osin kovin syklisiä. Investointitoiminta on heräämässä, tosin tilanne yrityskentässä on heterogeeninen ja rakenteelliset muutosratkaisut ovat usein vaihtoehtona investoinneille. Tutkimus ja tuotekehitystoimintaa koskevat investoinnit pysyneet kohtalaisina ja odotukset hieman kasvaneet. Palvelualat ovat myötätuulessa, samoin rakennusala. Teollisuuden tilannetta voidaan yleisellä tasolla pitää suhteellisen vakaana. Nokian Renkailla on ollut huomattavat investoinnit ja rekrytoinnit. Purso Oy:llä on merkittävät uudistus- ja laajennusinvestoinnit. Patria Aviation tilanne säilyy nykytasolla ja Acgo Sisu Power Oy:n tilauksissa varovaisen myönteiset näkymät. Sisulle on myönnetty uusi kilpailuetua lisäävä sertifikaatti. Molok Oy on kansainvälistynyt voimakkaasti ja tulevaisuus näyttää toiveikkaalta. Ympäristöystävällisiä biotuotteita valmistavalla Plastirolilla menee hyvin ja sinne avautunee uusiakin työpaikkoja. Heikoimmat näkymät ovat Georgia Pacific Nordic Oy:ssä, jossa supistuksiin liittyvä ohjelma jatkuu vuoden 2011 alussa, jolloin todentunee ainakin jokin tasoiset irtisanomiset. Matkailualan näkymät ovat hieman parantuneet, mutta alalla ei ole investointeja eikä henkilöstön lisäystä, vaan henkilöstömäärä on vähentynyt palvelujen ulkoistamisen vuoksi. 18 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU ALUEELLISET TALOUSNÄKYMÄT 1/2011

20 Ylöjärven koulukeskuksen rakennustyömaa tarjoaa tällä hetkellä ja lähimmän 1,5 vuoden aikana työtä rakennusalalla. Valmistuttuaan sinne syntynee kymmeniä uusia koulupuolen työpaikkoja. Julkisen sektorin osalta Nokian kaupungin laajat lomautukset päättyvät vuodenvaihteessa, eikä lomautustarvetta ole Pitkäniemen sairaalan tilanne on ennallaan. Näköpiirissä olevista yritysten lopettamisista ja konkursseista merkittävin on Abloylukkotehtaan lopetus vuoden 2011 loppuun mennessä. Muita isoja muutoksia ei ole näköpiirissä ja konkurssit ovat selvässä laskussa. Työvoiman kysyntä ja työttömyys Tampereen seutu muodostaa Pirkanmaan alueen työmarkkinoiden toimintavolyymista yli 80 %. Tampereen seudulla sijaitsevat suuret yritykset joiden toiminta määräytyy suhdanteiden mukaan. Pirkanmaan nopea syöksyminen taantumaan näkyi työmarkkinoilla heti. Samoin nyt tuotannon ja työvoiman kysynnän elpyessä näkyy tilanteen muutos myös Pirkanmaalla selvästi Tampereen seudun tilanteen muuttumisen myötä. Esimerkiksi Nokian Renkailla oli suuri rekrytointi vuodenvaihteessa ja Acgo Sisu Power Oy:n irtisanomiset ja lomautukset ovat loppuneet ja muutoinkin teollisuudessa ja palveluissa on määräaikaisia työntekijöitä palkattu ja vakinaistettu. Megahub-logistiikkakeskus avataan todennäköisesti vuoden sisällä ja sinne syntyy arviolta työpaikkaa. Robit Rocktools Oy:llä ja Tampereen Konepalvelu Oy:ssä todentuu kuluvana vuonna merkittävä yhteishankintakoulutuskokonaisuus, joka luo erittäin hyvät tulevaisuuden näkymät. Upofloor Oy on pitkään tehnyt lyhennettyä työviikkoa ja sama tilanne jatkuu edelleen. Avoimet työpaikat lisääntyivät selvästi alle viidenneksellä ja kohdistuvat pääosin palvelualoille ja rakentamiseen. Teollisuudessa ei niinkään paljon uusia työpaikkoja avaudu, lukuun ottamatta yksittäisiä suurrekrytointeja. Uusien yrityksiä perustettiin vain runsaat 7 % edellisvuotta enemmän, mutta