Alueelliset talousnäkymät keväällä 2011

Transkriptio

1

2 Alueelliset talousnäkymät keväällä 2011 Hämeen ELY-keskus Alueelliset talousnäkymät 1/2011 Jouko Nieminen TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU

3

4 Julkaisusarjan nimi ja tunnus Käyntiosoite Postiosoite Alueelliset talousnäkymät Aleksanterinkatu HELSINKI PL VALTIONEUVOSTO Puhelin (09) Telekopio (09) /2011 Tekijät (toimielimestä: nimi, puheenjohtaja, sihteeri) Jouko Nieminen Kehittämispäällikkö Varsinais-Suomen ELY-keskus Julkaisuaika Toimeksiantaja(t) Työ- ja elinkeinoministeriö Toimielimen asettamispäivä Julkaisun nimi Alueelliset talousnäkymät keväällä 2011 Tiivistelmä Katsauksessa tarkastellaan ELY-keskusalueiden ja niiden seutukuntien talouden ja työllisyyden nykytilaa ja lähiaikojen kehitysnäkymiä. Arvioinnin tuottajia ovat olleet ELY-keskukset ja muut alueelliset asiantuntijat. Katsaus laaditaan kaksi kertaa vuodessa. Tämän katsauksen arviot kuvastavat tilannetta kuluvan vuoden helmikuun puolessa välissä. Talouden ja työllisyyden näkymät ovat lähes koko maassa odottavan myönteiset. Toteutunut kehitys on vastannut pitkälle edellisen katsauksen arvioita eli talous on kasvussa ja työttömyys laskusuunnassa. Kasvuodotukset ovat kuitenkin vielä maltilliset, mikä näkyy mm. teollisuuden investointien vähäisyytenä. Positiivisimmat odotukset ovat Pohjois-Karjalassa, jossa taantumasta toipuminen on nopeaa. Meriteollisuuden vaikea tilanne näkyy parhaillaan Turun seudulla ja heikentää odotuksia myös Rauman ja Porin seutukunnissa. Tämän hetken tilanteen arvioidaan olevan vuoden takaiseen parempi 59 seutukunnassa ja ennallaan neljässä seutukunnassa. Turun ja Varkauden tilanteet ovat nyt heikommat kuin vuosi sitten. Seuraavan puolen vuoden kuluessa elinkeinoelämän tilanteen ennakoidaan paranevan 53 seutukunnassa ja vuoden sisällä 59 seutukunnassa. Heikkenevää kehitystä ei ennakoida missään seutukunnassa, vaikkakin uhkakuvia on matkapuhelinteollisuudessa. Nokian suunnitelmien täsmentymistä odotetaan varsinkin Oulun, Tampereen, Salon ja Helsingin seutukunnissa. Erityisen ripeää kehityksen ennakoidaan olevan lähiaikoina Joensuun, Pielisen-Karjalan ja Pohjois-Satakunnan seutukunnissa. Vuoden kuluessa vahvaa kehitystä on myös Kemi-Tornion, Raahen, Vaasan, Kuopion, Keuruun ja Jämsän seuduilla. Kaivosteollisuuden kasvu heijastelee myönteisesti monilla Itä- ja Pohjois-Suomen seuduilla. Positiivisia alueellisia vaikutuksia on kauppakeskusinvestoinneilla Kuopion, Kouvolan ja Porin seuduilla. Matkailun merkitys on kasvussa monissa Itä- ja Pohjois-Suomen seutukunnissa. Vaikka työttömyysaste onkin laskusuunnassa, monilla alueilla työttömyysjaksojen pitkittyminen ja rakenteellisen työttömyyden kasvu ovat huolestuttavia. Työvoiman saatavuus ei ole tällä hetkellä merkittävä ongelma lukuun ottamatta sosiaali- ja terveysalaa. Eläköitymisen ja työvoiman kysynnän piristymisen myötä työvoiman saatavuuskin heikkenee. TEM:n yhteyshenkilönä: Konserniohjausyksikkö / Toimialapalvelu Esa Tikkanen, puh ELY-keskusten yhteyshenkilö: Jouko Nieminen, ; jouko.nieminen(at)ely-keskus.fi, puh Asiasanat Seutukuntien kehitysnäkymät, aluetalous,aluekehitys, elinkeinoelämä,työllisyys ISSN Kokonaissivumäärä 219 Julkaisija Työ- ja elinkeinoministeriö Kieli Suomi ISBN Hinta - Kustantaja

