Meijerialan kansallisen laatutyön toimintamalli

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Meijerialan kansallisen laatutyön toimintamalli"

Transkriptio

1 Kansallinen elintarviketalouden laatustrategia Meijerialan kansallisen laatutyön toimintamalli Suomen Meijeriyhdistys 2002

2 Sisällys Esipuhe lukijalle Johdanto Kansallinen elintarviketalouden laatustrategia Kansallisen elintarviketalouden laatustrategian tausta Kansallisen elintarviketeollisuuden laatustrategian perusteet Alkutuotannon laatutyön tavoitteet kansallisessa strategiassa Meijerialan kansallinen alkutuotannon laatutyön toimintamalli... 6 Liite 1. Maitotilan tuotanto-ohjeisto Liite 2. Tuotanto-ohjeistoon sisältyvät kirjanpitovelvollisuudet...71 Liite 3. Laatusopimusarvioinnin keskeiset tarkistuskohteet.72 1

3 Esipuhe lukijalle Suomen elintarviketalouden laatujohtoryhmä on esittänyt kolmiportaisen laatumallin. Ensimmäisen portaan muodostaman elintarviketuotannon lakisääteisen laadun päälle rakentuu toisena portaana Suomen koko elintarviketalouden noudattama kansallinen laatu. Kansallisen laatuportaan yläpuolelle kukin yritys voi omin laatutavoitteidensa mukaisesti rakentaa yrityksen erityislaadun portaan. Tässä raportissa esitettävät välineet muodostavat maidontuotannolle laaditun kansallisen laatutyön mallin eli edellä mainitun laatuportaikon toisen tason. Malli rakentuu laatutyön välineistä, välineiden hyödyntämisestä ja operatiivisen toiminnan mittaamisesta. Maidontuotannon laatumalli täydentää ja tukee elintarvikealalla toteutettua muuta kansallista laatutyötä, kuten salmonellan valvontaohjelmaa, eläinten terveydenhuoltosuunnitelmien rakentamista ja säännöllisten eläinten terve y- denhuoltokäyntien toteuttamista maatiloilla. Mallissa ei ole tarkasteltu ympäristöohjelmien mukaisia tuotantomenetelmiä, mutta maitotilojen suositellaan noudattavan tuotannossaan mahdollisuuksien mukaan ympäristötuen ehtoja. Suomen Meijeriyhdistys on hyväksynyt tässä esitetyn laatutyön mallin ja yhdistyksen jäsenmeijerit ovat sitoutuneet toteuttamaan sen mukaista laatutyötä siten, että siinä esitetyt tavoitteet voidaan saavuttaa lähes kaikilla maitotiloilla viimeistään vuoden 2006 aikana. Suomen Meijeriyhdistys yllä pitää ja kehittää laatumallia kuluttajalähtöisesti sen tavoitteiden ja välineiden osalta tarpeen mukaan jo sen toimeenpanon aikana. Laatumalli toteutetaan meijerikohtaisesti. Toteutusvaiheessa meijerit voivat sisällyttää siihen myös omia laatuportaikon kolmanteen tasoon kuuluvia osia. Tässä esiteltävän kansallisen laatutason toteuttaminen on suunniteltu varmistettavan usein vielä ulkopuolisella sertifioinnilla. Sertifiointiin sisältyisi itse laatusopimuksen sisällön ohella myös meijerin käyttämien neuvoja-auditoijien pätevyyden arviointia. Helsingissä Suomen Meijeriyhdistys Seppo Heiskanen 2

4 1. Johdanto Meijerialan kansallinen laatukäsikirja on kansallinen alkutuotannon laatutyön väline, jonka laadinta sai alkunsa meijerialan toimijoiden yhteisestä halusta rakentaa alalle entistä yhtenäisempi laatutyön toimintamalli. Taustalla on kansallisen elintarvikealan laatustrategian mukaisten tavoitteiden toteuttaminen ja sen myötä avoimen ja jäljitettävän laatuketjun rakentaminen maitoalalle vuoteen 2006 mennessä. Meijerialan kansallisen laatutyön tärkeimmäksi tavoitteeksi muodostui mahdollisimman kattavan maidon alkutuotannon työohjeiston laadinta, joka on samalla tilatasolla hyödynnettävä laatutyökalu ja määrittelee myös maitoalan yhteisen laatutyön toimintamallin. Meijerialan kansallisen laatutyön toimintamalli -asiakirjan sisällön muodostavat elintarviketalouden kansallisen laatustrategian perusteet, meijerialan toimijoiden yhteisesti sopima alkutuotannon laatutyön toimintamalli ja tilatason tuotanto-ohjeisto. Laatukäsikirjan laadinta on toteutettu hankkeena, jonka vastuullisena toteuttajana on ollut Suomen Meijeriyhdistyksestä johtaja Seppo Heiskanen. Hankkeeseen liittyvän kirjallisen aineiston laadinnasta ja sen valmistelussa mukana olleen meijereiden ohjausryhmän toiminnasta vastasi Valio Oy:n laatuasiantuntija Ari Mäkelä. Ohjausryhmään kuuluivat Ari Mäkelän lisäksi neuvontapäällikkö Ann-Charlott Kjerp/Meijeriosuuskunta Milka, kenttäpäällikkö Bodil Linqvist/Ingman Foods Oy Ab ja tuotantoneuvoja Hannele Pokela/Osuuskunta Maitokolmio. Tämän lisäksi laatukäsikirjan laadinnassa hyödynnettiin meijerialan ulkopuolista osaamista mm. maa- ja metsätalousministeriöstä, Maataloustuottajain Keskusliitto MTK ry:sta, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT:stä, Maaseutukeskusten Liitto ry:stä ja Laatuvarmasta ry:stä. Hankkeen toteuttamiseen on saatu taloudellista tukea maa- ja metsätalousministeriön laatujärjestelmien kehittämiseen varatuista määrärahoista. 3

5 2. Kansallinen elintarviketalouden laatustrategia 2.1. Kansallisen elintarviketalouden laatustrategian tausta Maatalouspoliittinen työryhmä pohti viime vuosikymmenen puolivälin jälkeen maataloutemme ja elintarviketeollisuutemme selviytymisen edellytyksiä ja päätyi näkemykseen, että laatu on tärkein kilpailuetutekijämme. Työryhmän loppuraportissa vuonna 1997 esitettiin ensimmäisen kerran ajatus aukottomasta ja läpinäkyvästä pellolta pöytään ulottuvasta laatuketjusta. Raportin myötä maa- ja metsätalousministeriö nimitti syksyllä 1997 kansallisen elintarvikkeiden laatujohtoryhmän, jossa oli edustettuna koko elintarvikesektori sidosryhmineen. Laatujohtoryhmässä mukana oleva Suomen elintarviketalouden verkosto on päättänyt, että laatutyö on se tapa, jolla varmistetaan toimialan kilpailukyky sekä kotimaassa että vientimarkkinoilla. La a- tujohtoryhmä julkisti elokuussa 1999 Suomen elintarviketalouden laatustrategian ja tavoitteet. Luvussa 2.2. myöhemmin esitettävät laatustrategian määrittelyt perustuvat tämän asiakirjan sisältöön. Kansallisen laatutyön perustaksi laadittu laatustrategia on lähtökohta ja pelisääntöjen määrittely, jota on jatkuvasti kehitettävä kuluttajalähtöisesti. Asian ydin on se, että toimiala sitoutuu aukottoman ja jäljitettävän laatuketjun rakentamiseen Kansallisen elintarviketeollisuuden laatustrategian perusteet Visio ja toiminta-ajatus Suomen elintarvikeala tuottaa turvallisia ja korkealaatuisia elintarvikkeita kansallisia vahvuuksia hyödyntäen. Elintarvikkeet tuotetaan järjestelmällisen laatutyön avulla asiakaslähtöisesti, kannattavasti ja kilpailukykyisesti kunnioittaen ihmisiä, eläimiä ja luontoa. Arvot Suomen elintarviketalouden kestävä kilpailukyky perustuu laadun asiakaslähtöiseen kehittämiseen. Tavoitteena on koko tuotantoketjun kattava, ekologisesti ja eettisesti hyväksyttävä toimintatapa. Elintarketalouden laatutyö perustuu Asiakkaan tyytyväisyyteen - kuluttajan tarpeet ja odotukset ohjaavat koko ketjun toimintaa - tuotteiden ja toiminnan laatu vastaavat asiakkaan odotuksia ja tarpeita Kannattavuuteen - kehitetään yrittäjien ja yritysten henkilöstön ammatillista osaamista - vahvistetaan kansallisen ruuantuotannon merkitystä 4

6 Tavoite - edistetään elintarvikeketjun osapuolten yhteistyötä - laatutyön avulla parannetaan yritysten kannattavuutta Kestävän kehityksen mukaiseen toimintaan - otetaan huomioon ympäristön asettamat rajoitukset ja edellytykset - kunnioitetaan luontoa - hoidetaan ja säilytetään kulttuurimaisemaa - otetaan tarvittaessa käyttöön uusia ympäristöä säästäviä tuotantomenetelmiä ja teknologiaa Toiminnan eettisyyteen - toiminta on avointa, vastuullista, oikeudenmukaista ja rehellistä - kunnioitetaan tuottajan ja kuluttajan vakaumusta - otetaan huomioon eläinten fysiologiset ja lajinmukaiset tarpeet Kansallisen elintarviketalouden laatustrategian tavoitteena on hallinnon, tutkimuksen, koulutuksen ja neuvonnan sekä elintarvikeketjun yhteisin toimenpitein kehittää tuotteiden ja toiminnan laatua ja varmistaa laadun säilyminen pysyvästi korkealla tasolla ja samalla parantaa yritysten kilpailukykyä ja kannattavuutta. Elintarviketalouden laatutavoitteiden taustalle on hahmoteltu laatuporrasmalli (kuvio 1). Käytännössä perustason luo EU-säädösten ja kansallisten lakisääteisten määräysten noudattaminen. Toisen tason muodostavat kansallisesti sovittujen vapaaehtoisten sopimusten ja laatutavoitteiden noudattaminen. Toisen tason laatutyöhön sisältyvät luonnollisesti myös toimet ja yhteiset sopimukset, joilla kansallisiin tavoitteisiin pyritään. Kolmas taso syntyy silloin, kun tuotteisiin, tuotantoon tai palveluun sisältyy erityistä yrityksen omalla toiminnallaan aikaansaamaa laatua. 3. Yritysten ja tuotteiden erityislaatu 2. Kansalliset laadun kehittämiseen ja varmistamiseen liittyvät toimenpiteet 1. Lakisääteinen laatu Kuvio 1. Elintarviketalouden laatu muodostuu kolmessa portaassa 5

7 2.3. Alkutuotannon laatutyön tavoitteet kansallisessa strategiassa Kansallisen elintarviketuotannon laatustrategian mukaisesti alkutuotannon laatutyön tavoitteena on saada järjestelmällisen laatutyön piiriin vuoteen 2006 mennessä kaikki ne maatilat, jotka toimittavat tuotteitaan teollisuuteen, kauppaan tai suoraan markkinoille. 3. Meijerialan kansallinen alkutuotannon laatutyön toimintamalli Meijerialan kansallinen alkutyön laatutyön toimintamalli rakentuu oheisen kuvion mukaisesti ne l- jästä osiosta - laatusopimuksesta - maitotilan tuotanto-ohjeistuksesta - laatukoulutuksesta ja - tilakohtaisesta auditoinnista Kuvio 2. Meijerialan kansalliset laatutyön välineet 6

