Muuttuva maailma ja koulutustoimijoiden rooli alueellisessa innovaatiojärjestelmässä. Vesa Harmaakorpi

Transkriptio

1 Muuttuva maailma ja koulutustoimijoiden rooli alueellisessa innovaatiojärjestelmässä Professori Innovaatiojärjestelmät Lappeenrannan teknillinen yliopisto LUT Lahti

2 Geels & Schott (2007)

3 Muutosajurit Mahdollisten maailmojen rakentaminen Kolmoisvelkaantuminen Internet-talous Uusi innovaatiofilosofia Tutkimusparadigman muutos

4 Kestävän kilpailukyvyn globaali uhka Kolmoisvelkaantuminen 1. Ekologinen: Luonnonvaroja käytetään 1,5-kertaisesti enemmän kuin pitäisi. Elokuusta eteenpäin elämme loppuvuoden velaksi. 2. Taloudellinen: Eurooppa, valtiot ja kunnat elävät velaksi. Syömme lastemme lautasilta. 3. Sosiaalinen: Ihmiset voivat pahoin kasvavien paineiden alla. Kilpailukyvyn heikkeneminen ja pahoinvoinnin lisääntyminen yrityksissä, julkisella sektorilla ja yhteiskunnassa. Kolmoisvelkaantumisen estäminen on merkityksellistä ja tarjoaa liiketoimintamahdollisuuksia.

5 Tuottavuusinnovaatiot kolmoisvelkaantumisen estäjinä Productivity is not everything but in the long run it is almost everything (Krugman 1994) Innovaatiojärjestelmän kehittäminen Europe suffers of productivity gap preventing sustainable growth (EU) Production and use of knowledge is at the core of value-added activities, and innovation is at the core of growth (Archibugi and Michie 1995) TUOTTAVUUS- INNOVAATIOT 80% of growth is explained by increased productivity; 80% of the increased productivity is explained by innovation (NN) Johtamisen ja prosessien kehittäminen ICT:n kehittäminen

6 Internet-talous Vielä parinkymmenen vuoden takaisten käsitteiden kuten klusterit, perinteiset arvoketjut ja ydinosaamiset hyödyllisyys taloudellisen ajattelun pohjana alkaa olla henkitoreissaan. Uuden bisneslogiikan ydintermejä ovat ekosysteemit, kehitysalustat, lähiteknologiat, arvoverkostot, joukkoistaminen jne.

7 Miten innovaatioita? Tiede- ja tutkimuslähtöisesti (4%) Science, technology, innovation (STI) Käytäntölähtöisesti (96%) Doing, using, interacting (DUI)

8 Innovaatioihin johtava tutkimus

9 Radikaalit tieteelliset innovaatiot - lähtökohtia Radikaalit innovaatiot vaativat läpimurtoja tieteellisessä tutkimuksessa Kynttilästä ei voinut tehdä hehkulamppua vain vähittäisillä innovaatioilla Radikaalit innovaatiot syntyvät selkeästi entisestä poikkeavasta uudesta ajatelusta

10 DARPA:n mallista opittua Vision merkitys Vertaisarvioinnin tuhoisa vaikutus Varmistaa että kukaan idiootti ei saa rahaa, mutta varmistaa samalla että kukaan visionääri ei saa sitä Ne kompetenssit joita tarvitaan liikkeenjohdossa tukevat harvoin radikaa lia visionäärisyyttä

11 Suljettu vs. avoin innovaatio SULJETTU INNOVAATIO Toimialamme pätevimmät ihmiset työskentelevät meillä Kaikki tulee keksiä, kehittää ja tuottaa itse Joka kaupallistaa innovaation ensimmäisenä voittaa Jolla on eniten ja parhaat ideat, on voittaja Meidän tulee suojata IP estääksemme muita sitä käyttämästä AVOIN INNOVAATIO Kaikki pätevyys ei pesi meillä etsi tavat hyödyntää pätevyyttä laajemmin Arvoa myös muualla tehdylle - oma T&K tarvitaan ottamaan siitä hyöty irti Hyvä liiketoimintamalli saattaa olla tärkeämpi kuin olla ensimmäinen Voitamme, jos hyödynnämme/yhdistämme sekä sisäiset että ulkoiset ideat parhaiten Meidän tulee hyötyä omasta IP;stä ja käyttää muiden IP:tä, kun se sopii liiketoimintaamme Chesbrough (2004)