5 Publikationsseriens namn och kod Besöksadress Postadress Regionala ekonomiska utsikter Alexandersgatan HELSINGFORS PB STATSRÅDET Telefon Telefax (09) /2011 Författare Jouko Nieminen Utvecklingschef Närings-, trafik- och miljöcentralen i Egentliga Finland Publiceringstid Uppdragsgivare Arbets- och näringsministeriet Organets tillsättningsdatum Titel Regionala ekonomiska utsikter våren 2011 Referat I I översikten granskas nuläget för ekonomin och sysselsättningen samt utvecklingsutsikterna för de närmaste tiderna inom närings-, trafik- och miljöcentralernas områden och deras ekonomiska regioner. Bedömningen har gjorts av närings-, trafik- och miljöcentralerna och andra regionala experter. Översikten sammanställs två gånger per år. Be-dömningarna I denna översikt reflekterar situationen i mitten av februari i år. Utsikterna för ekonomin och sysselsättningen är avvaktande positiva i nästan hela landet. Den utveckling som skett har i hög grad motsvarat bedömningarna i föregående översikt, dvs. ekonomin växer och arbetslösheten avtar. Till-växtförväntningarna är dock fortsättningsvis måttliga, vilket bl.a. märks av de begränsade industriinvesteringarna. Mest positiva är förväntningarna i Norra Karelen, där återhämtningen från recessionen är snabb. Det svåra läget inom marinindustrin märks för närvarande i Åboregionen och det försvagar förväntningarna även i Raumo och Björ-neborgs ekonomiska regioner. Nuläget bedöms vara bättre än ett år tillbaka i 59 ekonomiska regioner och som förut i fyra ekonomiska regioner. Läget i Åbo och Varkaus är nu svagare än för ett år sedan. En förbättring i näringslivsläget väntas inom följande halvår i 53 ekonomiska regioner och inom ett år i 59 ekonomiska regioner. En svagare utveckling väntas inte i nå-gon ekonomisk region, även om det finns hotbilder i mobiltelefonindustrin. En precisering av Nokias planer väntas i synnerhet i Uleåborgs, Tammerfors, Salo och Helsingfors ekonomiska regioner. En speciellt snabb utvecklings väntas under den närmaste tiden i Joensuu, Pielinen-Karelens och Norra Satakunta ekonomiska regioner. Under året kommer utvecklingen att vara stark även i regionerna Kemi-Torneå, Brahestad, Vasa, Kuopio, Keuruu och Jämsä. Gruvindustrins tillväxt återspeglas positivt i många regioner i östra och norra Finland. Investeringar i affärscentrum har positiva regionala effekter i Kuopio, Kouvola och Björneborgs regioner. Turismens betydelse ökar i många eko-nomiska regioner i östra och norra Finland. Även om arbetslöshetsgraden är nedåtgående, är utdragna arbetslöshetsperioder och en ökad strukturell arbets-löshet oroväckande i många regioner. Tillgången på arbetskraft är inte för närvarande något större problem, för-utom inom social- och hälsovården. På grund av pensioneringar och en livigare efterfrågan på arbetskraft kommer även tillgången på arbetskraft att försvagas. Kontaktperson vid arbets- och näringsministeriet: Koncernstyrningsenheten/Branschtjänst/Esa Tikkanen, tfn Kontaktperson vid närings-, trafik- och miljöcentralen: Jouko Nieminen, e-post: jouko.nieminen(at)ely-keskus.fi, tfn Nyckelord Utvecklingsutsikterna för de ekonomiska regionerna, regional ekonomi, regionutveckling, näringsliv, sysselsättning ISSN Sidoantal 219 Utgivare Arbets- och näringsministeriet Språk Finska ISBN Pris - Förläggare

6 Sisällysluettelo Saatteeksi...6 Yhteenveto...8 Hämeen ELY-keskus...13 Lahden seutukunta Heinolan seutu ( alkaen osa Lahden seutukuntaa) Hämeenlinnan seutukunta Riihimäen seutukunta Forssan seutukunta Liite 1: Keskeisiä tilastotietoja, koko maa, ELY-keskukset ja seutukunnat ALUEELLISET TALOUSNÄKYMÄT 1/2011 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 5

7 Saatteeksi Alueelliset talousnäkymät -katsaus on kaksi kertaa vuodessa päivitettävä julkaisu, johon on koottu ELY-keskusten ja muiden keskeisten aluekehittäjien näkemykset alueiden nykytilasta ja tulevaisuuden näkymistä. Tämän katsauksen tiedot tuotettiin tammi-helmikuussa Alueelliset arviot ja analyysit on toteutettu ELY-keskusten johdolla. ELY-keskukset hyödynsivät arvioissaan useiden eri aluekehittäjien näkemyksiä ja arvioita. Monissa ELY-keskuksissa toteutettiin osana katsauksen laatimisprosessia aluetoimijoiden yhteinen paneeli, jossa osallistujat yhdessä pohtivat ELY-keskusalueen ja sen seutukuntien nykytilaa, tulevaisuutta ja tarvittavia toimenpiteitä. Alueiden arvioinnissa on kolme ajankohtaa: 1) Arvio nykytilasta vuoden takaiseen tilanteeseen 2) Tilanne 6 kk:n kuluttua nykytilaan 3) Tilanne vuoden kuluttua nykytilaan Arviointikohteita ovat elinkeinoelämän ja yritystoiminnan kehitys, työttömyyden määrä ja rakenne sekä osaavan työvoiman saatavuus. Arviointiasteikko on viisiportainen, jossa vaihtoehdot ovat: ++ Paljon parempi, + Parempi, 0 Ennallaan/nykytasolla, Heikompi, Paljon heikompi Aluekohtaisia tulevaisuuden kehitysarvioita tulkittaessa on syytä huomioida, että alueen kehitysnäkymiä verrataan suhteessa alueen nykytilaan ja aiempaan kehitykseen. ELYkeskusaluetta tai seutukuntaa verrataan siis itseensä eikä toisiin alueisiin tai esim. koko maan keskimääräiseen kehitykseen. ELY-keskusten vastuutahot katsauksen laatimisessa ovat olleet: Uusimaa Varsinais-Suomi Satakunta Pirkanmaa Häme Kaakkois-Suomi Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa projektipäällikkö Sasu Pajala työmarkkina-analyytikko Juha Pusila, erikoissuunnittelija Petri Pihlavisto ylijohtaja Marja Karvonen, tutkija Merja Mannelin tutkimuspäällikkö Juhani Turtiainen erikoissuunnittelija Markku Paananen erikoistutkija Niilo Melolinna kehittämispäällikkö Marja Aro strategiapäällikkö Juha Kaipiainen strategiapäällikkö Pekka Myllynen kehitysjohtaja Eija Heinonen erikoistutkija Timo Takala tutkija Jorma Höykinpuro, projektipäällikkö Olli Peltola kehittämispäällikkö Juha Levy 6 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU ALUEELLISET TALOUSNÄKYMÄT 1/2011

