Alueelliset talousnäkymät keväällä 2011

Transkriptio

1

2 Alueelliset talousnäkymät keväällä 2011 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Alueelliset talousnäkymät 1/2011 Jouko Nieminen TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU

3

4 Julkaisusarjan nimi ja tunnus Käyntiosoite Postiosoite Alueelliset talousnäkymät Aleksanterinkatu HELSINKI PL VALTIONEUVOSTO Puhelin (09) Telekopio (09) /2011 Tekijät (toimielimestä: nimi, puheenjohtaja, sihteeri) Jouko Nieminen Kehittämispäällikkö Varsinais-Suomen ELY-keskus Julkaisuaika Toimeksiantaja(t) Työ- ja elinkeinoministeriö Toimielimen asettamispäivä Julkaisun nimi Alueelliset talousnäkymät keväällä 2011 Tiivistelmä Katsauksessa tarkastellaan ELY-keskusalueiden ja niiden seutukuntien talouden ja työllisyyden nykytilaa ja lähiaikojen kehitysnäkymiä. Arvioinnin tuottajia ovat olleet ELY-keskukset ja muut alueelliset asiantuntijat. Katsaus laaditaan kaksi kertaa vuodessa. Tämän katsauksen arviot kuvastavat tilannetta kuluvan vuoden helmikuun puolessa välissä. Talouden ja työllisyyden näkymät ovat lähes koko maassa odottavan myönteiset. Toteutunut kehitys on vastannut pitkälle edellisen katsauksen arvioita eli talous on kasvussa ja työttömyys laskusuunnassa. Kasvuodotukset ovat kuitenkin vielä maltilliset, mikä näkyy mm. teollisuuden investointien vähäisyytenä. Positiivisimmat odotukset ovat Pohjois-Karjalassa, jossa taantumasta toipuminen on nopeaa. Meriteollisuuden vaikea tilanne näkyy parhaillaan Turun seudulla ja heikentää odotuksia myös Rauman ja Porin seutukunnissa. Tämän hetken tilanteen arvioidaan olevan vuoden takaiseen parempi 59 seutukunnassa ja ennallaan neljässä seutukunnassa. Turun ja Varkauden tilanteet ovat nyt heikommat kuin vuosi sitten. Seuraavan puolen vuoden kuluessa elinkeinoelämän tilanteen ennakoidaan paranevan 53 seutukunnassa ja vuoden sisällä 59 seutukunnassa. Heikkenevää kehitystä ei ennakoida missään seutukunnassa, vaikkakin uhkakuvia on matkapuhelinteollisuudessa. Nokian suunnitelmien täsmentymistä odotetaan varsinkin Oulun, Tampereen, Salon ja Helsingin seutukunnissa. Erityisen ripeää kehityksen ennakoidaan olevan lähiaikoina Joensuun, Pielisen-Karjalan ja Pohjois-Satakunnan seutukunnissa. Vuoden kuluessa vahvaa kehitystä on myös Kemi-Tornion, Raahen, Vaasan, Kuopion, Keuruun ja Jämsän seuduilla. Kaivosteollisuuden kasvu heijastelee myönteisesti monilla Itä- ja Pohjois-Suomen seuduilla. Positiivisia alueellisia vaikutuksia on kauppakeskusinvestoinneilla Kuopion, Kouvolan ja Porin seuduilla. Matkailun merkitys on kasvussa monissa Itä- ja Pohjois-Suomen seutukunnissa. Vaikka työttömyysaste onkin laskusuunnassa, monilla alueilla työttömyysjaksojen pitkittyminen ja rakenteellisen työttömyyden kasvu ovat huolestuttavia. Työvoiman saatavuus ei ole tällä hetkellä merkittävä ongelma lukuun ottamatta sosiaali- ja terveysalaa. Eläköitymisen ja työvoiman kysynnän piristymisen myötä työvoiman saatavuuskin heikkenee. TEM:n yhteyshenkilönä: Konserniohjausyksikkö / Toimialapalvelu Esa Tikkanen, puh ELY-keskusten yhteyshenkilö: Jouko Nieminen, ; jouko.nieminen(at)ely-keskus.fi, puh Asiasanat Seutukuntien kehitysnäkymät, aluetalous,aluekehitys, elinkeinoelämä,työllisyys ISSN Kokonaissivumäärä 219 Julkaisija Työ- ja elinkeinoministeriö Kieli Suomi ISBN Hinta - Kustantaja

5 Publikationsseriens namn och kod Besöksadress Postadress Regionala ekonomiska utsikter Alexandersgatan HELSINGFORS PB STATSRÅDET Telefon Telefax (09) /2011 Författare Jouko Nieminen Utvecklingschef Närings-, trafik- och miljöcentralen i Egentliga Finland Publiceringstid Uppdragsgivare Arbets- och näringsministeriet Organets tillsättningsdatum Titel Regionala ekonomiska utsikter våren 2011 Referat I I översikten granskas nuläget för ekonomin och sysselsättningen samt utvecklingsutsikterna för de närmaste tiderna inom närings-, trafik- och miljöcentralernas områden och deras ekonomiska regioner. Bedömningen har gjorts av närings-, trafik- och miljöcentralerna och andra regionala experter. Översikten sammanställs två gånger per år. Be-dömningarna I denna översikt reflekterar situationen i mitten av februari i år. Utsikterna för ekonomin och sysselsättningen är avvaktande positiva i nästan hela landet. Den utveckling som skett har i hög grad motsvarat bedömningarna i föregående översikt, dvs. ekonomin växer och arbetslösheten avtar. Till-växtförväntningarna är dock fortsättningsvis måttliga, vilket bl.a. märks av de begränsade industriinvesteringarna. Mest positiva är förväntningarna i Norra Karelen, där återhämtningen från recessionen är snabb. Det svåra läget inom marinindustrin märks för närvarande i Åboregionen och det försvagar förväntningarna även i Raumo och Björ-neborgs ekonomiska regioner. Nuläget bedöms vara bättre än ett år tillbaka i 59 ekonomiska regioner och som förut i fyra ekonomiska regioner. Läget i Åbo och Varkaus är nu svagare än för ett år sedan. En förbättring i näringslivsläget väntas inom följande halvår i 53 ekonomiska regioner och inom ett år i 59 ekonomiska regioner. En svagare utveckling väntas inte i nå-gon ekonomisk region, även om det finns hotbilder i mobiltelefonindustrin. En precisering av Nokias planer väntas i synnerhet i Uleåborgs, Tammerfors, Salo och Helsingfors ekonomiska regioner. En speciellt snabb utvecklings väntas under den närmaste tiden i Joensuu, Pielinen-Karelens och Norra Satakunta ekonomiska regioner. Under året kommer utvecklingen att vara stark även i regionerna Kemi-Torneå, Brahestad, Vasa, Kuopio, Keuruu och Jämsä. Gruvindustrins tillväxt återspeglas positivt i många regioner i östra och norra Finland. Investeringar i affärscentrum har positiva regionala effekter i Kuopio, Kouvola och Björneborgs regioner. Turismens betydelse ökar i många eko-nomiska regioner i östra och norra Finland. Även om arbetslöshetsgraden är nedåtgående, är utdragna arbetslöshetsperioder och en ökad strukturell arbets-löshet oroväckande i många regioner. Tillgången på arbetskraft är inte för närvarande något större problem, för-utom inom social- och hälsovården. På grund av pensioneringar och en livigare efterfrågan på arbetskraft kommer även tillgången på arbetskraft att försvagas. Kontaktperson vid arbets- och näringsministeriet: Koncernstyrningsenheten/Branschtjänst/Esa Tikkanen, tfn Kontaktperson vid närings-, trafik- och miljöcentralen: Jouko Nieminen, e-post: jouko.nieminen(at)ely-keskus.fi, tfn Nyckelord Utvecklingsutsikterna för de ekonomiska regionerna, regional ekonomi, regionutveckling, näringsliv, sysselsättning ISSN Sidoantal 219 Utgivare Arbets- och näringsministeriet Språk Finska ISBN Pris - Förläggare

