Opinto-opas
|
|
- Heikki Tamminen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Ohjaus OPPILASKUNTA Linjavastaavat OPISKELIJAT OPINTOTOIMISTO Aikataulut OPETTAJAT Opinto-opas TOIMIPAIKAT Säännöt Arviointi Opinnäyte HENKILÖKUNTA Tiimit Asuntolat ORGANISAATIO Ryhmänohjaajat VALINNAISET Poissaolot Vapaa-aika OPINTOJEN OHJAUS salasanat Rästiparkki 1
2 Tervetuloa opiskelemaan Saamelaisalueen koulutuskeskukseen, SAKK:een Tästä oppaasta saat tietoja monista opiskeluun ja oppilaitoksemme toimintaan liittyvistä asioista. Lisätietoja saat ryhmänohjaajalta, opettajilta sekä muulta koulun henkilökunnalta. Olemme jokainen vastuussa työyhteisömme toimivuudesta ja viihtyisyydestä. Oppimisen tulos on opettajan ja opiskelijan yhteistyötä. Hyvä yhteishenki ja hyvä järjestys edellyttävät molemminpuolista luottamusta. Omalla persoonallisella panoksellasi vaikutat Hyvää lukuvuotta ! oppimiseen ryhmässä ja koko oppilaitoksen ilmapiiriin. Saamelaisalueen koulutuskeskus tarjoaa mahdollisuuksia lisätä ammatillisia taitoja, ammattisivistystä ja kansalaisvalmiuksia. Koulutus vahvistaa pärjäämistä yhteiskunnan ja työelämän muutoksissa. Koulutuksessa painotetaan saamelaiskulttuuria, monikulttuurisuutta, alueellista resurssien käyttöä sekä paikallisen osaamisen kehittämistä Luomme yhdessä onnistuneen lukuvuoden! 2
3 SAAMELAISALUEEN KOULUTUSKESKUS SÁMI OAHPAHUSGUOVDDÁŠ Oppilaitoksella on neljä toimipaikkaa; Inarissa, Ivalossa, Kaamasen Toivoniemessä ja Enontekiöllä. Inarin ja Toivoniemen toimipaikkojen yhteydessä ovat myös asuntolat. Inarissa asuntola Jeera sijaitsee Inarijärven rannalla noin kolmen kilometrin päässä oppilaitoksesta. TOIMIPAIKAT Inarin toimipaikka Menesjärventie 4, PL INARI puh , faksi (016) Saamelaiskulttuurikeskus Sajos INARI puh , faksi (016) Asuntola Jeera Sarviniementie INARI Toivoniemen toimipaikka Luontaistalouden kehittämisyksikkö Toivoniementie KAAMANEN puh , OPINTOTOIMISTO Opintotoimistossa Sinua auttavat: Toimistosihteeri Ritva Jomppanen Toimistovirkailija Irma Turunen Toimistosihteeri Mari-Anne Kenttämaa Opintotoimistossa saat apua opiskeluun liittyviin käytännön asioihin, kuten: - opiskeluun liittyvä neuvonta - opiskelutodistukset - matkalippujen (MH/VR) ostoon tarvittavat todistukset - opintotukihakemukset - Wilman salasanat Hoida asiat hyvissä ajoin, esim. pyydä todistukset paria päivää aikaisemmin ja mieluiten sähköpostilla: opintotoimisto(at)sogsakk.fi. Opintotoimiston henkilöstö työskentelee Inarin toimipaikassa. Opintotoimiston puhelinnumero on Henkilökunnan puhelinnumerot löytyvät osoitteesta: Ivalon toimipaikka Kirkkokuja IVALO puh Enontekiön toimipaikka Ruijantie ENONTEKIÖ puh puh./faksi (016)
4 OPPILAITOKSEN HENKILÖKUNTA Holmberg Liisa Mäenpää Maritta Näkkäläjärvi Janne rehtori apulaisrehtori kehitysjohtaja, aikuiskoulutus LEHTORIT Feodoroff Kaisa suomen kieli Haantie Minna-Carita matkailualan ammattiaineet Jaakonaho Pasi jalometallityö, saamenkäsityö, kovat materiaalit Joentakanen Ismo luontoala, kala- ja eräopaskoulutus Jumisko Jyrki ravitsemus ja ruokatuotanto Juntunen Vesa luonto- ja ympäristöalan ammattiaineet Kiviniemi Leena kasvatusaineet Laiti Jouni S. saamenkäsityö, kovat materiaalit Länsman Outi pohjoissaamen kieli ja kulttuuri Nevalainen Paavo luontaistalous, tekniset aineet Niemelä Tea opinto-ohjaaja, erityisopetus ajalla Pautamo Ellen pohjoissaamen kieli, virtuaaliopetus Puttonen Petri tietotekniikan ammattiaineet Rantanen Terhi erityisopettaja virkavapaalla saakka Turunen Anniina saamenkäsityö, pehmeät materiaalit Valkeapää Samuel jalometallityö, virkavapaalla Vanhatalo-Lustig Arja ravitsemus ja ruokatuotanto MÄÄRÄAIKAISET TUNTIOPETTAJAT Blomster Göran jalometalli- ja kivityön ammattiaineet Feodoroff Erkki media-alan ammattiaineet Hapuoja Jukkapekka saamelaismusiikki Järvenpää Raisa liiketalouden ammattiaineet Jääskö Outi porotalouden ammattiaineet Kaisanlahti Anne terveydenhuollon ammattiaineet Kitti Heidi pohjoissaamen kieli ja kulttuuri Laiti Marja-Liisa saamenkäsityö, pehmeät materiaalit Ljetoff Tauno koltansaamen kieli ja kulttuuri Länsman Hilma saamenkäsityö, pehmeät materiaalit Magga Leena porotalouden ammattiaineet Näkkäläjärvi Tiisu-Maria sosiaali- ja terveysalan ammattiaineet Palokangas Kimmo eräkokkikoulutus
5 Rasmus Linnea Rasmus Ville Saijets Arto Seipiharju Jaana Taskinen Ruth saamenkäsityö, pehmeät materiaalit korukivi- ja jalometalliala, saamenkäsityö, kovat materiaalit saamenkäsityö, kovat materiaalit matkailun ja yritystoiminnan ammattiaineet ravitsemus ja ruokatuotanto asti MUU HENKILÖKUNTA Aikioniemi Simo it-tukihenkilö, Inari Aromäki Mika suunnittelija, Inari Falevitch Marina suunnittelija, Inari Harjuniemi Matti asuntolanhoitaja Huhtamella Esa keittäjä, Ivalo Isoaho Anu siivooja, Toivoniemi Isotalo Ulla julkaisu- ja markkinointisuunnittelija, Inari Jomppanen Ritva toimistosihteeri, Inari Jomppanen Sirkka-Liisa kanslistin sijainen saakka, Inari Järvenpää Marja-Leena laitossiivooja, Ivalo Jääskö Virpi ma. projektisihteeri, Askel arktiseen pedagogiikkaan saamelaisalueella -hanke, Inari Kenttämaa Mari-Anne toimistosihteeri, Inari Kopakkala Annikki siivooja, Inari Kumpuniemi Jari ma. työmestari, Toivoniemi Laakso Johanna ma. etäopetuksen tukihenkilö, Inari Lappalainen Pirjo talouspäällikkö, Inari, virkavapaalla saakka Moilanen Irmeli projektipäällikkö ja ma suunnittelija , Inari Näkkäläjärvi-Länsman Anna projektipäällikkö, saamelaismusiikin aikuiskoulutushanke, Utsjoki Peltonen Kari atk-suunnittelija Ranta Outi kanslisti, Inari, talouspäällikön sijainen saakka Rantatalo Teija ma. toimistosihteeri, Inari, saakka Rautanen Tarja keittäjä, Inari Sulkamo Kalle atk-tukihenkilö, Inari Syväjärvi Eila suunnittelija, Enontekiö Tervaniemi Anne emäntä Toivoniemi Tervaniemi Leena siivooja, Inari Turunen Irma toimistovirkailija, Inari Uusitalo Sirpa keittäjä, Inari ja Toivoniemi Valle Leila emäntä, Inari Valle-Perätalo Virpi asuntolaohjaaja Wetterstran Jarmo asuntolavalvoja 5
