MAAHANMUUTTAJAOPPILAAT JA KOULUTUS - tutkimus oppimistuloksista, koulutusvalinnoista ja työllistämisestä
|
|
- Saara Jääskeläinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 MAAHANMUUTTAJAOPPILAAT JA KOULUTUS - tutkimus oppimistuloksista, koulutusvalinnoista ja työllistämisestä Kuusela J., Etelälahti A., Hagman Å., Hievanen R., Karppinen K., Nissilä L., Rönnberg U. ja Siniharju M. OPETUSHALLITUS
2 Opetushallitus Taitto: Sirpa Ropponen ISBN (nid.) ISBN (pdf) Edita Prima Oy, Helsinki 2008
3 ESIPUHE Mahdollisuuksien tasa-arvo on keskeinen koulutusjärjestelyjä ohjaava periaatteemme. Perinteisten alueellisen, sosiaalisen, sukupuolten välisen ja kieliryhmien välisen tasa-arvon rinnalle on noussut myös maahanmuuttajien koulutusmahdollisuuksien tasa-arvo. Sen merkitys kasvaa lähivuosina entisestään jo siksi, että maahanmuuttajien määrän odotetaan kasvavan voimakkaasti. Maahanmuuttajien lasten oikeuksien ja tasavertaisten koulutusmahdollisuuksien turvaaminen on tärkeää sekä tasa-arvon toteutumisen kannalta että heidän tulevaisuutensa vuoksi: koulutus luo edellytykset aktiiviseen kansalaisuuteen, työelämään ja hyvinvointiin. Suomessa on tehty runsaasti maahanmuuttajaoppilaita koskevaa tutkimusta jo 1970-luvulla. Tuolloin tutkimuskohteena olivat ennen kaikkea Suomesta Ruotsiin muuttaneet koululaiset. Suomeen muuttaneiden oppilaiden tilannettakin on tutkittu, mutta tutkimukset ovat yleensä perustuneet melko suppeisiin aineistoihin ja tapaustutkimuksiin. Tämän raportin tarkoituksena on kuvata koulutusta perusopetuksesta työelämään asti. Raportissa kuvataan maahanmuuttajaoppilaiden oppimistuloksia perusopetuksessa, toisen asteen koulutukseen liittyviä hakutoiveita, koulutukseen pääsyä ja läpäisyä sekä joko korkea-asteen koulutukseen tai työelämään siirtymistä. Raportin empiiriset tulokset perustuvat laajoihin ja monipuolisiin aineistoihin. Pääosa aineistoista ja käytetyt rekisteritiedot on kerätty alun perin muihin tarkoituksiin, mistä syystä niiden käyttöön on liittynyt tiettyjä rajoituksia. Maahanmuuttajaoppilaista puhuttaessa on syytä korostaa, että kysymys ei ole homogeenisesta ryhmästä. Siksi esimerkiksi keskiarvovertailujen perusteella ei tule tehdä liiallisia yleistyksiä. Eri maahanmuuttajaryhmät eroavat toisistaan äidinkielensä, kulttuurinsa ja muun taustansa puolesta. Heillä on myös yksilölliset erityistarpeensa, tavoitteensa, toiveensa ja odotuksensa. Raportissa kuvatut tulokset osoittavat, että maahanmuuttajaoppilaiden ja opiskelijoiden tilanteeseen on kiinnitettävä entistä enemmän huomiota erityisesti eri koulumuotojen välisessä siirtymävaiheessa. Maahanmuuttajien kohtaaminen on laaja yhteiskunnallinen ilmiö, joka ei rajoitu pelkästään kouluun. Koululla on kuitenkin keskeinen merkitys sille, miten uusien ryhmiemme integroituminen suomalaiseen yhteiskuntaan onnistuu, ja miten kulttuurisesti varsin yhtenäinen kansa siirtyy hallitusti kohti entistä moniarvoisempaa yhteiskuntaa. Maahanmuuttajat ovat toistaiseksi keskittyneet maassamme voimakkaasti joihinkin suuriin kaupunkeihin, mutta maahanmuuttajien koulutukseen liittyvät kysymykset eivät ole pelkästään kuntien sisäisiä asioita, vaan koulutuksen kehittäminen edellyttää myös valtiovallan kehittämis- ja tukitoimia. Tämä raportti on laadittu Opetusministeriön toimeksiannosta ja sen tarkoituksena on osaltaan mahdollistaa maahanmuuttajien koulutusta koskevien kehittämistoimenpiteiden suunnittelu ja toteuttaminen niin, että ne vastaavat todellisia tarpeita ja tulevaisuuden haasteita Ritva Jakku-Sihvonen Laatujohtaja 3
4
5 SISÄLTÖ ESIPUHE... 3 RAPORTIN KESKEINEN SISÄLTÖ MAAHANMUUTTAJIEN KOULUTUS SUOMESSA Taustaa Maahanmuuttajia koskeva lainsäädäntö ja maahanmuuttopoliittiset linjaukset Koulutuslainsäädäntö ja koulutuspoliittiset linjaukset Maahanmuuttajien opetus ja koulutus yleissivistävässä koulutuksessa Perusopetukseen valmistava opetus Esiopetus Perusopetus Suomi tai ruotsi toisena kielenä -opetus Maahanmuuttajien oman äidinkielen opetus Muiden uskontojen opetus Lisäopetus Lukiokoulutus Suomi tai ruotsi toisena kielenä -opetus Maahanmuuttajien äidinkielen opetus Muiden uskontojen opetus Maahanmuuttajien koulutus ammatillisessa koulutuksessa Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistava koulutus Ammatillinen peruskoulutus Opetushallituksen rooli maahanmuuttajien koulutuksen kehittämisessä 29 Yleissivistävä koulutus Ammatillinen koulutus Aikuiskoulutus OPETUSHALLITUKSEN AIKAISEMMAT SELVITYKSET Opetushallituksen maahanmuuttajataustaisten oppilaiden opetusta koskevia selvityksiä perusopetuksessa Ensimmäinen maahanmuuttajien opetusta koskeva selvitys perusopetuksessa Maahanmuuttajien perusopetusta koskeva selvitys... vuonna Suomi tai ruotsi toisena kielenä -opetus Perusopetuksen loppuvaiheessa Suomeen tulleiden maahanmuuttajanuorten opetuksen järjestäminen Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksen tilanne Maahanmuuttajien opiskelu lukiokoulutuksessa Maahanmuuttajat ammatillisessa koulutuksessa Maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistava koulutus Maahanmuuttajien ammatillinen koulutus Opiskelijoista Lähteet: MAAHANMUUTTAJAOPPILAIDEN MÄÄRÄT PERUSKOULUN PÄÄTTÖLUOKALLA Vieraskieliset yhdeksäsluokkalaiset Yhdeksäsluokkalaiset syntymävaltion ja vieraskielisyyden mukaan Maahanmuuttajaoppilaiden keskittymisestä Lähteet MAAHANMUUTTAJATAUSTAISTEN OPPILAIDEN OPETUS JA OPPIMISEN TUKI PERUSOPETUKSEN PÄÄTTÖVAIHEESSA Taustaa ja tutkimustehtävä Tutkimusaineisto Ohjausasiakirjat Opetuksen resurssit
6 4.5 Oppimisen tuki Suomi tai ruotsi toisena kielenä Oman äidinkielen opetus ja opetus omalla äidinkielellä sekä maahanmuuttajaoppilaan oman kulttuurin tuki Tukiopetus Valmistava opetus Opetusjärjestelyjen onnistuneisuudesta Siirtymävaiheen tuki Kodin ja koulun yhteistyö Vapaamuotoiset vastaukset Haastattelu Taustaksi Kun maahanmuuttajaoppilaiden opetukseen on valmistauduttu hyvin Kun koulussa on ongelmia MAAHANMUUTTAJAOPPILAIDEN OPPIMISTULOKSET, ASENTEET JA JATKOKULUTUSVALINNAT PERUSOPETUKSEN PÄÄTTÖVAIHEESSA Tutkimustehtävä ja tutkimusaineistot Oppimistulosten arvioinneista Osaaminen Sukupuolieroista Tuki- ja erityisopetus Asenteet opiskeluun Asenteet ja osaaminen Osaaminen ja arvosanat Toisen asteen koulutusvalinnoista Aineistojen vertailua Keskeiset havainnot KOULUMENESTYS, KOULUTUKSEEN VALIKOITUMINEN, TUTKINNON SUORITTAMINEN JA TYÖELÄMÄÄN SIIRTYMINEN Tutkimusaineistot ja käsitteet Kokonaisaineisto, otosaineisto ja seuranta-aineisto Vieraskieliset, maahanmuuttajataustaiset ja kantaväestö Koulutuksen ulkopuolelle jääminen, tutkinnon suorittaminen ja työelämään siirtyminen Koulumenestys peruskoulun päättöluokalla Maahanmuuttajataustaisten ryhmien erot Sukupuolierot Alueelliset erot Jatkokoulutukseen ja sen ulkopuolelle valikoituminen Maahanmuuttajataustaisten ryhmien erot Sukupuolierot Valikoitumisen muutokset vuosina Yleisen ja yksilöllistetyn oppimäärän suorittaneiden erot Koulutukseen pääsy ja hakutoiveet Onko maahanmuuttajataustaisten koulutukseen pääsyssä vinoumia suhteessa kantaväestöön? Johtuvatko maahanmuuttajataustaisten koulutukseen pääsyn vinoumat hakutoiveista? Selittääkö koulumenestys hakemista ja koulutukseen pääsyä? Koulutuksen ulkopuolelle jääminen Tutkinnon suorittaminen ja työelämään siirtyminen Onko toisen asteen tutkinnon saavuttamisessa eroja? Onko työelämään siirtymisessä eroja? Miten maahanmuuttajatausta, sukupuoli, koulumenestys ja siirtymävaihe vaikuttavat tutkinnon suorittamiseen ja edelleen työelämään siirtymiseen? Keskeiset havainnot MÄÄRITELMIÄ LIITTEET
7 RAPORTIN KESKEINEN SISÄLTÖ Tämän raportin tarkoitus on kuvata maahanmuuttajanuorten koulutustilannetta maassamme. Opetushallitus on tehnyt aikaisemminkin selvityksiä maahanmuuttajaoppilaiden tilanteesta, mutta tämä on ensimmäinen tutkimus, jossa laajojen aineistojen perusteella arvioidaan näiden oppilaiden koulumenestystä ja koulutuspolkuja. Koulutuksen tasa-arvo on kiistämättä koulutuspolitiikkamme johtava ajatus, ja olemme sen toteutumisesta syystäkin ylpeitä. Puhutaan myös mahdollisuuksien tasa-arvosta. Siksi tämän raportin keskeinen tehtävä on tutkia, tarjoaako maamme koululaitos tasa-arvoiset koulutusmahdollisuudet myös maahanmuuttajataustaisille oppilaillemme. Vaikka Suomessa on edelleenkin suhteellisen vähän maahanmuuttajia esimerkiksi muihin Pohjoismaihin verrattuna, maahanmuuttajaoppilaiden tarpeiden huomioon ottaminen on jo vuosia ollut monien koulujen haastavana tehtävänä. Joissain pääkaupunkiseudun kouluissa maahanmuuttajataustaiset oppilaat ovat jo enemmistönä. Tulevaisuusskenaarioissa ikärakenteen epäsuotuisasta rakenteesta syntyvää työvoiman vajausta lasketaan paikattavan arviolta sadallatuhannella uudella maahanmuuttajalla, ja vuotta 2025 koskevassa ennusteessa joka viidennen helsinkiläiskoululaisen arvioidaan olevan maahanmuuttajataustainen. Yksiselitteistä tietoa maahanmuuttajataustaisten oppilaiden määrästä on vaikea antaa, eikä tämäkään raportti anna siihen vastausta. Syynä on maahanmuuttajataustan määritelmä. Yksi määritelmä perustuu kansalaisuuteen, ja Suomessa asuvien ulkomaan kansalaisten määrä onkin tarkkaan tiedossa. Toinen määritelmä perustuu syntymämaahan, jolloin myös paluumuuttajat sisältyvät lukuun. Sekin on helppo selvittää. Kolmas mahdollisuus on subjektiivisempi, eli sen mukaan oppilas on maahanmuuttajataustainen, jos hänen äidinkielensä on muu kuin suomi, ruotsi tai saame. Subjektiivisuus syntyy siitä, että kieleen perustuvat määritelmät perustuvat omaan valintaan ja ilmoitukseen. Edellisten yhdistelmistä syntyy uusia määritelmiä, ja kaikki tuottavat ainakin osittain eri perusjoukon. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden i mukaan maahanmuuttajaoppilailla tarkoitetaan sekä Suomeen muuttaneita että Suomessa syntyneitä lapsia ja nuoria. Määrittely tarjoaa synonyymin ja laajentaa käsitteen koskemaan myös niitä oppilaita, jotka ovat syntyneet Suomessa, mutta se jättää maahanmuuttajataustan avoimeksi. Objektiivista ja kattavaa määritelmää tärkeämpää on kuitenkin pedagogisesti mielekkään tai tutkimuksen kannalta relevantin tai mahdollisen kriteerin valinta. Tässä on käytetty ensisijaisena kriteerinä oppilaiden ilmoittamaa äidinkieltä. Oppimistulosten arviointien yhteydessä sitä on tiedusteltu karkealla luokituksella suomi, ruotsi tai muu, ja sama koskee toisen asteen yhteishaun yhteydessä koottuja tietoja. Muunkielisyys perustuu siis oppilaiden omaan ilmoitukseen. 7
