Alueelliset talousnäkymät keväällä 2011

Transkriptio

1

2 Alueelliset talousnäkymät keväällä 2011 Pohjois-Karjalan ELY-keskus Alueelliset talousnäkymät 1/2011 Jouko Nieminen TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU

3

4 Julkaisusarjan nimi ja tunnus Käyntiosoite Postiosoite Alueelliset talousnäkymät Aleksanterinkatu HELSINKI PL VALTIONEUVOSTO Puhelin (09) Telekopio (09) /2011 Tekijät (toimielimestä: nimi, puheenjohtaja, sihteeri) Jouko Nieminen Kehittämispäällikkö Varsinais-Suomen ELY-keskus Julkaisuaika Toimeksiantaja(t) Työ- ja elinkeinoministeriö Toimielimen asettamispäivä Julkaisun nimi Alueelliset talousnäkymät keväällä 2011 Tiivistelmä Katsauksessa tarkastellaan ELY-keskusalueiden ja niiden seutukuntien talouden ja työllisyyden nykytilaa ja lähiaikojen kehitysnäkymiä. Arvioinnin tuottajia ovat olleet ELY-keskukset ja muut alueelliset asiantuntijat. Katsaus laaditaan kaksi kertaa vuodessa. Tämän katsauksen arviot kuvastavat tilannetta kuluvan vuoden helmikuun puolessa välissä. Talouden ja työllisyyden näkymät ovat lähes koko maassa odottavan myönteiset. Toteutunut kehitys on vastannut pitkälle edellisen katsauksen arvioita eli talous on kasvussa ja työttömyys laskusuunnassa. Kasvuodotukset ovat kuitenkin vielä maltilliset, mikä näkyy mm. teollisuuden investointien vähäisyytenä. Positiivisimmat odotukset ovat Pohjois-Karjalassa, jossa taantumasta toipuminen on nopeaa. Meriteollisuuden vaikea tilanne näkyy parhaillaan Turun seudulla ja heikentää odotuksia myös Rauman ja Porin seutukunnissa. Tämän hetken tilanteen arvioidaan olevan vuoden takaiseen verrattuna parempi 59 seutukunnassa ja ennallaan neljässä seutukunnassa. Turun ja Varkauden tilanteet ovat nyt heikommat kuin vuosi sitten. Seuraavan puolen vuoden kuluessa elinkeinoelämän tilanteen ennakoidaan paranevan 53 seutukunnassa ja vuoden sisällä 59 seutukunnassa. Heikkenevää kehitystä ei ennakoida missään seutukunnassa, vaikkakin uhkakuvia on matkapuhelinteollisuudessa. Nokian suunnitelmien täsmentymistä odotetaan varsinkin Oulun, Tampereen, Salon ja Helsingin seutukunnissa. Erityisen ripeää kehityksen ennakoidaan olevan lähiaikoina Joensuun, Pielisen-Karjalan ja Pohjois-Satakunnan seutukunnissa. Vuoden kuluessa vahvaa kehitystä on myös Kemi-Tornion, Raahen, Vaasan, Kuopion, Keuruun ja Jämsän seuduilla. Kaivosteollisuuden kasvu heijastelee myönteisesti monilla Itä- ja Pohjois-Suomen seuduilla. Positiivisia alueellisia vaikutuksia on kauppakeskusinvestoinneilla Kuopion, Kouvolan ja Porin seuduilla. Matkailun merkitys on kasvussa monissa Itä- ja Pohjois-Suomen seutukunnissa. Vaikka työttömyysaste onkin laskusuunnassa, monilla alueilla työttömyysjaksojen pitkittyminen ja rakenteellisen työttömyyden kasvu ovat huolestuttavia. Työvoiman saatavuus ei ole tällä hetkellä merkittävä ongelma lukuun ottamatta sosiaali- ja terveysalaa. Eläköitymisen ja työvoiman kysynnän piristymisen myötä työvoiman saatavuuskin heikkenee. TEM:n yhteyshenkilönä: Konserniohjausyksikkö / Toimialapalvelu Esa Tikkanen, puh ELY-keskusten yhteyshenkilö: Jouko Nieminen, ; jouko.nieminen(at)ely-keskus.fi, puh Asiasanat Seutukuntien kehitysnäkymät, aluetalous,aluekehitys, elinkeinoelämä,työllisyys ISSN Kokonaissivumäärä 219 Julkaisija Työ- ja elinkeinoministeriö Kieli Suomi ISBN Hinta - Kustantaja