6 OPETUKSEN ORGANISAATIO Kehittämisryhmien (tiimien) vetäjät Inari Kitti Heidi Ivalo Kiviniemi Leena Saame Länsman Outi Toivoniemi Juntunen Vesa Sajos Feodoroff Erkki Linjavastaavat Matkailuala Haantie Minna-Carita Hotelli- ja ravintola-ala Jumisko Jyrki Sosiaali- ja terveysala Kiviniemi Leena Liiketalouden ala Järvenpää Raisa Porotalousala Jääskö Outi Luontoala Juntunen Vesa Käsi- ja taideteollisuusala, saamenkäsityö, pehmeät materiaalit Turunen Anniina Käsi- ja taideteollisuusala, saamenkäsityö, kovat materiaalit Laiti Jouni S. Käsi- ja taideteollisuusala, korukivi ja jalometalli Jaakonaho Pasi Media Feodoroff Erkki Pohjoissaamen kieli Länsman Outi Ryhmänohjaajat Hotelli-, ravintola- ja catering-alan perustutkinto (HRPT) HRPT 1619 Vanhatalo-Lustig Arja HRPT 1518 Vanhatalo-Lustig Arja HRPT 1417 Jumisko Jyrki Liiketalouden perustutkinto (LTPT) LTPT 1518 Järvenpää Raisa Matkailualan perustutkinto (MAPT) MAPT 1618 Haantie Minna-Carita MAPT 1517 Haantie Minna-Carita 6
7 Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto (SOTE) SOTE 1619 Kiviniemi Leena SOTE 1518 Näkkäläjärvi Tiisu-Maria SOTE 1417 Kaisanlahti Anne Käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinto, saamenkäsityöala, pehmeät materiaalit (TEVA) TEVA 1619 Rasmus Linnea TEVA 1518 Turunen Anniina TEVA 1417 Turunen Anniina Käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinto, saamenkäsityöala, kovat materiaalit (ESSU) DUOGA 1619 Jaakonaho Pasi DUOGA 1518 Laiti Jouni Käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinto, korukivi- ja jalometalliala (KIME) KIME 1417 Blomster Göran KIME 1518 Luonto- ja ympäristöalan perustutkinto (LUOVA), luonto (LUONTO), poro (PORO) LUONTO 1619 Juntunen Vesa LUONTO 1518 Juntunen Vesa LUONTO 1417 Juntunen Vesa PORO 1619 Jääskö Outi PORO 1518 Magga Leena PORO 1417 Magga Leena Pohjoissaamen kielen ja kulttuurin linja (POSAKU) POSAKU 1617 Länsman Outi Koltansaamen kielen ja kulttuurin linja (KOSAKU) KOSAKU 1618 Ljetoff Tauno Medialinja (MEDIA) MEDIA 1617, 1517 Feodoroff Erkki Saamelaismusiikkikoulutus (SAMU) SAMU 1617 Näkkäläjärvi-Länsman Anna 7
8 OPINTOJEN OHJAUS Opinto-ohjaajana toimii Tea Niemelä, puh Opinto-ohjaaja on pääsääntöisesti tavattavissa eri toimipaikoissa: - Ivalon toimipaikka perjantai - Inarin toimipaikka tiistai - Toivoniemen toimipaikka tarpeen mukaan Opiskelijan lähin ohjausta ja neuvontaa antava henkilö on ryhmänohjaaja. Opiskelun aloittaminen uudessa oppilaitoksessa saattaa herättää mielessäsi monenlaisia kysymyksiä. Opiskelutapojen omaksuminen, henkilökohtaisen opiskeluohjelman laatiminen ja monet valintavaihtoehdot saattavat hämmentää. Et ole kuitenkaan yksin. Ryhmänohjaajat, opinto-ohjaaja ja opettajat auttavat Sinua. Ota kaikissa mieltäsi askarruttavissa asioissa rohkeasti yhteyttä. TYÖSKENTELYAIKATAULU Inari - aamiainen (ei maanantaina) aamupäivän oppitunnit / ruokailu porrastettuna alkaen, katso porrastus ruokalan vierestä ilmoitustaululta - iltapäivän tunnit päivällinen (ei perjantaina) Ivalo - aamiainen (ei maanantaina) aamupäivän tunnit ruokailu porrastettuna välisenä aikana - iltapäivän tunnit päivällinen (ei perjantaina) Ivalon ruokapalvelukeskuksessa (TK:n ruokala) Toivoniemi - aamiainen (ei maanantaina) aamupäivän oppitunnit ruokailu porrastettuna välisenä aikana - iltapäivän tunnit päivällinen (ei perjantaina) Viikossa on keskimäärin 32 lähiopetustuntia ja 8 tuntia ohjattua itsenäistä opiskelua. 8
9 LUKUVUODEN TAPAHTUMIA Ajankohtaiset tapahtumat löytyvät koulun web-sivuilta: Tietoa löytyy myös vuosikellosta sivulta 29. KOULUTUS Ammatillinen peruskoulutus ja ryhmät Käsi- ja taideteollisuusalan (KT) perustutkinto, artesaani 180 osp, Inari tuotteen suunnittelun ja valmistuksen osaamisala TEVA1619 saamenkäsityöala, pehmeät materiaalit ESSU1619 saamenkäsityöala, kovat materiaalit TEVA1518 saamenkäsityöala, pehmeät materiaalit DUOGA1518 saamenkäsityöala, kovat materiaalit KIME1518 korukivi- ja jalometalliala TEVA1417 saamenkäsityöala, pehmeät materiaalit ESSU1417 saamenkäsityöala, kovat materiaalit KIME1417 korukivi- ja jalometalliala Luonto- ja ympäristöalan perustutkinto, poronhoitaja, luonto-ohjaaja 180 osp, Toivoniemi LUONTO1619 luontoalan osaamisala, luonto-ohjaaja PORO1619 porotalouden osaamisala, poronhoitaja LUONTO1518 luontoalan osaamisala, luonto-ohjaaja PORO1518 porotalouden osaamisala, poronhoitaja LUONTO1417 luontoalan osaamisala, luonto-ohjaaja PORO1417 porotalouden osaamisala, poronhoitaja Hotelli-, ravintola- ja cateringalan perustutkinto, kokki 180 osp, Ivalo HRPT1619 ruokapalvelun osaamisala HRPT1518 ruokapalvelun osaamisala HRPT1417 ruokapalvelun osaamisala Matkailualan perustutkinto, matkailupalvelujen tuottaja, 180 osp, Inari MAPT1618 matkailupalvelujen osaamisala MAPT1517 matkailupalvelujen osaamisala Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja, 180 osp, Ivalo SOTE1619 sairaanhoidon ja huolenpidon- / vanhustyön- / lasten ja nuorten hoidon ja kasvatuksen osaamisala SOTE1518 sairaanhoidon ja huolenpidon- / vanhustyön osaamisala SOTE1417 sairaanhoidon ja huolenpidon- / vanhustyön osaamisala 9