6 Sisällysluettelo Saatteeksi...6 Yhteenveto...8 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus...13 Suupohjan seutukunta Seinäjoen seutukunta Järviseudun seutukunta Kuusiokuntien seutukunta Liite 1: Keskeisiä tilastotietoja, koko maa, ELY-keskukset ja seutukunnat ALUEELLISET TALOUSNÄKYMÄT 1/2011 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 5

7 Saatteeksi Alueelliset talousnäkymät -katsaus on kaksi kertaa vuodessa päivitettävä julkaisu, johon on koottu ELY-keskusten ja muiden keskeisten aluekehittäjien näkemykset alueiden nykytilasta ja tulevaisuuden näkymistä. Tämän katsauksen tiedot tuotettiin tammi-helmikuussa Alueelliset arviot ja analyysit on toteutettu ELY-keskusten johdolla. ELY-keskukset hyödynsivät arvioissaan useiden eri aluekehittäjien näkemyksiä ja arvioita. Monissa ELY-keskuksissa toteutettiin osana katsauksen laatimisprosessia aluetoimijoiden yhteinen paneeli, jossa osallistujat yhdessä pohtivat ELY-keskusalueen ja sen seutukuntien nykytilaa, tulevaisuutta ja tarvittavia toimenpiteitä. Alueiden arvioinnissa on kolme ajankohtaa: 1) Arvio nykytilasta vuoden takaiseen tilanteeseen 2) Tilanne 6 kk:n kuluttua nykytilaan 3) Tilanne vuoden kuluttua nykytilaan Arviointikohteita ovat elinkeinoelämän ja yritystoiminnan kehitys, työttömyyden määrä ja rakenne sekä osaavan työvoiman saatavuus. Arviointiasteikko on viisiportainen, jossa vaihtoehdot ovat: ++ Paljon parempi, + Parempi, 0 Ennallaan/nykytasolla, Heikompi, Paljon heikompi Aluekohtaisia tulevaisuuden kehitysarvioita tulkittaessa on syytä huomioida, että alueen kehitysnäkymiä verrataan suhteessa alueen nykytilaan ja aiempaan kehitykseen. ELYkeskusaluetta tai seutukuntaa verrataan siis itseensä eikä toisiin alueisiin tai esim. koko maan keskimääräiseen kehitykseen. ELY-keskusten vastuutahot katsauksen laatimisessa ovat olleet: Uusimaa Varsinais-Suomi Satakunta Pirkanmaa Häme Kaakkois-Suomi Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa projektipäällikkö Sasu Pajala työmarkkina-analyytikko Juha Pusila, erikoissuunnittelija Petri Pihlavisto ylijohtaja Marja Karvonen, tutkija Merja Mannelin tutkimuspäällikkö Juhani Turtiainen erikoissuunnittelija Markku Paananen erikoistutkija Niilo Melolinna kehittämispäällikkö Marja Aro strategiapäällikkö Juha Kaipiainen strategiapäällikkö Pekka Myllynen kehitysjohtaja Eija Heinonen erikoistutkija Timo Takala tutkija Jorma Höykinpuro, projektipäällikkö Olli Peltola kehittämispäällikkö Juha Levy 6 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU ALUEELLISET TALOUSNÄKYMÄT 1/2011

8 Kainuu Lappi strategiapäällikkö Juha Puranen strategiapäällikkö Tuija Ohtonen, tutkija Tuula Uusipaavalniemi Katsauksen koostamisesta on vastannut kehittämispäällikkö Jouko Nieminen Varsinais- Suomen ELY-keskuksesta. Turussa Jouko Nieminen ALUEELLISET TALOUSNÄKYMÄT 1/2011 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 7

9 Yhteenveto Talouden ja työllisyyden näkymät ovat lähes koko maassa varsin myönteiset. Yleisesti ilmapiiriä kuvataan odottavan positiiviseksi. Myönteistä kokonaiskuvaa varjostavat uutiset matkapuhelinteollisuudesta sekä meriteollisuudesta. Positiivisimmat odotukset ovat Pohjois- Karjalassa, jossa taantumasta toipuminen on nopeaa. Elinkeinoelämän tilanne ja näkymät Tämän hetken tilanteen arvioidaan olevan vuoden takaiseen parempi 59 seutukunnassa ja ennallaan neljässä seutukunnassa. Turun ja Varkauden tilanne on nyt heikompi kuin vuosi sitten. Seuraavan puolen vuoden kuluessa elinkeinoelämän tilanteen ennakoidaan paranevan 53 seutukunnassa ja vuoden sisällä 59 seutukunnassa. Heikkenevää kehitystä ei ole odotettavissa missään seutukunnassa. Tilanteet saattavat muuttua nopeasti ja esimerkiksi Nokian suunnitelmien täsmentymistä odotetaan varsinkin Oulun, Tampereen, Salon ja Helsingin seutukunnissa. Meriteollisuuden vaikea tilanne heijastelee ennen muuta Turun, Rauman ja Porin seutukuntiin. Erityisen ripeää kehityksen ennakoidaan olevan lähiaikoina Joensuun, Pielisen-Karjalan ja Pohjois-Satakunnan seutukunnissa. Vuoden kuluessa on vahvaa kehitystä myös Kemi- Tornion, Raahen, Vaasan, Kuopion, Keuruun ja Jämsän seuduilla. Kaivosteollisuuden kasvu heijastelee myönteisiin arvioihin monilla Itä- ja Pohjois-Suomen seuduilla. Merkittäviä kauppakeskusinvestointeja toteutetaan Kuopion, Kouvolan ja Porin seuduilla. Matkailuun investoidaan useissa Itä-Suomen seutukunnissa. Useissa seutukunnissa on pitkälle vietyjä investointisuunnitelmia niin tuuli- kuin bioenergian osalta. Työttömyyden määrä ja rakenne Työttömyys on laskenut koko maassa. Turun seutukunnassa työttömyyden lasku on ollut muuta maata hitaampaa. Vaikka työttömyysaste onkin laskusuunnassa, monilla alueilla työttömyysjaksojen pitkittyminen ja rakenteellisen työttömyyden kasvu ovat huolestuttavia. Puolen vuoden sisällä työttömyyden helpottumista odotetaan 50 seutukunnassa ja vuoden kuluessa 52 seutukunnassa. Työttömyys nousee kesällä kausiluonteisesti mm. Tunturi- Lapissa ja muissa matkailuun tukeutuvissa seutukunnissa. 8 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU ALUEELLISET TALOUSNÄKYMÄT 1/2011

10 Osaavan työvoiman saatavuus Työvoiman saatavuus ei tällä hetkellä ole merkittävä ongelma. Eläköitymisen ja työvoiman kysynnän piristymisen myötä työvoiman saatavuuskin heikkenee ja puolen vuoden kuluttua saatavuuden ennakoidaan vaikeutuneen 13 seutukunnassa ja vuoden kuluttua 40 seutukunnassa. Sosiaali- ja terveydenhoitoala pysyy edelleen työvoiman saatavuuden kannalta vaikeana alana. Etelä-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaan talous ja työllisyys ovat toipumassa. Eri toimialoilla toimivien yritysten tulevaisuusodotukset ovat kohentuneet. Epävarmuus on kuitenkin edelleen leimallista ja perspektiivi tulevaan on lyhyt. Rekrytoinneissa ja investoinneissa on edelleen varovaisuutta, vaikka selvästi positiivisiakin signaaleja on havaittavissa. Metalli- ja puutuoteteollisuudessa tilauskannat ovat lähteneet hienoiseen kasvuun, mutta yritysten väliset erot ovat hyvin merkittäviä. Voimakasta kysynnän kasvua ei ole näköpiirissä, mutta kokonaiskuva on kuitenkin positiivisempi kuin viime vuonna. Työllisyyden osalta käänne parempaan on ollut kohtuullisen nopea. Taustatekijänä on ollut lomautusten voimakas purkautuminen. Erityisen haasteellista on rakennetyöttömyyden alentaminen Uusien avointen työpaikkojen määrä on kasvanut noin viidenneksen viime vuoden tasosta, ja avointen työpaikkojen määrän ennakoidaan edelleen kasvavan. Työvoiman kysyntä on kuljetusalalla, rakentamisessa sekä kone- ja metalliteollisuudessa viime vuotta vilkkaampaa. ALUEELLISET TALOUSNÄKYMÄT 1/2011 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 9

