Käytäntölähtöinen innovaatiotoiminta ja yleinen kyky
|
|
- Maija-Leena Karjalainen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Vesa Harmaakorpi TkT Vesa Harmaakorpi on alueellisen innovaatiopolitiikan ja käytäntölähtöisen innovaatiotoiminnan tutkimuksen ja kehittämisen uranuurtaja. Hän työskentelee professorina Lappeenrannan teknillisen yliopiston Lahti School of Innovation -yksikössä. Ennen yliopistouraansa Harmaakorpi toimi yksityisen sektorin johtotehtävissä ja yrittäjänä. Yliopistouralla hän on ollut kehittämässä kymmenien yritysten innovaatiokyvykkyyttä. Hänen artikkelinsa The Regional Development Platform Method as a Tool for Regional Innovation Policy valittiin arvostetun European Planning Studies -tiedelehden vuoden 2006 parhaaksi artikkeliksi. Vuonna 2008 hänen toinen artikkelinsa sai Highly Commended Award 2008 of Emerald Literati Network -palkinnon (Harmaakorpi, V. & Niukkanen, H Leadership in Different Kinds of Regional Development Networks, Baltic Journal of Management). Harmaakorven innovaatiotoimintaan liittyvä julkaisutoiminta on muutoinkin erittäin laajaa käsittäen kymmeniä tieteellisiä ja muita julkaisuja kansainvälisissä ja kotimaisissa julkaisusarjoissa ja kirjoissa. Käytäntölähtöinen innovaatiotoiminta ja yleinen kyky rakentaa mahdollisia maailmoja Innovaatiokäsitteen laaja-alaistuminen Innovaatiokyvykkyyden merkitys on jatkuvasti korostunut yksityisten ja julkisten organisaatioiden kehittämisessä. Innovatiivisuuden kehittäminen on myös läheisesti sidoksissa käynnissä olevan tuottavuuskeskustelun kanssa. Tuottavuuden näet katsotaan aiheuttavan 80 % taloudellisen hyvinvoinnin kehittymisestä ja innovatiivisten ratkaisujen taas 80 % tuottavuuden paranemisesta. Vuonna 2008 valmistuneen Esko Ahon työryhmän innovaatiostrategiaraportin seurauksena innovaatiokeskustelu on muuttunut ratkaisevasti. Tähän asti suomalainen innovaatiokeskustelu on painottanut tieteen, teknologian ja innovaatioiden liittoa. Uusi keskustelu painottaa innovaatioiden kysyntälähtöisyyttä ja systeemisyyttä. Asiakkaiden tarpeet ratkaistaan enenevästi hyvin epälineaarisissa prosesseissa hyvin erilaista tietoa yhdistäen. Laaja-alaistuva innovaatiopolitiikka on siis viime aikoina noussut entistä tiiviimmäksi osaksi julkista keskustelua. Sen sisällön hahmottamista hankaloittaa kuitenkin se, että esimerkiksi Valtioneuvoston innovaatiopoliittisessa selonteossa eduskunnalle selostetaan välillä laaja-alaista innovaatiopolitiikkaa, välillä laaja-alaista innovaatiotoimintaa, laaja-alaista osaamista, laaja-alaista innovaatiokäsitystä tai ylipäänsä innovaatiotoiminnan laaja-alaisuutta.1 Katkelmia selonteosta (lihavointi uutta): Laaja-alainen innovaatiopolitiikka tukee eri politiikkasektoreiden (esim. sosiaali- ja terveys, energia, liikenne, tietoyhteiskunta, koulutus, alueiden kehitys) uudistumista innovaatiotoiminnan keinoin sekä korostaa erityisesti politiikkasektoreiden ja strategisesti johdetun julkisen innovaatiotoiminnan tiiviin yhteistyön tärkeyttä. Uusi, laaja-alainen innovaatiopolitiikka painottaa enemmän asiakkaiden tarpeita vastaavien 52
2 tuotteiden ja palvelujen kehittämistä sekä käyttäjien ja kehittäjien yhteisen kehitystyön vahvistamista. Innovaatiotoiminnan laaja-alaisuus lähtee olettamuksesta, että yritysten kilpailuetu ja innovaatiotoiminta eivät perustu vain teknologiaan vaan teknologia- ja ei-teknologiset sisällöt täydentävät toisiaan. Uudet toimintatavat, uudenlaiset asiakaskontaktit ja uudenlaiset palvelut saavat käyttövoimansa eri lähteistä kuin teknologiset innovaatiot. Laaja-alainen oma osaaminen on perusta myös muualla syntyneen tiedon ja osaamisen vastaanottokyvylle ja uusien mahdollisuuksien tunnistamiselle. Laaja-alaisen osaamispohjan merkitystä korostaa se, että innovaatiot syntyvät usein tieteenalojen ja toimialojen rajat ylittävinä erilaisten osaamisten uusina yhdistelminä. Hyödynnettävä tieto ja osaaminen voi syntyä tiedeyhteisöissä, mutta laaja-alainen innovaatiokäsitys korostaa yksittäisten henkilöiden, yritysten, julkisten toimijoiden ja käyttäjäyhteisöjen merkitystä tiedon ja osaamisen tuottajina akateemisen tutkimusmaailman rinnalla. Käytäntölähtöisen innovaatiotoiminnan nousu Innovaatioiden käsitteen uudistumisen myötä Työ- ja elinkeinoministeriön aluestrategia 2020 on määrittänyt Suomessa tarvittavan kahta innovaatiopolitiikkaa: tiedelähtöistä ja käytäntölähtöistä. Tiedelähtöisen ja käytäntölähtöisen innovaatiotoiminnan logiikat ovat nimittäin hyvin erilasia. Tiedelähtöisen ja varsin usein yhden tieteenalan sisällä tapahtuvan innovoinnin keskeinen logiikka on pysyä uskollisena tieteenalan traditiolle ja edetä asioiden kanssa totuutta etsien. Käytäntölähtöisessä innovaatiotoiminnassa puolestaan innovoija ratkaisee häikäilemättä asiakastarpeita tieteen rajoista piittaamatta ja rajoja rikkoen. Gibbons ym. (1994) määrittelivät kaksi erilaista tiedontuotantoprosessia: moodin 1 ja moodin 2. Moodi 1 on yleensä hierarkkinen prosessi, ja tieto säilyttää prosessin aikana perusmuotonsa. Moodi 2 on polveileva prosessi, jossa tieto saa usein uusia ilmenemismuotoja. Moodissa 1 tiedontuotantoprosessit toteutuvat yleensä yhden tieteenalan sisällä ja lähtevät liikkeelle homogeenisesta teoriapohjasta. Moodissa 2 tiedontuotantoprosessit taas yhdistelevät heterogeenisiä tiedonintressejä monitieteisesti usein hyvin käytännöllisissä ympäristöissä. Moodin 1 ongelmanratkaisussa käytetään siis tyypillisesti menetelmiä, jotka soveltuvat kapea-alaisten tiedonintressien käsittelyyn, kun taas moodissa 2 keskitytään käytännön ongelman ratkaisuun, ja tiedontuotanto on erittäin hajanainen yhdistelyprosessi. Gibbons kumppaneineen raportoi jo selkeän muutoksen moodin 2 tiedontuotannon hyväksi. Tämä on linjassa innovaatiotutkimusten kanssa, joissa tieteellinen tieto innovaatioiden lähteenä saattaa olla hyvin pienessä osassa käytännön innovaatioissa. Tämä ei kuitenkaan vähennä moodin 1 tiedontuotannon merkitystä. On nimittäin vaikea viedä läpi tietoa yhdisteleviä innovaatioprosesseja, jos ei ole, mitä yhdistellä. Moodin 1 tiedontuotannon edistäminen on lähinnä tiedepolitiikan tehtävä. Käytäntölähtöisessä innovaatiotoiminnassa sen sijaan moodi 2 on valtavirtana, mutta sen edistämisen työkalut eivät ole kovin kehittyneitä, ja koko moodin 2 arvostus on ollut näihin päiviin asti varsin matalaa moodiin 1 verrattuna. Moodi 1 ja 2 yhdistyvät myös käytäntölähtöiseen (Doing, Using, Interacting, DUI) ja tiedelähtöiseen (Science, Technology, Innovation; STI) innovaatiotoimintaan.2 Käytäntölähtöisestä mallista on alettu puhua, mutta konkreettiset strategiamallit ovat vähäisiä. Käytäntölähtöinen malli ei suinkaan ole tiedelähtöisen mallin kilpailija, vaan tukee osaltaan myös tiedelähtöisellä mallilla tuotetun tiedon juurtumista. DUI- ja STI-toimintamallien tulee pystyä tanssimaan toisiaan tukien (ks. kuvio 1), aivan kuten moodien 1 ja 2. 53