10 Liiketalouden perustutkinto, merkonomi, 180 osp, Ivalo LTPT1518 asiakaspalvelun ja myynnin osaamisala Saamen kielen ja kulttuurin opetus, lukuvuosikoulutukset ja ryhmät Koltansaamen kielen ja kulttuurin linja, 40 ov, virtuaalikoulutuksena, vuosina (KOSAKU1618) Pohjoissaamen kielen ja kulttuurin linja, 40 ov, Inari (POSAKU 1617) Medialinja ov, Inari MEDIA1617 MEDIA1517 Saamelaismusiikkikoulutus, 40 ov, Utsjoki SAMU1617 Kurssitoiminta SAKK järjestää eripituisia saamelaiskulttuurin ja ammatillisen lisäkoulutuksen kursseja. Katso kurssitarjonta koulun kotisivuilta, Opiskelijan pitää opintojen alkaessa esittää aiemmat alkuperäiset päättötodistuksensa sekä henkilöllisyystodistus. 10
11 AMMATILLINEN LISÄ- JA TÄYDENNYS- KOULUTUS Porotalouden ammattitutkinto, laajuus HOPS:n mukaan Saamenkäsityökisällin ammattitutkinto ja saamenkäsityömestarin erikoisammattitutkinto, laajuus HOPS:n mukaan Eräkokkikoulutus 10 ov Ammatillisia täydennyskoulutuksia järjestetään elinkeinojen tarpeisiin. YHTEISOPETUSAJAN SAAMEN KIELTEN OPINNOT Opiskelijalla on mahdollisuus opiskella inarin- ja koltansaamea 5 osp/3½ ov tai pohjoissaamea 3½ osp/2½ ov yhteisopetusajalla maanantaiaamuisin. Opinnot toteutetaan seuraavasti: - Pohjoissaamen opinnot aloitetaan n. 1½ osp:n jälkeisistä tavoitteista ja ovat laajuudeltaan 3½ osp. Pohjoissaamen opinnot aloitetaan toisen periodin aikana. - Inarin ja koltan saamen opinnot lähtevät alkeista ja opinnot aloitetaan ensimmäisen periodin aikana. - koulutukset toteutetaan lähiopetuksena etävälineillä, mutta jos osallistujia vain yhdestä toimipaikasta voidaan opetuksen järjestämisestä sopia toisinkin - Mahdollisuus laajentaa kielen osaamista (minimiä 1½ osp laajemmaksi) Saamen kielten valinnaisten opintojen tavoitteena on laajentaa kielten osaamista ja kannustaa saamen kielten opintojen jatkamiseen esimerkiksi SAKK:n virtuaalikoulussa. YRITTÄJYYSOPINNOT Saamelaisalueen koulutuskeskuksen kaikilla opiskelijoilla on mahdollisuus osallistua NY-yrittäjyys -opintoihin. Opinnot ovat valinnaisia yrittäjyysopintoja laajuudeltaan seitsemän (7) osaamispistettä. Opinnot toteutetaan yhden lukuvuoden aikana. Opinnot sisältävät oman NY-yrityksen perustamisen yksin tai yhdessä muiden opiskelijoiden kanssa. NY-yrityksen puitteissa omaa yritystoimintaa voi harjoitella turvallisesti ilman yrittäjän statusta. NY-yrityksessä saa myydä omia tuotteita tai palveluita ja yrityksen saama voitto on opiskelijoiden henkilökohtaista tuloa yhdelle kuukaudelle lukuvuoden lopussa. Yrittäjyyden opettaja toimii opiskelijoiden NY-yritysten tukena. NY-yrittäjyys on Nuori yrittäjyys ry:n toteuttama opinto-ohjelma, jota toteutetaan oppilaitoksissa ympäri Suomea. TYKY-PASSI OPINNOT Ammattiosaajan työkykypassi opinnot noudattavat valtakunnallisia tavoitteita. Työkykypassi koostuu viidestä työkyvyn ja -hyvinvoinnin osa-alueesta. Osa-alueet ovat: ammatin työkykyvalmiudet, työkykyä edistävä liikunta, terveysosaaminen, harrastuneisuus ja yhteistyötaidot sekä työkykyvalmiuksien vahvistaminen. Työkykypassin tavoitteena on lisätä tietoja, taitoja ja motivaatiota huolehtia omasta terveydestä ja hyvinvoinnista opiskelun aikana ja sen jälkeen. Tavoitteena on ymmärtää, että työkyvystä huolehtiminen on osa ammattitaitoa. 11
12 Työkykypassi on laajuudeltaan 9 osp/6 ov ja se suoritetaan opintojen aikana. Työkykypassista saa merkinnän todistukseen ja siten opiskelija voi työnhakijana osoittaa työnantajalle, että on kiinnostunut huolehtimaan itsestään. Kysy lisätietoja saamen kielten opinnoista sekä NY-yrittäjyyden ja tykypassin suorittamisesta ryhmänohjaajaltasi. Tutkintokohtaiset opetussuunnitelmat löytyvät oppilaitoksen verkosta Hirvas\hotel\Koulutus\Opetussuunnitelmat AMMATILLINEN PERUSTUTKINTO (180 osp) Ammatilliset tutkinnon osat 135 osp Kaikille pakolliset tutkinnon osat Osaamisalan pakolliset tutkinnon osat Kaikille valinnaiset tutkinnon osat Tutkinnon osiin sisältyy työssäoppimista vähintään 30 osp Yhteiset tutkinnon osat 35 osp Pakolliset tutkinnon osat Valinnaiset tutkinnon osat Vapaasti valittavat tutkinnon osat 10 osp 12
13 Äidinkielen opintojen toteutus Opiskelija, joka on opiskellut perusopetuksessa äidinkielenä sekä suomea että saamea, voi opiskella SAKK:ssa saamea äidinkielenä vähintään 5 osp ja/tai äidinkielenä suomea vähintään 5 osp. Jos opiskelija valitsee äidinkieleksi saamen, hän voi opiskella halutessaan suomen kieltä myös suomi toisena kielenä 1-3 (5) osp, jolloin hän saa saame äidinkielen arvosanan ja suomi toisena kielenä arvosanan. Äidinkielen opetuksen toteutuksessa noudatetaan lakia (L 630/1998, muutos 787/2014) ja valtioneuvoston asetusta (A801/2014), joiden perusteella koulutuksen järjestäjä voi päättää niiden opiskelijoiden osalta, joiden äidinkieli on muu kuin saamen- tai suomen kieli, äidinkielen tai vieraan kielen ja toisen kotimaisen kielen opintojen jakamisesta, niin, että viestintä ja vuorovaikutusosaaminen tutkinnon osan osaamispistemäärä (11 osp) toteutuu. Opintojen tarkempi toteutus sovitaan yhdessä ryhmänohjaajan ja saamen kielen opettajan kanssa opintojen alussa ja kirjataan HOPS:aan. Opintojen arvioinnissa noudatetaan tutkinnon perusteissa olevia arviointiperusteita. OPINTOJEN JÄRJESTÄMINEN Lähiopiskelu Lähiopiskelu tarkoittaa luokka- ja ryhmämuotoista opettajan ohjaamaa lukujärjestyksen mukaista opiskelua. Lähiopiskeluun sisältyy mm. työnopetusta, luentoja, vierailuja ja projekteja. Itseopiskelu Itsenäinen opiskelu on opiskelijan työskentelyä muulla kuin lukujärjestykseen merkityllä ajalla. Se edellyttää opiskelijoilta mm. vastuullisuutta, oma-aloitteisuutta, oppimis- ja opiskeluhalukkuutta, suunnitelmallisuutta, luovuutta ja joustavuutta. Opiskeluun sisältyy lähiopiskelun lisäksi tavoitteellista opiskelijatyötä itseopiskeluna. Etäopiskelu Etäopiskelu on ohjattua tai