11 Pohjois-Lappi Tunturi-Lappi Elinkeinoelämä odotukset syksylle 2011 Nykytasolla (15) Parempi (49) Paljon parempi (4) Torniolaakso Rovaniemi Itä-Lappi Kemi-Tornio Kartta kuvaa seutukunnan kehitystä, eikä kartan avulla voi tehdä vertailuja alueiden välillä. Oulunkaari Koillismaa Alueelliset talousnäkymät 1/2011 Oulu Kehys-Kainuu Raahe Ylivieska Haapavesi- Siikalatva Kajaani Kokkola Jakobstadsregionen Kaustinen Nivala- Haapajärvi Ylä-Savo Pielisen Karjala 20. Government of Åland Vakka- Suomi Kyrönmaa Järviseutu Seinäjoki Suupohja Pohjois- Satakunta Pori Rauma Vaasa Turku Åboland-Turunmaa Kuusiokunnat Ylä- Pirkanmaa Saarijärvi- Viitasaari Luoteis- Pirkanmaa Jämsä Tampere Lounais- Kaakkois- Pirkanmaa Pirkanmaa Loimaa Etelä- Pirkanmaa Salo Forssa Raasepori Keuruu Hämeenlinna Riihimäki Helsinki Äänekoski Jyväskylä Lahti Porvoo Joutsa Loviisa Sisä- Savo Mikkeli Kouvola Kuopio Kotka- Hamina Koillis- Savo Varkaus Pieksämäki Lappeenranta Savonlinna Imatra Joensuu Sydösterbotten Keski- Karjala Lähde: TEM Vuoden 2010 aluejako 10 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU ALUEELLISET TALOUSNÄKYMÄT 1/2011

12 Pohjois-Lappi Tunturi-Lappi Työttömyys odotukset syksylle 2011 Heikompi (2) Nykytasolla (16) Parempi (48) Paljon parempi (2) Torniolaakso Kemi-Tornio Rovaniemi Itä-Lappi Kartta kuvaa seutukunnan kehitystä, eikä kartan avulla voi tehdä vertailuja alueiden välillä. Oulunkaari Koillismaa Alueelliset talousnäkymät 1/2011 Oulu Kehys-Kainuu Raahe Ylivieska Haapavesi- Siikalatva Kajaani Kokkola Jakobstadsregionen Kaustinen Nivala- Haapajärvi Ylä-Savo Pielisen Karjala 20. Government of Åland Vakka- Suomi Kyrönmaa Järviseutu Seinäjoki Suupohja Pohjois- Satakunta Pori Rauma Vaasa Turku Åboland-Turunmaa Kuusiokunnat Ylä- Pirkanmaa Saarijärvi- Viitasaari Luoteis- Pirkanmaa Jämsä Tampere Lounais- Kaakkois- Pirkanmaa Pirkanmaa Loimaa Etelä- Pirkanmaa Salo Forssa Raasepori Keuruu Hämeenlinna Riihimäki Helsinki Äänekoski Jyväskylä Lahti Porvoo Joutsa Loviisa Sisä- Savo Mikkeli Kouvola Kuopio Kotka- Hamina Koillis- Savo Varkaus Pieksämäki Lappeenranta Savonlinna Imatra Joensuu Sydösterbotten Keski- Karjala Lähde: TEM Vuoden 2010 aluejako ALUEELLISET TALOUSNÄKYMÄT 1/2011 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 11

13 Pohjois-Lappi Tunturi-Lappi Työvoiman saatavuus odotukset syksylle 2011 Heikompi (13) Nykytasolla (49) Parempi (6) Torniolaakso Rovaniemi Itä-Lappi Kemi-Tornio Kartta kuvaa seutukunnan kehitystä, eikä kartan avulla voi tehdä vertailuja alueiden välillä. Oulunkaari Koillismaa Alueelliset talousnäkymät 1/2011 Oulu Kehys-Kainuu Raahe Ylivieska Haapavesi- Siikalatva Kajaani Kokkola Jakobstadsregionen Kaustinen Nivala- Haapajärvi Ylä-Savo Pielisen Karjala 20. Government of Åland Vakka- Suomi Kyrönmaa Järviseutu Seinäjoki Suupohja Pohjois- Satakunta Pori Rauma Vaasa Turku Åboland-Turunmaa Kuusiokunnat Ylä- Pirkanmaa Saarijärvi- Viitasaari Luoteis- Pirkanmaa Jämsä Tampere Lounais- Kaakkois- Pirkanmaa Pirkanmaa Loimaa Etelä- Pirkanmaa Salo Forssa Raasepori Keuruu Hämeenlinna Riihimäki Helsinki Äänekoski Jyväskylä Lahti Porvoo Joutsa Loviisa Sisä- Savo Mikkeli Kouvola Kuopio Kotka- Hamina Koillis- Savo Varkaus Pieksämäki Lappeenranta Savonlinna Imatra Joensuu Sydösterbotten Keski- Karjala Lähde: TEM Vuoden 2010 aluejako 12 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU ALUEELLISET TALOUSNÄKYMÄT 1/2011

14 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Seinäjoen seutukunta 6 kk Elinkeinoelämä ja yritystoiminta + Työttömyyden määrä ja rakenne + Osaavan työvoiman saatavuus - Järviseudun seutukunta 6 kk Elinkeinoelämä ja yritystoiminta + Työttömyyden määrä ja rakenne + Osaavan työvoiman saatavuus 0 Evijärvi Kauhava Lappajärvi Vimpeli Järviseudun sk Lapua Seinäjoen sk Ilmajoki Seinäjoki Kurikka Teuva Jalasjärvi Suupohjan sk Alajärvi Soini Kuortane Kuusiokuntien sk Töysä Ähtäri Alavus Karijoki Kauhajoki Isojoki Kuusiokuntien seutukunta 6 kk Elinkeinoelämä ja yritystoiminta + Työttömyyden määrä ja rakenne + Osaavan työvoiman saatavuus - Suupohjan seutukunta 6 kk Elinkeinoelämä ja yritystoiminta + Työttömyyden määrä ja rakenne + Osaavan työvoiman saatavuus 0 Etelä-Pohjanmaalla asui vuoden 2010 lopussa asukasta. Vuoden aikana vähennystä oli 41 henkilöä. Vuonna 2009 Etelä-Pohjanmaalla oli yritysten toimipaikkaa, joissa työskenteli henkilöä. Vuoden 2010 joulukuussa työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli 9,1 %, ja työttömiä työnhakijoita oli Etelä-Pohjanmaa Tilanne nyt vuoden takaiseen Tilanne 6 kk kuluttua nykyhetkeen Tilanne 12 kk kuluttua nykyhetkeen Elinkeinoelämä ja yritystoiminta Työttömyyden määrä ja rakenne Osaavan työvoiman saatavuus Arviointiasteikko: (++) paljon parempi, (+) parempi, (0) ennallaan, (-) heikompi, (--) paljon heikompi ALUEELLISET TALOUSNÄKYMÄT 1/2011 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 13