5 Publikationsseriens namn och kod Besöksadress Postadress Regionala ekonomiska utsikter Alexandersgatan HELSINGFORS PB STATSRÅDET Telefon Telefax (09) /2011 Författare Jouko Nieminen Utvecklingschef Närings-, trafik- och miljöcentralen i Egentliga Finland Publiceringstid Uppdragsgivare Arbets- och näringsministeriet Organets tillsättningsdatum Titel Regionala ekonomiska utsikter våren 2011 Referat I I översikten granskas nuläget för ekonomin och sysselsättningen samt utvecklingsutsikterna för de närmaste tiderna inom närings-, trafik- och miljöcentralernas områden och deras ekonomiska regioner. Bedömningen har gjorts av närings-, trafik- och miljöcentralerna och andra regionala experter. Översikten sammanställs två gånger per år. Be-dömningarna I denna översikt reflekterar situationen i mitten av februari i år. Utsikterna för ekonomin och sysselsättningen är avvaktande positiva i nästan hela landet. Den utveckling som skett har i hög grad motsvarat bedömningarna i föregående översikt, dvs. ekonomin växer och arbetslösheten avtar. Till-växtförväntningarna är dock fortsättningsvis måttliga, vilket bl.a. märks av de begränsade industriinvesteringarna. Mest positiva är förväntningarna i Norra Karelen, där återhämtningen från recessionen är snabb. Det svåra läget inom marinindustrin märks för närvarande i Åboregionen och det försvagar förväntningarna även i Raumo och Björ-neborgs ekonomiska regioner. Nuläget bedöms vara bättre än ett år tillbaka i 59 ekonomiska regioner och som förut i fyra ekonomiska regioner. Läget i Åbo och Varkaus är nu svagare än för ett år sedan. En förbättring i näringslivsläget väntas inom följande halvår i 53 ekonomiska regioner och inom ett år i 59 ekonomiska regioner. En svagare utveckling väntas inte i nå-gon ekonomisk region, även om det finns hotbilder i mobiltelefonindustrin. En precisering av Nokias planer väntas i synnerhet i Uleåborgs, Tammerfors, Salo och Helsingfors ekonomiska regioner. En speciellt snabb utvecklings väntas under den närmaste tiden i Joensuu, Pielinen-Karelens och Norra Satakunta ekonomiska regioner. Under året kommer utvecklingen att vara stark även i regionerna Kemi-Torneå, Brahestad, Vasa, Kuopio, Keuruu och Jämsä. Gruvindustrins tillväxt återspeglas positivt i många regioner i östra och norra Finland. Investeringar i affärscentrum har positiva regionala effekter i Kuopio, Kouvola och Björneborgs regioner. Turismens betydelse ökar i många eko-nomiska regioner i östra och norra Finland. Även om arbetslöshetsgraden är nedåtgående, är utdragna arbetslöshetsperioder och en ökad strukturell arbets-löshet oroväckande i många regioner. Tillgången på arbetskraft är inte för närvarande något större problem, för-utom inom social- och hälsovården. På grund av pensioneringar och en livigare efterfrågan på arbetskraft kommer även tillgången på arbetskraft att försvagas. Kontaktperson vid arbets- och näringsministeriet: Koncernstyrningsenheten/Branschtjänst/Esa Tikkanen, tfn Kontaktperson vid närings-, trafik- och miljöcentralen: Jouko Nieminen, e-post: jouko.nieminen(at)ely-keskus.fi, tfn Nyckelord Utvecklingsutsikterna för de ekonomiska regionerna, regional ekonomi, regionutveckling, näringsliv, sysselsättning ISSN Sidoantal 219 Utgivare Arbets- och näringsministeriet Språk Finska ISBN Pris - Förläggare

6 Sisällysluettelo Saatteeksi...6 Yhteenveto...8 Pohjois-Karjalan ELY-keskus...13 Joensuun seutukunta Keski-Karjalan seutukunta Pielisen Karjalan seutukunta Liite 1: Keskeisiä tilastotietoja, koko maa, ELY-keskukset ja seutukunnat ALUEELLISET TALOUSNÄKYMÄT 1/2011 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 5

7 Saatteeksi Alueelliset talousnäkymät -katsaus on kaksi kertaa vuodessa päivitettävä julkaisu, johon on koottu ELY-keskusten ja muiden keskeisten aluekehittäjien näkemykset alueiden nykytilasta ja tulevaisuuden näkymistä. Tämän katsauksen tiedot tuotettiin tammi-helmikuussa Alueelliset arviot ja analyysit on toteutettu ELY-keskusten johdolla. ELY-keskukset hyödynsivät arvioissaan useiden eri aluekehittäjien näkemyksiä ja arvioita. Monissa ELY-keskuksissa toteutettiin osana katsauksen laatimisprosessia aluetoimijoiden yhteinen paneeli, jossa osallistujat yhdessä pohtivat ELY-keskusalueen ja sen seutukuntien nykytilaa, tulevaisuutta ja tarvittavia toimenpiteitä. Alueiden arvioinnissa on kolme ajankohtaa: 1) Arvio nykytilasta verrattuna vuoden takaiseen tilanteeseen 2) Tilanne 6 kk:n kuluttua verrattuna nykytilaan 3) Tilanne vuoden kuluttua verrattuna nykytilaan Arviointikohteita ovat elinkeinoelämän ja yritystoiminnan kehitys, työttömyyden määrä ja rakenne sekä osaavan työvoiman saatavuus. Arviointiasteikko on viisiportainen, jossa vaihtoehdot ovat: ++ Paljon parempi, + Parempi, 0 Ennallaan/nykytasolla, Heikompi, Paljon heikompi Aluekohtaisia tulevaisuuden kehitysarvioita tulkittaessa on syytä huomioida, että alueen kehitysnäkymiä verrataan suhteessa alueen nykytilaan ja aiempaan kehitykseen. ELYkeskusaluetta tai seutukuntaa verrataan siis itseensä eikä toisiin alueisiin tai esim. koko maan keskimääräiseen kehitykseen. ELY-keskusten vastuutahot katsauksen laatimisessa ovat olleet: Uusimaa Varsinais-Suomi Satakunta Pirkanmaa Häme Kaakkois-Suomi Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa projektipäällikkö Sasu Pajala työmarkkina-analyytikko Juha Pusila, erikoissuunnittelija Petri Pihlavisto ylijohtaja Marja Karvonen, tutkija Merja Mannelin tutkimuspäällikkö Juhani Turtiainen erikoissuunnittelija Markku Paananen erikoistutkija Niilo Melolinna kehittämispäällikkö Marja Aro strategiapäällikkö Juha Kaipiainen strategiapäällikkö Pekka Myllynen kehitysjohtaja Eija Heinonen erikoistutkija Timo Takala tutkija Jorma Höykinpuro, projektipäällikkö Olli Peltola kehittämispäällikkö Juha Levy 6 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU ALUEELLISET TALOUSNÄKYMÄT 1/2011

8 Kainuu Lappi strategiapäällikkö Juha Puranen strategiapäällikkö Tuija Ohtonen, tutkija Tuula Uusipaavalniemi Katsauksen koostamisesta on vastannut kehittämispäällikkö Jouko Nieminen Varsinais- Suomen ELY-keskuksesta. Turussa Jouko Nieminen ALUEELLISET TALOUSNÄKYMÄT 1/2011 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 7