3 Kuvio 1: STI- ja DUI-mallien yhteinen tanssi suomalaisessa innovaatiopolitiikassa. 3 Lappeenrannan teknillisen yliopiston Lahti School of Innovationin tutkimusten perusteella moodin 2 jakaminen kahteen alakategoriaan on tarpeen laaja-alaisen käytäntölähtöisen innovaatiotoiminnan edellytysten ymmärtämiseksi ja tällaisen toiminnan edistämiseksi 4 : 2a-kategoria sisältää älyllisen ristipölytyksen esimerkiksi innovaatiosessioissa, jollaisissa yhdistetään heterogeenista tieteen ja käytännön asiantuntemusta erilaisten ideointi- ja luovuusmenetelmien avulla; tällaisten sessioiden tavoitteena voi olla esimerkiksi konkreettinen tuote- tai konsepti-innovaatio. Innovaatiot voivat olla inkrementaaleja tai hyvinkin radikaaleja ja systeemisiä. Yhteistä on rakenteellisten aukkojen5 ylittäminen käytäntölähtöisissä innovaatioprosesseissa usein hyvinkin lähellä perustutkimusta olevaa tietoa yhdistellen. 2b-kategoria puolestaan sisältää käytännönläheisempää ja vaikuttavuuden näkymisen kannalta hitaampaa organisaatioiden kehittämistä esimerkiksi soveltavan yhteisöllisen teatterimenetelmän sekä tekemällä oppimisen avulla. Tällaisessa kehittämisessä ja esimerkiksi organisatorisiin ja sosiaalisiin innovaatioihin tähtäävässä toiminnassa jokainen työntekijä ja asiakas on asiantuntija. Innovaatioprosesseissa on kysymys usein yhtä paljon organisaation tai verkoston innovaatiokyvykkyyden lisäämisestä kuin varsinaisesta innovaatiosta. Organisaatioiden ja verkostojen innovaatiokyvykkyyden alhainen taso johtaa usein siihen, että moodi 2a:n innovaatioprosesseja ei pystytä viemään läpi puutteellisen absorptiokyvyn takia. Käytäntölähtöinen moodin 2b innovaatiotoiminta on avainasemassa silloin, kun halutaan pitää yllä organisaatioiden ja arvoverkostojen kilpailukykyä ja tuottavuutta. Käytäntölähtöinen innovaatiotoiminta haastaa esimerkiksi perinteisen käsityksen innovaatiotoiminnan asiantuntijuudesta. Käytäntölähtöisen innovaatiotoiminnan asiantuntijuus Asiantuntijuus liittyy konkreettiseen kykyyn tehdä ja toteuttaa tietty asia. 6 Tämä asia voi olla yhtäältä tiedollisesti painottunut tai toisaalta taidollisesti painottunut. Edellisen ideaalina on tiedemies, joka on tietyn tiedonalan ekspertti. Tiedemies pystyy toimimaan asiantuntijana oman tieteenalansa erityiskysymyksissä. Jälkimmäisen ideaalina on käsityöläinen. Hän taitaa oman erikoisalansa toiminnan, ja hän pystyy toimimaan oman alansa asiantuntijana ja -taitajana. 7 Kuitenkin usein asiantuntijuus liittyy sekä tietoihin että taitoihin, usein jopa eri alojen. Tällainen 54
4 tilanne on myös esimerkiksi lakimiehen kohdalla. 8 Lakimiehien asiantuntijuus liittyy tietyn alan juridiseen neuvontaan. Kyseinen neuvonta edellyttää eri tiedonalojen joustavaa ja luovaa yhdistelemistä päämiehen intressien mukaisesti. Asiantuntijuus ei redusoidu johonkin tiettyyn tieteenalaan, vaan edellyttää yleistä valistuneisuutta. Samalla lailla asiantuntijuus käytäntölähtöisessä innovaatiotoiminnassa on nähtävissä tiettynä taitona rakentaa johdonmukaisia ja rationaaleja argumentteja tiettyjä mahdollisia maailmoja. 9 Näin asiantuntijuus näyttäytyy yleisenä kykynä rakentaa tiettyjä mahdollisia maailmoja. Nämä voivat olla käsitteellisiä tai ei-käsitteellisiä tai jopa konkreettisia artefakteja. Kuitenkin tällainen taito voi perustua yhtäältä tietyn tieteenalan hallintaan (tiedemies) tai tietyn alan taituruuteen (käsityöläinen). Käytäntölähtöisessä innovaatiotoiminnassa kyse on pikemminkin näiden kahden yhdistelmästä: praktisen järkevyyden käyttämisestä tiettyjen mahdollisten maailmojen rakentamiseksi, olivatpa nämä luonteeltaan sitten millaisia tahansa. 10 Meillä jokaisella on oma kontekstimme, joissa on mahdollista rakentaa mahdollisia maailmoja käytäntölähtöisiä innovaatioita. Nämä kontekstit ovat vain sairaanhoitajalla, hitsaajalla, myyntipäälliköllä ja toimitusjohtajalla hyvin erilaisia. Yhtä kaikki kaikkien kykyä rakentaa mahdollisia maailmoja käytäntölähtöisissä innovaatioprosesseissa on mahdollista edistää. Käytäntölähtöiseen innovaatiotoimintaan liittyvä asiantuntijuus on nimenomaan luovuusasiantuntijuutta. Tällainen asiantuntijuus on kyvykkyyttä nähdä ja toteuttaa hedelmällisiä vaihtoehtoja eri käytännön konteksteissa. Se ei ole mahdollista edistämällä vain työn suorittamisen asiantuntijuutta; on kehitettävä myös työn kehittämisen asiantuntijuutta yleistä kykyä rakentaa mahdollisia maailmoja. Tulevaisuuden suomalaisen innovaatiopolitiikan yksi ratkaisevista kysymyksistä kuuluu: kuinka tasapainoilemme maailmanluokassa olevan fokusoidun tieteellisen huippuasiantuntemuksen ja asiantuntemuksen, jota kutsumme yleiseksi kyvyksi rakentaa mahdollisia maailmoja, välillä? Tulevaisuuden innovaatiotoiminnan peruspilarit Globaalin kilpailun kiristyminen, väestön ikääntyminen ja kuntatalouden haasteet luovat tunnetun haasteen suomalaiselle hyvinvointiyhteiskunnalle. Kysymys kuuluu: pystymmekö hallitsemaan tilanteen ja jos pystymme, niin millä keinoin? Tuoko pelkkä tiedelähtöinen innovointi ratkaisuja tilanteeseen? Varmasti se on suuressa osassa myös tulevaisuuden menestyksen muovaajana. Suomi tarvitsee kuitenkin myös käytäntölähtöisen innovaatiotoiminnan moodi 2 a:n ja b:n toimenpiteitä. Eri moodien välisiä eroja on hahmoteltu seuraavalla sivulla olevassa taulukossa Osa tulevaisuuden menestysreseptistä löytyy älylliseen ristipölytykseen ja ongelmalähtöiseen