8 1. Laatusopimus Maidon alkutuotannolla on tärkeä merkitys osa maitoraaka-ainetta ostavan meijeriteollisuuden laatujärjestelmässä. Tämän vuoksi onkin tärkeää, että meijeri ja maitotila yhdessä selkeästi sopivat laadun varmentamisen toteutustavan ja hyväksyvät sen kirjallisella laatusopimuksella. Laatusopimuksesta pitää ilmetä raaka-ainetta koskevat laatuvaatimukset ja selkeästi myös toiminnan laatua määritteleviä osia (esim. meijerin velvollisuudet, tuottajan velvollisuudet, sopimuksen valvonta ja ehdoista poikkeamisesta aiheutuvat seuraamukset). Tuottajan ve l- vollisuuksiin tulee sisällyttää tämän tässä laatukäsikirjassa myöhemmin esitettävien työohjeiden noudattaminen. Maidon alkutuotannon osalta meijereiden tavoitteena on, että lähes jokaisen suomalaisen maitotilan toiminta on kytketty laatusopimuksella osaksi meijerin laatujärjestelmää vuoteen 2006 mennessä. Käytännön toimenpiteenä ne meijerit, joilla ei vielä ole laatusopimuksia tuottajien kanssa, ottavat ne omaan laatujärjestelmänsä osaksi mahdollisimman nopeasti. Samoin jo olemassa olevien meijerin ja tuottajien välisten sopimusten sisältöä päivitetään tarpeen mukaan. Meijerit edellyttävät kaikilta uusilta maidontuottajiltaan (sukupolvenvaihdokset ja meijereiden väliset siirtymät) laatusopimuksen hyväksymistä. Laatusopimukset tilastoidaan meijerikohtaisesti. 2. Maitotilan tuotanto-ohjeisto Meijerialan laatutyön kansallisen toimintamallin liitteenä oleva Maitotilan tuotanto-ohjeisto sisältää maidontuotannon kannalta keskeiset hyvän tuotantotavan mukaiset toiminta- ja työohjeet, joilla pyritään hallitsemaan tuotantoon sisältyviä riskejä. Ohjeet tukevat kansallisen elintarviketuotannon tavoitteiden toteutumista ja lähtökohtana on mahdollisimman hyvälaatuisen raakamaidon tuottaminen jalostavan teollisuuden tarpeisiin. Eläinten hyvä kohtelu eli tuotannon etiikka ja ympäristönäkökohdat on myös huomioitu tuotanto-ohjeistuksessa. Tuotanto-ohjeistukseen sisältyy tilan tuotantotoiminnassa edellytettäviä kirjausvelvoitteita (liite 2), joiden toteutuminen tarkistetaan laatusopimusarviointien (auditointien) yhteydessä. Meijerit sitoutuvat siihen, että jatkossa heidän tuottajillaan on tilakohtaisesti käytössään säännöllisesti päivitetty tuotanto-ohjeisto, josta löytyvät maidontuotannon yleiset periaatteet ja työohjeet. Näiden ohjeiden noudattaminen sisällytetään myös laatusopimukseen. Tässä julkaisussa liitteenä 1 olevaa tuotanto-ohjeistoa on suositeltavaa hyödyntää meijerien omien tilakohtaisten työohjeistojen päivityksessä, mutta sitä voidaan hyödyntää sellaisenaankin tilatasolle jaettavana dokumenttina. Tuotanto-ohjeiston sisältöä päivitetään tarpeen mukaan joka vuosi. Päivityksestä vastaavat Suomen Meijeriyhdistys ja sen määrittelemät meijerialan toimijat. 3. Laatukoulutus Meijerit sitoutuvat tarjoamaan itse ja/tai yhteistyössä muiden sidosryhmien kanssa maidontuottajilleen laatukoulutusta, joka edistää laatustrategiatyön perusteiden ymmärtämistä, hyvälaatuisen raakamaidon tuottamista ja tuotanto-ohjeiston mukaisten hyvien tuotantotapojen 7

9 omaksumista. Tämä koulutus voi koostua yksittäisistä laatupäivistä, mutta se on suositeltavaa liittää osaksi laajempaa kansallista laatujärjestelmäkoulutusta. Kansalliseksi maidontuottajien laatukoulutustavoitteeksi on asetettu, että vuoteen 2006 mennessä 90 % maamme tiloista on osallistunut vähintään yksipäiväiseen laatukoulutukseen ja 60 % tiloista on käynyt vähintään viisipäiväisen koulutusjakson. Meijerit määrittelevät tavoitteeseen hyväksyttävän koulutuksen sisällön ja viiden päivän koulutusjaksot voivat koostua yksittäisistä koulutuspäivistä. Meijerit ylläpitävät tilastoa omien tuottajiensa koulutusmääristä. 4. Tilakohtainen laatutyön arviointi Tilakohtaisen laatutyön varmistamiseksi ja laatusopimusten mukaisen toiminnan todentamiseksi meijeritoimijat sitoutuvat omien laatusopimustilojensa osalta säännölliseen arviointikäytäntöön (auditointiin). Laatusopimusarviointi on samalla neuvontakäynti, jonka yhteydessä käydään läpi ja kirjataan tilan toiminta laatusopimuksen määrittelemien velvollisuuksien mukaisesti (liite 3. Laatusopimusarvioinnin keskeiset tarkistuskohteet). Laatusopimusarvioinneita vastaavat ensisijaisesti meijerien omat toimihenkilöt (tuotantoneuvojat), mutta arvioinnissa voidaan hyödyntää myös ulkopuolista puolueetonta arviointi. Säännöllisyyden osalta vuosittaiseksi tavoitteeksi asetetaan, että meijerikohtaisesti vähintään 5 %:lla tiloista suoritetaan neuvonta-arviointi ja lisäksi laatujärjestelmän aukottomuuden varmentamisessa hyödynnetään ohjattua tilojen itse suorittamaa säännöllistä arviointikäytäntöä. Suoritetuista arvioinneista pidetään meijerikohtaisesti yllä tilastoa. 8

10 9

11 Liite 1. Maitotilan tuotanto-ohjeisto Sisällys 1. Maidon laatutyö Tuottajamaidon koostumus ja laatuvaatimukset Maitoväärennös/vesilisäys Maidon jäähdytys ja lämpötila Maidon ulkonäkö, haju- ja makuvirheet Maidon bakteerit Maidon solut Eläinlääkejäämät ja muut jäämät Maidossa haitallisia aineita tai myrkkyjä Maidon hävittäminen tilalla Salmonellatilan ohjeet Listeriaohje EHEC-ohjeistus Maidonkäsittely ja laitteet Lypsäminen Lypsykone Tilasäiliön toiminnan seuranta Maidonkäsittelyvälineiden pesut Lypsykarjan terveys Maidontuotannon eettiset tavoitteet Utareterveyden hallinta Utareterveyden mittarit Utaretulehdusten antibioottihoidoista Utaretulehdusten ennaltaehkäisystä Hedelmällisyyden hallinta ja arviointi Poikivan tai vastapoikineen eläimen hoito Jalka- ja sorkkasairauksien hallinta Tarttuvat taudit: tautiriskien hallinta ETT:n ohjeiden mukaan Virustautien hallinta Navetan eläinlääkekaapin sisältö Rehut ja ruokinta Yleistä ruokinnasta Säilörehun teko-ohje Säilöntä erityyppisiin säilöihin Säilörehunäytteenotto ja lähettäminen Säilörehun laatuanalyysin tulkinta Väkirehut

12 4.7. Seosrehu Rehusta johtuvien maidon laatuvirheiden ennaltaehkäisy Rehusta johtuvien maidon makuvirheiden ennaltaehkäisy Lehmien ruokinnassa kielletyt rehut Ruokinnan onnistumisen seuranta Vasikan ja nuorkarjan hoito ja kasvatus Vasikan alkuhoito Vasikan ruokinta ja hoito Vasikoiden hapanjuotto Ympäristöasiat Tuotantoympäristön tavoitteet Maidontuotannon suojaus radioaktiivisessa laskeumatilanteessa

13 1. Maidon laatutyö 1.1. Tuottajamaidon koostumus ja laatuvaatimukset Lainsäädäntö Maitohygienia-asetus (MMMa 31/EEO/2001). Maidontuotantotilojen hygieniavaatimukset (MMMp 6/EEO/1998, uusi säädös annetaan 07/2002). Lainsäädännössä raakamaidolla tarkoitetaan yhdestä tai useammasta eläimen utareesta saatua maitoa, jota ei ole kuumennettu yli 40 o C, eikä käsitelty muulla vastaavalla tavalla. Lain mukaan maitoa on kaikissa vaiheissa käsiteltävä niin, ettei maito saa haitallisia ominaisuuksia. Muuttunutta maitoa ei saa luovuttaa tilalta elintarvikkeiden valmistukseen. Eläimissä ei myöskään saa olla sairauksia, jotka muuttavat maidon aistinvaraisia ominaisuuksia eikä utaretulehdusta, johon liittyy maito- tai utaremuutoksia. Maitoa, jossa epäillään olevan haitallisia kemiallisten aineiden jäämiä ei myöskään saa luovuttaa kulutukseen. Lisäksi Maitohygienia-asetuksen liitteessä 2. säädetään MAIDON JA MAITOPOHJAISTEN TUOTTEIDEN VALMISTUSTA JA LAATUA KOSKEVAT VAATIMUKSET LUKU 1 TUOTANTOTILALTA LUOVUTETTAVA RAAKAMAITO Hygienialain 20 :n mukaan tuotantotilalta ei saa toimittaa elintarvikkeena käytettäväksi maitoa ja maitopohjaisia tuotteita, jotka eivät täytät hygienialain tai sen nojalla annettujen säädösten vaatimuksia. Laitos ei myöskään saa vastaanottaa sellaisia tuotteita. 69. Maidon on oltava peräisin eläimistä, jotka täyttävät maidontuotantotilojen hygieniavaatimuksista annetun säädöksen terveysvaatimukset. Maidon on aistinvaraisilta ominaisuuksiltaan oltava mainitun säädöksen mukaista. Lisäksi raakamaidon on täytettävä tässä luvussa säädetyt vaatimukset, kun se luovutetaan tuotantotilalta. 70. Jos tuotantotilalta luovutettava raakamaito ei täytä sille asetettuja laatuvaatimuksia kokonaispesäkeluvun kahden kuukauden geometrisen keskiarvon, somaattisten solujen kolmen kuukauden geometrisen keskiarvon tai koagulaasipositiivisten stafylokokkien suhteen, valvontaviranomaisen on tuotantotilan kanssa ryhdyttävä selvittämään syitä maidon laadun heikkenemiseen ja arvioitava maidon elintarvikekelpoisuus. Jos raakamaidon laatu ei kolmen kuukauden kuluessa saavuta laatuvaatimuksia, ei tuotantotilalta saa luovuttaa raakamaitoa elintarvikkeena käytettäväksi. MIKROBIOLOGISET JA SOLUPITOISUUTTA KOSKEVAT LAATUVAATIMUKSET A. Lehmän raakamaito ja ternimaito 71. Lehmän raakamaito, joka on tarkoitettu lämpökäsitellyn kulutusmaidon ja lämpökäsiteltyjen maitopohjaisten tuotteiden valmistukseen: 12

