Turvapaikanhakijoiden ja muiden maahanmuuttajien oppimisen haasteet. FT Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus

Transkriptio

1 Turvapaikanhakijoiden ja muiden maahanmuuttajien oppimisen haasteet FT Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus

2 Väestötilastoja *Ulkomaiden kansalaisia henkilöä eli 4,0 prosenttia väestöstä. *Suurimmat ulkomaalaisten ryhmät olivat Viron (48 354), Venäjän (30 619), Ruotsin (8 288), Kiinan (7 559) ja Somalian (7 381) kansalaiset. *Vieraskielisiä eli muita kuin suomea, ruotsia tai saamea äidinkielenään puhuvia oli eli 6,0 prosenttia väestöstä. Suurimmat vieraskielisten ryhmät olivat venäjänkieliset (72 436), vironkieliset (48 087) ja somalinkieliset (17 871). Väestö syntymämaan, kansalaisuuden ja äidinkielen mukaan (Koko väestö ) Tilastokeskus

3 Ajankohtaistilanne Vuonna 2015 Suomeen tuli turvapaikanhakijaa. Alaikäisiä oli Yksin tulleita alaikäisiä Taustalla useat pitkittyneet kriisit etenkin Lähi-idässä ja Afrikassa. Suurimmat Suomeen saapuneet ryhmät Irakista, Somaliasta, Albaniasta, Afganistanista ja Syyriasta. OKM: Ohjausryhmän ja valmisteluryhmän asettaminen Maahanmuuttajien koulutuspolut ja integrointi kipupisteet ja toimenpide-esitykset (OKM:n julkaisuja 2016:1) 3

4 Vuonna 2015 Suomeen saapuneiden turvapaikanhakijoiden ikäjakauma 0-5 vuotiaat (7%) 6-15 vuotiaat (10 %) Alaikäisiä 8506 henkilöä, vuotiaat (9,5%) vuotiaat (58 %) Alle 34-vuotiaita vuotiaat (15 %) 65- (0,2%) Ei tiedossa (0,2 %) Lähde: Migri

5 Oppilaiden/opiskelijoiden lukumääriä Perusopetukseen valmistavaan opetukseen osallistui syyskuussa 2015 noin 3480 oppilasta Tämän jälkeen syksyn 2015 aikana on perustettu yi 50 uutta perusopetukseen valmistavan opetuksen ryhmää Perusopetuksessa opiskeli vuonna 2015 noin vieraskielistä oppilasta (noin 6 % kaikista perusopetuksen oppilaista) Lukioissa opiskeli vuonna 2015 noin vieraskielistä opiskelijaa Ammatillisessa peruskoulutuksessa opiskelee noin vieraskielistä opiskelijaa 5

6 Maahanmuuttajien koulumenestys Kantaväestön oppilaiden kaikkien aineiden keskiarvo keskimäärin 0,35 numeroa ja lukuaineiden keskiarvo keskimäärin 0,42 numeroa korkeampi kun vieraskielisillä oppilailla Ero on suurin reaaliaineissa: historiassa, biologiassa, maantiedossa Pienimmät erot ovat taito- ja taideaineisiin kuuluvissa käsityössä ja kuvataiteessa Kielten arvosanat jopa parempia (paluu- ja toisen polven maahanmuuttajilla) kuin kantaväestöllä

7 Koulutukseen hakeminen ja pääseminen Maahanmuuttajanuoret hakevat ja pääsevät lukiokoulutukseen heikommalla koulumenestyksellä kuin kantaväestön nuoret Toisen asteen ulkopuolelle jäämisen riski suhteessa kantaväestöön on maahanmuuttajaryhmillä yleensä noin kaksinkertainen Vieraskielisistä on työn ja koulutuksen ulkopuolella lähes kaksinkertainen osuus verrattuna kantaväestöön Vieraskielisistä pojista on työttöminä selvästi useampi kuin kantaväestön pojista