starttirahalla aloittaneita oli peräti 120 % enemmän kuin vuonna Tampereen seudun työttömyys on laskenut maltillisesti runsaat kymmenen prosenttia ja tässä yhteydessä on todettava, että Tampereen kaupunki on ollut vuoden 2010 ajan maan 16 suurimman kaupungin työttömyyden TOP3 joukossa. Työttömyyden rakenne on jokseenkin samanlainen kuin Pirkanmaan muissakin seutukunnissa. Pitkäaikaistyöttömyys on suurin ongelma erityisesti Tampereen seudulla, jossa se kasvaa edelleen. Muutoin työttömyyden rakenteen kehitys ei poikkea muiden seutukuntientilanteesta. Sekä nuorten alle 25 -vuotiaiden että yli 50 -vuotiaiden työttömien määrät ovat laskeneet. ALUEELLISET TALOUSNÄKYMÄT 1/2011 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 19

21 Työvoimapulaa on periaatteessa jo joillakin aloilla tällä hetkellä. Tilanne pahenee työvoiman poistuman kautta kun suurien ikäluokkien eläköityminen on alkanut. Rekrytointivaikeuksia on perinteisesti hoitoalalla, jossa tietyissä ammateissa on selkeitä saatavuusongelmia. Lisäksi myyntiedustuksessa, ravintola-alalla ja yleensä myyntityössä on aina ollut vaikeuksia saada sopivaa työvoimaa. Yksittäinen pullonkaula ovat myös rakennustyömaiden työnjohtajat ja työmaamestarit. Myös ns. epätyypillisiin työsuhteisiin on ollut jatkuvasti vaikeuksia työvoiman saatavuudessa, eikä tilanne tässä suhteessa muutu jatkossakaan. Aluetalouden yleisarvioinnissa juuri työvoiman saatavuus oli ainoa miinuksen saanut tarkasteluosio. Ylä Pirkanmaa Mänttä-Vilppula, Ruovesi, Virrat, Juupajoki Ylä-Pirkanmaan seutukunnassa asui vuoden 2010 lopussa asukasta. Vuoden aikana vähennystä oli 268 henkilöä. Vuonna 2009 seutukunnassa oli yritysten toimipaikkaa. Joulukuun 2010 lopussa työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli 11,4 % ja työttömiä työnhakijoita oli Ylä-Pirkanmaan seutukunta Tilanne nyt vuoden takaiseen Tilanne 6 kk kuluttua nykyhetkeen Tilanne 12 kk kuluttua nykyhetkeen Elinkeinoelämä ja yritystoiminta Työttömyyden määrä ja rakenne Osaavan työvoiman saatavuus Arviointiasteikko: (++) paljon parempi, (+) parempi, (0) ennallaan, (-) heikompi, (--) paljon heikompi Yleinen tunnelma alueella Yleistilanne on toiveikas ja positiivinen ja uskoa parempaan on selvästi kaikilla toimialoilla. Paikalliset rekrymessut ovat tulossa helmikuussa ja messuille on tulossa taas paljon työnantajia. Metallialan yritykset ovat ottaneet lomautettuja takaisin töihin, koska tilauskanta on alkanut elpyä Elinkeinoelämä ja yritystoiminta Investoinneissa on oltu varovaisia ja edelleen odottavalla kannalla. Tilauskannat ovat kaikilla toimialoilla kuitenkin paranemassa. Palvelualat työllistävät eniten: hoito- ja hoiva-ala, siivousja myyntityöt. Kesällä alueella työllistävät puutarha-, pihapalvelu-, ja mansikanpoimintatyöt. Isompia rekrytointeja ei ole näköpiirissä. Starttirahasta kiinnostusta ja kysyntää on tasaisesti, mutta se on jäänyt selvästi alle vuoden takaiseen. Yrityksiä perustettiin reilu viidennes enemmän kuin vuotta aiemmin. Palvelualat edustavat pääosaa uusperustannasta ja ovat yhden henkilön yrityksiä. Uusrekrytointeihin liittyen on mm. LVI-suunnittelijoiden yhteishankintakoulutus aloitettu syksyllä 2010 Orivedellä. Mainittavia yritysten lopetuksia 20 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU ALUEELLISET TALOUSNÄKYMÄT 1/2011