12 Tulkitseva vs. analyyttinen innovaatioprosessi Analyyttinen Ongelmanratkaisuprojekti Projektilla selkeä päätepiste Pyrkimys selkeyteen ja rajaamiseen Asiakkaan kuuleminen Tulkitseva Prosessi Päätepiste avoin Pyrkimys moninaisuuteen Asiakkaan tarpeen vaistoaminen Lester & Piore (2004)

13 Tiedontuotannon muodot Moodi 1:n tiedontuotantoprosessi perustuu yhden tieteenalan sisällä tapahtuvaan kehitykseen. Sitä kuvaa tiedonintressin homogenisuus ja sisällöltään pääasiassa kognitiivista. Moodi 2:n tiedontuotantoprosessi on puolestaan heterogeenista ja monitieteistä sekä tapahtuu usein käytännönläheisesti tavallisissa sosiaalisissa ja taloudellisissa konteksteissa. Gibbons et al. (1994)

14 Näkökulma Tiedelähtöinen innovointi (STI, Moodi 1) Käytäntölähtöinen innovointi (DUI, Moodi 2a) Keskeisimmät toimintalogiikat Keskittäminen Klusterit Suurtuotannon edut Yhteenkietoutunut moninaisuus Innovaatioalustat Keskeisimmät pääoma Henkinen pääoma Taloudellinen pääoma Sosiaalinen pääoma Institutionaalinen pääoma Käytäntölähtöinen innovointi (DUI, Moodi 2b) Innovaatiokyvykkyyden kehittäminen Siilojen murtaminen ja tulppien poistaminen Sosiaalinen pääoma Rakenteellinen pääoma Keskeisimmät innovaatiotyypit Radikaalit tekniset innovaatiot ja niihin liittyvät konseptit Radikaalit konsepti- ja systeemiinnovaatiot Organisatoriset innovaatiot, Sosiaaliset innovaatiot, Palveluinnovaatiot Keskeisimmät innovaatioprosessit Analyyttinen Tulkitseva Tulkitseva Keskeisimmät innovointimenetelmät Tieteen menetelmät Älyllisen ristipölytyksen menetelmät (myös virtuaaliset) Keskeisimmät innovaatioiden lähteet Asiantuntija- ja tiedelähtöisyys Verkostolähtöisyys, Serendipiiteettilähtöisyys Asiakas- ja käytäntölähtöisyys Keskeisimmät asiantuntijuudet Tieteellinen asiantuntijuus Brokerointi - Yleinen kyky hahmottaa mahdollisia maailmoja Ongelmalähtöinen oppiminen (esim. taidelähtöiset menetelmät) Henkilöstö- ja asiakaslähtöisyys Brokerointi - Yleinen kyky hahmottaa mahdollisia maailmoja Keskeisimmät tietolajit Koodattu tieto Tulevaisuustieto Hiljainen tieto Keskeisimmät tietoperustat Analyyttinen Synteettinen Symbolinen Keskeisimmät innovaatioympäristöt Maailmanluokan tiedekeskittymät valitulla kapealla kärkialueella maailman huippuluokassa Älyllisen ristipölytyksen areenat arvoverkostoissa Työelämän innovaatiokyvykkyyden kehittämisareenat Keskeisimmät tiedon ja tietämyksen siirtomekanismit Kehitetyn tiedon ja teknologian siirto klusterin yrityksille Teknologia- ja markkinasignaaliskannaus sekä absorbointi yrityksiin Organisatorinen oppiminen Keskeisimmät innovaatioiden polttoaineet Läheisyys Etäisyys Lähietäisyys Keskeisimmät tiedontuotannon logiikat Homogeeninen tiedontuotanto Heterogeeninen tiedontuotanto Heterogeeninen tiedontuotanto Keskeisimmät kohdeorganisaatiot Suuryritykset, Teknologiagasellit Pk-yritykset, Suuryritykset Suuryritykset, Pk-yritykset, julkinen ja kolmas sektori Keskeisimmät tutkimus- ja koulutusorganisaatiot Yliopistot Ammattikorkeakoulut, Yliopistot Ammattikorkeakoulut, toisen asteen yksiköt, Aikuiskoulutusorganisaatiot Harmaakorpi & Melkas (2012)