9 Yhteenveto Talouden ja työllisyyden näkymät ovat lähes koko maassa varsin myönteiset. Yleisesti ilmapiiriä kuvataan odottavan positiiviseksi. Myönteistä kokonaiskuvaa varjostavat uutiset matkapuhelinteollisuudesta sekä meriteollisuudesta. Positiivisimmat odotukset ovat Pohjois- Karjalassa, jossa taantumasta toipuminen on nopeaa. Elinkeinoelämän tilanne ja näkymät Tämän hetken tilanteen arvioidaan olevan vuoden takaiseen verrattuna parempi 59 seutukunnassa ja ennallaan neljässä seutukunnassa. Turun ja Varkauden tilanne on nyt heikompi kuin vuosi sitten. Seuraavan puolen vuoden kuluessa elinkeinoelämän tilanteen ennakoidaan paranevan 53 seutukunnassa ja vuoden sisällä 59 seutukunnassa. Heikkenevää kehitystä ei ole odotettavissa missään seutukunnassa. Tilanteet saattavat muuttua nopeasti ja esimerkiksi Nokian suunnitelmien täsmentymistä odotetaan varsinkin Oulun, Tampereen, Salon ja Helsingin seutukunnissa. Meriteollisuuden vaikea tilanne heijastelee ennen muuta Turun, Rauman ja Porin seutukuntiin. Erityisen ripeää kehityksen ennakoidaan olevan lähiaikoina Joensuun, Pielisen-Karjalan ja Pohjois-Satakunnan seutukunnissa. Vuoden kuluessa on vahvaa kehitystä myös Kemi- Tornion, Raahen, Vaasan, Kuopion, Keuruun ja Jämsän seuduilla. Kaivosteollisuuden kasvu heijastelee myönteisiin arvioihin monilla Itä- ja Pohjois-Suomen seuduilla. Merkittäviä kauppakeskusinvestointeja toteutetaan Kuopion, Kouvolan ja Porin seuduilla. Matkailuun investoidaan useissa Itä-Suomen seutukunnissa. Useissa seutukunnissa on pitkälle vietyjä investointisuunnitelmia niin tuuli- kuin bioenergian osalta. Työttömyyden määrä ja rakenne Työttömyys on laskenut koko maassa. Turun seutukunnassa työttömyyden lasku on ollut muuta maata hitaampaa. Vaikka työttömyysaste onkin laskusuunnassa, monilla alueilla työttömyysjaksojen pitkittyminen ja rakenteellisen työttömyyden kasvu ovat huolestuttavia. Puolen vuoden sisällä työttömyyden helpottumista odotetaan 50 seutukunnassa ja vuoden kuluessa 52 seutukunnassa. Työttömyys nousee kesällä kausiluonteisesti mm. Tunturi- Lapissa ja muissa matkailuun tukeutuvissa seutukunnissa. 8 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU ALUEELLISET TALOUSNÄKYMÄT 1/2011

10 Osaavan työvoiman saatavuus Työvoiman saatavuus ei tällä hetkellä ole merkittävä ongelma. Eläköitymisen ja työvoiman kysynnän piristymisen myötä työvoiman saatavuuskin heikkenee ja puolen vuoden kuluttua saatavuuden ennakoidaan vaikeutuneen 13 seutukunnassa ja vuoden kuluttua 40 seutukunnassa. Sosiaali- ja terveydenhoitoala pysyy edelleen työvoiman saatavuuden kannalta vaikeana alana. Pohjois-Karjala Pohjois-Karjala on selvinnyt taantumasta varsin hyvin. Myönteinen kehitys on ollut pääosin voimakkaampaa kuin osattiin arvioida. Maakunnan keskeisten klustereiden tilanne näyttää selkeästi aikaisempaa vakaammalta. Metalliteollisuudessa tilanne on parantunut huomattavasti ja uutta työvoimaa on rekrytoitu. Toisaalta yritysten välillä on suuria eroja. Kaivostoimintaan liittyy paljon odotuksia. Matkailun ja kaupan alan odotetaan kehittyvän suotuisasti ja maakunnassa on vireillä useita merkittäviä matkailuhankkeita. Pohjois-Karjalan työllisyyden positiivisesta kehityksestä huolimatta maakunnan työttömyysluvut ovat edelleen koko maan heikoimmat. Työttömyyden lasku tulee kuitenkin jatkumaan jo pelkästään väestön ikääntymisen seurauksena, minkä lisäksi talouskasvun todennäköinen jatkuminen tukee uusien työpaikkojen syntymistä. Nuorten työttömyys väheni Pohjois-Karjalassa suhteellisesti eniten koko maassa. Pitkäaikaistyöttömyys on Pohjois- Karjalassa edelleen lievässä laskussa. Erityisesti tietyt sosiaali- ja terveydenhuollon ammatit vetävät hyvin, ja tämä kehitys näyttää olevan vain vahvistumaan päin myös tulevaisuudessa. Myös metalliteollisuudessa on kysyntää osaajille ja jo nyt osin pulaakin. Maakunnan kaivoshankkeiden merkitys näkyy myös mm. viime syksyn ammattibarometrissa. Työikäisen väestön määrä putoaa niin kovaa vauhtia, että ainakin joillakin erityisosaamisaloilla tulee väistämättä pulaa osaavasta työvoimasta. ALUEELLISET TALOUSNÄKYMÄT 1/2011 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 9