22 tai konkursseja ei alueella ole ollut. Vuonna 2010 ovat nousseet esille selkeästi useat sukupolvenvaihdokset, mutta jatkajia on kuitenkin löytynyt. Työvoiman kysyntä ja työttömyys Työvoiman kysynnän voimakas heikkeneminen ei kuitenkaan näy työttömyyden lisääntymisenä, vaan työttömien määrä on itse asiassa vähentynyt. Kun otetaan huomioon työvoimataseessa tapahtunut muutos eli työttömyysasteen lasku saman aikaan, viittaa se siihen, että työvoiman ulkopuolelle siirtymistä on tapahtunut. Työttömyyden rakenteen osalta on kehitys kaksijakoista. Pitkäaikaistyöttömien määrä on kasvanut lähes kolmanneksella kun taas nuorten alle 25 vuotiaiden ja ikääntyneiden yli 50 vuotiaiden määrät ovat laskeneet. Lähitulevaisuudessa tulee työvoimapulaa lähihoitajista ja sairaanhoitajista, siivoojista sekä myyjistä. Myös metsäkoneen- ja pyöräkuormaajakuljettajista tulee olemaan pulaa tulevaisuudessa. Samoin erilaisten moniosaajien tarve kasvaa. Lounais-Pirkanmaa Punkalaidun, Sastamala Lounais-Pirkanmaan seutukunnassa asui vuoden 2010 lopussa asukasta. Vuoden aikana vähennystä oli 24 henkilöä. Vuonna 2009 seutukunnassa oli yritysten toimipaikkaa. Joulukuun 2010 lopussa työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli 7,5 % ja työttömiä työnhakijoita oli 917. Lounais-Pirkanmaan seutukunta Tilanne nyt vuoden takaiseen Tilanne 6 kk kuluttua nykyhetkeen Tilanne 12 kk kuluttua nykyhetkeen Elinkeinoelämä ja yritystoiminta Työttömyyden määrä ja rakenne Osaavan työvoiman saatavuus Arviointiasteikko: (++) paljon parempi, (+) parempi, (0) ennallaan, (-) heikompi, (--) paljon heikompi Yleinen tunnelma alueella Lounais-Pirkanmaalla on elinkeino- ja yritystoiminnassa yleisesti positiivinen vire. Seudulla on myös menossa useita erilaisia kehittämis- ja verkostoitumishankkeita, joilla tähdätään työelämän ja osaamisen kehittämiseen yhteistyössä eri hallinnon alojen viranomaisten, elinkeinoelämän, koulutusorganisaatioiden ja kuntien kesken. Kasvunäkymien osalta ollaan palaamassa ennen taantumaa vallinneeseen tilanteeseen. ALUEELLISET TALOUSNÄKYMÄT 1/2011 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 21

23 Elinkeinoelämä ja yritystoiminta Teollisuuden aloilla menee tällä hetkellä erittäin hyvin ja yritysten tilauskannat ovat kasvaneet. Erityisen positiivista muutosta on ollut kumi- ja metalliteollisuudessa. Puuteollisuus on ainoa, joka ei ole palannut taantuman jälkeiselle kasvu-uralle. Yritykset ovat myös investoineet sekä koneisiin että laitteisiin ja uusiin tuotantotiloihin. Seudun eri toimijoiden yhteistyön tuloksena on syntynyt uusia innovaatioita ja yritysverkostoja, jotka ovat aloittaneet yhteistä kehitystyötä ja hyödyntävät toistensa osaamista kilpailukyvyn kasvattamiseksi. Seudulla ei ole ollut kuluneen vuoden aikana merkittäviä konkursseja ja yritystoiminnan nettolisäys on positiivinen. Starttirahalla yritystoiminnan aloittaneiden yritysten määrä on pysynyt ennallaan. Työvoiman kysyntä ja työttömyys Työmarkkinatilanteen parannuttua on monialaosaajien kysyntä lisääntynyt ja kehityskykyisille ja halukkaille on tilaa työmarkkinoilla. Lähitulevaisuudessa edellytetään eri toimijoiden yhteistyötä ja halua osaamispääoman kasvattamiseen liittyvissä asioissa, jotta pystytään turvaamaan