8 Termejä maahanmuuttajaoppilas, maahanmuuttajataustainen oppilas ja muunkielinen tai vieraskielinen oppilas käytetään tässä tutkimuksessa toistensa synonyymeinä. Olennaista on yhteinen ymmärrys siitä, mistä milloinkin puhumme. Äidinkielen käyttäminen kriteerinä johtaa siihen, että joissain tilastollisissa analyyseissä on mukana myös pieni saamenkielisten oppilaidemme ryhmä. Kysymys on kuitenkin niin pienestä ryhmästä, ettei se vääristä analyysejä. Suurempi vääristymä syntyy niistä oppilaista, jotka ovat ilmoittaneet äidinkielekseen suomen, vaikka se tosiasiallisesti olisi heidän toinen kielensä. Voidaan kuitenkin olettaa, että nämä oppilaat ovat jo pääosin integroituneet tai ehkäpä sulautuneet suomalaiseen kulttuuriin siinä määrin, että he pitävät suomen kieltä äidinkielenään. Rinnakkaisena määritelmänä käytetäänkin oppilaiden syntymävaltiota ja äidinkieltä. Tällainen tarkempi jaottelu voidaan tehdä ainoastaan Tilastokeskukselta tilatusta erillisaineistosta, sillä oppilaiden syntymämaata ei kysytä toisen asteen yhteishaun yhteydessä, eikä sitä ole myöskään kysytty Opetushallituksen oppimistulosten arvioinneissa. Säädöksiä ja suosituksia koskeva luku on tarkoitettu ensisijaisesti sen kuvaamiseen, mitä nyt tehdään, ja samalla sen arvioimiseksi, turvaavatko säädökset ja suositukset riittävästi maahanmuuttajaoppilaidemme yhdenvertaiset koulutusmahdollisuudet kantaväestön oppilaiden kanssa. Säädöspohja voidaan siis suhteuttaa tuloksiin. Säädökset, ohjeet ja suositukset koskevat niin sanottua valmistavaa opetusta, suomi toisena kielenä -opetusta, oppilaiden oman äidinkielen opetusta ja oppilaiden saamaa äidinkielistä opetusta. Maahanmuuttajaoppilaiden opetusta koskevaa ohjeistusta on täydennetty viime vuosina, ja sitä voidaan muuttaa jatkossakin. Toisessa luvussa tiivistetään Opetushallituksen aikaisemmin tekemien tai tilaamien maahanmuuttajaopetusta koskevien selvitysten keskeiset tulokset. Ensimmäinen koko valtakuntaa koskeva selvitys tehtiin vuonna 2003, ja se koski perusopetuksen valmistavaa opetusta, suomen tai ruotsin opetusta toisena kielenä ja maahanmuuttajaoppilaiden äidinkielen opetusta. (Maahanmuuttajaoppilaiden perusopetukseen valmistava opetus ja perusopetus syyslukukaudella 2003, Opetushallitus 2004.) Selvityksen yhteydessä kysyttiin myös opetuksen järjestämisen esteitä ja opettajien kelpoisuutta sekä opettajien täydennyskoulutuksen tarvetta. Sen lisäksi selvitettiin maahanmuuttajaoppilaiden oppilashuoltoon ja oppilaan ohjaukseen liittyviä kysymyksiä sekä erityisopetukseen siirrettyjen oppilaiden määrää. Vuosina 2005 ja 2006 tehtiin kaksi erillisselvitystä. Ensin mainittu koski suomi tai ruotsi toisena kielenä -opetuksen järjestämistä ja jälkimmäinen perusopetuksen loppuvaiheessa Suomeen tulleiden opetuksen järjestämistä. Vuonna 2005 tehtiin myös maahanmuuttajien äidinkielen opetuksen tilaa kuvaava selvitys. 8
9 Edellä mainittujen perusopetusta koskevien selvitysten lisäksi Opetushallitus on tehnyt vuonna 2006 kyselyn nuorten lukiokoulutuksen järjestäjille (Ikonen ja Jääskeläinen 2008).1 Vuonna 2006 tehtiin kysely maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavasta koulutuksesta. Maahanmuuttajien ammatillista koulutusta taas tutkittiin ensimmäisen kerran jo vuonna 2001 (Kuisma) ja myöhemmin vuonna 2004 (Koskimäki). Joitain tietoja on päivitetty tässäkin tutkimuksessa, mutta pääpaino on koulutuksen tuloksissa, siis siinä, mitä erilaisin erityisjärjestelyin on saatu aikaan. Kolmannessa luvussa käsitellään perusopetuksen päättövaiheen maahanmuuttajataustaisten oppilaiden määriä ja suhteellisia osuuksia lääneittäin ja kuntatyypin mukaan. Yleisinä suurina trendeinä on näiden oppilaiden painottuminen Etelä-Suomen läänin kaupunkimaisiin kuntiin ja toisaalta maahanmuuttajaoppilaiden kasvava osuus tarkastelujaksolla Yhdistettynä nämä kaksi trendiä kertovat myös, että maahanmuuttajaoppilaiden määrän absoluuttinen ja suhteellinen kasvu on ollut voimakkainta Etelä-Suomen kaupunkimaisissa kunnissa etenkin pääkaupunkiseudulla. Ennusteiden mukaan näin tapahtuu jatkossakin, ja maahanmuuttajaoppilaiden osuuden voidaan arvioida nousevan hyvin suureksi joissain pääkaupunkiseudun kouluissa jo lähivuosina, jos ennusteet toteutuvat. Vaikka maahanmuuttajaoppilaiden määrän ja osuuden voidaan uskoa nousevan koko maassa, edellä kuvattu tilanne ja kehitys kuvaavat kahdentyyppisiä haasteita. Yksi koskee niitä kouluja, joissa maahanmuuttajaoppilaita on hyvin paljon. Opetusjärjestelyt ovat haastavia, sillä kysymys ei ole homogeenisesta ryhmästä: oppilaiden äidinkieli, heidän suomen kielen taitonsa ja heidän sosiokulttuurinen taustansa vaihtelevat hyvin paljon. Tilannetta ei helpota, että maahanmuuttajaoppilaiden osuus on yleensä suurin sellaisilla alueilla, joiden kantaväestöön kuuluvista oppilaistakin suurehko osa tarvitsee tavallista enemmän tukea koulunkäynnilleen. Kokonaan toisentyyppiset haasteet koskevat niitä kouluja, joissa maahanmuuttajaoppilaiden määrä on pieni: käytettävissä olevat taloudelliset ja henkilöresurssit ovat usein suhteellisen niukkoja. Neljännessä luvussa kuvataan kouluille tehdyn kyselytutkimuksen tuloksia. Kyselyn määrällisistä indikaattoreista voidaan päätellä, että maahanmuuttajaoppilaiden tarpeet on yleensä otettu parhaiten huomioon siellä, missä heidän määränsä on suurin. Tämä koskee sekä maahanmuuttajaoppilaiden opetusta ohjaavia kunnan ja koulun opetussuunnitelmia että opetuksen järjestämistä. Kun maahanmuuttajaoppilaita on vähän, todetaan toisaalta usein, ettei erityisjärjestelyille ole tarvettakaan. Maanmuuttajataustaisuus on tuolloin enemmänkin tekninen kuin pedagogisesti relevantti määritelmä. Yleinen piirre on, että eniten huomiota kiinnitetään maahanmuuttajaoppilaiden suomen kielen opetukseen oman äidinkielen opetusta ei pidetä yhtä tärkeänä tai sitä ei ole voitu järjestää. Esteenä voi olla myös oppilaiden tai heidän vanhempiensa haluttomuus tällaiseen opetukseen. 1 Hiljattain ilmestyi myös Sarsalan ja Nissilän toimittama Perusopetuksen valmistava opetus. Tilannekatsaus syyslukukaudelta Moniste 8/2008. Helsinki: Opetushallitus 9
10 Avovastauksista käy myös ilmi, että opetusjärjestelyt tuottavat usein vaikeuksia, ja niissä toistuvat samat ongelmat, jotka on todettu jo Opetushallituksen aikaisemmissa selvityksissä: Toiminta on hajanaista ja etenkin eri viranomaisten yhteistyö kangertelee, taloudellisia resursseja pidetään riittämättöminä eikä sopivia opettajia aina löydetä. Myös kodin ja koulun yhteistyö koetaan pulmalliseksi etenkin silloin kun tulkkipalveluja ei ole saatavilla. Viimeksi mainitussa tapauksessa oppilaat toimivat toisinaan tulkkeina. Myös sellaisia maahanmuuttoon liittyviä psykologisia ongelmia havaitaan, joita kirjallisuudessa on kuvattu jo vuosikymmenten ajan: yhtenä ääripäänä on maahanmuuttajaoppilaiden jengiytyminen ja toisena niin sanottu negatiivinen identiteetti, jonka seurauksena halutaan ottaa etäisyyttä omasta kielestä ja kulttuurista tai yleensäkin kaikista erityisjärjestelyistä, jotka koetaan leimaaviksi. Viidennessä luvussa kuvataan maahanmuuttajaoppilaiden oppimistuloksia, asenteita, arvosanoja ja toisen asteen koulutukseen pyrkimistä sekä maahanmuuttajaoppilaiden saamaa tukea. Aineistoina ovat viidennen luokan ympäristö- ja luonnontiedon, kuudennen luokan matematiikan sekä päättövaiheen kaksi matematiikan ja kolme äidinkielen ja kirjallisuuden arviointia, jotka on toteutettu vuosina Mukana ovat sekä valtakunnalliset otosaineistot että Opetushallitukselta tilatut aineistot. Ulkoinen validius on varmistettu vertaamalla päättövaiheen arviointien yhteydessä koottujen arvosanatietojen jakaumia yhteishakurekisterin vastaaviin arvosanoihin. Kuten voi odottaakin, maahanmuuttajaoppilaiden arviointikokeissa osoittama osaaminen jää keskimäärin heikommaksi kuin suomenkielisen vertailuryhmän. On kuitenkin korostettava, ettei tästä tule tehdä kategorisia yleistyksiä, sillä joukossa on myös erittäin hyvin suoriutuneita maahanmuuttajaoppilaita. Toisaalta maahanmuuttajataustaisten oppilaiden asenteet koulua ja opiskelua kohtaan ovat myönteisempiä kuin suomenkielisten oppilaiden. Ero korostuu entisestään, jos oppilaiden osaamistasoa kontrolloidaan tilastollisesti, sillä asenteet ja osaaminen korreloivat keskenään positiivisesti. Käytännössä korostuminen tarkoittaa sitä, että sekä kokeissa hyvin suoriutuneiden suomenkielisten että muunkielisten asenteet ovat keskimäärin myönteisiä, mutta heikosti suoriutuneiden maahanmuuttajaoppilaiden asenteet keskimäärin myönteisempiä kuin samantasoisesti suoriutuneiden suomenkielisten oppilaiden. Tukitoimissa havaitaan selkeä oppiaineiden välinen ero: matematiikassa tukija erityisopetusta on annettu suunnilleen saman verran kuin vastaavantasoisesti suoriutuneille suomenkielisille oppilaille. Sen sijaan äidinkielessä ja kirjallisuudessa maahanmuuttajaoppilaat ilmoittivat huomattavasti useammin saaneensa tuki- tai erityisopetusta kuin samantasoisesti suoriutuneet suomenkieliset oppilaat. Yhtenä syynä on epäilemättä, että kysymykset tuki- ja erityisopetuksesta on esitetty takautuvasti, ja erityistuki on ollut tarpeen siinä vaiheessa, kun oppilaiden suomen kielen taito on ollut olennaisesti heikompi kuin arviointikoetta tehtäessä. 10
