Alueelliset talousnäkymät keväällä 2011

Transkriptio

1

2 Alueelliset talousnäkymät keväällä 2011 Uudenmaan ELY-keskus Alueelliset talousnäkymät 1/2011 Jouko Nieminen TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU

3

4 Julkaisusarjan nimi ja tunnus Käyntiosoite Postiosoite Alueelliset talousnäkymät Aleksanterinkatu HELSINKI PL VALTIONEUVOSTO Puhelin (09) Telekopio (09) /2011 Tekijät (toimielimestä: nimi, puheenjohtaja, sihteeri) Jouko Nieminen Kehittämispäällikkö Varsinais-Suomen ELY-keskus Julkaisuaika Toimeksiantaja(t) Työ- ja elinkeinoministeriö Toimielimen asettamispäivä Julkaisun nimi Alueelliset talousnäkymät keväällä 2011 Tiivistelmä Katsauksessa tarkastellaan ELY-keskusalueiden ja niiden seutukuntien talouden ja työllisyyden nykytilaa ja lähiaikojen kehitysnäkymiä. Arvioinnin tuottajia ovat olleet ELY-keskukset ja muut alueelliset asiantuntijat. Katsaus laaditaan kaksi kertaa vuodessa. Tämän katsauksen arviot kuvastavat tilannetta kuluvan vuoden helmikuun puolessa välissä. Talouden ja työllisyyden näkymät ovat lähes koko maassa odottavan myönteiset. Toteutunut kehitys on vastannut pitkälle edellisen katsauksen arvioita eli talous on kasvussa ja työttömyys laskusuunnassa. Kasvuodotukset ovat kuitenkin vielä maltilliset, mikä näkyy mm. teollisuuden investointien vähäisyytenä. Positiivisimmat odotukset ovat Pohjois-Karjalassa, jossa taantumasta toipuminen on nopeaa. Meriteollisuuden vaikea tilanne näkyy parhaillaan Turun seudulla ja heikentää odotuksia myös Rauman ja Porin seutukunnissa. Tämän hetken tilanteen arvioidaan olevan vuoden takaiseen parempi 59 seutukunnassa ja ennallaan neljässä seutukunnassa. Turun ja Varkauden tilanteet ovat nyt heikommat kuin vuosi sitten. Seuraavan puolen vuoden kuluessa elinkeinoelämän tilanteen ennakoidaan paranevan 53 seutukunnassa ja vuoden sisällä 59 seutukunnassa. Heikkenevää kehitystä ei ennakoida missään seutukunnassa, vaikkakin uhkakuvia on matkapuhelinteollisuudessa. Nokian suunnitelmien täsmentymistä odotetaan varsinkin Oulun, Tampereen, Salon ja Helsingin seutukunnissa. Erityisen ripeää kehityksen ennakoidaan olevan lähiaikoina Joensuun, Pielisen-Karjalan ja Pohjois-Satakunnan seutukunnissa. Vuoden kuluessa vahvaa kehitystä on myös Kemi-Tornion, Raahen, Vaasan, Kuopion, Keuruun ja Jämsän seuduilla. Kaivosteollisuuden kasvu heijastelee myönteisesti monilla Itä- ja Pohjois-Suomen seuduilla. Positiivisia alueellisia vaikutuksia on kauppakeskusinvestoinneilla Kuopion, Kouvolan ja Porin seuduilla. Matkailun merkitys on kasvussa monissa Itä- ja Pohjois-Suomen seutukunnissa. Vaikka työttömyysaste onkin laskusuunnassa, monilla alueilla työttömyysjaksojen pitkittyminen ja rakenteellisen työttömyyden kasvu ovat huolestuttavia. Työvoiman saatavuus ei ole tällä hetkellä merkittävä ongelma lukuun ottamatta sosiaali- ja terveysalaa. Eläköitymisen ja työvoiman kysynnän piristymisen myötä työvoiman saatavuuskin heikkenee. TEM:n yhteyshenkilönä: Konserniohjausyksikkö / Toimialapalvelu Esa Tikkanen, puh ELY-keskusten yhteyshenkilö: Jouko Nieminen, ; jouko.nieminen(at)ely-keskus.fi, puh Asiasanat Seutukuntien kehitysnäkymät, aluetalous,aluekehitys, elinkeinoelämä,työllisyys ISSN Kokonaissivumäärä 219 Julkaisija Työ- ja elinkeinoministeriö Kieli Suomi ISBN Hinta - Kustantaja

5 Publikationsseriens namn och kod Besöksadress Postadress Regionala ekonomiska utsikter Alexandersgatan HELSINGFORS PB STATSRÅDET Telefon Telefax (09) /2011 Författare Jouko Nieminen Utvecklingschef Närings-, trafik- och miljöcentralen i Egentliga Finland Publiceringstid Uppdragsgivare Arbets- och näringsministeriet Organets tillsättningsdatum Titel Regionala ekonomiska utsikter våren 2011 Referat I I översikten granskas nuläget för ekonomin och sysselsättningen samt utvecklingsutsikterna för de närmaste tiderna inom närings-, trafik- och miljöcentralernas områden och deras ekonomiska regioner. Bedömningen har gjorts av närings-, trafik- och miljöcentralerna och andra regionala experter. Översikten sammanställs två gånger per år. Be-dömningarna I denna översikt reflekterar situationen i mitten av februari i år. Utsikterna för ekonomin och sysselsättningen är avvaktande positiva i nästan hela landet. Den utveckling som skett har i hög grad motsvarat bedömningarna i föregående översikt, dvs. ekonomin växer och arbetslösheten avtar. Till-växtförväntningarna är dock fortsättningsvis måttliga, vilket bl.a. märks av de begränsade industriinvesteringarna. Mest positiva är förväntningarna i Norra Karelen, där återhämtningen från recessionen är snabb. Det svåra läget inom marinindustrin märks för närvarande i Åboregionen och det försvagar förväntningarna även i Raumo och Björ-neborgs ekonomiska regioner. Nuläget bedöms vara bättre än ett år tillbaka i 59 ekonomiska regioner och som förut i fyra ekonomiska regioner. Läget i Åbo och Varkaus är nu svagare än för ett år sedan. En förbättring i näringslivsläget väntas inom följande halvår i 53 ekonomiska regioner och inom ett år i 59 ekonomiska regioner. En svagare utveckling väntas inte i nå-gon ekonomisk region, även om det finns hotbilder i mobiltelefonindustrin. En precisering av Nokias planer väntas i synnerhet i Uleåborgs, Tammerfors, Salo och Helsingfors ekonomiska regioner. En speciellt snabb utvecklings väntas under den närmaste tiden i Joensuu, Pielinen-Karelens och Norra Satakunta ekonomiska regioner. Under året kommer utvecklingen att vara stark även i regionerna Kemi-Torneå, Brahestad, Vasa, Kuopio, Keuruu och Jämsä. Gruvindustrins tillväxt återspeglas positivt i många regioner i östra och norra Finland. Investeringar i affärscentrum har positiva regionala effekter i Kuopio, Kouvola och Björneborgs regioner. Turismens betydelse ökar i många eko-nomiska regioner i östra och norra Finland. Även om arbetslöshetsgraden är nedåtgående, är utdragna arbetslöshetsperioder och en ökad strukturell arbets-löshet oroväckande i många regioner. Tillgången på arbetskraft är inte för närvarande något större problem, för-utom inom social- och hälsovården. På grund av pensioneringar och en livigare efterfrågan på arbetskraft kommer även tillgången på arbetskraft att försvagas. Kontaktperson vid arbets- och näringsministeriet: Koncernstyrningsenheten/Branschtjänst/Esa Tikkanen, tfn Kontaktperson vid närings-, trafik- och miljöcentralen: Jouko Nieminen, e-post: jouko.nieminen(at)ely-keskus.fi, tfn Nyckelord Utvecklingsutsikterna för de ekonomiska regionerna, regional ekonomi, regionutveckling, näringsliv, sysselsättning ISSN Sidoantal 219 Utgivare Arbets- och näringsministeriet Språk Finska ISBN Pris - Förläggare

