Alueelliset talousnäkymät keväällä 2011

Transkriptio

1

2 Alueelliset talousnäkymät keväällä 2011 Kainuun ELY-keskus Alueelliset talousnäkymät 1/2011 Jouko Nieminen TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU

3

4 Julkaisusarjan nimi ja tunnus Käyntiosoite Postiosoite Alueelliset talousnäkymät Aleksanterinkatu HELSINKI PL VALTIONEUVOSTO Puhelin (09) Telekopio (09) /2011 Tekijät (toimielimestä: nimi, puheenjohtaja, sihteeri) Jouko Nieminen Kehittämispäällikkö Varsinais-Suomen ELY-keskus Julkaisuaika Toimeksiantaja(t) Työ- ja elinkeinoministeriö Toimielimen asettamispäivä Julkaisun nimi Alueelliset talousnäkymät keväällä 2011 Tiivistelmä Katsauksessa tarkastellaan ELY-keskusalueiden ja niiden seutukuntien talouden ja työllisyyden nykytilaa ja lähiaikojen kehitysnäkymiä. Arvioinnin tuottajia ovat olleet ELY-keskukset ja muut alueelliset asiantuntijat. Katsaus laaditaan kaksi kertaa vuodessa. Tämän katsauksen arviot kuvastavat tilannetta kuluvan vuoden helmikuun puolessa välissä. Talouden ja työllisyyden näkymät ovat lähes koko maassa odottavan myönteiset. Toteutunut kehitys on vastannut pitkälle edellisen katsauksen arvioita eli talous on kasvussa ja työttömyys laskusuunnassa. Kasvuodotukset ovat kuitenkin vielä maltilliset, mikä näkyy mm. teollisuuden investointien vähäisyytenä. Positiivisimmat odotukset ovat Pohjois-Karjalassa, jossa taantumasta toipuminen on nopeaa. Meriteollisuuden vaikea tilanne näkyy parhaillaan Turun seudulla ja heikentää odotuksia myös Rauman ja Porin seutukunnissa. Tämän hetken tilanteen arvioidaan olevan vuoden takaiseen verrattuna parempi 59 seutukunnassa ja ennallaan neljässä seutukunnassa. Turun ja Varkauden tilanteet ovat nyt heikommat kuin vuosi sitten. Seuraavan puolen vuoden kuluessa elinkeinoelämän tilanteen ennakoidaan paranevan 53 seutukunnassa ja vuoden sisällä 59 seutukunnassa. Heikkenevää kehitystä ei ennakoida missään seutukunnassa, vaikkakin uhkakuvia on matkapuhelinteollisuudessa. Nokian suunnitelmien täsmentymistä odotetaan varsinkin Oulun, Tampereen, Salon ja Helsingin seutukunnissa. Erityisen ripeää kehityksen ennakoidaan olevan lähiaikoina Joensuun, Pielisen-Karjalan ja Pohjois-Satakunnan seutukunnissa. Vuoden kuluessa vahvaa kehitystä on myös Kemi-Tornion, Raahen, Vaasan, Kuopion, Keuruun ja Jämsän seuduilla. Kaivosteollisuuden kasvu heijastelee myönteisesti monilla Itä- ja Pohjois-Suomen seuduilla. Positiivisia alueellisia vaikutuksia on kauppakeskusinvestoinneilla Kuopion, Kouvolan ja Porin seuduilla. Matkailun merkitys on kasvussa monissa Itä- ja Pohjois-Suomen seutukunnissa. Vaikka työttömyysaste onkin laskusuunnassa, monilla alueilla työttömyysjaksojen pitkittyminen ja rakenteellisen työttömyyden kasvu ovat huolestuttavia. Työvoiman saatavuus ei ole tällä hetkellä merkittävä ongelma lukuun ottamatta sosiaali- ja terveysalaa. Eläköitymisen ja työvoiman kysynnän piristymisen myötä työvoiman saatavuuskin heikkenee. TEM:n yhteyshenkilönä: Konserniohjausyksikkö / Toimialapalvelu Esa Tikkanen, puh ELY-keskusten yhteyshenkilö: Jouko Nieminen, ; jouko.nieminen(at)ely-keskus.fi, puh Asiasanat Seutukuntien kehitysnäkymät, aluetalous,aluekehitys, elinkeinoelämä,työllisyys ISSN Kokonaissivumäärä 219 Julkaisija Työ- ja elinkeinoministeriö Kieli Suomi ISBN Hinta - Kustantaja

5 Publikationsseriens namn och kod Besöksadress Postadress Regionala ekonomiska utsikter Alexandersgatan HELSINGFORS PB STATSRÅDET Telefon Telefax (09) /2011 Författare Jouko Nieminen Utvecklingschef Närings-, trafik- och miljöcentralen i Egentliga Finland Publiceringstid Uppdragsgivare Arbets- och näringsministeriet Organets tillsättningsdatum Titel Regionala ekonomiska utsikter våren 2011 Referat I I översikten granskas nuläget för ekonomin och sysselsättningen samt utvecklingsutsikterna för de närmaste tiderna inom närings-, trafik- och miljöcentralernas områden och deras ekonomiska regioner. Bedömningen har gjorts av närings-, trafik- och miljöcentralerna och andra regionala experter. Översikten sammanställs två gånger per år. Be-dömningarna I denna översikt reflekterar situationen i mitten av februari i år. Utsikterna för ekonomin och sysselsättningen är avvaktande positiva i nästan hela landet. Den utveckling som skett har i hög grad motsvarat bedömningarna i föregående översikt, dvs. ekonomin växer och arbetslösheten avtar. Till-växtförväntningarna är dock fortsättningsvis måttliga, vilket bl.a. märks av de begränsade industriinvesteringarna. Mest positiva är förväntningarna i Norra Karelen, där återhämtningen från recessionen är snabb. Det svåra läget inom marinindustrin märks för närvarande i Åboregionen och det försvagar förväntningarna även i Raumo och Björ-neborgs ekonomiska regioner. Nuläget bedöms vara bättre än ett år tillbaka i 59 ekonomiska regioner och som förut i fyra ekonomiska regioner. Läget i Åbo och Varkaus är nu svagare än för ett år sedan. En förbättring i näringslivsläget väntas inom följande halvår i 53 ekonomiska regioner och inom ett år i 59 ekonomiska regioner. En svagare utveckling väntas inte i nå-gon ekonomisk region, även om det finns hotbilder i mobiltelefonindustrin. En precisering av Nokias planer väntas i synnerhet i Uleåborgs, Tammerfors, Salo och Helsingfors ekonomiska regioner. En speciellt snabb utvecklings väntas under den närmaste tiden i Joensuu, Pielinen-Karelens och Norra Satakunta ekonomiska regioner. Under året kommer utvecklingen att vara stark även i regionerna Kemi-Torneå, Brahestad, Vasa, Kuopio, Keuruu och Jämsä. Gruvindustrins tillväxt återspeglas positivt i många regioner i östra och norra Finland. Investeringar i affärscentrum har positiva regionala effekter i Kuopio, Kouvola och Björneborgs regioner. Turismens betydelse ökar i många eko-nomiska regioner i östra och norra Finland. Även om arbetslöshetsgraden är nedåtgående, är utdragna arbetslöshetsperioder och en ökad strukturell arbets-löshet oroväckande i många regioner. Tillgången på arbetskraft är inte för närvarande något större problem, för-utom inom social- och hälsovården. På grund av pensioneringar och en livigare efterfrågan på arbetskraft kommer även tillgången på arbetskraft att försvagas. Kontaktperson vid arbets- och näringsministeriet: Koncernstyrningsenheten/Branschtjänst/Esa Tikkanen, tfn Kontaktperson vid närings-, trafik- och miljöcentralen: Jouko Nieminen, e-post: jouko.nieminen(at)ely-keskus.fi, tfn Nyckelord Utvecklingsutsikterna för de ekonomiska regionerna, regional ekonomi, regionutveckling, näringsliv, sysselsättning ISSN Sidoantal 219 Utgivare Arbets- och näringsministeriet Språk Finska ISBN Pris - Förläggare