oppimiseen perustuvasta käytäntölähtöisestä innovoinnista. On suhtauduttava ennakkoluulottomasti rajojen rikkomiseen sekä osallistettava henkilöstö ja asiakkaat mukaan innovoimaan uusia ratkaisuja. Tämä vaatii muutosta vallassa oleviin asenteisiin ja toimintamalleihin. On tunnustettava, että innovaatiot voivat syntyä hyvin eri suunnista ja että jokaisella työntekijällä on kyky rakentaa mahdollisia maailmoja. Tähän on vain annettava tilaisuus. Toimintamalleja on olemassa. Lopuksi Mitä meistä itse kukin voi tehdä innovaatiotoiminnan edistämiseksi? Meillä jokaisellahan on moodi 2b:n innovaatiotoimintaan liittyen kaksi työtehtävää: tuottaa tuote tai palvelu ja miettiä kuinka ne tulisi tehdä tulevaisuudessa entistä paremmin. Tähän jälkimmäiseen tehtävään ja siihen tarvittavaan asiantuntijuuteen on panostettu valitettavan heikosti. Voisinko tehdä jotain tämän asian eteen omalla työpaikallani? Innovaatiotoiminnan edistäminen organisaatioissa on nähty yleensä tuotekehitysosastojen tehtäväksi. Näin asia onkin kun puhutaan STI-moodin 1 innovaatioista. Mutta kun siirrytään muihin 55
5 Näkökulma Tiedelähtöinen innovointi (STI, Moodi 1) Käytäntölähtöinen innovointi (DUI, Moodi 2a) Käytäntölähtöinen innovointi (DUI, Moodi 2b) innovaatiotyypit Radikaalit tekniset innovaatiot ja niihin liittyvät konseptit Radikaalit konsepti- ja systeemi-innovaatiot Organisatoriset innovaatiot, Sosiaaliset innovaatiot, Palveluinnovaatiot toimintalogiikat Keskittäminen Klusterit Suurtuotannon edut Yhteen kietoutunut moninaisuus Innovaatioalustat Innovaatio-kyvykkyyden kehittäminen Siilojen murtaminen ja tulppien poistaminen pääomat Henkinen pääoma Taloudellinen pääoma Sosiaalinen pääoma Institutionaalinen pääoma Sosiaalinen pääoma Rakenteellinen pääoma innovointimenetelmät Tieteen menetelmät Älyllisen ristipölytyksen menetelmät (myös virtuaaliset) Ongelmalähtöinen oppiminen (esim. taidelähtöiset menetelmät) innovaatioiden lähteet Asiantuntija- ja tiedelähtöisyys Verkostolähtöisyys, Serendipiteetti-lähtöisyys Asiakas- ja käytäntölähtöisyys Henkilöstö- ja asiakaslähtöisyys asiantuntijuudet Tieteellinen asiantuntijuus Yleinen kyky rakentaa mahdollisia maailmoja Yleinen kyky hahmottaa mahdollisia maailmoja tietolajit Koodattu tieto Tulevaisuustieto Hiljainen tieto innovaatio-ympäristöt Maailmanluokan tiedekeskittymät valitulla kapealla kärkialueella maailman huippuluokassa Älyllisen ristipölytyksen areenat arvoverkostoissa Työelämän innovaatiokyvykkyyden kehittämisareenat tiedon ja tietämyksen siirtomekanismit Kehitetyn tiedon ja teknologian siirto klusterin yrityksille Teknologia- ja markkinasignaaliskannaus sekä absorbointi yrityksiin Organisatorinen oppiminen tiedontuotannon logiikat Homogeeninen tiedontuotanto Heterogeeninen tiedontuotanto Heterogeeninen tiedontuotanto Taulukko 1. 56
6 moodeihin keskeistä roolia pelaa organisaatioiden henkilöstöjohto. Onko henkilöstöstrategioissa otettu huomioon moodi 2b:n innovaatioprosessien edistäminen? Onko olemassa välineitä innovaatiokyvykkyyden kehittämiseen? Oman tutkimusryhmäni kanssa olemme käyttäneet esimerkiksi teatterimenetelmiä käytäntölähtöisen innovaatiotoiminnan ja siihen liittyvän asiantuntemuksen kehittämisessä. Kuulostaako hölynpölyltä? Jos ei kuulosta, niin sinulla on suuria mahdollisuuksia käytäntölähtöisen innovaatiotoiminnan maailmassa LÄHTEET Berg Jensen, M., Johnson, B., Lorenz, E. & Lundvall, B. (2007). Forms of knowledge and modes of innovation. Research Policy 36: 5, 680. Burt, R. (1992). The Social Structure of Competition. In Nohria, N. and Eccles, R. (editors) Networks and Organizations, Structure, Form and Action. Harvard Business School Press. Boston, USA. Gibbons, M., Limoges, C., Nowotny, H., Schwarzman, S., Scott, P. & Trow, M. (1994). The New Production of Knowledge. Sage. London, UK. Harmaakorpi, V., Hermans, R. & Uotila T. (2010). Suomalaisen innovaatiojärjestelmän mosaiikki. Markkinoilta ennakoidut alueelliset teemavalinnat. ETLA, Taloustieto Oy. Yliopistopaino, Helsinki. Harmaakorpi, V. & Melkas H. (forthcoming). Introduction. In Melkas, H. & Harmaakorpi, V. (eds.). Practicebased Innovation. Insights, Applications and Policy Implications. Axel Springer Verlag. Harmaakorpi, V & Mutanen, A. (2008) Knowledge Production in Networked Practice-based Innovation Processes Interrogative Model as a Methodological Approach. Interdisciplinary Journal of Information, Knowledge, and Management. Volume 3. pp Heiskanen, V.(2004): Itseoppineen paluu, teoksessa Kotila, Hannu & Mutanen, Arto (toim.): Tutkiva ja kehittävä ammattikorkeakoulu, s Edita. Helsinki. Heiskanen, V. (2005). Kansainvälisen oikeuden asiantuntemuksesta. Teoksessa Koivurova Timo (toim.): Kansainvälistyvä oikeus. Juhlakirja professori Kari Hakapäälle. Lapin yliopiston oikeustieteellisiä julkaisuja C 41. Rovaniemi. Hintikka, J. (1974): Practical and Theoretical Reason An Ambiguous Legacy, in Hintikka, J., Knowledge and the Known: Historical Perspectives in Epistemology. D. Reidel Publ. Co. Dordrecht. Melkas, H. (2010). Julkaisematon Tekes-hankkeen väliraportti. Mutanen, A, Siitonen, A. & Halonen, I. (2008) Asiantuntijuuden haasteet uudessa toimintaympäristössä. In Harmaakorpi, V. & Melkas, H. (eds.) Innovaatiopolitiikkaa järjestelmien välimaastossa. ACTA-sarja, Kuntaliitto. 1 Melkas Berg Jensen et al., Harmaakorpi, Hermans & Uotila ks. Harmaakorpi & Melkas, tulossa. 5 ks. Burt Harmaakorpi & Mutanen, 2008; Mutanen et al., Heiskanen 2005; Hintikka Mutanen et al., Hintikka ks. Harmaakorpi & Melkas, tulossa. 6 Heiskanen
Lounaisrannikon kehittämisvyöhyke Teknologia, tutkimus ja innovaatiot Professori Vesa Harmaakorpi 31.3.2010
Lounaisrannikon kehittämisvyöhyke Teknologia, tutkimus ja innovaatiot Professori Vesa Harmaakorpi 31.3.2010 1 Uusi innovaatioparadigma innovaatioiden painopisteen muutos käytäntölähtöisyyden korostuminen
LisätiedotKäytäntö ja tutkimus innovaatiotoiminnassa
Käytäntö ja tutkimus innovaatiotoiminnassa 08.02.2008 Professori Innovaatiojärjestelmät Lappeenrannan teknillinen yliopisto Lahden yksikkö Mikä on innovaatio? Idea Innovaatio Toteutus Mistä innovaatioita?
