Innovaatiot, missä mennään? Kajaani Johtaja Vesa Virtanen, professori Kajaanin yliopistokeskus

Transkriptio

1 Innovaatiot, missä mennään? Kajaani Johtaja Vesa Virtanen, professori Kajaanin yliopistokeskus

2 Mikä on innovaatio? Monesti innovaatio on teknologinen parannus, mutta se voi olla myös tuote, prosessi tai menetelmä. Se voi olla myös merkittävä sosiaalinen uudistus, kuten neuvolajärjestelmä, äitiyspakkaus ja kouluruokailu, jotka kaikki ovat suomalaisia innovaatioita. Innovaatio voi olla hyvinkin yksinkertainen ja olla silti merkittävä. Nasta, paperiliitin, hakaneula ja pyykkipoika ovat kaikki sellaisia, joiden keksijät ovat tuntemattomia, mutta jotka ilmeisyydestään huolimatta ovat tuiki tarpeellisia, joskus korvaamattomiakin. KAJAANIN YLIOPISTOKESKUS

3 Mikä on innovaatio? Peukalosääntönä voitaneen pitää, että innovaatio on riittävän omaperäinen, uusi ja tärkeä tulos tai parannus, jolla on markkinoita tai joka muutoin hyödyttää yhteiskuntaa. Innovaation lähtökohtana on usein keksintö. Keksintö voi olla patentoitavissa oleva, eli ratkaisu, joka ei ole alan ammattilaiselle ilmeinen ja joka riittävästi erottuu aiemmista ratkaisuista. Keksinnöksi voidaan kutsua myös ratkaisua, jota ei välttämättä voi patentoida, mutta joka on uusi, yllättävällä tavalla toteutettu käytäntöön sovellettavissa oleva tuote, palvelu tai menetelmä.

4 Innovaatioprosessin alku Uusia ideoita voi syntyä (1) itse tekemällä havaitsee jonkun ongelman, joka pitäisi ratkaista, (2) seuraamalla käyttäjää (asiakasta) tai vaikka (3) tutkimalla mitä muut tekevät joko samalla tai varsinkin toisella alalla. Täten ideaprosessia ei voida vakioida ideoiden lähteen mukaan vaan ideoita tulee etsiä eri paikoista.

5 Innovaattorit Muokkaajat hakevat pieniä parannuksia ja käytännössä toimivia keinoja. Menetelmänä on lähellä nykyistä käyttäjää, jolta saadaan paljon tietoa tarpeista. Toisen tien valitsijat valitaan uusi suunta, uusi tapa toimia, käytetään nykyistä teknologiaa ja fokusta. Lähdetään muuttamaan tapaa toimia hakemalla uudet toimintamallit esim. toisilta toimialoilta Sopeutujat toimitaan kuten ennenkin, mutta haetaan uusia markkinoita, fokusta ja sovellusalueita nykyiselle teknologialle. Seikkailijat valitaan vaikein tie hakemalla uutta markkinaa, uutta fokusta ja ottamalla käyttöön uusia teknologioita

6

7 Innovaatioiden omaksujaryhmät ja markkinat Lähde:

8 Innovaatiot: ajoitus ja sattuma Uudet innovaatiot ovat usein myös sattumaa. Esimerkiksi teepussi keksittiin vahingossa. New Yorkissa teekaupan pitäjä lähetti näytteitä asiakkaille pienissä pusseissa. Asiakkaat luulivat, että tee keitetään ko. pusseissa. Näin syntyi teepussi, kun asiakas käytännössä toimi väärin. usein tarvitaan aikaa löysää aikaa pysähtyä miettimään. Jos koko ajan ns paahtaa eteenpäin, voivat havainnot jäädä pois. MUTTA: ideoita ei voi pakottaa syntymään määrättynä aikana usein ideat ja innovaatiot syntyvät tekemisen yhteydessä.