14 Määritys Laatuvaatimus kokonaispesäkeluku +30 o C pmy/ml < somaattisten solujen määrä solua/ml < Lakisääteiset ja kansalliset raakamaitovaatimukset sekä toimenpiteiden raja-arvot Seuraavia maidon laatu- ja koostumusvaatimuksia sovelletaan suomalaisissa meijereissä kaikkien maitotuotteiden valmistukseen käytettävään raakamaitoon. Raakamaidon ominaisuudet/toimenpiteiden raja-arvot 1. Maidosta ei saa mitään poistaa eikä siihen mitään lisätä (maitoväärennös). 2. Vastaanotettavan maidon lämpötila saa olla korkeintaan +6 o C, eikä maito saa myöskään jäätyä. 3. Maidon on oltava ulkonäöltään, hajultaan ja maultaan moitteetonta. 4. Bakteerien kokonaismäärä alle kpl/ml (kahden kuukauden geometrisena keskiarvona, vähintään kaksi näytettä/kk) 5. Somaattisten solujen määrä alle solua/ml (kolmen kuukauden geometrisena keskiarvona, vähintään yksi näyte/kk). 6. Maidossa ei saa olla lääkejäämiä, muita mikrobien kasvunestoaineita eikä muiden kemiallisten aineiden jäämiä. 7. Maidon voihappobakteeri-itiöpitoisuus alle 3100 kpl/l 8. Tarttuvien tautien (mm. salmonella) hallinnasta ja maidon luovuttamisesta ko. tiloilta annetaan erityisohjeet 9. Säteilyvaaratilanteessa annetaan erilliset ohjeet maidon suojaamiseksi 10. Maito tuotetaan eettisesti hyväksyttävällä tavalla Ternimaito Ternimaitoa ei saa lähettää meijeriin, koska sitä ei voida koostumuksensa vuoksi jalostaa normaaleissa meijeriprosesseissa. Maitotilan tulee noudattaa 8 lypsykerran eli neljän vuorokauden varoaikaa poikimisesta lukien. Maidon saostumattomuus on todettava esim. keittokokeella. Mahdollisen umpeenpanolääkityksen varoaikaa tulee noudattaa. Umpeenpanolääkityksen jälkeen maito on testattava T101 testillä negatiiviseksi ennen meijerimaidon joukkoon lypsämistä. Umpeenpanotuubeja ei suositella käytettäväksi alle 6 viikkoa arvioidusta poikimapäivämäärästä jäämäriskien vuoksi. Ennen poikimista lypsetty maito Joissakin tapauksissa hiehon tai lehmän lypsy aloitetaan ennen poikimista. Tällöin noudatetaan myös 8 lypsykerran eli 4 päivän rajaa. Maidon tulee olla normaalin näköistä sekä hajuista ja sen solupitoisuus tulee tarkistaa solutestillä. Lisäksi maitomäärän pitää olla vähintään 6 kg/pv/eläin. Umpeen menevän lehmän maito Haju- ja makuvirheet ovat yleisiä pienessä maidossa olevilla lehmillä. Parilla maitolitralla pilataan koko tilan maito tai jopa maitokuorma. Umpeen menevän lehmän maito ei sovellu enää jalostetavaksi. Kun lehmän tuotos laskee alle 6 kg/pv, niin maito ei enää sovellu lypsettäväksi meijerimaidon joukkoon. 13

15 1.2. Maitoväärennös/vesilisäys Maidon jäätymispisteen alenema osoittaa, onko maidossa lisättyä vettä tai onko sen koostumus muuten normaalista poikkeava. Jäätymispiste on normaalisti 0,520 o C, mutta vaihtelee jonkin verran esim. rodusta, lypsykaudesta ja ruokinnasta riippuen. Jokaisen tuotantotilan maito tutkitaan vähintään kerran vuodessa (MMMa 31/EEO/2001). Vesilisäyksen toimenpiderajana on -0,512 o C = 530 o H. Jos tutkimustulokset antavat aihetta epäillä, että tuotantotilan raakamaitoon on joutunut vettä, on meijerin ilmoitettava tästä välittömästi valvontaviranomaiselle. Tämän tulee ottaa edustava näyte tuotantotilalta maitoerästä, joka muodostuu karjan aamu- tai iltalypsyllä saadusta maidosta. Lypsy on aloitettava vähintään 11 tunnin ja enintään 13 tunnin kuluttua edellisestä lypsystä. Viranomaisen on valvottava lypsyä. Ennaltaehkäisevät toimenpiteet 1. Lypsykoneen ja tilasäiliön pesuista pitää olla tilakohtaiset toimintaohjeet ja valmistajan käyttöohjeet esimerkiksi tilan laatukäsikirjan liitteenä. Ohjeet on käytävä huolellisesti läpi myös tilapäisten työntekijöiden kanssa. 2. Pesuvesi ei saa missään olosuhteissa päästä tilasäiliöön maidon joukkoon 3. Lypsylaitteisto ja tilasäiliö kuivataan/valutetaan huuhtelun jälkeen 4. Lehmien ruokinta on tasapainoista Toimintatapa poikkeustilanteissa Jos maidon joukkoon on joutunut vain hieman puhdasta vettä, asiasta sovitaan aina tapauskohtaisesti meijerin tuotantone u- vonnan kanssa ja sen jälkeen maito otetaan mahdollisesti vastaan ja siitä otetaan näyte pesu- tai desinfiointiainevettä, maitoa ei oteta vastaan Havaitusta veden maidon joukkoon joutumisesta tai epäilystä on välittömästi ilmoitettava meijeriin. Tilasäiliöön on kiinnitettävä kuljettajaa varten näkyvälle paikalle viesti maidon joukkoon jout u- neesta vedestä. Viestissä on kerrottava, onko kyseessä puhdas vesi vai pesu-/desinfektioainevesi ja kuinka paljon ko. vettä on maidon sekaan joutunut. Korjaavat toimenpiteet Syyt vahingon syntymiseen on selvitettävä, jotta estetään uuden vahingon syntyminen. Toistuvan vesilisäyksen syynä on yleensä lypsykoneeseen tai tilasäiliöön jäänyt vesi. Lypsykoneen maitoputkiston kaltevuus ja tyhjentyminen pesussa on tarkastettava. Vettä voi jäädä myös muihin koneen osiin kuten maidonkokoojaan ja lypsy-yksiköihin. Vesilisäystapauksissa on myös tarkastettava ja tarvittaessa täydennettävä tilan maidonkäsittelylaitteiden pesuohjeet. Jos maitoväärennöksen syy ei ole laitteistossa, otetaan myös lehmäkohtaiset maitonäytteet maidon normaalin koostumuksen, ureapitoisuuden ja jäätymispisteen selvittämiseksi. Jos syy on ruokinnallinen, on tilan korjattava lehmien ruokintaa tilanteen normalisoimiseksi. 14

16 1.3. Maidon jäähdytys ja lämpötila Maidon lämpötila ei saa vastaanottohetkellä olla yli +6 o C. Yksittäisissä tapauksissa saa ottaa mukaan maitoa, jonka lämpötila on korkeintaan +10 o C. Kuljetussäiliössä olevan maidon lämpötila ei saa tämän takia ylittää +6 o C. Maidon säilytyslämpötila tilalla on alle +4 o C, missä lämpötilassa maito säilyy parhaiten. Maito ei saa missään vaiheessa jäätyä, sillä jäätyminen aiheuttaa pahoja makuvirheitä. Ennaltaehkäisevät toimenpiteet maidon jäähdytyksen varmistamiseksi Tilasäiliön toiminnan hälytysrajat ovat +4 o C ja 0 o C. Virheettömän toiminnan varmistavat: Jäähdytysteho: tilasäiliön jäähdytysteho on riittävä, jos lypsyn päätyttyä maidon jäähtyminen yhdellä asteella kestää korkeintaan kaksikymmentä minuuttia. Tämä koskee myös täyttä säiliötä ja jäähdytystehon on oltava kuvatun kaltainen myös kesäolosuhteissa. Sekoittimen toiminta: ei vaahtoa eikä kermaa maidon pinnalla. Maitohuoneen ilmanvaihdon riittävyys: maitohuoneen lämpötila yli 5 o C ja alle 25 o C. Lauhduttimen puhtaus - jos on likainen, voidaan puhdistaa itsekin varoen vahingoittamatta lauhdutinta (puhdistuksen ajaksi säiliö pitää irrottaa sähköverkosta). Jääpankkisäiliön jäiden määrä ja kiertovesipumpun toiminta: 5-6 cm:n jää putkien ympärillä. Toimintatapa poikkeustilanteissa 1. Lämmin maito/ heikko jäähdytysteho: maitoauton kuljettajalle on jätettävä viesti näkyvälle paikalle tilasäiliöön, jos Tilasäiliömaidon lämpötila on yli +6 o C Maito on välillä lämmennyt yli sallitun (+6 o C) sekä aika, jonka maito on ollut lämmenneenä Maito on ollut jäähdyttämättä yli kolme tuntia Maito jätetään tilalle aina, kun lämpötila ylittää +10 o C. Jos maito on ollut lämmenneenä yli 6 o C :n tai jäähdyttämättä yli kolme tuntia, maito ei ole elintarvikkeeksi kelpaavaa ja se jätetään tilalle. Uudelleen jäähdytettyä maitoa ei saa lähettää meijeriin. Kuljettajan pitää arvostella aina lisäksi maidon haju ja ulkonäkö. Maidon voi ottaa vastaan vain, jos sen haju, (maku) ja ulkonäkö ovat normaalit. 2. Jäätynyt maito: jäätyneestä maidosta on ilmoitettava heti meijerille Korjaavat toimenpiteet Tarkastetaan tilasäiliön toiminta ja tarvittaessa otetaan yhteys tilasäiliöhuoltoon. 15

17 1.4. Maidon ulkonäkö, haju- ja makuvirheet Maidon hajun ja maun tulee olla raikas ja virheetön, eikä siinä saa olla sivumakuja tai epäpuhtautta. Terveestä lehmästä saadaan virheetöntä maitoa. Maidon haju ja maku voivat muuttua monesta eri syystä alkaen rehuista päätyen kuluttajan maidonsäilytystiloihin. Maito on erittäin herkkä elintarvike imemään itseensä vieraita hajuja ja makuja eikä se siedä muokkaamista. Maidon haju ja maku voivat muuttua mm. seuraavista syistä Lehmien ruoansulatus- ja hormonihäiriöt tai taudit Rehut Lypsy ja maidon jäähdytys Maidon kuljetus ja käsittely meijerissä Kaupan ja kuluttajan säilytystilat Raakamaidon jalostuskelpoisuuden kannalta haju ja maku ovat oleellisia. Selvien virheiden esiintymistiheys ei ole suuri, mutta ne siirtyvät lähes sellaisenaan useimpiin tuotteisiin. Voimakkaat, maidolle vieraat hajut ja maut saattavat maistua vielä valmiissa tuotteessakin, joten sellaisen maidon käyttö raaka-aineena on riski lopputuotteen laadulle. Ennaltaehkäisevät toimenpiteet haju- ja makuvirheiden välttämiseksi 1. Ruokinnalliset keinot Ruoki lehmät mahdollisimman tasapainoisesti ja vältä voimakasta laihtumista. Vältä yliruokintaa tunnutuskaudella. Huolehdi lehmien riittävästä karkearehujen saannista (ainakin 40 % kuiva-aineen syönnistä). Jaa väkirehut useassa erässä. Vältä liiallisen kasvirasvan antoa väkirehussa. Älä käytä kalajauhoa. Varmista, että lehmien juomaveden laatu on hyvä (kupari!). Huolehdi lehmien riittävästä E-vitamiinin saannista. Muista siirtoruokinta laidunkauden alussa ja lopussa. Säilö nurmirehut huolellisesti. Pidä virhekäyneen säilörehun syötössä tauko (noin 4 tuntia) ennen lypsyä. Huolehdi rikkakasvitorjunnasta nurmilla. 2. Toiminnalliset keinot Haista ja maista maitoa säännöllisesti. Jos maku on paha, ei maito kelpaa myöskään jalostukseen. Pidä lypsykone kunnossa ja puhtaana. Lypsä puhtaasti: puhdas lehmä ja parsi, lehmäkohtaiset liinat, riittävän kuuma vesi. Lypsä hellävaraisesti: ilmanpäästöt ja lisälaitteet muokkaavat maitoa. Tarkasta, että tilasäiliö on puhdas ja toimii oikein: lämpötila, jäähdytysaika, sekoittajan pyörimisnopeus. 16