LisätiedotMinustako palveluinnovaattori?
Minustako palveluinnovaattori? 20.01.2010 Professori Innovaatiojärjestelmät Lappeenrannan teknillinen yliopisto Lahti School of Innovation Innovaatiot ovat käyttöön otettuja uudisteita joissa yhdistellään
LisätiedotPoliisiopiskelijoiden Tutkimus-, kehittämisja innovaatio-palvelu (TKI) Opiskelijat turvallisuusalan TKI- ja oppimisprojektien toteuttajina
Poliisiopiskelijoiden Tutkimus-, kehittämisja innovaatio-palvelu (TKI) Opiskelijat turvallisuusalan TKI- ja oppimisprojektien toteuttajina Poliisiammattikorkeakoulu 2018 Miten TKI näkyy? T = 1. perinteisestä
LisätiedotMuuttuva maailma ja koulutustoimijoiden rooli alueellisessa innovaatiojärjestelmässä. Vesa Harmaakorpi
Muuttuva maailma ja koulutustoimijoiden rooli alueellisessa innovaatiojärjestelmässä Professori Innovaatiojärjestelmät Lappeenrannan teknillinen yliopisto LUT Lahti Geels & Schott (2007) Muutosajurit Mahdollisten
LisätiedotTaitava ammattilainen ei ole vain taitava työn suorittaja, vaan myös taitava työn kehittäjä
Taitava ammattilainen ei ole vain taitava työn suorittaja, vaan myös taitava työn kehittäjä Loppuraportti Susinno Oy 24.1.2011 (päivitetty 10.3.2011) Anne Pässilä Vesa Harmaakorpi Anne Kallio Suvi Konsti-Laakso
LisätiedotKäytäntölähtöisen innovaatiotoiminnan rooli alueiden kehittämisessä
Käytäntölähtöisen innovaatiotoiminnan rooli alueiden kehittämisessä Aluestrategia 2020 -työryhmä Vesa Harmaakorpi Luonnos 30.09.2009 1 Johdanto Innovaatioiden tuottaminen ja niiden tuottamisympäristöt
LisätiedotOrganisaatioalbumi. Tuija Oikarinen ja Anne Pässilä Lappeenrannan teknillinen yliopisto Lahti School of Innovation
Tarinoita työstä Organisaatioalbumi apuna dialogin rakentamisessa Tuija Oikarinen ja Anne Pässilä Lappeenrannan teknillinen yliopisto Lahti School of Innovation LUT Lahti School of Innovation Lymyävän
LisätiedotINNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK
INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???
LisätiedotNäkymiä innovaatio- Suomen aluekehitykseen. Markku Sotarauta
Näkymiä innovaatio- Suomen aluekehitykseen (Lähde: YM) Keskittymät ovat hyviä Hallitseva uskomusjärjestelmä mutta niillä on rajansa (Sotarauta & Mustikkamäki 2008) Paikallinen pörinä ja globaalit linkit
LisätiedotServe Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille
Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Tekesin ohjelma 2006 2013 Serve luotsaa suomalaista palveluosaamista kansainvälisessä kärjessä Palveluliiketoiminnan kehittäminen vahvistaa yritysten
LisätiedotInnovaatiot, missä mennään? Kajaani Johtaja Vesa Virtanen, professori Kajaanin yliopistokeskus
Innovaatiot, missä mennään? Kajaani 14.11.2017 Johtaja Vesa Virtanen, professori Kajaanin yliopistokeskus Mikä on innovaatio? Monesti innovaatio on teknologinen parannus, mutta se voi olla myös tuote,
LisätiedotClick to edit Master title style. Click to edit Master text styles Second level Third level
Click to edit Master title style Second level Click to edit Master title style Globaalit trendit ja muutostekijät Second level Työn globaali murros Osaaminen, tutkimus ja verkostoituminen keskiössä globaalien
LisätiedotClick to edit Master title style
Click to edit Master title style Second level Click to edit Master title style Globaalit trendit ja muutostekijät Second level Työn globaali murros Osaaminen, tutkimus ja verkostoituminen keskiössä globaalien
LisätiedotLUT Lahti School of Innovation
LUT Lahti School of Innovation Exploring Innovation Olemme innovatiivisuuden menetelmien tutkimusretkellä - Perustettu 1996 - Professuurit: - Teollisuustalous (1996) - Yrittäjyys ja pk-yritysten johtaminen
LisätiedotAmmattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta
Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulu on kansainvälisesti arvostettu, autonominen ja vastuullinen: osaajien kouluttaja alueellisen kilpailukyvyn rakentaja
LisätiedotYhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä
Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä Satu Rinkinen, Tuija Oikarinen & Helinä Melkas LUT Lahti School of Innovation 11.11.2014 Lahden tiedepäivä Alue- ja innovaatiopolitiikan haasteet - Europe
Lisätiedotsuomalaisen innovaatiojärjestelmän mosaiikki
suomalaisen innovaatiojärjestelmän mosaiikki Markkinoilta ennakoidut alueelliset teemavalinnat Vesa Harmaakorpi Raine Hermans Tuomo Uotila Julkaisija: Elinkeinoelämän Tutkimuslaitos (ETLA) Kustantaja:
Lisätiedottiedeyliopisto Monipuoliset, joustavat opintopolut yhteiskehittämisen
TAMPERE3: VISIO 2025 Visiona on synnyttää tamperelaiset korkeakoulut yhdistävä uusi kansainvälisesti vaikuttava tiedeyliopisto, joka luo uutta osaamista ja ennennäkemättömiä mahdollisuuksia monialaisiin
LisätiedotClick to edit Master title style
Click to edit Master title style Second level Click to edit Master title style Globaalit trendit ja muutostekijät Second level Työn globaali murros Osaaminen, tutkimus ja verkostoituminen keskiössä globaalien
