Meijerialan kansallisen laatutyön toimintamalli

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Meijerialan kansallisen laatutyön toimintamalli"

Transkriptio

1 Kansallinen elintarviketalouden laatustrategia Meijerialan kansallisen laatutyön toimintamalli Suomen Meijeriyhdistys 2002

2 Sisällys Esipuhe lukijalle Johdanto Kansallinen elintarviketalouden laatustrategia Kansallisen elintarviketalouden laatustrategian tausta Kansallisen elintarviketeollisuuden laatustrategian perusteet Alkutuotannon laatutyön tavoitteet kansallisessa strategiassa Meijerialan kansallinen alkutuotannon laatutyön toimintamalli... 6 Liite 1. Maitotilan tuotanto-ohjeisto Liite 2. Tuotanto-ohjeistoon sisältyvät kirjanpitovelvollisuudet...71 Liite 3. Laatusopimusarvioinnin keskeiset tarkistuskohteet.72 1

3 Esipuhe lukijalle Suomen elintarviketalouden laatujohtoryhmä on esittänyt kolmiportaisen laatumallin. Ensimmäisen portaan muodostaman elintarviketuotannon lakisääteisen laadun päälle rakentuu toisena portaana Suomen koko elintarviketalouden noudattama kansallinen laatu. Kansallisen laatuportaan yläpuolelle kukin yritys voi omin laatutavoitteidensa mukaisesti rakentaa yrityksen erityislaadun portaan. Tässä raportissa esitettävät välineet muodostavat maidontuotannolle laaditun kansallisen laatutyön mallin eli edellä mainitun laatuportaikon toisen tason. Malli rakentuu laatutyön välineistä, välineiden hyödyntämisestä ja operatiivisen toiminnan mittaamisesta. Maidontuotannon laatumalli täydentää ja tukee elintarvikealalla toteutettua muuta kansallista laatutyötä, kuten salmonellan valvontaohjelmaa, eläinten terveydenhuoltosuunnitelmien rakentamista ja säännöllisten eläinten terve y- denhuoltokäyntien toteuttamista maatiloilla. Mallissa ei ole tarkasteltu ympäristöohjelmien mukaisia tuotantomenetelmiä, mutta maitotilojen suositellaan noudattavan tuotannossaan mahdollisuuksien mukaan ympäristötuen ehtoja. Suomen Meijeriyhdistys on hyväksynyt tässä esitetyn laatutyön mallin ja yhdistyksen jäsenmeijerit ovat sitoutuneet toteuttamaan sen mukaista laatutyötä siten, että siinä esitetyt tavoitteet voidaan saavuttaa lähes kaikilla maitotiloilla viimeistään vuoden 2006 aikana. Suomen Meijeriyhdistys yllä pitää ja kehittää laatumallia kuluttajalähtöisesti sen tavoitteiden ja välineiden osalta tarpeen mukaan jo sen toimeenpanon aikana. Laatumalli toteutetaan meijerikohtaisesti. Toteutusvaiheessa meijerit voivat sisällyttää siihen myös omia laatuportaikon kolmanteen tasoon kuuluvia osia. Tässä esiteltävän kansallisen laatutason toteuttaminen on suunniteltu varmistettavan usein vielä ulkopuolisella sertifioinnilla. Sertifiointiin sisältyisi itse laatusopimuksen sisällön ohella myös meijerin käyttämien neuvoja-auditoijien pätevyyden arviointia. Helsingissä Suomen Meijeriyhdistys Seppo Heiskanen 2

4 1. Johdanto Meijerialan kansallinen laatukäsikirja on kansallinen alkutuotannon laatutyön väline, jonka laadinta sai alkunsa meijerialan toimijoiden yhteisestä halusta rakentaa alalle entistä yhtenäisempi laatutyön toimintamalli. Taustalla on kansallisen elintarvikealan laatustrategian mukaisten tavoitteiden toteuttaminen ja sen myötä avoimen ja jäljitettävän laatuketjun rakentaminen maitoalalle vuoteen 2006 mennessä. Meijerialan kansallisen laatutyön tärkeimmäksi tavoitteeksi muodostui mahdollisimman kattavan maidon alkutuotannon työohjeiston laadinta, joka on samalla tilatasolla hyödynnettävä laatutyökalu ja määrittelee myös maitoalan yhteisen laatutyön toimintamallin. Meijerialan kansallisen laatutyön toimintamalli -asiakirjan sisällön muodostavat elintarviketalouden kansallisen laatustrategian perusteet, meijerialan toimijoiden yhteisesti sopima alkutuotannon laatutyön toimintamalli ja tilatason tuotanto-ohjeisto. Laatukäsikirjan laadinta on toteutettu hankkeena, jonka vastuullisena toteuttajana on ollut Suomen Meijeriyhdistyksestä johtaja Seppo Heiskanen. Hankkeeseen liittyvän kirjallisen aineiston laadinnasta ja sen valmistelussa mukana olleen meijereiden ohjausryhmän toiminnasta vastasi Valio Oy:n laatuasiantuntija Ari Mäkelä. Ohjausryhmään kuuluivat Ari Mäkelän lisäksi neuvontapäällikkö Ann-Charlott Kjerp/Meijeriosuuskunta Milka, kenttäpäällikkö Bodil Linqvist/Ingman Foods Oy Ab ja tuotantoneuvoja Hannele Pokela/Osuuskunta Maitokolmio. Tämän lisäksi laatukäsikirjan laadinnassa hyödynnettiin meijerialan ulkopuolista osaamista mm. maa- ja metsätalousministeriöstä, Maataloustuottajain Keskusliitto MTK ry:sta, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT:stä, Maaseutukeskusten Liitto ry:stä ja Laatuvarmasta ry:stä. Hankkeen toteuttamiseen on saatu taloudellista tukea maa- ja metsätalousministeriön laatujärjestelmien kehittämiseen varatuista määrärahoista. 3

5 2. Kansallinen elintarviketalouden laatustrategia 2.1. Kansallisen elintarviketalouden laatustrategian tausta Maatalouspoliittinen työryhmä pohti viime vuosikymmenen puolivälin jälkeen maataloutemme ja elintarviketeollisuutemme selviytymisen edellytyksiä ja päätyi näkemykseen, että laatu on tärkein kilpailuetutekijämme. Työryhmän loppuraportissa vuonna 1997 esitettiin ensimmäisen kerran ajatus aukottomasta ja läpinäkyvästä pellolta pöytään ulottuvasta laatuketjusta. Raportin myötä maa- ja metsätalousministeriö nimitti syksyllä 1997 kansallisen elintarvikkeiden laatujohtoryhmän, jossa oli edustettuna koko elintarvikesektori sidosryhmineen. Laatujohtoryhmässä mukana oleva Suomen elintarviketalouden verkosto on päättänyt, että laatutyö on se tapa, jolla varmistetaan toimialan kilpailukyky sekä kotimaassa että vientimarkkinoilla. La a- tujohtoryhmä julkisti elokuussa 1999 Suomen elintarviketalouden laatustrategian ja tavoitteet. Luvussa 2.2. myöhemmin esitettävät laatustrategian määrittelyt perustuvat tämän asiakirjan sisältöön. Kansallisen laatutyön perustaksi laadittu laatustrategia on lähtökohta ja pelisääntöjen määrittely, jota on jatkuvasti kehitettävä kuluttajalähtöisesti. Asian ydin on se, että toimiala sitoutuu aukottoman ja jäljitettävän laatuketjun rakentamiseen Kansallisen elintarviketeollisuuden laatustrategian perusteet Visio ja toiminta-ajatus Suomen elintarvikeala tuottaa turvallisia ja korkealaatuisia elintarvikkeita kansallisia vahvuuksia hyödyntäen. Elintarvikkeet tuotetaan järjestelmällisen laatutyön avulla asiakaslähtöisesti, kannattavasti ja kilpailukykyisesti kunnioittaen ihmisiä, eläimiä ja luontoa. Arvot Suomen elintarviketalouden kestävä kilpailukyky perustuu laadun asiakaslähtöiseen kehittämiseen. Tavoitteena on koko tuotantoketjun kattava, ekologisesti ja eettisesti hyväksyttävä toimintatapa. Elintarketalouden laatutyö perustuu Asiakkaan tyytyväisyyteen - kuluttajan tarpeet ja odotukset ohjaavat koko ketjun toimintaa - tuotteiden ja toiminnan laatu vastaavat asiakkaan odotuksia ja tarpeita Kannattavuuteen - kehitetään yrittäjien ja yritysten henkilöstön ammatillista osaamista - vahvistetaan kansallisen ruuantuotannon merkitystä 4

6 Tavoite - edistetään elintarvikeketjun osapuolten yhteistyötä - laatutyön avulla parannetaan yritysten kannattavuutta Kestävän kehityksen mukaiseen toimintaan - otetaan huomioon ympäristön asettamat rajoitukset ja edellytykset - kunnioitetaan luontoa - hoidetaan ja säilytetään kulttuurimaisemaa - otetaan tarvittaessa käyttöön uusia ympäristöä säästäviä tuotantomenetelmiä ja teknologiaa Toiminnan eettisyyteen - toiminta on avointa, vastuullista, oikeudenmukaista ja rehellistä - kunnioitetaan tuottajan ja kuluttajan vakaumusta - otetaan huomioon eläinten fysiologiset ja lajinmukaiset tarpeet Kansallisen elintarviketalouden laatustrategian tavoitteena on hallinnon, tutkimuksen, koulutuksen ja neuvonnan sekä elintarvikeketjun yhteisin toimenpitein kehittää tuotteiden ja toiminnan laatua ja varmistaa laadun säilyminen pysyvästi korkealla tasolla ja samalla parantaa yritysten kilpailukykyä ja kannattavuutta. Elintarviketalouden laatutavoitteiden taustalle on hahmoteltu laatuporrasmalli (kuvio 1). Käytännössä perustason luo EU-säädösten ja kansallisten lakisääteisten määräysten noudattaminen. Toisen tason muodostavat kansallisesti sovittujen vapaaehtoisten sopimusten ja laatutavoitteiden noudattaminen. Toisen tason laatutyöhön sisältyvät luonnollisesti myös toimet ja yhteiset sopimukset, joilla kansallisiin tavoitteisiin pyritään. Kolmas taso syntyy silloin, kun tuotteisiin, tuotantoon tai palveluun sisältyy erityistä yrityksen omalla toiminnallaan aikaansaamaa laatua. 3. Yritysten ja tuotteiden erityislaatu 2. Kansalliset laadun kehittämiseen ja varmistamiseen liittyvät toimenpiteet 1. Lakisääteinen laatu Kuvio 1. Elintarviketalouden laatu muodostuu kolmessa portaassa 5

7 2.3. Alkutuotannon laatutyön tavoitteet kansallisessa strategiassa Kansallisen elintarviketuotannon laatustrategian mukaisesti alkutuotannon laatutyön tavoitteena on saada järjestelmällisen laatutyön piiriin vuoteen 2006 mennessä kaikki ne maatilat, jotka toimittavat tuotteitaan teollisuuteen, kauppaan tai suoraan markkinoille. 3. Meijerialan kansallinen alkutuotannon laatutyön toimintamalli Meijerialan kansallinen alkutyön laatutyön toimintamalli rakentuu oheisen kuvion mukaisesti ne l- jästä osiosta - laatusopimuksesta - maitotilan tuotanto-ohjeistuksesta - laatukoulutuksesta ja - tilakohtaisesta auditoinnista Kuvio 2. Meijerialan kansalliset laatutyön välineet 6