6 Sisällysluettelo Saatteeksi...6 Yhteenveto...8 Kainuun ELY-keskus...13 Kajaanin seutukunta Kehys-Kainuun seutukunta Liite 1: Keskeisiä tilastotietoja, koko maa, ELY-keskukset ja seutukunnat ALUEELLISET TALOUSNÄKYMÄT 1/2011 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 5

7 Saatteeksi Alueelliset talousnäkymät -katsaus on kaksi kertaa vuodessa päivitettävä julkaisu, johon on koottu ELY-keskusten ja muiden keskeisten aluekehittäjien näkemykset alueiden nykytilasta ja tulevaisuuden näkymistä. Tämän katsauksen tiedot tuotettiin tammi-helmikuussa Alueelliset arviot ja analyysit on toteutettu ELY-keskusten johdolla. ELY-keskukset hyödynsivät arvioissaan useiden eri aluekehittäjien näkemyksiä ja arvioita. Monissa ELY-keskuksissa toteutettiin osana katsauksen laatimisprosessia aluetoimijoiden yhteinen paneeli, jossa osallistujat yhdessä pohtivat ELY-keskusalueen ja sen seutukuntien nykytilaa, tulevaisuutta ja tarvittavia toimenpiteitä. Alueiden arvioinnissa on kolme ajankohtaa: 1) Arvio nykytilasta verrattuna vuoden takaiseen tilanteeseen 2) Tilanne 6 kk:n kuluttua verrattuna nykytilaan 3) Tilanne vuoden kuluttua verrattuna nykytilaan Arviointikohteita ovat elinkeinoelämän ja yritystoiminnan kehitys, työttömyyden määrä ja rakenne sekä osaavan työvoiman saatavuus. Arviointiasteikko on viisiportainen, jossa vaihtoehdot ovat: ++ Paljon parempi, + Parempi, 0 Ennallaan/nykytasolla, Heikompi, Paljon heikompi Aluekohtaisia tulevaisuuden kehitysarvioita tulkittaessa on syytä huomioida, että alueen kehitysnäkymiä verrataan suhteessa alueen nykytilaan ja aiempaan kehitykseen. ELYkeskusaluetta tai seutukuntaa verrataan siis itseensä eikä toisiin alueisiin tai esim. koko maan keskimääräiseen kehitykseen. ELY-keskusten vastuutahot katsauksen laatimisessa ovat olleet: Uusimaa Varsinais-Suomi Satakunta Pirkanmaa Häme Kaakkois-Suomi Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa projektipäällikkö Sasu Pajala työmarkkina-analyytikko Juha Pusila, erikoissuunnittelija Petri Pihlavisto ylijohtaja Marja Karvonen, tutkija Merja Mannelin tutkimuspäällikkö Juhani Turtiainen erikoissuunnittelija Markku Paananen erikoistutkija Niilo Melolinna kehittämispäällikkö Marja Aro strategiapäällikkö Juha Kaipiainen strategiapäällikkö Pekka Myllynen kehitysjohtaja Eija Heinonen erikoistutkija Timo Takala tutkija Jorma Höykinpuro, projektipäällikkö Olli Peltola kehittämispäällikkö Juha Levy 6 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU ALUEELLISET TALOUSNÄKYMÄT 1/2011

8 Kainuu Lappi strategiapäällikkö Juha Puranen strategiapäällikkö Tuija Ohtonen, tutkija Tuula Uusipaavalniemi Katsauksen koostamisesta on vastannut kehittämispäällikkö Jouko Nieminen Varsinais- Suomen ELY-keskuksesta. Turussa Jouko Nieminen ALUEELLISET TALOUSNÄKYMÄT 1/2011 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 7