15 Näkökulma Keskeisimmät toimintalogiikat Tiedelähtöinen innovointi (STI, Moodi 1) Keskittäminen Klusterit Suurtuotannon edut Keskeisimmät pääomat Henkinen pääoma Taloudellinen pääoma Keskeisimmät innovaatiotyypit Keskeisimmät innovaatioprosessit Keskeisimmät innovointimenetelmät Keskeisimmät kohdeorganisaatiot Keskeisimmät tutkimus- ja koulutusorganisaatiot Radikaalit tekniset innovaatiot ja niihin liittyvät konseptit Käytäntölähtöinen innovointi (DUI, Moodi 2a) Yhteenkietoutunut moninaisuus Innovaatioalustat Sosiaalinen pääoma Institutionaalinen pääoma Radikaalit konsepti- ja systeemi-innovaatiot Analyyttinen Tulkitseva Tulkitseva Tieteen menetelmät Suuryritykset, Teknologiagasellit Yliopistot Älyllisen ristipölytyksen menetelmät (myös virtuaaliset) Pk-yritykset, Suuryritykset Ammattikorkeakoulut, Yliopistot Aikuiskoulutusorganisaatiot Käytäntölähtöinen innovointi (DUI, Moodi 2b) Innovaatiokyvykkyyden kehittäminen Siilojen murtaminen ja tulppien poistaminen Sosiaalinen pääoma Rakenteellinen pääoma Organisatoriset innovaatiot, Sosiaaliset innovaatiot, Palveluinnovaatiot Ongelmalähtöinen oppiminen (esim. taidelähtöiset menetelmät) Suuryritykset, Pkyritykset, julkinen ja kolmas sektori Ammattikorkeakoulut, toisen asteen yksiköt, Aikuiskoulutusorganisaa tiot Harmaakorpi & Melkas (2012)

16 Asiat on viimeinkin tehtävä toisin! Mahdollisten maailmojen rakentaminen Muutosajurit: Kolmoisvelkaantuminen Uusi innovaatiofilosofia Internet-talous Tutkimusparadigman muutos Johtamisen vanha regiimi Siiloutuneisuus Keskitetty suunnittelu Hitaat kehitysputket Ydinosaamiset Systeeminen muutos Tuottavuus Muutostyökalut: Johtamisen uusi regiimi Yleinen kyky rakentaa mahdollisia maailmoja Joukkoistaminen Nopeat innovointiverkot Ekosysteemit Älyllinen ristipölytys Käyttäjä mukaan Näkymätön näkyväksi Footer

17 Kuka innovoi aikuiskoulutusta? Yhdessä työtä tekevä ryhmä tai verkosto = käytäntöyhteisö (communities of practice) - Työnteon ohessa ryhmä hioo yhteiset käytäntönsä - Käytäntöihin tallentuu kokemusperäistä, hiljaista, toiminnallista ja tilannekohtaista tietoa Käyttäytyminen Puhe, sanat Teot Symbolit Käyttäytymisnormit Arvot Uskomukset => Ryhmän yhteinen tietopohja: - tiedostamaton - itsestäänselvä - ohjaa, miten ryhmä havaitsee, vastaanottaa, muodostaa ja jakaa uutta tietoa Kulttuuriset käsitykset

18 Asiantuntemus on tietyn asian tuntemusta Teoreettinen tuntemus asiantietäjyys Praktinen tuntemus asiantaitajuus Asiantuntijuus on tiedon ja taidon kokonaisuus Erilaisissa asiantuntijarooleissa tietäjyys ja taitajuus yhdistyvät eri lailla Moodi 1, asiantietäjyys Moodi 2, asiantaitajuus ja asiantietäjyys Välittäjät, lakimiehen luovuus?