8 Kainuu Lappi strategiapäällikkö Juha Puranen strategiapäällikkö Tuija Ohtonen, tutkija Tuula Uusipaavalniemi Katsauksen koostamisesta on vastannut kehittämispäällikkö Jouko Nieminen Varsinais- Suomen ELY-keskuksesta. Turussa Jouko Nieminen ALUEELLISET TALOUSNÄKYMÄT 1/2011 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 7

9 Yhteenveto Talouden ja työllisyyden näkymät ovat lähes koko maassa varsin myönteiset. Yleisesti ilmapiiriä kuvataan odottavan positiiviseksi. Myönteistä kokonaiskuvaa varjostavat uutiset matkapuhelinteollisuudesta sekä meriteollisuudesta. Positiivisimmat odotukset ovat Pohjois- Karjalassa, jossa taantumasta toipuminen on nopeaa. Elinkeinoelämän tilanne ja näkymät Tämän hetken tilanteen arvioidaan olevan vuoden takaiseen parempi 59 seutukunnassa ja ennallaan neljässä seutukunnassa. Turun ja Varkauden tilanne on nyt heikompi kuin vuosi sitten. Seuraavan puolen vuoden kuluessa elinkeinoelämän tilanteen ennakoidaan paranevan 53 seutukunnassa ja vuoden sisällä 59 seutukunnassa. Heikkenevää kehitystä ei ole odotettavissa missään seutukunnassa. Tilanteet saattavat muuttua nopeasti ja esimerkiksi Nokian suunnitelmien täsmentymistä odotetaan varsinkin Oulun, Tampereen, Salon ja Helsingin seutukunnissa. Meriteollisuuden vaikea tilanne heijastelee ennen muuta Turun, Rauman ja Porin seutukuntiin. Erityisen ripeää kehityksen ennakoidaan olevan lähiaikoina Joensuun, Pielisen-Karjalan ja Pohjois-Satakunnan seutukunnissa. Vuoden kuluessa on vahvaa kehitystä myös Kemi- Tornion, Raahen, Vaasan, Kuopion, Keuruun ja Jämsän seuduilla. Kaivosteollisuuden kasvu heijastelee myönteisiin arvioihin monilla Itä- ja Pohjois-Suomen seuduilla. Merkittäviä kauppakeskusinvestointeja toteutetaan Kuopion, Kouvolan ja Porin seuduilla. Matkailuun investoidaan useissa Itä-Suomen seutukunnissa. Useissa seutukunnissa on pitkälle vietyjä investointisuunnitelmia niin tuuli- kuin bioenergian osalta. Työttömyyden määrä ja rakenne Työttömyys on laskenut koko maassa. Turun seutukunnassa työttömyyden lasku on ollut muuta maata hitaampaa. Vaikka työttömyysaste onkin laskusuunnassa, monilla alueilla työttömyysjaksojen pitkittyminen ja rakenteellisen työttömyyden kasvu ovat huolestuttavia. Puolen vuoden sisällä työttömyyden helpottumista odotetaan 50 seutukunnassa ja vuoden kuluessa 52 seutukunnassa. Työttömyys nousee kesällä kausiluonteisesti mm. Tunturi- Lapissa ja muissa matkailuun tukeutuvissa seutukunnissa. 8 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU ALUEELLISET TALOUSNÄKYMÄT 1/2011