18 Huolehdi maitohuoneen riittävästä ilmanvaihdosta. Varmista, että käyttövesi on moitteetonta ja sitä on riittävästi sekä pesuihin että juottoon. Älä lypsä umpeenmenevien lehmien viimeisiä maidon rippeitä (tuotos < 6 kg/pv) hyvän maidon joukkoon. Varsinkaan, jos itse jo huomaat makuvirheen. Toimintatapa poikkeustilanteissa Ilmoita välittömästi havaitsemastasi maidon virheestä meijerisi tuotantoneuvonnalle. Jos maitoauton kuljettaja havaitsee vastaanottotarkastuksessa, että maidon ulkonäkö ja/tai haju on poikkeava otetaan maidosta näyte ja maito otetaan mukaan, jos havaittu poikkeama on vähäinen maito jätetään tilalle, jos poikkeama on selvä Korjaavat toimenpiteet Selvitetään, mistä makuvirhe johtuu yhdessä meijerin neuvonnan kanssa ja korjataan havaitut virheet Maidon bakteerit Lainsäädäntö (MMMa 31/EEO/2001) Jos tuotantotilalta luovutettava raakamaito ei täytä sille asetettuja laatuvaatimuksia kokonaispesäkeluvun kahden kuukauden geometrisen keskiarvon tai somaattisten solujen kolmen kuukauden geometrisen keskiarvon suhteen, valvontaviranomaisen on tuotantotilan kanssa ryhdyttävä selvittämään syitä maidon laadun heikkenemiseen ja arvioitava maidon elintarvikekelpoisuus. Jos raakamaidon laatu ei kolmen kuukauden kuluessa saavuta laatuvaatimuksia, ei tuotantotilalta saa luovuttaa raakamaitoa elintarvikkeena käytettäväksi. Vastalypsetyn maidon mikrobit ja alkuperä Terveen lehmän utareessa muodostuvassa maidossa ei ole bakteereita. Niitä tulee maitoon ensimmäisen kerran vedinkanavassa. Maidon bakteereista suurin osa on peräisin eri pinnoilta (lypsylaitteisto, tilasäiliö, lehmän utare, vetimet). Myös lypsäjän henkilökohtaisella hygienialla on merkityksensä. Navettailman sekoittumisella maitoon on myös vaikutusta maidon bakteerimäärään. Ilmalitran keskimääräinen bakteeripitoisuus on 6-50 kpl/ml, josta huomattava määrä on itiönmuodostajia. Tilanne on merkitykseltään vielä suurempi, jos syötettävä säilörehu sisältää runsaasti voihappobakteeriitiöitä. Maitoon joutuneista itiöistä noin % on peräisin navettailmasta, loput tulevat utareen ja erityisesti vetimien pinnoilta. Myös Bacillus-suvun bakteerit, jotka myös ovat maabakteereita, ovat itiöllisiä ja niitä saattaa joutua maitoon erityisesti kesäaikaan Säilytyksen aikainen bakteerien lisääntyminen maidossa Maidossa bakteerien lisääntyminen riippuu lämpötilasta, ajasta ja esiintyvistä bakteerilajeista. Jokaisella bakteerilajilla on tyypillinen kasvukäyränsä. Meijeriin saapuvan raakamaidon bakteeripitoi- 17

19 suuteen vaikuttavat ensisijaisesti tilan tuotantohygienia, maidon lämpötila tilasäiliössä ja säilytysajan pituus. Lypsyä seuraavan 2 vrk:n aikana maidon bakteerimäärät eivät yleensä juuri muutu, mikäli säilytyslämpötila on alle +4 o C. Tilasäiliön toiminta vaikuttaa siten olennaisesti bakteerien kasvuun. Tilasäiliössä maidon bakteeristo kehittyy siten, että psykrotrofit eli kylmässä viihtyvät bakteerit alk a- vat kasvaa va ltalajiksi. Ennaltaehkäisevät toimenpiteet Tavoitteena raakamaidon bakteerien määrä alle kpl/ml 1. Hygieeninen lypsytapa A. Puhdista parret huolellisesti ennen lypsyä. Myös lannasta ja kuivikkeista voi siirtyä bakteereita ja bakteeri-itiöitä maitoon B. Pese kätesi ennen kuin ryhdyt varsinaiseen lypsytyöhön C. Puhdista vetimet hyvin lehmäkohtaisella, kostealla (ei litimärällä) puuvillapyyhkeellä. Älä unohda vetimenpäitä. Älä kastele koko utaretta, sillä utareen yläosista voi valuvan veden mukana tulla bakteereita tai itiöitä - jopa suoraan nännikumin kauluksesta - maidon joukkoon Juoksevan veden käyttö (= letkulla) lypsyosastoissa ei ole suositeltavaa Utareiden karvojen ajo syksyllä helpottaa utareiden puhtaana pysymistä ja pesun tarve on näin pienempi Kuivaa vetimet. Jos vetimet jäävät pyyhkimisen jäljiltä märiksi, ne on erikseen kuivattava. D. Ota alkusuihkeet tarkistusmukiin, noin 4 suihketta / vedin, jotta bakteeripitoisin maito saadaan pois vetimestä E. Kiinnitä lypsin huolellisesti - varo ilmapäästöjä Huolimaton lypsäjä voi lypsintä kiinnittäessään jopa imeä bakteereita tai itiöitä lypsimeen F. Seuraa lypsyn loppumista - lypsin ei saa höriä ilmaa loppulypsyssä Myös hörimisen yhteydessä saatetaan imeä bakteereita tai itiöitä G. Irrota lypsin - ei kermaryyppyjä Paitsi, että nk. kermaryypyt aiheuttavat paineiskuja, ne myös imevät mahdollisesti ilmassa olevia bakteereita ja itiöitä 2. Lypsykoneen ja muiden maidonkäsittelyvälineiden pesut ja desinfiointi kunnossa vesi moitteetonta riittävästi kuumaa vettä pesuihin ja desinfiointiin oikeat pesu- ja desinfiointiaineet käyttöveteen nähden pesuaineiden oikea annostelu pesutuloksen tarkastus ja maitokiven poisto 3. Lypsyn jälkeen maito jäähtyy nopeasti +4 o C:een ja säilyy kylmänä, muttei jäädy eikä vatkaannu eli tilasäiliön toiminta on kunnossa 4. Lehmät ruokitaan hyvälaatuisilla rehuilla 18

20 5. Navettaolosuhteet kunnossa (ilmastointi, kuivikkeet, parret jne.) Itiölliset bakteerit Hyvälaatuisessa maidossa on vain vähän itiöllisiä bakteereita. Itiöllisille bakteereille on ominaista, että ne pystyvät muodostamaan ns. lepomuotoja, itiöitä, jotka kestävät hyvinkin ankaria olosuhteita (kuumuus, kylmyys, kemikaalit). Maidon laadulle haitallisia itiöllisiä bakteereita ovat Clostridium (= klostridit = voihappobakteerit = VHB) ja Bacillus -sukujen lajit. Voihappobakteerit aiheuttavat ongelmia erityisesti juuston laadulle virhekäymisinä. Bacillukset aiheuttavat maidon juoksettumista ja kitkerää makua sekä suurina määrinä ruokamyrkytyksiä. Voihappobakteerien pääasiallisia esiintymispaikkoja ovat maa sekä ihmisen ja eläinten suolisto. Maassa esiintyvistä klostridilajeista osa pystyy lisääntymään ja muodostamaan itiöitä säilörehussa. Niiden määrä riippuu kasvityypeistä, mutta ennen muuta säilörehun valmistus- ja varastointioloista. Erityisen suuri riski on silloin, kun maata sekoittuu säilörehun joukkoon teon aikana. Ratkaisevan tärkeää on tarpeeksi nopea ph:n aleneminen. Säilörehun mukana lehmän ruoansulatuselimistöön joutuvat itiöt eivät tuhoudu, vaan kulkeutuvat edelleen vastustuskykyisinä säilymismuotoina lantaan ja voivat suotuisissa oloissa muuttua takaisin bakteerisoluiksi. Lannassa ja raakamaidossa esiintyvien klostridi-itiöiden määrän välillä vallitsee merkitsevä yhteys. Bacilluksia esiintyy runsaasti maassa, vedessä, rehuissa, oljissa, lannassa ja pölyssä, mistä ne voivat siirtyä edelleen raakamaitoon. Ennaltaehkäisevät toimenpiteet itiöiden torjunnassa Itiöiden torjunnassa tärkeintä on hyvä, laadukas säilörehu. Rehun laatuongelmia esiintyy aina silloin tällöin, joten huonompilaatuisenkin rehun kanssa on pystyttävä toimimaan maidon laatua vaarantamatta. Tällöin on tärkeätä kiinnittää erityistä huomiota lypsyhygieniaan, sillä jopa 90 % maidon VHBI:istä tulee utareen ja vedinten pinnoilta. Toimintatapa poikkeustilanteissa Mikäli kuormakohtaiset tulokset antavat aihetta tilakohtaisiin analyyseihin, joissa maidossa todetaan kohonnut VHBI-pitoisuus, tilalle otetaan yhteyttä ja annetaan ohjeet tilanteen korjaamiseksi Maidon solut Lehmän maidossa on aina soluja. Nämä solut ovat valkosoluja, jotka suojelevat lehmää ja utaretta ulkoisia ärsykkeitä, esim. bakteereita vastaan. Ei ole olemassa yhtä ainoaa terveen ja sairaan lehmän solurajaa, mutta maidon koostumuksessa alkaa tapahtua muutoksia, kun soluluku ylittää kpl/ml. Solulukua voidaan pitää karjan utareterveyden mittarina. Mikäli soluluku on korkea, lehmät eivät ole täysin terveitä ja tuottajalle muodostuu tulonmenetyksiä. Utaretulehduksesta kärsivät lehmät lypsävät vähemmän kuin terveet, tulee hoitokustannuksia ja työmäärä lisääntyy. Lisäksi on huomioitava, että utaretulehduksen takia poistettavat lehmät tulevat kalliiksi. 19

Maitotilojen laatusopimuskoulutus. Saarijärvi 22.02.2011 Sirpa Helin, Osk Maitosuomi

Maitotilojen laatusopimuskoulutus. Saarijärvi 22.02.2011 Sirpa Helin, Osk Maitosuomi Maitotilojen laatusopimuskoulutus Saarijärvi 22.02.2011 Sirpa Helin, Osk Maitosuomi Maidon elintarvikkeen laatu Aistittava laatu Tekninen laatu Mittava laatu Ravitsemuksellinen laatu Eettinen laatu KULUTTAJAN

Lisätiedot

Eviran ohje Raakamaidon ja ternimaidon tuotannon ja myynnin valvonnasta

Eviran ohje Raakamaidon ja ternimaidon tuotannon ja myynnin valvonnasta Eviran ohje Raakamaidon ja ternimaidon tuotannon ja myynnin valvonnasta 1 Evira / Elintarvikehygieniayksikkö Ylitarkastaja Noora Tolin Esityksen sisältö Määritelmät Ohjeen tarkoitus ja sisältö Raakamaidon

Lisätiedot

Elintarvikkeita koskevat täydentävien ehtojen vaatimukset

Elintarvikkeita koskevat täydentävien ehtojen vaatimukset Elintarvikkeet -Viljelijällä vastuu tuottamiensa elintarvikkeiden turvallisuudesta ja siitä oltava riittävät tiedot asian varmistamiseksi -Alkutuotantopaikat on rakennettava ja hoidettava siellä tuotettujen

Lisätiedot

MAITOTILAN LAATUARVIOINTILOMAKE

MAITOTILAN LAATUARVIOINTILOMAKE VALIORYHMÄ/OSUUSKUNTA Versio 12.1.200 1/5 MAITOTILAN LAATUARVIOINTILOMAKE Tuottajan nimi/nimet Lehtinen Matti ja Riitta Tuottajanumero Arvioinnin tarkoitus laatusopimusarviointi Valio-maitotilaopastearviointi

Lisätiedot

8. Ympäristöperäisten utaretulehdusbakteerien aiheuttamien ongelmien hallinta. Laura Kulkas Valio Oy

8. Ympäristöperäisten utaretulehdusbakteerien aiheuttamien ongelmien hallinta. Laura Kulkas Valio Oy 8. Ympäristöperäisten utaretulehdusbakteerien aiheuttamien ongelmien hallinta Laura Kulkas Valio Oy Ympäristöperäiset utaretulehdusbakteerit Streptococcus uberis (Streptococcus dysgalactiae) Escherichia

Lisätiedot

Eläimistä saatavien elintarvikkeiden tuotantoa koskevat täydentävien ehtojen vaatimukset

Eläimistä saatavien elintarvikkeiden tuotantoa koskevat täydentävien ehtojen vaatimukset Eläimistä saatavien elintarvikkeiden tuotantoa koskevat täydentävien ehtojen vaatimukset Eläintuotantotilojen yleiset elintarvikehygieniaa koskevat vaatimukset laajenevat koskemaan kaikkia eläintiloja

Lisätiedot

Eläintilan hygieniavaatimukset

Eläintilan hygieniavaatimukset Eläintilan hygieniavaatimukset Neuvo 2020 Seinäjoki 3.12 / Vaasa (sv) 5.12 / Järvenpää 10.12 Evira / Elintarvikehygieniayksikkö 1 Ylitarkastaja Noora Tolin Esityksen sisältö Kaikelle elintarvikkeiden alkutuotannolle

Lisätiedot

OMAVALVONNAN TUKENA KÄYTETTÄVÄÄ KIRJANPITOA JA SIIHEN LIITTYVIÄ SÄILYTYSAIKOJA

OMAVALVONNAN TUKENA KÄYTETTÄVÄÄ KIRJANPITOA JA SIIHEN LIITTYVIÄ SÄILYTYSAIKOJA SUOMEN MEIJERIYHDISTYS OMAVALVONNAN TUKENA KÄYTETTÄVÄÄ KIRJANPITOA JA SIIHEN LIITTYVIÄ SÄILYTYSAIKOJA Tämä taulukko sisältää luettelon MMM:n asetuksen 134/2006 edellyttämästä kirjanpidosta ja sen säilyttämisestä.