9

10 Innovointi ja normaali toiminta Eri innovaatiotyypit edellyttävät myös erilaista kulttuuria ja johtamismalleja, joiden yhteensovittaminen voi olla haastavaa. Tästä syystä monet yritykset ovat päätyneet muodostamaan kehitystiimejä, jotka keskittyvät ainoastaan radikaaliin innovointiin tai jopa perustamaan erillisiä organisaatioyksikköjä, joiden tarkoituksena on turvata radikaalin kehityksen edellytykset suojassa nykybisneksen paineilta. Näissä tapauksissa on kuitenkin syytä varmistaa, että suhteet muuhun organisaatioon säilyvät hyvinä, jottei uusi yksikkö päädy muusta toiminnasta irralliseksi norsunluutorniksi.

11

12

13 Kuinka synnyttää innovaatioita? Innovaatioissa on entistä enemmän kyse teknologioiden ja inhimillisten komponenttien yhdistämisestä. Laaja-alaisen innovaatiotoiminnan kannalta on ratkaisevaa, että panostetaan tiede- ja tutkimuslähtöisen sekä käytäntölähtöisen innovaatiotoiminnan yhdistämiseen. Laaja-alaista innovaatiotoimintaa voidaan tarkastella tiedontuotantoprosessien moodin 1 ja moodin 2 kautta (Gibbons ym. 1994, Berg-Jensen et al. 2007

14 Tiedontuotantoprosessien moodit Moodi 1, missä tietoa tuotetaan yhden tieteenalan sisällä yhtenäisestä teoriapohjasta, rinnastuu tiede- ja teknologialähtöiseen innovaatiotoimintaan = STI - Science, Technology, Innovation. Moodi 2, missä erilaisia tietoja yhdistellään monitieteisesti käytännöllisissä ympäristöissä, rinnastuu käytäntölähtöiseen innovaatiotoimintaan = DUI doing-using-interacting. Käytäntölähtöinen innovointi ei siis suinkaan tarkoita, että siinä yhdisteltäisiin vain käytännönläheistä tietoa. Tieteellinen tieto on prosessissa keskeisesti mukana, mutta käytännönläheisen ongelmanasettelun ehdoilla ja usein eri tieteenalojen tietoja yhdistellen. (Harmaakorpi & Melkas 2012.) Olisikin siis löydettävä keinot, miten nämä moodin 1 STI-toimintamalli ja moodin 2 DUI-toimintamalli voisivat kietoutua yhteen ja tukea toisiaan.

15 Lappeenrannan teknillisen yliopiston Lahti School of Innovationin tutkimusten perusteella moodin 2 jakaminen kahteen alakategoriaan moodiin 2a ja moodiin 2b on tarpeen laaja-alaisen innovaatiotoiminnan edellytysten ymmärtämiseksi. Moodi 2a ja moodi 2b kehittävät eri osaa innovaatiokyvykkyydestä, ja ne tarvitsevat omat tiedontuotannon toimintamallinsa käytäntölähtöiseksi innovaatiotoiminnaksi. Moodi 2a keskittyy älyllisen ristipölytyksen keinoin erilaisten tieteen ja käytännön tietojen yhdistämiseen. Moodi 2b kohdistuu käytännönläheiseen tietoon ja painottuu erityisesti erilaisten käytännön tietojen yhdistämiseen.

16 Innovaatioiden syntyyn vaikuttavista tekijöistä Innovaatioiden syntyminen osaamisalojen rajapinnoilla edellyttää sopivaa tiedon ja toimijoiden välistä etäisyyttä tai läheisyyttä. Tiedelähtöisen moodin 1 innovaatiotoiminnan perusta on läheisyys eli keskittyminen yhteen tieteenalaan eli halutaan kehittyä kapealla kärkialueella huipulle. Sen sijaan käytäntölähtöisessä innovaatiotoiminnassa toimijoiden etäisyys ja erilaisuus on innovaatiotoiminnan polttoaine. Toimijoilla on usein taipumus verkostoitua samankaltaisten toimijoiden kanssa. (Burt 2004) Raja-aidoista eri ryhmien ja niiden käytäntöjen välillä syntyy sosiaaliseen verkostoon rakenteellisia aukkoja, joiden vaikutuksesta aukon eri puolien toimijat eivät tunnista tai eivät ole tietoisia niistä eduista, joita mahdollinen yhteistyö voisi tuottaa. Nämä rakenteelliset aukot ovat innovaatioiden kannalta merkittäviä.