LisätiedotKäyttäjälähtöinen innovaatiotoiminta kunta-alalla
Käyttäjälähtöinen innovaatiotoiminta kunta-alalla Tuula Jäppinen, innovaatio-asiantuntija Suomen Kuntaliitto Käyttäjälähtöinen innovaatiotoiminta kunta-alalla Julkisen sektorin innovaatiotoiminta Avoin
LisätiedotJulkiset palveluinnovaatiot syntyvät organisoidusti ja yhteistyönä. Merja Sankelo, THT, Dosentti,Tutkijayliopettaja, Seinäjoen ammattikorkeakoulu
Julkiset palveluinnovaatiot syntyvät organisoidusti ja yhteistyönä Merja Sankelo, THT, Dosentti,Tutkijayliopettaja, Seinäjoen ammattikorkeakoulu Julkiset palvelut Ovat palveluita, jotka ovat luonteeltaan
LisätiedotServe-ohjelman panostus palvelututkimukseen
Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen Jaana Auramo 1.2.2012 Miksi Serve panostaa palvelututkimukseen? Taataan riittävä osaamispohja yritysten kilpailukyvyn kasvattamiseen Tutkimusvolyymin ja laadun
LisätiedotInnovaatiot ja kilpailukyky. Johtaja Timo Kekkonen Elinkeinoelämän keskusliitto, EK
Innovaatiot ja kilpailukyky Johtaja Timo Kekkonen Elinkeinoelämän keskusliitto, EK Suomen menestyksen edellytyksenä on: Kokonaistuottavuuden nostaminen Osaaminen ja sen hyödyntäminen on sen keskeisin keino
LisätiedotSupporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region
KESKIMAA 90 VUOTTA Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region OECD/IMHE 2006 ESITYKSEN RAKENNE 1. Hankkeen tarkoitus ja toteutus 2. OECD:n
LisätiedotMaakuntastrategian kumppanuusfoorumi/ Kumppanuustyöpajat toukokuussa 2015 ¼: Yhdessä rajat ylittäen/ Yhteistyötaidot
Maakuntastrategian kumppanuusfoorumi/ Kumppanuustyöpajat toukokuussa 2015 ¼: Yhdessä rajat ylittäen/ Yhteistyötaidot Taru Penttilä 25.5.2015 Turun AMK Vetovoimainen opiskelupaikka noin 2000 aloituspaikkaa
LisätiedotTIETEELLISET RATKAISUT
TIETEELLISET RATKAISUT PUHDAS ENERGIA Energiamarkkinat ja aurinkotalous Energian muunto- ja varastointiteknologiat Kestävyystutkimus KESTÄVÄ LIIKETOIMINTA JA YRITTÄJYYS Innovointi ja kestävä arvonluonti
LisätiedotSuomi nousuun aineettomalla tuotannolla. Kirsi Kaunisharju
Suomi nousuun aineettomalla tuotannolla Kirsi Kaunisharju Kulttuuri perusoikeutena 1/2 Suomessa perustuslain 16 :n 2 momentin mukaan julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään,
LisätiedotOsaamiskeskusohjelman lisäarvo innovaatioyhteisöille ja toiminnalle kirjamme havainnot ja lopputulemat
Osaamiskeskusohjelman lisäarvo innovaatioyhteisöille ja toiminnalle kirjamme havainnot ja lopputulemat Kirjan esittely TEM:n innovaatioympäristöt ryhmän tilaisuudessa 11.3.2008 Val.tri. Soile Kuitunen
LisätiedotTorstai Mikkeli
Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla
LisätiedotINNOVOIMAAn! Ammatillinen koulutus innovaatioiden tukena
Pirkko Takatalo INNOVOIMAAn! Ammatillinen koulutus innovaatioiden tukena 5.4.2011 Tervetuloa INNOVOIMAAn! Pirkon osuus 1. Tausta 2. Esiselvitys ja strategia 3. Johtopäätökset 4. Jatkosuunnitelmat Reijon
LisätiedotPohjanmaan älykkään erikoistumisen strategia
Pohjanmaan älykkään erikoistumisen strategia Tiivistelmä Lähtökohdat Eurooppa 2020 strategian keskeisenä tavoitteena on luoda innovaatioiden kautta taloudellista kasvua Eurooppaan. Osana tätä kokonaisuutta
LisätiedotKuinka turvaat työllisyytesi?
Kuinka turvaat työllisyytesi? Ida Mielityinen Akava Työurat ja osaaminen koetuksella 20.9.2016 Esimerkkejä tulevaisuuden ammateista ihmisten keinotekoisten kehonosien valmistajat nano-teknikot, geneettisten
LisätiedotSuomen työelämästä Euroopan paras. Suomi ja työtulevaisuus II 10.4.2014 Margita Klemetti Hankejohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö
Suomen työelämästä Euroopan paras Suomi ja työtulevaisuus II 10.4.2014 Margita Klemetti Hankejohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Suomen työelämä eurooppalaisessa vertailussa Vahvuudet Eniten kehitettävää
LisätiedotINNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA
INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA KOKONAISHANKKEEN KOLME PÄÄTEHTÄVÄÄ Osakokonaisuuden yksi tavoitteena oli selvittää, miten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten
LisätiedotTyöhyvinvointi ja tuottavuus
Työhyvinvointi ja tuottavuus DI HTT Marko Kesti marko.kesti@mcompetence.com EVP HRM-Performance, Mcompetence Oy Researcher, Lapin Yliopisto Tietokirjailija, Suomen tietokirjailijat ry Henkilöstö on yrityksen
LisätiedotEduskunnan työ- ja elinkeinojaosto
Eduskunnan työ- ja elinkeinojaosto Tekesin lausunto Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2018 Tiivistetty ajankohtaiskatsaus Business Finlandin perustamisesta; mahdolliset riskikohdat
LisätiedotTietoa Laureasta. Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä 12.3.2014. Reijo Lähde 3/11/2014
Tietoa Laureasta Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä 12.3.2014 Reijo Lähde 3/11/2014 3/11/2014 Laurea-ammattikorkeakoulu 2 Laurean koulutusalat Fysioterapia Hoitotyö Hotelli-