15 Etelä-Pohjanmaan talous ja työllisyys ovat toipumassa finanssikriisin aiheuttamasta shokista. Eri toimialoilla toimivien yritysten tulevaisuusodotukset ovat kohentuneet. Epävarmuus on kuitenkin edelleen leimallista ja perspektiivi tulevaan on lyhyt. Rekrytoinneissa ja investoinneissa on edelleen varovaisuutta, vaikka selvästi positiivisiakin signaaleja on havaittavissa. Metalli- ja puutuoteteollisuudessa tilauskannat ovat lähteneet hienoiseen kasvuun, mutta yritysten väliset erot ovat hyvin merkittäviä. Voimakasta kysynnän kasvua ei ole näköpiirissä, mutta kokonaiskuva on kuitenkin positiivisempi kuin viime vuonna. Rakentamisen osalta elvytyksellä on ollut positiivisia vaikutuksia, tosin isoja julkisia rakennushankkeita on muutoinkin ajoittunut sopivaan ajankohtaan. Asuin- ja korjausrakentamisen lisääntyminen ja Seinäjoen itäisen ohikulkutien rakentaminen vaikuttavat positiivisesti rakennusalan näkymiin. Kaupan ja palveluiden näkymät ovat kohtuulliset, koska kohenevan työllisyyden myötä myös kuluttajien ostovoima on kasvussa. Myös kuluttajien luottamus talouteen on selvästi pitkän ajan keskiarvoa parempi. Isoilla vähittäiskaupan toimijoilla on käynnissä uusia investointeja, jotka monipuolistavat maakunnan kaupallista tarjontaa ja lisäävät työvoiman kysyntää. Myös autokaupassa vire on kääntynyt positiiviseksi. Elintarviketeollisuuden tuotannon arvioidaan palautuvan hiljalleen tavanomaiselle tasolle. Suuryritysten tekemien alueellisten investointipäätösten odotetaan saavan jatkoa lähiaikoina. Kiristynyt kansainvälinen kilpailu asettaa kuitenkin haasteita jatkossakin. Elintarviketeollisuuden raaka-aineen (vilja, liha ja maito) saannin turvaaminen on eräs suurista lähitulevaisuuden kysymyksistä maakunnassa, koska koko pellolta pöytään tuotantoketju on kerrannaisvaikutuksineen hyvin merkittävä osa aluetaloutta. Maataloudessa trendinä jatkuu tilakoon kasvu ja aktiivitilojen lukumäärän väheneminen. Pellervon taloudellisen tutkimuslaitoksen mukaan maatalouden kannattavuusnäkymät ovat vakiintuneet heikoiksi, mikä saattaa heikentää myös investointihalukuutta. Myös tuotantokustannukset ovat kääntyneet selvään kasvuun. Kauppapoliittiset toimenpiteet ja yllättävät sääolosuhteet ovat lisänneet markkinoiden epävarmuutta. Ympäristöliiketoiminnan tarjoama kasvupotentiaali on otettu vakavasti ja kiinnostus teemaan on kasvanut erityisesti teknologiateollisuuden piirissä. Aiheesta on tehty selvitys, jossa on kartoitettu ympäristöteknologiaan perustuvan liiketoiminnan kehittämismahdollisuuksia. Yritysten verkostoitumisen edistäminen ja synergiaetujen tunnistaminen on keskeinen toimenpide alan kehittämiseksi maakunnassa. Maakuntakeskuksen logistinen asema on edelleen paranemassa. Oulu Seinäjoki rataosuus on työn alla ja Vaasa Seinäjoki radan sähköistämisen valmistelutyöt ovat alkaneet. Seinäjoen pohjoinen ohikulkutie on avattu liikenteelle ja itäisen ohikulkutien (Rengonkylä 14 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU ALUEELLISET TALOUSNÄKYMÄT 1/2011

16 Nurmo) rakennustyöt ovat alkamassa. Tieverkkoa koskevissa kysymyksissä tulisi kiinnittää huomiota myös alemmanasteisten teiden kuntoon. Elinkeinoelämää (yritykset, maatilat, puuja turvehuolto) palvelevien tieyhteyksien ylläpito- ja kehittämistarpeet pitäisi ottaa paremmin huomioon. Myös lentoaseman kehittämispotentiaali on hyvä, johon myötävaikuttavat viime vuosien aikana tehdyt investoinnit. Yritysten nettoperustanta on ollut Etelä-Pohjanmaalla laskusuunnassa. Taustalla on monenlaisia syitä. Tilanteeseen vaikuttaa mm. yritysten ketjuuntuminen ja yrittäjäkunnan ikääntyminen. Tilastokeskuksen yritysrekisterin mukaan alkuvuonna aloittaneiden yritysten määrä on kuitenkin viime vuotta suurempi. Starttirahojen kokonaiskysyntä on kuitenkin vielä alavireistä. Konkurssien osalta tilanne on normalisoitunut. Kasvuhakuisten yritysten löytäminen on tärkeä tavoite, jotta uusia työpaikkoja kyetään luomaan. Rohkeita päänavauksia tarvitaan myös uusille toimialoille, jotta alueen yrityskenttä uusiutuu ja monipuolistuu. Myös panostukset koulutustarjontaan ovat tärkeitä, sillä erilaiset osaamiskeskittymät säteilevät positiivisesti alueen elinkeinoelämään. Esimerkiksi Seinäjoella toimivan Rytmikorjaamon alueen kehittäminen rytmimusiikin oppimis- ja innovaatioympäristöksi on eräs konkreettinen hanke, jonka kautta on avautumassa uudenlaisia mahdollisuuksia myös yritys- ja tutkimustoiminnalle. Rakenteellisia muutoksia ja uusiutumista on tapahtunut taantuman seurauksena. Toisaalta myös yrittäjäkunnan ikääntyminen lisää omistusjärjestelyiden volyymia ja avaa mahdollisuuksia uutta yritystoimintaa suunnitteleville. Eräs positiivinen ilmiö on alueelle syntyneet yrityskeskittymät ja yritysten pyrkimys yhteismarkkinointiin. Hyvä päänavaus yritysverkostoyhteistyön jatkokehittämiseksi on Järviseudun ja Kuusiokuntien alueella toteutettava AluInno-projekti. Eteläpohjalaisilta yrityksiltä kaivattaisiin perinpohjaisempia panostuksia tutkimus- ja kehitystoimintaan. Etelä-Pohjanmaalla Tekesin rahoituksen kysyntä on pysynyt viime vuodet melko vakiona, vaikka muualla maassa kysyntä on tuntuvasti kasvanut. Työllisyysnäkymien osalta käänne parempaan on ollut kohtuullisen nopea. Taustatekijänä on ollut lomautusten voimakas purkautuminen. Työttömien työnhakijoiden kokonaismäärä oli joulukuun lopussa 8139 henkeä, mikä on noin 20 % vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Työttömien työnhakijoiden kokonaismäärä on vuosien tason välimaastossa. Erityisen haasteellista tilanteessa on rakenne-/pitkäaikaistyöttömyyden tason alentaminen, johon panostetaan vahvasti. Tässä yhteydessä on myös todettava, että taantuman johdosta työttömyysjaksojen pitkittyminen on yleistynyt. Pitkään työttömänä olleiden ryhmästä löytyy monen eri ammattialan edustajia, joilla on hyvät työelämävalmiudet. Henkilökohtaisesti lomautettuja oli joulukuussa 1142 ja ryhmälistoilla lomautettuja 885 henkilöä. Lomautettujen yhteismäärä on vähentynyt vuoden takaisesta tilanteesta noin 2500 henkilöllä. Voimassa olevat lomautukset ovat kohdistuneet pääasiassa metallituotteiden ALUEELLISET TALOUSNÄKYMÄT 1/2011 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 15