8 1. Laatusopimus Maidon alkutuotannolla on tärkeä merkitys osa maitoraaka-ainetta ostavan meijeriteollisuuden laatujärjestelmässä. Tämän vuoksi onkin tärkeää, että meijeri ja maitotila yhdessä selkeästi sopivat laadun varmentamisen toteutustavan ja hyväksyvät sen kirjallisella laatusopimuksella. Laatusopimuksesta pitää ilmetä raaka-ainetta koskevat laatuvaatimukset ja selkeästi myös toiminnan laatua määritteleviä osia (esim. meijerin velvollisuudet, tuottajan velvollisuudet, sopimuksen valvonta ja ehdoista poikkeamisesta aiheutuvat seuraamukset). Tuottajan ve l- vollisuuksiin tulee sisällyttää tämän tässä laatukäsikirjassa myöhemmin esitettävien työohjeiden noudattaminen. Maidon alkutuotannon osalta meijereiden tavoitteena on, että lähes jokaisen suomalaisen maitotilan toiminta on kytketty laatusopimuksella osaksi meijerin laatujärjestelmää vuoteen 2006 mennessä. Käytännön toimenpiteenä ne meijerit, joilla ei vielä ole laatusopimuksia tuottajien kanssa, ottavat ne omaan laatujärjestelmänsä osaksi mahdollisimman nopeasti. Samoin jo olemassa olevien meijerin ja tuottajien välisten sopimusten sisältöä päivitetään tarpeen mukaan. Meijerit edellyttävät kaikilta uusilta maidontuottajiltaan (sukupolvenvaihdokset ja meijereiden väliset siirtymät) laatusopimuksen hyväksymistä. Laatusopimukset tilastoidaan meijerikohtaisesti. 2. Maitotilan tuotanto-ohjeisto Meijerialan laatutyön kansallisen toimintamallin liitteenä oleva Maitotilan tuotanto-ohjeisto sisältää maidontuotannon kannalta keskeiset hyvän tuotantotavan mukaiset toiminta- ja työohjeet, joilla pyritään hallitsemaan tuotantoon sisältyviä riskejä. Ohjeet tukevat kansallisen elintarviketuotannon tavoitteiden toteutumista ja lähtökohtana on mahdollisimman hyvälaatuisen raakamaidon tuottaminen jalostavan teollisuuden tarpeisiin. Eläinten hyvä kohtelu eli tuotannon etiikka ja ympäristönäkökohdat on myös huomioitu tuotanto-ohjeistuksessa. Tuotanto-ohjeistukseen sisältyy tilan tuotantotoiminnassa edellytettäviä kirjausvelvoitteita (liite 2), joiden toteutuminen tarkistetaan laatusopimusarviointien (auditointien) yhteydessä. Meijerit sitoutuvat siihen, että jatkossa heidän tuottajillaan on tilakohtaisesti käytössään säännöllisesti päivitetty tuotanto-ohjeisto, josta löytyvät maidontuotannon yleiset periaatteet ja työohjeet. Näiden ohjeiden noudattaminen sisällytetään myös laatusopimukseen. Tässä julkaisussa liitteenä 1 olevaa tuotanto-ohjeistoa on suositeltavaa hyödyntää meijerien omien tilakohtaisten työohjeistojen päivityksessä, mutta sitä voidaan hyödyntää sellaisenaankin tilatasolle jaettavana dokumenttina. Tuotanto-ohjeiston sisältöä päivitetään tarpeen mukaan joka vuosi. Päivityksestä vastaavat Suomen Meijeriyhdistys ja sen määrittelemät meijerialan toimijat. 3. Laatukoulutus Meijerit sitoutuvat tarjoamaan itse ja/tai yhteistyössä muiden sidosryhmien kanssa maidontuottajilleen laatukoulutusta, joka edistää laatustrategiatyön perusteiden ymmärtämistä, hyvälaatuisen raakamaidon tuottamista ja tuotanto-ohjeiston mukaisten hyvien tuotantotapojen 7

9 omaksumista. Tämä koulutus voi koostua yksittäisistä laatupäivistä, mutta se on suositeltavaa liittää osaksi laajempaa kansallista laatujärjestelmäkoulutusta. Kansalliseksi maidontuottajien laatukoulutustavoitteeksi on asetettu, että vuoteen 2006 mennessä 90 % maamme tiloista on osallistunut vähintään yksipäiväiseen laatukoulutukseen ja 60 % tiloista on käynyt vähintään viisipäiväisen koulutusjakson. Meijerit määrittelevät tavoitteeseen hyväksyttävän koulutuksen sisällön ja viiden päivän koulutusjaksot voivat koostua yksittäisistä koulutuspäivistä. Meijerit ylläpitävät tilastoa omien tuottajiensa koulutusmääristä. 4. Tilakohtainen laatutyön arviointi Tilakohtaisen laatutyön varmistamiseksi ja laatusopimusten mukaisen toiminnan todentamiseksi meijeritoimijat sitoutuvat omien laatusopimustilojensa osalta säännölliseen arviointikäytäntöön (auditointiin). Laatusopimusarviointi on samalla neuvontakäynti, jonka yhteydessä käydään läpi ja kirjataan tilan toiminta laatusopimuksen määrittelemien velvollisuuksien mukaisesti (liite 3. Laatusopimusarvioinnin keskeiset tarkistuskohteet). Laatusopimusarvioinneita vastaavat ensisijaisesti meijerien omat toimihenkilöt (tuotantoneuvojat), mutta arvioinnissa voidaan hyödyntää myös ulkopuolista puolueetonta arviointi. Säännöllisyyden osalta vuosittaiseksi tavoitteeksi asetetaan, että meijerikohtaisesti vähintään 5 %:lla tiloista suoritetaan neuvonta-arviointi ja lisäksi laatujärjestelmän aukottomuuden varmentamisessa hyödynnetään ohjattua tilojen itse suorittamaa säännöllistä arviointikäytäntöä. Suoritetuista arvioinneista pidetään meijerikohtaisesti yllä tilastoa. 8

10 9

11 Liite 1. Maitotilan tuotanto-ohjeisto Sisällys 1. Maidon laatutyö Tuottajamaidon koostumus ja laatuvaatimukset Maitoväärennös/vesilisäys Maidon jäähdytys ja lämpötila Maidon ulkonäkö, haju- ja makuvirheet Maidon bakteerit Maidon solut Eläinlääkejäämät ja muut jäämät Maidossa haitallisia aineita tai myrkkyjä Maidon hävittäminen tilalla Salmonellatilan ohjeet Listeriaohje EHEC-ohjeistus Maidonkäsittely ja laitteet Lypsäminen Lypsykone Tilasäiliön toiminnan seuranta Maidonkäsittelyvälineiden pesut Lypsykarjan terveys Maidontuotannon eettiset tavoitteet Utareterveyden hallinta Utareterveyden mittarit Utaretulehdusten antibioottihoidoista Utaretulehdusten ennaltaehkäisystä Hedelmällisyyden hallinta ja arviointi Poikivan tai vastapoikineen eläimen hoito Jalka- ja sorkkasairauksien hallinta Tarttuvat taudit: tautiriskien hallinta ETT:n ohjeiden mukaan Virustautien hallinta Navetan eläinlääkekaapin sisältö Rehut ja ruokinta Yleistä ruokinnasta Säilörehun teko-ohje Säilöntä erityyppisiin säilöihin Säilörehunäytteenotto ja lähettäminen Säilörehun laatuanalyysin tulkinta Väkirehut

12 4.7. Seosrehu Rehusta johtuvien maidon laatuvirheiden ennaltaehkäisy Rehusta johtuvien maidon makuvirheiden ennaltaehkäisy Lehmien ruokinnassa kielletyt rehut Ruokinnan onnistumisen seuranta Vasikan ja nuorkarjan hoito ja kasvatus Vasikan alkuhoito Vasikan ruokinta ja hoito Vasikoiden hapanjuotto Ympäristöasiat Tuotantoympäristön tavoitteet Maidontuotannon suojaus radioaktiivisessa laskeumatilanteessa

13 1. Maidon laatutyö 1.1. Tuottajamaidon koostumus ja laatuvaatimukset Lainsäädäntö Maitohygienia-asetus (MMMa 31/EEO/2001). Maidontuotantotilojen hygieniavaatimukset (MMMp 6/EEO/1998, uusi säädös annetaan 07/2002). Lainsäädännössä raakamaidolla tarkoitetaan yhdestä tai useammasta eläimen utareesta saatua maitoa, jota ei ole kuumennettu yli 40 o C, eikä käsitelty muulla vastaavalla tavalla. Lain mukaan maitoa on kaikissa vaiheissa käsiteltävä niin, ettei maito saa haitallisia ominaisuuksia. Muuttunutta maitoa ei saa luovuttaa tilalta elintarvikkeiden valmistukseen. Eläimissä ei myöskään saa olla sairauksia, jotka muuttavat maidon aistinvaraisia ominaisuuksia eikä utaretulehdusta, johon liittyy maito- tai utaremuutoksia. Maitoa, jossa epäillään olevan haitallisia kemiallisten aineiden jäämiä ei myöskään saa luovuttaa kulutukseen. Lisäksi Maitohygienia-asetuksen liitteessä 2. säädetään MAIDON JA MAITOPOHJAISTEN TUOTTEIDEN VALMISTUSTA JA LAATUA KOSKEVAT VAATIMUKSET LUKU 1 TUOTANTOTILALTA LUOVUTETTAVA RAAKAMAITO Hygienialain 20 :n mukaan tuotantotilalta ei saa toimittaa elintarvikkeena käytettäväksi maitoa ja maitopohjaisia tuotteita, jotka eivät täytät hygienialain tai sen nojalla annettujen säädösten vaatimuksia. Laitos ei myöskään saa vastaanottaa sellaisia tuotteita. 69. Maidon on oltava peräisin eläimistä, jotka täyttävät maidontuotantotilojen hygieniavaatimuksista annetun säädöksen terveysvaatimukset. Maidon on aistinvaraisilta ominaisuuksiltaan oltava mainitun säädöksen mukaista. Lisäksi raakamaidon on täytettävä tässä luvussa säädetyt vaatimukset, kun se luovutetaan tuotantotilalta. 70. Jos tuotantotilalta luovutettava raakamaito ei täytä sille asetettuja laatuvaatimuksia kokonaispesäkeluvun kahden kuukauden geometrisen keskiarvon, somaattisten solujen kolmen kuukauden geometrisen keskiarvon tai koagulaasipositiivisten stafylokokkien suhteen, valvontaviranomaisen on tuotantotilan kanssa ryhdyttävä selvittämään syitä maidon laadun heikkenemiseen ja arvioitava maidon elintarvikekelpoisuus. Jos raakamaidon laatu ei kolmen kuukauden kuluessa saavuta laatuvaatimuksia, ei tuotantotilalta saa luovuttaa raakamaitoa elintarvikkeena käytettäväksi. MIKROBIOLOGISET JA SOLUPITOISUUTTA KOSKEVAT LAATUVAATIMUKSET A. Lehmän raakamaito ja ternimaito 71. Lehmän raakamaito, joka on tarkoitettu lämpökäsitellyn kulutusmaidon ja lämpökäsiteltyjen maitopohjaisten tuotteiden valmistukseen: 12