6 Sisällysluettelo Saatteeksi...6 Yhteenveto...8 Uudenmaan ELY-keskus...15 Helsingin seutukunta...17 Raaseporin seutukunta...20 Porvoon seutukunta...22 Loviisan seutukunta...23 Liite 1: Keskeisiä tilastotietoja, koko maa, ELY-keskukset ja seutukunnat...26 ALUEELLISET TALOUSNÄKYMÄT 1/2011 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 5

7 Saatteeksi Alueelliset talousnäkymät -katsaus on kaksi kertaa vuodessa päivitettävä julkaisu, johon on koottu ELY-keskusten ja muiden keskeisten aluekehittäjien näkemykset alueiden nykytilasta ja tulevaisuuden näkymistä. Tämän katsauksen tiedot tuotettiin tammi-helmikuussa Alueelliset arviot ja analyysit on toteutettu ELY-keskusten johdolla. ELY-keskukset hyödynsivät arvioissaan useiden eri aluekehittäjien näkemyksiä ja arvioita. Monissa ELY-keskuksissa toteutettiin osana katsauksen laatimisprosessia aluetoimijoiden yhteinen paneeli, jossa osallistujat yhdessä pohtivat ELY-keskusalueen ja sen seutukuntien nykytilaa, tulevaisuutta ja tarvittavia toimenpiteitä. Alueiden arvioinnissa on kolme ajankohtaa: 1) Arvio nykytilasta vuoden takaiseen tilanteeseen 2) Tilanne 6 kk:n kuluttua nykytilaan 3) Tilanne vuoden kuluttua nykytilaan Arviointikohteita ovat elinkeinoelämän ja yritystoiminnan kehitys, työttömyyden määrä ja rakenne sekä osaavan työvoiman saatavuus. Arviointiasteikko on viisiportainen, jossa vaihtoehdot ovat: ++ Paljon parempi, + Parempi, 0 Ennallaan/nykytasolla, Heikompi, Paljon heikompi Aluekohtaisia tulevaisuuden kehitysarvioita tulkittaessa on syytä huomioida, että alueen kehitysnäkymiä verrataan suhteessa alueen nykytilaan ja aiempaan kehitykseen. ELYkeskusaluetta tai seutukuntaa verrataan siis itseensä eikä toisiin alueisiin tai esim. koko maan keskimääräiseen kehitykseen. ELY-keskusten vastuutahot katsauksen laatimisessa ovat olleet: Uusimaa Varsinais-Suomi Satakunta Pirkanmaa Häme Kaakkois-Suomi Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa projektipäällikkö Sasu Pajala työmarkkina-analyytikko Juha Pusila, erikoissuunnittelija Petri Pihlavisto ylijohtaja Marja Karvonen, tutkija Merja Mannelin tutkimuspäällikkö Juhani Turtiainen erikoissuunnittelija Markku Paananen erikoistutkija Niilo Melolinna kehittämispäällikkö Marja Aro strategiapäällikkö Juha Kaipiainen strategiapäällikkö Pekka Myllynen kehitysjohtaja Eija Heinonen erikoistutkija Timo Takala tutkija Jorma Höykinpuro, projektipäällikkö Olli Peltola kehittämispäällikkö Juha Levy 6 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU ALUEELLISET TALOUSNÄKYMÄT 1/2011

8 Kainuu Lappi strategiapäällikkö Juha Puranen strategiapäällikkö Tuija Ohtonen, tutkija Tuula Uusipaavalniemi Katsauksen koostamisesta on vastannut kehittämispäällikkö Jouko Nieminen Varsinais- Suomen ELY-keskuksesta. Turussa Jouko Nieminen ALUEELLISET TALOUSNÄKYMÄT 1/2011 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 7

9 Yhteenveto Talouden ja työllisyyden näkymät ovat lähes koko maassa varsin myönteiset. Yleisesti ilmapiiriä kuvataan odottavan positiiviseksi. Myönteistä kokonaiskuvaa varjostavat uutiset matkapuhelinteollisuudesta sekä meriteollisuudesta. Positiivisimmat odotukset ovat Pohjois- Karjalassa, jossa taantumasta toipuminen on nopeaa. Elinkeinoelämän tilanne ja näkymät Tämän hetken tilanteen arvioidaan olevan vuoden takaiseen parempi 59 seutukunnassa ja ennallaan neljässä seutukunnassa. Turun ja Varkauden tilanne on nyt heikompi kuin vuosi sitten. Seuraavan puolen vuoden kuluessa elinkeinoelämän tilanteen ennakoidaan paranevan 53 seutukunnassa ja vuoden sisällä 59 seutukunnassa. Heikkenevää kehitystä ei ole odotettavissa missään seutukunnassa. Tilanteet saattavat muuttua nopeasti ja esimerkiksi Nokian suunnitelmien täsmentymistä odotetaan varsinkin Oulun, Tampereen, Salon ja Helsingin seutukunnissa. Meriteollisuuden vaikea tilanne heijastelee ennen muuta Turun, Rauman ja Porin seutukuntiin. Erityisen ripeää kehityksen ennakoidaan olevan lähiaikoina Joensuun, Pielisen-Karjalan ja Pohjois-Satakunnan seutukunnissa. Vuoden kuluessa on vahvaa kehitystä myös Kemi- Tornion, Raahen, Vaasan, Kuopion, Keuruun ja Jämsän seuduilla. Kaivosteollisuuden kasvu heijastelee myönteisiin arvioihin monilla Itä- ja Pohjois-Suomen seuduilla. Merkittäviä kauppakeskusinvestointeja toteutetaan Kuopion, Kouvolan ja Porin seuduilla. Matkailuun investoidaan useissa Itä-Suomen seutukunnissa. Useissa seutukunnissa on pitkälle vietyjä investointisuunnitelmia niin tuuli- kuin bioenergian osalta. Työttömyyden määrä ja rakenne Työttömyys on laskenut koko maassa. Turun seutukunnassa työttömyyden lasku on ollut muuta maata hitaampaa. Vaikka työttömyysaste onkin laskusuunnassa, monilla alueilla työttömyysjaksojen pitkittyminen ja rakenteellisen työttömyyden kasvu ovat huolestuttavia. Puolen vuoden sisällä työttömyyden helpottumista odotetaan 50 seutukunnassa ja vuoden kuluessa 52 seutukunnassa. Työttömyys nousee kesällä kausiluonteisesti mm. Tunturi- Lapissa ja muissa matkailuun tukeutuvissa seutukunnissa. 8 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU ALUEELLISET TALOUSNÄKYMÄT 1/2011