11 Pohjois-Lappi Tunturi-Lappi Elinkeinoelämä odotukset syksylle 2011 Nykytasolla (15) Parempi (49) Paljon parempi (4) Torniolaakso Rovaniemi Itä-Lappi Kemi-Tornio Kartta kuvaa seutukunnan kehitystä, eikä kartan avulla voi tehdä vertailuja alueiden välillä. Oulunkaari Koillismaa Alueelliset talousnäkymät 1/2011 Oulu Kehys-Kainuu Raahe Ylivieska Haapavesi- Siikalatva Kajaani Kokkola Jakobstadsregionen Kaustinen Nivala- Haapajärvi Ylä-Savo Pielisen Karjala 20. Government of Åland Vakka- Suomi Kyrönmaa Järviseutu Seinäjoki Suupohja Pohjois- Satakunta Pori Rauma Vaasa Turku Åboland-Turunmaa Kuusiokunnat Ylä- Pirkanmaa Saarijärvi- Viitasaari Luoteis- Pirkanmaa Jämsä Tampere Lounais- Kaakkois- Pirkanmaa Pirkanmaa Loimaa Etelä- Pirkanmaa Salo Forssa Raasepori Keuruu Hämeenlinna Riihimäki Helsinki Äänekoski Jyväskylä Lahti Porvoo Joutsa Loviisa Sisä- Savo Mikkeli Kouvola Kuopio Kotka- Hamina Koillis- Savo Varkaus Pieksämäki Lappeenranta Savonlinna Imatra Joensuu Sydösterbotten Keski- Karjala Lähde: TEM Vuoden 2010 aluejako 10 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU ALUEELLISET TALOUSNÄKYMÄT 1/2011

12 Pohjois-Lappi Tunturi-Lappi Työttömyys odotukset syksylle 2011 Heikompi (2) Nykytasolla (16) Parempi (48) Paljon parempi (2) Torniolaakso Kemi-Tornio Rovaniemi Itä-Lappi Kartta kuvaa seutukunnan kehitystä, eikä kartan avulla voi tehdä vertailuja alueiden välillä. Oulunkaari Koillismaa Alueelliset talousnäkymät 1/2011 Oulu Kehys-Kainuu Raahe Ylivieska Haapavesi- Siikalatva Kajaani Kokkola Jakobstadsregionen Kaustinen Nivala- Haapajärvi Ylä-Savo Pielisen Karjala 20. Government of Åland Vakka- Suomi Kyrönmaa Järviseutu Seinäjoki Suupohja Pohjois- Satakunta Pori Rauma Vaasa Turku Åboland-Turunmaa Kuusiokunnat Ylä- Pirkanmaa Saarijärvi- Viitasaari Luoteis- Pirkanmaa Jämsä Tampere Lounais- Kaakkois- Pirkanmaa Pirkanmaa Loimaa Etelä- Pirkanmaa Salo Forssa Raasepori Keuruu Hämeenlinna Riihimäki Helsinki Äänekoski Jyväskylä Lahti Porvoo Joutsa Loviisa Sisä- Savo Mikkeli Kouvola Kuopio Kotka- Hamina Koillis- Savo Varkaus Pieksämäki Lappeenranta Savonlinna Imatra Joensuu Sydösterbotten Keski- Karjala Lähde: TEM Vuoden 2010 aluejako ALUEELLISET TALOUSNÄKYMÄT 1/2011 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 11

13 Pohjois-Lappi Tunturi-Lappi Työvoiman saatavuus odotukset syksylle 2011 Heikompi (13) Nykytasolla (49) Parempi (6) Torniolaakso Rovaniemi Itä-Lappi Kemi-Tornio Kartta kuvaa seutukunnan kehitystä, eikä kartan avulla voi tehdä vertailuja alueiden välillä. Oulunkaari Koillismaa Alueelliset talousnäkymät 1/2011 Oulu Kehys-Kainuu Raahe Ylivieska Haapavesi- Siikalatva Kajaani Kokkola Jakobstadsregionen Kaustinen Nivala- Haapajärvi Ylä-Savo Pielisen Karjala 20. Government of Åland Vakka- Suomi Kyrönmaa Järviseutu Seinäjoki Suupohja Pohjois- Satakunta Pori Rauma Vaasa Turku Åboland-Turunmaa Kuusiokunnat Ylä- Pirkanmaa Saarijärvi- Viitasaari Luoteis- Pirkanmaa Jämsä Tampere Lounais- Kaakkois- Pirkanmaa Pirkanmaa Loimaa Etelä- Pirkanmaa Salo Forssa Raasepori Keuruu Hämeenlinna Riihimäki Helsinki Äänekoski Jyväskylä Lahti Porvoo Joutsa Loviisa Sisä- Savo Mikkeli Kouvola Kuopio Kotka- Hamina Koillis- Savo Varkaus Pieksämäki Lappeenranta Savonlinna Imatra Joensuu Sydösterbotten Keski- Karjala Lähde: TEM Vuoden 2010 aluejako 12 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU ALUEELLISET TALOUSNÄKYMÄT 1/2011