osaavan työvoiman saatavuus. Avoinna olevien työpaikkojen määrä on kasvanut viidenneksellä vuoden takaiseen tilanteeseen. Samoin uusien alkavien yritysten ja starttirahalla aloittaneiden määrät ovat kasvaneet. Positiivista virettä ja erilaisia rekrytointitarpeita yrityksillä on kuitenkin selvästi enemmän kuin vuosi sitten. Yritykset ovat aloittaneet rekrytointien tekemisen varovaisesti vaikka paineita henkilöstön lisäämiseen selvästi olisi. Rekrytointipaineita on eniten teollisuuden aloilla ja palvelualoista koti- ja laitostalouden tehtävissä. Kaupan alan rekrytointitarpeet ovat selvästi vähentyneet. Taloushallinnon työtehtäviin haetaan asiantuntijatasoisia kielitaitoisia työntekijöitä mutta perustoimistotyöntekijöille ei ole kysyntää. Rekrytointikoulutusta yhteishankintana on ollut käynnissä jo syksystä 2010 asti ja kysyntä on jatkunut ja uusia koulutuksia ollaan aloittamassa alkuvuodesta Työttömien määrä on vähentynyt viidenneksellä, mutta työttömyyden rakenteellinen kehitys on edelleen haasteellinen. Pitkäaikaistyöttömien määrä on selvästi noussut ja uhkana on, että nousu jatkuu, vaikka työmarkkinatilanne yleisesti on parantunut. Taantuman aikana yritykset vähensivät henkilöstöään ja työttömäksi jääneillä on useasti vanhentunut koulutus, korkea ikä ja osaamisen kehittämiseen liittyvät motivaatio- ongelmat, jotka alentavat työmarkkinakilpailukykyä. Sen sijaan alle 25- ja yli 50 -vuotiaiden työttömyys on selvästi laskussa ja yrityksillä on kiinnostusta palkata nuoria.. 22 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU ALUEELLISET TALOUSNÄKYMÄT 1/2011

24 Työvoiman saatavuus on tällä hetkellä vielä kohtuullinen. Tulevaisuudessa rekrytointiongelmia tulee olemaan taloushallinnon asiantuntijoista ja -erityisosaajista kuten kirjanpitäjistä, sosiaali- ja terveysalan ammattilaisista, teollisuuden alojen tuotantotyön asiantuntijoista ja monialaosaajista sekä palvelualojen erityisasiantuntijoista. Luoteis-Pirkanmaa Parkano, Ikaalinen, Kihniö Luoteis-Pirkanmaan seutukunnassa asui vuoden 2010 lopussa asukasta. Vuoden aikana vähennystä oli 122 henkilöä. Vuonna 2009 seutukunnassa oli yritysten toimipaikkaa. Joulukuun 2010 lopussa työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli 10,0 %, ja työttömiä työnhakijoita oli 742. Luoteis-Pirkanmaan seutukunta Tilanne nyt vuoden takaiseen Tilanne 6 kk kuluttua nykyhetkeen Tilanne 12 kk kuluttua nykyhetkeen Elinkeinoelämä ja yritystoiminta Työttömyyden määrä ja rakenne Osaavan työvoiman saatavuus Arviointiasteikko: (++) paljon parempi, (+) parempi, (0) ennallaan, (-) heikompi, (--) paljon heikompi Yleinen tunnelma alueella Piristymistä on havaittavissa lähes kaikilla toimialoilla. Taantuman loppuvaiheen lomautukset ovat pääosin päättyneet ja mitään erityisiä uhkakuvia ei ole tiedossa. Näkymät ovat positiiviset vaikka tilanne eräiden tunnuslukujen osalta näyttäkin miinukselta. Elinkeinoelämä ja yritystoiminta Puunjalostusteollisuus pyörii täysillä, mekatroniikka yms. rekrytoivat jopa lisää väkeä. Yleisesti ottaen ollaan palaamassa taantumaa edeltävälle tasolle. Työllistävinä aloina ovat mekatroniikka, sosiaali- ja terveysala, palvelualat nyt ja ilmeisesti myös tulevaisuudessa. Palvelualalle on suunnitteilla merkittäviä kauppa- ja palvelusektorin