10 Osaavan työvoiman saatavuus Työvoiman saatavuus ei tällä hetkellä ole merkittävä ongelma. Eläköitymisen ja työvoiman kysynnän piristymisen myötä työvoiman saatavuuskin heikkenee ja puolen vuoden kuluttua saatavuuden ennakoidaan vaikeutuneen 13 seutukunnassa ja vuoden kuluttua 40 seutukunnassa. Sosiaali- ja terveydenhoitoala pysyy edelleen työvoiman saatavuuden kannalta vaikeana alana. Häme Elinkeinoelämän tilanteen uskotaan paranevan puolen vuoden tähtäyksellä koko Hämeen ELY-keskuksen alueella ja kaikissa seutukunnissa. Myös työllisyystilanteen arvioidaan kuuden kuukauden kuluttua olevan nykytilannetta parempi kaikissa seutukunnissa. Osaavan työvoiman saatavuuden ennustetaan puolen vuoden tähtäyksellä pysyvän jokseenkin nykytasolla. Myös vuoden kuluttua elinkeinoelämän tilanteen sekä työllisyyden arvioidaan olevan nykytasoa parempi ELY-keskuksen alueella kaikissa seutukunnissa. Arviot osaavan työvoiman saatavuudesta vaihtelevat jonkin verran seutukunnittain. Yleinen vaikutelma kuitenkin on, että osaavan työvoiman saatavuus olisi jo vuoden kuluttua nykyistä heikompi. Kasvavia aloja ovat tulevaisuudessa mm. ympäristöteknologian ja nk. cleantech -alan yritykset. Isoja investointeja on suunnitteilla Hämeenlinnan ja Forssan seuduilla. Teollisuuden rakennemuutos jatkuu edelleen, osa perinteisistä teollisuusyrityksistä on edelleen lomauttanut ja irtisanonut henkilöstöään. ALUEELLISET TALOUSNÄKYMÄT 1/2011 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 9

11 Pohjois-Lappi Tunturi-Lappi Elinkeinoelämä odotukset syksylle 2011 Nykytasolla (15) Parempi (49) Paljon parempi (4) Torniolaakso Rovaniemi Itä-Lappi Kemi-Tornio Kartta kuvaa seutukunnan kehitystä, eikä kartan avulla voi tehdä vertailuja alueiden välillä. Oulunkaari Koillismaa Alueelliset talousnäkymät 1/2011 Oulu Kehys-Kainuu Raahe Ylivieska Haapavesi- Siikalatva Kajaani Kokkola Jakobstadsregionen Kaustinen Nivala- Haapajärvi Ylä-Savo Pielisen Karjala 20. Government of Åland Vakka- Suomi Kyrönmaa Järviseutu Seinäjoki Suupohja Pohjois- Satakunta Pori Rauma Vaasa Turku Åboland-Turunmaa Kuusiokunnat Ylä- Pirkanmaa Saarijärvi- Viitasaari Luoteis- Pirkanmaa Jämsä Tampere Lounais- Kaakkois- Pirkanmaa Pirkanmaa Loimaa Etelä- Pirkanmaa Salo Forssa Raasepori Keuruu Hämeenlinna Riihimäki Helsinki Äänekoski Jyväskylä Lahti Porvoo Joutsa Loviisa Sisä- Savo Mikkeli Kouvola Kuopio Kotka- Hamina Koillis- Savo Varkaus Pieksämäki Lappeenranta Savonlinna Imatra Joensuu Sydösterbotten Keski- Karjala Lähde: TEM Vuoden 2010 aluejako 10 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU ALUEELLISET TALOUSNÄKYMÄT 1/2011

12 Pohjois-Lappi Tunturi-Lappi Työttömyys odotukset syksylle 2011 Heikompi (2) Nykytasolla (16) Parempi (48) Paljon parempi (2) Torniolaakso Kemi-Tornio Rovaniemi Itä-Lappi Kartta kuvaa seutukunnan kehitystä, eikä kartan avulla voi tehdä vertailuja alueiden välillä. Oulunkaari Koillismaa Alueelliset talousnäkymät 1/2011 Oulu Kehys-Kainuu Raahe Ylivieska Haapavesi- Siikalatva Kajaani Kokkola Jakobstadsregionen Kaustinen Nivala- Haapajärvi Ylä-Savo Pielisen Karjala 20. Government of Åland Vakka- Suomi Kyrönmaa Järviseutu Seinäjoki Suupohja Pohjois- Satakunta Pori Rauma Vaasa Turku Åboland-Turunmaa Kuusiokunnat Ylä- Pirkanmaa Saarijärvi- Viitasaari Luoteis- Pirkanmaa Jämsä Tampere Lounais- Kaakkois- Pirkanmaa Pirkanmaa Loimaa Etelä- Pirkanmaa Salo Forssa Raasepori Keuruu Hämeenlinna Riihimäki Helsinki Äänekoski Jyväskylä Lahti Porvoo Joutsa Loviisa Sisä- Savo Mikkeli Kouvola Kuopio Kotka- Hamina Koillis- Savo Varkaus Pieksämäki Lappeenranta Savonlinna Imatra Joensuu Sydösterbotten Keski- Karjala Lähde: TEM Vuoden 2010 aluejako ALUEELLISET TALOUSNÄKYMÄT 1/2011 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 11