17 valmistukseen, koneiden ja laitteiden valmistukseen, sekä sahatavaran ja huonekalujen valmistukseen. Ryhmälomautusmenettelyä on käytetty myös kuntasektorilla. Uusien avointen työpaikkojen määrä on kasvanut noin viidenneksen viime vuoden tasosta. Lomautusten purkautumisen myötä avointen työpaikkojen määrän ennakoidaan edelleen kasvavan. Positiivisena signaalina voidaan pitää erityisesti sitä, että työvoiman kysyntä on kuljetusalalla, rakentamisessa sekä kone- ja metalliteollisuudessa viime vuotta vilkkaampaa. Alkuvuonna 2011 toteutetussa ammattibarometrissa TE-toimistot arvioivat, että rekrytointiongelmia esiintyy lähitulevaisuudessa lähinnä opetusalalla, sekä useissa sosiaali- ja terveydenhuollon ammateissa. Myös yrittäjäpaikkojen täyttämisen ennakoidaan vaikeutuvan lähiaikoina. Kohtaantotilanteen arvioidaan heikkenevän myös muilla toimialoilla suhdanteiden nousun myötä. Ikääntyvä väestöpohja sekä kasvukeskuksiin suuntautuva lähtömuutto, erityisesti nuorten osalta, vaikuttaa tilanteen heikkenemiseen. Suupohjan seutukunta Isojoki, Karijoki, Kauhajoki, Teuva Suupohjan seutukunnassa asui vuoden 2010 lopussa asukasta. Vuoden aikana vähennystä oli 156 henkilöä. Vuonna 2009 seutukunnassa oli yritysten toimipaikkaa, joissa työskenteli henkilöä. Vuoden 2010 joulukuussa työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli 10,2 %, ja työttömiä työnhakijoita oli Suupohjan seutukunta Tilanne nyt vuoden takaiseen Tilanne 6 kk kuluttua nykyhetkeen Elinkeinoelämä ja yritystoiminta Työttömyyden määrä ja rakenne Osaavan työvoiman saatavuus Tilanne 12 kk kuluttua nykyhetkeen Arviointiasteikko: (++) paljon parempi, (+) parempi, (0) ennallaan, (-) heikompi, (--) paljon heikompi Elinkeinoelämä ja yritystoiminta Maataloustuotanto, elintarvikkeiden jalostus, metalliteollisuus sekä huonekalu- ja puusepänteollisuus ovat merkittävimpiä työllistäjiä alueella. Kaupan ja palvelujen merkitys työllistäjänä on kasvussa. Seutukunnassa tuotetaan lihaa, perunaa, tyrniä ja öljypellavaa. Näiden raaka-aineiden jatkojalostamiseksi alueelle on muodostunut kasvava yritys- ja osaamisklusteri. Suupohja ja Suupohjan rannikkoseutu suunnittelevat yhteistyönä biokaasutuotannon käynnistämistä. Karijoelle suunnitellun biokaasulaitoksen rakentaminen odottaa eduskunnan 16 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU ALUEELLISET TALOUSNÄKYMÄT 1/2011

18 syöttötariffipäätöstä. Kolmen miljoonan euron investointi toisi muutamia pysyväisluonteisia työpaikkoja. Atria Suomi Oy keskittää nautateurastustaan Kauhajoelle, jonne rakennetaan uutta teurastusja leikkuukapasiteettia. Uusia työpaikkoja syntyy jonkin verran, mutta määrä ei ole vielä tiedossa. Investoinnin kustannusarvio on noin 26 miljoonaa euroa ja sen on suunniteltu valmistuvan vuoden 2012 loppuun mennessä. Tarkoituksena on, että teurastamo olisi Pohjoismaiden nykyaikaisin ja yksi suurimmista nautateurastamoista pohjoisen Euroopan alueella. Huonekaluteollisuudessa ja puutuotteiden valmistuksessa tilauskanta on melko alhainen joitain poikkeuksia lukuun ottamatta ja lomautuksiakin on voimassa. Alan toimipaikkojen määrä on vähenemässä, koska ala on kilpailtu ja henkilöstön ikärakenne on vinoutunut. Betonituote- ja rakennusteollisuudessa näkymät ovat positiivisemmat kuin vuosi sitten, mutta epävarmuus on edelleen suurta. Asuinrakentamisen ja valmistalopakettien kysynnän elpyminen luo kasvuodotuksia talotehtaille. Seudulla on merkittävä materiaalinkäsittelyn ja kuljetinjärjestelmien yrityskeskittymä, joka on nostanut profiiliaan myös kansainvälisillä markkinoilla. Orastavia signaaleja alan yritysten näkymien asteittaisesta paranemisesta on nähtävissä. Muun metalliteollisuuden osalta tilauskannat ovat kokonaisuutena kasvussa, mutta erot yritysten välillä ovat suuria. Kauhajoelle on kehittynyt lähiseutuja palveleva kaupan keskittymä, joka on Seinäjoen jälkeen monipuolisin Etelä-Pohjanmaalla. Kesko Oyj on aloittamassa uuden kauppakeskuksen rakentamista kevään aikana. Suunnitelmien mukaan kauppakeskukseen on tulossa K-Citymarket ja toimitiloja muille yrittäjille. Investointien arvoksi on arvioitu noin miljonaa euroa. Kauppakeskuksen aikaansaaman työpaikkojen nettolisäyksen arvioidaan olevan noin 40 työpaikkaa. Aloittavien yritysten määrä ja starttirahojen kysyntä on ollut selvästi alavireistä. Seutukunnan konkurssitilanne on on hieman normaalivuosia synkempi. Työvoiman kysyntä ja työttömyys Työllisyystilanne ja työpaikkojen tarjonta on hiljalleen paranemassa. Nopea koheneminen on kuitenkin epätodennäköistä. Isoja rekrytointeja ei ole tiedossa, lukuun ottamatta Keskon ja Atrian investointien mukanaan tuomia henkilöstölisäyksiä. Lähiaikoina selkeitä lisätyövoimatarpeita arvioidaan olevan lähinnä hoitoalalla. Myös kaupan alalla ja palvelupuolella pienimuotoiset rekrytoinnit jatkuvat. Varsinaista työvoimapulaa on tällä hetkellä vain terveydenhoito- ja sosiaalialan ammattihenkilöstöstä. Haasteet ovat kasvamassa myös opetusalalla. Tilanne voi kuitenkin muuttua eri toimialoilla kohtuullisen lyhyelläkin aikavälillä, erityisesti erikoisosaamista ALUEELLISET TALOUSNÄKYMÄT 1/2011 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 17