10 Osaavan työvoiman saatavuus Työvoiman saatavuus ei tällä hetkellä ole merkittävä ongelma. Eläköitymisen ja työvoiman kysynnän piristymisen myötä työvoiman saatavuuskin heikkenee ja puolen vuoden kuluttua saatavuuden ennakoidaan vaikeutuneen 13 seutukunnassa ja vuoden kuluttua 40 seutukunnassa. Sosiaali- ja terveydenhoitoala pysyy edelleen työvoiman saatavuuden kannalta vaikeana alana. Uusimaa Uudellamaalla talous elpyy ja elinkeinoelämän sekä kuluttajien odotukset tulevaisuudesta ovat myönteiset. Vienti on kääntynyt selvään nousuun, teollisuus on noussut taantumasta odotettua nopeammin, investoinnit ovat elpymässä ja kotimainen kysyntä piristynyt. Kaupan alalla liikevaihdon kasvu on ollut nopeinta. Informaatio- ja viestintäalalla liikevaihto on kääntynyt selvään nousuun, tosin huolta aiheuttaa epävarmuus Nokian suunnitelmista. Kotitalouksien palveluissa liikevaihdon vakaa kasvu näyttää jatkuvan. Lisäksi rakentamisessa ja liikenteessä näkymät ovat positiiviset. Työttömyys on Uudellamaalla selvässä laskussa ja tilanteen odotetaan edelleen parantuvan. Nuorisotyöttömyys on vähentynyt vajaalla viidenneksellä, mutta pitkäaikaistyöttömyys on huolestuttavasti lisääntynyt. Työvoiman saatavuus on pysynyt ennallaan. Eniten työvoimaa tarvitaan nyt ja lähitulevaisuudessa kaupassa ja palvelualoilla sekä terveydenhuolto- ja sosiaalialalla. ALUEELLISET TALOUSNÄKYMÄT 1/2011 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 9

11 Pohjois-Lappi Tunturi-Lappi Elinkeinoelämä odotukset syksylle 2011 Nykytasolla (15) Parempi (49) Paljon parempi (4) Torniolaakso Rovaniemi Itä-Lappi Kemi-Tornio Kartta kuvaa seutukunnan kehitystä, eikä kartan avulla voi tehdä vertailuja alueiden välillä. Oulunkaari Koillismaa Alueelliset talousnäkymät 1/2011 Oulu Kehys-Kainuu Raahe Ylivieska Haapavesi- Siikalatva Kajaani Kokkola Jakobstadsregionen Kaustinen Nivala- Haapajärvi Ylä-Savo Pielisen Karjala 20. Government of Åland Vakka- Suomi Kyrönmaa Järviseutu Seinäjoki Suupohja Pohjois- Satakunta Pori Rauma Vaasa Turku Åboland-Turunmaa Kuusiokunnat Ylä- Pirkanmaa Saarijärvi- Viitasaari Luoteis- Pirkanmaa Jämsä Tampere Lounais- Kaakkois- Pirkanmaa Pirkanmaa Loimaa Etelä- Pirkanmaa Salo Forssa Raasepori Keuruu Hämeenlinna Riihimäki Helsinki Äänekoski Jyväskylä Lahti Porvoo Joutsa Loviisa Sisä- Savo Mikkeli Kouvola Kuopio Kotka- Hamina Koillis- Savo Varkaus Pieksämäki Lappeenranta Savonlinna Imatra Joensuu Sydösterbotten Keski- Karjala Lähde: TEM Vuoden 2010 aluejako 10 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU ALUEELLISET TALOUSNÄKYMÄT 1/2011

12 Pohjois-Lappi Tunturi-Lappi Työttömyys odotukset syksylle 2011 Heikompi (2) Nykytasolla (16) Parempi (48) Paljon parempi (2) Torniolaakso Kemi-Tornio Rovaniemi Itä-Lappi Kartta kuvaa seutukunnan kehitystä, eikä kartan avulla voi tehdä vertailuja alueiden välillä. Oulunkaari Koillismaa Alueelliset talousnäkymät 1/2011 Oulu Kehys-Kainuu Raahe Ylivieska Haapavesi- Siikalatva Kajaani Kokkola Jakobstadsregionen Kaustinen Nivala- Haapajärvi Ylä-Savo Pielisen Karjala 20. Government of Åland Vakka- Suomi Kyrönmaa Järviseutu Seinäjoki Suupohja Pohjois- Satakunta Pori Rauma Vaasa Turku Åboland-Turunmaa Kuusiokunnat Ylä- Pirkanmaa Saarijärvi- Viitasaari Luoteis- Pirkanmaa Jämsä Tampere Lounais- Kaakkois- Pirkanmaa Pirkanmaa Loimaa Etelä- Pirkanmaa Salo Forssa Raasepori Keuruu Hämeenlinna Riihimäki Helsinki Äänekoski Jyväskylä Lahti Porvoo Joutsa Loviisa Sisä- Savo Mikkeli Kouvola Kuopio Kotka- Hamina Koillis- Savo Varkaus Pieksämäki Lappeenranta Savonlinna Imatra Joensuu Sydösterbotten Keski- Karjala Lähde: TEM Vuoden 2010 aluejako ALUEELLISET TALOUSNÄKYMÄT 1/2011 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 11

13 Pohjois-Lappi Tunturi-Lappi Työvoiman saatavuus odotukset syksylle 2011 Heikompi (13) Nykytasolla (49) Parempi (6) Torniolaakso Rovaniemi Itä-Lappi Kemi-Tornio Kartta kuvaa seutukunnan kehitystä, eikä kartan avulla voi tehdä vertailuja alueiden välillä. Oulunkaari Koillismaa Alueelliset talousnäkymät 1/2011 Oulu Kehys-Kainuu Raahe Ylivieska Haapavesi- Siikalatva Kajaani Kokkola Jakobstadsregionen Kaustinen Nivala- Haapajärvi Ylä-Savo Pielisen Karjala 20. Government of Åland Vakka- Suomi Kyrönmaa Järviseutu Seinäjoki Suupohja Pohjois- Satakunta Pori Rauma Vaasa Turku Åboland-Turunmaa Kuusiokunnat Ylä- Pirkanmaa Saarijärvi- Viitasaari Luoteis- Pirkanmaa Jämsä Tampere Lounais- Kaakkois- Pirkanmaa Pirkanmaa Loimaa Etelä- Pirkanmaa Salo Forssa Raasepori Keuruu Hämeenlinna Riihimäki Helsinki Äänekoski Jyväskylä Lahti Porvoo Joutsa Loviisa Sisä- Savo Mikkeli Kouvola Kuopio Kotka- Hamina Koillis- Savo Varkaus Pieksämäki Lappeenranta Savonlinna Imatra Joensuu Sydösterbotten Keski- Karjala Lähde: TEM Vuoden 2010 aluejako 12 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU ALUEELLISET TALOUSNÄKYMÄT 1/2011