14 Määritys Laatuvaatimus kokonaispesäkeluku +30 o C pmy/ml < somaattisten solujen määrä solua/ml < Lakisääteiset ja kansalliset raakamaitovaatimukset sekä toimenpiteiden raja-arvot Seuraavia maidon laatu- ja koostumusvaatimuksia sovelletaan suomalaisissa meijereissä kaikkien maitotuotteiden valmistukseen käytettävään raakamaitoon. Raakamaidon ominaisuudet/toimenpiteiden raja-arvot 1. Maidosta ei saa mitään poistaa eikä siihen mitään lisätä (maitoväärennös). 2. Vastaanotettavan maidon lämpötila saa olla korkeintaan +6 o C, eikä maito saa myöskään jäätyä. 3. Maidon on oltava ulkonäöltään, hajultaan ja maultaan moitteetonta. 4. Bakteerien kokonaismäärä alle kpl/ml (kahden kuukauden geometrisena keskiarvona, vähintään kaksi näytettä/kk) 5. Somaattisten solujen määrä alle solua/ml (kolmen kuukauden geometrisena keskiarvona, vähintään yksi näyte/kk). 6. Maidossa ei saa olla lääkejäämiä, muita mikrobien kasvunestoaineita eikä muiden kemiallisten aineiden jäämiä. 7. Maidon voihappobakteeri-itiöpitoisuus alle 3100 kpl/l 8. Tarttuvien tautien (mm. salmonella) hallinnasta ja maidon luovuttamisesta ko. tiloilta annetaan erityisohjeet 9. Säteilyvaaratilanteessa annetaan erilliset ohjeet maidon suojaamiseksi 10. Maito tuotetaan eettisesti hyväksyttävällä tavalla Ternimaito Ternimaitoa ei saa lähettää meijeriin, koska sitä ei voida koostumuksensa vuoksi jalostaa normaaleissa meijeriprosesseissa. Maitotilan tulee noudattaa 8 lypsykerran eli neljän vuorokauden varoaikaa poikimisesta lukien. Maidon saostumattomuus on todettava esim. keittokokeella. Mahdollisen umpeenpanolääkityksen varoaikaa tulee noudattaa. Umpeenpanolääkityksen jälkeen maito on testattava T101 testillä negatiiviseksi ennen meijerimaidon joukkoon lypsämistä. Umpeenpanotuubeja ei suositella käytettäväksi alle 6 viikkoa arvioidusta poikimapäivämäärästä jäämäriskien vuoksi. Ennen poikimista lypsetty maito Joissakin tapauksissa hiehon tai lehmän lypsy aloitetaan ennen poikimista. Tällöin noudatetaan myös 8 lypsykerran eli 4 päivän rajaa. Maidon tulee olla normaalin näköistä sekä hajuista ja sen solupitoisuus tulee tarkistaa solutestillä. Lisäksi maitomäärän pitää olla vähintään 6 kg/pv/eläin. Umpeen menevän lehmän maito Haju- ja makuvirheet ovat yleisiä pienessä maidossa olevilla lehmillä. Parilla maitolitralla pilataan koko tilan maito tai jopa maitokuorma. Umpeen menevän lehmän maito ei sovellu enää jalostetavaksi. Kun lehmän tuotos laskee alle 6 kg/pv, niin maito ei enää sovellu lypsettäväksi meijerimaidon joukkoon. 13

15 1.2. Maitoväärennös/vesilisäys Maidon jäätymispisteen alenema osoittaa, onko maidossa lisättyä vettä tai onko sen koostumus muuten normaalista poikkeava. Jäätymispiste on normaalisti 0,520 o C, mutta vaihtelee jonkin verran esim. rodusta, lypsykaudesta ja ruokinnasta riippuen. Jokaisen tuotantotilan maito tutkitaan vähintään kerran vuodessa (MMMa 31/EEO/2001). Vesilisäyksen toimenpiderajana on -0,512 o C = 530 o H. Jos tutkimustulokset antavat aihetta epäillä, että tuotantotilan raakamaitoon on joutunut vettä, on meijerin ilmoitettava tästä välittömästi valvontaviranomaiselle. Tämän tulee ottaa edustava näyte tuotantotilalta maitoerästä, joka muodostuu karjan aamu- tai iltalypsyllä saadusta maidosta. Lypsy on aloitettava vähintään 11 tunnin ja enintään 13 tunnin kuluttua edellisestä lypsystä. Viranomaisen on valvottava lypsyä. Ennaltaehkäisevät toimenpiteet 1. Lypsykoneen ja tilasäiliön pesuista pitää olla tilakohtaiset toimintaohjeet ja valmistajan käyttöohjeet esimerkiksi tilan laatukäsikirjan liitteenä. Ohjeet on käytävä huolellisesti läpi myös tilapäisten työntekijöiden kanssa. 2. Pesuvesi ei saa missään olosuhteissa päästä tilasäiliöön maidon joukkoon 3. Lypsylaitteisto ja tilasäiliö kuivataan/valutetaan huuhtelun jälkeen 4. Lehmien ruokinta on tasapainoista Toimintatapa poikkeustilanteissa Jos maidon joukkoon on joutunut vain hieman puhdasta vettä, asiasta sovitaan aina tapauskohtaisesti meijerin tuotantone u- vonnan kanssa ja sen jälkeen maito otetaan mahdollisesti vastaan ja siitä otetaan näyte pesu- tai desinfiointiainevettä, maitoa ei oteta vastaan Havaitusta veden maidon joukkoon joutumisesta tai epäilystä on välittömästi ilmoitettava meijeriin. Tilasäiliöön on kiinnitettävä kuljettajaa varten näkyvälle paikalle viesti maidon joukkoon jout u- neesta vedestä. Viestissä on kerrottava, onko kyseessä puhdas vesi vai pesu-/desinfektioainevesi ja kuinka paljon ko. vettä on maidon sekaan joutunut. Korjaavat toimenpiteet Syyt vahingon syntymiseen on selvitettävä, jotta estetään uuden vahingon syntyminen. Toistuvan vesilisäyksen syynä on yleensä lypsykoneeseen tai tilasäiliöön jäänyt vesi. Lypsykoneen maitoputkiston kaltevuus ja tyhjentyminen pesussa on tarkastettava. Vettä voi jäädä myös muihin koneen osiin kuten maidonkokoojaan ja lypsy-yksiköihin. Vesilisäystapauksissa on myös tarkastettava ja tarvittaessa täydennettävä tilan maidonkäsittelylaitteiden pesuohjeet. Jos maitoväärennöksen syy ei ole laitteistossa, otetaan myös lehmäkohtaiset maitonäytteet maidon normaalin koostumuksen, ureapitoisuuden ja jäätymispisteen selvittämiseksi. Jos syy on ruokinnallinen, on tilan korjattava lehmien ruokintaa tilanteen normalisoimiseksi. 14

16 1.3. Maidon jäähdytys ja lämpötila Maidon lämpötila ei saa vastaanottohetkellä olla yli +6 o C. Yksittäisissä tapauksissa saa ottaa mukaan maitoa, jonka lämpötila on korkeintaan +10 o C. Kuljetussäiliössä olevan maidon lämpötila ei saa tämän takia ylittää +6 o C. Maidon säilytyslämpötila tilalla on alle +4 o C, missä lämpötilassa maito säilyy parhaiten. Maito ei saa missään vaiheessa jäätyä, sillä jäätyminen aiheuttaa pahoja makuvirheitä. Ennaltaehkäisevät toimenpiteet maidon jäähdytyksen varmistamiseksi Tilasäiliön toiminnan hälytysrajat ovat +4 o C ja 0 o C. Virheettömän toiminnan varmistavat: Jäähdytysteho: tilasäiliön jäähdytysteho on riittävä, jos lypsyn päätyttyä maidon jäähtyminen yhdellä asteella kestää korkeintaan kaksikymmentä minuuttia. Tämä koskee myös täyttä säiliötä ja jäähdytystehon on oltava kuvatun kaltainen myös kesäolosuhteissa. Sekoittimen toiminta: ei vaahtoa eikä kermaa maidon pinnalla. Maitohuoneen ilmanvaihdon riittävyys: maitohuoneen lämpötila yli 5 o C ja alle 25 o C. Lauhduttimen puhtaus - jos on likainen, voidaan puhdistaa itsekin varoen vahingoittamatta lauhdutinta (puhdistuksen ajaksi säiliö pitää irrottaa sähköverkosta). Jääpankkisäiliön jäiden määrä ja kiertovesipumpun toiminta: 5-6 cm:n jää putkien ympärillä. Toimintatapa poikkeustilanteissa 1. Lämmin maito/ heikko jäähdytysteho: maitoauton kuljettajalle on jätettävä viesti näkyvälle paikalle tilasäiliöön, jos Tilasäiliömaidon lämpötila on yli +6 o C Maito on välillä lämmennyt yli sallitun (+6 o C) sekä aika, jonka maito on ollut lämmenneenä Maito on ollut jäähdyttämättä yli kolme tuntia Maito jätetään tilalle aina, kun lämpötila ylittää +10 o C. Jos maito on ollut lämmenneenä yli 6 o C :n tai jäähdyttämättä yli kolme tuntia, maito ei ole elintarvikkeeksi kelpaavaa ja se jätetään tilalle. Uudelleen jäähdytettyä maitoa ei saa lähettää meijeriin. Kuljettajan pitää arvostella aina lisäksi maidon haju ja ulkonäkö. Maidon voi ottaa vastaan vain, jos sen haju, (maku) ja ulkonäkö ovat normaalit. 2. Jäätynyt maito: jäätyneestä maidosta on ilmoitettava heti meijerille Korjaavat toimenpiteet Tarkastetaan tilasäiliön toiminta ja tarvittaessa otetaan yhteys tilasäiliöhuoltoon. 15

17 1.4. Maidon ulkonäkö, haju- ja makuvirheet Maidon hajun ja maun tulee olla raikas ja virheetön, eikä siinä saa olla sivumakuja tai epäpuhtautta. Terveestä lehmästä saadaan virheetöntä maitoa. Maidon haju ja maku voivat muuttua monesta eri syystä alkaen rehuista päätyen kuluttajan maidonsäilytystiloihin. Maito on erittäin herkkä elintarvike imemään itseensä vieraita hajuja ja makuja eikä se siedä muokkaamista. Maidon haju ja maku voivat muuttua mm. seuraavista syistä Lehmien ruoansulatus- ja hormonihäiriöt tai taudit Rehut Lypsy ja maidon jäähdytys Maidon kuljetus ja käsittely meijerissä Kaupan ja kuluttajan säilytystilat Raakamaidon jalostuskelpoisuuden kannalta haju ja maku ovat oleellisia. Selvien virheiden esiintymistiheys ei ole suuri, mutta ne siirtyvät lähes sellaisenaan useimpiin tuotteisiin. Voimakkaat, maidolle vieraat hajut ja maut saattavat maistua vielä valmiissa tuotteessakin, joten sellaisen maidon käyttö raaka-aineena on riski lopputuotteen laadulle. Ennaltaehkäisevät toimenpiteet haju- ja makuvirheiden välttämiseksi 1. Ruokinnalliset keinot Ruoki lehmät mahdollisimman tasapainoisesti ja vältä voimakasta laihtumista. Vältä yliruokintaa tunnutuskaudella. Huolehdi lehmien riittävästä karkearehujen saannista (ainakin 40 % kuiva-aineen syönnistä). Jaa väkirehut useassa erässä. Vältä liiallisen kasvirasvan antoa väkirehussa. Älä käytä kalajauhoa. Varmista, että lehmien juomaveden laatu on hyvä (kupari!). Huolehdi lehmien riittävästä E-vitamiinin saannista. Muista siirtoruokinta laidunkauden alussa ja lopussa. Säilö nurmirehut huolellisesti. Pidä virhekäyneen säilörehun syötössä tauko (noin 4 tuntia) ennen lypsyä. Huolehdi rikkakasvitorjunnasta nurmilla. 2. Toiminnalliset keinot Haista ja maista maitoa säännöllisesti. Jos maku on paha, ei maito kelpaa myöskään jalostukseen. Pidä lypsykone kunnossa ja puhtaana. Lypsä puhtaasti: puhdas lehmä ja parsi, lehmäkohtaiset liinat, riittävän kuuma vesi. Lypsä hellävaraisesti: ilmanpäästöt ja lisälaitteet muokkaavat maitoa. Tarkasta, että tilasäiliö on puhdas ja toimii oikein: lämpötila, jäähdytysaika, sekoittajan pyörimisnopeus. 16