13 Pohjois-Lappi Tunturi-Lappi Työvoiman saatavuus odotukset syksylle 2011 Heikompi (13) Nykytasolla (49) Parempi (6) Torniolaakso Rovaniemi Itä-Lappi Kemi-Tornio Kartta kuvaa seutukunnan kehitystä, eikä kartan avulla voi tehdä vertailuja alueiden välillä. Oulunkaari Koillismaa Alueelliset talousnäkymät 1/2011 Oulu Kehys-Kainuu Raahe Ylivieska Haapavesi- Siikalatva Kajaani Kokkola Jakobstadsregionen Kaustinen Nivala- Haapajärvi Ylä-Savo Pielisen Karjala 20. Government of Åland Vakka- Suomi Kyrönmaa Järviseutu Seinäjoki Suupohja Pohjois- Satakunta Pori Rauma Vaasa Turku Åboland-Turunmaa Kuusiokunnat Ylä- Pirkanmaa Saarijärvi- Viitasaari Luoteis- Pirkanmaa Jämsä Tampere Lounais- Kaakkois- Pirkanmaa Pirkanmaa Loimaa Etelä- Pirkanmaa Salo Forssa Raasepori Keuruu Hämeenlinna Riihimäki Helsinki Äänekoski Jyväskylä Lahti Porvoo Joutsa Loviisa Sisä- Savo Mikkeli Kouvola Kuopio Kotka- Hamina Koillis- Savo Varkaus Pieksämäki Lappeenranta Savonlinna Imatra Joensuu Sydösterbotten Keski- Karjala Lähde: TEM Vuoden 2010 aluejako 12 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU ALUEELLISET TALOUSNÄKYMÄT 1/2011

14 Hämeen ELY-keskus Heinolan seutukunta 6 kk Elinkeinoelämä ja yritystoiminta + Työttömyyden määrä ja rakenne + Osaavan työvoiman saatavuus 0 Lahden seutukunta 6 kk Elinkeinoelämä ja yritystoiminta + Työttömyyden määrä ja rakenne + Osaavan työvoiman saatavuus 0 Hartola Hämeenlinnan seutukunta 6 kk Elinkeinoelämä ja yritystoiminta + Työttömyyden määrä ja rakenne + Osaavan työvoiman saatavuus 0 Padasjoki Lahden sk Sysmä Heinola Hämeenlinna Asikkala Humppila Forssa Jokioinen Ypäjä Forssan sk Tammela Hattula Hämeenlinnan sk Hollola Hämeenkoski Nastola Lahti Janakkala Kärkölä Hausjärvi Orimattila Riihimäen sk Artjärvi Riihimäki Loppi Forssan seutukunta 6 kk Elinkeinoelämä ja yritystoiminta + Työttömyyden määrä ja rakenne 0 Osaavan työvoiman saatavuus 0 Riihimäen seutukunta 6 kk Elinkeinoelämä ja yritystoiminta + Työttömyyden määrä ja rakenne + Osaavan työvoiman saatavuus 0 Hämeen ELY-keskuksen alueella asui vuoden 2010 lopussa asukasta. Vuoden aikana kasvua oli henkilöä. Vuonna 2009 Hämeen ELY-keskuksen alueella oli yritysten toimipaikkaa, joissa työskenteli henkilöä. Vuoden 2010 joulukuussa työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli 12,2 %, ja työttömiä työnhakijoita oli Hämeen ELY-keskus Tilanne nyt vuoden takaiseen Tilanne 6 kk kuluttua nykyhetkeen Tilanne 12 kk kuluttua nykyhetkeen Elinkeinoelämä ja yritystoiminta Työttömyyden määrä ja rakenne Osaavan työvoiman saatavuus Arviointiasteikko: (++) paljon parempi, (+) parempi, (0) ennallaan, (-) heikompi, (--) paljon heikompi ALUEELLISET TALOUSNÄKYMÄT 1/2011 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 13

15 Elinkeinoelämän tilanteen uskotaan paranevan puolen vuoden tähtäyksellä koko ELYkeskuksen alueella ja kaikissa seutukunnissa. Myös työllisyystilanteen arvioidaan kuuden kuukauden kuluttua olevan nykytilannetta parempi kaikissa seutukunnissa. Osaavan työvoiman saatavuuden ennustetaan puolen vuoden tähtäyksellä pysyvän jokseenkin nykytasolla. Myös vuoden kuluttua elinkeinoelämän tilanteen sekä työllisyyden arvioidaan olevan nykytasoa parempi ELY-keskuksen alueella kaikissa seutukunnissa. Arviot osaavan työvoiman saatavuudesta vaihtelevat jonkin verran seutukunnittain. Yleinen vaikutelma kuitenkin on, että osaavan työvoiman saatavuus olisi jo vuoden kuluttua nykyistä heikompi. Lahden seutukunnassa tunnelma on varovaisen positiivinen; lisävahvistusta myönteisille signaaleille kuitenkin vielä odotetaan. Teollisuuden rakennemuutos jatkuu edelleen, osa perinteisistä teollisuusyrityksistä on edelleen lomauttanut ja irtisanonut henkilöstöään. Palvelut ja kauppa ovat kohtuullisessa vireessä. Rakentaminen on elpynyt taloustaantuman jäljiltä hyvälle tasolle. Kasvavia aloja ovat tulevaisuudessa mm. ympäristöteknologian ja nk. cleantech -alan yritykset. Heinolan seudulla keskeinen tavoite on etsiä UPM:n vaneritehtaan ja sahan tiloihin sekä Reuman sairaalan kiinteistöön uusia yrityksiä, jotka tarjoaisivat myös työpaikkoja. Uusia kehittämis- tai investointihankkeita on käynnissä melko vähän. Tilanne oli syksyllä 2010 edellisvuotta parempi, koska ryhmälomautuksia ei ollut, mutta joulukuun 2010 aikana useampi yritys ilmoitti alkavista ryhmälomautuksista. Osa yrityksistä lomautti henkilöstöä tilauskannan vähäisyyden takia myös toistaiseksi. Lomautusten määrät ovat kasvaneet talven tullen myös metallialan pienissä yrityksissä. Hämeenlinnan seutukunnassa suhdannetaantuma oli pelättyä pienempi, mutta tilanne ei vielä ole palautunut taantumaa edeltäneelle tasolle. Teollisuus on toipunut taantumasta hyvin, vuoden sisällä odotuksia kapasiteetin noususta rakennusalalla odotukset ovat myös kohtalaisen myönteisiä. Palveluissa taantuma ei kovin paljon edes näkynyt, kuntataloudella on ollut, ja on edelleen ongelmia, mutta ei ylivoimaisia. Joitakin suuria hankkeita on vireillä Hämeenlinnassa, kuten moottoritien kattaminen ja autokaupan suuryksikkö. Riihimäen seutukunnassa yleinen tunnelma on varovaisen myönteinen. Osittaista palautumista lamaa edeltävään aikaan on jo tapahtunut, mutta on toimialoja, joissa laman vaikutukset näkyvät edelleen ja heijastuvat sitä kautta koko elinkeinoelämään. Taantuma oli lievempi kuin maassa keskimäärin. Yleisesti teollisuuden tilauskanta on parempi kuin vuosi sitten, mutta vaihtelua eri yritysten ja toimintojen välillä on runsaasti. Suuria tulevia investointeja ei ole tiedossa. Nosto- ja siirtoalan kehitys maailmanlaajuisesti voi vaikuttaa nopeastikin kehitykseen alueella. Forssan seutukunnassa keskeisten teollisuustoimialojen tilanne on melko hyvä. Lomautukset ovat vähentyneet eikä uusia yritysten lopettamisia ole merkittävästi esiintynyt. Suuria 14 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU ALUEELLISET TALOUSNÄKYMÄT 1/2011