14 Uudenmaan ELY-keskus Helsingin seutukunta 6 kk Elinkeinoelämä ja yritystoiminta + Työttömyyden määrä ja rakenne + Osaavan työvoiman saatavuus - Loviisan seutukunta 6 kk Elinkeinoelämä ja yritystoiminta 0 Työttömyyden määrä ja rakenne 0 Osaavan työvoiman saatavuus 0 Mäntsälä Hanko Hyvinkää Karkkila Pornainen Nummi-Pusula Vihti Järvenpää Nurmijärvi Tuusula Helsingin sk Kerava Sipoo Lohja Espoo Vantaa Karjalohja Kauniainen Siuntio Helsinki Kirkkonummi Raaseporin sk Inkoo Raasepori Pukkila Myrskylä Askola Porvoo Porvoon sk Lapinjärvi Loviisan sk Loviisa Porvoon seutukunta Elinkeinoelämä ja yritystoiminta 0 Työttömyyden määrä ja rakenne + Osaavan työvoiman saatavuus 0 6 kk Raaseporin seutukunta 6 kk Elinkeinoelämä ja yritystoiminta + Työttömyyden määrä ja rakenne + Osaavan työvoiman saatavuus 0 Uudenmaan ELY-keskus Tilanne nyt vuoden takaiseen Tilanne 6 kk kuluttua nykyhetkeen Tilanne 12 kk kuluttua nykyhetkeen Elinkeinoelämä ja yritystoiminta Työttömyyden määrä ja rakenne Osaavan työvoiman saatavuus Arviointiasteikko: (++) paljon parempi, (+) parempi, (0) ennallaan, (-) heikompi, (--) paljon heikompi Uudellamaalla asui vuoden 2010 lopussa henkilöä. Vuoden aikana väkiluku kasvoi henkilöllä. Vuonna 2009 Uudenmaan ELY-keskuksen alueella oli yritysten toimipaikkaa, joissa oli henkilöstöä Joulukuussa 2010 työttömiä työnhakijoita oli ja työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta 7,1 %. Uudenmaan ELY-keskuksen alue muodostuu Uudenmaan neljästä seutukunnasta, jotka ovat Helsingin seutukunta, Raaseporin seutukunta, Porvoon seutukunta ja Loviisan seutukunta. Helsingin seutukunnan merkitys ELY-keskuksen alueen ja koko maan kannalta on tärkeä, sillä Helsingin seutukunnassa tuotetaan kolmannes koko maan arvonlisäyksestä. ALUEELLISET TALOUSNÄKYMÄT 1/2011 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 13

15 Talous on alkanut elpyä ja elinkeinoelämän sekä kuluttajien odotukset tulevaisuudesta ovat myönteiset. Alueen pk-yritysten suhdannenäkymät ovat paremmat kuin koko maan pk-yrityksissä. Vienti on kääntynyt selvään nousuun, teollisuus on noussut taantumasta odotettua nopeammin, investoinnit ovat elpymässä ja kotimainen kysyntä piristynyt. Työttömien määrä on vähentynyt, mutta työttömyyden rakenne on edelleen haaste. Kaikki tärkeimmät toimialat ovat kääntyneet kasvuun. Kaupan alalla liikevaihdon kasvu on ollut nopeinta. Informaatio- ja viestintäalalla liikevaihto on kääntynyt selvään nousuun ja kotitalouksien palveluissa liikevaihdon vakaa kasvu näyttää jatkuvan. Lisäksi rakentamisessa odotukset ovat positiiviset. Myös liikenteessä on ollut selvää kasvua vuodentakaiseen. Liike-elämän palveluissa liikevaihto on kääntynyt taantuman aikaisesta laskusta muutaman prosentin pienehköön kasvuun. Yritysten tilauskannat ovat lisääntyneet ja konkurssien sekä lomautusten määrä on vähentynyt selvästi vuodentakaiseen. Lisäksi yritysten perustamistahti on palautunut lähelle samaa tasoa kuin ennen taantumaa. Mustana pilvenä taivaalla ovat Nokian tulevat mahdolliset yt-neuvottelut, jotka saattavat koskea suurta määrää Nokian ja sen alihankintayritysten henkilöstöä. Helsingin ja Raaseporin seutukunnissa tunnelmat ovat odottavan myönteiset. Porvoon seutukunnassa tilannetta voitaneen luonnehtia hiukan lamaantuneeksi. Loviisan seutukunnan lähiajan näkymät näyttävät pysyvän muuttumattomina talouden noususuhdanteesta huolimatta. Työttömyys on Uudellamaalla kääntynyt huomattavaan 37 prosentin laskuun ja lomautettujen määrä on selvästi vähentynyt. Työttömyystilanne on kaikissa Uudenmaan seutukunnissa samansuuntainen. Vuoden sisällä työttömyystilanteen odotetaan edelleen parantuvan. Nuorisotyöttömyys on vähentynyt vajaalla viidenneksellä, mutta pitkäaikaistyöttömyys on huolestuttavasti lisääntynyt reilulla kolmanneksella vuodentakaiseen. Työvoiman saatavuus on pysynyt ennallaan. Eniten työvoimaa tarvitaan nyt ja lähitulevaisuudessa kauppa- ja palvelualoilla sekä terveydenhuolto- ja sosiaalialalla. Etenkin vanhustenhoitajia tarvitaan tulevaisuudessa lisää. Työvoimapula saattaa uhata ehkä jo vuoden päästä, jos talous jatkaa kasvuaan. Jotta tuotanto voi jatkossakin kasvaa, alueelle tarvitaan uusia työntekijöitä ja vuokra-asuntoja. 14 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU ALUEELLISET TALOUSNÄKYMÄT 1/2011