19 vaativien ammattien osalta. Lisäksi vinoutunut ikärakenne asettaa haasteita esimerkiksi huonekalu- ja puusepänteollisuudessa. Työttömiä työnhakijoita oli joulukuussa noin 16 prosenttia vähemmän kuin viime vuonna. Vaikeasti työllistettävien osuus kaikista työttömistä on pysynyt korkealla tasolla. Toimenpiteet eivät pure tähän ryhmään ennen kuin työllisyystilanne alkaa parantua huomattavasti nykyistä nopeammin. Nuorten osuus hakijoista pysyy korkeana, mutta heidän työttömyysjaksonsa pysyvät kuitenkin kohtalaisen lyhyinä. Lomautuksia on voimassa pääasiassa metalliteollisuudessa, talotehtailla, sekä puu- ja huonekalualalla. Seinäjoen seutukunta Ilmajoki, Jalasjärvi, Kauhava, Kurikka, Lapua, Seinäjoki Seinäjoen seutukunnassa asui vuoden 2010 lopussa asukasta. Vuoden aikana kasvua oli 626 henkilöä. Vuonna 2009 seutukunnassa oli yritysten toimipaikkaa, joissa työskenteli henkilöä. Vuoden 2010 joulukuussa työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli 8,8 %, ja työttömiä työnhakijoita oli Seinäjoen seutukunta Tilanne nyt vuoden takaiseen Tilanne 6 kk kuluttua nykyhetkeen Tilanne 12 kk kuluttua nykyhetkeen Elinkeinoelämä ja yritystoiminta Työttömyyden määrä ja rakenne Osaavan työvoiman saatavuus Arviointiasteikko: (++) paljon parempi, (+) parempi, (0) ennallaan, (-) heikompi, (--) paljon heikompi Elinkeinoelämä ja yritystoiminta Seinäjoen seutukunnan avaintoimialoja ovat elintarvikkeiden jalostus, metalliteollisuus, rakentamistoiminta, puusepänteollisuus, sekä tukku- ja vähittäiskauppa, jonka kasvu on ollut viime vuosina vahvaa. Tulevaisuudessa liike-elämän palveluiden ja energia-alaan liittyvän yritystoiminnan merkityksen arvioidaan kasvavan. Seudulla sijaitsevat merkittävät elintarvikkeita jalostavat yritykset, kuten Atria Oyj, Altia Oyj, Valio Oyj, Juustoportti Oy, Vaasan&Vaasan Oy, Fazer Oyj sekä Suomen Rehu Oy. Viime vuosina erityisesti Atria ja Valio ovat investoineet seutukunnassa aktiivisesti. Atria on keskittänyt raaka-aineiden pakastevarastointiaan Seinäjoelle uuteen Hahkaway Oy:n operoimaan logistiikkakeskukseen, jonka rakennuskustannukset olivat noin 10 miljoonaa euroa. Atria valmistelee myös uuden siipikarjanrehutehtaan rakentamista, jonka kustannusarvio on noin 15 miljoonaa euroa. 18 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU ALUEELLISET TALOUSNÄKYMÄT 1/2011

20 Metalliteollisuudella on suuri painoarvo seutukunnassa. Eräs metallialan kärkiyritys on Rautaruukki Oyj, jolla on toimintaa myös muissa seutukunnissa. Seinäjoen Seudun TEtoimiston alueella (Ilmajoki, Jalasjärvi, Kurikka, Seinäjoki) metalliteollisuuden tilanne on hiljalleen elpymässä ja yritykset ovat palkanneet jonkin verran uutta määräaikasta työvoimaa. Härmänmaan TE-toimiston alueella (Kauhava, Lapua), jossa merkittävimpiä yrityksiä ovat Finn-Power Oy, MSK Group Oy ja Metso Power Oy. Alueen teollisuudessa tilanne on parantunut ja kehityksen arvioidaan jatkuvan suotuisana. Työvoimaa tullaan lisäämään ja erityisesti pienemmät yritykset ovat rekrytoineet ahkerasti. Ravaltsu Oy ja KJH-Comp Oy ovat laajentamassa toimitilojaan, mikä heijastuu myös rekrytointitarpeisiin. Lapualla sijaistsevan energia-alan yrityskeskittymän työtilanne on hyvä ja näkymät ovat positiiviset. Taloudellisen toimeliaisuuden lisääntyminen on heijastunut selvimmin kuljetusalalle, jossa työvoiman kysyntä on lähes kaksinkertaistunut viime vuodesta. Toisaalta myös teollisuustonttien kysyntä on ollut hyvällä tasolla, erityisesti Kauhavalla ja Seinäjoella. Pääasiassa teollisuuden alihankintaa tekevien yritysten työtilanteen paraneminen on ollut verrattain hidasta. Pk-yrityksiltä kaivattaisiinkin rohkeutta uudistaa ja laajentaa toimintaansa. Seinäjoki on noussut asiakasvirroilla mitattuna Suomen kuudenneksi suurimmaksi markkina-alueeksi. Syksyllä 2009 avatun Vaasa Jyväskylä-ohitustien varrelle on rakenteilla uusi kauppakeskus, Avenas Shopping Garden. Suunnitelmien mukaan K-Citymarket valmistuu keväällä 2011 ja koko kaupallinen alue vuoteen 2015 mennessä. Meneilllään oleva Hyllykallion Prisman laajennus valmistuu kuluvan vuoden aikana. Laajennuksen kustannusarvio on noin 15 miljoonaa euroa. Prisma työllistää tällä hetkellä 150 henkilöä ja laajennuksen myötä uusia työpaikkoja tulee noin kaksikymmentä. Jouppiin kaavaillun ostospuisto Lakeuden Ankkurin maanrakennustöiden ennakoidaan käynnistyvän vuoden 2011 aikana, kunhan meneillään oleva kaavoitusprosessi saadaan päätökseen. Uusista toimijoista Seinäjoelle ovat sijoittumassa sekä Biltema Oy että Motonet Oy. Myös Lapualle sijoittuvan kauppakeskushanke NovaParkin suunnitelmat ovat edenneet. Matkailualalla näkymät ovat toiveikkaat ja uusia panostuksia on tiedossa. Kauhavalla sijaitsevasta Powerparkista on muodostunut merkittävä matkailukohde, joka tarjoaa monipuolisia palveluita. Powerparkin kehittäminen saa jatkoa, kun alueelle rakennetaan uusi vesipuistoalue, vuoristorata ja elokuvateatteri. Härmän Kuntokeskuksessa on meneillään kylpyläosaston laajennus, jonka kustannukset ovat lähes neljä miljoonaa euroa. Investoinnilla vahvistetaan palveluiden monipuolisuutta, sekä parannetaan valmiuksia vastata erilaisiin asiakastarpeisiin. Rakennustyöt valmistuvat vuoden 2011 alkupuolella. Seutukunnassa järjestetään myös useita aluetaloudellisesti merkittäviä massatapahtumia (mm. Provinssirock, Tangomarkkinat, Vauhtiajot). Julkinen rakentaminen on volyymiltaan mittava. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän ja Seinäjoen kaupungin yhteishankkeena toteutettavan uuden sairaalarakennuksen rakennustyöt ovat käynnissä. Yhteensä 58 miljoonan euron ALUEELLISET TALOUSNÄKYMÄT 1/2011 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 19

21 rakennushanke alkoi lokakuun 2009 alussa ja valmistuu vuoden 2012 heinäkuuhun mennessä. Seinäjoen Jouppiin rakennettavan valtion virastotalon toimitilat ovat suuruudeltaan noin neliötä ja niiden on tarkoitus valmistua alkuvuonna Seinäjoen kaupunginkirjastonmaakuntakirjaston laajennustyö on meneillään. Uudisrakennuksen budjetti on noin kymmenen miljoonaa euroa. Myös suunnitteluvaiheessa olevia rakennusprojekteja on tiedossa kohtuullisen paljon. Aloittavien yritysten starttirahojen kysyntä oli kokonaisuudessaan viime vuonna normaalia heikompaa. Härmänmaan TE-toimiston alueella starttirahojen kysyntä oli kuitenkin erittäin vilkasta ja yrityksiä on syntynyt eri toimialoille, joista osa on kyennyt rekrytoimaan myös uutta työvoimaa. Vuoden 2010 aikana konkurssitilanne on rauhoittunut selvästi. Työvoiman kysyntä ja työttömyys Uusien avoimien työpaikkojen määrä on lähtenyt kasvuun. Työvoiman kysynnän arvioidaan jatkuvan hyvänä kaupallisella alalla. Kysyntä on virkistymässä myös muilla toimialoilla. Metalliteollisuudesta ja kuljetusalalta on saatu kohtuullisen positiivisia signaaleja. Terveydenhuolto- ja sosiaalialalla on rekrytointiongelmia useiden eri ammattien osalta. Erityisesti hammaslääkäreistä ja -hoitajista on krooninen pula. Lähi- ja sairaanhoitajien kysyntä on kasvamassa, mutta saatavuus on edelleen heikkenemässä. Kysyntää kasvattavat enenevässä määrin myös yksityisten SOTE-alan toimijoiden työvoimatarpeet. Myös matalapalkka-aloille (mm. siivoojat) ja osa-aikaiseen työhön on vaikea löytää työvoimaa. Saatavuusongelmien arvioidaan lisääntyvän myös muilla toimialoilla. Työttömien työnhakijoiden määrä laski viime vuoden joulukuusta noin 20 prosenttia. Työmarkkinoiden virkistymisestä huolimatta pitkäaikaistyöttömien ja muiden vaikeasti työllistettävien määrä aiheuttaa merkittävän haasteen. Nuorten osalta haasteen muodostaa kouluttamattomien ja opintonsa keskeyttäneiden tilanteen parantaminen. Sekä henkilökohtaisten että ryhmälomautusten määrät ovat pudonneet merkittävästi koko alueella. Myös lomautusjaksot ovat olleet viime vuotta lyhyempiä. Lomautuksia on edelleen voimassa metalliteollisuudessa, saha- ja puutavaranvalmistuksessa, sekä huonekaluteollisuudessa. 20 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU ALUEELLISET TALOUSNÄKYMÄT 1/2011