17 Innovaatioiden syntyyn vaikuttavista tekijöistä Moodin 2 innovaatiotoiminnan tarkoitus on yhdistää erilaisia toimijoita keskenään, ja näin edes auttaa uusien innovatiivisten ratkaisujen syntyminen. Otollisimpana nähdään tilanne, missä toimijoiden välillä on jotain yhteistä, jonka varaan yhteistoimintaa rakennetaan, mutta kuitenkin riittävästi etäisyyttä avaamaan erilaisia näkökulmia ja mahdollisuuksia.

18 Analyyttisen ja tulkitsevan tiedontuotannon mallit (Lester & Piore 2004, Harmaakorpi & Melkas 2012, Weick & Quinn 1999, Van de Ven et al. 2008) ANALYYTTINEN MALLI TIEDELÄHTÖINEN INNOVOINTI (STI) Uuden tiedon ja teknologian tieteellinen luominen sekä siirto käytännössä hyödynnettäväksi Organisaatio muuttuu sopeutumisena ympäristön muutoksiin: uusien teknologien, markkinoiden, asiakastarpeiden omaksuminen omaan toimintaan Organisaation muutos tilapäinen häiriö, siirtymä tasapainon tilasta toiseen Päämäärätietoista johtamista, vaikuttamista Päätöksenteon logiikka Asiantuntijat vastaavat organisaation kehittämisestä Tiedonkeruu, analysointi, oikea vastaus : ongelma, joka ratkaistaan Suunnittelu, toteutus, seuranta: projektihallinnan logiikka Työntekijä on toimenpiteiden kohde TULKITSEVA MALLI KÄYTÄNTÖLÄHTÖINEN INNOVOINTI (DUI) mahdollisten maailmojen löytäminen ja rakentaminen yhteisellä älyllisellä ristipölytyksellä Organisaatio muuttuu hyödyntämällä omia resurssejaan: ympäristöön vaikuttaminen luomalla uusia tuotteita, toimintatapoja, teknologioita Organisaatio jatkuvassa muutoksessa, kun työnteko ja sosiaaliset taidot muovaantuvat Luova kollektiivisen toiminnan prosessi Merkityksenannon logiikka Organisaatio kehittyy toimijoiden vuorovaikutuksesta (myös huomaamatta) Osaamisten, näkemysten ja tulkinnan rikkaus moniäänisessä dialogissa: näkyväksi tekemistä, löytämistä ja luomista Mahdollisuuksien luomista ihmisten kohtaamiselle ja vuorovaikutukselle Työntekijöiden yhteistoimintaa

19 Suljetun innovaation periaatteita Alan huiput työskentelevät meillä. Hyötyäksemme T&K:stä, meidän on keksittävä, kehitettävä ja siirrettävä innovaatiot itse. Jos keksimme sen, saamme sen markkinoille ensimmäisenä. Se yritys, joka on markkinoilla ensimmäisenä, voittaa. Jos luomme eniten alan parhaita ideoita, voitamme. Meidän pitäisi kontrolloida henkistä omaisuuttamme (Intellectual Property), jotta kilpailijamme eivät hyötyisi ideoistamme. Lähde: Chesbrough, H. (2003), "Open Innovation: The New Imperative for Creating and Profiting from Technology", Harvard Business School Press.