9 Yhteenveto Talouden ja työllisyyden näkymät ovat lähes koko maassa varsin myönteiset. Yleisesti ilmapiiriä kuvataan odottavan positiiviseksi. Myönteistä kokonaiskuvaa varjostavat uutiset matkapuhelinteollisuudesta sekä meriteollisuudesta. Positiivisimmat odotukset ovat Pohjois- Karjalassa, jossa taantumasta toipuminen on nopeaa. Elinkeinoelämän tilanne ja näkymät Tämän hetken tilanteen arvioidaan olevan vuoden takaiseen verrattuna parempi 59 seutukunnassa ja ennallaan neljässä seutukunnassa. Turun ja Varkauden tilanne on nyt heikompi kuin vuosi sitten. Seuraavan puolen vuoden kuluessa elinkeinoelämän tilanteen ennakoidaan paranevan 53 seutukunnassa ja vuoden sisällä 59 seutukunnassa. Heikkenevää kehitystä ei ole odotettavissa missään seutukunnassa. Tilanteet saattavat muuttua nopeasti ja esimerkiksi Nokian suunnitelmien täsmentymistä odotetaan varsinkin Oulun, Tampereen, Salon ja Helsingin seutukunnissa. Meriteollisuuden vaikea tilanne heijastelee ennen muuta Turun, Rauman ja Porin seutukuntiin. Erityisen ripeää kehityksen ennakoidaan olevan lähiaikoina Joensuun, Pielisen-Karjalan ja Pohjois-Satakunnan seutukunnissa. Vuoden kuluessa on vahvaa kehitystä myös Kemi- Tornion, Raahen, Vaasan, Kuopion, Keuruun ja Jämsän seuduilla. Kaivosteollisuuden kasvu heijastelee myönteisiin arvioihin monilla Itä- ja Pohjois-Suomen seuduilla. Merkittäviä kauppakeskusinvestointeja toteutetaan Kuopion, Kouvolan ja Porin seuduilla. Matkailuun investoidaan useissa Itä-Suomen seutukunnissa. Useissa seutukunnissa on pitkälle vietyjä investointisuunnitelmia niin tuuli- kuin bioenergian osalta. Työttömyyden määrä ja rakenne Työttömyys on laskenut koko maassa. Turun seutukunnassa työttömyyden lasku on ollut muuta maata hitaampaa. Vaikka työttömyysaste onkin laskusuunnassa, monilla alueilla työttömyysjaksojen pitkittyminen ja rakenteellisen työttömyyden kasvu ovat huolestuttavia. Puolen vuoden sisällä työttömyyden helpottumista odotetaan 50 seutukunnassa ja vuoden kuluessa 52 seutukunnassa. Työttömyys nousee kesällä kausiluonteisesti mm. Tunturi- Lapissa ja muissa matkailuun tukeutuvissa seutukunnissa. 8 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU ALUEELLISET TALOUSNÄKYMÄT 1/2011

10 Osaavan työvoiman saatavuus Työvoiman saatavuus ei tällä hetkellä ole merkittävä ongelma. Eläköitymisen ja työvoiman kysynnän piristymisen myötä työvoiman saatavuuskin heikkenee ja puolen vuoden kuluttua saatavuuden ennakoidaan vaikeutuneen 13 seutukunnassa ja vuoden kuluttua 40 seutukunnassa. Sosiaali- ja terveydenhoitoala pysyy edelleen työvoiman saatavuuden kannalta vaikeana alana. Kainuu Kainuussa lähiajan näkymät ovat valoisat, niin palveluissa kuin teollisuudessakin. Kaivosteollisuuden merkitys Kainuun aluetaloudelle on suuri ja yhä kasvava. Metalliteollisuudessa tuotanto on taas hyvässä kasvussa. Uskoa tulevaisuuteen luo Transtech Oy:n saama junanvaunutilaus. Kainuun metalliteollisuus pohjautuu kuitenkin pitkälti alihankintaan ja kamppailee kireässä kilpailussa. Työvoiman kysyntä on kasvussa niin ikään kaivannais- sekä metalliteollisuudessa sekä jonkin verran myös energiaklusterilla. Sen sijaan muilla toimialoilla mainittavampi työvoiman kysynnän kasvu vielä odotuttaa. Työttömyys on vähentynyt Kainuussa ripeästi. Työttömyyden väheneminen on yhä merkittävämmältä osin seurausta väestön ikärakenteen muutoksesta, kasvavasta eläkepoistumasta ja nuorten ikäluokkien supistumisesta. ALUEELLISET TALOUSNÄKYMÄT 1/2011 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 9

11 Pohjois-Lappi Tunturi-Lappi Elinkeinoelämä odotukset syksylle 2011 Nykytasolla (15) Parempi (49) Paljon parempi (4) Torniolaakso Rovaniemi Itä-Lappi Kemi-Tornio Kartta kuvaa seutukunnan kehitystä, eikä kartan avulla voi tehdä vertailuja alueiden välillä. Oulunkaari Koillismaa Alueelliset talousnäkymät 1/2011 Oulu Kehys-Kainuu Raahe Ylivieska Haapavesi- Siikalatva Kajaani Kokkola Jakobstadsregionen Kaustinen Nivala- Haapajärvi Ylä-Savo Pielisen Karjala 20. Government of Åland Vakka- Suomi Kyrönmaa Järviseutu Seinäjoki Suupohja Pohjois- Satakunta Pori Rauma Vaasa Turku Åboland-Turunmaa Kuusiokunnat Ylä- Pirkanmaa Saarijärvi- Viitasaari Luoteis- Pirkanmaa Jämsä Tampere Lounais- Kaakkois- Pirkanmaa Pirkanmaa Loimaa Etelä- Pirkanmaa Salo Forssa Raasepori Keuruu Hämeenlinna Riihimäki Helsinki Äänekoski Jyväskylä Lahti Porvoo Joutsa Loviisa Sisä- Savo Mikkeli Kouvola Kuopio Kotka- Hamina Koillis- Savo Varkaus Pieksämäki Lappeenranta Savonlinna Imatra Joensuu Sydösterbotten Keski- Karjala Lähde: TEM Vuoden 2010 aluejako 10 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU ALUEELLISET TALOUSNÄKYMÄT 1/2011

12 Pohjois-Lappi Tunturi-Lappi Työttömyys odotukset syksylle 2011 Heikompi (2) Nykytasolla (16) Parempi (48) Paljon parempi (2) Torniolaakso Kemi-Tornio Rovaniemi Itä-Lappi Kartta kuvaa seutukunnan kehitystä, eikä kartan avulla voi tehdä vertailuja alueiden välillä. Oulunkaari Koillismaa Alueelliset talousnäkymät 1/2011 Oulu Kehys-Kainuu Raahe Ylivieska Haapavesi- Siikalatva Kajaani Kokkola Jakobstadsregionen Kaustinen Nivala- Haapajärvi Ylä-Savo Pielisen Karjala 20. Government of Åland Vakka- Suomi Kyrönmaa Järviseutu Seinäjoki Suupohja Pohjois- Satakunta Pori Rauma Vaasa Turku Åboland-Turunmaa Kuusiokunnat Ylä- Pirkanmaa Saarijärvi- Viitasaari Luoteis- Pirkanmaa Jämsä Tampere Lounais- Kaakkois- Pirkanmaa Pirkanmaa Loimaa Etelä- Pirkanmaa Salo Forssa Raasepori Keuruu Hämeenlinna Riihimäki Helsinki Äänekoski Jyväskylä Lahti Porvoo Joutsa Loviisa Sisä- Savo Mikkeli Kouvola Kuopio Kotka- Hamina Koillis- Savo Varkaus Pieksämäki Lappeenranta Savonlinna Imatra Joensuu Sydösterbotten Keski- Karjala Lähde: TEM Vuoden 2010 aluejako ALUEELLISET TALOUSNÄKYMÄT 1/2011 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 11