LisätiedotAmmatillisen aikuiskoulutuksen arviointi ja kehittäminen innovaationäkökulmasta. RAPORTTI Anne Kallio, Vesa Harmaakorpi & Anne Pässilä
Ammatillisen aikuiskoulutuksen arviointi ja kehittäminen innovaationäkökulmasta RAPORTTI Anne Kallio, Vesa Harmaakorpi & Anne Pässilä 2 1. Johdanto Pitkään taustalla muhineet innovaatiokeskustelujen uudet
LisätiedotPäätösseminaari Pirjo Ståhle
Päätösseminaari 10.6.2019 Pirjo Ståhle Näkökulmamme Uudenmaan TKI lisäarvon, ohjauksen ja johtamisen näkökulmasta, mm. Mitkä ovat Uudenmaan TKI-toiminnan reunaehdot: lainsäädäntö ja strategiat Miltä TKI-toiminta
LisätiedotTutkiva Oppiminen Varhaiskasvatuksessa. Professori Lasse Lipponen PED0031, VARHAISPEDAGOGIIKKA
Tutkiva Oppiminen Varhaiskasvatuksessa Professori Lasse Lipponen 09.10.2017 PED0031, VARHAISPEDAGOGIIKKA Hakkarainen K., Lonka K. & Lipponen L. (1999) Tutkiva oppiminen. Älykkään toiminnan rajat ja niiden
LisätiedotAmmattikorkeakoulujen koulutus, TKI-toiminta ja yritysyhteistyö. DL2021 vuosiseminaari Kirsi Viskari Saimaan ammattikorkeakoulu
Ammattikorkeakoulujen koulutus, TKI-toiminta ja yritysyhteistyö DL2021 vuosiseminaari Kirsi Viskari Saimaan ammattikorkeakoulu Ammattikorkeakoulujen TKI-faktoja Vuoden 2017 lukuja 2250 tutkimus- ja kehittämishanketta
LisätiedotTietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö
Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Informaatiotutkimuksen yhdistyksen seminaari 13.11.2015 Hanna Lahtinen Sisältö 1. Taustaa 2. Tutkimuksen
LisätiedotKansallisen innovaatiostrategian linjaukset. Petri Peltonen TEM / INNO
Kansallisen innovaatiostrategian linjaukset Petri Peltonen TEM / INNO Kansallinen innovaatiostrategia - päämäärät Innovaatioperusteinen tuottavuuskehitys Hyvinvoinnin lisääminen edellyttää innovaatioihin
LisätiedotForssan kaupungin INNOVAATIOSÄÄNTÖ
Forssan kaupungin INNOVAATIOSÄÄNTÖ Yhteistoimintaryhmä 20.12.2010 Kaupunginhallitus 10.1.2011 Sisällysluettelo 1. Merkitys... 3 2. Synty... 3 3. Tavoitteet... 3 4. Määritelmä... 3 5. Tekeminen... 4 6.
LisätiedotInno-Vointi -projektin alkuseminaarin avaus
Inno-Vointi -projektin alkuseminaarin avaus Tuomo Alasoini tuomo.alasoini(at)tekes.fi Tekesin rooli työelämän tutkimuksessa ja kehittämisessä Suomen innovaatiopolitiikkaa ohjaa nykyään kansalliseen innovaatiostrategiaan
LisätiedotPSK:n kevätseminaari 14.4.2011 Kysyntä- ja käyttäjälähtöinen innovaatiopolitiikka energia- ja ympäristöala esimerkkinä
PSK:n kevätseminaari 14.4.2011 Kysyntä- ja käyttäjälähtöinen innovaatiopolitiikka energia- ja ympäristöala esimerkkinä Timo Kekkonen Elinkeinoelämän keskusliitto, EK Kansallinen innovaatiostrategia ja
LisätiedotTrialogisen oppimisen suunnitteluperiaatteet
Trialogisen oppimisen suunnitteluperiaatteet Tekijät: Hanni Muukkonen, Minna Lakkala, Liisa Ilomäki ja Sami Paavola, Helsingin yliopisto 1 Suunnitteluperiaatteet trialogisen oppimisen pedagogiikalle 1.
LisätiedotVisio: Suomessa Euroopan paras työelämä vuonna 2020
Visio: Suomessa Euroopan paras työelämä vuonna 22 Tilanne 217 neljän mittarin pohjalta Erno Mähönen Suomen työelämä Euroopan paras 22 Visio saavutetaan, kun työpaikat uudistavat ja kehittävät toimintaansa
Lisätiedot#innovaativat julkiset hankinnat. Ilona Lundström
#innovaativat julkiset hankinnat Ilona Lundström Innovaatio on kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnetty tieto ja osaaminen Tuoteinnovaatiot, prosessi-innovaatiot, palveluinnovaatiot,
LisätiedotOpinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson
1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen
LisätiedotRekrytoinnit, meritoituminen ja vaikuttavuus
Rekrytoinnit, meritoituminen ja vaikuttavuus Jukka Mönkkönen Rehtori Itä-Suomen yliopisto UEF // University of Eastern Finland Jukka Mönkkönen 20.12.2016 1 Tutkimuksen ja koulutuksen yhteiskunnalliset
LisätiedotLahden ammattikorkeakoulun strategia 2020
Lahden ammattikorkeakoulun strategia 2020 Sisällys 4 LAMKin visio 2020 6 Arvomme ovat ilo, oivallus ja arvostus 8 Teot, jotka ratkaisevat LAMKin ja lamkilaisten tulevaisuuden 9 Profiloituminen 12 Strategiset
LisätiedotHei me verkostoidutaan Case - Dazzle Oy
Hei me verkostoidutaan Case - Dazzle Oy Virkeänä työelämässä! Työhyvinvointia työpaikoille verkostoseminaari Helsinki Congress Paasikivi 29.11.2011 Vesa Auvinen Luovuus- ja tulevaisuusjohtaja, Dazzle Oy
LisätiedotJulkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus
Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus Esa Panula-Ontto 27.8.2010 DM 694324 Julkisen tutkimusrahoituksen asiakkaat asiakas =Tutkimusorganisaatio Yliopistouudistus ei vaikuta yliopistojen asemaan
LisätiedotJulkisista hankinnoista innovatiivisiin hankintoihin STM /
Julkisista hankinnoista innovatiivisiin hankintoihin STM / 7.4.2014 mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen 1 Haasteet samanaikaisia Eläköityminen ja väestön vanheneminen Työvoimapula ja samaan aikaan
LisätiedotTutkimushaku Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma. Pekka Kahri, Toimialajohtaja Palvelut ja hyvinvointi, Tekes.