ohjeistettua opetusta, jossa opiskelija opiskelee itsenäisesti oppilaitoksen ohjeiden mukaan tiettyä aineistoa esimerkiksi kotona, työpaikalla tai verkko-opiskeluna. Tarvittaessa opiskelija saa ohjausta. Etäopiskeluosuus on tavallisesti osa kokonaisuutta, joka alkaa ja päättyy lähiopetusjaksolla. Monimuoto-opiskelu Monimuoto-opiskelulla tarkoitetaan lähiopetuksen, etäopiskelun ja -ohjauksen, työssäoppimisen ja itsenäisen opiskelun yhdistämiseen perustuvia opiskelun toteuttamismuotoja. Monimuotoiset opetuksen toteuttamistavat tukevat opiskelijan itseohjautuvuutta. Verkkoavusteinen oppiminen Verkkoavusteinen oppiminen jakautuu ohjattuun verkkoavusteiseen oppimiseen, itseopiskeluun verkossa sekä monimuoto-opiskeluun, jossa yhdistellään lähiopetusta ja verkkoavusteista opetusta. Oppimisessa painottuu digitaalisen materiaalin tuottaminen ja verkon välityksellä tapahtuva vuorovaikutus. Verkkoavusteiseen oppimiseen voi sisäl- 13
14 tyä varsinaisen verkko-oppimisympäristössä työskentelyn lisäksi lähiopetusta, projektitöitä tai esimerkiksi työssäoppimista muissa oppimisympäristöissä. Tukiopetus Jos ahkerasta yrittämisestä huolimatta tunnet putoavasi kärryiltä jossakin oppiaineessa, kerro asiasta ajoissa aineen opettajalle tai opolle ja neuvottele tukiopetuksen järjestämisestä. Työssäoppiminen Työssäoppiminen on osa ammatillista koulutusta, jossa opiskelija oppii osan tutkintoon kuuluvasta ammattitaidosta ja saavuttaa osan tavoitteista todellisessa työympäristössä työelämän säännöillä. Työssäoppiminen on tavoitteellista, ohjattua ja arvioitua opiskelua. Työssäoppimisjaksot suunnitellaan ammatinhallinnan kannalta riittävän pitkiksi ja monipuolisiksi. Ammattiosaamisen näytöt Näytöt suoritetaan useimmiten työssäoppimisen yhteydessä. Opiskelu ulkomailla Työssäoppimisen jakso voidaan suorittaa myös ulkomailla, jos se vastaa opetussuunnitelman tavoitteita ja siitä on etukäteen sovittu. Asiasta löytyy lisätietoa työssäoppiminen ja ammattiosaamisen näytöt -oppaasta. Opiskelijoilla on mahdollisuus hakea apurahoja myös kansainväliseen vaihtojaksoon. Kv-asioista tiedottaa Mika Aromäki, puh Lukiseula HOPS:n tekemistä varten kaikki opiskelijat osallistuvat lukiseulaan. Lukiseulan tekee erityisopettaja heti opintojen alussa. Matematiikkatestin testin tekee opintojen alussa matematiikan opettaja tai erityisopettaja. Erityisen tuen tarve Erityisen tuen tarpeessa olevien opetuksen järjestämisen toteutus löytyy erityisopetuksen suunnitelmasta. Kysy lisää ryhmänohjaajalta tai opolta, joka toimii lv myös erityisopettajana. OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN AMMATILLISESSA PERUSTUTKINTOKOULUTUKSESSA Osaamista hankitaan oppilaitoksen lisäksi työelämässä, järjestötoiminnassa, harrastuksissa ja vapaa-aikana. Kun opiskelijan osaaminen tunnistetaan ja tunnustetaan, se voidaan hyväksyä perustutkintoon sisältyviin opintoihin. Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen edellyttää, että aikaisemmin suoritetut opinnot ja/tai muutoin hankittu osaaminen on keskeisiltä tavoitteiltaan, sisällöiltään ja ammattitaitovaatimuksiltaan opetussuunnitelman mukaista. Tunnistaminen Osaamisen tunnistaminen arvioidaan heti opintojen alkaessa ryhmäohjaajan johdolla. Tunnistaminen tehdään opiskelijan, opettajan/opettajien kanssa HOPS-keskustelussa. Opintojen tunnustamisesta päättävät kyseisten opintojen opettaja tai opettajat yhdessä. 14
15 Opintojen tunnistamisessa luonto- ja ympäristöalalla kiinnitetään huomiota erityisesti saamelaiselinkeinojen parissa hankittuun osaamiseen. Tunnistamisessa käytetään mm. opiskelu- ja työtodistuksia, harrastetodistuksia, opiskelijan itsearviointia, osaan.fi-verkkosivujen osaamistaitovaatimuksia sekä henkilökohtaisia arviointikeskusteluja. Opiskelijan on itse huolehdittava tunnistamisista. Tunnustaminen Osaamisen tunnustamisella poistetaan opintojen päällekkäisyyttä ja voidaan lyhentää koulutusaikaa. Osaamisen tunnustaminen voidaan tehdä, jos tutkinnon osalle asetetut tavoitteet tai osa tavoitteista todetaan saavutetuiksi. Osaaminen voidaan osoittaa esimerkiksi näytöllä. Opiskelijan on osoitettava osaamisensa vastaavuus suoritettavan tutkinnon ammattitaitovaatimuksiin ja tavoitteisiin. Osaamisen tunnustaminen kirjataan henkilökohtaiseen opiskelusuunnitelmaan (HOPS). Osaamisen tunnustamisella korvataan tai luetaan hyväksi suoritettavaan tutkintoon kuuluvia opintoja. Osaamisen tunnustamisella korvatut tutkinnon osat merkitään tutkintotodistukseen viitemerkinnällä. Tutkintotodistuksen arvosanan saamiseksi osoitetaan osaaminen näytöllä niistä ammatillisista tutkinnon osista, joista ei ole arvosanaa. (Ammatillisten tutkinnon osien arvioinnissa käytetään näyttöjä.) Arvioinnissa voidaan hyödyntää myös mm. esseitä, haastatteluja, kirjallisia ja suullisia kokeita, itsearviointia, portfolioita, päiväkirjoja, työkokeita, työprosessien kuvauksia, analyyseja, työnantajan lausuntoja ja työtodistuksia. Jos opiskelija on suorittanut toisen ammatillisen perustutkinnon tai lukioopintoja, tunnistetaan ne opinnot, jotka tavoitteiltaan ja sisällöiltään vastaavat yhteisiä tutkinnon osia, vapaasti valittavia tutkinnon osia ja ammatillisiin opintoihin sisältyviä muita valinnaisia tutkinnon osia. Osaamisen tunnustamista koskevat päätökset tehdään kirjallisesti, ja opiskelija voi hakea päätökseen muutosta oikaisumenettelyllä kuten muuhunkin arviointiin. Ryhmänohjaaja käy läpi tunnustetut opinnot opinto-ohjaajan kanssa, joka vie ne opiskelijahallinto-ohjelmaan. Kirjaamisen jälkeen annetaan opiskelijalle tieto opintojen tunnustamisesta. Opintojen tunnistaminen ja tunnustaminen liittyvät HOPS:n laadintaan. ARVIOINTI Opiskelijan arviointi on aina kriteeriperusteista. Opiskelijan oppimista ja osaamista verrataan joko ammatillisen tutkinnon ammattitaitovaatimuksiin ja arviointikriteereihin tai yhteisten tutkinnon osien osaamistavoitteisiin sekä niiden pohjalta laadittuihin arviointikriteereihin. Opiskelijalla on oikeus saada oppia ennen kuin ammattitaitovaatimuksissa ja tavoitteissa määriteltyä osaamista arvioidaan tutkintotodistukseen tulevan arvosanan saamiseksi. 15