13 Pohjois-Lappi Tunturi-Lappi Työvoiman saatavuus odotukset syksylle 2011 Heikompi (13) Nykytasolla (49) Parempi (6) Torniolaakso Rovaniemi Itä-Lappi Kemi-Tornio Kartta kuvaa seutukunnan kehitystä, eikä kartan avulla voi tehdä vertailuja alueiden välillä. Oulunkaari Koillismaa Alueelliset talousnäkymät 1/2011 Oulu Kehys-Kainuu Raahe Ylivieska Haapavesi- Siikalatva Kajaani Kokkola Jakobstadsregionen Kaustinen Nivala- Haapajärvi Ylä-Savo Pielisen Karjala 20. Government of Åland Vakka- Suomi Kyrönmaa Järviseutu Seinäjoki Suupohja Pohjois- Satakunta Pori Rauma Vaasa Turku Åboland-Turunmaa Kuusiokunnat Ylä- Pirkanmaa Saarijärvi- Viitasaari Luoteis- Pirkanmaa Jämsä Tampere Lounais- Kaakkois- Pirkanmaa Pirkanmaa Loimaa Etelä- Pirkanmaa Salo Forssa Raasepori Keuruu Hämeenlinna Riihimäki Helsinki Äänekoski Jyväskylä Lahti Porvoo Joutsa Loviisa Sisä- Savo Mikkeli Kouvola Kuopio Kotka- Hamina Koillis- Savo Varkaus Pieksämäki Lappeenranta Savonlinna Imatra Joensuu Sydösterbotten Keski- Karjala Lähde: TEM Vuoden 2010 aluejako 12 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU ALUEELLISET TALOUSNÄKYMÄT 1/2011

14 Kainuun ELY-keskus Kehys-Kainuun seutukunta 6 kk Elinkeinoelämä ja yritystoiminta + Työttömyyden määrä ja rakenne 0 Osaavan työvoiman saatavuus 0 Suomussalmi Puolanka Kehys-Kainuun sk Hyrynsalmi Vaala Paltamo Ristijärvi Kajaanin sk Kuhmo Kajaani Sotkamo Kajaanin seutukunta 6 kk Elinkeinoelämä ja yritystoiminta + Työttömyyden määrä ja rakenne + Osaavan työvoiman saatavuus - Kainuussa asui vuoden 2010 lopussa asukasta. Vuoden aikana väki väheni Kainuussa 593 henkilöllä. Vuonna 2009 Kainuussa oli yritysten toimipaikkaa. Vuoden 2010 lopussa työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli 14,5 %, ja työttömiä työnhakijoita oli Kainuu Tilanne nyt verrattuna vuoden takaiseen Tilanne 6 kk kuluttua verrattuna nykyhetkeen Tilanne 12 kk kuluttua verrattuna nykyhetkeen Elinkeinoelämä ja yritystoiminta Työttömyyden määrä ja rakenne Osaavan työvoiman saatavuus Arviointiasteikko: (++) paljon parempi, (+) parempi, (0) ennallaan, (-) heikompi, (--) paljon heikompi ALUEELLISET TALOUSNÄKYMÄT 1/2011 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 13

15 Kainuussa lähiajan suhdannenäkymät ovat valoisat, niin palveluissa kuin teollisuudessakin. Suhdannenousun odotetaan jatkuvan, kun sekä tuotanto että myynti ovat nousussa. Yritysten liikevaihto on hyvässä kasvussa lähes kaikilla Kainuun kärkialojen toimialaklustereilla. Voimakkaimpaan kasvuun uskotaan kaivannaisteollisuudessa, ja myös metalliteollisuudessa kehitys vaikuttaa niin ikään vahvalta. Hienoiseen kasvuun uskotaan myös energiaklusterilla sekä metsä- ja puuteollisuudessa. Hitainta kehitystä enteillään ICT- ja elektroniikkaklusterille. Työvoiman kysyntä on kasvussa niin ikään kaivannais- sekä metalliteollisuudessa sekä jonkin verran myös energiaklusterilla. Sen sijaan muilla toimialoilla mainittavampi työvoiman kysynnän kasvu vielä odotuttaa. Kaivosteollisuuden merkitys Kainuun aluetaloudelle on suuri ja yhä kasvava. Talvivaaran nikkelikaivoksen rakennustyö on liki valmis ja tuotanto käynnissä. Talvivaaran kaivoksella työskentelee lähes 450 henkilöä. Metalliteollisuus on toipunut taantuman aiheuttamasta äkkipysähdyksestä ja tuotanto on taas hyvässä kasvussa. Uskoa tulevaisuuteen luo Transtech Oy:n VR:ltä saama 73 miljoonan euron junanvaunutilaus. Kainuun metalliteollisuus pohjautuu kuitenkin pitkälti alihankintaan ja kamppailee kireässä kilpailussa. Metallialalla haasteena on myös yrittäjien ikääntyminen. CSC Tieteen tietotekniikan keskus Oy on perustamassa palvelinkeskusta Kajaaniin Renforsin Rannan yritysalueelle UPM:n entisen paperitehtaan tiloihin. Palvelinkeskus tarjoaa ympäristön supertietokoneille, datan tallennukselle ja muille vaativille tietoteknisille järjestelmille. Kaupan ala on investoinut runsaasti viime vuosina, eikä alalla ole näköpiirissä laajentumistarpeita. Palvelu- ja yhteyskeskustoiminta on luonut Kainuuseen mittavasti uutta työtä ja ala on edelleen kasvussa. Sosiaali- ja terveyspalveluiden merkitys kasvaa edelleen voimakkaasti väestön ikääntymisen myötä. Kainuun puukauppa tuplaantui viime vuonna. Tosin edellinen vuosi oli puukaupassa historiallisen huono. Viime aikoina raakapuun kysyntä on ajoittain vaihdellut voimakkaasti ja markkinat ovat heilahdelleet. Puukauppaan odotetaankin nyt lisää vakautta. Elektroniikka-alan tuotannollinen toiminta supistui viime vuonna jyrkästi ja on edelleen melko vaikeassa vaiheessa. Elektroniikan sopimusvalmistaja Incap Oyj lopetti Sotkamon tehtaansa ja samalla hävisi 120 työpaikkaa, eikä kaikille työpaikkansa menettäneille ole vielä löytynyt uutta työtä tai muuta ratkaisua. Mittaustekniikan alan tutkimustoimintaan on syntymässä uutta yritystoimintaa, kun mittatekniikan keskus (MIKES) on perustamassa Kajaaniin voima- ja virtauslaboratoriota. Rakentamisen toimialalla näkymät ovat kausivaihtelu huomioiden varsin vakaat. Matkailukeskuksissa muun muassa Sotkamon Vuokatissa ja Hyrynsalmen Ukkohallassa on uusia rakennuskohteita käynnissä ja lisää on suunnitelmissa. 14 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU ALUEELLISET TALOUSNÄKYMÄT 1/2011