16 irtisanomisia tai lomautuksia ei ole tiedossa myöskään lähitulevaisuudessa. Ympäristö- ja energialiiketoimialoilla suunnitellaan erittäin isoja investointeja. Yrityksillä on melko hyvä tilauskanta, joillakin jopa erittäin hyvä. Forssan seudun perinteiset toimialat eivät kuitenkaan kasva, työpaikat ovat jopa vähentyneet edelleen. Lahden seutukunta Asikkala, Hollola, Hämeenkoski, Kärkölä, Lahti, Nastola, Orimattila, Padasjoki, Hartola, Sysmä ja Heinola Lahden seutukunnassa asui vuoden 2010 lopussa asukasta. Vuoden aikana kasvua oli 486 henkilöä. Vuonna 2009 seutukunnassa oli yritysten toimipaikkaa. Vuoden 2010 joulukuussa työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli 12,9 %, ja työttömiä työnhakijoita oli Lahden seutukunta Tilanne nyt vuoden takaiseen Tilanne 6 kk kuluttua nykyhetkeen Tilanne 12 kk kuluttua nykyhetkeen Elinkeinoelämä ja yritystoiminta Työttömyyden määrä ja rakenne Osaavan työvoiman saatavuus Arviointiasteikko: (++) paljon parempi, (+) parempi, (0) ennallaan, (-) heikompi, (--) paljon heikompi Yleinen tunnelma alueella Yritykset ovat melko varovaisia investointien ja rekrytointien suhteen. Tunnelma on kuitenkin varovaisen positiivinen; lisävahvistusta myönteisille signaaleille odotetaan. Valmiuksia ja suunnitelmia kehittämiseen ja laajennuksiin yrityksissä on, mikäli taloustilanne kohenee ja vakiintuu. Elinkeinoelämän ja yritystoiminnan tilanne ja näkymät Teollisuuden rakennemuutos jatkuu edelleen. Perinteiset teollisuusyritykset ovat lomauttaneet ja irtisanoneet henkilöstöään (mm. metalli-, puu- ja huonekaluteollisuus). Viime viikkoina on kuultu myös suurista tehdastilauksista, jotka suuntautuvat Venäjälle ja Kiinaan (mm. Jartek Oy ja Raute Oyj). Palvelut ja kauppa ovat kohtuullisessa vireessä. Tilanne on kuitenkin kaksijakoinen. Joillakin kaupan alan yksiköillä menee erittäin hyvin (mm. suuret päivittäistavarakaupat) ja toiset sopeuttavat toimintaansa (mm. urheiluväline-, huonekaluja kodinkonemyymälät). Rakentaminen on elpynyt taloustaantuman jäljiltä hyvälle tasolle. Kasvavia aloja ovat tulevaisuudessa mm. ympäristöteknologian ja nk. cleantech -alan yritykset. ALUEELLISET TALOUSNÄKYMÄT 1/2011 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 15