16 Oppimisen arviointi Oppimisen arvioinnilla tarkoitetaan sitä, että opiskelija tietää, mitä hän osaa ja mitä hänen on vielä opittava. Opettajat ja työpaikkaohjaajat käyttävät erilaisia opiskelijaa motivoivia ja kannustavia arviointimenetelmiä. Opiskelijan itsearviointi on osa arviointia. Oppimista arvioidaan koko opiskeluajan. Opintojakson arviointi on sekä kirjallista että suullista palautetta opiskelijalle oppimisen etenemisestä. Opiskelijan saama palaute tukee ja ohjaa opiskelijaa hyviin suorituksiin tuomalla esiin opiskelijan vahvuuksia. Jatkuvan arvioinnin avulla nähdään myös opiskelijan mahdollinen tuen tarve. Opiskelija tarvitsee tietoa siitä, mitä hän osaa ja mitä on vielä opiskeltava. Arvosanojen sijaan tulisi suosia suullisen palautteen antamista opintojen aikana. Oppimisen arvioinnissa hyödynnetään myös portfolioita, toiminnallisia työsuorituksia, kirjallisia tehtäviä, tenttejä jne. Oppimisprosessin arvioinnissa tarvittavaa tietoa hankitaan jatkuvan näytön avulla. Jatkuvan näytön tehtävänä on opiskelijan suorituksia seuraamalla saada arviointitietoa koulun ja tulevien työnantajien opiskelijalle asettamien osaamis- ja asennetavoitteiden saavuttamisesta. Tehtävänä on myös ohjata opiskelijaa oikeisiin suorituksiin. Jatkuvan näytön kohteena ovat esimerkiksi - opiskelijan aktiivisuus lähiopetuksessa, tehtävien suorittamisessa sekä muissa oppimistilanteissa - opiskelijan osoittama vastuullisuus ja tehokkuus annettujen tehtävien suorittamisessa - suhtautuminen opiskelijatovereihin, opiskeluun ja työyhteisöön - työturvallisuuden huomioonottaminen ohjeiden mukaisesti - elinikäisen oppimisen avaintaidot (katso tarkemmin alakohtaisesta opetussuunnitelmasta) Osaamisen arviointi Opiskelijalle todistukseen tulevat arvosanat perustuvat osaamisen arviointiin. Osaamisen arvioinnissa arviointimenetelmät valitaan siten, että ne mittaavat asetettujen ammattitaitovaatimusten tai tavoitteiden saavuttamista, soveltuvat käytettyihin opiskelumenetelmiin ja tukevat opiskelijan oppimista. Opiskelijalla on mahdollisuus osoittaa osaamisensa monipuolisesti ja arvioida myös itse osaamistaan. Ammatillisten tutkinnon osien arviointi suoritetaan sekä ammattiosaamisen näytöillä että muulla osaamisen arvioinnilla. Opiskelijan osaaminen koostuu työn vaatimien tietojen ja taitojen hallinnasta ja niiden soveltamisesta käytännön tehtäviin. Osaamisen arvioinnilla ohjataan ja kannustetaan opiskelijaa sekä kehitetään opiskelijan itsearviointitaitoja. SAKK:n opetussuunnitelman tutkintokohtaisessa osassa määritellään tutkinnon osien arviointikriteerit. Tarkempia ohjeita löytyy SAKK:n opetussuunnitelman yhteisestä osasta. 16
17 Arvosanat ja arvosanojen muuntaminen Opiskelijalla on oikeus uusia hylätty tutkinnon osa. Opiskelijalla on myös mahdollisuus korottaa arvosanaa. Valmistuvien opiskelijoiden kaikki suoritukset ja arvioinnit on oltava valmiina mennessä. Arvosana-asteikko on kaikissa perustutkinnoissa kolmiportainen (kiitettävä 3, hyvä 2, tyydyttävä 1). Arvosanat muunnetaan valtioneuvoston päätöksen mukaisesti. Opiskelijalla on oikeus saada tieto, miten hänen osaamisensa on arvioitu. Lisäksi opiskelijalla on oikeus tehdä tarvittaessa oikaisupyyntö osaamisensa arvioinnista. Jos opiskelija on tyytymätön oikaisupyynnön jälkeen tehtyyn päätökseen, hän voi hakea kirjallisesti oikaisua SAKK:n toimielimeltä 14 päivän kuluessa siitä, kun hän on saanut tiedon päätöksestä. Toimielin voi velvoittaa toimittamaan uuden arvioinnin, jos arviointipäätös on ilmeisesti virheellinen. Todistus Kun opiskelija on suorittanut hyväksytysti (vähintään arvosana tyydyttävä) kaikki tutkintoon kuuluvat opinnot, annetaan hänelle tutkintotodistus. Tutkintotodistus on kokonaisuus, joka sisältää sekä päättö- että näyttötodistuksen. Kesken ammatillisen tutkinnon suorittamista eroavalle opiskelijalle annetaan erotodistus. Opiskelijalle annetaan pyynnöstä opintokortti suoritetuista opinnoista myös opiskelun aikana. Wilma Opiskelijan opintosuoritukset kirjataan opiskelijahallinto-ohjelmaan. Opiskelija voi seurata Wilmassa mm. opintosuorituksiaan, HOPSiaan, poissaolojaan ja lukujärjestyksiä. LUKUVUOSIKOULUTUKSET Lukuvuosikoulutuksina SAKK:ssa toteutetaan saamen kielten ja kulttuurin linjojen lisäksi medialinjan opetus. Linjojen opetussuunnitelmat hyväksyy johtokunta. Arvosanat muutetaan seuraavasti: ARVOSANA-ASTEIKKO kiitettävä 3 kiitettävä 5 erinomainen 10 kiitettävä 9 hyvä 2 hyvä 4 hyvä 8 hyvä 3 hyvä 7 tyydyttävä 1 tyydyttävä 2 tyydyttävä 6 tyydyttävä 1 välttävä 5 17