16 Alkutuotannossa rakennemuutos jatkuu. Tilamäärien odotetaan laskevan 3-5 %:n vuosivauhdilla maidon- ja lihantuotannossa ja samalla tilakoko kasvaa. Maidontuotannosta vapautuvat viitemäärät siirtyvät tuotantoaan jatkaville tiloille. Osa luopuvista tiloista jatkaa kasvinviljelytiloina. Maito on maatalouden päätuote ja sen tuotanto kasvoi viime vuonna kahdella prosentilla. Uudet navettainvestoinnit on saatu tuottamaan. Tuotannon lisäys on ollut voimakkainta maakunnan länsiosissa Vaalassa ja Puolangalla. Myös kainuulainen luomutuotanto jatkuu vireänä. Tämän vuoden aikana alkutuotannon kehityksen uskotaan jatkuvan nykyisen kaltaisena. Maatilojen taloudellinen tila edellyttää kuitenkin erityisen hyvää kehityksen ennakointia, tarkkaa suunnittelua ja seurantaa. Tilakoon kasvaessa voidaan joutua harkitsemaan tiettyjen tehtävien ulkoistamista ja esimerkiksi rehun sopimustuotantoon siirtymistä. Työttömyys on vähentynyt Kainuussa ripeästi. Työttömiä oli viime vuonna 10 % edellistä vuotta vähemmän. Tilastokeskuksen mukaan Kainuun työttömyysaste oli viime vuonna 9,0 %. Tätä alhaisempi työttömyys oli Kainuussa viimeksi vuonna 1990, jolloin työttömyysasteeksi kirjattiin 6,0 %. Tosin nyt työttömyyden väheneminen on yhä merkittävämmältä osin seurausta väestön ikärakenteen muutoksesta, kasvavasta eläkepoistumasta ja nuorten ikäluokkien supistumisesta. Työttömistä jo lähes puolet on yli 50-vuotiaita ja yhä useammin työttömyys päättyy eläkkeelle. TE-toimistoihin ilmoitettiin viime vuonna uusia avoimia työpaikkoja kuta kuin saman verran kuin edellisenä vuonna, vaikkakin työpaikkojen määrä jäi vielä taantumaa edeltävistä vuosista selvästi. Työpaikka-avauksilla korvataan merkittävältä osin yhä kasvavaa eläkepoistumaa. Myönteinen työllisyyskehitys on vielä toistaiseksi nähtävissä vain harvoilla toimialoilla. Työvoimaa tarvitaan eniten terveydenhuollossa ja sosiaalialalla sekä palveluissa ja kaupallisessa työssä. TE-toimistojen toteuttaman ammattibarometrin mukaan sekä ylitarjonta että pula-ammatit ovat selvästi vähentyneet ja nyt ollaan siirtymässä työvoiman kysynnässä ja tarjonnassa yhä lähemmäksi tasapainoa. Aluekehityksen kannalta selvä menetys on päätös Kajaanin opettajakoulutuksen lakkauttamisesta. Opettajankoulutuksen lakkauttamispäätöksen jälkeen Kainuun korkeaasteen konsortiossa toteutetaan yhteistä strategiaa, jonka ensimmäiset kokonaisuudet ovat AIKOPA (aikuiskoulutuspalvelut) ja CEMIS (Centre for Measurement and Information Systems), joka on mittaus- ja tietojärjestelmien tutkimus- ja koulutuskeskus. Korkea-asteen seuraava kehittämiskohde konsortiossa on matkailualan koulutus. Tulevaisuuden huolenaiheina koetaan aluehallinnon ja korkea-asteen uudistamiseen mahdollisesti liittyvät leikkaukset sekä valtiosektorin työpaikkoihin kohdistuvat paineet ja uhkat. ALUEELLISET TALOUSNÄKYMÄT 1/2011 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 15