19 Käytäntölähtöisen innovoinnin asiantuntijuus Yleinen kyky rakentaa mahdollisia maailmoja Siihen liittyvä brokerointiosaaminen Moodi 1:n asiantuntijuus vs. yleinen kyky rakentaa mahdollisia maailmoja

20 Tajunnan räjäyttävä uusi visio Innovointi- ja visiointisessiot Siiloutunut arvoverkosto Siilot estävät toiminnan Näkymätön näkyväksi. Pullonkaulat pois vision tieltä Aikuiskoulutuksen uusi mahdollinen maailma Taiteen menetelmät Tajunnan räjäyttävä uusi visio Innovointi- ja visiointisessiot Näkymätön näkyväksi. Pullonkaulat pois vision tieltä Taiteen menetelmät Huipputason analyysit organisaatiosta ja toimintaympäristöstä

21 Huippuluovat ryhmät Ryhmillä on yhteinen unelma, visio Isojen egojen välille syntyvät konfliktit ratkaistaan muistuttamalla unelman ensisijaisuudesta Toimintaa varjellaan tietoisesti ulkomaailman tai esimerkiksi emo-organisaation muiden osien painostukselta, rutiineilta tai ymmärtämättömyydeltä Ryhmillä on todellinen tai kuviteltu vihollinen, joka auttaa ryhmää määrittelemään terästämään itsensä suhteessa siihen Ryhmät mieltävät itsensä haastajiksi tai altavastaajiksi, jotka kuitenkin lopulta voittavat (winning underdogs) (Bennis, 1997)

22 Huippuluovat ryhmät Ryhmissä työskenteleminen merkitsee usein yksilöille henkilökohtaisia uhrauksia Huippuluovien ryhmien johtajat eivät välttämättä ole ryhmän älykkäimpiä tai osaavimpia substanssikysymyksissä Ryhmän jäseniä peluutetaan kokonaisuuden kannalta optimaalisella pelipaikalla ja optimaalisessa roolissa Ryhmissä on nuorekas henki ja leikkivä toimintakulttuuri, epäonnistumiset sallitaan ja niistä kaadutaan eteenpäin Ryhmät saavat dynamiikkansa siitä, että niiden tulee tuottaa jokin ulkoinen tulos työskentelystään (Bennis, 1997)

23 Innovaatiopolitiikka aluedimensio Onko aluedimensio oikea taso? Alueellisen kilpailukyvyn käsite on vaarallinen (Krugman) Perinteinen aluepolitiikka vs. moderni innovaatiopolitiikka Onko innovaatiopolitiikan harjoittamiseen perusteita? Ja millaisen? Onko alueiden kehittäminen nollasummapeliä?

24 Alueiden kehittäminen ei ole nollasummapeliä, koska Alueellinen kilpailukyky, joka on saavutettu alueen innovaatioprosessien ja järjestelmän laadun kehittämisellä, koituu kaikkien alueiden hyväksi Alueiden laadukas erikoistuminen osana alueiden mosaiikkia luo eri alueiden välille synergiaetuja Alueelliseen innovaatiojärjestelmään integroituneet yritykset pystyvät hyödyntämään alueellisen ja ylialueellisen verkostoitumisen ulkoisvaikutuksia

25 Erilaisia näkökulmia innovaatiopolitiikan viitekehyksiksi Klusterit Innovaatiojärjestelmät Älykäs erikoistuminen Ekosysteemit