22 Järviseudun seutukunta Alajärvi, Evijärvi, Lappajärvi, Soini, Vimpeli Järviseudun seutukunnassa asui vuoden 2010 lopussa asukasta. Vuoden aikana vähennystä oli 241 henkilöä. Vuonna 2009 seutukunnassa oli yritysten toimipaikkaa, joissa työskenteli henkilöä. Vuoden 2010 joulukuussa työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli 10,2 %, ja työttömiä työnhakijoita oli 977. Järviseudun seutukunta Tilanne nyt vuoden takaiseen Tilanne 6 kk kuluttua nykyhetkeen Tilanne 12 kk kuluttua nykyhetkeen Elinkeinoelämä ja yritystoiminta Työttömyyden määrä ja rakenne Osaavan työvoiman saatavuus Arviointiasteikko: (++) paljon parempi, (+) parempi, (0) ennallaan, (-) heikompi, (--) paljon heikompi Elinkeinoelämä ja yritystoiminta Rakennustuoteteollisuudella, puutuotteiden valmistuksella ja tekstiiliteollisuudella on suuri merkitys seutukunnalle. Myös alkutuotanto on merkittävä elinkeino. Elinkeinoelämän palveluita ja kehittämistä koordinoi Järvi-Pohjanmaan Yrityspalvelu Oy, johon kuuluvat Alajärvi, Soini ja Vimpeli, sekä alueen merkittävimmät yritykset. Hirsitaloteollisuutta harjoittavat yritykset Honkarakenne Oyj ja Finnlamelli Oy sijaitsevat Alajärven kaupungissa. Toimiala on alueellisesti tärkeä, mutta sen näkymät ovat edelleen osittain epävarmat. Sahateollisuudessa rakentamisaktiviteetin vilkastuminen näkyy selvästi, sillä lomautukset ovat purkautuneet ja uutta työvoimaa on rekrytoitu. Alajärven ja Vimpelin rajalla on yksi Suomen kolmesta alumiiniteollisuuden keskittymistä, jonka arvioidaan kasvavan merkittävästi lähitulevaisuudessa. Alumiiniteollisuudesta on kantautunut positiivisia signaaleja ja yritysten tilauskannassa on ollut positiivista kehitystä. Perspektiivi tulevaan on kuitenkin suhteellisen lyhyt. Alumiinikeskittymä Alucenter Oy:n perustama myyntiyhtiö on aloittanut toimintansa. Keskittymän vetovoima on synnyttänyt myös uutta yritystoimintaa alueelle. Alumiiniosaamisen ydinosaamista kehitetään kolmivuotisella AluInno-hankkeella, jonka toteuttajana toimii Järvipohjanmaan Yrityspalvelu Oy. Muun metalliteollisuuden osalta näkymät ovat kohtuulliset ja kasvuodotukset maltillisia. Uutta työvoimaa rekrytoidaan kevään kuluessa lähinnä määräaikaisiin työsuhteisiin. Merkittävä investointi on Rautaruukin julkisivupaneelitehdas Alajärvellä, joka valmistui vuoden 2010 alkupuolella. Tehdas laajentaa julkisivurakenteisiin käytettävien sandwich-elementtien tuotevalikoimaa ja parantaa kokonaistoimituskykyä. Rautaruukki aikoo myös siirtää Ruotsin Anderslövissä sijaitsevan tehtaan rakentamiskomponenttien tuotantoa Vimpeliin. ALUEELLISET TALOUSNÄKYMÄT 1/2011 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 21

23 Alkutuotannossa tilakoon suureneminen edellyttää toimivia lomitusjärjestelmiä, joihin tarvitaan koulutettuja maatalouslomittajia. Turkistarhauksessa edellytetään merkittävien ympäristö- ja rakennusinvestointien toteuttamista lähivuosina, joihin tarvitaan rahoitusta. Turkisten hintataso on kuitenkin suosinut tarhaajia, minkä vuoksi tulevaisuudennäkymät ovat tällä hetkellä melko myönteiset. Lama vei Järviseudulta useita pieniä palvelualan yrityksiä. Alajärven keskustassa hotelliravintola lopetti toimintansa syksyllä Nyt tiloja remontoidaan ja laajennetaan uudelle yritykselle, joka aloittaa toimintansa vuoden 2011 aikana. Uusia työpaikkoja tullee kymmenkunta. Puutuoteteollisuudessa Järvi-Z Oy on laajentanut toimitilojaan ja uudistanut konekantaansa. Yhtiö on rekrytoinut myös uusia työntekijöitä yhteishankintakoulutuksen avulla. Starttirahojen kysyntä on ollut keskimääräisellä tasolla. Viime aikoina kyselyt ovat yleistyneet tilanteissa, joissa yritykselle etsitään jatkajaa. Konkurssien määrä pysyi viime vuonna tavanomaisella tasolla. Työvoiman kysyntä ja työttömyys Avoimien työpaikkojen määrä on ollut maltillisessa kasvussa. Työvoiman kysynnän arvioidaan lisääntyvän metalliteollisuudessa, jossa tarvitaan teknisen pohjakoulutuksen lisäksi myös erikoistumista alumiinin käsittelyyn. Työvoimapulaa on perhepäivähoitajista, terveydenhoitopuolella lähihoitajista, sairaanhoitajista, lääkäreistä, sosiaalityöntekijöistä ja opettajista. Alueella on käynnissä lähihoitajakoulutusta ja maaliskuussa alkaa laitoshuoltajakoulutus, jotka aikanaan tulevat helpottamaan työvoiman saatavuutta. Työttömien työnhakijoiden määrä oli joulukuussa noin 25 prosenttia alhaisempi kuin viime vuonna vastaavaan aikaan. Positiivisen käänteen taustalla on lomautusten selkeä purkautuminen. Työttömyysprosentti on kuitenkin vielä kohtuullisen korkea. Nuorisotyöttömien määrä on laskenut koko kuluneen vuoden. Pitkäaikaistyöttömyys ja muu rakenteellinen työttömyys on edelleen kohtuullisen korkealla tasolla. Haasteita asettaa myös seutukunnan ikärakenne. Työttömistä työnhakijoista noin 45 prosenttia on yli 55-vuotiaita. 22 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU ALUEELLISET TALOUSNÄKYMÄT 1/2011