17 Kajaanin seutukunta Kajaani, Paltamo, Ristijärvi, Sotkamo, Vaala Kajaanin seutukunnassa asui vuoden 2010 lopussa asukasta. Vuoden aikana vähennystä oli 150 henkilöä. Vuonna 2009 seutukunnassa oli yritysten toimipaikkaa. Vuoden 2010 joulukuun lopussa työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli 13,1 %, ja työttömiä työnhakijoita oli Kajaanin seutukunta Tilanne nyt verrattuna vuoden takaiseen Tilanne 6 kk kuluttua verrattuna nykyhetkeen Tilanne 12 kk kuluttua verrattuna nykyhetkeen Elinkeinoelämä ja yritystoiminta Työttömyyden määrä ja rakenne Osaavan työvoiman saatavuus Arviointiasteikko: (++) paljon parempi, (+) parempi, (0) ennallaan, (-) heikompi, (--) paljon heikompi Elinkeinoelämä Kajaanin seudulla positiivinen perusvire jatkuu, vaikkakin perinteiset elinkeinot ovat murroksessa. Kaivannaisteollisuus jatkaa kuitenkin vahvana, mutta sekin uutta teknologiaa, bioliuotusta hyödyntäen. Positiivisia uutisia on tullut myös metalliteollisuudesta ja palvelualoilta. Talouden jyrkästä pudotuksesta toipuminen vie nyt oman aikansa ja yrityskohtaiset erot ovat suuria. Talvivaaran kaivoksella työskentelee jo lähes 450 henkilöä. Talvivaarassa suunnitellaan nyt muiden metallien sivutuotteena saatavan uraanin talteenottoa nykyisten kaivostoimintojen yhteydessä ja tähän liittyvät lupa-asiat ovat vireillä. Uraanin talteenottolaitos rakennettaisiin kiinteäksi osaksi nykyistä metallien saostusprosessia. Kaivosyhtiö on äskettäin sopinut kansainvälisen uraanintuottajan Cameco Corporationin kanssa uraanin talteenottolaitoksen rakentamisesta ja uraanin toimittamisesta Kanadaan. Investointi on yli 40 miljoonaa euroa. Uraanin talteenottolaitoksen rakentaminen olisi tarkoitus aloittaa lähikuukausina, ja sen suunnitellaan valmistuvan vuonna Transtech Oy ja VR tekivät viime vuonna sopimuksen 40 kaksikerroksisen IC-vaunun toimittamisesta parin vuoden aikana. Työntekijämäärä on kohonnut jo 450 henkilöön ja lisää koulutetaan. Tehtaalla riittää töitä nyt ainakin kahdeksi vuodeksi. Renforsin Ranta -yritysalue perustettiin entisen UPM:n Kajaanin paperitehtaan tiloihin reilu vuosi sitten. Yritysalue on lähtenyt täyttymään uusista yrityksistä odotettua nopeammin. Renforsin Rannassa toimii jo yli 20 uutta yritystä, jotka työllistävät nyt yli 250 työntekijää. Kaikkiaan alueella on jo lähes 30 yritystä, joissa työskentelee noin 500 ihmistä. 16 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU ALUEELLISET TALOUSNÄKYMÄT 1/2011

18 Mittaus- ja tietojärjestelmien tutkimus- ja koulutuskeskus CEMIS (Centre for Measurement and Information Systems) luo uusia mahdollisuuksia. CEMIS on Oulun yliopiston, Kajaanin ammattikorkeakoulun, Mittatekniikan keskus MIKESin, Jyväskylän yliopiston ja VTT:n yhteinen mittaus- ja tietojärjestelmiin erikoistunut sopimuspohjainen tutkimus- ja koulutuskeskus. CEMIS on valinnut teknologisiksi painopisteiksi mittaustekniikan, ajoneuvotietojärjestelmät sekä peli- ja simulointitekniikan. Innovaatioympäristön osalta yhteistyö on jo käynnistynyt. CEMIS on kärki kansainvälisen tason t&k&i-projekteihin. Mittatekniikan keskus (MIKES) on perustamassa Kajaaniin Renforsin Rannan yritysalueelle voima- ja virtauslaboratoriota. MIKES-Kajaani vastaa voiman, vääntömomentin, suurten massojen sekä nestevirtauksen mittaus- eli metrologiatoiminnasta. Uuden laboratorion tavoitteena on vahvistaa Kajaanin asemaa mittaustekniikan osaamiskeskittymänä. MIKES työllistää Kajaanissa viiden vuoden sisällä muutaman henkilön. Laboratorio toimii osana mittaus- ja tietojärjestelmien koulutus- ja tutkimuskeskus CEMIS:iä. CSC Tieteen tietotekniikan keskus Oy on perustamassa palvelinkeskusta Renforsin Rannan yritysalueelle Kajaaniin UPM:n entisen paperitehtaan tiloihin. CSC:n ja UPM:n yhdessä rakentama palvelinkeskus tarjoaa ympäristön supertietokoneille, datan tallennukselle ja muille vaativille tietoteknisille järjestelmille. Palvelinkeskus valmistuu ensi vuoden aikana. Palvelinkeskukseen odotetaan CSC:n lisäksi myös muita asiakkaita. On arvioitu, että konesaliin sijoittuviin yrityksiin syntyisi 3-4 vuoden kuluessa pari sataa työpaikkaa. Palvelu- ja yhteyskeskustoiminta kasvaa. SOK:n Renforsin Rantaan perustamaan palvelukeskukseen sijoittuu S-ryhmää palvelevia, keskitettyjä tukitoimintoja mm. taloushallinnosta. Palvelukeskus palvelee S-ryhmää koko Suomen laajuudella ja tavoitteena on henkilöstömäärän nostaminen lähemmäs sataa lähiaikoina. Kaupan ala investoi viime vuosina merkittävästi, eikä investointitarvetta ole nyt aivan lähiaikoina. Ala on työllistänyt viime ajat varsin hyvin. Sosiaali- ja terveysalan merkitys kasvaa jatkuvasti väestön ikääntymisen myötä ja alan työllisyys paranee ja laajenee myös yksityissektorille. TE-toimistojen laatiman ammattibarometrin mukaan uuden henkilöstön rekrytointivaikeudet ovat vaivanneet terveydenhuollossa ja sosiaalialalla jo pitkään, eikä esimerkiksi lääkäreiden ja sairaanhoitajien saatavuus näytä helpottuvan. Matkailualalla on tulossa edelleen mittavia investointeja Sotkamon Vuokattiin. Holiday Club Resorts Oy, joka on Euroopan johtava viikko-osakealan yritys, aikoo investoida Vuokatin Katinkultaan lähivuosina lähes 45 miljoonan euron edestä. Investointisuunnitelmat pitävät sisällään golfkenttiä, nykyisen kylpylähotellin jatkoksi rakennettavia Villas-huoneistoja sekä uusia loma-asuntoja. ALUEELLISET TALOUSNÄKYMÄT 1/2011 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 17