18 Huolehdi maitohuoneen riittävästä ilmanvaihdosta. Varmista, että käyttövesi on moitteetonta ja sitä on riittävästi sekä pesuihin että juottoon. Älä lypsä umpeenmenevien lehmien viimeisiä maidon rippeitä (tuotos < 6 kg/pv) hyvän maidon joukkoon. Varsinkaan, jos itse jo huomaat makuvirheen. Toimintatapa poikkeustilanteissa Ilmoita välittömästi havaitsemastasi maidon virheestä meijerisi tuotantoneuvonnalle. Jos maitoauton kuljettaja havaitsee vastaanottotarkastuksessa, että maidon ulkonäkö ja/tai haju on poikkeava otetaan maidosta näyte ja maito otetaan mukaan, jos havaittu poikkeama on vähäinen maito jätetään tilalle, jos poikkeama on selvä Korjaavat toimenpiteet Selvitetään, mistä makuvirhe johtuu yhdessä meijerin neuvonnan kanssa ja korjataan havaitut virheet Maidon bakteerit Lainsäädäntö (MMMa 31/EEO/2001) Jos tuotantotilalta luovutettava raakamaito ei täytä sille asetettuja laatuvaatimuksia kokonaispesäkeluvun kahden kuukauden geometrisen keskiarvon tai somaattisten solujen kolmen kuukauden geometrisen keskiarvon suhteen, valvontaviranomaisen on tuotantotilan kanssa ryhdyttävä selvittämään syitä maidon laadun heikkenemiseen ja arvioitava maidon elintarvikekelpoisuus. Jos raakamaidon laatu ei kolmen kuukauden kuluessa saavuta laatuvaatimuksia, ei tuotantotilalta saa luovuttaa raakamaitoa elintarvikkeena käytettäväksi. Vastalypsetyn maidon mikrobit ja alkuperä Terveen lehmän utareessa muodostuvassa maidossa ei ole bakteereita. Niitä tulee maitoon ensimmäisen kerran vedinkanavassa. Maidon bakteereista suurin osa on peräisin eri pinnoilta (lypsylaitteisto, tilasäiliö, lehmän utare, vetimet). Myös lypsäjän henkilökohtaisella hygienialla on merkityksensä. Navettailman sekoittumisella maitoon on myös vaikutusta maidon bakteerimäärään. Ilmalitran keskimääräinen bakteeripitoisuus on 6-50 kpl/ml, josta huomattava määrä on itiönmuodostajia. Tilanne on merkitykseltään vielä suurempi, jos syötettävä säilörehu sisältää runsaasti voihappobakteeriitiöitä. Maitoon joutuneista itiöistä noin % on peräisin navettailmasta, loput tulevat utareen ja erityisesti vetimien pinnoilta. Myös Bacillus-suvun bakteerit, jotka myös ovat maabakteereita, ovat itiöllisiä ja niitä saattaa joutua maitoon erityisesti kesäaikaan Säilytyksen aikainen bakteerien lisääntyminen maidossa Maidossa bakteerien lisääntyminen riippuu lämpötilasta, ajasta ja esiintyvistä bakteerilajeista. Jokaisella bakteerilajilla on tyypillinen kasvukäyränsä. Meijeriin saapuvan raakamaidon bakteeripitoi- 17

19 suuteen vaikuttavat ensisijaisesti tilan tuotantohygienia, maidon lämpötila tilasäiliössä ja säilytysajan pituus. Lypsyä seuraavan 2 vrk:n aikana maidon bakteerimäärät eivät yleensä juuri muutu, mikäli säilytyslämpötila on alle +4 o C. Tilasäiliön toiminta vaikuttaa siten olennaisesti bakteerien kasvuun. Tilasäiliössä maidon bakteeristo kehittyy siten, että psykrotrofit eli kylmässä viihtyvät bakteerit alk a- vat kasvaa va ltalajiksi. Ennaltaehkäisevät toimenpiteet Tavoitteena raakamaidon bakteerien määrä alle kpl/ml 1. Hygieeninen lypsytapa A. Puhdista parret huolellisesti ennen lypsyä. Myös lannasta ja kuivikkeista voi siirtyä bakteereita ja bakteeri-itiöitä maitoon B. Pese kätesi ennen kuin ryhdyt varsinaiseen lypsytyöhön C. Puhdista vetimet hyvin lehmäkohtaisella, kostealla (ei litimärällä) puuvillapyyhkeellä. Älä unohda vetimenpäitä. Älä kastele koko utaretta, sillä utareen yläosista voi valuvan veden mukana tulla bakteereita tai itiöitä - jopa suoraan nännikumin kauluksesta - maidon joukkoon Juoksevan veden käyttö (= letkulla) lypsyosastoissa ei ole suositeltavaa Utareiden karvojen ajo syksyllä helpottaa utareiden puhtaana pysymistä ja pesun tarve on näin pienempi Kuivaa vetimet. Jos vetimet jäävät pyyhkimisen jäljiltä märiksi, ne on erikseen kuivattava. D. Ota alkusuihkeet tarkistusmukiin, noin 4 suihketta / vedin, jotta bakteeripitoisin maito saadaan pois vetimestä E. Kiinnitä lypsin huolellisesti - varo ilmapäästöjä Huolimaton lypsäjä voi lypsintä kiinnittäessään jopa imeä bakteereita tai itiöitä lypsimeen F. Seuraa lypsyn loppumista - lypsin ei saa höriä ilmaa loppulypsyssä Myös hörimisen yhteydessä saatetaan imeä bakteereita tai itiöitä G. Irrota lypsin - ei kermaryyppyjä Paitsi, että nk. kermaryypyt aiheuttavat paineiskuja, ne myös imevät mahdollisesti ilmassa olevia bakteereita ja itiöitä 2. Lypsykoneen ja muiden maidonkäsittelyvälineiden pesut ja desinfiointi kunnossa vesi moitteetonta riittävästi kuumaa vettä pesuihin ja desinfiointiin oikeat pesu- ja desinfiointiaineet käyttöveteen nähden pesuaineiden oikea annostelu pesutuloksen tarkastus ja maitokiven poisto 3. Lypsyn jälkeen maito jäähtyy nopeasti +4 o C:een ja säilyy kylmänä, muttei jäädy eikä vatkaannu eli tilasäiliön toiminta on kunnossa 4. Lehmät ruokitaan hyvälaatuisilla rehuilla 18

20 5. Navettaolosuhteet kunnossa (ilmastointi, kuivikkeet, parret jne.) Itiölliset bakteerit Hyvälaatuisessa maidossa on vain vähän itiöllisiä bakteereita. Itiöllisille bakteereille on ominaista, että ne pystyvät muodostamaan ns. lepomuotoja, itiöitä, jotka kestävät hyvinkin ankaria olosuhteita (kuumuus, kylmyys, kemikaalit). Maidon laadulle haitallisia itiöllisiä bakteereita ovat Clostridium (= klostridit = voihappobakteerit = VHB) ja Bacillus -sukujen lajit. Voihappobakteerit aiheuttavat ongelmia erityisesti juuston laadulle virhekäymisinä. Bacillukset aiheuttavat maidon juoksettumista ja kitkerää makua sekä suurina määrinä ruokamyrkytyksiä. Voihappobakteerien pääasiallisia esiintymispaikkoja ovat maa sekä ihmisen ja eläinten suolisto. Maassa esiintyvistä klostridilajeista osa pystyy lisääntymään ja muodostamaan itiöitä säilörehussa. Niiden määrä riippuu kasvityypeistä, mutta ennen muuta säilörehun valmistus- ja varastointioloista. Erityisen suuri riski on silloin, kun maata sekoittuu säilörehun joukkoon teon aikana. Ratkaisevan tärkeää on tarpeeksi nopea ph:n aleneminen. Säilörehun mukana lehmän ruoansulatuselimistöön joutuvat itiöt eivät tuhoudu, vaan kulkeutuvat edelleen vastustuskykyisinä säilymismuotoina lantaan ja voivat suotuisissa oloissa muuttua takaisin bakteerisoluiksi. Lannassa ja raakamaidossa esiintyvien klostridi-itiöiden määrän välillä vallitsee merkitsevä yhteys. Bacilluksia esiintyy runsaasti maassa, vedessä, rehuissa, oljissa, lannassa ja pölyssä, mistä ne voivat siirtyä edelleen raakamaitoon. Ennaltaehkäisevät toimenpiteet itiöiden torjunnassa Itiöiden torjunnassa tärkeintä on hyvä, laadukas säilörehu. Rehun laatuongelmia esiintyy aina silloin tällöin, joten huonompilaatuisenkin rehun kanssa on pystyttävä toimimaan maidon laatua vaarantamatta. Tällöin on tärkeätä kiinnittää erityistä huomiota lypsyhygieniaan, sillä jopa 90 % maidon VHBI:istä tulee utareen ja vedinten pinnoilta. Toimintatapa poikkeustilanteissa Mikäli kuormakohtaiset tulokset antavat aihetta tilakohtaisiin analyyseihin, joissa maidossa todetaan kohonnut VHBI-pitoisuus, tilalle otetaan yhteyttä ja annetaan ohjeet tilanteen korjaamiseksi Maidon solut Lehmän maidossa on aina soluja. Nämä solut ovat valkosoluja, jotka suojelevat lehmää ja utaretta ulkoisia ärsykkeitä, esim. bakteereita vastaan. Ei ole olemassa yhtä ainoaa terveen ja sairaan lehmän solurajaa, mutta maidon koostumuksessa alkaa tapahtua muutoksia, kun soluluku ylittää kpl/ml. Solulukua voidaan pitää karjan utareterveyden mittarina. Mikäli soluluku on korkea, lehmät eivät ole täysin terveitä ja tuottajalle muodostuu tulonmenetyksiä. Utaretulehduksesta kärsivät lehmät lypsävät vähemmän kuin terveet, tulee hoitokustannuksia ja työmäärä lisääntyy. Lisäksi on huomioitava, että utaretulehduksen takia poistettavat lehmät tulevat kalliiksi. 19

S.aureus - ongelman saneeraus. Laura Kulkas Valio Oy

S.aureus - ongelman saneeraus. Laura Kulkas Valio Oy S.aureus - ongelman saneeraus Laura Kulkas Valio Oy Staphylococcus aureus Nykytiedon avulla S.aureusutaretulehdukset ovat pääosin estettävissä tai pois saneerattavissa Keinot saattavat vaatia uusia ajatusmalleja/toimintamalleja

Lisätiedot

Eläintilan hygieniavaatimukset

Eläintilan hygieniavaatimukset Eläintilan hygieniavaatimukset Neuvo 2020 Seinäjoki 3.12 / Vaasa (sv) 5.12 / Järvenpää 10.12 Evira / Elintarvikehygieniayksikkö 1 Ylitarkastaja Noora Tolin Esityksen sisältö Kaikelle elintarvikkeiden alkutuotannolle

Lisätiedot

Työvaihe Uhka / Vaara Kansallinen hyvä toimintatapa Valvonta ja dokumentointi Korjaavat toimenpiteet. Vastaanottotarkastus, raakaainetyypistä

Työvaihe Uhka / Vaara Kansallinen hyvä toimintatapa Valvonta ja dokumentointi Korjaavat toimenpiteet. Vastaanottotarkastus, raakaainetyypistä Työvaihe Uhka / Vaara Kansallinen hyvä toimintatapa Valvonta ja dokumentointi Korjaavat toimenpiteet Raakamaidon vastaanotto Raakamaidossa on haittamikrobeja, kasvunestoaineita tai sen aistittava laatu

Lisätiedot

Maa ja metsätalousministeriön asetus

Maa ja metsätalousministeriön asetus 3.11. 2016 Maa ja metsätalousministeriön asetus raakamaidon tuotannon ja luovutuksen elintarvikehygieniasta annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen muuttamisesta Maa- ja metsätalousministeriön

Lisätiedot

Tuotosseurannan raporttien avulla karjan terveys hallintaan!! Virpi Kurkela Terveydenhuoltoeläinlääkäri ProAgria Oulu Iisalmi 28.3.