8 Maahanmuuttajien ammatillisen peruskoulutuksen keskeyttämisselvitys 2009 * Kun maahanmuuttaja on käynyt Suomessa (melkein) koko perusopetuksen, keskeyttämisen syyt eivät poikkea muiden keskeyttämisen syistä * Eniten keskeyttämisiä, kun kyseessä ensimmäisen polven maahanmuuttajaopiskelijat, jotka ovat asuneet ja käyneet koulua Suomessa vain muutaman vuoden, ovat tulleet Euroopan ulkopuolisista maista, mahdollisesti pakolaistausta, kotimaasta vähäinen koulutustausta, kotimaan koulujärjestelmä ja opiskelukulttuuri on usein niin erilainen, että sopeutuminen suomalaiseen opiskelukulttuuriin vie aikaa ja aiheuttaa vaikeuksia, opetuskielen taito lähtökohtaisesti heikko 8

9 Suomi toisena kielenä (S2) -oppimäärän oppimistulosten arviointi 2015 Katri Kuukka Jari Metsämuuronen

10 Arvioinnin volyymit Oppilaita 1530 lähes kaikki S2-oppimäärää opiskelevat 9.luokkalaiset tyttöjä 47,5 % (n = 727), poikia 52,5 % (n = 803) puhumisessa 52 % oppilaista mukana myös erityistä tukea saavat oppilaat ja kv. kielikoulujen oppilaat Kouluja , joissa 1 S2-oppilas , joissa yli 10 S2-oppilasta 50 prosenttia oppilaista pk-seudun kouluissa Opettajia 338, opettajakyselyyn vastanneita 62 % (n = 210) Rehtorikyselyyn vastanneita 70 % (n = 179)

11 Oppilaiden synnyinmaat

12 Oppilaiden kokonaisosaaminen

13 Kielen osa-alueiden osaaminen koulunkäyntiajan mukaan

14 Osaaminen eri kieliryhmissä koulunkäyntiajan mukaan

15 What works in Migrant Education? OECD 2009 Maahanmuuttajaoppilaiden keskittymisellä on havaittu olevan negatiivinen vaikutus sekä kantaväestön että maahanmuuttajien oppimistuloksiin. Maahanmuuttajaoppilaiden vanhempien puutteellinen tieto kansallisesta koulujärjestelmästä esteenä. Opettajien hyvä ammattitaito ja pitkä kokemus korreloivat oppimistulosten kanssa. Maahanmuuttajataustaisilla opettajilla positiivista vaikutusta oppilaiden oppimistuloksiin.

16 Maahanmuuttajien oppimisvaikeudet Julkaisu, OPH 2009 Leena Nissilä ja Hanna-Mari Sarlin (toim.) Kirjan tarkoituksena antaa tietoa kaksi- ja monikielisten oppimisvaikeuksista sekä heille suunnatusta erityisestä tuesta. Sisältää uutta tietoa mm. oppimisvaikeuksien tunnistamisesta, kielellisistä vaikeuksista ja oppimisen tuesta sekä traumaattisten kokemusten vaikutuksesta eri-ikäisten oppimiseen. Artikkeleissa kuvataan kaksi- ja monikielisten oppimisen ja opettamisen haasteita eri koulutusasteilla sekä annetaan käytännön toimintamalleja.

17 Erityisluokka elämänkulussa Julkaisu, SM 2010 Selvitys peruskoulussa erityisluokalla opiskelleiden vammaisten, romaniväestöön kuuluvien ja maahanmuuttajataustaisten nuorten aikuisten koulutus- ja työelämäkokemuksista - Erityisluokilla opiskeluun ollaan tyytyväisiä, mutta syrjäytymisen kokemukset ovat yleisiä - Erityisluokat erillään koulun muusta toiminnasta - Vuorovaikutusta yleisopetuksessa olevien kanssa vähän - Kokemuksia nimittelystä ja kiusaamisesta - Erityisluokalla kaikki potentiaali ei tullut käyttöön

18 Kulttuurinen monimuotoisuus ja erityisopetus 1 Julkaisu, Euroopan erityisopetuksen kehittämiskeskus 2009 Yhteenvetoraportti Euroopan erityisopetuksen kehittämiskeskuksen jäsenmaidensa aloitteesta toteuttamasta erityisopetusta ja maahanmuuttoa tarkastelevasta selvityksestä - Mukana 25 jäsenmaata - Kolmivuotinen hanke - Ensimmäinen Euroopan tasolla tehty selvitys