19 Myönteisen kehityksen vastapainona Incap Oyj siirsi Vuokatin tehtaan tuotannon Viroon ja irtisanoi 120 työntekijää. Kajaaniin suunnitteilla ollut varsin mittava ajoneuvojen testausasema -hanke hyytyi toistaiseksi eikä ole enää keskusteluissa. Kainuun huonekaluteollisuuden lippulaiva ja mittava työllistäjä Suomi Soffa Tehdas Oy on vaikeuksissa. Uhan alla on Kajaanissa tehtaan 150 työpaikkaa. Työvoiman kysyntä ja työttömyys Elinkeinoelämän piristymisestä johtuen työmarkkinat ovat vilkastuneet ja työvoiman kysyntä on jälleen kasvussa Kajaanin seutukunnassa. Myös työpaikkamäärä on kasvussa, erityisesti palvelusektorilla sekä kaivannais- ja metalliteollisuudessa. Samalla työllisyys kohenee ja uuden työvoiman tarve kasvaa. Mittavia rekrytointeja on tulossa Kajaanissa Renforsin Rantaan perustetulle SOK:n Palveluässälle, Otanmäkeen Transtechille ja Sotkamoon Talvivaara Oy:lle. Myös sosiaali- ja terveydenhuoltoala tarvitsee jatkuvasti uutta työvoimaa. Kysynnän kasvaessa osaavan työvoiman saatavuus heikkenee, mikä lisää haasteita työvoiman hankinnalle, sekä koulutukselle että työnvälitykselle. Työvoiman tarve muualta Suomesta ja mahdollisesti ulkomailta on kasvava. Kajaanin seutukunnan työttömyys painui vuoden vaihteessa 430 henkilöä eli 11 % vuoden takaista alemmaksi. Parasta kehitys oli Paltamossa, jossa työttömyys paranevassa työllisyydessä ja valtion rahoittaman työllisyyskokeilun ansiosta puolittui. Lomautusten päättymisen ohella seutukunnan myönteistä kehitystä selittää osaltaan myös väestörakenteen muutos, työllisten ja työttömien eläkepoistuma sekä nuorten ikäluokkien supistuminen. Myös työvoimapoliittisilla toimenpiteillä, lähinnä työnantajien tarpeeseen suunnatulla työvoimakoulutuksella, on vaikutuksensa työttömyyteen. Erityisesti nuorten työttömyysluvut ovat edellä mainituista syistä ja seudun kuntien satsauksilla helpottaneet. Vaikea rakenteellinen työttömyys, lähinnä pitkäaikais- ja toistuvaistyöttömyyden osuus, korostuvat kuitenkin jatkossa seudun työttömyysongelmissa. 18 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU ALUEELLISET TALOUSNÄKYMÄT 1/2011

20 Kehys-Kainuun seutukunta Hyrynsalmi, Kuhmo, Puolanka, Suomussalmi Kehys-Kainuun seutukunnassa asui vuoden 2010 lopussa asukasta. Vuoden aikana vähennystä oli 443 henkilöä. Vuonna 2009 seutukunnassa oli yritysten toimipaikkaa. Joulukuussa 2010 työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli 17,8 %, ja työttömiä työnhakijoita oli Kehys-Kainuun seutukunta Tilanne nyt verrattuna vuoden takaiseen Tilanne 6 kk kuluttua verrattuna nykyhetkeen Tilanne 12 kk kuluttua verrattuna nykyhetkeen Elinkeinoelämä ja yritystoiminta Työttömyyden määrä ja rakenne Osaavan työvoiman saatavuus Arviointiasteikko: (++) paljon parempi, (+) parempi, (0) ennallaan, (-) heikompi, (--) paljon heikompi Elinkeinoelämä Kehys-Kainuussa taantuma on taittunut ja se näkyy muun muassa palvelujen kysynnän maltillisena lisääntymisenä. Tunnelma on lähitulevaisuuden kannalta toiveikas. Myös kuntatalous on vahvistunut ja kunnat ovat lisäämässä perus- ja kehittämisinvestointeja. Pitkän aikavälin huolena on kuitenkin väestön ikääntyminen ja julkisten palvelujen järjestämiseen liittyvät rakennejärjestelyt, joissa pelkona on lähipalvelujen keskittyminen yhä harvemmalle palveluverkolle. Seutukunnan itä-osien elinkeinoelämän kannalta tärkeä puutuoteteollisuus on piristynyt. Yritysten tilauskannat ovat elpyneet odotetusti ja alalla on myös odotettavissa investointeja. Erityisesti asuinrakentamiseen liittyvän puutuoteteollisuuden valoisuus kasvoi roimasti, kun Kuhmossa toimivat yritykset menestyivät tontinvarauskilpailussa Helsingin Honkasuon alueella. Kohde tuo yrityksille toteutusvaiheessa kymmenien miljoonien liikevaihdon ja sen työllisyysvaikutus vuositasolla on noin 30 henkilötyövuotta. Hanke ei kuitenkaan realisoidu toimituksina vielä tänä vuonna. Kaivannaisteollisuuteen liittyy myös odotuksia. Vuolukiven jalostus Suomussalmella jatkuu vakaana ja vuolukivi herättää muuallakin myönteisiä odotuksia. Sotkamon Taivaljärven hopeakaivoksen uskotaan toteutuessaan säteilevän piristäviä vaikutuksia myös Kehys- Kainuun alueelle. Myönteinen signaali on myös sahateollisuuden parantunut tilanne ja investoinnit. Muutoin Kehys-Kainuun teollisuudessa investoinnit ovat vielä vähissä. Elektroniikkateollisuuden kehitystä seurataan jännittyneenä. ALUEELLISET TALOUSNÄKYMÄT 1/2011 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 19