16 Helsingin seutukunta Espoo, Helsinki, Vantaa, Hyvinkää, Järvenpää, Kauniainen, Kerava, Kirkkonummi, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Siuntio, Tuusula, Lohja, Karjalohja, Karkkila, Nummi-Pusula, Vihti ja Sipoo. Helsingin seutukunnassa asui vuoden 2010 lopussa asukasta. Vuoden aikana kasvua oli henkilöä. Vuonna 2009 seutukunnassa oli yritysten toimipaikkaa. Joulukuun 2010 lopussa työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli 7,3 %, ja työttömiä työnhakijoita oli Helsingin seutukunta Tilanne nyt vuoden takaiseen Tilanne 6 kk kuluttua nykyhetkeen Tilanne 12 kk kuluttua nykyhetkeen Elinkeinoelämä ja yritystoiminta Työttömyyden määrä ja rakenne Osaavan työvoiman saatavuus Arviointiasteikko: (++) paljon parempi, (+) parempi, (0) ennallaan, (-) heikompi, (--) paljon heikompi Elinkeinoelämä ja yritystoiminta Helsingin seutukunta on noussut taantumasta, vaikka ero vuoden 2008 huipputasoon on vielä suuri. Tunnelmat ovat positiiviset. Uusien yritysten perustamistahti lähestyy taantumaa edeltävää tasoa ja konkurssien määrä on kääntynyt selvään laskuun. Vienti vetää taas paremmin, tuotanto kasvaa ja työllisyys on lähtenyt selvään nousuun. Kaikki päätoimialat ovat kasvusuunnassa. Kasvu on ollut nopeinta kaupassa, liikenteessä ja teollisuudessa. Myös kotitalouksien palveluissa, majoitus- ja ravitsemusalalla, rakentamisessa, liike-elämän palveluissa ja informaatio- ja viestintäalalla on selvää kasvua. Helsingin seutukuntaa ovat kannatelleet kaupan alan lisäksi suuret infrahankkeet kuten Kehä III:n ja Kehä I:n rakennustyöt, länsimetron rakentaminen, kehäradan rakentaminen lentoasemalle, Kantatie 51:n rakentaminen välille Kirkkonummi-Kivenlahti ja Kehä I:n parannus- ja remontointityö sekä tunnelointi. Espoolle tärkeiden toimialojen, rahoituksen, liike-elämän ja kaupan näkymät ovat paremmat. Vantaalle tärkeässä logistiikassa tilanne on parantunut ja yrityksillä on rekrytointitarpeita, kun vienti taas vetää. Helsingissä hiukan pysähdyksissä ollut rakennusala on piristynyt. Asuntorakentaminen on vilkastunut, korjausrakentaminen pysynyt hyvällä tasolla, mutta toimitilarakentaminen on pysähdyksissä, sillä vapaana on paljon tyhjiä toimitiloja. Korjausrakentaminen pysynee ALUEELLISET TALOUSNÄKYMÄT 1/2011 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 15

17 hyvällä tasolla myös lähitulevaisuudessa, koska suuri osa alueen luvuilla rakennetuista kerrostaloista on tarvitsee korjausta. Myös Espoossa rakennustuotanto on jälleen vauhdissa. Toimisto- ja liikennerakentamisessa on selvää piristymistä. Vantaalla vahvan kauppaklusterin lisäksi myös rakennusalan näkymät ovat hyvät. Uusia hankkeita on käynnistynyt ja käynnistyy koko ajan lisää. Uuden jättikauppakeskuksen rakentaminen Marja-Vantaalle on käynnissä, samoin kuin Kehä III:n korjaustyöt ja kehäradan rakennustyöt. Uusi kehärata nivoo lentokentän, Aviapoliksen yritysalueet, uudet asuinalueet ja palvelut yhteen. Plaza Business Parkiin Aviapolis-alueelle on rakenteilla viisi uutta toimistorakennusta. Aviapolis-alue on Suomen tärkein ulkomaanliikenteen solmukohta, joka on logistisen sijaintinsa takia pääkaupunkiseudun nopeimmin kasvava yritysalue. Alueella on toista tuhatta yritystä ja vahva logistiikkaklusteri. Aviapolis on koko maan voimakkaimmin kasvava työpaikka-alue. Lentoaseman ympäristössä työskentelee jo yli ihmistä. Lisäksi Vantaalla rakennetaan uusia asuin- ja liikealueita kehäradan viereen. Pähkinärinteeseen suunnitellaan tiivistä ja matalaa asuinrakentamista. Asolaan suunnitellaan suurta urheilupuistoa, johon tulisivat mm. jalkapallohalli, jäähalli, uimahalli, tekojää ja tenniskenttiä. Rakentamisen lisäksi myös teollisuustuotanto on elpynyt viennin vetäessä sataman kautta. Esim. metallien jalostuksen vienti on noussut valtakunnallisesti huippulukemiin kaasuputkitoimituksen ansiosta. Teknologiateollisuuden ja etenkin metallin alihankinnan tilanne on jo parempi, vaikka matka vuoteen 2008 on vielä pitkä. Länsi-Uudellamaalla tunnelmat ovat varovaisen myönteiset. Lohjan alueen alihankintapainotteisissa metalli- ja konepajayrityksissä näkymät ovat muuttuneet paremmiksi, vaikka konepajateollisuus näyttää pidemmällä aikavälillä pakenevan halvempiin maihin. Tämän estämiseksi pienvalmistajien ja alihankkijoiden on panostettava tuoteosaamiseen, kansainvälistymiseen ja uusien liiketoimintamahdollisuuksien löytämiseen. Yritysten ja yritysverkostojen tilaus-toimitusprosesseihin on tehtävä tuottavuusinnovaatioita, joilla kustannuksia voidaan pienentää. Kirkniemen paperitehtaalla pahin näyttäisi olevan takana, kun pääosa kustannusleikkauksista on tehty ja tuotanto on lähtenyt nousuun. Keski-Uudellamaalla ja Kuuma-alueella (Järvenpää, Kerava, Nurmijärvi, Tuusula, Pornainen, Mäntsälä) elinkeinoelämän tilanne on pysynyt suhteellisen ennallaan vuodentakaiseen. Alueen kivijalat logistiikka, tukkukauppa ja rakentaminen ovat kasvussa. 16 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU ALUEELLISET TALOUSNÄKYMÄT 1/2011

18 Hyvinkää-Riihimäki alueella kansainväliset yritykset Kone ja Kone Cranes ovat vetäneet taantumassa talousalueen alihankintaketjuja metallia ja logistiikkaa mukanaan, ja yritysten tilauskannat ovat lisääntyneet viime vuoteen. Kansainvälisen kaupan kasvu on vauhdittanut etenkin Kone Cranesin kasvuodotuksia. Työttömyyden määrä ja rakenne Työttömyys on alkanut selvästi vähentyä ja väheneminen jatkuu todennäköisesti vuoden aikana. Pitkäaikaistyöttömien määrä on lisääntynyt yli kolmanneksella vuodentakaiseen. Tämä kasvu on huolestuttavaa. Vuoden työttömyysjakson jälkeen todennäköisyys työllistyä pienenee olennaisesti ja syrjäytymisvaara lisääntyy. Nuorisotyöttömyys on laskenut viidenneksellä vuodentakaisesta ja tilanne parantunee lisää kuluvan vuoden aikana. Nuorten kesätyöpaikkoja on enemmän kuin viime vuonna. Työvoiman kysyntä ja osaavan työvoiman saatavuus Työvoiman saatavuudessa ei ole tapahtunut juuri muutoksia vuodentakaiseen, mutta reilun vuoden päästä pula työvoimasta saattaa uhata, jos tuotanto jatkaa kasvuaan. Jos nousukausi jatkuu, pahin työvoimapulaa voi tulla eteen noin kahden, kolmen vuoden kuluttua. Helsingin seudun krooninen asuntopula ja asumisen kalleus uhkaavat talouskasvua. Jotta kasvu pidemmällä aikavälillä voi jatkua, tarvitaan uutta työvoimaa ja uusia kohtuuhintaisia asuntoja. Työvoiman saatavuutta Helsingin seudulla helpottaa mahdollisuus rekrytoida joustavasti opiskelijoita. Heitä hyödynnetään varsinkin kaupan alalla. Osa palvelualan yrityksistä haluaa rekrytoida yksinomaan opiskelijoita. Rakennusalan ja viennin elpyminen on vaikuttanut kuljetusten lisääntymiseen ja logistiikan alalla on rekrytointitarpeita. Rakennusalalla ja metallialalla työvoiman kysyntä ja saatavuus on hitusen parantunut, kun verrataan tilannetta vuodentakaiseen. Työvoiman saatavuuteen esim. Lohjan alueen teknologiateollisuudessa on pystytty vastaamaan muunto- ja oppisopimuskoulutuksella. Tulevaisuudessa kapasiteetinvaihtelut hoidetaan yhä enemmän kotimaisella tai ulkomaisella vuokratyövoimalla. Osaavan työvoiman tarvetta on edelleen hoiva-alalla, kiinteistönhuollossa ja palvelualoilla. Jopa kuumenemassa oleva tietotekniikka-ala palkkaa noususuhdanteessa uusia työntekijöitä kuten ohjelmistosuunnittelijoita ja projektipäälliköitä. Suuri osa yrityksistä turvautuu jo opiskelijoihin. ALUEELLISET TALOUSNÄKYMÄT 1/2011 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 17