20 Avoimen Innovaation periaatteita Kaikki alan huiput eivät työskentele meidän yrityksessämme. Meidän on työskenneltävä osaavien ihmisten niin yrityksen sisältä kuin ulkoakin kanssa. Yrityksen ulkopuolinen T&K pystyy luomaan huomattavaa arvoa: sisäistä T&K:tä tarvitaan ottamaan itselle osuus tuosta arvosta. Meidän ei ole tarvinnut olla tutkimuksen aloittaja hyötyäksemme siitä. Paremman liiketoimintamallin rakentaminen on tärkeämpää kuin olla ensimmäisenä markkinoilla. Jos luomme parhaan mahdollisen yhdistelmän sisäisten ja ulkoisten ideoiden käytössä, voitamme. Meidän pitäisi luoda voittoa sillä, että muut käyttävät meidän henkistä omaisuuttamme ja meidän pitäisi ostaa sitä toisilta aina kun se edistää liiketoimintaamme. Lähde: Chesbrough, H. (2003), "Open Innovation: The New Imperative for Creating and Profiting from Technology", Harvard Business School Press.

21 Avoin innovaatio ja Triple helix -malli Avoimen innovaation näkökulmasta innovointi tarkoittaa avointa yhteistyötä, jossa eri osapuolet jakavat tietoa ja teknologioita. Suomessa kansallinen innovaatiojärjestelmä ja julkinen rahoitus ovat vahvassa asemassa, joten keskeinen avoimen innovaation toteutusmekanismi tuleekin Suomessa olemaan yhteistyö yliopistojen, valtion ja yritysten välillä. Suomen avoimen innovaation mallia tarkastellaan nk. triple helix-mallin avulla, jolla voidaan kuvata instituutioiden välisiä suhteita ja yhteistyötä. Triple helix -malli on muuttunut ajan myötä yhä avoimemmaksi ja malli on läpikäynyt kolme eri kehitysvaihetta. Triple Helix I on perinteinen yritys-yliopistovaltio -jaottelu, jossa osapuolia käsitellään erillisinä instituutioina. Seuraavassa mallissa (Triple Helix II) systeemin kommunikaatioon on kiinnitetty yhä enemmän huomiota, ja viimein kolmannessa mallissa (Triple Helix III) institutionaaliset rajat ja osapuolten roolit ovat hämärtyneet, sidokset niiden välillä tiukentuneet ja keskinäinen viestintä on entistä tehokkaampaa. Neljännen sukupolven mallista (Triple Helix IV) on puhuttu (Torkkeli et al, 2008), jossa eri seutujen kesken Triple Helix mallin toimijat kommunikoivat avoimen innovaation periaatteen mukaisesti. Lähde: Torkkeli Marko, Hilmola Olli-Pekka, Salmi Pekka, Viskari Sari, Käki Hannu, Ahonen Mikko ja Inkinen Sam (2007) Avoin innovaatio: Liiketoiminnan seitinohuet yhteistyörakenteet, Research report 190 Tutkimusraportti 190 Avoin Innovaatio.pdf

22 Avoin innovaatio 2.0 "Tehty selvitys vahvistaa käsitystämme avoimen innovaation olennaisesta merkityksestä. Iloksemme myös johtavat suomalaiset yritykset näkevät asioin samoin. Verkottuneiden ekosysteemien merkitys korostuu myös Tekesin toiminnassa. Panostamme uusiin avauksiin tällä alueella, kuten yritykset ja tutkijat yhdistävän innovaatiopankki-toiminnan käynnistämiseen. Näemme, että se luo pohjaa yritysten liiketoiminnan globaaliin skaalaamiseen", Tekesin pääjohtaja Pekka Soini sanoo vuonna Intelissä teknologiajohtajana toiminut professori Martin Curley toi laajempaan tietoisuuteen käsitteen Avoin innovaatio 2.0. Sen mukaan ei riitä, että organisaatiot katsovat vain rajojensa ulkopuolelle. Niiden pitää toteuttaa monialaista yhteistyötä, jossa luodaan jaettua lisäarvoa yhdessä eri toimijoiden kanssa, vaalitaan ekosysteemiä sekä varmistetaan uusien teknologioiden ja innovaatioiden omaksuminen ekosysteemissä. Tässä onnistuminen vaatii osallistujilta vahvaa yhteistä visiota, johon eri osapuolet sitoutuvat sekä asiakkaiden ja muiden tärkeiden sidosryhmien osallistamista kehittämiseen. "Isoja haasteita ratkomaan pitää rakentaa uudenlaisia kokonaisia ekosysteemejä, joissa innovaatiota luodaan aidosti yhdessä, yhteisillä pelisäännöillä ja riskiä jakaen", Martin Curley sanoo.