18 Arviointi Opiskelija-arvioinnissa noudatetaan samoja periaatteita kuin perustutkintokoulutuksessa. Opinnot arvioidaan asteikolla 1-3 (poikkeuksena saamen kielen ja kulttuurin linjoilla arviointi voidaan suorittaa asteikolla 1-5) tai suoritettu (= S) -merkinnällä. Todistus Todistukseen merkitään opetussuunnitelman mukaiset opinnot ja opiskelijan suorittamien opintojen arvioinnit. Todistuksen allekirjoittavat rehtori ja ryhmänohjaaja. Opiskelija saa opinnoistaan tarvittaessa opintosuoritusotteen. AIKUISTEN NÄYTTÖTUTKINNOT Jokaiselle näyttötutkintoa suorittavalle laaditaan yhdessä hänen kanssaan henkilökohtaisen tutkinnon suorittamisen suunnitelman, johon sisältyy a) hakeutuminen, b) tutkinnon suorittaminen ja c) tarvittavan ammattitaidon hankkiminen. Suunnitelma on kirjallinen ja tutkinnon vastuuopettaja tallentaa sen ja sitä täydennetään tarpeen mukaan tutkinnon suorittamisen edetessä. Matkailualan perustutkinnon opinnot toteutetaan monimuoto-opintoina, joissa painottuu työssäoppiminen. Tutkinto suoritetaan näyttötutkintona. Ammatillisessa aikuiskoulutuksessa ammattitutkinnot suoritetaan näyttötutkintona. Tutkintotilaisuudet arvioidaan hyväksytty / hylätty -asteikolla. Arviointi Arviointi perustuu tutkinnon perusteissa määriteltyihin ammattitaitovaatimuksiin ja arvioinnin kohteisiin ja kriteereihin. Ammatillisessa perustutkintokoulutuksessa tutkintotilaisuudet arvioidaan asteikolla 1-3. Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot suoritetaan näyttötutkintona. Tutkintotilaisuudet arvioidaan hyväksytty / hylätty -asteikolla. Tutkintotilaisuuden arvioijat tekevät arviointipäätöksen. Ns. kolmikantainen arvioijaryhmä koostuu koulutuksen ja työelämän edustajista. Todistus Opiskelijalle annetaan kaksi todistusta, varsinainen tutkintotodistus ja valmistavan koulutuksen osallistumistodistus. Varsinaisen tutkintotodistuksen antaa tutkintotoimikunta. POISSAOLOT JA OPINTOJEN KESKEYTTÄMINEN Oppilaitoksen järjestyssääntöjen mukaan opiskelija osallistuu opetukseen säännöllisesti. Opiskelijan opintojen tulee olla päätoimisia eli vähintään 45 osp tai 30 ov lukuvuodessa, jotta opiskelijalla säilyy opinto-oikeus ja opintososiaaliset etuudet. Lähtökohta on, että opiskelu on opiskelijan työtä, eikä myöhästymisiä tai muita poissaoloja ole. SAKK:ssa on yhtenäiset käytännöt: Opiskelijalla itsellään on vastuu opintojen etenemisestä ja osaamisen kartuttamisesta. 18
19 1. Sairauspoissaolot Opiskelija ilmoittaa sairastumisestaan sille opettajalle, jonka opetuksesta joutuu olemaan poissa. Ilmoittaminen tehdään tekstiviestillä tai soittamalla. Opettaja merkitsee poissaolot WILMAAN ja ilmoittaa poissaolosta ryhmänohjaajalle sähköpostilla tai tekstiviestillä. Ryhmänohjaaja seuraa opiskelijoiden poissaoloja WILMASSA. Yhden päivän poissaolo omalla ilmoituksella/huoltajan ilmoituksella (alaikäiset), 2-5 päivän poissaolo terveydenhoitajan todistuksella ja yli 5 päivän poissaoloon vaaditaan lääkärintodistus. 2. Sovitut poissaolot Opiskelija voi erityisestä syystä hakea lupaa poissaoloon etukäteen. Lupaa poissaoloon haetaan kirjallisella lomakkeella. Opiskelija selvittää etukäteen opintojen etenemisen ja sopii poissaolon korvaamisesta. Hän tarvitsee opettajan/opettajien hyväksynnän poissaololle. Ryhmänohjaaja kirjaa poikkeavan tavan opiskella HOPS:aan. Luvat poissaoloon myönnetään seuraavasti: - yksittäiset tunnit asianomainen opettaja - enintään 5 päivän poissaolo ryhmänohjaaja - yli 5 päivän ja enint. 30 päivän poissaolo apulaisrehtori - yli 30 päivän poissaolo rehtori 3. Luvattomat poissaolot Yhden päivän poissaolon jälkeen ryhmänohjaaja tavoittelee opiskelijaa ja alaikäisen opiskelijan huoltajaa tekstiviestillä ja puhelimella. Ryhmänohjaaja pitää opiskelijalle puhuttelun. Jos poissaolo jatkuu, opiskelijan saapuessa kouluun ryhmänohjaaja ja opo pitävät opiskelijalle puhuttelun, jossa sovitaan tapauskohtaiset jatkotoimet. Jos poissaolo on toistuvaa, ryhmänohjaaja ja rehtori/apulaisrehtori puhuttelevat opiskelijaa. Jos opiskelijaa ei tavoiteta kahteen viikkoon, lähetetään hänelle apulaisrehtorin kirje. Jos opiskelija ei selvitä poissaoloja eikä ole sopinut opintojen etenemisestä kirjeessä annettuun päivämäärään mennessä, rehtori tekee päätöksen, jolla opiskelija katsotaan eronneeksi. Oppilaitoksen järjestyssääntörikkomuksista voidaan antaa opiskelijalle kirjallinen varoitus ja erottaa hänet määräajaksi oppilaitoksesta. Kurinpitorangaistukset merkitään opiskelijahallinto-ohjelmaan. 4. Poissaolot työssäoppimisessa/ harjoittelussa Työssäoppimisen aikana ilmoitetaan poissaolosta työpaikkaohjaajalle työpaikan käytäntöjen mukaisesti. Poissaolosta ilmoitetaan myös työssäoppimista/ harjoittelua ohjaavalle opettajalle. Opiskelija voi hakea opintojen keskeyttämistä painavasta syystä. Keskeytystä anotaan rehtorilta kirjallisesti. 19
20 TERVEYDENTILAVAATIMUKSET JA SOVELTUMATTOMUUS OPISKELUUN (SORA-säädökset) SORA-lainsäädäntö on lyhenne sanoista Soveltumattomuuden Ratkaisuja (Laki (951/2011) ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (630/1998) muuttamisesta). Lainsäädännön keskeisenä tavoitteena on parantaa turvallisuutta koulutuksessa ja työelämässä. Säädöksissä turvataan myös opiskelijan oikeusturva. Kun opintoihin sisältyy alaikäisen turvallisuutta tai potilas- tai asiakasturvallisuutta tai liikenteen turvallisuutta koskevia vaatimuksia, oppilaitos voi peruuttaa opiskeluoikeuden laissa määrättyjen perusteiden mukaisesti asetuksessa mainituilla aloilla. SAKK:ssa peruutusoikeus koskee ammatillisista perustutkinnoista sosiaali- ja terveysalan perustutkintoa. Alakohtaisissa opetussuunnitelmissa on kirjattuna kunkin alan yleiset terveydentilavaatimukset. Kaikkia aloja koskee säädös huumausainetestauksien järjestämisestä. Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (951/ a ) asettamin edellytyksin koulutuksen järjestäjä voi velvoittaa opiskelijan esittämään huumausainetestiä koskevan todistuksen, jos on perusteltua aihetta epäillä, että opiskelija on huumausaineiden vaikutuksen alaisena opintoihin kuuluvissa käytännön tehtävissä tai työssäoppimisessa tai että opiskelijalla on riippuvuus huumeista. OPISKELUHUOLTO Huollon tavoitteena on luoda turvallinen ja terveellinen opiskeluympäristö sekä edistää oppilaitoksen yhteisöllisyyttä, hyvinvointia ja viihtyisyyttä. Lisäksi tavoitteena on edistää oppimisvaikeuksien ja muiden ongelmien varhaista tunnistamista ja niihin puuttumista sekä ehkäistä opintojen keskeyttämisiä. Koulutuskeskuksessa on hyvinvointisuunnitelma turvallisen ja terveellisen opiskeluympäristön ylläpitämiseksi. Opiskeluhuoltoryhmä Moniammatillinen opiskeluhuoltoryhmän tehtävänä on käsitellä opiskeluhuoltoon liittyvät yhteiset linjaukset mm. opiskeluhyvinvoinnin- ja opiskelijaterveydenhuollonsuunnitelma sekä käsitellä kouluterveys- ja opiskelijatyytyväisyyskyselyjen tuloksia. Moniammatilliseen ryhmään kuuluvat psykologi, kuraattori, psykiatrinen sairaanhoitaja, opiskelijaterveydenhoitaja(t), sosiaalitoimen edustaja, päihdetyöntekijä, nuorisotoimen edustaja (etsivä nuorisotyö), koulupoliisi, apulaisrehtori, opinto-ohjaaja, erityisopettaja sekä asuntolaohjaaja. Yksilökohtainen opiskeluhuolto Yksittäisen opiskelijan ongelmien ratkaisemiseksi kootaan monialainen asiantuntijaryhmä. Ryhmän kokoaa opinto-ohjaaja yhdessä opiskelijan ja ryhmänohjaajan kanssa. Yksilökohtaisen opiskeluhuollon päämääränä on löytää keinoja, joilla tukea opiskelijaa suoriutumaan opinnoista. 20
21 Päihdeohjelma Oppilaitoksella on opiskelijoiden päihdeohjelma, joka löytyy jokaisen toimipaikan ilmoitustaululta. Katso lisää SAKK:en hyvinvointisuunnitelmasta. Erityisruokavaliot Erityisruokavaliota noudattavien opiskelijoiden on toimitettava keittiölle lääkärintodistus, josta selviää terveydentilan vaatima erityisruokavalio. Kasvisruokavaliota ei pidetä erityisruokavaliona ja kasvisruokaa valmistetaan tarvittaessa ateriavaihtoehdoksi. Kasvisruokailijat sitoutuvat valintaansa. Terveydenhuolto Terveydenhoitajat suorittavat aloittaville opiskelijoille terveystarkastukset ja toisen lukuvuoden opiskelijoilla on lääkärintarkastus. Opiskelijaterveydenhoitajat Ivalossa Sirpa Aittokoski, puh , Inarissa ja Toivoniemessä terveydenhoitaja Heidi Koskelo, puh Vastaanottoajat löytyvät Ilmoitustauluilta. Ivalon terveyskeskus klo puh , päivystävä sairaanhoitaja, 24 h, puh Hammashuolto Ajanvaraus: Ivalon hammashoitola ma-pe ja , suositeltu soittoaika Kiireellisissä särky- ja tapaturmatilanteissa arkisin ajan saa samalle päivälle puh Inarin kirkonkylän hammashoitola Saarikoskentie 4B 2.kerros, Inari, puh Inarin hammashoitola on avoinna maanantaisin ja keskiviikkoisin. Kuraattoripalvelut Koulukuraattori Jaana Leskisen sijaisena toimii Arja Leinonen ( ), puh Kuraattori tiedottaa toiminnastaan lukuvuoden alussa. Vakuutukset Valtion oppilaitoksena koululla ei ole vakuutuksia, mutta työhön rinnastettavassa käytännön opetuksessa sattuneesta tapaturmasta voi hakea korvausta Valtiokonttorilta. Edellytyksenä on työturvallisuusnormien, määräysten ja muiden annettujen pukeutumis- ym. ohjeiden noudattaminen. Korvausta voi saada vain henkilövahingosta. Valtiokonttorin korvaukset eivät kata esim. koulumatkalla, opintomatkalla, teoriatunneilla tai tauoilla sattuneita tapaturmia. Iltatyöskentelyä varten jokainen hankkii itselleen vapaa-ajan vakuutuksen. Ryhmänohjaaja selvittää iltatyöskentelyn pelisäännöt. OPISKELIJOIDEN VAIKUTTAMISKANAVAT Paras tae onnistuneisiin opiskelusuorituksiin on aktiivinen osallistuminen opiskeluun ja muuhun toimintaan. Lisäksi opiskelijat voivat vaikuttaa osallistumalla aktiivisesti opiskelijakuntatoimintaan, tiimien työskentelyyn ja antamalla palautetta mm. jaksopalautteilla. Opiskelijajäsen toimii johtokunnas- 21
22 sa, toimielimessä sekä tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusryhmässä. Opiskelijajäsen valitaan vuodeksi kerrallaan. Opiskelijoiden edustajia pyydetään mukaan myös erilaisiin kehittämisryhmiin. Opiskelijapalautteet ja laadun kehittäminen Opiskelijoilta kerätään palautetta monin eri tavoin lukuvuoden aikana. Lähtökohtana palautteille on, että aktivoidaan opiskelijoita osallistumaan palautteiden antamiseen ja siten osallistumaan opetustoiminnan kehittämiseen ja opetuksen laadun parantamiseen. Opiskelija voi antaa palautetta ohjaamisesta ja opetuksesta, työssäoppimisesta, näytöistä, tehtävistä, kokeista ym. Palautetta ja kehittämisideoita voi antaa mistä tahansa opetukseen tai SAKK:n toimintaan liittyvästä. Säännöllisesti toistuvat opiskelijakyselyt: - Jaksopalautteet (ropot keräävät jakson loputtua, käsitellään tiimeissä) - Lukukausipalaute (Webropol-kysely syys- ja kevätlukukauden lopussa) - Opiskelijoiden hyvinvointikysely (Webropol-kysely kerran lukuvuodessa) - t asa-arvo- ja yhdenvertaisuuskysely (Webropol-kysely joka toinen vuosi, seuraavan kerran kevätlukukaudella 2018) - Kouluterveyskysely (joka toinen vuosi, seuraavan kerran syyslukukaudella 2017) KIRJASTO Oppilaitoksen eri toimipaikoissa on koulutusaloittain suppea käsikirjasto, jota kehitetään palvelemaan opiskelijoiden itsenäisiä tiedonhankkimistarpeita. Käsikirjastosta lainataan kirjoja vain poikkeustapauksissa. Inarin kunnan kirjastot palvelevat opiskelijoita: - Ivalon pääkirjasto, puh , Piiskuntie - Saamelaiskirjasto, Sajos, puh kirjastoauto palvelee tiistaisin Toivoniemessä klo ja Jeerassa klo , puh MITÄ VAPAA-AIKANA? Ahkeran opiskelun vastapainoksi tarvitset harrastuksia. Liittyessäsi SAKK:n opiskelijakuntaan saat tiettyjä etuja (mm. Siida-kortti) ja samalla pääset vaikuttavamaan oppilaitoksen toimintaan. Sinusta itsestäsi riippuu, kuinka aktiivisesti opiskelijakunta toimii. Oppilaitos auttaa mahdollisuuksien mukaan eri harrastusmahdollisuuksien järjestämisessä ja kuljetuksissa. Kansalaisopiston opinto-ohjelma ilmestyy syyskuun alussa. Asuntolaohjaaja on keskeinen vapaaajan toimintojen järjestelijä. Asuntolaohjaajan puh Asuntolan päivystyksestä huolehtivat asuntolaohjaaja ja muu asuntolan henkilöstö. Asuntolan tavoitettavissa olevan henkilön puh