14 Pohjois-Karjalan ELY-keskus Valtimo Pielisen Karjalan seutukunta 6 kk Elinkeinoelämä ja yritystoiminta ++ Työttömyyden määrä ja rakenne + Osaavan työvoiman saatavuus 0 Nurmes Pielisen Karjalan sk Lieksa Juuka Joensuun seutukunta 6 kk Elinkeinoelämä ja yritystoiminta ++ Työttömyyden määrä ja rakenne + Osaavan työvoiman saatavuus - Polvijärvi Kontiolahti Ilomantsi Outokumpu Joensuun sk Liperi Joensuu Rääkkylä Tohmajärvi Keski-Karjalan seutukunta 6 kk Elinkeinoelämä ja yritystoiminta + Työttömyyden määrä ja rakenne + Osaavan työvoiman saatavuus 0 Keski-Karjalan sk Kitee Kesälahti Pohjois-Karjalassa asui vuoden 2010 lopussa asukasta. Vuoden aikana väkiluku väheni 111 henkilöllä. Vuonna 2009 Pohjois-Karjalassa oli yritysten toimipaikkaa, joissa työskenteli henkilöä. Joulukuun 2010 lopussa työttömyysaste oli 14,7 % ja työttömiä työnhakijoita oli Pohjois-Karjalan alue- ja seututason toimijat ovat kiteyttäneet arvionsa Pohjois-Karjalan ja sen seutukuntien elinkeinoelämän tämän hetkisestä tilanteesta ja tulevasta kehityksestä suhdanteiden, työttömyyden ja osaavan työvoiman saatavuuden osalta seuraavanlaiseksi. Pohjois-Karjala Tilanne nyt verrattuna vuoden takaiseen Tilanne 6 kk kuluttua verrattuna nykyhetkeen Tilanne 12 kk kuluttua verrattuna nykyhetkeen Elinkeinoelämä ja yritystoiminta Työttömyyden määrä ja rakenne Osaavan työvoiman saatavuus Arviointiasteikko: (++) paljon parempi, (+) parempi, (0) ennallaan, (-) heikompi, (--) paljon heikompi ALUEELLISET TALOUSNÄKYMÄT 1/2011 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 13

15 Viimeiset kuukaudet ovat osoittaneet, että elinkeinoelämän ja työmarkkinoiden suhteen taantumasta nousu on ollut nopeampaa ja voimakkaampaa kuin syksylle 2010 laaditussa edellisessä Pohjois-Karjalan aluetalouskatsauksessa arvioitiin. Näyttää siltä, että maakunta on selvinnyt taantumasta kohtuullisen hyvin. Tilanteen parantumisen merkkejä nähtiin edellistäkin katsausta laadittaessa, mutta tapahtunut myönteinen kehitys on ollut pääosin voimakkaampaa kuin osattiin arvioida. Toisaalta edelleenkin on ollut havaittavissa tässä suhteessa suuria eroja yritysten ja myös toimialojen välillä. Erityisen voimakasta kasvu on ollut teollisuudessa, jossa varsinkin metalliteollisuuden pyörät pyörivät entistä tiuhemmin. Tilastokeskuksen nopeiden suhdannetietojen perusteella teollisuuden liikevaihto kasvoi edellisvuoteen verrattuna selvästi sekä vuoden 2010 toisella että kolmannella neljänneksellä (II: + 37 %, III: +44 %) ja vienti vetää hyvin. Kaikkien toimialojen liikevaihdon kasvu oli molemmilla neljänneksillä yli 18 %. Tuoreimpien tietojen mukaan myös henkilöstömäärän kehitys kääntyi heinä-syyskuussa 2010 kasvuun. Muuttoliike on kehittynyt suotuisasti, ja vaikka tässäkin taustalla on osaltaan taloustaantuman vaikutus, muutossuunta on maakunnan kannalta hyvin myönteinen. Kuvaavaa tilanteen parantumiselle on ollut myös se, että henkilökohtaisesti lomautettuja oli vuonna 2010 vain puolet (keskimäärin 660 henkeä/kk) vuoden 2009 vastaavista määristä (1270 henkeä/kk). Ryhmälomautettujen osalta tilanne on parantunut vieläkin voimakkaammin, sillä TE-toimistojen erillisseurannan perusteella ryhmälomautettuja (keskimäärin 300 henkeä/kk) oli vain neljäsosa vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna (1200 henkeä/kk). Myös YT-neuvottelujen määrä on huvennut lähes olemattomiin. Työttömyys väheni Pohjois-Karjalassa joulukuussa 2010 vuositasolla 12,7 %, kun vastaava vähennys oli koko maassa keskimäärin 10,4 %. Vahvasta kasvusta ja työllisyystilanteen selvästä parantumisesta huolimatta työttömien osuus työvoimasta oli Pohjois-Karjalassa joulukuun 2010 lopussa 14,7 % eli kaikista maakunnista suurin (seuraavina Kainuu 14,5 % ja Lappi 13,8 %), Pohjois-Karjalassa oli noin työtöntä työnhakijaa (henkilökohtaisesti lomautetut mukaan luettuna). Vahva kasvukehitys näkyi mm. siinä, että joulukuussa 2010 Pohjois-Karjalan TE-toimistoihin ilmoitettiin yhteensä runsaat 650 avointa työpaikkaa, eli runsaat 250 enemmän kuin vastaavasti vuotta aiemmin. Nuorten työttömyys väheni vuonna 2010 Pohjois-Karjalassa (27 %) suhteellisesti eniten koko maassa (vähennys koko maassa keskimäärin 14 %). Vaikka nuorten miesten työttömyys aleni lähes 300 henkilöllä vuoden aikana, nuoria miehiä on edelleen työttömänä enemmän kuin ennen taantuman alkua. Sen sijaan työttömien nuorten naisten määrä alitti taantumaa edeltäneen tason jo syksyllä Nuorten työllistämisen edistämiseen ollaan maakunnassa panostamassa merkittävästi, mm. kesätyöpaikkoja koskevan, kauppakamarin ja yrittäjäjärjestön organisoiman kampanjan myötä. Pitkäaikaistyöttömyys oli vuonna 2010 Pohjois-Karjalassa edelleen lievässä laskussa. Työllisyyden hyvästä kehityksestä alueella kertoo myös se, että Pohjois-Karjala oli ainoa 14 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU ALUEELLISET TALOUSNÄKYMÄT 1/2011