investointeja Ikaalisiin. Uusia mikroyrityksiä syntyy hyvään tahtiin. Mainittavaa suurempia yrityksiä koskevaa muutosta ei ole näköpiirissä. Pieniä lopettamisuhkia on olemassa, mutta ne koskevat vain osaa henkilöstöstä. Työvoiman kysyntä ja työttömyys Työvoiman kysyntä on kasvanut viidenneksellä ja starttirahaa on myönnetty peräti 70 % enemmän kuin vuotta aiemmin. Uusia yrityksiä on kuitenkin syntynyt vähemmän kuin vuotta aiemmin vastaavana ajankohtana. ALUEELLISET TALOUSNÄKYMÄT 1/2011 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 23

25 Työttömyysaste on alentunut 3 % ja työttömyyden rakenne on kehittynyt hyvin myönteiseen suuntaan. Luoteis-Pirkanmaan osalta voidaan todeta, että poikkeuksellisesti pitkäaikaistyöttömyys on alentunut voimakkaasti muihin seutukuntiin. Tosin viimeksi mainittu kehitys tasaantuu ja myös Luoteis-Pirkanmaalla odotetaan tilanteen huononevan tältä osin. Nuorten alle 25 -vuotiaiden tilanne on kehittynyt hyvin myönteiseen suuntaan. Yli 50 -vuotiaiden työttömien määrä on myös laskenut hiukan. Työttömyyden rakenteen hyvä kehitys on seurausta TE -toimiston ja sidosryhmäverkoston tehokkaasta toiminnasta. Työttömyys tulee alenemaan myös kuluvana vuonna arviolta n. 20 %. Pitkäaikaistyöttömyys on kasvamassa ja vauhti tulee kiihtymään; työvoiman kysyntä ei riitä tätä kehitystä pysäyttämään. Työvoiman saatavuudessa ei ole tapahtunut muutoksia ja perinteisesti sairaanhoitajien, hammaslääkärien yms. saatavuudessa on ongelmia. Kaakkois-Pirkanmaan seutukunta Pälkäne, Kuhmalahti Kaakkois-Pirkanmaan seutukunta lakkautuu, kun siinä olleet Kuhmalahti Kangasalaan liittymisen myötä ja Pälkäne siirtyivät Tampereen seutukuntaan. Kaakkois- Pirkanmaata tarkastellaan tässä katsauksessa edelleen omana seutukuntanaan. Kaakkois-Pirkanmaan seutukunnassa asui vuoden 2010 lopussa asukasta, vähennystä vuoden takaisesta oli 76 henkilöä. Joulukuun 2010 lopussa työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli 10,3 %, ja työttömiä työnhakijoita oli 370 Kaakkois-Pirkanmaan seutukunta Tilanne nyt vuoden takaiseen Tilanne 6 kk kuluttua nykyhetkeen Tilanne 12 kk kuluttua nykyhetkeen Elinkeinoelämä ja yritystoiminta Työttömyyden määrä ja rakenne Osaavan työvoiman saatavuus Arviointiasteikko: (++) paljon parempi, (+) parempi, (0) ennallaan, (-) heikompi, (--) paljon heikompi Yleinen tunnelma alueella Yleistilanne on varovaisen optimistinen. Muutosta vuoden takaiseen ei ole muilta osin kuin työvoiman saatavuuden kohdalla, mikä on parantunut. 24 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU ALUEELLISET TALOUSNÄKYMÄT 1/2011

26 Elinkeinoelämä ja yritystoiminta Matkailuala on nousemassa lievästä notkahduksesta ja Sappeen matkailukeskus kasvaa ja edistää kehitystä myös rakennusalalla. Yleisesti myös teollisuudessa on lievää kasvua ja tilauskanta on kääntynyt parempaan suuntaan. Alueella on suhteellisesti vahva tekstiiliteollisuus, jonka tilanne on kehittynyt hyvään suuntaan. Merkittävin omistajavaihdos oli Pälkäneen suurimpiin työllistäjiin kuuluvan Eridomic Oy:n osakekannan siirtyminen Stora Enso Oyj:lle. Elinkeinoelämän tukijalka perustuu Kaakkois-Pirkanmaalla pien- ja mikroyrityskantaan, jossa maatalous on keskeisessä asemassa. Kaakkois-Pirkanmaa poikkeaa siten muista seuduista riskien kannalta