Tutkimushaku 2013 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma Pekka Kahri, Toimialajohtaja Palvelut ja hyvinvointi, Tekes DM 1098753 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tutkimushaku 2013
LisätiedotTKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ
TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,
LisätiedotTutkimaan oppimassa - Tutkivaa Oppimista varhaiskasvatuksessa
Tutkimaan oppimassa - Tutkivaa Oppimista varhaiskasvatuksessa Professori Lasse Lipponen Helsingin yliopisto opetttajankoulutuslaitos Educamessut 2012 Miksi aurinko on keltainen Miten tuuli voi heiluttaa
LisätiedotPäivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6
Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 1 4/19/201 6 Mihin meitä korkeakoulusektorilla ja koulutuksessa yleisesti haastetaan? Hallituksen yksi strateginen painopiste: Osaaminen ja
LisätiedotNäkökulmia kansallisen yhteistyön tärkeydestä Tekesin Green Growth ohjelman kokemuksia
Näkökulmia kansallisen yhteistyön tärkeydestä Tekesin Green Growth ohjelman kokemuksia Suomen kestävän kehityksen toimikunta 6.6.2012 Kimmo Kanto yksikön johtaja ympäristötieto ja avaruussovellukset Tekes
LisätiedotPROAKTIIVISTA ALUEKEHITTÄMISTÄ TULEVAISUUTTA TUTKIEN
PROAKTIIVISTA ALUEKEHITTÄMISTÄ TULEVAISUUTTA TUTKIEN Jari Hautamäki Proaktiivisesti kohti rakennemuutosta (ENNE) projekti http://www.lamk.fi/enne Kuva: http://www.flickr.com/photos/73662475@n00/2651957971
LisätiedotTieto ja päätöksenteko. Valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen
Tieto ja päätöksenteko Valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen 20.10.2015 2 There is nothing a government hates more than to be well-informed; for it makes the process of arriving at decisions much more complicated
LisätiedotKorkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus
Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen
LisätiedotTekesin palvelut ja rahoituksen edellytykset. Riskienhallinnan PK-lähtö Varkaudessa Harri Kivelä
DM 450969 01-2017 Tekesin palvelut ja rahoituksen edellytykset Riskienhallinnan PK-lähtö Varkaudessa 8.6.2017 Harri Kivelä DM 450969 01-2017 Tekes verkostoja innovaatioille Palvelut rahoitusta ja asiantuntemusta
LisätiedotTYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012. TEM ja työelämän laatu. Antti Närhinen
TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012 TEM ja työelämän laatu Antti Närhinen Antti Närhinen 30.3.2012 1 Esitykseni TEM ja työelämän laatu eli TYLA kavereiden kesken Mitä tarkoittamme? Miten palvelemme? Hallitusohjelma
LisätiedotMinna Sarkkinen C KÄYTÄNTÖLÄHTÖISEN INNOVAATIOTOIMINNAN EDISTÄMINEN PIELISEN KARJALASSA. Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu C:56
Minna Sarkkinen C KÄYTÄNTÖLÄHTÖISEN INNOVAATIOTOIMINNAN EDISTÄMINEN PIELISEN KARJALASSA Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu C:56 Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun julkaisuja C:56 KÄYTÄNTÖLÄHTÖISEN INNOVAATIOTOIMINNAN
LisätiedotINNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA. Rahoitusta hankintojen kehittämiseen. teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009
INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA Rahoitusta hankintojen kehittämiseen teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009 TAUSTAA Lähivuosina länsimaissa on merkittävä haaste kehittää julkisia palveluja ja
LisätiedotTyöelämä 2020 -hanke. Hyvää huomenta Hyvää huomista Workshop 12.11.2014. Margita Klemetti hankejohtaja
Työelämä 2020 -hanke Hyvää huomenta Hyvää huomista Workshop 12.11.2014 Margita Klemetti hankejohtaja SUOMEN TYÖELÄMÄ EUROOPAN PARAS VUONNA 2020 Hallitusohjelma TYÖELÄMÄSTRATEGIA TULEVAISUUDEN TYÖPAIKALLA
LisätiedotKUNNAN MAINEEN JA ELINVOIMAN JOHTAMINEN Kaukolämpöpäivät , Mikkeli. Timo Halonen kaupunginjohtaja, Mikkeli VTM, väitöstilaisuus 2.9.
KUNNAN MAINEEN JA ELINVOIMAN JOHTAMINEN Kaukolämpöpäivät 24.-25.8.2016, Mikkeli Timo Halonen kaupunginjohtaja, Mikkeli VTM, väitöstilaisuus 2.9.2016 Unelmayhteiskunta (Jensen) Tulevaisuuden maailmassa
LisätiedotEsa Halme 29.3.2011. Kuinka korkeakoulut voivat osaltaan vastata Pirkanmaan maakuntasuunnitelman haasteisiin?
Millä eväillä tulevaisuuteen? Esa Halme 29.3.2011 Kuinka korkeakoulut voivat osaltaan vastata Pirkanmaan maakuntasuunnitelman haasteisiin? Maakuntasuunnitelmassa kehittämiskokonaisuudet ovat: Elinkeinot
LisätiedotMetsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun
Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun Merenkulun ja tekniikan koulutuksen 250-vuotisjuhlaseminaari Kymenlaakson ammattikorkeakoulu 16.10.2008 Teija Meuronen Suomen metsäteollisuuden
LisätiedotEthical Leadership and Management symposium
www.laurea.fi Ethical Leadership and Management symposium Hyvinvointipalvelut ekosysteemien tietojen mallintaminen 6.10.2016 Dos. Jorma Jokela 2 3 MORFEUS hanke WORKSHOP työskentelyn taustalla yliopettaja
LisätiedotITU POLICY FORUM Kansallinen ja alueellinen innovaatiopolitiikka liikkeessä
ITU POLICY FORUM Kansallinen ja alueellinen innovaatiopolitiikka liikkeessä Jari Kolehmainen & Valtteri Laasonen Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu, Sente Millä eväillä uudistutaan innovaatiopolitiikan
LisätiedotDemola: toimintamalli ja mahdollisuudet. Ville Kairamo
Demola: toimintamalli ja mahdollisuudet Ville Kairamo Tampere Maailmanluokan tietotaito erityisesti media ja ICT -sektoreilla Kansainvälisiä yrityksiä Paljon opiskelijoita eri korkeakouluissa Tekniikka,
LisätiedotTaloustaantuma ja tuleva kasvun aika haastavat innovaatiopolitiikan
Petri Peltonen Taloustaantuma ja tuleva kasvun aika haastavat innovaatiopolitiikan Suomi on viime vuosiin asti menestynyt hyvin kansainvälisissä koulutuksen, tutkimuksen ja teknologisen kehityksen vertailuissa.
LisätiedotPäijät-Häme maailman johtavaksi käytäntölähtöisen innovaatiotoiminnan alueeksi - Anteeksi kuinka?