11 Oppilaiden hakutoiveita voidaan tutkia vain karkealla luokituksella ammatillinen koulutus lukio. Aineisto osoittaa, että maahanmuuttajaoppilaat aikovat toisinaan pyrkiä lukioon melko heikoinkin pohjatiedoin, jos kriteerinä pidetään Opetushallituksen arviointikokeissa osoitettua osaamista. Yhtenä toisen asteen koulutusvalintoihin vaikuttavana syynä saattaa olla muita lievemmin perustein annetut arvosanat: Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden arvostelussa on sovellettu opetussuunnitelman perusteiden ohjeita. Toisaalta arviointikoetta ei voida pitää opetussuunnitelman perusteiden edellyttämänä oppilaan tilanteeseen sovitettuna joustavana arviointimenetelmänä. Viimeisessä luvussa käsitellään maahanmuuttajaoppilaiden koulumenestystä, valikoitumista toisen asteen koulutukseen, toisen asteen koulutuksen läpäisyä ja työelämään sijoittumista. Käytössä on kolme aineistoa. Ensimmäinen perustuu toisen asteen yhteishakurekisteriin vuosilta Se on siis kattava aineisto yhdentoista vuoden ajalta. Sen perusteella saadaan tieto oppilaan kielitaustasta tarkkuudella suomi, ruotsi tai muu, oppilaiden sukupuolesta, arvosanoista, hakutoiveista, koulutukseen pääsystä ja koulutuspaikan vastaanottamisesta. Toisena aineistona on Tilastokeskukselta tilattu täydentävä aineisto, johon on liitetty oppilaiden taustatietoja yhteishakurekisterin henkilötunnuksen avulla. Kysymyksessä on 50 prosentin otos, josta henkilötiedot on poistettu ja koulujen tunnukset korvattu pseudokoodeilla henkilösuojan varmistamiseksi. Tämä aineisto päättyy vuoteen 2004, koska tuoreemmat tiedot eivät olleet valmistuneet. Kolmas ja niin ikään Tilastokeskukselta tilattu aineisto on myös 50 prosentin satunnaisotos 1996 perusopetuksen päättöluokalla olleista nuorista, joiden koulutuksen läpäisyä ja työelämään sijoittumista on seurattu kahdeksan ja puoli vuotta peruskoulun päättymisen jälkeen. Kaikissa tapauksissa vertailuaineistoina on käytetty suomenkielisiä ja ruotsinkielisiä oppilaita ja opiskelijoita. Täydennetyissä aineistoissa maahanmuuttajanuoret on voitu luokitella syntymämaan ja äidinkielen mukaan. Syntymämaassa on käytetty karkeaa luokitusta: Suomi, muut EU-maat ja EU:n ulkopuoliset maat. Näin on voitu tehdä jako ensimmäisen ja toisen polven maahanmuuttajiin (Suomessa vs. muussa maassa syntyneet) sekä maahanmuuttajiin ja paluumuuttajiin (suomen vs. muun kielen äidinkielekseen ilmoittaneet muussa maassa kuin Suomessa syntyneet). Tätä jakoa voidaan vielä tarkentaa jaolla EU-maihin ja EU:n ulkopuolisiin maihin. Näin saadaan tarkimmillaan vertailtavaksi kuusi ryhmää. Kantaväestöksi lasketaan kotimaisia kieliä (suomea tai ruotsia) äidinkielenään puhuvat Suomessa syntyneet. Paluumuuttajia ovat ne EU-maissa tai EU-alueen ulkopuolisissa maissa syntyneet, jotka ovat ilmoittaneet äidinkielekseen suomen. Toisen polven maahanmuuttajia ovat ne Suomessa syntyneet, jotka ovat ilmoittaneet äidinkielekseen muun kuin suomen tai ruotsin, ja EU-maissa tai muissa maissa syntyneet muun kuin suomen tai ruotsin äidinkielekseen ilmoittaneet muodostavat kaksi ensimmäisen polven maahanmuuttajaryhmää. Kaksi suurinta ryhmää ovat EU-alueen ulkopuolisissa maissa syntyneet 1. polven maahanmuuttajat ja EU-maissa syntyneet paluumuuttajat. Viimeksi mainittu ryhmä ei ole kaikilta osin yksiselitteinen, sillä siihen kuuluvat esimerkiksi muissa maissa syntyneet suomenkielisten vanhempien lapset, jotka eivät ehkä 11
12 ole saaneet käytännössä mitään vaikutteita varhaislapsuutensa vieraskielisestä kieliympäristöstä. Toisaalta ei ole mitään keinoa erottaa tilastoaineistosta saamenkielisiä oppilaita. Tämä kantaväestöömme kuuluva ryhmä on kuitenkin pyritty ottamaan huomioon analyyseissä. Tässä yhteenvedossa ei ole tarkoituksenmukaista käydä läpi kaikkia ryhmittelyjä, mutta kuten odottaa saattaa, erityisen riskialttiissa asemassa ovat ensimmäisen polven muista kuin EU-maista tulleet maahanmuuttajanuoret. Riskit liittyvät kaikkiin tässä seurattuihin alueisiin: koulumenestykseen, toisen asteen koulutukseen pääsyyn, sen läpäisyyn ja lopulta työllistymiseen silloinkin kun toisen asteen koulutus on läpäisty. Yleisenä koulumenestyksen mittana voidaan käyttää kaikkien aineiden ja lukuaineiden keskiarvoja. Niissä toisen polven maahanmuuttajat menestyvät jopa kantaväestöä paremmin. Se on kuitenkin pienin maahanmuuttajaoppilaiksi luokiteltavissa oleva ryhmä (N = 351). Heikoimmat keskiarvot ovat muualta kuin EU-maista muuttaneilla oppilailla. Se on puolestaan tämän aineiston suurin ryhmä (N = 3 618). Koulumenestyksessä nähdään sama yleinen piirre kuin kantaväestölläkin: tytöt menestyvät paremmin kuin pojat. Kaikilla maahanmuuttajaryhmillä, kuten kantaväestöön kuuluvillakin lukio on yleisempi toisen asteen koulutusvaihtoehto kuin ammatillinen koulutus. Kun aikaisemmin todettiin, että lukioon pyritään myös varsin puutteellisin tiedoin ainakin kun kriteerinä käytetään Opetushallituksen arviointikokeita lukioilla on melko suuret haasteet näiden oppilaiden koulunkäynnin tukemisessa. Toisen asteen yhteishakuaineisto vahvistaa sen, että maahanmuuttajaoppilaat pyrkivät ja myös pääsevät lukioon keskimäärin heikommin arvosanoin kuin kantaväestöön kuuluvat. On myös mahdollista, että lukioon päädytään, vaikka se ei olisikaan ensisijainen hakutoive, ja tuolloin syynä lienevät ammatillisen koulutuksen kieli- ja soveltuvuuskokeet. Tässä luvussa tarkastellaan myös tarkemmin ammatillisen koulutuksen valintoja sen tutkimiseksi, ovatko maahanmuuttajataustaiset nuoret valikoituneet erityisesti joillekin ammatillisen koulutuksen koulutusaloille. Huolestuttavinta on, että kun kantaväestöstä jätti hakematta toisen asteen koulutukseen, jäi sen ulkopuolelle tai keskeytti sen varhaisessa vaiheessa yhteensä 5,5 % opiskelijoista, vastaava osuus EU-maiden ulkopuolelta tulleilla ensimmäisen polven maahanmuuttajilla oli 15,4 %. Näin suurta osuutta toisen asteen koulutuksen ulkopuolelle jääneitä on vaikea hyväksyä. Yhtäältä se osoittaa, että perusopetuksessa ei ole pystytty antamaan tai ehditty antaa tarvittavaa tukea, ja toisaalta se ennakoi kasautuvia ongelmia. Huolestuttavana piirteenä on myös, ettei yhdentoista vuoden seuranta-aikana koulutuksen ulkopuolelle jääneiden osuudessa ole tapahtunut muutosta parempaan. Sen sijaan vuosittaisvaihtelua on, ja se vaikuttaa olevan yhteydessä lukioon hakeneiden osuuteen: kun lukioon hakeneiden osuus on suuri, on ulkopuolelle jääneiden osuus pieni. Se taas viittaa siihen, että ammatillisen koulutuksen kielikoe saattaa muodostua toisen asteen koulutuksen esteeksi. Siirtymävaiheen tukeen tulisi siis kiinnittää erityistä huomiota. 12
13 Seuraava maahanmuuttajanuorten riskitilanne liittyy koulutuksen keskeyttämiseen. Käytettävissä oleva aineisto ei ole suuri, vaan kattaa ainoastaan yhden ikäluokan, sillä analysoitavaksi haluttiin riittävän pitkä aikaväli. Kahdeksan ja puoli vuotta perusopetuksen jälkeen joka neljännellä vieraskielisellä oppilaalla on toisen asteen tutkinto suorittamatta, kun kantaväestöön kuuluvilta se puuttuu joka seitsemänneltä. Kokonaistilannetta voi havainnollistaa seuraavan oppilasvirtoja kuvaavan kaavion avulla, joka on luvun 6 kuvio 18. Kuviosta käy ilmi, että selvästi suurin riski jäädä ilman toisen asteen tutkintoa on niillä, jotka eivät aloittaneet toisen asteen koulutusta välittömästi perusopetuksen päättymisen jälkeisenä syksynä. Toinen riskiryhmä ovat 10. luokalla jatkaneet. Yleensäkin vieraskielisten oppilaiden keskeyttämisluvut noudattavat samaa järjestystä kuin kantaväestöön kuuluvien ne ovat vain suuremmat. 0,0 % = kantaväestö 0,0 % = vieraskieliset Ammatillinen tai ylioppilastutkinto suoritettuna ? Ei Kyllä Ei Kyllä Ei Kyllä Ei Kyllä 47,3 % 52,7 % 18,4 % 81,6 % 4,9 % 95,1 % 38,2 % 61,8 % 61,5 % 38,5 % 25,9 % 74,4 % 7,3 % 92,7 % 53,8 % 46,2 % Syksy 1996 Ei koulutuksessa (100 %) Ammatillinen koulutus (100 %) Lukio (100 %) 10-luokka (100 %) 7,6 % 33,7 % 55,0 % 3,7 % 18,6 % 30,9 % 43,1 % 7,4 % Vuonna 1996 peruskoulun päättöluokalla olleet (100 %) Tiivistelmäkuvio. Vuonna 1996 peruskoulun päättöluokalla olleiden opiskelutilanne ja toisen asteen tutkinnon suorittaminen mennessä kantaväestö ja vieraskieliset erikseen 13