16 ELY-keskus, jonka alueella yli vuoden työttömänä olleiden määrä väheni hieman vuonna 2010 (-1 %) edellisestä vuodesta (koko maa +31 %). Pohjois-Karjalaa ja Itä-Suomea koskevista barometreista ja katsauksista on pääsääntöisesti luettavissa odotuksia nousun vahvistumisesta edelleen erityisesti teollisuudessa. Talouskatsaus 2/2010 osoittaa, että maakunnan taloudessa oli voimakas suunta kohti parempaa ensimmäisellä vuosipuoliskolla. Viime kuukausina tehtyjen barometriselvitysten pohjalta yrityskentän näkymät ovat myönteisiä, joskaan eivät yhtä positiivisia kuin koko maassa. Hyvistä kehitysnäkymistä huolimatta aivan vastaavia kasvuprosenttilukuja kuin viime vuonna ei ehkä ole odotettavissa, sillä vertailupohjakin on nyt kovempi. Pohjois-Karjalan kauppakamarin syysbarometrin (marraskuu 2010) mukaan suhdanneodotukset ovat kaikilla toimialoilla positiiviset ja teollisuudessa sekä palveluissa viimekeväistä paremmat teollisuudessa 58 prosenttia ja palveluissa 53 prosenttia vastaajista odottaa suhdanteiden paranevan seuraavan puolen vuoden aikana. Sen sijaan rakentamisessa suhdanneodotukset ovat keväästä heikentyneet, mutta rakentamisessakin vain neljännes odottaa suhdanteiden heikentyvän seuraavan puolen vuoden aikana. Kauppakamarin syysbarometri 2010 osoittaa, että Pohjois-Karjalan yritykset ovat yleisellä tasolla palanneet kasvu-uralle. Kasvuodotukset ovat maltillisia mutta toiveikkaita. Huoliakin yritysten taivaalla on - mm. työvoiman todettiin muuttuneen aiemmasta vähemmän sitoutuneeksi ja vähemmän motivoituneeksi. Tammikuussa 2011 julkaistussa kuntapäättäjien aluebarometrissa on nähtävissä myönteinen kehityssuunta. Tässä vertailussa Pohjois-Karjala on ollut yleensä erittäin heikoilla, mutta tällä kertaa ei ollut enää aivan häntäpäässä. Pohjois-Karjalan luottamusluku +10 oikeuttaa 20 maakunnan joukossa sijalle 14.). EK:n suhdannebarometrin (helmikuu 2011) mukaan Itä-Suomen yritysten suhdanneodotukset ovat hieman koko maan keskiarvoa vaisummat. Teollisuustuotanto pysynee Itä-Suomessa ennallaan vuoden 2011 alkukuukausina. Palvelujen osalta myyntimäärät kasvoivat vuoden 2010 lopulla, mutta lähikuukausille odotetaan pientä laskua. Heikko kysyntä on yleisin kapeikkotekijä ja kannattavuuden odotetaan huononevan. Pk-yritysbarometrin (helmikuu 2011) mukaan Pohjois-Karjalassa toimivien pk-yritysten suhdannenäkymät henkilöstön määrien suhdanteissa ovat hieman laskusuunnassa syksyyn 2010 nähden. Oman yrityksen kannalta Pohjois-Karjalan pk-yrityksistä 63 % ennakoi suhdannenäkymien pysyvän ennallaan lähimmän vuoden aikana. Pohjois-Karjalassa toimivista pk-yrityksistä 32 prosenttia ennakoi suhdannenäkymien paranevan lähimmän vuoden aikana ja 6 prosenttia ennakoi suhdanteiden heikkenevän. Tuleva kehitys maailmantaloudessa sisältää paljon epävarmuutta, sillä taantuman jälkimaininkien ja etenkin joidenkin euromaiden talouden epävakauden vuoksi tuleva kehitys on tällä hetkellä normaaliakin vaikeammin ennustettavissa. Oletettavaa on, että tuleva ALUEELLISET TALOUSNÄKYMÄT 1/2011 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 15

17 hallitusohjelma tulee sisältämään leikkauksia julkisella sektorilla, millä lienee vaikutusta myös Pohjois-Karjalaan. Valtion talousarvion kaikki momentit ovat tässä suhteessa tarkastelun kohteena. Elinkeinoelämän ja yritystoiminnan tilanne ja näkymät Näkymät ovat etenkin useilla teollisuuden aloilla hyvin myönteiset varsinkin, kun tilannetta vertaa noin 1-1,5 vuoden takaiseen. Oletettavaa on, että hyvin alkanut investointitoiminta vilkastuu kysynnän voimistuessa entisestäänkin. Erityisesti yritysten kilpailukyky ratkaisee paljolti sen, mille alueille suurin kasvu kohdistuu tässä suhteessa. Yrityskanta ei taantuman aikana pahemmin notkahtanut, eli uusia yrityksiä on perustettu varsin runsaasti. Sen sijaan starttirahojen kysyntä pysyi loppuvuonna lähes ennallaan. Konkurssien määrät eivät ole kääntyneet pelättyyn nousuun. Maakunnan keskeisten klustereiden tilanne näyttää selkeästi aikaisempaa vakaammalta. Metalliteollisuudessa on edelleen yrityskohtaisia eroja, mutta yleislinja on kuitenkin se, että tilanne on parantunut huomattavasti ja uutta työvoimaa on rekrytoitu. Kaivostoimintaan liittyy paljon odotuksia varsinkin, kun maailmanmarkkinahinnat ovat kasvussa. Ilomantsin Pampaloon rakennetaan parhaillaan kultakaivosta, Polvijärven Kylylahteen suunnitellun kaivoksen rakentamisen aloituksella on varsin hyvä valmiusaste ja Talvivaaran kaivostoiminnan vaikutus säteilee Kainuusta Pielisen Karjalaan. Vuolukiviteollisuuden kehitystilanne on edelleen epäselvempi. Elintarvikealalla suhdannevaihtelut eivät ole olleet kysyntäpuolen vakauden ansiosta niin rajuja kuin muussa teollisuudessa. Tuoreimpien suhdannetietojen perusteella lisääntynyt maidon ja maitojalosteiden kysyntä on parantanut meijereiden tilityskykyä. Meijerit ovat myös ilmoittaneet investoinneistaan tuotantoprosesseihin. Maatilataloudessa investointihalukkuus on edelleen varsin alhaisella tasolla, joskin yksittäisiä isojakin investointeja on toteutettu. Suunnittelutilanteen perusteella uusia hankkeita on kuitenkin jatkossa tulossa. Vuoden 2010 aikana tuotettu kokonaismaitomäärä kasvoi pitkästä aikaa hieman sekä Pohjois-Karjalassa että koko Suomessa. Kasvavat tuotantomäärät C-tukialueella saattavat aiheuttaa jatkossa tarpeita rajoittaa alueen maitomääriä. Euroopassa alkanut maidon tuottajahinnan kohoaminen on toteutunut myös Suomessa. Valitettavasti myös keskeisimpien tuotantotarvikkeiden hinnat ovat nousseet merkittävästi, joten vaikutus maitotilojen kannattavuuden paranemiseen jää vähäiseksi. Vuoden 2010 korkeasuhdanne puukaupassa päättyi marraskuun lopussa. Joulukuun ja vuoden 2011 alun puukauppamäärät ovat olleet vuoden 2010 tasoa alhaisemmat, vaikka erityisesti harvennusleimikoiden hakkuut jatkuvat edelleen kohtuullisen vilkkaana. Kevättä kohti puumarkkinoiden voidaan odottaa vilkastuvan, koska teollisuuden puunhankintatavoitteet ovat edelleen korkeat. 16 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU ALUEELLISET TALOUSNÄKYMÄT 1/2011