Lisätiedot

Maa- ja metsätalousministeriön asetus

Maa- ja metsätalousministeriön asetus Maa- ja metsätalousministeriön asetus raakamaidon tuotannon ja luovutuksen elintarvikehygieniasta Annettu Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 2013 Maa- ja metsätalousministeriön päätöksen mukaisesti säädetään

Lisätiedot

Työvaihe Uhka / Vaara Kansallinen hyvä toimintatapa Valvonta ja dokumentointi Korjaavat toimenpiteet. Vastaanottotarkastus, raakaainetyypistä

Työvaihe Uhka / Vaara Kansallinen hyvä toimintatapa Valvonta ja dokumentointi Korjaavat toimenpiteet. Vastaanottotarkastus, raakaainetyypistä Työvaihe Uhka / Vaara Kansallinen hyvä toimintatapa Valvonta ja dokumentointi Korjaavat toimenpiteet Raakamaidon vastaanotto Raakamaidossa on haittamikrobeja, kasvunestoaineita tai sen aistittava laatu

Lisätiedot

Parsi- ja asemalypsy

Parsi- ja asemalypsy Toimenpiteet ennen lypsyä Parsi- ja asemalypsy Tarkastukset/ Hälytykset: -Tilasäiliön -Pesujen onnistuminen - Pesutulokset havainnointi Lämpötilat Havainnot pesutulos lehmät Lypsyn valmistelu Lypsypaikan

Lisätiedot

Eviran uusi opas elintarvikkeiden mikrobiologisista tutkimuksista Ylitarkastaja Taina Niskanen Hygieniayksikkö

Eviran uusi opas elintarvikkeiden mikrobiologisista tutkimuksista Ylitarkastaja Taina Niskanen Hygieniayksikkö Eviran uusi opas elintarvikkeiden mikrobiologisista tutkimuksista Ylitarkastaja Taina Niskanen Hygieniayksikkö Ajankohtaista laboratoriorintamalla, Helsinki 13.10.2010 Elintarvikkeiden mikrobiologiset

Lisätiedot

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Tilalla Vasikoita (<6kk) Lypsylehmiä Emolehmiä Muita yht. kpl. nautoja

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Tilalla Vasikoita (<6kk) Lypsylehmiä Emolehmiä Muita yht. kpl. nautoja Laiminlyönnit kursiivilla merkityissä kohdissa voivat johtaa tukiseuraamuksiin. ELÄINSUOJELUTARKASTUS VASIKKA JA NAUTA YLI 6 KK Eläinsuojelulain (247/1996) 48 :n tarkoittama selvitys vasikoiden suojelua

Lisätiedot

Kuva 1. Utaretulehdustilanteen kehitys 1975-2001.

Kuva 1. Utaretulehdustilanteen kehitys 1975-2001. Utareterveyskampanja 2009-2010 Laura Kulkas Utaretulehdusten synty- ja paranemismekanismit Utaretulehdus on tavallisin ja kallein tarttuva tauti lypsykarjoissamme Tavallisimmat utaretulehdusbakteerit ovat

Lisätiedot

Automaattitilojen haasteet raakamaidon tuotannon kannalta

Automaattitilojen haasteet raakamaidon tuotannon kannalta Automaattitilojen haasteet raakamaidon tuotannon kannalta RAAKAMAIDON TUOTANTO ja MYYNTI koulutuspäivät 8. ja 9.5.2014 Esa Manninen Lainsäädännön automaattilypsyä koskevat lisävaatimukset www.evira.fi

Lisätiedot

Täydentävät ehdot: Kasveista ja eläimistä saatavien elintarvikkeiden tuotantohygienia

Täydentävät ehdot: Kasveista ja eläimistä saatavien elintarvikkeiden tuotantohygienia Täydentävät ehdot: Kasveista ja eläimistä saatavien elintarvikkeiden tuotantohygienia 1 Viljelijätukihakukoulutus, kevät 2015 Evira / Elintarvikehygieniayksikkö Ylitarkastaja Noora Tolin Täydentävät ehdot

Lisätiedot

Raakamaidon suoramyynti ja maidon jatkojalostus tuotantotilalla

Raakamaidon suoramyynti ja maidon jatkojalostus tuotantotilalla Raakamaidon suoramyynti ja maidon jatkojalostus tuotantotilalla 18.1. 2012 Maa- ja metsätalousministeriö Elintarvike- ja terveysosasto, Elintarviketurvallisuusyksikkö Käsitteitä *alkutuotannon tuote *alkutuotanto

Lisätiedot

9. Utareterveysongelmat isoilla tiloilla Laura Kulkas Valio Oy Ongelmien luonne Ison karjan hallinta vaatii hyvin suunnitellun ja toimivan systematiikan! Pienemmissä karjoissa voi selvitä vähäläisellä

Lisätiedot

PÄÄSENKÖ PATOGEENEISTA KOSKAAN EROON SANEERAUS JA MUUT MENETELMÄT HELSINKI 09.05.2014

PÄÄSENKÖ PATOGEENEISTA KOSKAAN EROON SANEERAUS JA MUUT MENETELMÄT HELSINKI 09.05.2014 PÄÄSENKÖ PATOGEENEISTA KOSKAAN EROON SANEERAUS JA MUUT MENETELMÄT HELSINKI 09.05.2014 OLLI RUOHO ASIANTUNTIJAELÄINLÄÄKÄRI ELÄINTAUTIEN TORJUNTAYHDISTYS ETT RY TAUDINAIHEUTTAJAT RAAKAMAIDOSSA Meijeriin

Lisätiedot

Tehotippi Soft. Utareterveys ja vedinkastot

Tehotippi Soft. Utareterveys ja vedinkastot Tehotippi Soft Utareterveys ja vedinkastot HIVEN OY Utaretulehdus valitettavan yleinen sairaus Heikentää merkittävästi eläinten hyvinvointia Utaretulehdus on eläinlääkärihoitojen ja poistojen yleisin syy.

Lisätiedot

VILJELIJÄTUKI-INFOT 2015

VILJELIJÄTUKI-INFOT 2015 VILJELIJÄTUKI-INFOT 2015 Uusi lääkitsemislainsäädäntö: Tuotantoeläimet Läänineläinlääkäri Vuokko Puurula Läänineläinlääkäri Laura Haltia ESAVI 17.3.2015 1 Uusi lainsäädäntö 1.12.2014 Laki eläinten lääkitsemisestä

Lisätiedot

Tissit kuntoon! Tissit ovat kunnossa, kun: Solut utareessa. Tulkitse bakteeritulos oikein: Ota näyte puhtaasti! Tutkijat sanovat: soluluku nousee jos

Tissit kuntoon! Tissit ovat kunnossa, kun: Solut utareessa. Tulkitse bakteeritulos oikein: Ota näyte puhtaasti! Tutkijat sanovat: soluluku nousee jos Tissit kuntoon! Ell Kirsi Vartia Jalostuskurssi Vuokatti 2015 Tissit ovat kunnossa, kun: Utarerakenne: lypsy sujuvaa ja nopeaa Ei vuoda maitoa Maitomäärä riittävä Utarekudos on terve sähkönjohtokyky Solut

Lisätiedot

COOPERSECT Spot on TEHOKAS SUOJA ULKOLOISIA JA KÄRPÄSIÄ VASTAAN LAIDUNTAVILLE NAUDOILLE JA LAMPAILLE

COOPERSECT Spot on TEHOKAS SUOJA ULKOLOISIA JA KÄRPÄSIÄ VASTAAN LAIDUNTAVILLE NAUDOILLE JA LAMPAILLE COOPERSECT Spot on TEHOKAS SUOJA ULKOLOISIA JA KÄRPÄSIÄ VASTAAN LAIDUNTAVILLE NAUDOILLE JA LAMPAILLE Ulkoloisten tehokas torjunta Parantaa eläinten kasvua Parantaa eläinten hyvinvointia Poistaa stressiä

Lisätiedot

Valio Oy. E-luokka 1/2011

Valio Oy. E-luokka 1/2011 Valio Oy E-luokka 1/2011 Valio Oy II-luokka 1/2011 Valio Oy E-luokka 2010, Maitosuomi Maidon laatu TILASÄILIÖMAITO E-luokka I-luokka II-luokka tammikuu 2011 94,61 5,30 0,09 tammikuu 2011, tilojen lkm 1421

Lisätiedot

xxx/20xx Maa- ja metsätalousministeriön asetus eläinlääkärin lääkekirjanpidosta

xxx/20xx Maa- ja metsätalousministeriön asetus eläinlääkärin lääkekirjanpidosta xxx/20xx Maa- ja metsätalousministeriön asetus eläinlääkärin lääkekirjanpidosta Annettu Helsingissä xx paivänä xxxkuuta 20xx Maa- ja metsätalousministeriön päätöksen mukaisesti säädetään eläinten lääkitsemisestä

Lisätiedot

Mycoplasma bovis hiljainen ja tappava. Eläinlääkäri Taina Haarahiltunen Yksityispraktikko, Nurmijärvi

Mycoplasma bovis hiljainen ja tappava. Eläinlääkäri Taina Haarahiltunen Yksityispraktikko, Nurmijärvi Mycoplasma bovis hiljainen ja tappava Eläinlääkäri Taina Haarahiltunen Yksityispraktikko, Nurmijärvi Mycoplasma bovis Soluseinätön bakteeri Beetalaktaamiantibiootit (mm. penisilliini) eivät tehoa Herkkiä

Lisätiedot

Maitoa mahan täydeltä. Imevä vasikka ja vieroitus emolehmäkarjassa

Maitoa mahan täydeltä. Imevä vasikka ja vieroitus emolehmäkarjassa Maitoa mahan täydeltä Imevä vasikka ja vieroitus emolehmäkarjassa Imetys Vasikkapiilo Vieroitus Imetys Emänsä alla vasikat imevät n. 4-6 kertaa vuorokaudessa, yht. 10-12 l / vrk Ensimmäisten viikkojen

Lisätiedot

Kasvintuotannon elintarvikehygienia

Kasvintuotannon elintarvikehygienia Kasvintuotannon elintarvikehygienia Neuvo 2020 Seinäjoki 3.12 / Vaasa (sv) 5.12 / Järvenpää 10.12 Evira / Elintarvikehygieniayksikkö 1 Ylitarkastaja Noora Tolin Esityksen sisältö Kaikelle elintarvikkeiden

Lisätiedot

NASEVA UUDISTUU. Hämeenlinna 04.02.2011 Olli Ruoho Terveydenhuoltoeläinlääkäri, ETT ry Dipl. ECBHM

NASEVA UUDISTUU. Hämeenlinna 04.02.2011 Olli Ruoho Terveydenhuoltoeläinlääkäri, ETT ry Dipl. ECBHM NASEVA UUDISTUU Hämeenlinna 04.02.2011 Olli Ruoho Terveydenhuoltoeläinlääkäri, ETT ry Dipl. ECBHM Terveydenhuollon koordinaatio ETU-OHJAUSRYHMÄ (MTK, SLC, SELL, HY, MMM, EVIRA, ETT, Pro Agria) meijerit

Lisätiedot

säännöllisesti kyseisen taudin varalta toimivaltaisen viranomaisen hyväksymän valvontasuunnitelman mukaisesti.