26 POLITIIKKA TOIMINTA RAKENNE Klusteri Innovaatiojärjestelmä Älykäs erikoistuminen Liiketoimintaekosysteemi Rajaus Paikallinen/Alueellinen Alueellinen/Kansallinen Alueellinen/Kansallinen Globaali Toiminnallinen ulottuvuus Tietty teollisuudenala ja siihen liittyvät toiminnot Alueelliset innovaatioalustat Pitkälle erikoistuneet osaamisalat ja niitä täydentävät alat Toisiaan täydentävät osaamisalat ja yritykset Toimijat Tietyn teollisuudenalan ja siihen läheisessä kytköksessä olevien alojen yritykset Yritykset, julkiset ja yksityiset organisaatiot, kolmannen sektorin organisaatiot Yritykset, julkiset ja yksityiset organisaatiot, kolmannen sektorin organisaatiot, kansalaiset Ekosysteemin yritykset ja organisaatiot Päätoimija Johtava yritys Hallintoelimet Hallintoelimet Ekosysteemin johtoyritys Verkostot Paikalliset verkostot Alueelliset ja kansalliset verkostot Dynamiikka Lokalisaatioedut Urbanisaatioedut, related variety Globaalit verkostot T&K investoinnit, sulautuneisuus, yhteenliittyvyys, yhteydet muualle Globaalit verkostot Toisiaan täydentävät kilpailuedut, jaettu arvonmuodostus Tieto ja innovaatiot Pitkälle erikoistunut tieto, paikallinen tiedon leviäminen Alueellinen tiedon leviäminen, innovaatiot sosiaalisia prosesseja Pitkälle erikoistunut tieto yhdistettynä yleishyödyllisiin teknologioihin (esim. ICT) Toisiaan täydentävät osaamiset ja tieto, erikoistuneet tietoresurssit, avoin innovaatio Yhteistyö Klusterin yritykset ja siihen liittyvät organisaatiot Yliopistot, yritykset ja julkinen sektori (Triple Helix) Yliopistot, yritykset, julkinen sektori ja kansalaiset (Quadruple Helix) Ekosysteemin yritykset ja - organisaatiot Kilpailijat Saman teollisuudenalan klusterit Muut tietovirtoja, työvoimaa, investointeja ym. houkuttelevat innovaatiojärjestelmät Muut samojen erikoistumisalojen koulutettua työvoimaa, yrityksiä ja investointeja houkuttelevat alueet Saman tyyppisiä tuotteita/ palveluita tuottavat kilpailevat ekosysteemit Hallinto Ylhäältä alas Ylhäältä alas Ylhäältä alas & alhaalta ylös Julkisen sektorin rooli Koulutuksen ja infrastruktuurin tarjoaja Innovaatiojärjestelmän hallinta, välittäjäorganisaatio, koulutuksen ja infrastruktuurin tarjoaja Strategiaprosessin johtaja ja alullepanija, rahoittaja ja yhteistyökumppani Politiikan tavoite Paikallisten klustereiden kasvun vauhdittaminen ja kilpailukyvyn parantaminen Eri alajärjestelmien (esim. tutkimus ja teollisuus) välisten rajapintojen vahvistaminen Uniikkien, vaikeasti imitoitavien, täydentävien ja läpileikkaavien osaamisalojen tunnistaminen Uuden yrittäjyyden tukeminen, ekosysteemien tukeminen siirtymä- ja uudistumisvaiheissa? Tärkein politiikkahaaste Vanhojen taantuvien teollisten klusterien uudistaminen Innovointia tukevien rakenteiden luominen, verkostoitumisen, tietovirtojen ja oppimisen edistäminen Strategian vieminen käytäntöön Ekosysteemien kasvuun/ uudistumiseen/kuolemaan liittyvät haasteet?

27 Alueet näyttäisivät menestyvän kun niissä On asiakkaat/asukkaat osallistavia innovaatioareenoita Tutkimus- ja koulutusorganisaatiot ovat luonnollinen osa innovaatiojärjestelmää Yritysten monialaiseen verkostoitumiseen on areenoita Ekosysteemien kehittymisen pullonkaulojen poistamiseen on luotu menetelmät On luotu konkreettisia menetelmiä yritystoiminnan esteiden poistamiseen On luotu menetelmiä tulevaisuustiedon skannaamiseen On luotu menetelmiä pk-yritysten liittämiseksi kansainvälisiin verkostoihin On käytetty alueen kärkien edistämiseen liittyviä työkaluja On luotu byrokratian tallomiseen pyrkiviä menetelmiä On käytössä maineenhallinnan/edunvalvonnan keinot On luotu älykkään erikoistumisen nichejä

28 Päivän ydinkysymys Kuinka luodaan Pohjois-Savoon konkreettisia ja menestyksekkäitä innovaatiotoiminnan areenoita alueen ja koulutusorganisaatioiden yhteistyönä muuttuva maailma huomioiden?