Tuotosseurannan raporttien avulla karjan terveys hallintaan!! Virpi Kurkela Terveydenhuoltoeläinlääkäri ProAgria Oulu Iisalmi 28.3. Tuotosseurannan raporttien avulla karjan terveys hallintaan!! Virpi Kurkela Terveydenhuoltoeläinlääkäri ProAgria Oulu Iisalmi 28.3.2012 1 Onko minulla tavoite karjani utareterveydelle? Onko nykyinen utareterveystilanne

Lisätiedot

Eviran uusi opas elintarvikkeiden mikrobiologisista tutkimuksista Ylitarkastaja Taina Niskanen Hygieniayksikkö

Eviran uusi opas elintarvikkeiden mikrobiologisista tutkimuksista Ylitarkastaja Taina Niskanen Hygieniayksikkö Eviran uusi opas elintarvikkeiden mikrobiologisista tutkimuksista Ylitarkastaja Taina Niskanen Hygieniayksikkö Ajankohtaista laboratoriorintamalla, Helsinki 13.10.2010 Elintarvikkeiden mikrobiologiset

Lisätiedot

Raakamaito lainsäädännössä. Elintarviketurvallisuusyksikkö, MMMELO

Raakamaito lainsäädännössä. Elintarviketurvallisuusyksikkö, MMMELO Raakamaito lainsäädännössä joanna.kurki@mmm.fi Elintarviketurvallisuusyksikkö, MMMELO 29.11.2012 Maidontarkastuslaki 1946 tilausmaito (tinkimaito, betingsmjölk, gårdsmjölk) Terveydenhoitolaki 1927 Terveydenhoitolaki-

Lisätiedot

Lypsykonekokonaisuus. Utareterveyskampanjan kurssit. MTT Maitokoneet

Lypsykonekokonaisuus. Utareterveyskampanjan kurssit. MTT Maitokoneet Lypsykonekokonaisuus Utareterveyskampanjan kurssit MTT Maitokoneet Syy ei ole minussa, syy on lypsykoneessa. 10.8.2010 MTT Maitokoneet 2 10.8.2010 MTT Maitokoneet 3 Piirros: Vakolan tiedote Lypsyrobotti

Lisätiedot

TARKASTUSOSA VASIKAT (NAUTA ALLE 6 KK)

TARKASTUSOSA VASIKAT (NAUTA ALLE 6 KK) Laiminlyönnit kursiivilla merkityissä kohdissa voivat johtaa tukiseuraamuksiin. ELÄINSUOJELUTARKASTUS VASIKAT JA NAUDAT YLI 6 KK Eläinsuojelulain (247/1996) 48 :n tarkoittama selvitys vasikoiden suojelua

Lisätiedot

Aluehallintoviraston suorittamat tarkastukset tiloilla ja tukivalvonta

Aluehallintoviraston suorittamat tarkastukset tiloilla ja tukivalvonta Aluehallintoviraston suorittamat tarkastukset tiloilla ja tukivalvonta Kotieläintuki-info (nauta ja lammas) Läänineläinlääkäri 1 Täydentävien ehtojen (TE) valvonta Säädösperusta Neuvoston ja parlamentin

Lisätiedot

Mycoplasma bovis hiljainen ja tappava. Eläinlääkäri Taina Haarahiltunen Yksityispraktikko, Nurmijärvi

Mycoplasma bovis hiljainen ja tappava. Eläinlääkäri Taina Haarahiltunen Yksityispraktikko, Nurmijärvi Mycoplasma bovis hiljainen ja tappava Eläinlääkäri Taina Haarahiltunen Yksityispraktikko, Nurmijärvi Mycoplasma bovis Soluseinätön bakteeri Beetalaktaamiantibiootit (mm. penisilliini) eivät tehoa Herkkiä

Lisätiedot

PROJEKTIYHTEENVETO KEBABIN HYGIEENINEN LAATU VUONNA

PROJEKTIYHTEENVETO KEBABIN HYGIEENINEN LAATU VUONNA PROJEKTIYHTEENVETO KEBABIN HYGIEENINEN LAATU VUONNA 2016 JOHDANTO Projektin tavoitteena oli selvittää kebabravintoloiden kebabin mikrobiologista laatua. Vantaan lisäksi projektiin osallistui Helsingin

Lisätiedot

ETU SEMINAARI Helsinki, Säätytalo

ETU SEMINAARI Helsinki, Säätytalo ETU SEMINAARI 10.5.2012 Helsinki, Säätytalo Terveydenhuolto osana tulevaisuuden laatujärjestelmiä ja auditointeja Tuija Lilja Kehityspäällikkö, laatutoiminnot SAARIOINEN OY Tuotantoeläinten terveydenhuolto

Lisätiedot

Maa- ja metsätalousministeriön asetus 1368/2011 elintarvikkeiden alkutuotannon elintarvikehygieniasta

Maa- ja metsätalousministeriön asetus 1368/2011 elintarvikkeiden alkutuotannon elintarvikehygieniasta Sivu 1/7 Maa- ja metsätalousministeriön asetus 1368/2011 elintarvikkeiden alkutuotannon elintarvikehygieniasta Maa- ja metsätalousministeriön päätöksen mukaisesti säädetään elintarvikelain (23/2006) nojalla:

Lisätiedot

Lihanautatilan ja emolehmätilan omavalvontakuvaus

Lihanautatilan ja emolehmätilan omavalvontakuvaus Lihanautatilan ja emolehmätilan omavalvontakuvaus Maa- ja metsätalousministeriön asetus alkutuotannolle elintarviketurvallisuuden varmistamiseksi asetettavista vaatimuksista 134/2006 edellyttää alkutuotannon

Lisätiedot

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Eläinten lukumäärä Eläimiä yhteensä

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Eläinten lukumäärä Eläimiä yhteensä Laiminlyönnit muissa kuin kursiivilla merkityissä kohdissa voivat johtaa tukiseuraamuksiin. Tarkastuspäivämäärä Asiakirjan numero ELÄINSUOJELUTARKASTUS NAUTA YLI 6 KK Eläinsuojelulain (247/1996) 48 :n

Lisätiedot

Erja Tuunainen. Asiantuntijaeläinlääkäri Eläinten terveys ry ETT / Naseva

Erja Tuunainen. Asiantuntijaeläinlääkäri Eläinten terveys ry ETT / Naseva Erja Tuunainen Asiantuntijaeläinlääkäri Eläinten terveys ry ETT / Naseva Miksi Nasevaa tarvitaan? Nasevan tehtävänä on edistää kansallisen terveydenhuollon toteutumista suomalaisilla lypsykarja- ja naudanlihantuotantotiloilla.

Lisätiedot

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Pulttipistooli + verenlasku Muu, mikä

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Pulttipistooli + verenlasku Muu, mikä Laiminlyönnit muissa kuin kursiivilla merkityissä kohdissa voivat johtaa tukiseuraamuksiin. Tarkastuspäivämäärä Asiakirjan numero ELÄINSUOJELUTARKASTUS VASIKKA Eläinsuojelulain (247/1996) 48 :n tarkoittama

Lisätiedot

Maa- ja metsätalousministeriön asetus tarttuvan naudan keuhkoruton vastustamisesta

Maa- ja metsätalousministeriön asetus tarttuvan naudan keuhkoruton vastustamisesta MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS nro 21/2013 Päivämäärä Dnro 2.12.2013 2299/14/2013 Voimaantulo- ja voimassaoloaika 1.1.2014 toistaiseksi Kumoaa / Muuttaa Valtuutussäännökset Eläintautilaki (441/2013)

Lisätiedot

Perhepäivähoidon hygieniaohjeet

Perhepäivähoidon hygieniaohjeet Perhepäivähoidon hygieniaohjeet Hygienia ja puhtaus Hygienia on aikuisen ja lasten henkilökohtaista hygieniaa sekä työympäristön-, lelujen ja elintarvikkeiden puhtautta. Hygienian tehostaminen päivähoidossa

Lisätiedot

Ennen lypsyä maitohuone ja lypsyasema laitetaan lypsyvalmiuteen, ilta lypsyllä ennen lypsyä ja iltatarkastuksella(ei kaikkea) aamua varten.

Ennen lypsyä maitohuone ja lypsyasema laitetaan lypsyvalmiuteen, ilta lypsyllä ennen lypsyä ja iltatarkastuksella(ei kaikkea) aamua varten. Lypsy Lypsyn valmistelut Ennen lypsyä maitohuone ja lypsyasema laitetaan lypsyvalmiuteen, ilta lypsyllä ennen lypsyä ja iltatarkastuksella(ei kaikkea) aamua varten. Maitohuone: Laitetaan uusi siiviläsukka.

Lisätiedot

ELÄINSUOJELUN VAATIMUKSET JA SUOSITUKSET HEVOSTEN HYVINVOINNILLE. Valvontaeläinlääkäri (Oulun seutu) Maria Pohjolainen

ELÄINSUOJELUN VAATIMUKSET JA SUOSITUKSET HEVOSTEN HYVINVOINNILLE. Valvontaeläinlääkäri (Oulun seutu) Maria Pohjolainen ELÄINSUOJELUN VAATIMUKSET JA SUOSITUKSET HEVOSTEN HYVINVOINNILLE Valvontaeläinlääkäri (Oulun seutu) Maria Pohjolainen Eläinten hyvinvointi Käyttäytymistarpeiden toteuttaminen liikkuminen, laumakäyttäytyminen

Lisätiedot

Tapausesimerkki: Listeria- tapauksen selvittäminen pitkäaikaishoitolaitoksessa

Tapausesimerkki: Listeria- tapauksen selvittäminen pitkäaikaishoitolaitoksessa Tapausesimerkki: Listeria- tapauksen selvittäminen pitkäaikaishoitolaitoksessa Merja Laaksonen hygieniahoitaja VSSHP/Tyks Sairaalahygienia ja infektiontorjunta SHYG 2016 Mikä on listeria ja listerioosi?

Lisätiedot

Eläinten hyvinvointikorvaus

Eläinten hyvinvointikorvaus Eläinten hyvinvointikorvaus 2017 19.1.2017 1 Ei perusehtoja tai lisäehtoja, toimenpiteet samanarvoisia 1-vuotinen sitoumus Noudatettava kaikissa rakennuksissa (myös eri tiloilla) Korvaus maksetaan eläinryhmäkohtaisesti

Lisätiedot

Maa- ja metsätalousministeriön raakamaidon tuotannon ja luovutuksen elintarvikehygieniasta annetun asetuksen (699/2013) muutosehdotus

Maa- ja metsätalousministeriön raakamaidon tuotannon ja luovutuksen elintarvikehygieniasta annetun asetuksen (699/2013) muutosehdotus MUISTIO 3.11.2016 Maa- ja metsätalousministeriön raakamaidon tuotannon ja luovutuksen elintarvikehygieniasta annetun asetuksen (699/2013) muutosehdotus Raakamaidon tuotannon ja luovutuksen elintarvikehygieniasta

Lisätiedot

LUONNOS 12.8. 2014 : OSA A

LUONNOS 12.8. 2014 : OSA A Raakamaidon ja ternimaidon tuotannon ja myynnin hyvät toimintatavat Sisällysluettelo 12.8. 2014 Esipuhe käyttäjälle...4 Osa A Ohje 6 1. Termit ja määritelmät 6 2. Hyvän käytännön ohje Tilamaitomyynnille

Lisätiedot

Suomen elintarviketalouden laatustrategia ja -tavoitteet

Suomen elintarviketalouden laatustrategia ja -tavoitteet Suomen elintarviketalouden laatustrategia ja -tavoitteet maa- ja metsätalousministeriö, marraskuu 2007 Visio Kuluttaja haluaa suomalaisia elintarvikkeita ja ruokapalveluita sekä luottaa suomalaisen elintarvikeketjun

Lisätiedot

Carepen vet 600 mg intramammaarisuspensio lypsävälle lehmälle.