säännöllisesti kyseisen taudin varalta toimivaltaisen viranomaisen hyväksymän valvontasuunnitelman mukaisesti. Asetus 853/2004, keskeiset kohdat punaisella IX JAKSO: RAAKAMAITO JA MEIJERITUOTTEET I LUKU: RAAKAMAITO ALKUTUOTANTO Elintarvikealan toimijoiden, jotka tuottavat tapauksen mukaan keräävät raakamaitoa,

Lisätiedot

Maa- ja metsätalousministeriön asetus eläinlääkärin lääkekirjanpidosta

Maa- ja metsätalousministeriön asetus eläinlääkärin lääkekirjanpidosta MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS nro 22/14 Päivämäärä Dnro 17.11.2014 2164/14/2014 Voimaantulo- ja voimassaoloaika 1.12.2014 - toistaiseksi Kumoaa Maa- ja metsätalousministeriön asetus eläinlääkärien

Lisätiedot

Vasikoiden hyvinvointi Keski-Suomessa eläinsuojelusta ja vasikan elosta ja kuolosta

Vasikoiden hyvinvointi Keski-Suomessa eläinsuojelusta ja vasikan elosta ja kuolosta Vasikoiden hyvinvointi Keski-Suomessa eläinsuojelusta ja vasikan elosta ja kuolosta Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Läänineläinlääkäri Taina Kingelin Jyväskylä 29.11.2011 Lihavasikka teemapäivä

Lisätiedot

LUONNOS 12.8. 2014 : OSA A

LUONNOS 12.8. 2014 : OSA A Raakamaidon ja ternimaidon tuotannon ja myynnin hyvät toimintatavat Sisällysluettelo 12.8. 2014 Esipuhe käyttäjälle...4 Osa A Ohje 6 1. Termit ja määritelmät 6 2. Hyvän käytännön ohje Tilamaitomyynnille

Lisätiedot

Lely Caring. - huomio vedinkastoon. innovators in agriculture. www.lely.com

Lely Caring. - huomio vedinkastoon. innovators in agriculture. www.lely.com Lely Caring - huomio vedinkastoon www.lely.com innovators in agriculture LELY CARING UTARETERVEYS Terve utare on parhaan mahdollisen maitotuotoksen perusta. Vuosittain keskimäärin joka kolmas lehmä sairastaa

Lisätiedot

Terveillä vasikoilla on terveet mahat

Terveillä vasikoilla on terveet mahat Terveillä vasikoilla on terveet mahat Benfital Plus koska maitojuotto on tärkeää Vetmedica Etusijalla eläinten hyvinvointi Miksi vasikoille tulee ripuli? Miksi on tärkeää ennaltaehkäistä vasikoiden ripulia?

Lisätiedot

Mittarit. Auditointi. Sikavalle haetaan 2013 alkupuolella kansallinen laatujärjestelmä status. Kansallinen laatujärjestelmä

Mittarit. Auditointi. Sikavalle haetaan 2013 alkupuolella kansallinen laatujärjestelmä status. Kansallinen laatujärjestelmä Alustus: Laatujärjestelmä pohjautuu sikaloiden terveydenhuollon seurantajärjestelmään SIKAVAAN, johon kuuluu yli 97 % suomalaisesta sianliha tuotannosta. Sitä ylläpitää Eläintautien torjuntayhdistys ETT

Lisätiedot

Aluehallintoviraston suorittamat tarkastukset tiloilla ja tukivalvonta

Aluehallintoviraston suorittamat tarkastukset tiloilla ja tukivalvonta Aluehallintoviraston suorittamat tarkastukset tiloilla ja tukivalvonta Aura ja Mynämäki 6 ja 10.2.2015 Lounais-Suomen aluehallintovirasto, läänineläinlääkäri Marja Pihlajamäki 6 ja 10.2.2015 1 - Täydentävien

Lisätiedot

Estoainejäämän ennaltaehkäisy. Lely A3 Next T4C 3.0 ohjelma

Estoainejäämän ennaltaehkäisy. Lely A3 Next T4C 3.0 ohjelma Estoainejäämän ennaltaehkäisy Lely A3 Next T4C 3.0 ohjelma 2 Sisältö 1. Hoidettavan lehmän maidon erottelukomennon antaminen... 3 2. Hoidetun lehmän maidon erottelukomennon lopettaminen... 5 3. Tapahtumien

Lisätiedot

Kampylobakteerin vastustus lihasiipikarjatilalla. 9.6.2010 Eija Kaukonen / HK Ruokatalo Oy

Kampylobakteerin vastustus lihasiipikarjatilalla. 9.6.2010 Eija Kaukonen / HK Ruokatalo Oy Kampylobakteerin vastustus lihasiipikarjatilalla 9.6.2010 Eija Kaukonen / HK Ruokatalo Oy Bakteerin ominaisuudet Campylobacter jejuni joskus C. coli Optimilämpötila 42-43 C Ei lisäänny alle 25 C:ssa Kuumennusherkkä,

Lisätiedot

Lääkkeiden luovuttaminen varalle terveydenhuoltoon kuuluville tiloille

Lääkkeiden luovuttaminen varalle terveydenhuoltoon kuuluville tiloille Lääkkeiden luovuttaminen varalle terveydenhuoltoon kuuluville tiloille Ylitarkastaja Liisa Kaartinen, Evira Käsiteltävistä asioista Luovuttaminen varalle valtakunnallisessa eläinten terveydenhuolto-ohjelmassa

Lisätiedot

Raakamaitoasetuksen STEC-tutkimusvaatimukset ja kansallinen tutkimusvalmius. Evira / Elintarvikehygieniayksikkö Ylitarkastaja Noora Tolin

Raakamaitoasetuksen STEC-tutkimusvaatimukset ja kansallinen tutkimusvalmius. Evira / Elintarvikehygieniayksikkö Ylitarkastaja Noora Tolin Raakamaitoasetuksen STEC-tutkimusvaatimukset ja kansallinen tutkimusvalmius 1 Evira / Elintarvikehygieniayksikkö Ylitarkastaja Noora Tolin Raakamaitoasetus Maa- ja metsätalousministeriön asetus 699/2013

Lisätiedot

Esimerkki maidon suoramyyntitilaratkaisusta Pohdintoja laitosasetuksen vaatimuksista ja niiden täyttämisestä tilalla Riskitekijöistä

Esimerkki maidon suoramyyntitilaratkaisusta Pohdintoja laitosasetuksen vaatimuksista ja niiden täyttämisestä tilalla Riskitekijöistä Esimerkki maidon suoramyyntitilaratkaisusta Pohdintoja laitosasetuksen vaatimuksista ja niiden täyttämisestä tilalla Riskitekijöistä Soila Hiltunen Elintarvike- ja laatuneuvoja Oulun Maa- ja kotitalousnaiset

Lisätiedot

RAAKAMAIDON TUOTANTO ja MYYNTI Koulutuspäivä viranomais- ja alan ohjeista 6.5 Oulu 8.5 Kuopio 9.5 Helsinki

RAAKAMAIDON TUOTANTO ja MYYNTI Koulutuspäivä viranomais- ja alan ohjeista 6.5 Oulu 8.5 Kuopio 9.5 Helsinki RAAKAMAIDON TUOTANTO ja MYYNTI Koulutuspäivä viranomais- ja alan ohjeista 6.5 Oulu 8.5 Kuopio 9.5 Helsinki Marjatta Rahkio Maitohygienialiiton hyvän käytännön ohje; Raakamaidon ja ternimaidon tuotanto

Lisätiedot

Vierasainevalvonta Raportointi vuodelta 2009. Evira/7307/0411/2010

Vierasainevalvonta Raportointi vuodelta 2009. Evira/7307/0411/2010 Vierasainevalvonta Raportointi vuodelta 2009 Evira/7307/0411/2010 Eviran raportti Hyväksymispäivä 10.6.2010 Valvontaosasto Hyväksyjä Esittelijä Lisätietoja Maria Teirikko Kaija-Leena Saraste Eviran vierasainevalvonnan

Lisätiedot

TERVEYDENHUOLTO TILATASOLLA

TERVEYDENHUOLTO TILATASOLLA TERVEYDENHUOLTO TILATASOLLA Laukaa 25.01.10 Kannonkoski 11.02.10 Keuruu 25.02.10 Marja-Liisa Vihavainen Mitä terveydenhuolto on? eläinten terveyden ja hyvinvoinnin kehittämistä tuotannon kehittämistä elintarvikkeiden

Lisätiedot

ELÄINSUOJELUN VAATIMUKSET HEVOSTEN PIDOLLE 17.9.2011

ELÄINSUOJELUN VAATIMUKSET HEVOSTEN PIDOLLE 17.9.2011 ELÄINSUOJELUN VAATIMUKSET HEVOSTEN PIDOLLE 17.9.2011 Eläinten hyvinvointi Käyttäytymistarpeiden toteuttaminen liikkuminen, laumakäyttäytyminen lisääntymiskäyttäytyminen syömiskäyttäytyminen Muiden tarpeiden

Lisätiedot

Maija-Liisa Välimäki Eeva-Liisa Laakso. Ruokaa hygieenisesti

Maija-Liisa Välimäki Eeva-Liisa Laakso. Ruokaa hygieenisesti Maija-Liisa Välimäki Eeva-Liisa Laakso Ruokaa hygieenisesti o p e t u s h a l l i t u s Sisältö Käyttäjälle... 6 Näin käytät kirjaa... 7 Hygienian perusteita... 8 Mitä on hygieniaosaaminen?... 10 Säilytä

Lisätiedot

NAUDAN ENSIAPU RUOKINTAHÄIRIÖT, UTARESAIRAUDET JA SORKAT. Naudan ensiapu: Ruokintahäiriöt, utaresairaudet ja sorkat, Ann-Janette Ukkonen 31.3.

NAUDAN ENSIAPU RUOKINTAHÄIRIÖT, UTARESAIRAUDET JA SORKAT. Naudan ensiapu: Ruokintahäiriöt, utaresairaudet ja sorkat, Ann-Janette Ukkonen 31.3. NAUDAN ENSIAPU RUOKINTAHÄIRIÖT, UTARESAIRAUDET JA SORKAT 31.3.2011 1 SISÄLLYS ASETONITAUTI 3 PUHALTUMINEN 4-6 TERÄVÄ ESINE 7 YLENSYÖNTI 8 SORKKAKUUME 9 VEDINPOLKEMAT 10-12 VEDIN LUOKITUS 13-14 UTARETULEHDUS

Lisätiedot

Carepen vet 600 mg intramammaarisuspensio lypsävälle lehmälle.

Carepen vet 600 mg intramammaarisuspensio lypsävälle lehmälle. VALMISTEYHTEENVETO 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI Carepen vet 600 mg intramammaarisuspensio lypsävälle lehmälle. 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS 1 ruiskullinen (= 10 g) valmistetta sisältää: Vaikuttava

Lisätiedot

Eläinten hyvinvointikorvaus. Naudat 2015 9.4.2015 1

Eläinten hyvinvointikorvaus. Naudat 2015 9.4.2015 1 Eläinten hyvinvointikorvaus Naudat 2015 9.4.2015 1 Yleistä sitoumuksesta Sitoumus tehdään 1.5.2015 31.12.2016 väliseksi ajaksi Seuraava mahdollisuus hakea sitoumusta 11/2016, koskien vuotta 2017 (vuonna

Lisätiedot

DELPRO-TUOTANNONOHJAUS- JÄRJESTELMÄ PARSINAVETASSA

DELPRO-TUOTANNONOHJAUS- JÄRJESTELMÄ PARSINAVETASSA DELPRO-TUOTANNONOHJAUS- JÄRJESTELMÄ PARSINAVETASSA Petri ja Katja Palokangas Tilavierailu 02/2012 Anne-Mari Malvisto ja Mika Turunen 29.10.2012 Oikeudet muutoksiin pidätetään. Kilpailukykyä maidontuotantoon

Lisätiedot

AMS. ö Automatic Milking System - odotukset ja edellytykset. Jyväskylä 12.01.2011 Sirpa Helin Osk Maitosuomi

AMS. ö Automatic Milking System - odotukset ja edellytykset. Jyväskylä 12.01.2011 Sirpa Helin Osk Maitosuomi AMS ö Automatic Milking System - odotukset ja edellytykset Jyväskylä 12.01.2011 Sirpa Helin Osk Maitosuomi Odotukset edellyttävät TOIMIVAA AUTOMAATTILYPSYÄ Mitä ams-lypsy vaatii toimiakseen hyvin Lypsäjältä

Lisätiedot

POTILAAN HYGIENIAOPAS

POTILAAN HYGIENIAOPAS POTILAAN HYGIENIAOPAS Erikoissairaanhoito Hatanpään sairaala Sisältö SISÄLLYSLUETTELO Hygienia sairaalassa. 2 Käsihygienia.. 3 Käsien pesu 4 Käsien desinfektio... 5 Yskimishygienia.. 6 Henkilökohtainen

Lisätiedot

Maidontuotannon hyvät toimintatavat. Suomen Meijeriyhdistys

Maidontuotannon hyvät toimintatavat. Suomen Meijeriyhdistys Maidontuotannon hyvät toimintatavat Suomen Meijeriyhdistys SUOMEN MEIJERIYHDISTYS Maidontuotannon hyvät toimintatavat Sisältö Esipuhe käyttäjälle... 2 1. Johdanto... 4 2. Tuotantoympäristö ja kasvatusolosuhteet...