19 Raaseporin seutukunta Hanko, Inkoo, Raasepori Raaseporin seutukunnassa asui vuoden 2010 lopussa asukasta. Vuoden aikana vähennystä oli 80 henkilöä. Vuonna 2009 seutukunnassa oli yritysten toimipaikkaa. Joulukuun 2010 lopussa työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli 8,0 %, ja työttömiä oli Raaseporin seutukunta Tilanne nyt vuoden takaiseen Tilanne 6 kk kuluttua nykyhetkeen Tilanne 12 kk kuluttua nykyhetkeen Elinkeinoelämä ja yritystoiminta Työttömyyden määrä ja rakenne Osaavan työvoiman saatavuus Arviointiasteikko: (++) paljon parempi, (+) parempi, (0) ennallaan, (-) heikompi, (--) paljon heikompi Elinkeinoelämä ja yritystoiminta Raaseporin seutukunta on elinkeinorakenteeltaan painottunut perinteiseen teollisuuteen, jossa tuotannollisella toiminnalla on suuri rooli. Logistiikan merkitys viime vuosina on kasvanut erityisesti Venäjälle suuntautuvan autoviennin seurauksena. Raaseporin seutukunnan elinkeinoelämässä ollaan menossa parempaan suuntaan. Lomautuksia ei juuri ole ja rekkaliikenne ja autojenkuljetukset ovat vilkastuneet. Kemian ala on vientivetoisuutensa ansiosta selvinnyt taantumasta suhteellisen hyvin ja metalliteollisuudessa ja rakentamisessa tilauskannat ovat selvästi paremmat. Ruukin tehtaan saamat tilaukset ovat lisääntyneet vuoden aikana. Ovako Koverhaarin tehdas myytiin FN-Steelille, joka investoi ja modernisoi tehdasta. Tavoitteena on lisätä tehtaan tuotantokapasiteettia neljänneksellä. Hangon sataman tavaraliikenne on vahvassa kasvussa ja sataman ongelmat ovat helpottuneet Nord Streamin rahtaamien kaasuputkien ansiosta, vaikkakin uhkana sataman tavaraliikenteelle on Venäjälle menevän autoviennin selvä väheneminen. Autojen tuontiyritys Assistor on perunut määräaikaisia lomautuksia, kun autojen kysyntä on varsinkin kotimarkkinoilla lisääntynyt. Sisu Auton Raaseporin tehtaalla on kannattavuusvaikeuksia, koska kuorma-autojen kysyntä on pudonnut. Myös konepajateollisuuden järjestelmätoimittaja Komas on ollut vaikeuksissa ja on joutunut turvautumaan kymmenien henkilöiden lomautuksiin. 18 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU ALUEELLISET TALOUSNÄKYMÄT 1/2011

20 Viking Linen uuden risteilijän rakentaminen vaikuttaa alueen elinkeinoelämään vasta reilun vuoden kuluttua, jolloin alihankkijoiden, kuten Mustion hyttitehtaan ja laivojen sisustusyhtiöiden saamat tilaukset todennäköisesti lisääntyvät. Aloittavien yritysten määrä on palannut taantumaa edeltävälle tasolle yritykseen per vuosi. Yritykset ovat tosin enemmänkin elinkeinonharjoittajia ja niiden työllistävyys on heikohkoa. Matkailuala polkee jokseenkin paikallaan, vaikkakin hotelli ja vapaa-ajan asuntojen rakennushankkeesta sekä Ruukkialueen matkailu- ja kongressikeskus-hankkeesta toivotaan matkailualalle piristävää vaikutusta Työttömyyden määrä ja rakenne Raaseporin seutukunnassa työttömyystilanne on parantunut vuodentakaisesta ja tilanne näyttää helpottuvan myös lähitulevaisuudessa. Lomautusilmoituksia ei juuri ole tullut, lukuun ottamatta Komasia, mutta Tammiharjun mielisairaalan toimintojen supistaminen uhkaa noin 100 työpaikkaa. Pitkäaikaistyöttömyys on lisääntynyt 42 prosenttia vuodentakaiseen. Nuorisotyöttömyys on vähentynyt lähes kolmanneksella ja jatkanee vähenemistään vuoden aikana. Raaseporissa ongelmana on nuorten poismuutto alueelta puutteellisten suomenkielisten koulutusmahdollisuuksien takia. Työvoiman kysyntä ja osaavan työvoiman saatavuus Avoimien työpaikkojen määrä on selvästi kasvanut vuodentakaiseen. Teollisuudessa palkataan uusia työntekijöitä, samoin rakennus- ja palvelualoilla. Työvoiman saatavuustilanne todennäköisesti heikentyy hiukan vuoden aikana. Rekrytointiongelmia on tälläkin hetkellä terveydenhuollossa ja hoiva-alalla. Pulaa on lääkäreistä sekä sairaanhoitajista, joiden saatavuutta heikentää kaksikielisyyden tarve. ALUEELLISET TALOUSNÄKYMÄT 1/2011 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 19