19 Kulttuurinen monimuotoisuus ja erityisopetus 2 - Missä määrin toisena kielenä opettavan kielen oppimiseen liittyvät ongelmat yhdistetään ja sekoitetaan oppimisvaikeuksiin? - Miten maahanmuuttajataustaisten oppilaiden vahvuuksia ja tuen tarpeita arvioidaan? - Miten opettajia, perheitä ja oppilaita voidaan tukea parhaalla mahdollisella tavalla? - Erityisopetuksessa olevien oppilaiden määrän epäsuhta: * yleisemmin esiintyvät käyttäytymishäiriöt * varhaisen puuttumisen tuen ja terveydenhuollon puutteet * yhteisön ennakkoluulot * tuen tarpeiden ja vahvuuksien arviointiin liittyvät ongelmat

20 Kulttuurinen monimuotoisuus ja erityisopetus 3 - Kaksikielisyys ei aiheuta kielellisiä vaikeuksia. Kaksikielisillä lapsilla, joilla on kielellisiä oppimisvaikeuksia, on niitä molemmissa kielissä. - Sosioekonomisesti heikompi asema: vähemmistöjen suurempi edustus yhteiskunnan sosioekonomisesti alemmilla tasoilla - Tarpeisiin ei kyetä vastaamaan riittävästi muussa opetuksessa. - Pidetään ryhmän tyypillisenä edustajana: yksilö jää ennakkokäsitysten taakse. - Yleisopetuksen pedagogiikka ja opetusmenetelmät eivät kata kyseisen erityisryhmän koulutuksellisia tarpeita. - Opetusmenetelmät sidoksissa opettajan omaan kulttuuriin.

21 Kulttuurinen monimuotoisuus ja erityisopetus 4 Maaraportit: - Erityisopetukseen osallistuu suhteessa enemmän mmtaustaisia kuin muita oppilaita (esim. Suomi) - Tiedot paradoksaalisia: joissakin kouluissa/kunnissa enemmän kuin muissa (esim. Suomi) - Yliedustusta usein kieli-, viestintä- ja lukemisen vaikeuksissa sekä haastavasti käyttäytyvissä. - Useissa maissa sidoksissa puutteelliseen osaamiseen maahanmuuttajataustaisten oppilaiden kanssa yleensä. - Arviointi kokonaisvaltaista, kohdistuu oppimis- ja kehitysprosessiin. - Moniammatillinen arviointiryhmä. - Psykologisten arviointimenetelmien ohella kielianalyysiä (esim. Suomi)

22 Kulttuurinen monimuotoisuus ja erityisopetus 5 Suositukset: - Tietoa osuudesta erityisopetuksessa - Inklusiivisten käytäntöjen toteuttaminen - Yhteistyö perheiden kanssa - Riittävät tukitoimet yleisopetuksessa - Toimiva arviointiprosessi - Toimiva aineisto arvioimiseksi

23 Oppimisvaikeudet kaksikielisillä Kaksikielisyys ei koskaan ole syy kielihäiriöön Kaksikielisyys ei myöskään pahenna kielellisiä oppimisvaikeuksia eikä ole este kielten oppimiselle ylipäätänsä Oppimisvaikeudet kohtuullisen pysyviä, vaikka kielelliset vaikeudet omassa äidinkielessä eivät välttämättä aina ilmene samanlaisina toisessa kielessä Taitojen kehittymisen hitaus oppimisen tuesta huolimatta antaa viitteitä oppimisvaikeudesta Tärkeää todentaa, koska niillä on merkittävä vaikutus oppilaan tulevaisuudelle (ammatin valinta, työelämä) ja arkipäivän asioiden hoitamiselle