17 Uusia yrityksiä perustetaan tasaisesti, vuonna 2010 uusia yrityksiä perustettiin TE-toimiston starttirahoituksella 319 kpl. Konkurssien määrä on pysynyt jokseenkin ennallaan tai hieman pienentynyt. Uusia kehittämis- tai investointihankkeita on käynnissä suhteellisen vähän. Yksi suurimmista rakennuskohteista on liikekeskus Karisma Lahden Karistossa. Myös Launeen alueella rakennetaan jonkin verran. Logistiikka-alueilla Kujalassa ja Pennalassa on vielä vapaata tilaa. Käynnissä on tällä hetkellä useampia kylpylähotelliselvityksiä. Työttömyyden määrä ja rakenne Työttömyys on vähentynyt vuoden aikana 13 %. Työttömiä oli joulukuun lopussa Päijät- Hämeen TE-toimiston alueella noin henkilöä, Lomautettujen määrä on laskenut vuoden aikana 1800:sta vajaaseen 800:aan eli 57 %. Pitkäaikaistyöttömien määrä on sen sijaan edelleen kasvanut. Vaikeasti työllistyvien määrä lähentelee Päijät-Hämeessä 7000 henkilön rajaa. Nuorten alle 25-vuotiaiden työttömyys on sen sijaan hieman helpottunut. Työvoiman kysyntä ja osaavan työvoiman saatavuus Työpaikkojen määrä on lisääntynyt tasaisesti viimeisen vuoden aikana. Eniten työllistävät alat ovat sosiaali- ja terveydenhuolto, palvelut ja kauppa. Ympäristöä säästävät tekniikat ja uusiutuvien energialähteiden hyödyntäminen tuovat mukanaan työpaikkoja alueelle jatkossa. Tiedossa olevat mahdolliset rekrytoinnit ovat enimmillään muutamia kymmeniä työntekijöitä. Erityisen vaikea on täyttää hoitoalan, kuljetusalan, kiinteistöisännöinnin, automaatioasentajien, CNC-särmääjien, myyntiedustajien ja palvelualan työpaikkoja. Suurin osa erityisosaamista vaativista teollisuuden ja rakentamisen tehtävistä ovat haastavia rekrytointeja. Yritysten ja TE-toimiston yhdessä rahoittamat yhteishankintakoulutukset ovat lisänneet suosiotaan. Erikoisosaajista on pulaa, mutta myös sosiaali- ja terveyssektorin tilanne näyttää tulevan hankalammaksi. 16 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU ALUEELLISET TALOUSNÄKYMÄT 1/2011

18 Heinolan seutu ( alkaen osa Lahden seutukuntaa) Heinola, Hartola, Sysmä Heinolan seutu Tilanne nyt vuoden takaiseen Tilanne 6 kk kuluttua nykyhetkeen Tilanne 12 kk kuluttua nykyhetkeen Elinkeinoelämä ja yritystoiminta Työttömyyden määrä ja rakenne Osaavan työvoiman saatavuus Arviointiasteikko: (++) paljon parempi, (+) parempi, (0) ennallaan, (-) heikompi, (--) paljon heikompi Yleinen tunnelma alueella Heinolassa selvitetään mahdollisuuksia löytää UPM:n vaneritehtaan ja sahan tiloihin sekä Reuman sairaalan kiinteistöön uusia yrityksiä. Heinola, Hartola ja Sysmä panostavat luontoon ja rantoihin liittyvään vakituiseen ja loma- asumiseen. Vierumäen ja urheiluopiston vetovoimaisuuden ja palveluyritystoiminnan odotetaan kasvavan. Starttirahojen kysyntä vilkastui vuoden 2010 aikana ja näyttää pysyvän samalla tasolla myös vuonna Elinkeinoelämän ja yritystoiminnan tilanne ja näkymät Tilanne oli syksyllä 2010 edellisvuotta parempi, koska ryhmälomautuksia ei ollut, mutta joulukuun 2010 aikana useampi yritys ilmoitti alkavista ryhmälomautuksista. Osa yrityksistä lomautti henkilöstöä tilauskannan vähäisyyden takia myös toistaiseksi. Lomautusten määrät ovat kasvaneet talven aikana myös pienissä metallialan yrityksissä. Teollisuuden tilanne vaihtelee yritysten välillä varsin paljon. Vierumäelle valmistuu puurakenteinen matalaenergiatalo. Hartolan suksitehdas siirtyy Hartolasta Heinolaan UPM:n entisiin tiloihin. Työntekijöitä on nyt 55 henkilöä ja laajennuksen jälkeen työllisten määrä nousee yli 70 työntekijään. Rakennusalan kausiluontoisuuden takia rakennusalan ammattilaisia on tullut työnhakijoiksi. Puun sahauksessa ja jatkojalostuksessa esim. Versowoodin sahalla ja Kuitulevyllä on myös tulossa lomautuksia alkuvuodelle Matkailualalla erityisesti Vierumäen uuden hotellin valmistuminen sekä hotelli Kumpelin laajennus on tarjonnut hotelli- ja ravintola-alan ammattilaisille vakituisia työpaikkoja. Työttömyyden määrä ja rakenne Työttömien määrä on Heinolan toimiston alueella vähentynyt vuositasolla 14 %, eli Hämeen seutukunnista suhteellisesti eniten. Nuorisotyöttömyys alle 25-vuotiaiden osalta on vähentynyt ALUEELLISET TALOUSNÄKYMÄT 1/2011 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 17