14 Niistä vieraskielisistä opiskelijoista, joilla ei ollut tutkintoa suoritettuna seurantajakson lopussa, oli kantaväestöä suurempi osuus koulutuksen ulkopuolella myös vuoden 2004 lopussa. Kantaväestössä osuus oli runsaat neljännes (25,8 %), kun maahanmuuttajaoppilailla vastaava osuus oli 43 %. Erityisesti huomio kiinnittyy maahanmuuttajataustaisten tyttöjen siirtymävaiheen ongelmiin. Maahanmuuttajataustaisten poikien riskit taas liittyvät enemmän toisen asteen ja erityisesti ammatillisen koulutuksen keskeyttämiseen. Viimeinen tämän tutkimuksen osoittama ongelmakohta liittyy työelämään tai korkea-asteen opintoihin siirtymiseen. Toisen asteen tutkinnon suorittaminen parantaa olennaisesti maahanmuuttajanuorten asemaa työmarkkinoilla, käytettiin indikaattorina sitten työllisyyttä tilastointiajankohtana, työttömyyskuukausia tai ansiotasoa. Kuitenkin kantaväestöön verrattaessa tutkinnon suorittaneet maahanmuuttajanuoret ovat keskimäärin heikommassa asemassa kuin tutkinnon suorittaneet kantaväestöön kuuluvat nuoret. Vastaavasti ilman tutkintoa olevat kantaväestöön kuuluvat nuoret ovat työllistyneet paremmin kuin ilman toisen asteen tutkintoa olevat vieraskieliset nuoret, jotka ovat tällaisessa vertailussa kaikkein heikoimmassa asemassa. 14
15 Leena Nissilä 1 MAAHANMUUTTAJIEN KOULUTUS SUOMESSA 1.1 Taustaa Maahanmuuttajien määrä Suomessa on kasvanut viime vuosikymmeninä voimakkaasti. Siitä huolimatta Suomessa on edelleen suhteellisen vähän maahanmuuttajia, jos tilannetta verrataan moniin Keski-Euroopan maihin tai muihin Pohjoismaihin. Suomessa muutos on ollut kuitenkin nopea, sillä maahanmuuttajien määrä on lisääntynyt erityisesti 1990-luvulla ja sen jälkeen. Seuraavassa kuviossa on esitetty ulkomaalaisten määrän kehitys vuodesta Tilanne vuosittain Lähde: VRK Kuvio 1.1. Ulkomaalaiset Suomessa
16 v v v. Kuvio 1.2. Vieraskieliset 6 12-vuotiaat, vuotiaat ja vuotiaat vuosina Lukumääriin ei sisälly turvapaikanhakijoita Maahanmuuttajia koskeva lainsäädäntö ja maahanmuuttopoliittiset linjaukset 16 Suomen perustuslain (731/1999) perusoikeudet koskevat myös Suomessa asuvia ulkomaalaisia (lukuun ottamatta maahantuloon liittyviä vapauksia sekä ääni- ja vaalioikeuksia valtiollisissa vaaleissa). Perustuslain 6 :n mukaan ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Perustuslaissa on myös säädetty oikeudesta omaan kieleen ja kulttuuriin todeten 17 :ssä, että saamelaisilla alkuperäiskansana sekä romaneilla ja muilla ryhmillä on oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan. Samoin jokaisella on oikeus maksuttomaan perusopetukseen (sivistykselliset oikeudet 16 ). Oppivelvollisuusiän ylittäneiden maahanmuuttajien kohdalla tämän kohdan tulkinta saattaa tuottaa edelleen ongelmia. Yhdenvertaisuudesta ja syrjinnän kiellosta säädetään perustuslaissa, mutta sen lisäksi säännöksiä täsmentävät useat muut lait. EU-maita koskevat kaksi yhdenvertaisuutta koskevaa direktiiviä pantiin Suomessa toimeen yhdenvertaisuuslailla (21/2004), joka tuli voimaan Valtion ja kuntien viranomaisilla oli etnisen yhdenvertaisuuden edistämiseksi velvollisuus laatia yhdenvertaisuussuunnitelma vuoden 2005 aikana. Työministeriö antoi suunnitelman sisällöstä suosituksen syksyllä Yhdenvertaisuuslakia uudistetaan parhaillaan.
17 Ulkomaalaislain (301/2004) tarkoituksena on toteuttaa ja edistää hyvää hallintoa ja oikeusturvaa ulkomaalaisasioissa. Lain tarkoituksena on lisäksi edistää hallittua maahanmuuttoa ja kansainvälisen suojelun antamista ihmisoikeuksia ja perusoikeuksia kunnioittaen sekä ottaen huomioon Suomea velvoittavat kansainväliset sopimukset. Myös ulkomaalaislakia uudistetaan parhaillaan. Vuonna 1999 voimaan tullut laki maahanmuuttajien kotoutumisesta (ns. kotouttamislaki 493/1999) sisältää tavoitteet ja toimenpiteet maahanmuuttajien tarvitsemien tietojen ja taitojen hankkimiseksi. Kotouttamislakia on muutettu neljä kertaa. Turvapaikanhakijoita koskevat uudet kohdat tulivat voimaan vuonna Laajempi kokonaisuudistus tuli voimaan vuonna Uudistusten tarkoituksena on ollut tehostaa ja nopeuttaa maahanmuuttajien kotoutumista, selkiinnyttää viranomaisen työnjakoa ja vastuita kaikilla hallinnon tasoilla sekä tehostaa kunnan ja työvoimatoimistojen yhteistyötä. Lisäksi lääninhallitusten tehtäviin on lisätty maahanmuuttajien kotoutumista edistävien ja tukevien toimenpiteiden ja palveluiden suunnitteluun, ohjaukseen ja valvontaan osallistuminen. Lakiin on sisällytetty myös luettelo toimenpiteistä ja palveluista, jotka olisi otettava huomioon sekä kuntien kotouttamisohjelmissa että maahanmuuttajille tehtävissä kotoutumissuunnitelmissa. Kotoutumissuunnitelma voi nyt sisältää myös lukio-opintoja, ammattikorkeakoulu- ja yliopistotutkintoon johtavaa koulutusta sekä täydennyskoulutusta ja jatkokoulutusta työvoimapoliittisena koulutuksena ja siihen rinnastettavana koulutuksena maahanmuuttajien työllistymisen edistämiseksi. Kotouttamislain osalta on tulossa kokonaisuudistus lähiaikoina. Hallitus hyväksyi maahanmuuttopoliittisen ohjelman Hallituksen maahanmuuttopoliittisen ohjelman tarkoituksena on edistää aktiivisesti työperusteista maahanmuuttoa. Ohjelma kohdistuu erityisesti EU- ja ETA-alueen ulkopuolelta Suomeen suuntautuvaan maahanmuuttoon. Ohjelman keskeisiä painopisteitä ovat maahanmuuttajien kotouttamisjärjestelmän tehostaminen sekä etnisten suhteiden parantaminen. Tavoitteena on edistää moniarvoisen, monikulttuurisen ja syrjimättömän yhteiskunnan kehittymistä. Opiskelijoiden ja tutkijoiden maahanmuuttoa halutaan edistää. Maahan muuttaneelle työvoimalle luodaan Suomessa yksilölliset tarpeet huomioon ottava opastusjärjestelmä, johon voi sisältyä esimerkiksi kieliopetusta sekä koulutusta Suomen työelämästä ja yhteiskunnasta. Yksittäisinä toimenpiteinä ohjelmassa esitetään mm. että suomi tai ruotsi toisena kielenä -opetuksesta ja oman äidinkielen opetuksesta säädettäisiin lailla ja että perusopetukseen valmistavaa opetusta laajennettaisiin lukuvuoden mittaiseksi. Ohjelma sisältää yhteensä 34 politiikkalinjausta toimenpiteineen. Näitä toimenpiteitä on sisällytetty etnisten suhteiden puiteohjelmaan, jota on valmisteltu laajassa yhteistyössä eri hallinnonalojen kanssa vuonna
18 1.1.2 Koulutuslainsäädäntö ja koulutuspoliittiset linjaukset 18 Maahanmuuttajien koulutuksen tavoitteena on antaa Suomeen muuttaville valmiuksia toimia tasavertaisina jäseninä suomalaisessa yhteiskunnassa. Maahanmuuttajille pyritään antamaan yhtä hyvät mahdollisuudet koulutukseen kuin muille suomalaisille. Suomessa vakinaisesti asuvalla oppivelvollisuusikäisellä (7 17-vuotiaalla) maahanmuuttajalla on oikeus samaan peruskoulutukseen kuin suomalaisillakin. Aikuisten maahanmuuttajien työelämässä tarvitsema koulutus sekä jo hankitun ammattitaidon säilyminen pyritään turvaamaan. Tavoite on, että ulkomailla suoritetut tutkinnot, opinnot ja työkokemus ovat pohjana koulutuksen suunnittelulle ja täydentämiselle Suomessa. Kaikenikäisille maahanmuuttajille järjestetään suomen tai ruotsin kielen opetusta. Samalla heitä tuetaan oman äidinkielensä ja kulttuuri-identiteettinsä säilyttämisessä. Maahanmuuttajien opetus järjestetään muun muassa muun esiopetuksen yhteydessä, perusopetukseen valmistavana opetuksena, suomi tai ruotsi toisena kielenä -opetuksena, tukiopetuksena, maahanmuuttajien oman äidinkielen opetuksena, muiden uskontojen opetuksena, ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavana koulutuksena sekä kotoutumiskoulutuksena ja luku- ja kirjoitustaidottomien opetuksena. Opetusministeriön epävirallinen työryhmä julkaisi muistion Opetusministeriön maahanmuuttopoliittiset linjaukset (OPM:n työryhmämuistioita ja selvityksiä 2003:7). Ehdotus selkeytti opetusministeriön toimialan maahanmuuttopolitiikkaa ja toimintaa etnisten suhteiden edistämiseksi. Linjaukset koskivat eri-ikäisten maahanmuuttajien koulutusta, tutkimustyötä, kulttuuria, liikuntaa, nuorisopolitiikkaa, hyvien etnisten suhteiden edistämistä ja uskonnollista toimintaa. Linjaukset vaikuttivat vahvasti Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman sisältöön. Siinä kaikille koulumuodoille yhteisenä tavoitteena mainittiin maahanmuuttajatyttöjen ja -naisten koulutukseen osallistumisen lisääminen, maahanmuuttajaoppilaiden oman äidinkielen säilymisen tukeminen (tavoitteena toimiva kaksikielisyys), suvaitsevaisuuden korostaminen osana kaikkea opetusta kuten myös hyvien etnisten suhteiden tukeminen hankkeiden avulla. Vähemmistötietouden edistämiseen pyritään oppikirjoja ja opetusmateriaaleja kehittämällä. Ennen kaikkea korostettiin kaikille oppilaille ja opiskelijoille riittävää suomen tai ruotsin kielen hallintaa jatko-opintoja ja yhteiskuntaan kotoutumista varten. Koulumuodoittain eriteltyjä tavoitteita Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa olivat muun muassa perusopetuksen lainsäädännöllisen ja rahoituksellisen pohjan selvittäminen tavoitteena täsmentää maahanmuuttajien oikeuksia, valmistavan opetuksen laajennus vuoden mittaiseksi, lukiokoulutukseen osallistuvien maahanmuuttajien osuuden lisääminen, ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavan koulutuksen jälkeinen sijoittuminen sekä koulutuksen keskeyttämisen vähentäminen. Aikuiskoulutuksen osassa mainitaan oppisopimuskoulutuksen lisääminen maahanmuuttajille, ulkomailla saadun koulutuksen parempi hyödyntäminen ja hyväksi lukeminen