23 Yliopistot ja innovaatiojärjestelmät Yliopistoilla on merkittävä rooli kansantaloudessa, ei ainoastaan työpaikkojen tarjoajana ja palveluiden käyttäjänä, vaan myös osana kansallista ja alueellista innovaatiojärjestelmää. Sitä on tarkasteltu Tekesin teknologiakatsauksessa Tutkimuksen keskeinen tulos on, että yliopistot vaikuttavat innovaatiojärjestelmiin neljällä eri tavalla: (1) koulutus, (2) uuden tiedon tuottaminen esimerkiksi julkaisuin, artikkelein ja patentein, (3) ongelmanratkaisukapasiteetin vahvistaminen esimerkiksi mentoriohjelmilla ja (4) tulkitsevien tilastojen tarjoaminen tulevaisuuden etsintään. Tutkimustiedon siirtämisen kannalta keskeisessä osassa ovat patentointi, lisensointi, konsultointi ja yritysten kanssa tehtävät projektit.

24 Keksintösäätiö: Nämä ovat merkittävimmät keksinnöt Suomessa Abloy-lukko (1919) Suomi-konepistooli (1922) AIV-rehu (1932) Liekkisulatto metallien valmistuksessa (1949) Paperinkoneiden kehitys- ja ympäristönsuojelukeksinnöt (1960-luvulta alkaen) Ksylitoli (1970-luku) Sykemittari (1976) Luunmurtumien hoidossa käytettävät biohajoavat istukkeet (1986) Matkapuhelimiin ja tietotekniikkaan liittyvät keksinnöt (1990-luku) Kolesterolia vähentävä margariini (1991) Lähde:

25 Innovaatiot, jotka ovat vaikuttaneet meidän elämään viime vuosikymmenien aikana Älypuhelimet, ja niiden käyttöominaisuuksien ja appsien lisääntyminen Kehittynyt silmäsuojaus aurinkolaseilla, UVA-, UVB- ja UVC säteilyn eliminointi Rypistymättömät, vettä- ja likaa hylkivät vaatteet E-book, digitaaliset musiikkisoittimet(mp3) Maastopyörä jousitus GPS kellot, aktiivisuusrannekkeet, sykemittarit Pussiton pölynimuri Älykkäät termostaatit lämmitykseen, lämpöpumput 1-annos kahvinkeittimet Langattomat kuulokkeet Hybridi autot, sähköautot, lukkiintumattomat jarrut (ABS), törmäyksen esto (CPA), LED lamput 3D- tulostus

26 Innovaatioiden tulevaisuus Citi Global Perspectives and Solutions esittää tulevaisuuden taloutta muuttavia innovaatiota: 1. Energian big data, energian käytön optimointi ja jakelu 2. Suoramyynti netissä 3. Epigenetics, geneettisten sairauksien ja syövän hoitoon 4. Tarvelähtöinen kaupankäynti 5. Laitteiden tulevaisuuden ulkonäkö ja muoto 6. The smart box, laitteiden IoT 7. Next-gen ocular delivery 8. Open-source robotics 9. Thermoplastic subsea pipes 10. Uudet puolijohdemateriaalit, piin korvaaminen 11. Autonomiset kulkuvälineet