Carepen vet 600 mg intramammaarisuspensio lypsävälle lehmälle. VALMISTEYHTEENVETO 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI Carepen vet 600 mg intramammaarisuspensio lypsävälle lehmälle. 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS 1 ruiskullinen (= 10 g) valmistetta sisältää: Vaikuttava

Lisätiedot

TALLITARKASTUS Sivu 1 / 5

TALLITARKASTUS Sivu 1 / 5 TALLITARKASTUS Sivu 1 / 5 Tarkastuspäivämäärä Tarkastuksen tekijän nimi Tarkastuksen tekijän asema Virkaeläinlääkäri Hevosjalostusliiton tj. Yksityinen eläinlääkäri Valmentaja (omavalvonta) Valmentaja

Lisätiedot

Käyttöasetus potilassiirtojen

Käyttöasetus potilassiirtojen Käyttöasetus potilassiirtojen näkökulmasta Ylitarkastaja Riina Perko Valtioneuvoston asetus työvälineiden turvallisesta käytöstä ja tarkastamisesta (403/2008) Käyttöasetus Asetus voimaan 1.1.2009 Käyttöasetuksen

Lisätiedot

Maitohygieniaan liittyvä lainsäädäntö ja ajankohtaiset asiat

Maitohygieniaan liittyvä lainsäädäntö ja ajankohtaiset asiat Maitohygieniaan liittyvä lainsäädäntö ja ajankohtaiset asiat MENESTYVÄ MAITOTILA 2017 25.10.2017 Tampere Maitohygienialiitto Eläinlääkintöneuvos Marjatta Rahkio maa- ja metsätalousministeriö Maitohygienialainsäädäntö

Lisätiedot

Vasikoita koskeva eläinsuojelulainsäädäntö

Vasikoita koskeva eläinsuojelulainsäädäntö Vasikoita koskeva eläinsuojelulainsäädäntö Ylitarkastaja Helena Hepola Eläinten terveys ja hyvinvointi -yksikkö Eläinsuojelusäädökset Eläinsuojelusäädösten tarkoituksena on suojella eläimiä kärsimykseltä,

Lisätiedot

ELÄINSUOJELUTARKASTUS HEVOSET

ELÄINSUOJELUTARKASTUS HEVOSET ELÄINSUOJELUTARKASTUS HEVOSET Tarkastuspäivämäärä Virkatoimitunnus Tarkastuksen tekijä Virka-asema Puhelinnumero Kunta Aluehallintovirasto Eläinten omistaja/ haltija Osoite Puhelinnumero Tarkastuksessa

Lisätiedot

OMAVALVONTASUUNNITELMAN LAATIMINEN TARJOILUPAIKOILLE Elintarvikelaki 2006/23 20 Omavalvontasuunnitelmavelvollisuus

OMAVALVONTASUUNNITELMAN LAATIMINEN TARJOILUPAIKOILLE Elintarvikelaki 2006/23 20 Omavalvontasuunnitelmavelvollisuus 1 OMAVALVONTASUUNNITELMAN LAATIMINEN TARJOILUPAIKOILLE Elintarvikelaki 2006/23 20 Omavalvontasuunnitelmavelvollisuus Omavalvontasuunnitelmassa pyritään kuvailemaan elintarvikehuoneiston toimintaa mahdollisimman

Lisätiedot

NAUTAKETJUN TURVALLINEN TOIMINTATAPA HIEHONKASVATUKSEN ULKOISTAMISEN PELISÄÄNNÖT SEINÄJOKI

NAUTAKETJUN TURVALLINEN TOIMINTATAPA HIEHONKASVATUKSEN ULKOISTAMISEN PELISÄÄNNÖT SEINÄJOKI NAUTAKETJUN TURVALLINEN TOIMINTATAPA HIEHONKASVATUKSEN ULKOISTAMISEN PELISÄÄNNÖT SEINÄJOKI 29.03.2016 Nautaketjun turvallinen toimintatapa Tavoitteena luoda eläinliikenteelle yhteiset pelisäännöt tautiriskien

Lisätiedot

Tarttuvista taudeista

Tarttuvista taudeista OHJELMA Hippos kiittää tuesta seuraavia yhteistyökumppaneita: Intervet Oy Pharmaxim AB Scanvet Eläinlääkkeet Oy Vermon Ravirata Vetcare Oy 18.00 18.30 Tarttuvien tautien ennaltaehkäisy / ell. Katja Hautala

Lisätiedot

EU-eläinpalkkiot ja kansalliset kotieläintuet. EU-avustajat, Rauno Tammi

EU-eläinpalkkiot ja kansalliset kotieläintuet. EU-avustajat, Rauno Tammi EU-eläinpalkkiot ja kansalliset kotieläintuet EU-avustajat, 21.3.2016 Rauno Tammi Eläinpalkkioiden rekisteriilmoitukset Rekisteröintisäädökset osana tukiehtoja Ilmoitusajat EIVÄT ole muuttuneet Nauta,

Lisätiedot

T4C PIKAOHJE T4C 3.2

T4C PIKAOHJE T4C 3.2 T4C PIKAOHJE T4C 3.2 SISÄLLYS 1. VALIKKORAKENNE T4C 3.2... 3 2. Uuden eläimen lisäys T4C - ohjelmaan... 5 3. Poikiminen... 6 4. Siemennys... 8 5. Tiineystarkistus... 9 6. Umpeenpano... 10 7. Maidon erottelu...

Lisätiedot

Bioturvallisuussuunnitelmat tautitorjuntaa parantamaan tuotantotiloilla. Ell Virpi Seppänen, Emovet Oy/ Eläinterveyden tekijät hanke

Bioturvallisuussuunnitelmat tautitorjuntaa parantamaan tuotantotiloilla. Ell Virpi Seppänen, Emovet Oy/ Eläinterveyden tekijät hanke Bioturvallisuussuunnitelmat tautitorjuntaa parantamaan tuotantotiloilla Ell Virpi Seppänen, Emovet Oy/ Eläinterveyden tekijät hanke Bioturvallisuus Toimintatavat, jotka ehkäisevät tarttuvien tautien tuloa

Lisätiedot

Eläintilan hygieniavaatimukset

Eläintilan hygieniavaatimukset Eläintilan hygieniavaatimukset Neuvo 2020 Seinäjoki 3.12 / Vaasa (sv) 5.12 / Järvenpää 10.12 Evira / Elintarvikehygieniayksikkö 1 Ylitarkastaja Noora Tolin Esityksen sisältö Kaikelle elintarvikkeiden alkutuotannolle

Lisätiedot

AMS. ö Automatic Milking System - odotukset ja edellytykset. Jyväskylä 12.01.2011 Sirpa Helin Osk Maitosuomi

AMS. ö Automatic Milking System - odotukset ja edellytykset. Jyväskylä 12.01.2011 Sirpa Helin Osk Maitosuomi AMS ö Automatic Milking System - odotukset ja edellytykset Jyväskylä 12.01.2011 Sirpa Helin Osk Maitosuomi Odotukset edellyttävät TOIMIVAA AUTOMAATTILYPSYÄ Mitä ams-lypsy vaatii toimiakseen hyvin Lypsäjältä

Lisätiedot

Tarttuvat sorkkasairaudet. Ennaltaehkäisy ja saneeraus ELT, Minna Kujala

Tarttuvat sorkkasairaudet. Ennaltaehkäisy ja saneeraus ELT, Minna Kujala Tarttuvat sorkkasairaudet Ennaltaehkäisy ja saneeraus ELT, Minna Kujala .. Yleisiä Altistavia tekijöitä: likaisuus, kosteus, korkea ammoniakkipitoisuus, palkkien tai lattian märkyys, Huono ilmanvaihto

Lisätiedot

Luo itsellesi käyttäjätunnus!

Luo itsellesi käyttäjätunnus! www.naseva.fi Luo itsellesi käyttäjätunnus! Muuta salalause myös eläinlääkäriohjelmaan tai Ammuun! Tulevat käynnit raporttien alta KÄYTÄ POHJANA PAINIKE MUOKKAA Uusi terveydenhuoltokäyntilomake Käyttöön

Lisätiedot

Tartu sorkkaan Ajotulehduksen hoito ELT Heli Simojoki Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen osasto, HY

Tartu sorkkaan Ajotulehduksen hoito ELT Heli Simojoki Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen osasto, HY Tartu sorkkaan Ajotulehduksen hoito ELT Heli Simojoki Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen osasto, HY Kun ajotulehdus iskee Pysähdytään rauhassa suunnittelemaan Sovitaan yhdessä mitä tehdään Eläinlääkäriltä

Lisätiedot

Aperehuruokinnan periaatteet

Aperehuruokinnan periaatteet Aperehuruokinnan periaatteet Lehmien kaikki rehut sekoitetaan keskenään Seosta annetaan vapaasti Lehmä säätelee itse syöntiään tuotostasoaan vastaavaksi Ummessa olevien ja hiehojen ruokintaa pitää rajoittaa

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ. Maa- ja metsätalousministeriön päätöksen mukaisesti

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ. Maa- ja metsätalousministeriön päätöksen mukaisesti MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS nro 28/EEO/2006 Päivämäärä Dnro 31.5.2006 2484/01/2006 Voimaantulo- ja voimassaoloaika 15.6.2006 - toistaiseksi Muuttaa Afrikkalaisen hevosruton vastustamisesta 3 päivänä

Lisätiedot

Rakennusinvestointi: -tuottavat lehmät vai susi jo syntyissään?

Rakennusinvestointi: -tuottavat lehmät vai susi jo syntyissään? Rakennusinvestointi: -tuottavat lehmät vai susi jo syntyissään? Terveydenhuoltoeläinlääkäri Virpi Kurkela ProAgria Oulu Navettainvestoinnin Tavoite Toimiva, tuottava tila Vähemmän työtä/eläin Enemmän laadukasta

Lisätiedot

DeLaval AMR - tulevaisuuden suurtiloille. DeLaval AMR : Maailman ensimmäinen automaattinen karusellilypsy.

DeLaval AMR - tulevaisuuden suurtiloille. DeLaval AMR : Maailman ensimmäinen automaattinen karusellilypsy. DeLaval AMR - tulevaisuuden suurtiloille DeLaval AMR : Maailman ensimmäinen automaattinen karusellilypsy. Suuri kapasiteetti automaattinen lypsy tulevaisuuden suurkarjalle Miksi DeLaval AMR? YK:n ennusteen

Lisätiedot

Muutokset salmonellan vastustuksessa toimijan näkökulmasta. Stina Hakulin,

Muutokset salmonellan vastustuksessa toimijan näkökulmasta. Stina Hakulin, Muutokset salmonellan vastustuksessa toimijan näkökulmasta Stina Hakulin, 28.9.2016 SALMONELLAN TORJUNTA REHUTEOLLISUUDEN NÄKÖKULMASTA Ankara vastuu Salmonellariskit rehuteollisuuden näkökulmasta Raaka-aineet

Lisätiedot

6 1 (6) Hyvän käytännön ohjeen (HKO) arviointilomake ARVIOITAVA OHJE, OHJEEN LAATIJA JA VASTUUHENKILÖN YHTEYSTIEDOT

6 1 (6) Hyvän käytännön ohjeen (HKO) arviointilomake ARVIOITAVA OHJE, OHJEEN LAATIJA JA VASTUUHENKILÖN YHTEYSTIEDOT 6 1 (6) ARVIOITAVA OHJE, OHJEEN LAATIJA JA VASTUUHENKILÖN YHTEYSTIEDOT ARVIOINNIN TOTEUTUS Dnro Arviointiryhmä Projektitunnus Aikataulu A. SOVELTAMISALA JA ESITYSTAPA Arvioitava asia 1. Soveltamisala Ohjeessa

Lisätiedot

Vinkkejä laadukkaaseen hiehonkasvatukseen I. Jeanne Wormuth

Vinkkejä laadukkaaseen hiehonkasvatukseen I. Jeanne Wormuth Vinkkejä laadukkaaseen hiehonkasvatukseen I Jeanne Wormuth CY Heifer Farm Yleistä Jeannen taustaa Agway aloitti hiehojen kasvatustoiminnan joulukuussa 1998 Tilat 4000 hiehon sopimuskasvatukseen CY Farms

Lisätiedot

LUONNOS Maa- ja metsätalousministeriön asetus. lampaiden ja vuohien TSE-tautien vastustamisesta

LUONNOS Maa- ja metsätalousministeriön asetus. lampaiden ja vuohien TSE-tautien vastustamisesta LUONNOS 30.5.2016 Maa- ja metsätalousministeriön asetus lampaiden ja vuohien TSE-tautien vastustamisesta Maa- ja metsätalousministeriön päätöksen mukaisesti säädetään eläintautilain (441/2013) nojalla:

Lisätiedot

HELSINGIN YLIOPISTO HELSINGFORS UNIVERSITET UNIVERSITY OF HELSINKI

HELSINGIN YLIOPISTO HELSINGFORS UNIVERSITET UNIVERSITY OF HELSINKI Luomukotieläinten olot ja valvonta Mikkeli 26.1.2016 Brita Suokas, projektisuunnittelija Luomuvalvonta pakollisesta rutiinista vahvuudeksi luomueläintiloilla-hanke HELSINGIN YLIOPISTO HELSINGFORS UNIVERSITET

Lisätiedot

Vasikoiden aloitusohjelma

Vasikoiden aloitusohjelma Aloitusohjelma lyhyesti Syntymä 8 vrk ikäinen Ripuliin Colofeed vasta-aineet + energia Vigofeed Hydrafeed Gel Enerfeed rauta + vitamiinit Tuottaa energiaa ja parantaa suolistobakteerien toimintaa ympäristö

Lisätiedot

Väittämä OIKEIN VÄÄRIN

Väittämä OIKEIN VÄÄRIN HYGIENIAOSAAMISTESTI / MALLISARJA I Huomioitavaa: vain yksi vastausrasti / väittämä. Vastausaikaa on 45 minuuttia. Testitilaisuudesta saa poistua aikaisintaan 20 minuutin kuluttua testin aloittamisesta.