19 sekä täydennyskoulutuksen joustavoittaminen, aikuisten kieli- ja kulttuurikoulutuksen laajentaminen sekä monikulttuuristumisen näkyminen opetustoimen henkilöstökoulutuksessa. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa on oma alalukunsa Maahanmuuttajat ja monikulttuurisuus. Sen mukaan hallituksen maahanmuuttopoliittisena tavoitteena on kehittää aktiivista, kokonaisvaltaista ja johdonmukaista politiikkaa, joka ottaa huomioon niin työvoiman tarpeen, maahanmuuttajien moninaiset lähtökohdat kuin kansainväliset velvoitteet. Niiden osaamiskapeikkojen täyttämiseksi, joihin kotimainen työvoima ei riitä, helpotetaan ja lisätään työperäistä maahanmuuttoa. Maahanmuuttajien kotoutumista ja työllistymistä edistetään koulutuksen keinoin. Ulkomailla suoritettujen tutkintojen tunnustamista ja täydennyskoulutusta kehitetään ja maahanmuuttajien sivistysmahdollisuuksia lisätään. Pääkaupunkiseudulle, Turun seudulle ja muille merkittäville maahanmuuttoalueille laaditaan yhdessä valtion ja seudun kuntien kanssa pilottiohjelma kotouttamisen ja työllistymisen edistämiseksi. Suunnitelmassa todetaan myös, että laaditaan opetusministeriön toimialan kattava työperusteista maahanmuuttoa ja maahanmuuttajien työllistymistä tukeva toimenpideohjelma yhteistyössä sisäasiainministeriön ja työ- ja elinkeinoministeriön kanssa. Lisäksi tarve monikulttuurisuustaitojen hallitsemiseen on kasvanut yhteiskunnan monikulttuuristumisen myötä. Ihmis- ja lastenoikeudet, viestintätaidot, suvaitsevaisuus- ja demokratiakasvatus sekä vähemmistöihin liittyvät asiat ovat olennainen osa monikulttuurisuustaitojen kehittämistä. Niinpä tavoitteena on syventää monikulttuurisuustaitojen opetusta osana esi- ja perusopetusta sekä ammatillista ja lukiokoulutusta. Yleissivistävästä koulutuksesta kehittämissuunnitelmassa todetaan, että tavoitteena on turvata kaikille maahanmuuttajaoppilaille riittävä tuki ja edellytykset perus- ja lukio-opinnoissa menestymiselle ja kotoutumiselle suomalaiseen yhteiskuntaan. Perusopetukseen valmistavan opetuksen, oman äidinkielen ja suomi tai ruotsi toisena kielenä -opetuksen tasa-arvoista tarjontaa tuetaan. Maahanmuuttajien osallistumista ammatilliseen peruskoulutukseen edistetään turvaamalla riittävä ammatillisen peruskoulutuksen ja siihen valmistavan koulutuksen tarjonta sekä kehittämällä maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavaa koulutusta, joustavan valinnan menettelyjä ja opiskelun tukipalveluja. Aikuiskoulutuksessa tuetaan työperusteista maahanmuuttoa ja maahanmuuttajien työllistymistä aikuiskoulutuksen keinoin ensi vaiheessa erityisesti rakennusalalla, metalliteollisuudessa, palvelualalla sekä terveydenhuollossa ja vanhustyössä sekä lähivuosina työvoimatarpeen mukaisesti myös muilla aloilla. Lisäksi tehostetaan ulkomailla hankitun osaamisen hyödyntämistä joustavoittamalla aiemman koulutuksen ja osaamisen tunnustamista mm. siten, että kelpoisuuden tuottavia täydentäviä opintoja voidaan tarjota avoimen yliopiston ja täydennyskoulutuksen kautta. Samoin lisätään mahdollisuuksia pätevyyden osoittamiseen näytön kautta sekä kehitetään muiden kuin korkeakoulututkintojen tunnustamismenettelyjä. Lisäksi edistetään työelämän ulkopuolella olevien, erityisesti maahanmuuttajaperheiden äitien, mahdollisuuksia kielikoulutukseen. 19
20 1.2 Maahanmuuttajien opetus ja koulutus yleissivistävässä koulutuksessa Perusopetukseen valmistava opetus Oppivelvollisuusikäisille ja esiopetusikäisille maahanmuuttajalapsille voidaan antaa perusopetukseen valmistavaa opetusta. Perusopetukseen valmistava opetus on tarkoitettu jokaiselle maahanmuuttajataustaiselle oppilaalle, jonka suomen tai ruotsin kielen taito ei vielä ole riittävän hyvä perusopetuksen ryhmässä opiskelemiseen. Valmistavan opetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden tasapainoista kehitystä ja kotoutumista suomalaiseen yhteiskuntaan sekä antaa tarvittavat valmiudet perusopetukseen siirtymistä varten. Valmistavassa opetuksessa oppilaalle annetaan opetusta perusopetuksen oppiaineissa oppilaan opinto-ohjelmassa tarkemmin määritellyllä tavalla. Oppiaineiden opetuksessa noudatetaan soveltuvin osin perusopetuksen opetussuunnitelman perusteita. Opetuksessa otetaan huomioon, että oppilaat ovat iältään, oppimisvalmiuksiltaan ja oppimistaustaltaan erilaisia. Valmistavan opetuksen aikana oppilaat integroidaan perusopetuksen ryhmiin lähinnä ikätasoaan vastaaviin suomentai ruotsinkielisiin opintoihin oppilaan oman opinto-ohjelman mukaan. Integroinnilla edistetään kotoutumista, sosiaalisen kielitaidon kehittymistä ja oppiaineen sisällön omaksumista. Opetusta annetaan 6 10-vuotiaille vähintään 450 tuntia ja tätä vanhemmille vähintään 500 tuntia, mikä tarkoittaa noin puolen vuoden mittaista koulutusta. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille tavoitteeksi oli asetettu, että perusopetukseen valmistavaa opetusta laajennetaan lukuvuoden mittaiseksi. Tämän on tarkoitus toteutua siten, että laajennusta koskeva laki perusopetuslain muuttamisesta on tarkoitettu tulemaan voimaan ja laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta on tarkoitettu tulemaan voimaan Opetushallituksen tulee laatia laajennetun valmistavan opetuksen mukaiset perusteet niin, että opetuksen järjestäjä voi ottaa ne käyttöön viimeistään Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetusryhmien muodostamisesta päättää opetuksen järjestäjä. Ryhmäkoolle ei ole asetettu vaatimuksia, joten ryhmän voi perustaa myös yhdelle maahanmuuttajaoppilaalle. 20
21 Kuvio 1.3. Perusopetukseen valmistavaan opetukseen osallistuneet vuosina Esiopetus Lapsella on oikeus esiopetukseen pääsääntöisesti vuotta ennen kuin hänen oppivelvollisuutensa alkaa eli sinä vuonna kun lapsi täyttää kuusi vuotta. Esiopetusikäisten maahanmuuttajien opetus on mahdollista järjestää muun esiopetuksen yhteydessä, perusopetukseen valmistavana opetuksena tai näiden yhdistelmänä. Esiopetusikäisten vieraskielisten oppilaiden määrä on kasvanut vuosittain. Kasvu ei ole ollut tasaista, vaan se on vaihdellut vuosittain. Suomen tai ruotsin kielen opetusta esiopetusikäisistä maahanmuuttajataustaisista lapsista sai vuonna 2006 noin 50 % ja oman äidinkielen opetusta 10 %. Osa esiopetusikäisistä maahanmuuttajalapsista osallistuu perusopetukseen valmistavaan opetukseen. 21
22 Kuvio 1.4. Vieraskieliset esiopetusikäiset vuosina Perusopetus Perusopetuksen oppimäärä on laajuudeltaan yhdeksänvuotinen. Suomessa vakinaisesti asuvat lapset, myös ulkomaan kansalaiset, ovat oppivelvollisia. Oppivelvollisuus tarkoittaa perusopetuksen oppimäärän suorittamista. Oppivelvollisuus alkaa sinä vuonna, jona lapsi täyttää 7 vuotta. Se päättyy, kun oppivelvollisuus on suoritettu tai kun oppivelvollisuuden alkamisesta on kulunut 10 vuotta. Yleensä maahanmuuttajaoppilaat sijoitetaan ikäänsä sekä tietojaan ja taitojaan vastaavalle luokalle. Heidän on mahdollista saada suomen tai ruotsin kielen opetusta erityisen maahanmuuttajille tarkoitetun oppimäärän mukaan. Koulut järjestävät mahdollisuuksiensa mukaan maahanmuuttajaoppilaille tukiopetusta eri oppiaineissa. Tukiopetusta voidaan antaa eri oppiaineissa myös oppilaan äidinkielellä. Kunnat voivat järjestää maahanmuuttajalapsille myös oman äidinkielen opetusta. Perusopetuksessa opiskeli vuoden 2006 alussa lähes vieraskielistä oppilasta. Perusopetuksen vuosiluokilla 1 6 vieraskielisten oppilaiden määrä on kasvanut viime vuosina vuosittain oppilaalla. Kasvu on ollut voimakkainta parin viime vuoden aikana. Vuosiluokilla 7 9 kasvu on ollut vuosina vuosittain oppilasta. 22
23 Suomi tai ruotsi toisena kielenä -opetus Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden (2004) mukaan oppilaille, joiden äidinkieli ei ole suomi, ruotsi tai saame ja joiden suomen tai ruotsin kielen taito ei ole äidinkielisen tasoinen kaikilla kielitaidon osa-alueilla, opetetaan suomea tai ruotsia toisena kielenä. Tuntijakoasetuksen ja opetussuunnitelman perusteiden mukaan suomea tai ruotsia toisena kielenä opetetaan joko kokonaan tai osittain suomi tai ruotsi äidinkielenä -oppimäärän sijaan. Äidinkielen koko tuntimäärällä erillistä suomi toisena kielenä -opetusta saavia oppilaita oli vuonna 2005 noin 12 % kaikista maahanmuuttajaoppilaista. Pienissä, pienehköissä ja keskisuurissa kunnissa koko äidinkielen ja kirjallisuuden tuntimäärällä erillistä suomi toisena kielenä -opetusta saavat erittäin harvat. Kuntien maahanmuuttajaoppilaiden määrän lisääntyessä erillinen opetus lisääntyy jonkin verran. Kaikkien kuntien yhdistettyjen tulosten mukaan koko maassa arviolta neljäsosa (25 %) kaikista maahanmuuttajaoppilaista ei saa erillistä suomi toisena kielenä -opetusta. Keskeinen syy opiskella suomi äidinkielenä -tunnilla on yleensä se, että oppilaan kielitaito on jo varsin hyvä tai että hän pärjää suomi äidinkielenä -tunnilla. Erityisesti suurissa kunnissa tämä on yleisin syy. Toinen yleinen syy on puuttuvat resurssit. Resursseja puuttuu sekä yksittäisiltä kouluilta kuntien sisällä että kunnilta. Ruotsi toisena kielenä -opetusta kokonaan omassa ryhmässä annetaan pääasiassa ainoastaan vastaanottokeskuspaikkakunnilla, joilla oppilaat yleensä opiskelevat perusopetukseen valmistavassa opetuksessa. Muutama yksittäinen oppilas saa opetusta yhdistetyn ruotsi äidinkielenä ja ruotsi toisena kielenä -mallin mukaan. Ruotsin- ja kaksikielisissä kunnissa ehdoton valtaenemmistö ei saa erillistä ruotsi toisena kielenä -opetusta (72 %), vaan osallistuu kokonaan ruotsi äidinkielenä -opetukseen. Jotkut oppilaat saavat ruotsi äidinkielenä -tuntien lisäksi ruotsi toisena kielenä -opetusta tukiopetuksena. Suomi tai ruotsi toisena kielenä -opetus rahoitetaan joko osana koulun opetusta, koulun tukiopetusresursseilla tai erillisellä valtionavustuksella, jota kunta voi hakea Opetushallitukselta siihen asti, kun opetukseen osallistuneen maahan tulosta on kulunut neljä vuotta. Tätä tukiopetusrahaa voidaan käyttää maahanmuuttajaoppilaan tukiopetukseen myös muissa oppiaineissa, mutta suurin osa (noin 75 %) siitä kuitenkin haettiin suomi toisena kielenä -opetukseen vuonna Koulutuksen järjestäjät saavat perusopetuksen vieraskielisistä oppilaista myös korotettua valtionosuutta. 23