Päijät-Häme maailman johtavaksi käytäntölähtöisen innovaatiotoiminnan alueeksi - Anteeksi kuinka? Tuomo Uotila Professori LUT Lahti School of Innovation JÄSENTELY: 1. Käytäntölähtöinen innovaatiotoiminta,
LisätiedotFimecc - Mahdollisuus metallialalle. Fimecc, CTO Seppo Tikkanen
Fimecc - Mahdollisuus metallialalle Fimecc, CTO Seppo Tikkanen Fimecc Oy FIMECC Oy on metallituotteet ja koneenrakennusalan strategisen huippuosaamisen keskittymä. Tehtävänä on valmistella ja koordinoida
LisätiedotKuntien uudistuminen. Markku Sotarauta
Kuntien uudistuminen Markku Sotarauta Osaavatko kunnat uudistua? Kunta innovaatioympäristönä Kuntaorganisaation innovaatioympäristö Markku Sotarauta University of Tampere Research Unit for Urban and Regional
LisätiedotLAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN
LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN Mitä laaja-alainen osaaminen tarkoittaa? Mitä on hyvä opettaminen? Miten OPS 2016 muuttaa opettajuutta? Perusopetuksen tavoitteet ja laaja-alainen osaaminen
LisätiedotBUSINESS FINLAND KUMPPANINA SUURILLE YRITYKSILLE
BUSINESS FINLAND KUMPPANINA SUURILLE YRITYKSILLE 3.1.2019 STRATEGINEN TAVOITE SUOMEA VARTEN Käynnistämme uutta kestävää kasvua innovoinnin ja kansainvälisen yhteistyön kautta 1 2 Yritysten globaali kasvu
LisätiedotNäkökulma: VTT:n rooli innovaatiojärjestelmässä VTT on suuri osaamiskeskittymien verkko ja (strateginen) kansallinen (ja kansainvälinen) toimija Suome
VTT:n rooli innovaatiojärjestelmässä VTT:n strateginen ja toiminnallinen arviointi Päätösseminaari 27.9.2010 Ilkka Turunen Pääsihteeri Tutkimus- ja innovaationeuvosto t 1 Näkökulma: VTT:n rooli innovaatiojärjestelmässä
LisätiedotTULEVAISUUDESSA TARVITTAVA OSAAMINEN RAKENTEELLISEN MUUTOKSEN NÄKÖKULMASTA
TULEVAISUUDESSA TARVITTAVA OSAAMINEN RAKENTEELLISEN MUUTOKSEN NÄKÖKULMASTA Hautamäki, J., & Vesasto, M. (2013). Proactive Approach to Structural Change. A Publication of Lahti University of Applied Sciences
LisätiedotCURRICULUM VITAE
CURRICULUM VITAE 16.2.2017 Full name: Satu Marita Rinkinen Date of birth: 25.01.1985 Place of birth: Lahti, Finland Phone +358 50562 3752 E-mail: satu.rinkinen@lut.fi EDUCATION 12/2016 Doctor of Science
LisätiedotSiinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa
Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa
LisätiedotSysteemisen innovaation rakentamisen haasteita Esimerkkinä liikuntaneuvontakäytäntöjen kehittäminen Päijät-Hämeessä
Systeemisen innovaation rakentamisen haasteita Esimerkkinä liikuntaneuvontakäytäntöjen kehittäminen Päijät-Hämeessä Satu Parjanen Erikoistutkija, TkT, YTM Lappeenrannan teknillinen yliopisto Lahti School
LisätiedotOsaamisella ja johtamisella uutta kilpailukykyistä liiketoimintaa. Julkisen tutkimuksen haku Nuppu Rouhiainen 2.6.
Osaamisella ja johtamisella uutta kilpailukykyistä liiketoimintaa Julkisen tutkimuksen haku 1.9.2014-28.11.2014 Nuppu Rouhiainen 2.6.2014 DM1291371 Haun kuvaus Tekesin useiden ohjelmien yhteinen tutkimushaku,
LisätiedotOma Häme. Tehtävä: Elinkeinoelämän ja innovaatioympäristöjen kehittäminen ja rahoittaminen. Minna Takala / / versio 0.9
Oma Häme Aluekehitys ja kasvupalvelut Nykytilan kartoitus Tehtävä: Elinkeinoelämän ja innovaatioympäristöjen kehittäminen ja rahoittaminen Minna Takala / 20.2.2017 / versio 0.9 Analyysityökaluna Trello
LisätiedotPalvelumuotoilu muutostyökaluna. Asukkaiden kuuntelemiseen ja osallisuus kulttuuripalveluiden kehittämisessä.
Palvelumuotoilu muutostyökaluna. Asukkaiden kuuntelemiseen ja osallisuus kulttuuripalveluiden kehittämisessä. Satu Miettinen, professori Lapin yliopisto Palvelumuotoilu on strategisen johtamisen väline.
LisätiedotTekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille
Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tuomo Suortti 25.10.2011 DM Esityksen runko Vihreän kasvun palikat ja ohjelman tavoitteet Ohjelman kohderyhmät Sparrauskysymyksiä: Mistä
LisätiedotKiinnostaako koodaus ja robotiikka?
Kiinnostaako koodaus ja robotiikka? Innokas-verkosto Innovatiivisen koulun toiminnan kehittäminen ja levittäminen Suomi Yli 200 koulua Kouluja, kirjastoja, päiväkoteja, nuorisotyö, yliopistoja, yrityksiä
LisätiedotOsaamisen Aika. Jatkuva oppiminen ja rahoitus. Projektijohtaja Helena Mustikainen Sitra
Jatkuva oppiminen ja rahoitus Osaamisen Aika Projektijohtaja Helena Mustikainen Sitra Ennakointikamari Osaavan työvoiman saatavuus on meidän kaikkien asia näkökulmia ja ratkaisuehdotuksia kohtaanto-ongelmaan
LisätiedotKainuun tulevaisuuden tekijät
Kainuun tulevaisuuden tekijät Alpo Jokelainen maakuntajohtaja Kainuun maakunta -kuntayhtymä Helsinki Kainuu 2010 seminaari Kuhmo-talo 12.8.2010 Kainuun erityispiirteet Maakuntaprofiili Väestö Elinkeinot
Lisätiedotkehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki
Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä
LisätiedotMITEN SUOMALAISET YRITYKSET HYÖDYNTÄVÄT VERKOSTOJA PALVELULIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ? KANNATTAAKO SE?
MITEN SUOMALAISET YRITYKSET HYÖDYNTÄVÄT VERKOSTOJA PALVELULIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ? KANNATTAAKO SE? Dosentti Elina Jaakkola Turun kauppakorkeakoulu, Turun yliopisto Serve Research Brunch 18.9.2013
LisätiedotKIRJOITTAMISEN GENREN KEHITTÄMINEN AMMATTIKORKEAKOULUSSA
KIRJOITTAMISEN GENREN KEHITTÄMINEN AMMATTIKORKEAKOULUSSA Esitys perustuu artikkelikäsikirjoitukseen: Lambert P. & Vanhanen-Nuutinen L. Kirjoittamisen genren kehittäminen ammattikorkeakoulussa. Kirjoittamisen
LisätiedotTekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo
Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Johtaja Riikka Heikinheimo Kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Rahoittamme edelläkävijöiden tutkimus-, kehitys- ja innovaatioprojekteja Kestävä talouskasvu
LisätiedotBUSINESS FINLANDIN PALVELUT KASVUMOOTTOREILLE
BUSINESS FINLANDIN PALVELUT KASVUMOOTTOREILLE MIKÄ ON KASVUMOOTTORI? Markkinaehtoinen, avoin, globaali liiketoimintaekosysteemi Tavoittelee yli miljardin euron uutta liiketoimintaa ja/tai vientiliiketoiminta
LisätiedotMiten erikoistua älykkäästi? Julkinen, akateeminen ja yksityinen sektori kohtaavat
Miten erikoistua älykkäästi? Julkinen, akateeminen ja yksityinen sektori kohtaavat Uudenmaan maakuntaparlamentti Finlandia-talo 20.11.2014 Pirjo Ståhle Kaupunki 1.0 Metropolialueet rakentuivat satamien,
LisätiedotOsaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016
Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Työelämän laatu ja johtaminen muutoksessa TOIMINTAYMPÄRISTÖN KAAOS RESURSSIEN NIUKKUUS JA KUNTALAISTEN RAJOTTOMAT TARPEET OVAT JO HAASTANEET
Lisätiedot