24 Kuusiokuntien seutukunta Alavus, Kuortane, Töysä, Ähtäri Kuusiokuntien seutukunnassa asui vuoden 2010 lopussa asukasta. Vuoden aikana vähennystä oli 270 henkilöä. Vuonna 2009 seutukunnassa oli yritysten toimipaikkaa, joissa työskenteli henkilöä. Vuoden 2010 joulukuussa työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli 9,5 %, ja työttömiä työnhakijoita oli 962. Kuusiokuntien seutukunta Tilanne nyt vuoden takaiseen Tilanne 6 kk kuluttua nykyhetkeen Tilanne 12 kk kuluttua nykyhetkeen Elinkeinoelämä ja yritystoiminta Työttömyyden määrä ja rakenne Osaavan työvoiman saatavuus Arviointiasteikko: (++) paljon parempi, (+) parempi, (0) ennallaan, (-) heikompi, (--) paljon heikompi Elinkeinoelämä ja yritystoiminta Seutukunnan merkittävimpiä teollisuustoimialoja ovat puutuote-, metalli- ja veneteollisuus. Seudun puualan yritykset valmistavat pääasiassa ovia ja ikkunoita. Teollisuuden näkymät ovat kohtuullisen positiiviset ja tilauskannat ovat kasvaneet. Ilmapiiriä voidaan kuitenkin luonnehtia odottavaksi. Alumiini- ja metalliteollisuuden kehittämistä tuetaan kolmivuotisella AluInno-projektilla Järviseudun toimijoiden kanssa. Ähtärissä toimiva alumiiniveneteollisuus muodostaa ympärilleen alueelle tärkeän yrityskeskittymän. Tällä hetkellä alueen veneteollisuudessa tulevaisuuden näkymät ovat viime vuosia valoisammat. Keskittymässä on aloittanut myös uusi alumiiniveneiden valmistaja. Fiskarsin Inhan Tehtaiden valmistamien Buster-veneiden myynti, markkinointi, tuotekehitys ja johto siirtyivät tammikuussa Ähtäristä Helsinkiin Fiskars Campukselle. Helsinkiin siirtyy käytännössä noin 15 työpaikkaa. Tuotanto sekä tuotantoa suoraan tukevat toiminnot ja asiakaspalvelu jatkavat edelleen Ähtärissä. Metallialan yritys Remu Oy rakentaa uutta tuotantotilaa Inhantien varteen. Seulakauhoja, seulonta-asemia sekä kelluvia kaivinkoneita rakentava yritys on kasvanut nopeasti alihankintaa harjoittavasta metallipajasta globaalisti toimivaksi ympäristöteknologian yritykseksi. Ensi kesän aikana valmistuvan investoinnin myötä syntyy myös uusia työpaikkoja. Matkailu ja siihen liittyvät palvelualat ovat merkittävä toimiala seutukunnassa. Ähtärissä toimiva eläinpuisto oheispalveluineen tarjoaa elämyksiä lapsiperheille ja erilaisille ryhmille. Ähtärin kaupunki ja alueen matkailuyrittäjät avasivat viime kesänä venäjänkieliset matkailusivustot. Vuoden vaihteessa seutukunnassa lomaili ennätysmäärä venäläisturisteja. ALUEELLISET TALOUSNÄKYMÄT 1/2011 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 23

25 Myös vähittäis- ja tukkukaupan tarjonta on runsasta. Töysässä Kyläkauppa Veljekset Keskinen Oy vetää asiakkaita ympäri vuoden. Töysän kunta on selvittänyt uuden kauppakeskittymän rakentamista ja sen sosioekonomisia vaikutuksia, sekä laatinut Tuurinportin alueelle asemakaavan. Tällä hetkellä aluetta markkinoidaan erilaisille kaupan alan yrityksille. Alavudella uusi S-market ja ABC-liikennemyymälä valmistuivat aikataulunsa mukaisesti joulukauppaan. Liikekeskuksen kokonaispinta-ala on noin 6000 neliötä ja se tarjoaa noin 15 uutta työpaikkaa. Kuortaneen urheiluopistolla on monipuolista osaamista, ei pelkästään huippu-urheilun vaan myös työhyvinvoinnin osalla. Urheiluopisto on tehnyt pitkään yhteistyötä mm. Seinäjoen Teknologiakeskus Oy:n kanssa. Eräs yhteistyön ilmentymä on Kuortane Testing Lab, joka tarjoaa liikunta-, terveys- ja hyvinvointiteknologiayrityksille valmiin ympäristön ja kohderyhmiä uusien tuotteiden ja palveluiden testaukseen ja koemarkkinointiin. Starttirahojen kysyntä ja yritysten perustamisaktiviteetti ovat virkistyneet viime vuodesta. Uusperustanta on kuitenkin hieman normaalivuosia vähäisempää. Vuoden 2010 konkurssitilanne ei juurikaan poikkea normaalista. Työvoiman kysyntä ja työttömyys Kuusiokuntien työllisyyskehityksen näkymät ovat positiiviset. Uusia avoimia työpaikkoja on ilmoitettu TE-toimistoon viime vuotta enemmän. Lomautusten purkautumisen kautta lisätyövoiman rekrytoiminen on tullut mahdolliseksi metalli- ja rakennuspuusepänteollisuudessa ja rakennusalalla. Työvoiman saatavuus on heikkenemässä. Saatavuusongelmat ovat pääosin kohdistuneet sosiaali- ja terveydenhoitoalojen erityisosaajiin ja opetustehtävissä toimiviin. Myös metallialan osaajista on ajoittain pulaa. Alumiinin ja ruostumattoman teräksen käsittelytaidot korostuvat osaamisvaatimuksissa. Saatavuusongelmien arvioidaan yleistyvän myös muilla toimialoilla. Työttömien työnhakijoiden määrät ovat laskeneet noin 20 % viime vuoden joulukuusta. Ryhmälomautusten määrä on ollut myös hyvin vähäinen. Työttömien työnhakijoiden määrä on kuluvana vuonna laskenut jopa normaalitrendejä nopeammin. Nuorisotyöttömien määrä on laskenut viime vuoden tasosta, mutta taso on vielä korkeampi kuin taantumaa edeltäneinä vuosina. Pitkäaikaistyöttömien määrä alkoi laskea viime vuoden aikana, mutta rakenteellinen työttömyys on edelleen kohtalaisen korkealla tasolla. Vähäiset jäljellä olevat lomautukset ovat keskittyneet metalli- ja rakennuspuusepänteollisuuteen. 24 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU ALUEELLISET TALOUSNÄKYMÄT 1/2011

26 ALUEELLISET TALOUSNÄKYMÄT 1/2011 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 25

27 Liite 1: Keskeisiä tilastotietoja, koko maa, ELY-keskukset ja seutukunnat Toimipaikat Henkilöstö Aloittaneet Työvoima * Työttömyys- Työttömät Työttömät Väkiluku yritykset aste työnhakijat työnhakijat / / / / lkm hlö q1-q3 hlö % hlö muutos % määrä hlö muutos hlö Koko maa , , Uusimaa , , Helsinki , , Raasepori , , Porvoo , , Loviisa , , Varsinais-Suomi , , Turku , , Salo , , Loimaa , , Vakka-Suomi , , Åboland-Turunmaa , , Satakunta , , Pori , , Rauma , , Pohjois-Satakunta , , Pirkanmaa , , Etelä-Pirkanmaa , , Lounais-Pirkanmaa , , Kaakkois-Pirkanmaa , , Luoteis-Pirkanmaa , , Tampere , , Ylä-Pirkanmaa , , Häme , , Lahti , , Riihimäki , , Hämeenlinna , , Forssa , , Kaakkois-Suomi , , Kouvola , , Kotka-Hamina , , Imatra , , Lappeenranta , , Etelä-Savo , , Mikkeli , , Savonlinna , , Pieksämäki , , Pohjois-Savo , , Kuopio , , Ylä-Savo , , Koillis-Savo , , Sisä-Savo , , Varkaus , , Pohjois-Karjala , , Joensuu , , Keski-Karjala , , Pielisen Karjala , , Keski-Suomi , , Jyväskylä , , Joutsa , , Äänekoski , , Jämsä , , Keuruu , , Saarijärvi-Viitasaari , , TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU ALUEELLISET TALOUSNÄKYMÄT 1/2011