18 Maakunnassa rakentaminen on ollut myötätuulessa ja vuodelle 2011 ennakoidaan kasvua. Talonrakennusalalla uudisrakennustuotanto on lähtenyt kasvuun vuoden 2010 hitaamman jakson jälkeen ja myös korjausrakentaminen jatkuu vilkkaana lähinnä julkisen tuen siivittämänä. Yksi merkittävä uudisrakennushanke eli Joensuun Tiedepuiston 4. rakennusvaihe (kustannusarvio 17,5 milj. euroa) on jo lähtenyt liikkeelle, ja tiedossa on myös toinen merkittävä uusinvestointi, eli uuden Poliisi- ja oikeustalon rakentaminen. Maanrakennusalalla on käynnissä ainakin kaksi mittavaa hanketta: Joensuun kehätien laajentaminen (kustannusarvio 35 milj. euroa) ja tasoristeyksien poistaminen Joensuun ja Puhoksen välillä (14 milj. euroa). Matkailun ja kaupan alan odotetaan kehittyvän suotuisasti ja maakunnassa on vireillä useita merkittäviä matkailuhankkeita. Matkailun kannalta positiivisia näkymiä ylläpitää venäläisten lisääntynyt matkailu maakuntaan. Suuret kaupan alan yksiköt pärjäävät ja pienemmät yrittävät sinnitellä eteenpäin. Investointitoiminta kaupan ja matkailualoilla on edelleen käynnissä. Maakunnassa on aloittanut juuri uusia kaupan yksiköitä. Alan kehitys on tärkeä erityisesti nuorten työllistämisen kannalta. Liike-elämän palvelut ovat edelleen kasvussa, ja markkinointi- ja mainonta-alat menestyvät. Työttömyys, työvoiman kysyntä ja osaavan työvoiman saatavuus Pohjois-Karjalan työllisyyden positiivisesta kehityksestä huolimatta maakunnan työttömyysluvut ovat edelleen koko maan heikoimmat. Työttömyyden lasku tulee kuitenkin jatkumaan jo pelkästään väestön ikääntymisen seurauksena, minkä lisäksi talouskasvun todennäköinen jatkuminen tukee uusien työpaikkojen syntymistä. Tilastot, selvitykset, TE-toimistojen laatimat ammattibarometrit yms. kertovat, että jo nyt on pulaa monien alojen osaajista. Erityisesti tietyt sosiaali- ja terveydenhuollon ammatit vetävät hyvin, ja tämä kehitys näyttää olevan vain vahvistumaan päin myös tulevaisuudessa. Myös metalliteollisuudessa on kysyntää osaajille ja jo nyt osin pulaakin. Maakunnan kaivoshankkeiden merkitys näkyy myös mm. viime syksyn ammattibarometrissa. Rakentaminenkin näyttää vilkastuvan tilanteessa, jossa eri selvitysten mukaan eläköityminen näyttäisi kohdistuvan keskimääräistä voimakkaammin juuri rakennusalaan. Työikäisen väestön määrä putoaa niin kovaa vauhtia, että ainakin joillakin erityisosaamisaloilla tulee väistämättä pulaa osaavasta työvoimasta. Vaikeuksia työvoiman saannissa tullee olemaan myös aloilla, jotka eivät ole vetovoimaisia (mm. puhtaanapitoala). Toisaalta myös työvoimareserviä vielä on olemassa. ALUEELLISET TALOUSNÄKYMÄT 1/2011 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 17