Lisätiedot

AMMATILLISTEN TUTKINNON OSIEN OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.12.2013

AMMATILLISTEN TUTKINNON OSIEN OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.12.2013 AMMATILLISTEN TUTKINNON OSIEN OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.12.2013 PAIKALLISESTI TARJOTTAVA TUTKINNON OSA: NAVETAN TUOTANTOTEKNOLOGIAN KÄYTTÄMINEN JA HUOLTAMINEN, 10 ov Ammattiosaamisen näyttö Muu

Lisätiedot

Uhka / Vaara Kansallinen hyvä toimintatapa Hallinta ja valvonta Korjaavat toimenpiteet

Uhka / Vaara Kansallinen hyvä toimintatapa Hallinta ja valvonta Korjaavat toimenpiteet Uhka / Vaara Kansallinen hyvä toimintatapa Hallinta ja valvonta Korjaavat toimenpiteet Lehmän vetimien ja lypsylaitteiston saastuminen mikrobeilla, jotka ovat peräisin: lypsäjän käsistä, vaatteista tai

Lisätiedot

Kylmälaitteet, pakastimet

Kylmälaitteet, pakastimet Kylmälaitteet, pakastimet Raja-arvo < + C tai < - C vuosi Pvm Laite 1 Lämpötila Laite 2 Lämpötila Laite 3 Lämpötila Laite 4 Lämpötila Laite 5 Lämpötila Korjaavat toimenpiteet, huomiot (esim. sulatukset)

Lisätiedot

Luomukotieläinehdot määrittelevät luomueläinten lääkintää Mitä sanoo EU:n luomuasetus ja Eviran eläintuotannon ehdot

Luomukotieläinehdot määrittelevät luomueläinten lääkintää Mitä sanoo EU:n luomuasetus ja Eviran eläintuotannon ehdot Luomukotieläinehdot määrittelevät luomueläinten lääkintää Mitä sanoo EU:n luomuasetus ja Eviran eläintuotannon ehdot Brita Suokas, Luomuinstituutti, Luomupäivät Mikkeli 12.11.2013 Luomuinstituutti / Suokas

Lisätiedot

Tuhat sikaa ja sata nautaa- Tuotantoeläinten hyvinvointi Suomessa Hollola 30.09.2010

Tuhat sikaa ja sata nautaa- Tuotantoeläinten hyvinvointi Suomessa Hollola 30.09.2010 Tuhat sikaa ja sata nautaa- Tuotantoeläinten hyvinvointi Suomessa Hollola 30.09.2010 30.9.2010 Mitä lihayritykset tekevät sikojen ja nautojen hyvinvoinnin varmistamiseksi? Matti Perälä Suomen lihateollisuusyhdistys,

Lisätiedot

Perhepäivähoidon hygieniaohjeet

Perhepäivähoidon hygieniaohjeet Perhepäivähoidon hygieniaohjeet Hygienia ja puhtaus Hygienia on aikuisen ja lasten henkilökohtaista hygieniaa sekä työympäristön-, lelujen ja elintarvikkeiden puhtautta. Hygienian tehostaminen päivähoidossa

Lisätiedot

OIVA valvontatietojen julkistaminen

OIVA valvontatietojen julkistaminen OIVA valvontatietojen julkistaminen Oiva- asteikko 2 Miten luet Oivaraporttia Tarkastettavat asiat koottu 18 ryhmään vähittäismyynti ja tarjoilu 1. Omavalvontasuunnitelma 2. Tilojen ja välineiden soveltuvuus,

Lisätiedot

Tarttuvien eläintautien huomioiminen luonnonlintuja käsiteltäessä

Tarttuvien eläintautien huomioiminen luonnonlintuja käsiteltäessä WWF Koulutus: Öljyyntyneiden lintujen käsittely, pesu ja hoito, Tarttuvien eläintautien huomioiminen luonnonlintuja käsiteltäessä Laila Rossow Tarttuvien tautien Erikoiseläinlääkäri Tarttuva eläintauti?

Lisätiedot

Suvali3 Lihaketjun alkutuotannon laatujärjestelmät -hanke

Suvali3 Lihaketjun alkutuotannon laatujärjestelmät -hanke Suvali3 Lihaketjun alkutuotannon laatujärjestelmät -hanke Toteuttajat LTK ja ETT, rahoittajina Atria, HKRuokatalo, Snellman ja Saarioinen MMM Laatuketju-rahoitus Projektipäällikkö Kati Kastinen, LTK Hankeaika

Lisätiedot

6d.Utareterveys ja ruokinta Laura Kulkas Valio Oy Ruokinta vaikuttaa lehmän vastustuskykyyn Ruokinta vaikuttaa vastustuskykyyn mikrobeja vastaan ravinnon eri osatekijöiden kautta Monien ravintoaineiden

Lisätiedot

JOHDANTO LAATUAJATTELUUN. Matti Särkelä

JOHDANTO LAATUAJATTELUUN. Matti Särkelä JOHDANTO LAATUAJATTELUUN Matti Särkelä Jokainen totuus käy läpi kolme vaihetta. Ensin sille nauretaan. Sitten sitä vastustetaan voimakkaasti. Sen jälkeen se hyväksytään itsestäänselvyytenä. Arthur Schopenhauer-

Lisätiedot

Täydentävät ehdot. Elintarvikkeiden turvallisuus. Kielletyt aineet Eläinlääkejäämät Lääkityskirjanpito

Täydentävät ehdot. Elintarvikkeiden turvallisuus. Kielletyt aineet Eläinlääkejäämät Lääkityskirjanpito Neuvo 2020 koulutukset syksy 2014 Täydentävät ehdot Elintarvikkeiden turvallisuus Kielletyt aineet Eläinlääkejäämät Lääkityskirjanpito Kaija-Leena Saraste Evira/Valvontaosasto/Elintarvikehygienia 03.12.2014

Lisätiedot

PCR - tekniikka elintarvikeanalytiikassa

PCR - tekniikka elintarvikeanalytiikassa PCR - tekniikka elintarvikeanalytiikassa Listerian, Salmonellan ja kampylobakteerien tunnistus elintarvikkeista ja rehuista 29.11.2012 Eva Fredriksson-Lidsle Listeria monocytogenes Salmonella (spp) Campylobacter

Lisätiedot

Lääkitsemislainsäädäntö: Tuotantoeläimet. Ylitarkastaja Henriette Helin-Soilevaara Eläinten terveys ja hyvinvointi -yksikkö

Lääkitsemislainsäädäntö: Tuotantoeläimet. Ylitarkastaja Henriette Helin-Soilevaara Eläinten terveys ja hyvinvointi -yksikkö Lääkitsemislainsäädäntö: Tuotantoeläimet Ylitarkastaja Henriette Helin-Soilevaara Eläinten terveys ja hyvinvointi -yksikkö Tuotantoeläimen määritelmä Eläimet, joita pidetään, kasvatetaan, hoidetaan, teurastetaan

Lisätiedot

EHEC-bakteerin torjunta nautatiloilla ja teurastamoissa

EHEC-bakteerin torjunta nautatiloilla ja teurastamoissa Vastuuhenkilö Sirpa Kiviruusu Sivu/sivut 1 / 31 Elintarviketurvallisuusvirasto Maa- ja metsätalousministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö Eläintautien torjuntayhdistys Tässä ohjeessa annetaan suositukset

Lisätiedot

HACCP:n todentaminen Valmisruokien ja lihavalmisteiden mikrobiologiset ohjausarvot viimeisenä käyttöpäivänä. Suositus 27.4.2012

HACCP:n todentaminen Valmisruokien ja lihavalmisteiden mikrobiologiset ohjausarvot viimeisenä käyttöpäivänä. Suositus 27.4.2012 HACCP:n todentaminen Valmisruokien ja lihavalmisteiden mikrobiologiset ohjausarvot viimeisenä käyttöpäivänä Suositus 27.4.2012 2 (3) JOHDANTO HACCP:n toimivuuden todentamisen tärkeimpiä keinoja on tuotteiden

Lisätiedot

Omavalvonta ja laadunhallintajärjestelmä. Elintarvikkeiden tarjoaminen julkisille keittiöille 16.8.12

Omavalvonta ja laadunhallintajärjestelmä. Elintarvikkeiden tarjoaminen julkisille keittiöille 16.8.12 Omavalvonta ja laadunhallintajärjestelmä Elintarvikkeiden tarjoaminen julkisille keittiöille 16.8.12 Omavalvonnan säädökset Elintarvikelain 23/2006 mukaisesti kaikilla elintarvikealan toimijoilla on oltava

Lisätiedot

Maidon jäähdytys VMS -lypsyjärjestelmässä

Maidon jäähdytys VMS -lypsyjärjestelmässä Maidon jäähdytys VMS -lypsyjärjestelmässä Ainutlaatuinen DeLaval VMS jäähdytysjärjestelmä Automaattilypsy on tuonut jäähdytystekniikalle uusia vaatimuksia, koska maitoa tulee tilasäiliöön epäsäännöllisin

Lisätiedot

MAATILAN TYÖTURVALLISUUS

MAATILAN TYÖTURVALLISUUS MAATILAN TYÖTURVALLISUUS Maatilan työturvallisuus Työturvallisuusriskien hallinta Työympäristön vaaratekijät selkokielellä Layla Ahonen ja Sarita Jylhä-Rastas Työturvallisuus Työympäristön vaaratekijät

Lisätiedot

Mitä pitikään osata huumausaineista?

Mitä pitikään osata huumausaineista? Mitä pitikään osata huumausaineista? Ylitarkastaja Henriette Helin-Soilevaara Eläinten terveys ja hyvinvointi yksikkö Evira Lainsäädäntö Huumausainelaki 373/2008 VNa huumausaineiden valvonnasta (548/2008)

Lisätiedot

Rehuanalyysiesimerkkejä

Rehuanalyysiesimerkkejä Rehuanalyysiesimerkkejä Rehun laatu on monen tekijän summa! Vaikka korjuuajan ajoitus onnistuu täydellisesti, myös säilöntään on syytä keskittyä. Virhekäymiset lisäävät säilönnästä johtuvaa hävikkiä ja

Lisätiedot

Rehut täydentävissä ehdoissa kotieläintiloilla. Kaisa Kauranen Maaseutupalvelut yksikkö

Rehut täydentävissä ehdoissa kotieläintiloilla. Kaisa Kauranen Maaseutupalvelut yksikkö Rehut täydentävissä ehdoissa kotieläintiloilla 5.2.2015 Rehusäädösten noudattaminen Rehulainsäädännön vaatimukset koskevat kaikkia rehualan alkutuotannon toimijoita: - elintarviketuotantoeläimiä ruokkivia.