19 vuoden takaiseen tilanteeseen jonkin verran, mutta pitkäaikaistyöttömien, erityisesti yli 50-vuotiaiden, työttömyys on kasvanut. Henkilökohtaisesti lomautettujen määrä on vähentynyt selvästi. Joulukuun 2010 aikana sekä henkilökohtaisesti lomautettujen että ryhmälomautusten määrä kasvoi useilla kymmenillä henkilöillä. On mahdollista, että lomautukset muuttuvat irtisanomisiksi, ellei tilauskanta nopeasti parane. Työvoiman kysyntä ja osaavan työvoiman saatavuus Avoimien työpaikkojen määrä kasvoi marraskuun 2010 tilannekatsauksen mukaan 40 työpaikalla, eli 100 % vuoden 2009 marraskuun tilanteeseen. Lisäys johtuu pääasiassa hoito- ja palvelualojen työpaikkojen määrän kasvusta. Väestön vanhenemisen ja eläköitymisen myötä avautuu uusia työpaikkoja kaikille toimialoille, mutta erityisesti hoito-, palvelu- ja rakennusalalle. Osaavaa työvoimaa tarvitaan tulevaisuudessa terveydenhuollossa, erityisesti lääkäreistä ja sairaanhoitajista tulee olemaan pulaa. Palvelualoilla hotelli- ja ravintola-alan ammattiosaajille on myös jatkuvasti työpaikkoja tarjolla. Rakennusalan ammattiosaajille erityisesti korjausrakentamisessa avautuu jatkossa työpaikkoja. PK-yrittäjiä jää runsaasti eläkkeelle viiden vuoden sisällä, joten jatkajien löytyminen on Heinolassa erityisen tärkeää. Hämeenlinnan seutukunta Hattula, Hämeenlinna, Janakkala Hämeenlinnan seutukunnassa asui vuoden 2010 lopussa asukasta. Vuoden aikana väkiluku kasvoi 506 henkilöllä. Vuonna 2009 seutukunnassa oli yritysten toimipaikkaa. Vuoden 2010 joulukuussa työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli 10,1 %, ja työttömiä työnhakijoita oli Hämeenlinnan seutukunta Tilanne nyt vuoden takaiseen Tilanne 6 kk kuluttua nykyhetkeen Tilanne 12 kk kuluttua nykyhetkeen Elinkeinoelämä ja yritystoiminta Työttömyyden määrä ja rakenne Osaavan työvoiman saatavuus Arviointiasteikko: (++) paljon parempi, (+) parempi, (0) ennallaan, (-) heikompi, (--) paljon heikompi 18 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU ALUEELLISET TALOUSNÄKYMÄT 1/2011

20 Yleinen tunnelma alueella Suhdannetaantuma oli pelättyä pienempi, mutta tilanteen palautuminen ennalleen kestää kuitenkin jonkin aikaa. Vuoden tähtäyksellä ja vähän pidemmällekin katsottaessa näkymät ovat varsin positiiviset; mielenkiintoisia investointeja on näköpiirissä. Elinkeinoelämän ja yritystoiminnan tilanne ja näkymät Hämeenlinnan seudun suhdannevaihtelut ovat yleensäkin loivia, mikä johtuu paljolti laajasta julkisesta sektorista, mutta myös monipuolisesta elinkeinorakenteesta. Toisaalta nousu on hitaampaa kuin monilla muilla alueilla. Väestönkasvu on ollut edelleen myönteistä, joskin huippuvuosia pienempää. Teollisuus on toipunut taantumasta hyvin. Odotukset kapasiteetin noususta, erityisesti rakennusalalla, ovat kohtuullisen korkealla. Palveluissa taantuma ei merkittävästi näkynyt, kuntataloudella on edelleen jossain määrin ongelmia. Joitakin suuria hankkeita on vireillä, kuten moottoritien kattaminen ja autokaupan suuryksikkö Hämeenlinnassa. Moottoritien päälle on tulossa runsaan neliön kauppakeskus ja moottoritien viereen yli neliötä asuin-, liike- ja toimistotiloja. Hämeenlinnan pohjoispuolelle Kirstulan alueelle kaavaillun autokeskuksen suunnittelu on loppusuoralla. Suunnitteilla on noin kerrosneliön ja kustannusarvioltaan noin 85 miljoonan euron autokaupan keskus, jonka on tarkoitus valmistua vuonna Työpaikkoja kauppakeskukseen arvioidaan tulevan noin Työttömyyden määrä ja rakenne Kokonaisyöttömyys on hienoisessa laskussa ja lasku jatkuu, mutta työttömyyden rakenne on vaikeutunut. Pitkäaikaistyöttömyys on kasvanut kolmanneksella, eikä nuorten työttömyyskään ole vielä merkittävästi laskenut. Työvoiman kysyntä ja osaavan työvoiman saatavuus Monipuolisen elinkeinorakenteen ansiosta Hämeenlinnan seudulla on työpaikkoja ollut kohtalaisen paljon tarjolla eri aloilla. Palvelut työllistävät yhä enemmän, mutta myös teollisuuden työvoimatarve lisääntynee lähitulevaisuudessa. Rakennusalalla on ollut melko tasaista, pidemmällä tähtäyksellä myönteiset näkymät ovat vahvistumassa. Työvoiman saatavuus on pysynyt varsin tasaisena ja pysynee sellaisena vielä jonkin aikaa. Erityisosaajista on jatkuvaa pulaa monilla aloilla. ALUEELLISET TALOUSNÄKYMÄT 1/2011 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 19