Lisätiedot

ROVANIEMEN KAUPUNKI. Hyvinvoiva lapsi. Hygienia ja infektioiden torjunta perhepäivähoidossa

ROVANIEMEN KAUPUNKI. Hyvinvoiva lapsi. Hygienia ja infektioiden torjunta perhepäivähoidossa ROVANIEMEN KAUPUNKI Hyvinvoiva lapsi Hygienia ja infektioiden torjunta perhepäivähoidossa Varhaiskasvatuspalvelut 2015 Työryhmä: Ahlsved Matias, tartuntataudeista vastaava hoitaja, Rovaniemen kaupunki

Lisätiedot

OHJE OMAVALVONTASUUNNITELMAN LAATIMISEKSI (KALASTUSTUOTTEET)

OHJE OMAVALVONTASUUNNITELMAN LAATIMISEKSI (KALASTUSTUOTTEET) KOKKOLAN KAUPUNKI 1(5) OHJE OMAVALVONTASUUNNITELMAN LAATIMISEKSI (KALASTUSTUOTTEET) Tämä ohje koskee kalastajia, jotka toimittavat kalastustuotteita alle 5000 kg vuodessa suoraan kuluttajille tai paikalliseen

Lisätiedot

Kokkidiostaattien jäämien valvonnasta

Kokkidiostaattien jäämien valvonnasta ETT seminaari 30.3.2012 Kokkidiostaattien jäämien valvonnasta Evira rehu- ja lannoitevalvontayksikkö Riitta Rannikko Kokkidiostaatit, eläimet ja rehut Kokkidiostaatteja lisätään siipikarjan rehuihin ehkäisemään

Lisätiedot

EHEC-bakteerin torjunta nautatiloilla ja teurastamoissa

EHEC-bakteerin torjunta nautatiloilla ja teurastamoissa Vastuuhenkilö Sirpa Kiviruusu Sivu/sivut 1 / 31 Elintarviketurvallisuusvirasto Maa- ja metsätalousministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö Eläintautien torjuntayhdistys Tässä ohjeessa annetaan suositukset

Lisätiedot

TÖRNÄVÄNSAAREN SILTA TYÖTURVALLISUUSLIITE

TÖRNÄVÄNSAAREN SILTA TYÖTURVALLISUUSLIITE SEINÄJOEN KAUPUNKI TÖRNÄVÄNSAAREN SILTA TYÖTURVALLISUUSLIITE 15.2.2016 Tämä asiakirja koskee Seinäjoen Kaupungin Törnävänsaaren sillan rakennustöitä. 1 (5) TYÖTURVALLISUUSLIITE 0. YLEISTÄ 0.1 TURVALLISUUSLIITTEEN

Lisätiedot

MITEN VÄLTYN TILAANI UHKAAVALTA M. BOVIS -TARTUNNALTA NAUTAELÄINLIIKENTEEN PELISÄÄNNÖT. OLLI RUOHO ASIANTUNTIJAELÄINLÄÄKÄRI ETT ry

MITEN VÄLTYN TILAANI UHKAAVALTA M. BOVIS -TARTUNNALTA NAUTAELÄINLIIKENTEEN PELISÄÄNNÖT. OLLI RUOHO ASIANTUNTIJAELÄINLÄÄKÄRI ETT ry MITEN VÄLTYN TILAANI UHKAAVALTA M. BOVIS -TARTUNNALTA NAUTAELÄINLIIKENTEEN PELISÄÄNNÖT OLLI RUOHO ASIANTUNTIJAELÄINLÄÄKÄRI ETT ry MYCOPLASMA BOVIS -TARTUNTA Aiheuttaja: - Mycoplasma bovis, soluseinätön

Lisätiedot

Täydentävien ehtojen eläinten hyvinvoinnin uudet vaatimukset koottuna Taina Mikkosen 25.2.2016(Evira) esityksestä 18.3.2016 EM

Täydentävien ehtojen eläinten hyvinvoinnin uudet vaatimukset koottuna Taina Mikkosen 25.2.2016(Evira) esityksestä 18.3.2016 EM Täydentävien ehtojen eläinten hyvinvoinnin uudet vaatimukset koottuna Taina Mikkosen 25.2.2016(Evira) esityksestä 18.3.2016 EM Eviran ohjaukseen kuuluvat täydentävät ehdot Evira ohjeistaa sekä kirjoittaa

Lisätiedot

ETT:n Eläintautivakuutusseminaari 16.3.2016. Yli-tervalan Maatila Tuomo Anttila

ETT:n Eläintautivakuutusseminaari 16.3.2016. Yli-tervalan Maatila Tuomo Anttila ETT:n Eläintautivakuutusseminaari 16.3.2016 Yli-tervalan Maatila Tuomo Anttila Taustatietoa Hiehohotellitoimintaa vuodesta 2011 Asiakkaana 10 tilaa Tällä hetkellä 450 hiehoa Vasikat tulevat 3kk:n iässä

Lisätiedot

EU:n ja valtion korvausperusteet eläintaudeissa (esim. ASF) Kajsa Hakulin

EU:n ja valtion korvausperusteet eläintaudeissa (esim. ASF) Kajsa Hakulin EU:n ja valtion korvausperusteet eläintaudeissa (esim. ASF) 16.3.2016 Kajsa Hakulin Lainsäädäntö Parlamentin ja neuvoston asetus 652/2014 Euroopan unionin valtiontukisäännökset maa- ja metsätalousalalle

Lisätiedot

Ajankohtaista elintarvikehygieniasta. 2.5.2016 Evira Evira / Elintarvikehygieniayksikkö Ylitarkastaja Noora Tolin

Ajankohtaista elintarvikehygieniasta. 2.5.2016 Evira Evira / Elintarvikehygieniayksikkö Ylitarkastaja Noora Tolin Ajankohtaista elintarvikehygieniasta 2.5.2016 Evira Evira / Elintarvikehygieniayksikkö Ylitarkastaja Noora Tolin Ajankohtaista 2016 Elintarvikkeiden tuotantoa koskevat täydentävien ehtojen vaatimukset

Lisätiedot

Ympäristölautakunnan hyväksymä tammikuun 10 p:nä 1995. (Ympäristölautakunta hyväksynyt muutokset 18.4.2006)

Ympäristölautakunnan hyväksymä tammikuun 10 p:nä 1995. (Ympäristölautakunta hyväksynyt muutokset 18.4.2006) Helsingin kaupungin terveydensuojelujärjestys Ympäristölautakunnan hyväksymä tammikuun 10 p:nä 1995. (Ympäristölautakunta hyväksynyt muutokset 18.4.2006) 1 Ympäristölautakunta kumonnut 1.1.2005 2 Lintujen

Lisätiedot

MYYMÄLÄN ITSE MARINOIMIEN TUOTTEIDEN MIKROBIOLOGINEN LAATU HÄMEENLINNAN SEUDULLA

MYYMÄLÄN ITSE MARINOIMIEN TUOTTEIDEN MIKROBIOLOGINEN LAATU HÄMEENLINNAN SEUDULLA 23.05.2011 MYYMÄLÄN ITSE MARINOIMIEN TUOTTEIDEN MIKROBIOLOGINEN LAATU HÄMEENLINNAN SEUDULLA Hämeenlinnan ympäristöterveydenhuolto Rakennusvalvonta ja ympäristö Wetterhoffinkatu 2 PL 63, 13101 Hämeenlinna

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA NASEVASTA ja TIETOA KETJUINFORMAATIOSTA

AJANKOHTAISTA NASEVASTA ja TIETOA KETJUINFORMAATIOSTA AJANKOHTAISTA NASEVASTA ja TIETOA KETJUINFORMAATIOSTA Miksi? Kotieläintuotannon muutos Korkea Kuluttajien vaatimukset - laatu - turvallisuus - jäljitettävyys - hyvinvointi EU-lainsäädäntöön Yksilösairaanhoito

Lisätiedot

www.ett.fi/nautaterveydenhuolto/koulutus/

www.ett.fi/nautaterveydenhuolto/koulutus/ www.ett.fi/nautaterveydenhuolto/koulutus/ Julkaisuja Teematiedotteet: Tammikuu: Avausseminaari Valiolla Helmikuu: Eläinkauppa ja eläinaineksen hankinta laajentavilla tiloilla, ETU nautakarjan terveystodistus

Lisätiedot

Maidon laatu. Karstula Petäjävesi Sirpa Helin

Maidon laatu. Karstula Petäjävesi Sirpa Helin Maidon laatu Karstula 30.03.2010 Petäjävesi 31.03.2010 Sirpa Helin % maidosta E-luokka 1-12/2008 100,00 98,39 95,00 96,47 96,00 95,71 95,56 95,51 95,06 94,85 94,84 94,82 94,30 92,91 95,31 90,00 85,00 80,00

Lisätiedot

Poikiminen. Emolehmien kevät-seminaari 26.01.2011 Laukaa. Eläinlääkäri Teppo Heinola

Poikiminen. Emolehmien kevät-seminaari 26.01.2011 Laukaa. Eläinlääkäri Teppo Heinola Poikiminen Emolehmien kevät-seminaari 26.01.2011 Laukaa Eläinlääkäri Teppo Heinola Poikiminen Naudan synnytysteiden anatomiaa Normaali synnytys Vaikeutunut synnytys Synnytysapu Vastasyntyneen ja emän hoito

Lisätiedot

Salmonellan esiintyminen suomalaisessa sianrehussa. Maria Rönnqvist, Evira

Salmonellan esiintyminen suomalaisessa sianrehussa. Maria Rönnqvist, Evira Salmonellan esiintyminen suomalaisessa sianrehussa Maria Rönnqvist, Evira Esityksen aiheita Riskinarviointi sianrehun salmonellariskistä Salmonella taudinaiheuttajana Salmonella sianlihan tuotannossa Salmonellan

Lisätiedot

Mitä moniresistentin mikrobin kantajuus tarkoittaa? Eristääkö vai ei?

Mitä moniresistentin mikrobin kantajuus tarkoittaa? Eristääkö vai ei? Mitä moniresistentin mikrobin kantajuus tarkoittaa? Eristääkö vai ei? Infektioiden torjunnalla turvaa ja laatua hoitolaitoksiin Alueellinen koulutuspäivä 29.11.2016 Hygieniahoitaja, Anu Harttio-Nohteri/VSSHP

Lisätiedot

Ympäristöterveydenhuollon valtakunnalliset koulutuspäivät, , Merikeskus Vellamo, Kotka Ylitarkastaja Annika Pihlajasaari

Ympäristöterveydenhuollon valtakunnalliset koulutuspäivät, , Merikeskus Vellamo, Kotka Ylitarkastaja Annika Pihlajasaari Ympäristöterveydenhuollon valtakunnalliset koulutuspäivät, 17. 18.5.2016, Merikeskus Vellamo, Kotka Ylitarkastaja Annika Pihlajasaari Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Elintarvikehygieniayksikkö Mikrobikriteeriasetuksen

Lisätiedot

Ryhtyisinkö elintarvikealan yrittäjäksi?