24 Tavoitteena - Jokainen oppilas oppii mahdollisimman hyvin oman potentiaalinsa mukaan - Oppilaan saama tuki on riittävää ja oikea-aikaista, eikä riipu asuinpaikasta tai koulusta - Koulun toimintakulttuuri suosii opettajien yhteistyötä sekä moniammatillista ja monialaista yhteistyötä - Käytössä on uusia joustavia ja monipuolisia pedagogisia ratkaisuja - Kaikkialla on hallintokuntien yhteistyöhön perustuvat tuen rakenteet ja toimintamallit - Mahdollistetaan varhainen ja ennalta ehkäisevä tuki - Lähikouluperiaatteen toteutuminen 24

25 KIELITAIDON HUOMIOIMINEN 1

26 KIELITAIDON HUOMIOIMINEN 2 Keinoja: 1. rauhallinen puhetapa 2. runsas havainnollistaminen 3. eteneminen askel askeleelta 4. selkeä asian jäsentäminen 5. uusien asioiden liittäminen ennestään tuttuihin 4. selkokielistäminen ja elaborointi (tekstin muokkaamiskeinot)

27 KIELITAIDON HUOMIOIMINEN 3 välttämätön tieto ja havainnollistaminen automaatistuminen lähikehityksen vyöhyke kolmas tila

28 MAAHANMUUTTAJATAUSTAISEN OPPILAAN ARVIOINTI ERI OPPIAINEISSA (perusopetus) - Otetaan huomioon oppilaan tausta ja vähitellen kehittyvä suomen kielen taito. - Käytettävä monipuolisia, joustavia ja oppilaan tilanteeseen sovitettuja arviointimenetelmiä, jotta oppilas kykenee osoittamaan osaamisensa suomen kielen taitojen puutteista huolimatta. - Sanallista arviointia voidaan käyttää koko perusopetuksen ajan päättöarviointia lukuun ottamatta (perusopetusasetus 10 )

29 ERITYISET OPETUSJÄRJESTELYT 1 Perusopetuslaki 18 Oppilaan opiskelu voidaan järjestää osittain toisin kuin tässä laissa ja sen nojalla säädetään ja määrätään, jos: 1) oppilaalla katsotaan joltakin osin ennestään olevan perusopetuksen oppimäärää vastaavat tiedot ja taidot; 2) perusopetuksen oppimäärän suorittaminen olisi oppilaalle olosuhteet ja aikaisemmat opinnot huomioon ottaen joltakin osin kohtuutonta; tai 3) se on perusteltua oppilaan terveydentilaan liittyvistä syistä.

30 ERITYISET OPETUSJÄRJESTELYT 2 päätökset oppilaskohtaisesti - vapauttaminen kokonaan oppiaineen opiskelusta vain erityisen painavilla perusteilla - päätöksen merkitys jatko-opintojen kannalta - oppilaalle järjestettävä korvaavaa opetusta tai ohjattua toimintaa (perusopetusasetus 5 ) - pelkästään oppilaan uskonnollisen vakaumuksen tai oppilaan edustamaan kulttuuriin liittyvien tapojen perusteella ei vapautusta oppiaineesta

31 OPINNOISSA ETENEMINEN OMAN OPINTO-OHJELMAN MUKAAN perusopetusasetus 11 - eteneminen oman opinto-ohjelman mukaisesti vuosiluokkiin jaetun oppimäärän sijasta - päätös opetussuunnitelmassa - määritellään tuntijako, opetuksen tavoitteet ja sisällöt opintokokonaisuuksille - oppilas siirtyy seuraavalle vuosiluokalle lukuvuoden koulutyön päätyttyä - oppilas luetaan 9. luokan oppilaaksi kunnes suorittaa perusopetuksen koko oppimäärän ja saa päättötodistuksen tai oppivelvollisuusikä täyttyy - Joustoa oppilaan arviointiin vuosiluokkiin sitomattoman opiskelun avulla -artikkeli

32 MAAHANMUUTTAJAOPETUKSEN HAASTEITA Kielitaito Yhteistyö Rajanveto monikulttuurisuuden tukemisen ja suomalaisten käytänteiden välillä Vanhempien odotukset Yksilölliset tarpeet Kasvatukselliset erot Maahanmuuttajaoppilas on koulussa kaikkien asia Maahanmuuttajaopetuksen koordinointi kunnassa