24 Maahanmuuttajien oman äidinkielen opetus Maahanmuuttajien äidinkielen opetus on perusopetusta täydentävää opetusta. Se ei ole perusopetuslain 12 :n mukaista opetusta, vaan sitä opetetaan erillisen valtionavustuksen turvin. Äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun sekä kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun ja viestinnän kehittymistä, sosiaalisten suhteiden ja maailmankuvan muodostumista ja persoonallisuuden ehyttä kasvua. Yhdessä suomi tai ruotsi toisena kielenä -opetuksen kanssa oppilaan oman äidinkielen opetus vahvistaa oppilaan identiteettiä ja rakentaa pohjaa monikulttuurisuudelle ja toiminnalliselle kaksikielisyydelle. Oman äidinkielen opetuksella edistetään oppilaan mahdollisuuksia opiskella täysipainoisesti kaikkia perusopetuksen oppiaineita. Opetuksen järjestäjällä ei ole velvollisuutta järjestää maahanmuuttajien äidinkielen opetusta. Mikäli kunta järjestää opetusta, sillä on mahdollisuus saada opetuksen järjestämiseen erillistä valtionavustusta. Valtionavustusta suoritetaan enintään 2,5 viikkotunnista taloudellisesti muodostettua opetusryhmää kohden. Ryhmään tulee kuulua opetuksen alkaessa vähintään neljä oppilasta. Opetuksessa noudatetaan maahanmuuttajien äidinkielen opetukseen laadittuja opetuksen perusteita. Vaikka opetuksen järjestäjällä ei ole velvollisuutta järjestää maahanmuuttajien äidinkielen opetusta, opetukseen osallistuneiden määrä on suunnilleen sama kuin suomi tai ruotsi toisena kielenä -opetukseen osallistuneidenkin määrä. Jos opetusta ei ole voitu järjestää, syynä on ollut yleensä joko se, että opetusryhmää (vähintään neljä oppilasta)ei ole saatu muodostettua tai että ei ole löytynyt opettajaa kevät syksy kevät syksy kevät syksy Kuvio1.5. Maahanmuuttajien oman äidinkielen opiskelijat esi- ja perusopetuksessa sekä lukiokoulutuksessa Tilastointi muuttui vuonna 2004, ja sen jälkeen tilastoidaan erikseen syys- ja kevätlukukauden oppilaat tai opiskelijat 24
Maahanmuuttajille järjestettävä perusopetus. FT Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus
Maahanmuuttajille järjestettävä perusopetus FT Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus Väestötilastoja *Ulkomaiden kansalaisia 183 133 henkilöä eli 3,4 prosenttia väestöstä. *Suurimmat
LisätiedotMaahanmuuttajalapset ja -nuoret suomalaisessa koulujärjestelmässä. Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus
Maahanmuuttajalapset ja -nuoret suomalaisessa koulujärjestelmässä Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus Väestötilastoja Ulkomaiden kansalaisia 183 133 henkilöä eli 3,4 prosenttia
LisätiedotLainsäädäntöä maahanmuuttajaoppilaiden opetukseen
Lainsäädäntöä maahanmuuttajaoppilaiden opetukseen Tiina Pilbacka-Rönkä Valteri, Mikael 2.5.2017 Tiina Pilbacka-Rönkä PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVA OPETUS Valmistavan opetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden
LisätiedotPerusopetukseen valmistavan opetuksen uudet perusteet, perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt
Perusopetukseen valmistavan opetuksen uudet perusteet, perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Tästä on kyse perusopetuslaissa (628/1998,
LisätiedotPerusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki
Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset
LisätiedotMAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLINEN KOULUTUS
MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLINEN KOULUTUS 19.-20.3.2009, Helsinki Marget Kantosalo Maahanmuuttajien ammatillinen koulutus 19.-20.3.2009 www.oph.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla AMMATILLISEN KOULUTUKSEN
LisätiedotVASTAUS ALOITTEESEEN KOSKIEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAA OPETUSTA RUOTSIN KIELELLÄ
Sivistyslautakunta 49 12.05.2016 Kaupunginhallitus 258 05.09.2016 VASTAUS ALOITTEESEEN KOSKIEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAA OPETUSTA RUOTSIN KIELELLÄ 108/40.400/2016 SIVLK 12.05.2016 49 Valmistelu ja lisätiedot:
LisätiedotMaahanmuuttajataustaisten oppilaiden opetus. Opetusneuvos Leena Nissilä
Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden opetus Opetusneuvos Leena Nissilä Monokulttuurisesta intrakulttuuriseen Monokulttuurisuus Etniset vähemmistöt ovat näkymättömiä. Näitä kouluja/oppilaitoksia on vielä
LisätiedotLiite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013
Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2013 Sivistyslautakunta 12.6.2013 Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 2 2 Opetuksen järjestäminen...
LisätiedotPerusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015
Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...
LisätiedotLapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma
Lapinlahden kunta Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.8.2012 Peruspalvelulautakunta xx.xx.2012 Tämä opetussuunnitelma perustuu opetushallituksen määräykseen DNO
LisätiedotUlkomaalaiset Suomessa 1990 2007 Tilanne vuosittain 31.12.
26300 37600 46300 55600 62000 68600 73800 80600 85100 87800 91100 98600 103700 107100 108400 113900 121700 132600 Muistio 22.2.2010 Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistusryhmälle MAAHANMUUTTAJATAUSTAISTEN
LisätiedotAvaus. Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä. Leena Nissilä FL, opetusneuvos Opetushallitus Hakaniemenkatu Helsinki
Avaus Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Leena Nissilä FL, opetusneuvos Opetushallitus Hakaniemenkatu 2 00530 Helsinki 040 348 7705 Uutta lainsäädännössä Kansalaisuuslakia uudistetaan - kansalaisuutta
LisätiedotAjankohtaista maahanmuuttajien aikuiskoulutuksesta
Ajankohtaista maahanmuuttajien aikuiskoulutuksesta Sanna Penttinen 19.-20.3.2009 sanna.penttinen@oph.fi 040 348 7414 www.oph.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla Yleistä Hallitus: aktiivinen maahanmuuttopolitiikka
LisätiedotMAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011. Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke
MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011 Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke 1 Esityksen rakenne Maahanmuuttajanuorten koulutusmahdollisuuksien
LisätiedotPerusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010
Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010 Hyvinkää Järvenpää Kerava Riihimäki Tuusula Sisällysluettelo 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat 3 2. Perusopetukseen valmistavan
LisätiedotMAAHANMUUTTAJAT LUKIO- KOULUTUKSESSA
MAAHANMUUTTAJAT LUKIO- KOULUTUKSESSA Leena Nissilä Osaamisen ja sivistyksen asialla MAAHANMUUTTAJAT SUOMESSA Ulkomaan kansalaisia 121 739 2,3 % väestöstä Pakolaisia vastaanotettu vuodesta 1973 yht. 27
LisätiedotPidennetty oppivelvollisuus Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät. Helsinki Opetusneuvos Hely Parkkinen
Pidennetty oppivelvollisuus Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät Helsinki 29.4.2011 Opetusneuvos Hely Parkkinen 1 Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 5 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKIMUODOT
LisätiedotVALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA
VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Pudasjärven perusopetuksen opetussuunnitelmaa täydentävä suunnitelma 2010 Valmistavan opetuksen opetussuunnitelman sisältö 1. VALMISTAVAN OPETUKSEN PERUSTEET...3
LisätiedotEspoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma
Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 1 3 Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset
LisätiedotKuudesluokkalaisten maahanmuuttajaoppilaiden suomen kielen tason vaihtelut. Annukka Muuri 18.11.2014
Kuudesluokkalaisten maahanmuuttajaoppilaiden suomen kielen tason vaihtelut Annukka Muuri 18.11.2014 Maahanmuuttajataustaiset oppilaat Maahanmuuttajaoppilaiden määrä on kasvanut seitsemässä vuodessa noin
LisätiedotPäätös. Laki. lukiolain muuttamisesta
EDUSKUNNAN VASTAUS 170/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi lukiolain sekä opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä
LisätiedotPerusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt I. Työryhmän yhteenveto MOKU hanke
Perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt I Työryhmän yhteenveto 18.9.2009 MOKU hanke Toimintamalleja 1 Oppilaan aiempi koulutausta otetaan huomioon. Esimerkiksi jos oppilas on
LisätiedotTiedote yläkoulujen opinto-ohjaajille
VUOSAAREN LUKIO_MAAHANMUUTTAJIEN VALMISTAVA KOULUTUS Lukioon valmistava koulutus maahanmuuttajille alkamassa Vuosaaren lukion yhteydessä on syksyllä 2011 alkamassa lukioon valmistava koulutus maahanmuuttajille.
LisätiedotTasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma. Rauman musiikkiopisto
Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma Rauman musiikkiopisto Sivistysvaliokunta, kesäkuu 2018 SISÄLTÖ 1. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman tarkoitus. 3 2. Tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen liittyvä
LisätiedotKolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus
Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Erityisopetusta
LisätiedotAikuisten perusopetuksen uudistus Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunta Marja Repo, aikuisopisto Hanna Kukkonen, sivistysvirasto
Aikuisten perusopetuksen uudistus Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunta 17.5.2017 Marja Repo, aikuisopisto Hanna Kukkonen, sivistysvirasto Uudistusprosessin aikataulu Eduskunta hyväksyi 29.12.2016 perusopetuslain
LisätiedotPerusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelman perusteet 2009
Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelman perusteet 2009 Opetushallitus DNO 14/011/2009 MÄÄRÄYS Velvoittavana noudatettava Perusopetuksen järjestäjille PÄIVÄMÄÄRÄ 18.6.2009 Voimassaoloaika
LisätiedotS 2 JA OMAN ÄIDINKIELEN OPETUS
KIELITIVOLIN KOORDINAATTORIT S 2 JA OMAN ÄIDINKIELEN OPETUS opetusneuvos Terhi Seinä 5.11.2010 MAAHANMUUTTAJAOPETUKSEN TAVOITE antaa Suomeen muuttaville valmiuksia toimia tasavertaisina jäseninä suomalaisessa
LisätiedotPaperittomana peruskoulussa. Pentti Arajärvi Paperittomat -hanke 11.4.2014
Paperittomana peruskoulussa Pentti Arajärvi Paperittomat -hanke 11.4.2014 Perustuslain 16.1. Jokaisella on oikeus maksuttomaan perusopetukseen. Oppivelvollisuudesta säädetään lailla. Lapsen oikeuksien
LisätiedotKertomusluonnoksesta annetut lausunnot Maahanmuuttajaoppilaat ja perusopetuksen tuloksellisuus (12/2015) 303/54/2013
Kertomusluonnoksesta annetut lausunnot Maahanmuuttajaoppilaat ja perusopetuksen tuloksellisuus (12/2015) 303/54/2013 Opetus- ja kulttuuriministeriö, 1.7.2015. Opetushallitus, 2.7.2015. Lausunto OKM/96/050/2015
LisätiedotOppimistulosten arviointia koskeva selvitys. Tuntijakotyöryhmä
Oppimistulosten arviointia koskeva selvitys Tuntijakotyöryhmä 28.09.2009 Oppimistulosarvioinneista Arvioinnit antavat tietoa osaamisen tasosta perusopetuksen nivel- ja päättövaiheissa. Tehtävänä selvittää
LisätiedotOKM:n työryhmän maahanmuuttoa koskevat pääehdotukset Johtaja Kirsi Kangaspunta
OKM:n työryhmän maahanmuuttoa koskevat pääehdotukset 4.2.2016 Johtaja Kirsi Kangaspunta Vuonna 2015 Suomeen saapuneiden turvapaikanhakijoiden ikäjakauma 0-5 vuotiaat (7%) 6-15 vuotiaat (10 %) 16-18 vuotiaat
LisätiedotMaahanmuuttajien koulutuksen nykytilanne ja kehittämistarpeet Suunnittelupäällikkö Kirsi Heinivirta
Maahanmuuttajien koulutuksen nykytilanne ja kehittämistarpeet Suunnittelupäällikkö Kirsi Heinivirta 28.3.2019 Maahanmuuttajien koulutuspolut ja integrointi Hallituksen kotouttamista koskeva toimintasuunnitelma
LisätiedotMaahanmuuttajien perusopetuksen järjestäminen, rahoitus ja opetussuunnitelman perusteet. Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä
Maahanmuuttajien perusopetuksen järjestäminen, rahoitus ja opetussuunnitelman perusteet Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Väestötilastoja *Ulkomaiden kansalaisia 143 256 henkilöä eli 2,7 prosenttia
LisätiedotMaahanmuuttajien ja vieraskielisten lukiokoulutukseen valmistava koulutus 25.11.2013
Maahanmuuttajien ja vieraskielisten lukiokoulutukseen valmistava koulutus 25.11.2013 Miksi Vieraskielisiä on lukiokoulutuksessa vähän suhteessa kantaväestöön Puutteet kielitaidossa ja kielitaitoon liittyvissä
LisätiedotKoulun rooli syrjäytymiskehityksessä
Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Nuorten syrjäytymisen ehkäisy tilannekartoituksesta toimintaan Helsinki14.8.2012 Koulupudokkaat Suomessa (2010) 193 oppilasta
LisätiedotLisäopetuksen. opetussuunnitelma
Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...
LisätiedotSonkajärven kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta
Sivistyslautakunta 26.2.2014 11 liitenro 2 Sonkajärven kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 26.2.2014 11 Sonkajärven kunnan perusopetukseen valmistavan opetuksen
LisätiedotOpetushallituksen arvioita syksyn 2017 koulutuksen aloittavien ja opiskelijoiden määristä sekä oppilaitosten lukumääristä
Tiedotusvälineille 3.8.2017 Aineistoa vapaasti käytettäväksi Opetushallituksen arvioita syksyn 2017 koulutuksen aloittavien ja opiskelijoiden määristä sekä oppilaitosten lukumääristä Tässä tilastokoosteessa
LisätiedotMaahanmuuttajien ja vieraskielisten lukiokoulutukseen valmistava koulutus Opetushalllitus
Maahanmuuttajien ja vieraskielisten lukiokoulutukseen valmistava koulutus 4.3.2013 Opetushalllitus Miksi Vieraskielisiä on nuorten lukiokoulutuksessa vähän suhteessa kantaväestöön Puutteet kielitaidossa
LisätiedotAvaus. Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus
Avaus Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2010 Romanilasten esiopetuksessa otetaan huomioon romanikulttuurista johtuvat erityistarpeet
LisätiedotKOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT
KAUHAJOEN KAUPUNKI SIVISTYSOSASTO KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT TOIMINTAOHJE Sivistyslautakunta 9.6.2010, 92 Päivitys: Sivistyslautakunta 25.5.2011 70 1 Lähtökohta Suomessa vakinaisesti asuvat lapset
LisätiedotVALMISTAVAN OPETUKSEN SUUNNITELMA
VALMISTAVAN OPETUKSEN SUUNNITELMA 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen perusteet 1.1 Peruopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat ja laajuus Maahanmuuttajien valmistava opetus on tarkoitettu jokaiselle
LisätiedotKIRKKONUMMEN KUNNAN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA
KIRKKONUMMEN KUNNAN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2 Sisällys 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset
LisätiedotROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA
ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO 1. Romanioppilaiden määrä ja opetuksen vastuutahot kunnassa 3 2. Romanioppilaan kohtaaminen 4 3. Suvaitsevaisuuden ja hyvien
LisätiedotVammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään
Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään KUNTOUTUSPÄIVÄT 19.3.2010 Juhani Pirttiniemi opetusneuvos, KT Opetushallitus Säädöstaustaa: L 631/1998 8 : Ammatillista
LisätiedotKAITAAN KOULU SUOMENKIELINEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2013-2014
KAITAAN KOULU SUOMENKIELINEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2013-2014 1 Sisällys 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen
LisätiedotKuukauden tilasto: Vieraskielisten opiskelijoiden osuus on kasvanut merkittävästi 2000-luvulta lähtien
Kuukauden tilasto: opiskelijoiden osuus on kasvanut merkittävästi 2000-luvulta lähtien Vuonna 2015 perusopetuksen oppilaista kuusi prosenttia oli vieraskielisiä, ts. äidinkieli oli jokin muu kuin suomi,
LisätiedotAikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä
Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen sekä luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen opetussuunnitelman perusteiden käyttöä tukeva koulutus
LisätiedotTASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA VIEREMÄN KUNNAN PERUSOPETUS JA VIEREMÄN LUKIO
TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA 2017-2019 VIEREMÄN KUNNAN PERUSOPETUS JA VIEREMÄN LUKIO 1 LÄHTÖKOHDAT Tämä suunnitelma on osa Vieremän kunnan tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmaa. Tasa-arvoa
LisätiedotUudistuva aikuisten perusopetus
Uudistuva aikuisten perusopetus 15.5.2017 Leena Nissilä Teijo Koljonen Opetushallitus Turvapaikanhakijatilanteesta ja muusta maahanmuutosta johtuvat toimet OKM:n hallinnonalalla OKM: Ohjausryhmän ja valmisteluryhmän
LisätiedotLÄKSYT TEKIJÄÄNSÄ NEUVOVAT
LÄKSYT TEKIJÄÄNSÄ NEUVOVAT Perusopetuksen matematiikan oppimistulokset 9. vuosiluokalla 2015 Arvioinnin tulokset Oppilaiden keskimääräinen ratkaisuosuus oli 43 % arviointitehtävien kokonaispistemäärästä
LisätiedotErityisryhmät henkilökohtaistamisessa
Erityisryhmät henkilökohtaistamisessa Näyttötutkintotoiminnan kehittämisseminaari Syksy 2014 Sanna Penttinen Ammatillinen aikuiskoulutus Ohjauksen ja tukitoimien tarve Lähtökohtaisesti kaikki tutkinnon
LisätiedotPerusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistusryhmälle
Muistio 20.1.2010 Liite 4 Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistusryhmälle ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS: SUOMI JA RUOTSI TOISENA KIELENÄ Opetusneuvos Leena Nissilä Taustaa Äidinkieli ja
LisätiedotTAUSTATIEDOT. Tilastoissa on
TAUSTATIEDOT Tilastot taustatiedoista sisältävät väestön määrän ja väestön koulutusrakenteen, oppivelvollisten määrät sekä koulutuksen järjestäjien, oppilaitosten ja opetuspisteiden määrät ja luettelot
LisätiedotToisen kotimaisen kielen kokeilu perusopetuksessa huoltajan ja oppilaan näkökulmasta
Toisen kotimaisen kielen kokeilu perusopetuksessa huoltajan ja oppilaan näkökulmasta Tiedotusmateriaalia kokeilusta koulujen käyttöön Opetushallitus 2018 1. Mistä huoltajan on hyvä olla tietoinen ennen
LisätiedotValmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto
Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014 esityksen ammatillisesta
LisätiedotLukiMat Tietopalvelu PERUSOPETUSLAKI 21.8.1998/628
Keskeisiä kohtia perusopetuslaista sekä asetuksista, joilla on vaikutusta opetuksen eri tukitoimien toteuttamiseen. Tekstit ovat suoria lainauksia, joista luettavuuden takia on jätetty lainausmerkit pois.
Lisätiedotenorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK
enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK Esi- ja peruskouluikäisille maahanmuuttajataustaisille lapsille voidaan järjestää perusopetukseen valmistavaa opetusta perusopetuslain (628/1998) mukaisesti. Sitä voidaan
LisätiedotPaluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke
Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Inkeriläisten alkuperäinen asuinalue sijaitsee nykyään Pietaria ympäröivällä Leningradin alueella Luoteis-Venäjällä. Savosta, Jääskestä, Lappeelta ja Viipurista tulleita
LisätiedotPääkaupunkiseudun laajennettu neuvottelukunta
Pääkaupunkiseudun laajennettu neuvottelukunta Maahanmuuttajat voimavarana pääkaupunkiseudulla seminaari 20.3.2007 Kauniainen, Kasavuoren koulutuskeskus Kansliapäällikkö Työministeriö 1 Suomessa työskentelevät
LisätiedotOpiskelijaksi ottamisen perusteet ammatilliseen koulutukseen - muutokset. 22.3.2013 Katariina Männikkö
Opiskelijaksi ottamisen perusteet ammatilliseen koulutukseen - muutokset 22.3.2013 Katariina Männikkö Uusi lainsäädäntö 1047/2012: VnA ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteishausta annetun
LisätiedotKoulutuksessa laadittavat suunnitelmat ja säännöt - Oppilaita ja opetusta koskevat suunnitelmat
Koulutuksessa laadittavat suunnitelmat ja säännöt - Oppilaita ja opetusta koskevat suunnitelmat Opetustoimen ajankohtainen juridiikka 3.11.2016 Helsinki Hallintojohtaja Matti Lahtinen Opetusta koskevat
LisätiedotMissä menee nuorten maahanmuuttajien koulutus Suomen maassa?