21 Porvoon seutukunta Askola, Myrskylä, Pukkila, Porvoo Porvoon seutukunnassa asui vuoden 2010 lopussa asukasta. Vuoden aikana kasvua oli 410 henkilöä. Vuonna 2009 seutukunnassa oli yritysten toimipaikkaa. Joulukuun 2010 lopussa työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli 7,4 %, ja työttömiä työnhakijoita oli Porvoon seutukunta Tilanne nyt vuoden takaiseen Tilanne 6 kk kuluttua nykyhetkeen Tilanne 12 kk kuluttua nykyhetkeen Elinkeinoelämä ja yritystoiminta Työttömyyden määrä ja rakenne Osaavan työvoiman saatavuus Arviointiasteikko: (++) paljon parempi, (+) parempi, (0) ennallaan, (-) heikompi, (--) paljon heikompi Elinkeinoelämä ja yritystoiminta Porvoon seutukunnassa aluekansantuotteen, työllisyyden ja väestömäärän kehitys on ollut viime vuosina vahvaa. Taantuma puraisi seutukuntaa pahasti. Porvoon kaupungin yhteisöveron laskun aiheuttamat mittavat irtisanomiset sekä ministeriön kielteinen kanta Kuninkaanportin hypermarketteihin vaikuttavat alueeseen yhä lamaannuttavasti noususuhdanteesta huolimatta. Öljynjalostus ja petrokemia, energia- ja ympäristöteknologia sekä sähköinen talotekniikka ovat pysyneet suhteellisen vahvoina ja kehitysnäkymät näyttävät suhteellisen hyviltä. Kilpilahden öljynjalostusklusterissa on tehty investointipäätöksiä, joilla saattaa olla työllistäviä vaikutuksia. Kauppa, liike-elämän palvelut, julkiset palvelut ja matkailu ovat olleet tärkeässä asemassa seutukunnan elinkeinorakenteessa. Kaupan alan myönteiset investointiodotukset ovat kääntyneet kielteisiksi, kun Kuninkaanportin kauppaklusteri polkee paikallaan ja yrittäjät kaikkoavat alueelta, jossa on vapaana paljon toimitiloja. Myöskään matkailuala ei ole piristynyt odotuksista huolimatta. Uusien yritysten perustaminen on palannut taantumaa edeltävälle tasolle ja konkurssien määrä on selvästi vähentynyt. Osa uusista yrityksistä on perustettu taantuman takia ja elinkeinonharjoittaja voi olla kuvaavampi termi. Uusien kasvuhakuisten yritysten saaminen alueelle on yksi tulevaisuuden haasteista. 20 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU ALUEELLISET TALOUSNÄKYMÄT 1/2011

22 Työttömyyden määrä ja rakenne Porvoon seutukunnassa työttömyystilanne on parantunut vuodentakaiseen ja tilanne parantunee yhä vuoden aikana. Elinkeinoelämän huonohko tilanne ei näy suoraan työttömyydessä, koska osa alueen työntekijöistä käy Helsingissä töissä. Alueelle tärkeä työllistäjä Norpe Oy vähentää työntekijöitään ja useita kymmeniä on vaarassa menettää työpaikkansa. Myös Ensto Oy on vähentänyt henkilöstöään ja siirtänyt tuotantoaan Viroon. Lisäksi Porvoon kaupunki on vähentänyt merkittävästi työvoimaansa jättämällä määräaikaiset työsuhteet ilman jatkoa. Työttömyyttä helpottaa suurten ikäluokkien eläköityminen. Fortum ja Neste Oil ovat käynnistäneet mittavat eläkejärjestelyt. Nuorisotyöttömyys on vähentynyt 12 prosenttia vuodentakaisesta, mutta pitkäaikaistyöttömyys on Porvoon seutukunnassakin huolestuttavasti lisääntynyt 39 prosentilla viime vuoteen. Työvoiman kysyntä ja osaavan työvoiman saatavuus Avoimien työpaikkojen määrä ei ole juurikaan muuttunut vuoden aikana. Työvoiman saatavuusongelmat helpottuivat hiukan taantuman aikana, mutta osaavaa työvoimaa tarvitaan edelleen sosiaali- ja terveysalalla: hoitoalalla, esim. Porvoossa on vaikeuksia löytää lääkäreitä alueelle töihin. Työvoimaa tarvitaan lisäksi kunnossapidon ja pätevien opettajien ammattiryhmissä. Myös erikoisosaajista, kuten öljyteollisuuden prosessi-insinööreistä, on pulaa. Työvoiman saatavuudessa kokonaistilanne todennäköisesti hiukan paranee kuluvan vuoden aikana, kun suuret ikäluokat öljy- ja petrokemian aloilta jäävät eläkkeelle. Loviisan seutukunta Lapinjärvi, Loviisa Loviisan seutukunnassa asui vuoden 2010 lopussa asukasta. Vuoden aikana väkiluku väheni 13 henkilöllä. Vuonna 2009 seutukunnassa oli yritysten toimipaikkaa. Joulukuun 2010 lopussa työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli 9,5 %, ja työttömiä työnhakijoita oli 825. Loviisan seutukunta Tilanne nyt vuoden takaiseen Tilanne 6 kk kuluttua nykyhetkeen Tilanne 12 kk kuluttua nykyhetkeen Elinkeinoelämä ja yritystoiminta Työttömyyden määrä ja rakenne Osaavan työvoiman saatavuus Arviointiasteikko: (++) paljon parempi, (+) parempi, (0) ennallaan, (-) heikompi, (--) paljon heikompi ALUEELLISET TALOUSNÄKYMÄT 1/2011 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 21

23 Elinkeinoelämä ja yritystoiminta Loviisan seutukunnan elinkeinoelämä nojaa pieneen ja keskisuureen teollisuuteen sekä kaupan palveluihin. Alueen suurteollisuuden edustajan Fortum Loviisan voimalaitoksen näkymät ovat vakaat, samoin kaupan ja palveluiden näkymät. Noususuhdanteesta huolimatta elinkeinoelämän piristymistä ei ole kuitenkaan näkyvissä. Myös Loviisan kolmannen voimalaitoksen saama kielteinen päätös on lamauttanut elinkeinoelämän lähitulevaisuuden näkymiä. Suurimpien työnantajien Lovalin, Elteten ja Strömforsin liiketoiminta on pysynyt suhteellisen vakaana, mutta uusia merkittäviä rekrytointeja ei ole näköpiirissä. Metalli- ja konepajateollisuudessa näkymät ovat parantuneet, kun tilaukset ovat lisääntyneet. Työttömyys on pysytellyt aika lailla ennallaan vuodentakaiseen. Loviisan markkina-alue on haasteellinen yrityksen perustajille esimerkiksi Helsinkiin. Yritysten perustamisessa on palattu suhteellisen normaalille tasolle noin 100 sadan yrityksen määrään per vuosi. Konkurssit eivät ole lisääntyneet. Loviisan kaupunki sekä Oy R. Nordström Ab ovat tehneet aiesopimuksen satamatoimintojen kehittämisestä eli satama yhtiöitetään. Tämä voi mahdollisesti johtaa työntekijöiden vähentämiseen tulevaisuudessa, kun toimintaa ehkä rationalisoidaan. Tällä hetkellä satamassa on jo lomautettu henkilöstöä. Lahti-Loviisa välisen rautatieyhteyden mahdollinen lakkauttaminen uhkaa myös sataman kannattavuutta. Alun perin Loviisaan suunniteltua urheilu- ja matkailukeskuksen saamista ovat halunneet myös Pyhtää ja Kotka. Alkuperäisen suunnitelman mukaan urheilu- ja matkakeskuksen rakennustyöt pitivät alkaa Loviisassa vuonna 2012 ja uuden keskuksen valmistua vuonna Tämä loisi varsinkin rakentamisvaiheessa paljon uusia työpaikkoja Loviisaan. Matkailualalla olisi hyviä mahdollisuuksia kasvaa, jos kunnat ja matkailualan yrittäjät verkostoituisivat nykyistä tehokkaammin ja keskittyisivät Venäjältä tuleviin turisteihin. Työttömyyden määrä ja rakenne Loviisan seutukunnassa työttömyys on kuuden kuukauden päästä kutakuinkin nykyisellä tasolla, eikä tilanne vuoden sisälläkään juuri muutu. Fortumilla käynnissä olevista eläköitymisprosesseista arviolta kymmeniä ihmisiä lähtee eläkkeelle joka vuosi. Kuntien työntekijöillä on vuosien irtisanomissuoja. Nämä tekijät pitänevät alueen työttömyystilanteen myös lähivuosina suhteellisen vakaana. Pitkäaikaistyöttömyys on lisääntynyt huolestuttavan paljon, mutta nuorisotyöttömyys on vähentynyt 14 prosenttia vuoden aikana. Nuorisotyöttömyys on edelleen uhka ja varsinkin 22 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU ALUEELLISET TALOUSNÄKYMÄT 1/2011