21 Palvelusektori on pärjännyt viime ajat varsin hyvin. Yhteyskeskustoiminta on edelleen kasvussa ja ala rekrytoi uutta työvoimaa. Kaupan tilanne on pysynyt vakaana. Myös rakennusala on piristynyt lähinnä korjausrakentamisen osalta ja käynnissä on muutamia merkittäviä saneerauskohteita. Matkailualalle on vireillä suuria suunnitelmia. Hyrynsalmella sijaitsevaan Ukkohallan matkailukeskukseen on suunnitteilla mittavat investoinnit lähivuosina. Matkailukeskuksessa rakennetaan lisää majoitus- ja palvelutiloja. Investoinnin arvo on lähes kuusi miljoonaa. Tämä vaihe valmistuu syksyyn mennessä, jonka jälkeen investoinnit jatkuvat lomahuoneistoihin, palvelu- ja liiketiloihin, keilahalliin ja laskettelurinteisiin. Hotelli-investointi on tuiki tarpeellinen piristysruiske erityisesti Hyrynsalmelle. Sosiaali- ja terveysalan näkymät ovat myös Kehys-Kainuussa varsin myönteiset, ja palvelujen kysyntä kasvaa väestön ikääntymisen myötä. Uusien yritysten perustaminen on jonkin verran aktivoitumassa. Varsinkin yrittäjien sukupolvenvaihdoksia suunnitellaan yhä enemmän. Yrittäjyyden edistämiseen on satsattu mittavasti yrityspalvelujen toimesta. Kehys-Kainuussa väestön voimakas väheneminen jatkuu edelleen, kun väestö vähenee sekä muuttotappion, ikääntymisen että nuorten ikäluokkien pienenemisen myötä. Työvoiman kysyntä ja työttömyys Työttömyys vähenee myös Kehys-Kainuussa, vaikka työttömyyden taso onkin kaikissa Kehys-Kainuun kunnissa Kainuun keskiarvoa selvästi korkeampi. Viime vuoden lopussa työnvälitystilaston työttömyysaste oli Kehys-Kainuussa 17,8 %, kun se Kainuussa oli 14,5 %. Työttömien määrä oli kuitenkin vähentynyt vuoden takaisesta 9 %. Vaikein työttömyys on Kuhmossa. Uutta työvoimaa tarvitaan myös Kehys-Kainuussa lähinnä sosiaali- ja terveyspalveluihin sekä yhteyskeskustoimintaan. Myös matkailun merkitys työllistäjänä on hyvässä kasvussa. 20 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU ALUEELLISET TALOUSNÄKYMÄT 1/2011

22 ALUEELLISET TALOUSNÄKYMÄT 1/2011 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 21

23 Liite 1: Keskeisiä tilastotietoja, koko maa, ELY-keskukset ja seutukunnat Toimipaikat Henkilöstö Aloittaneet Työvoima * Työttömyys- Työttömät Työttömät Väkiluku yritykset aste työnhakijat työnhakijat / / / / lkm hlö q1-q3 hlö % hlö muutos % määrä hlö muutos hlö Koko maa , , Uusimaa , , Helsinki , , Raasepori , , Porvoo , , Loviisa , , Varsinais-Suomi , , Turku , , Salo , , Loimaa , , Vakka-Suomi , , Åboland-Turunmaa , , Satakunta , , Pori , , Rauma , , Pohjois-Satakunta , , Pirkanmaa , , Etelä-Pirkanmaa , , Lounais-Pirkanmaa , , Kaakkois-Pirkanmaa , , Luoteis-Pirkanmaa , , Tampere , , Ylä-Pirkanmaa , , Häme , , Lahti , , Riihimäki , , Hämeenlinna , , Forssa , , Kaakkois-Suomi , , Kouvola , , Kotka-Hamina , , Imatra , , Lappeenranta , , Etelä-Savo , , Mikkeli , , Savonlinna , , Pieksämäki , , Pohjois-Savo , , Kuopio , , Ylä-Savo , , Koillis-Savo , , Sisä-Savo , , Varkaus , , Pohjois-Karjala , , Joensuu , , Keski-Karjala , , Pielisen Karjala , , Keski-Suomi , , Jyväskylä , , Joutsa , , Äänekoski , , Jämsä , , Keuruu , , Saarijärvi-Viitasaari , , TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU ALUEELLISET TALOUSNÄKYMÄT 1/2011

24 Toimipaikat Henkilöstö Aloittaneet yritykset Työvoima * Työttömyysaste Työttömät työnhakijat Työttömät työnhakijat Väkiluku / / / / lkm hlö q1-q3 hlö % hlö muutos % määrä hlö muutos hlö Koko maa , , Etelä-Pohjanmaa , , Suupohja , , Seinäjoki , , Järviseutu , , Kuusiokunnat , , Pohjanmaa , , Vaasa , , Kyrönmaa , , Sydösterbotten , , Jakobstadsreg , , Kaustinen , , Kokkola , , Pohjois-Pohjanmaa , , Koillismaa , , Nivala-Haapajärvi , , Oulu , , Oulunkaari , , Raahe , , H.vesi-Siikalatva , , Ylivieska , , Kainuu , , Kajaani , , Kehys-Kainuu , , Lappi , , Itä-Lappi , , Kemi-Tornio , , Pohjois-Lappi , , Rovaniemi , , Torniolaakso , , Tunturi-Lappi , , * Seutukuntien työvoima ( vuotiaat) on Tilastokeskuksen Työssäkäyntitilaston tieto vuodelta * ELY-keskusten ja koko maan työvoima ( vuotiaat) on Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen edellisen vuoden vastaavan vuosineljänneksen tieto Työttömillä työnhakijoilla tarkoitetaan työvoimatoimistoon ilmoittautuneita työttömiä työnhakijoita sisältäen lomautetut Työttömyysaste on työttömien työnhakijoiden prosenttiosuus työvoimasta. Väkiluku on ennakkotieto , väkiluvun muutos on verrattuna tilaan Aluejako vuoden 2010 seutukuntajaon mukainen Lähteet: Toimipaikat ja henkilöstö vuonna Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus, yritys- ja toimipaikkarekisteri Aloittaneet yritykset vuonna Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus, yritys- ja toimipaikkarekister Työvoima. Lähde: Tilastokeskus, työvoimatutkimus ja työssäkäyntitilasto Työttömät työnhakijat. Lähde: TEM työnvälitystilastot Väkiluku ennakkotieto Lähde: Tilastokeskus, väestö- ja kuolinsyytilastot Alueittain yrittäjien määrä ja ikärakennetilastoa Koko maa ja ELY-keskukset, pl. maatalousyrittäjät Yrittäjiä yli 55 v osuus, % Koko maa ,0 Uusimaa ,0 Varsinais-Suomi ,2 Satakunta ,2 Häme ,8 Pirkanmaa ,3 Kaakkois-Suomi ,6 Etelä-Savo ,9 Pohjois-Savo ,7 Pohjois-Karjala ,1 Keski-Suomi ,4 Etelä-Pohjanmaa ,0 Pohjanmaa ,5 Pohjois-Pohjanmaa ,8 Kainuu ,0 Lappi ,0 Lähde: Tilastokeskus, työssäkäyntitilasto 2008 ALUEELLISET TALOUSNÄKYMÄT 1/2011 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 23

25