Ryhtyisinkö elintarvikealan yrittäjäksi? Ryhtyisinkö elintarvikealan yrittäjäksi? Salon kaupunki Ympäristöterveydenhuolto Hornintie 2-4, 24800 Halikko, terveystarkastaja p. 02 778 4608, marjo.harkonen@salo.fi Tarvittavat ilmoitukset/hakemukset

Lisätiedot

Myymälässä pakattujen juustojen mikrobiologinen laatu ja käsittelyhygienia

Myymälässä pakattujen juustojen mikrobiologinen laatu ja käsittelyhygienia Myymälässä pakattujen juustojen mikrobiologinen laatu ja käsittelyhygienia Projektiyhteenveto 2014 Pääkaupunkiseudun kunnissa toteutettiin touko-lokakuussa 2014 yhteinen projekti, jonka tarkoituksena oli

Lisätiedot

Potilaan opas. Tietoa henkilöille, joille on määrätty botulinutoksiini B:tä (NeuroBloc ) servikaalisen dystonian hoitoon

Potilaan opas. Tietoa henkilöille, joille on määrätty botulinutoksiini B:tä (NeuroBloc ) servikaalisen dystonian hoitoon Potilaan opas Tietoa henkilöille, joille on määrätty botulinutoksiini B:tä (NeuroBloc ) servikaalisen dystonian hoitoon Oppaan on laatinut Eisai Europe Limited Tässä oppaassa kerrotaan NeuroBloc -lääkkeestä

Lisätiedot

PAKKAUSSELOSTE. Airomir 5 mg/2,5 ml sumutinliuos. salbutamoli

PAKKAUSSELOSTE. Airomir 5 mg/2,5 ml sumutinliuos. salbutamoli PAKKAUSSELOSTE Airomir 5 mg/2,5 ml sumutinliuos salbutamoli Lue tämä pakkausseloste huolellisesti, ennen kuin aloitat lääkkeen käyttämisen. - Säilytä tämä pakkausseloste. Voit tarvita sitä myöhemmin. -

Lisätiedot

Lopetusasetus - kansallisen lainsäädännön muutokset

Lopetusasetus - kansallisen lainsäädännön muutokset Lopetusasetus - kansallisen lainsäädännön muutokset Susanna Ahlström Eläinlääkintöylitarkastaja Maa- ja metsätalousministeriö Elintarvike- ja terveysosasto Lopetusasetus Neuvoston asetus (EY) N:o 1099/2009

Lisätiedot

Märehtijä. Väkirehumäärän lisäämisen vaikutus pötsin ph-tasoon laiduntavilla lehmillä 29.3.2012. Karkearehun käyttäjä Ruoansulatus.

Märehtijä. Väkirehumäärän lisäämisen vaikutus pötsin ph-tasoon laiduntavilla lehmillä 29.3.2012. Karkearehun käyttäjä Ruoansulatus. Märehtijä Karkearehun käyttäjä Ruoansulatus Pötsin ph Ruokinta Väkevyys Arja Korhonen Väkirehumäärän lisäämisen vaikutus pötsin ph-tasoon laiduntavilla lehmillä Tutkimus tehty MTT Maaningan tutkimuskoeasemalla

Lisätiedot

Hoitoilmoituksen tallennusohje

Hoitoilmoituksen tallennusohje Nasevaan voi tallentaa hoitoja yksittäiselle eläimelle tai koota hoidettu eläinryhmä (nupoutus, loishäätö tms.) jolloin sama tieto monistuu kullekin valitulle eläimelle. Lääkkeiden määrät ilmoitetaan aina

Lisätiedot

Aluehallintovirasto. Tilatunnus. emakoita karjuja porsaita <10 vk kasvatus-/lihasikoja muita yht.

Aluehallintovirasto. Tilatunnus. emakoita karjuja porsaita <10 vk kasvatus-/lihasikoja muita yht. Laiminlyönnit kursiivilla merkityissä kohdissa voivat johtaa tukiseuraamuksiin. ELÄINSUOJELUTARKASTUS SIKALA Eläinsuojelulain (247/1996) 48 :n tarkoittama selvitys direktiivin 2008/120/EY sisältämien,

Lisätiedot

Maa- ja metsätalousministeriön asetus nautatuberkuloosin vastustamisesta

Maa- ja metsätalousministeriön asetus nautatuberkuloosin vastustamisesta MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS nro 27/2013 Päivämäärä Dnro 2.12.2013 2305/14/2013 Voimaantulo- ja voimassaoloaika 1.1.2014 toistaiseksi Kumoaa Nautaeläinten tuberkuloosista vastustamisesta annettu

Lisätiedot

Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma

Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma Maidontuotannon kokonaisvaltainen laatu Yhteenveto: Toimintaympäristön tarkastelu- ja ennakointitilaisuus 6/6 Tilaisuuden avaus ja tavoitteet Matti

Lisätiedot

Lihantuotanto SIANLIHA

Lihantuotanto SIANLIHA Hyvinvointi Tuotantoympäristö Rehut ja ruokinta Lihaketjun toimet Welfare Quality Kuljetukset Lihantuotanto SIANLIHA Mitä hyvinvointi on? Hyvinvointi on eläimen kokemus sen fyysisestä ja psyykkisestä olotilasta.

Lisätiedot

VÄLINEHUOLTAJAN AMMATTITUTKINTO TUTKINTOSUORITUKSEN ARVIOINTI

VÄLINEHUOLTAJAN AMMATTITUTKINTO TUTKINTOSUORITUKSEN ARVIOINTI PAKOLLISET OSAT: 2 PUHDISTAMINEN JA DESINFEKTIO NÄYTTÖYMPÄRISTÖ/ YMPÄRISTÖT Aseptisesti työskenteleminen noudattaa hyviä sairaalahygieniatapoja sekä aseptista työjärjestystä edeten puhtaasta likaiseen

Lisätiedot

Elintarvikkeiden suoramyynti lainsäädäntö ja omavalvonta

Elintarvikkeiden suoramyynti lainsäädäntö ja omavalvonta Elintarvikkeiden suoramyynti lainsäädäntö ja omavalvonta Huomisen Osaajat hanke KASVUA HÄMEESSÄ HUOMISEN HÄMÄLÄINEN RUOKA Maatilamyynnin omavalvontaneuvoja koulutus MAATILAMYYNNIN MAHDOLLISUUDET- RAJOITTAVA

Lisätiedot

Päivittäinen jalkineiden hoito

Päivittäinen jalkineiden hoito JALKINEIDEN HOITO 1. Perehdy jalkineiden hoidon ohjeisiin. 2. Tunnista jalkineiden materiaali ja puhdista jalkineet ohjeen mukaan. 3. Suojaspray suihkutetaan kengille ulkona. Suihkutusetäisyys kengistä

Lisätiedot

Maa ja metsätalousministeriön asetus

Maa ja metsätalousministeriön asetus 3.11. 2016 Maa ja metsätalousministeriön asetus elintarvikkeiden alkutuotannon elintarvikehygieniasta annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen muuttamisesta Maa- ja metsätalousministeriön päätöksen

Lisätiedot

Tutkimustulosten tulkinta ja päätöksenteko / mikrobiologia & hygienia

Tutkimustulosten tulkinta ja päätöksenteko / mikrobiologia & hygienia Tutkimustulosten tulkinta ja päätöksenteko / mikrobiologia & hygienia NÄYTTEENOTTOKOULUTUS - ELINTARVIKKEET, Evira, 19.-, Helsinki Ylitarkastaja Annika Pihlajasaari Elintarviketurvallisuusvirasto Evira

Lisätiedot

Millä keinoilla ruokaketjusta riittäisi jaettavaa myös maatiloille?

Millä keinoilla ruokaketjusta riittäisi jaettavaa myös maatiloille? Millä keinoilla ruokaketjusta riittäisi jaettavaa myös maatiloille? MTK Pohjois-Karjala Kansanedustajatapaaminen Kitee Maatalouden hintakehitys vuosina 2000 2011 => viljelijöiden ostovoima heikkenee Lähde:

Lisätiedot

Päivämäärä. - Valtuutussäännökset

Päivämäärä. - Valtuutussäännökset D 45 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS nro 13/EEO/2004 Päivämäärä Dnro 30.12.2004 5550/01/2004 Voimaantulo- ja voimassaoloaika 1.1.2005- toistaiseksi Kumoaa/Muuttaa - Valtuutussäännökset Eläintautilaki

Lisätiedot

MaitoManagement 2020

MaitoManagement 2020 MaitoManagement 2020 Hiehoprosessin tehostaminen Tavoitteena on tuottaa maitoa taloudellisesti ja tehokkaasti tilakokonaisuus huomioiden. Maidontuotannon tehokkuutta seurataan mm. seuraavilla mittareilla:

Lisätiedot

Täydentävien ehtojen eläinten hyvinvoinnin uudet vaatimukset

Täydentävien ehtojen eläinten hyvinvoinnin uudet vaatimukset Täydentävien ehtojen eläinten hyvinvoinnin uudet vaatimukset Ympäristöneuvonnan neuvontapäivät Tampere 15.3.2016 Eläinten terveys ja hyvinvointi yksikkö Taina Mikkonen Täydentävät ehdot Täydentävät ehdot

Lisätiedot

Kokemuksia luomutuotannosta Muuruveden koulutilalla. Pentikäinen Marjo Karjanhoitaja Savon ammatti- ja aikuisopisto, Muuruvesi 10082010

Kokemuksia luomutuotannosta Muuruveden koulutilalla. Pentikäinen Marjo Karjanhoitaja Savon ammatti- ja aikuisopisto, Muuruvesi 10082010 Kokemuksia luomutuotannosta Muuruveden koulutilalla Pentikäinen Marjo Karjanhoitaja Savon ammatti- ja aikuisopisto, Muuruvesi 10082010 Luomumaitoa Muuruvedeltä 2 10.8.2010 M.Pentikäinen Luomumaitoa Muuruvedeltä

Lisätiedot

Elintarvikealan pk-yritysten neuvontaa koskeva selvitys ja koulutusohjelma- projekti PK-Yrittäjien koulutus ELINTARVIKELAINSÄÄDÄNNÖSTÄ

Elintarvikealan pk-yritysten neuvontaa koskeva selvitys ja koulutusohjelma- projekti PK-Yrittäjien koulutus ELINTARVIKELAINSÄÄDÄNNÖSTÄ Elintarvikealan pk-yritysten neuvontaa koskeva selvitys ja koulutusohjelma- projekti PK-Yrittäjien koulutus ELINTARVIKELAINSÄÄDÄNNÖSTÄ 2.11 Seinäjoki, 9.11 Kuopio, 17.11 Hämeenlinna, 19.1. 2012 Rovaniemi

Lisätiedot

HYVÄ VILJAN TUOTANTO- JA VARASTOINTITAPA

HYVÄ VILJAN TUOTANTO- JA VARASTOINTITAPA HYVÄ VILJAN TUOTANTO- JA VARASTOINTITAPA Lähde: Groupement des associations meunieres des pays de la C.E.E. (G.A.M.), 2.6.1998 (Käännös englannin kielestä, Kauppamyllyjen Yhdistyksen hallituksen hyväksymä)

Lisätiedot

Maa- ja metsätalousministeriön asetus 118/2006. ensisaapumistoiminnasta. 1 luku Yleiset säännökset

Maa- ja metsätalousministeriön asetus 118/2006. ensisaapumistoiminnasta. 1 luku Yleiset säännökset sivu 1/5 Maa- ja metsätalousministeriön asetus 118/2006 ensisaapumistoiminnasta Maa- ja metsätalousministeriön päätöksen mukaisesti säädetään 13 päivänä tammikuuta 2006 annetun elintarvikelain (23/2006)

Lisätiedot

Rehujen salmonellavalvonta. Moilanen Tervaniemi Rovaniemen ammattikorkeakoulu

Rehujen salmonellavalvonta. Moilanen Tervaniemi Rovaniemen ammattikorkeakoulu Rehujen salmonellavalvonta Moilanen Tervaniemi Rovaniemen ammattikorkeakoulu Ensisijainen vastuu yrityksellä Yrityksellä on ensisijainen vastuu rehujen turvallisuudesta ja laadusta kaikissa tuotannon,

Lisätiedot

Bentsyylipenisilliiniprokaiinia sisältävien injektiovalmisteiden käyttötarkoitukset - Eviran väliaikainen käyttösuositus

Bentsyylipenisilliiniprokaiinia sisältävien injektiovalmisteiden käyttötarkoitukset - Eviran väliaikainen käyttösuositus LIITE 1/(5) Valvontaosasto Pvm/Datum/Date Eläinten terveys ja hyvinvointi -yksikkö kesäkuu 2015 Bentsyylipenisilliiniprokaiinia sisältävien injektiovalmisteiden käyttötarkoitukset - Eviran väliaikainen

Lisätiedot