24 nuorten vajoaminen pitkäaikaistyöttömiksi. Sanssi-kortti ei ole toiminut tehokkaasti. Monet pienyrittäjät ovat kokeneet sen liian byrokraattiseksi tavaksi ottaa nuori töihin. Nuoria tulisi kannustaa enemmän yrittäjiksi. Mestari-kisälli-mallilla voisi kouluttaa nuoria jonkin ammatinharjoittajan, esimerkiksi timpurin opissa uuteen ammattiin ja mahdollisesti saada jatkaja ammatinharjoittajan siirtyessä eläkkeelle. Oppilaitosten koulutusvaihtoehdot eivät näytä kannustavan nuoria yrittäjiksi. Työvoiman kysyntä ja osaavan työvoiman saatavuus Työvoiman saatavuus on pysynyt suhteellisen ennallaan. Myös lähiaikoina työvoimaa uskotaan olevan saatavilla. Saatavuusongelmia on tällä hetkellä etenkin pätevien hoitoalan ja opettajien ammateissa. Lisäksi Fortumilla on jatkuvasti tarvetta korkeasti koulutetuista insinööreistä. Ongelmana on usein, että insinöörien puolisoille ei löydy työpaikkaa alueelta. Heikkona signaalina näyttää olevan Fortumin korkeapalkkaisten työntekijöiden siirtyminen kirjoille Helsinkiin verotuksellisista syistä. Työvoiman saatavuuteen vaikuttaa myös, ettei nuorilla ei ole ammattikoulua omalla alueellaan. Usein nuoret, jotka kouluttavat itsensä muualla, menevät myös muualle töihin, ja ne jotka eivät työllisty, jäävät Loviisaan. ALUEELLISET TALOUSNÄKYMÄT 1/2011 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 23

25 Liite 1: Keskeisiä tilastotietoja, koko maa, ELY-keskukset ja seutukunnat Toimipaikat Henkilöstö Aloittaneet Työvoima * Työttömyys- Työttömät Työttömät Väkiluku yritykset aste työnhakijat työnhakijat / / / / lkm hlö q1-q3 hlö % hlö muutos % määrä hlö muutos hlö Koko maa , , Uusimaa , , Helsinki , , Raasepori , , Porvoo , , Loviisa , , Varsinais-Suomi , , Turku , , Salo , , Loimaa , , Vakka-Suomi , , Åboland-Turunmaa , , Satakunta , , Pori , , Rauma , , Pohjois-Satakunta , , Pirkanmaa , , Etelä-Pirkanmaa , , Lounais-Pirkanmaa , , Kaakkois-Pirkanmaa , , Luoteis-Pirkanmaa , , Tampere , , Ylä-Pirkanmaa , , Häme , , Lahti , , Riihimäki , , Hämeenlinna , , Forssa , , Kaakkois-Suomi , , Kouvola , , Kotka-Hamina , , Imatra , , Lappeenranta , , Etelä-Savo , , Mikkeli , , Savonlinna , , Pieksämäki , , Pohjois-Savo , , Kuopio , , Ylä-Savo , , Koillis-Savo , , Sisä-Savo , , Varkaus , , Pohjois-Karjala , , Joensuu , , Keski-Karjala , , Pielisen Karjala , , Keski-Suomi , , Jyväskylä , , Joutsa , , Äänekoski , , Jämsä , , Keuruu , , Saarijärvi-Viitasaari , , TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU ALUEELLISET TALOUSNÄKYMÄT 1/2011

26 Toimipaikat Henkilöstö Aloittaneet yritykset Työvoima * Työttömyysaste Työttömät työnhakijat Työttömät työnhakijat Väkiluku / / / / lkm hlö q1-q3 hlö % hlö muutos % määrä hlö muutos hlö Koko maa , , Etelä-Pohjanmaa , , Suupohja , , Seinäjoki , , Järviseutu , , Kuusiokunnat , , Pohjanmaa , , Vaasa , , Kyrönmaa , , Sydösterbotten , , Jakobstadsreg , , Kaustinen , , Kokkola , , Pohjois-Pohjanmaa , , Koillismaa , , Nivala-Haapajärvi , , Oulu , , Oulunkaari , , Raahe , , H.vesi-Siikalatva , , Ylivieska , , Kainuu , , Kajaani , , Kehys-Kainuu , , Lappi , , Itä-Lappi , , Kemi-Tornio , , Pohjois-Lappi , , Rovaniemi , , Torniolaakso , , Tunturi-Lappi , , * Seutukuntien työvoima ( vuotiaat) on Tilastokeskuksen Työssäkäyntitilaston tieto vuodelta * ELY-keskusten ja koko maan työvoima ( vuotiaat) on Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen edellisen vuoden vastaavan vuosineljänneksen tieto Työttömillä työnhakijoilla tarkoitetaan työvoimatoimistoon ilmoittautuneita työttömiä työnhakijoita sisältäen lomautetut Työttömyysaste on työttömien työnhakijoiden prosenttiosuus työvoimasta. Väkiluku on ennakkotieto , väkiluvun muutos on tilaan Aluejako vuoden 2010 seutukuntajaon mukainen Lähteet: Toimipaikat ja henkilöstö vuonna Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus, yritys- ja toimipaikkarekisteri Aloittaneet yritykset vuonna Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus, yritys- ja toimipaikkarekister Työvoima. Lähde: Tilastokeskus, työvoimatutkimus ja työssäkäyntitilasto Työttömät työnhakijat. Lähde: TEM työnvälitystilastot Väkiluku ennakkotieto Lähde: Tilastokeskus, väestö- ja kuolinsyytilastot Alueittain yrittäjien määrä ja ikärakennetilastoa Koko maa ja ELY-keskukset, pl. maatalousyrittäjät Yrittäjiä yli 55 v osuus, % Koko maa ,0 Uusimaa ,0 Varsinais-Suomi ,2 Satakunta ,2 Häme ,8 Pirkanmaa ,3 Kaakkois-Suomi ,6 Etelä-Savo ,9 Pohjois-Savo ,7 Pohjois-Karjala ,1 Keski-Suomi ,4 Etelä-Pohjanmaa ,0 Pohjanmaa ,5 Pohjois-Pohjanmaa ,8 Kainuu ,0 Lappi ,0 Lähde: Tilastokeskus, työssäkäyntitilasto 2008 ALUEELLISET TALOUSNÄKYMÄT 1/2011 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 25

27