Lisätiedot

Kalastustuotteiden valmistus

Kalastustuotteiden valmistus Kalastustuotteiden valmistus ETL Lars-Olof Lindroth Larscon Oy 1 Aluksi Luento on vuorovaikutteinen Kysykää jos joku asia kaivelee mieltä Toivon aktiivista osallistumista ja tavoitteellista keskustelua

Lisätiedot

OMAVALVONTASUUNNITELMAN LAATIMINEN TARJOILUPAIKOILLE Elintarvikelaki 2006/23 20 Omavalvontasuunnitelmavelvollisuus

OMAVALVONTASUUNNITELMAN LAATIMINEN TARJOILUPAIKOILLE Elintarvikelaki 2006/23 20 Omavalvontasuunnitelmavelvollisuus 1 OMAVALVONTASUUNNITELMAN LAATIMINEN TARJOILUPAIKOILLE Elintarvikelaki 2006/23 20 Omavalvontasuunnitelmavelvollisuus Omavalvontasuunnitelmassa pyritään kuvailemaan elintarvikehuoneiston toimintaa mahdollisimman

Lisätiedot

Kasvisten kasteluvesien turvallisuus

Kasvisten kasteluvesien turvallisuus Kasvisten kasteluvesien turvallisuus Tuorekasvisten turvallisuuden parantaminen TuoPro Sisältö Kasteluveden laatuvaatimukset Kasteluvesilähteet, -menetelmät ja -laitteistot TuoPro-hankkeen analyysituloksia

Lisätiedot

Sikava-terveydenhuoltosuunnitelma

Sikava-terveydenhuoltosuunnitelma TERVEYDENHUOLTOSUUNNITELMA (11.8.2011) Sivu 1 (5) Sikava-terveydenhuoltosuunnitelma Tuottajan nimi Tilatunnus Pitopaikkatunnus (täytettävä jos tilalla enemmän kuin yksi pitopaikka) Lähiosoite Postinumero

Lisätiedot

Pienimuotoisen maidonjalostuksen hyvät käytännöt & Pienmeijeriopas

Pienimuotoisen maidonjalostuksen hyvät käytännöt & Pienmeijeriopas Pienimuotoisen maidonjalostuksen hyvät käytännöt & Pienmeijeriopas Pienmeijeripäivät Johanna Aho, Hämeen ammatti-instituutti Sivu 2 Hyvät käytännöt toiminnassa Parantavat ja kehittävät - yrityksen tuotteiden

Lisätiedot

Tartu sorkkaan Ajotulehduksen hoito ELT Heli Simojoki Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen osasto, HY

Tartu sorkkaan Ajotulehduksen hoito ELT Heli Simojoki Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen osasto, HY Tartu sorkkaan Ajotulehduksen hoito ELT Heli Simojoki Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen osasto, HY Kun ajotulehdus iskee Pysähdytään rauhassa suunnittelemaan Sovitaan yhdessä mitä tehdään Eläinlääkäriltä

Lisätiedot

Tarttuvista taudeista

Tarttuvista taudeista OHJELMA Hippos kiittää tuesta seuraavia yhteistyökumppaneita: Intervet Oy Pharmaxim AB Scanvet Eläinlääkkeet Oy Vermon Ravirata Vetcare Oy 18.00 18.30 Tarttuvien tautien ennaltaehkäisy / ell. Katja Hautala

Lisätiedot

Hyvät toimintatavat automaattilypsyssä Hygieniaohjeet

Hyvät toimintatavat automaattilypsyssä Hygieniaohjeet Hyvät toimintatavat automaattilypsyssä Hygieniaohjeet Suomen Meijeriyhdistys Helsinki 15.5.2007 2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO...3 1. TAVOITTEENA TOIMIVA AUTOMAATTILYPSYNAVETTA...4 1.1. Eläinliikenne...4

Lisätiedot

VASIKKAHUOLTOTILA PARSINAVETASSA

VASIKKAHUOLTOTILA PARSINAVETASSA VASIKKAHUOLTOTILA PARSINAVETASSA Tiina ja Jyrki Heinonen Tilavierailu 03/2012 Anne-Mari Malvisto ja Mika Turunen 10.5.2012 Oikeudet muutoksiin pidätetään. Kilpailukykyä maidontuotantoon Hyvien käytänteiden

Lisätiedot

Eläinten hyvinvointi osana lihateollisuuden toimintaa. 3.12.2010 Olli Paakkala LSO Foods Oy

Eläinten hyvinvointi osana lihateollisuuden toimintaa. 3.12.2010 Olli Paakkala LSO Foods Oy Eläinten hyvinvointi osana lihateollisuuden toimintaa 3.12.2010 Olli Paakkala LSO Foods Oy Eläimen viisi vapautta 1. Vapaus janosta ja nälästä Eläimen saatavilla pitää olla raikasta vettä ja ravitsemuksellisesti

Lisätiedot

Huomioitavat asiat päivittäistavarakaupoissa myytävien käyttö- ja kulutustavaroiden turvallisuudesta ostoprosessissa

Huomioitavat asiat päivittäistavarakaupoissa myytävien käyttö- ja kulutustavaroiden turvallisuudesta ostoprosessissa Huomioitavat asiat päivittäistavarakaupoissa myytävien käyttö- ja kulutustavaroiden turvallisuudesta ostoprosessissa 1 Huomioitavat asiat päivittäistavarakaupoissa myytävien käyttö- ja kulutustavaroiden

Lisätiedot

NELITIELYPSIMET. Jani Rantanen ja Riitta Tarhonen. Tilavierailu 04/2012. Anne-Mari Malvisto ja Mika Turunen 3.9.2012. Oikeudet muutoksiin pidätetään.

NELITIELYPSIMET. Jani Rantanen ja Riitta Tarhonen. Tilavierailu 04/2012. Anne-Mari Malvisto ja Mika Turunen 3.9.2012. Oikeudet muutoksiin pidätetään. NELITIELYPSIMET Jani Rantanen ja Riitta Tarhonen Tilavierailu 04/2012 Anne-Mari Malvisto ja Mika Turunen 3.9.2012 Oikeudet muutoksiin pidätetään. Kilpailukykyä maidontuotantoon Hyvien käytänteiden dokumentointi

Lisätiedot

ELINTARVIKKEIDEN ENSISAAPUMISVALVONTA

ELINTARVIKKEIDEN ENSISAAPUMISVALVONTA KESKUSTELU- JA TIEDOTUSTILAISUUS ENSISAAPUMISESTA JA ELINTARVIKEKULJETUKSISTA 6.9.2007 Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Elintarvikehygieniayksikkö Ylitarkastaja Joni Haapanen SÄÄDÖKSET Elintarvikelaki

Lisätiedot

Raakamaidosta tehtävät STEC tutkimukset. Saija Hallanvuo Elintarvike- ja rehumikrobiologian tutkimusyksikkö Tutkimus- ja laboratorio-osasto

Raakamaidosta tehtävät STEC tutkimukset. Saija Hallanvuo Elintarvike- ja rehumikrobiologian tutkimusyksikkö Tutkimus- ja laboratorio-osasto Raakamaidosta tehtävät STEC tutkimukset Saija Hallanvuo Elintarvike- ja rehumikrobiologian tutkimusyksikkö Tutkimus- ja laboratorio-osasto Raakamaidon tuotanto ja myynti koulutuspäivä viranomais- ja alan

Lisätiedot

Riisin ja lihan laatu 2011

Riisin ja lihan laatu 2011 Sivu 1(5) Riisin ja lihan laatu 2011 Riisin ja lihan laatu 2011 -projekti toteutettiin vuonna 2011. Projektin kohteena olivat ensisijaisesti etniset, mutta myös muut ruokaravintolat. Tutkittavaksi otettiin

Lisätiedot

Ajankohtaista elintarvikehygieniasta. 2.5.2016 Evira Evira / Elintarvikehygieniayksikkö Ylitarkastaja Noora Tolin

Ajankohtaista elintarvikehygieniasta. 2.5.2016 Evira Evira / Elintarvikehygieniayksikkö Ylitarkastaja Noora Tolin Ajankohtaista elintarvikehygieniasta 2.5.2016 Evira Evira / Elintarvikehygieniayksikkö Ylitarkastaja Noora Tolin Ajankohtaista 2016 Elintarvikkeiden tuotantoa koskevat täydentävien ehtojen vaatimukset

Lisätiedot

OHJE Dnro 3565/41/02 TALOUSVEDEN JA JÄÄN OMAVALVONTA HYGIENIALAIN MUKAISESSA LAITOKSESSA (TALOUSVESIOHJE)

OHJE Dnro 3565/41/02 TALOUSVEDEN JA JÄÄN OMAVALVONTA HYGIENIALAIN MUKAISESSA LAITOKSESSA (TALOUSVESIOHJE) Liitettäväksi eläinlääkintölainsäädäntöön OHJE Dnro 3565/41/02 Päivämäärä 31.12.2002 Voimaantulo- ja voimassaoloaika 1.3.2003 toistaiseksi Kumoaa EELAn suositus liha- ja kala-alan laitoksissa käytettävän

Lisätiedot

www.ett.fi/nautaterveydenhuolto/koulutus/

www.ett.fi/nautaterveydenhuolto/koulutus/ www.ett.fi/nautaterveydenhuolto/koulutus/ Julkaisuja Teematiedotteet: Tammikuu: Avausseminaari Valiolla Helmikuu: Eläinkauppa ja eläinaineksen hankinta laajentavilla tiloilla, ETU nautakarjan terveystodistus

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Ympäristöasioiden, kansanterveyden ja kuluttajapolitiikan valiokunta 13. helmikuuta 2004 PE 337.066/12-17 TARKISTUKSET 12-17 Luonnos suositukseksi toiseen käsittelyyn (PE

Lisätiedot

OHJE OMAVALVONTASUUNNITELMAN LAATIMISEKSI (KALASTUSTUOTTEET)

OHJE OMAVALVONTASUUNNITELMAN LAATIMISEKSI (KALASTUSTUOTTEET) KOKKOLAN KAUPUNKI 1(5) OHJE OMAVALVONTASUUNNITELMAN LAATIMISEKSI (KALASTUSTUOTTEET) Tämä ohje koskee kalastajia, jotka toimittavat kalastustuotteita alle 5000 kg vuodessa suoraan kuluttajille tai paikalliseen

Lisätiedot

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Tilalla Emakoita Karjuja Porsaita > 8 viikkoa Kasvatus-/lihasikoja Muita yht. kpl.

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Tilalla Emakoita Karjuja Porsaita > 8 viikkoa Kasvatus-/lihasikoja Muita yht. kpl. Laiminlyönnit kursiivilla merkityissä kohdissa voivat johtaa tukiseuraamuksiin. ELÄINSUOJELUTARKASTUS SIKA Eläinsuojelulain (247/1996) 48 :n tarkoittama selvitys direktiivin 2008/120/EY sisältämien, sikojen

Lisätiedot

Kestävä lehmä taloudellisia näkökulmia lypsylehmän tuotantoikään

Kestävä lehmä taloudellisia näkökulmia lypsylehmän tuotantoikään Kestävä lehmä taloudellisia näkökulmia lypsylehmän tuotantoikään Anna-Maija Heikkilä, MTT, Taloustutkimus Kestävä lehmä -teemapäivä, Äänekoski 20.4.2011 Sisältö Lypsylehmien poistot Harkinnanvaraiset vs.

Lisätiedot

6 1 (6) Hyvän käytännön ohjeen (HKO) arviointilomake ARVIOITAVA OHJE, OHJEEN LAATIJA JA VASTUUHENKILÖN YHTEYSTIEDOT

6 1 (6) Hyvän käytännön ohjeen (HKO) arviointilomake ARVIOITAVA OHJE, OHJEEN LAATIJA JA VASTUUHENKILÖN YHTEYSTIEDOT 6 1 (6) ARVIOITAVA OHJE, OHJEEN LAATIJA JA VASTUUHENKILÖN YHTEYSTIEDOT ARVIOINNIN TOTEUTUS Dnro Arviointiryhmä Projektitunnus Aikataulu A. SOVELTAMISALA JA ESITYSTAPA Arvioitava asia 1. Soveltamisala Ohjeessa

Lisätiedot

Jaloittelutarhat Naudan näkökulma

Jaloittelutarhat Naudan näkökulma Jaloittelutarhat Naudan näkökulma Tampere 2.2.2012 ELL Ulla Eerola Tuotantoeläinsairauksien erikoiseläinlääkäri Mitä enemmän eläin voi vaikuttaa omaan oloonsa omalla käyttäytymisellään, sitä suuremmat

Lisätiedot