19 Joensuun seutukunta Ilomantsi, Joensuu, Juuka, Kontiolahti, Liperi, Outokumpu, Polvijärvi Joensuun seutukunnassa asui vuoden 2010 lopussa asukasta. Vuoden aikana kasvua oli 436 henkilöä. Vuonna 2009 seutukunnassa oli yritysten toimipaikkaa, joissa työskenteli henkilöä. Joulukuun 2010 lopussa työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli 14,0 %, ja työttömiä työnhakijoita oli Joensuun seutukunta Tilanne nyt verrattuna vuoden takaiseen Tilanne 6 kk kuluttua verrattuna nykyhetkeen Tilanne 12 kk kuluttua verrattuna nykyhetkeen Elinkeinoelämä ja yritystoiminta Työttömyyden määrä ja rakenne Osaavan työvoiman saatavuus Arviointiasteikko: (++) paljon parempi, (+) parempi, (0) ennallaan, (-) heikompi, (--) paljon heikompi Joensuun seudun teollisuus on toipunut ripeästi taantumasta. Erityisesti metalliteollisuuden nopea elpyminen on ollut merkillepantavaa ja ajoittain ollut vaikeuksia löytää ammattitaitoista työvoimaa metallialalle. Metalliteollisuudessa työvoimatarve reagoi nopeasti yritysten tilauskannan vaihteluihin ja esim. alan YT-ilmoitukset ovat tällä hetkellä lyhyt kestoisia. Metsäala on päässyt voimakkaaseen kasvuun ja tilauskannat ovat vahvat. Joensuun seudun painoarvo maakunnan teollisuustuotannosta on noin 4/5. Taantuman vaikutukset kaupan alan kehitykseen näyttäisivät jääneen suhteellisen vähäisiksi maakunnassa. Tuoreimpien suhdannetietojen perusteella kaupan alan liikevaihto kääntyi kasvuun vuoden 2010 aikana, mutta vastaavasti alan työllisyys väheni maltillisesti. Uusia toimipaikkoja tulee kuitenkin lisää ja hyvistä liikepaikoista käydään kiristyvää kilpailua. Toisaalta taas myös konkursseja ja lopettamisia tullaan näkemään lähinnä pienten yritysten ja yksiköiden osalta lähinnä kaupan ja maarakennusalan osalta. Joensuun seudulla on merkittävä osaamiskeskittymä puunkorjuusektorin koneenrakennuksessa. Tällä hetkellä puunkorjuusektorilla menee erittäin hyvin ja tilauskannat ovat ennätyksellisen korkeat. Koneenrakennuksen positiivinen vire säteilee laajalti metalliteollisuuden alihankintaketjuihin. Toimialan vienti on alkanut vetämään ja se on näkynyt monella tavalla. Venäjän kehitys ja heidän metsävarat ovat merkittävä kysynnän moottori puunkorjuualalle. Avoimia työpaikkoja on syntynyt teknologiateollisuuteen (metalli) ja alan erityisosaajista on ollut pienoista pulaa. Metalliteollisuuden lisäksi työvoiman saatavuudessa on ollut haasteita hoiva-alan tehtäviin. Erityisesti vaikeuksia on löytää maakuntakeskuksesta kauempana sijaitseviin yksiköihin. Pienyritysten perustaminen on jatkunut samalla tasolla. 18 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU ALUEELLISET TALOUSNÄKYMÄT 1/2011

20 Joensuun seudun TE-toimiston alueella työttömyys on laskenut vuosien tasolle. Nuorisotyöttömyys ja pitkäaikaistyöttömyys ovat laskeneet koko viime vuoden ajan. Erityisesti nuorten työllistymistä yrityksiin pyritään edistämään luomalla yrityskontakteja, joiden kautta nuorille tarkoitettujen palkkatukien käyttöä pystyttäisiin lisäämään. Valtakunnan tasolla vain 5 % yrityksistä on käyttänyt palkkatukia, joten potentiaalisia yrityksiä nuorten sijoittumiseen on. Määrärahojen vähennys näkyy erityisesti julkisen sektorin työllistymismahdollisuuksien laskuna. Työllisyystilanteen parantumisen taustalla on ryhmälomautusten ja henkilökohtaisesti lomautettujen määrän radikaali vähentyminen. Myös uusien työntekijöiden rekrytointi on lähtenyt hyvin liikkeelle. Taantuman aikana työttömyyden kasvu kohdistui Joensuun seudulla pääasiassa miehiin ja erityisesti nuorten miesten työttömyys on pysytellyt taantumaa edeltävää tasoa korkeampana. Ennakointitietojen perusteella palvelualat tulevat kasvattamaan henkilöstömääräänsä. Perinteisesti terveydenhoitoala (lääkärit, hammaslääkärit, psykologit ja puheterapeutit) tarvitsee tekijöitä ja tulevaisuudessa vielä entistäkin enemmän. Sosiaali- ja terveysalalle on myös syntymässä uutta liiketoimintaa vastaamaan lisääntyvään palvelutarpeeseen. Osaavasta työvoimasta tulee jatkossa pula em. toimialoilla ja jo nyt on ollut vaikeuksia löytää päteviä työntekijöitä kauempana sijaitseviin yksiköihin. Joensuun seudulla kehittämistoimenpiteitä kohdistetaan erityisesti puunkorjuusektorin edelleen kehittämiseen, kaivosteollisuuden laajentamiseen sekä metsäteollisuuden ja kuljetusväliteollisuuden vahvistamiseen. Keskeisellä sijalla ovat myös matkailuun ja kauppaan sekä hoiva-alaan liittyvät kehittämistoimenpiteet. Lisäksi erityishuomion kohteena on Venäjän kaupan kasvattaminen sekä hankintalogistiikan ja jakelun kehittäminen. Keski-Karjalan seutukunta Kesälahti, Kitee, Rääkkylä, Tohmajärvi Keski-Karjalan seutukunnassa asui vuoden 2010 lopussa asukasta. Vuoden aikana vähennystä oli 346 henkilöä. Vuonna 2009 seutukunnassa oli yritysten toimipaikkaa, joissa työskenteli henkilöä. Joulukuun 2010 lopussa työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli 14,7 %, ja työttömiä työnhakijoita oli Keski-Karjalan seutukunta Tilanne nyt verrattuna vuoden takaiseen Tilanne 6 kk kuluttua verrattuna nykyhetkeen Tilanne 12 kk kuluttua verrattuna nykyhetkeen Elinkeinoelämä ja yritystoiminta Työttömyyden määrä ja rakenne Osaavan työvoiman saatavuus Arviointiasteikko: (++) paljon parempi, (+) parempi, (0) ennallaan, (-) heikompi, (--) paljon heikompi ALUEELLISET TALOUSNÄKYMÄT 1/2011 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 19