ns. tasaisena seutukunta-alueena, johon maailman talouden syklisillä muutoksilla ei ole samanlaista vaikutusta kuin muissa seutukunnissa. Teollisen, maatalouteen liittyvän tuotannon erityispiirteenä on Saarioisen sopimusviljelyyn perustuva erikoistunut maatalous, jota sesonkiluonteinen lähimatkailu tukee. Useat matkailuyritykset ovat erikoistuneet paikallisesti tuotettuihin elintarvikkeisiin. Pk -yrittäjyydessä tilanne on hyvä. Työvoiman kysyntä ja työttömyys Avoimien työpaikkojen määrä väheni lähes 63 % ja uusien yrityksiä perustettiin vain vajaat 8 % edellisvuotta enemmän. Starttirahalla aloittaneiden määrä kasvoi suhteellisesti eniten ja muutosta vuoden takaiseen tilanteeseen oli peräti 140 %. Paikallisesti vahvassa tekstiiliteollisuudessa tapahtui syksyn aikana hienoista työvoiman lisäystä mm. Flagmore Oy ja Ompelimo Urho/Reino & Aino Kotikenkä Oy rekrytoivat lisää työvoimaa. Työvoiman ja kysyntää lisäsi myös tulevan kesän maatalouden sekä sen liitännäiselinkeinojen kausityö ja tekstiilialan ns. reino-boomi, mutta mitään isompaa työvoiman kysyntää ei ole tapahtunut millään toimialalla, koska alue on pieni ja sen yritykset ovat pienehköjä. Yksittäisiä rekrytointeja tullee tapahtumaan tasaisesti eri toimialoilla. Työttömyyden muutokset ovat perinteisesti olleet Kaakkois-Pirkanmaalla vähäisiä alueen elinkeinorakenteen vuoksi ja käsillä olevalla tarkastelukaudella työttömien määrä laski vain vajaat 10 %. Alueen työttömyyden rakenne on ongelmallinen ja pitkäaikaistyöttömien määrä kasvoi jyrkästi. Yli 50 -vuotiaiden työttömien osuus kasvoi yli 4 % edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan. Nuorten alle 25 -vuotiaiden työttömien määrä laski lähes 13 % samaan ajanjaksoon. Vihannes- ja marjanviljelytiloilla tulee keväällä 2011 kasvukauden alkaessa olemaan iso työvoiman tarve, jota ei pystytä kotimaisella työvoimalla tyydyttämään. Suurin osa ko. alan työvoimasta tulee näin ollen ulkomailta. Muilla toimialoilla ei ole lähimmän vuoden aikana työvoiman saatavuus ongelmia. ALUEELLISET TALOUSNÄKYMÄT 1/2011 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 25

27 Liite 1: Keskeisiä tilastotietoja, koko maa, ELY-keskukset ja seutukunnat Toimipaikat Henkilöstö Aloittaneet Työvoima * Työttömyys- Työttömät Työttömät Väkiluku yritykset aste työnhakijat työnhakijat / / / / lkm hlö q1-q3 hlö % hlö muutos % määrä hlö muutos hlö Koko maa , , Uusimaa , , Helsinki , , Raasepori , , Porvoo , , Loviisa , , Varsinais-Suomi , , Turku , , Salo , , Loimaa , , Vakka-Suomi , , Åboland-Turunmaa , , Satakunta , , Pori , , Rauma , , Pohjois-Satakunta , , Pirkanmaa , , Etelä-Pirkanmaa , , Lounais-Pirkanmaa , , Kaakkois-Pirkanmaa , , Luoteis-Pirkanmaa , , Tampere , , Ylä-Pirkanmaa , , Häme , , Lahti , , Riihimäki , , Hämeenlinna , , Forssa , , Kaakkois-Suomi , , Kouvola , , Kotka-Hamina , , Imatra , , Lappeenranta , , Etelä-Savo , , Mikkeli , , Savonlinna , , Pieksämäki , , Pohjois-Savo , , Kuopio , , Ylä-Savo , , Koillis-Savo , , Sisä-Savo , , Varkaus , , Pohjois-Karjala , , Joensuu , , Keski-Karjala , , Pielisen Karjala , , Keski-Suomi , , Jyväskylä , , Joutsa , , Äänekoski , , Jämsä , , Keuruu , , Saarijärvi-Viitasaari , , TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU ALUEELLISET TALOUSNÄKYMÄT 1/2011