Missä menee nuorten maahanmuuttajien koulutus Suomen maassa? Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Leena Nissilä FL, opetusneuvos Opetushallitus Hakaniemenkatu 2 00530 Helsinki 040 348 7705 leena.nissila@oph.fi
LisätiedotUudistuva aikuisten perusopetus
Uudistuva aikuisten perusopetus 29.8.2017 Leena Nissilä Teijo Koljonen Opetushallitus Turvapaikanhakijatilanteesta ja muusta maahanmuutosta johtuvat toimet OKM:n hallinnonalalla OKM: Ohjausryhmän ja valmisteluryhmän
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 25
26.02.2014 Sivu 1 / 1 321/02.05.01/2014 25 Lukiokoulutuksen valmistavan koulutuksen toteuttaminen Espoossa Valmistelijat / lisätiedot: Tapio Erma, puh. 046 877 3216 Astrid Kauber, puh. 046 877 3297 Riina
LisätiedotPerusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt II
Perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt II Esimerkkejä Vaasa: Nivelluokat Jyväskylä: JOPO mmt oppilaille Kontiolahti: Jatkoluokat MOKU 18.9.2009 Vaasan nivelluokat 1 Nivelluokat
LisätiedotErityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS).
8. OPPILAAN ARVIOINTI 8.1. Arviointi opintojen aikana 8.1.1. Tukea tarvitsevan oppilaan arviointi Oppimisvaikeudet tulee ottaa huomioon oppilaan arvioinnissa. Tämä koskee myös oppilaita, joiden vaikeudet
LisätiedotMaahanmuuttajat ammatillisessa koulutuksessa
Maahanmuuttajat ammatillisessa koulutuksessa 21.5.2014 Sanna Penttinen Ammattikoulutuksen tutkintorakenne 52 perustutkintoa 190 ammattitutkintoa 132 erikoisammattitutkintoa Ammatti- ja erikoisammattitutkinnoissa
LisätiedotJulkaistu Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 2015. 451/2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 2015 451/2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus opiskelijaksi ottamisen perusteista ammatillisessa peruskoulutuksessa annetun opetus-
LisätiedotTiedotusvälineille Aineistoa vapaasti käytettäväksi
Tiedotusvälineille 9.8.2010 Aineistoa vapaasti käytettäväksi OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2010 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ Ohessa on tietoja
LisätiedotOPPILAAN- JA OPINTO-OHJAUKSEN KANSALLINEN FOORUMI Tilaisuuden avaus
OPPILAAN- JA OPINTO-OHJAUKSEN KANSALLINEN FOORUMI 19.- 20.4.2012 Helsinki, Hilton Strand Tilaisuuden avaus Aulis Pitkälä Pääjohtaja Oppilaan- ja opinto-ohjaus elinikäisen oppimisen tukena Oppilaan- ja
LisätiedotLUKIOON VALMISTAVA KOULUTUS. Hallinnon näkökulma Erja Vihervaara 4.3.2014 OPH
LUKIN VALMISTAVA KULUTUS Hallinnon näkökulma Erja Vihervaara 4.3.2014 PH Tavoitteet Parantaa opetuskielen taitoja ja opiskelutaitoja. Antaa valmiuksia toimia suomalaisessa yhteiskunnassa. Mahdollisuuksien
LisätiedotPerusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Suonenjoella
Suonenjoen kaupunki, Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 30.10.2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Suonenjoella Perustuu 1.8.2009 voimaan tulleeseen Perusopetukseen
LisätiedotEräitä oppilaan arvioinnin yleisiä kysymyksiä. Kielitivolin koordinaattoritapaaminen Helsinki Opetusneuvos Kristiina Ikonen
Eräitä oppilaan arvioinnin yleisiä kysymyksiä Kielitivolin koordinaattoritapaaminen Helsinki 5.11.2010 Opetusneuvos Kristiina Ikonen Oppilaan arvioinnin merkitys ja tehtävä opetussuunnitelman perusteissa
LisätiedotINARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47
INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen
LisätiedotLähtötason arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa. Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä
Lähtötason arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutus uudessa
LisätiedotValmistavan opetuksen opetussuunnitelma
Valmistavanopetuksen opetussuunnitelma Hämeenkyrönkunta Sisällys 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 Hämeenkyrössä... 3 2. Perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma...
LisätiedotKotouttaminen opetustoimen näkökulmasta - Varhaiskasvatus ja perusopetus
Kotouttaminen opetustoimen näkökulmasta - Varhaiskasvatus ja perusopetus Sivistyksen toimiala Pia Bärlund suunnittelija Pia.barlund@jkl.fi 014-266 4889 Näkymätön ja näkyvä maahanmuuttaja 1. sukupolven
LisätiedotPainotettu opetus ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa
Painotettu opetus ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa Ops-koordinaattori Tuija Vänni 16.3.2016 Vänni 2016 1 4.3: Eriyttäminen opetussuunnitelman perusteissa ohjaa työtapojen valintaa perustuu
LisätiedotTAITEEN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN KEHITTÄMINEN. Mikko Hartikainen, Eija Kauppinen Opetushallitus Helsinki, Paasitorni
TAITEEN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN KEHITTÄMINEN Mikko Hartikainen, Eija Kauppinen Opetushallitus 15.4.2010 Helsinki, Paasitorni Taiteen perusopetuksen kehittäminen Opetustuntikohtaisen taiteen perusopetus:
LisätiedotVALTIONEUVOSTON ASETUS PERUSOPETUSASETUKSEN MUUTTAMISESTA
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Opetusneuvos 5.5.2014 Jussi Pihkala VALTIONEUVOSTON ASETUS PERUSOPETUSASETUKSEN MUUTTAMISESTA 1 Johdanto 2 Nykytila Koulunkäyntiavustajien lukeminen osaksi opettaja-oppilassuhdetta
LisätiedotAikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä
Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen sekä luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen opetussuunnitelman perusteiden käyttöä tukeva koulutus
LisätiedotKulttuurien ja kielten moninaisuus koulussa: nykytilanne ja tulevaisuudennäkymiä. Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus
Kulttuurien ja kielten moninaisuus koulussa: nykytilanne ja tulevaisuudennäkymiä Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus Väestötilastoja *Ulkomaiden kansalaisia 155 705 henkilöä eli
LisätiedotMihin meitä viedään? #uusilukio yhteistyötä rakentamassa
Mihin meitä viedään? #uusilukio yhteistyötä rakentamassa Valtakunnalliset Vapaan sivistystyön päivät 2018 Sivistys, kulttuuri ja seikkailu Tiina Silander Uusi lukio tukee ja innostaa! Lukiouudistus on
LisätiedotLIITE 1 Suunnitelma Opetushallituksen käyttöön asetettavista valtion vuoden 2015 4.2.2015 talousarviomäärärahoista 2012 (eur) 2012 (htv) 2013 (eur) 2013 (htv) 2014 (eur) 2014 (htvarvio) 2015 (eur) 2015
LisätiedotMonikulttuurisuus on tullut jäädäkseen
Monikulttuurisuus on tullut jäädäkseen Leena Nissilä Yksikön päällikkö, opetusneuvos Opetushallitus Vapaa sivistystyö ja monikulttuurisuus leena.nissila@oph.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla Monokulttuurisesta
LisätiedotLeena Nissilä Asiantuntijayksikön päällikkö, opetusneuvos. Opetushallitus Hakaniemenkatu Helsinki
Maahanmuuttajaoppilaan kohtaaminen Leena Nissilä Asiantuntijayksikön päällikkö, opetusneuvos Opetushallitus Hakaniemenkatu 2 00530 Helsinki 09-7747 7705 leena.nissila@oph.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla
LisätiedotAjankohtaista maahanmuuttajien koulutuksesta. Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä
Ajankohtaista maahanmuuttajien koulutuksesta Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Yleistä Hallituksen aktiivinen maahanmuuttopolitiikka ja taantuma Asenteiden kiristyminen Uusi ministeriö (SM)
LisätiedotAnnettu Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja
Annettu Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti
LisätiedotKASAKKAMÄEN KOULUN YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOSUUNNITELMA. Vuosille
KASAKKAMÄEN KOULUN YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOSUUNNITELMA Vuosille 2017-18 1 KASAKKAMÄEN KOULUN YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOSUUNNITELMA Sisällysluettelo 1. Johdanto 2. Tasa-arvolaki koulussa 3. Yhdenvertaisuuden
LisätiedotOPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2011 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ
Tiedotusvälineille 3.8.2011 Aineistoa vapaasti käytettäväksi OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2011 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ Ohessa on tietoja
LisätiedotPedagogisen arvion ja pedagogisen selvityksen kirjaaminen esi- ja perusopetuksessa
Pedagogisen arvion ja pedagogisen selvityksen kirjaaminen esi- ja perusopetuksessa 12.10.2011 Pyhäntä 18.10.2011 Kestilä 3.11.2011 Rantsila Erityisluokanopettaja Pia Kvist Ohjaava opettaja Raisa Sieppi
LisätiedotKuvio 1. Matematiikan seuranta-arvioinnin kaikkien tehtävien yhteenlaskkettu pistejakauma
TIIVISTELMÄ Opetushallitus arvioi keväällä 2011 matematiikan oppimistuloksia peruskoulun päättövaiheessa. Tiedot kerättiin otoksella, joka edusti kattavasti eri alueita ja kuntaryhmiä koko Suomessa. Mukana
LisätiedotLukio Suomessa - tulevaisuusseminaari
Lukio Suomessa - tulevaisuusseminaari Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 11.4.2012 Korkeatasoinen lukiokoulutus kattavasti koko maassa nuoren ulottuvilla. 2 11.4.2012 Tuula Haatainen Lukio tai ammatillinen
LisätiedotVahva peruskunta rakenneuudistuksen lähtökohdaksi toinen aste: lukio- ja ammatillinen koulutus osa kuntien palvelukokonaisuutta
Vahva peruskunta rakenneuudistuksen lähtökohdaksi toinen aste: lukio- ja ammatillinen koulutus osa kuntien palvelukokonaisuutta Johtaja, opetus- ja kulttuuriyksikkö 24.5.2011 Kuntaliiton hallitusohjelmatavoite
LisätiedotS2-opetuksen toimintamalli
Kuopion S2-opetuksen toimintamalli Kuopion kaupungin peruskoulut S2-opetus ja opetuksen järjestämisen tavat S2-oppilaalla tarkoitetaan maahanmuuttajataustaista oppilasta, paluumuuttajaa tai Suomeen adoptoitua
LisätiedotKEMIJÄRVEN PERUSOPETUKSEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA
KEMIJÄRVEN PERUSOPETUKSEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Hyväksytty sivistyslautakunnassa 27.1.2016 7 0 Kemijärven suomenkielisen perusopetukseen valmistavan opetuksen kuntakohtainen opetussuunnitelma
Lisätiedot7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio
7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea
Lisätiedot