23 OPPILAITOKSEN JA ASUNTOLAN SÄÄNNÖT Järjestyssäännöt Yhteisössämme noudatetaan johtokunnan hyväksymiä sääntöjä: johtosääntö, oppilaitoksen ja asuntolan järjestyssäännöt, joita jokaisen on noudatettava. Ryhmänohjaajat ja asuntola-henkilöstö perehdyttävät sääntöihin. Rikkeiden sattuessa menetellään siten kuin oppilaitoksen säännöissä, opetustoimen asetuksessa tai laissa määrätään. Tupakointi Koulussa noudatetaan tupakkalakia. Oppilaitos on savuton. Alaikäisten tupakointi ja tupakkatuotteiden hallussapito on em. lain mukaan rikos, johon oppilaitoksen henkilöstö on velvollinen puuttumaan. Oppilaitoksen ja asuntoloiden alueella tupakointi on kielletty, eikä oppilaitos järjestä tupakkapaikkoja oppilaitoksen alueiden läheisyyteen. Opiskelijoita ja henkilökuntaa kannustetaan savuttomuuteen! ATK-laitteiden käyttöoikeus Oppilaitoksen atk-laitteiden käyttöoikeuden saa osallistumalla opetukseen tai osoittamalla muuten tietonsa ja allekirjoittamalla tietojärjestelmien käyttösäännöt -sopimuksen. Mobiililaitteiden osalta tehdään erillinen sopimus. Atklaitteita ei saa käyttää ilman ko. käyttöoikeutta ja käytön määrittävää sopimusta. KODIN JA SAKK:N VÄLINEN YHTEISTYÖ Yhteistyön tavoitteena on vahvistaa opiskelijan itsenäisyyttä ja vastuullisuutta sekä edistää hänen opiskeluaan. Yhteistyön käynnistämiseksi järjestetään kotiväen ilta syyslukukauden kuluessa. Siinä vanhemmilla/huoltajilla on mahdollisuus tutustua oppilaitokseen, opetukseen ja opetuksesta vastaaviin henkilöihin. JATKO-OPINNOT Ammatilliset perustutkinnot antavat jatko-opintokelpoisuuden yliopistoihin ja ammattikorkeakouluihin. Jatko-opinnoissa neuvovat ryhmänohjaajat ja opo. KAHDEN TUTKINNON JA LUKION OPPIMÄÄRÄN SUORITTAMINEN Opiskelijalla on mahdollisuus ammatillisen perustutkinnon lisäksi suorittaa ylioppilastutkinto ja lukion oppimäärä. Opinnot järjestetään vuorojaksoin lukiossa (lukio-opinnot) ja SAKK:ssa (ammatilliset opinnot). Tavoitteena on, että opiskelija saa opintonsa suoritettua neljässä vuodessa. Käytännössä opiskelija suorittaa osan työssäoppimisesta kesäopintoina. 23
24 OPPILAITOKSEN JÄRJESTYSSÄÄNNÖT 1. Muista, että koulun tarkoituksena on avata sinulle tie ammattiin ja tulevaisuuteen. 2. Noudata oppilaitoksessa ja sen ulkopuolella hyväksyttyjä käytöstapoja. Esiinny asiallisesti pukeutuneena ja käytä oppilaitoksen hyväksymää ty asua. 3. Seuraa opetusta säännöllisesti. Valmistaudu opetukseen saapumalla opiskelupaikalle ajoissa, asianmukaisesti pukeutuneena ja siistinä, käytä oppilaitoksen hyväksymää työasua. Ota tarvittavat työvälineet mukaasi. 4. Aiheettomat poissaolot ja myöhästymiset on korvattava ja korvauksesta on sovittava kunkin oppiaineen opettajan kanssa. 5. Noudata opettajien ohjeita ja oppilaitoksen järjestyssääntöjä sekä yleisiä palo- ja työturvallisuusmääräyksiä. 6. Käyttäydy hyvin myös oppilaitoksen ulkopuolella tapahtuvan opetuksen aikana. Opetusaika näissä opetuksissa on ao. opettajan määrättävissä työaikalain hengen mukaisesti. Työssäoppimisen aikana on opiskelija velvollinen noudattamaan työssäoppimispaikan ja koulun antamia ohjeita. 7. Opiskele tunnollisesti sekä säilytä oppilaitoksessa työskentelevien ty rauha. Oppilaitoksella on oikeus poistaa häiriötä aiheuttava opiskelija oppitunnilta ja enintään kolmen työpäivän ajaksi oppilaitoksesta. Muista, että oppimistehtävät ovat tärkeä osa opiskeluasi. Pyri toimillasi edistämään ja ylläpitämään turvallista opiskeluympäristöä. 8. Käytä ja hoida huolellisesti ja asianmukaisesti oppilaitoksen omaisuutta. Työkoneen tai laitteen rikkoutumisesta on viipymättä ilmoitettava opettajalle. Tahallisesti tai huolimattomuudella aiheutetut vahingot on korvattava. 9. Voit luvan saatuasi käyttää oppilaitoksen ATK-laitteita opintopihin liittyvien tehtävien tekemiseen. Laitteiden käyttöön antaa luvan ao. alueen vastuuhenkilö. Katso vastuualueet ja vastuuhenkilöt. 10. Noudata yleisiä liikennesääntöjä sekä oppilaitoksen alueella että sen ulk puolella. Ajoneuvot on sijoitettava niille määrätyille paikoille. 24
25 11. Aseiden ja niiden osien hallussapito ja säilytys oppilaitoksen tiloissa ja alueella on kielletty. Poikkeuksena metsästyksen opetus, jolloin noudatetaan erillisiä oppilaitoksen laatimia metsästyksen opetuksen sääntöjä. 12. Oppilaitoksessa ja sen alueella tupakointi on kielletty. 13. Oppilaitoksessa ja sen alueella ei ole lupa käyttää päihteitä. Päihteiden ja kaikenlaisten huumeiden hallussapito, käyttäminen ja niiden vaikutuksen alaisena esiintyminen on kiellettyä. 14. Oppilaitos määrää tarvittaessa opiskelijan huumausainetesteihin jos on välttämätöntä selvittää opiskelijan toimintakyky työtehtävissä suoriutumisessa. Tämä koskee sekä opintoihin kuuluvia että työssäoppimisen työtehtäviä. 15. Opiskelijan on pyynnöstä toimitettava rikosrekisteriote nähtäväksi. 16. Opiskelijan on pyynnöstä toimitettava selvitys terveydentilastaan. 17. Älä käytä oppilaitoksen puhelimia ilman lupaa. Noudata matkapuhelimen käytössä hyviä tapoja, joihin kuuluu mm. ettei sitä käytetä oppituntien aikana. 18. Suorita oppilaitokselle tulevat maksut määräaikoihin mennessä. Jos eroat kesken kurssin, sinulle ei ole oikeutta saada takaisin oppilaitokselle suoritettuja maksuja. Avainpantista määrätään asuntolasäännöissä. 19. Jos opintosi jää jostain syystä kesken, sinulla on oikeus saada todistus suoritetuista opinnoista. 20. Jokaisella opiskelijalla on velvollisuus vuorollaan toimia erilaisissa päivystysja järjestelytehtävissä niistä annettujen ohjeiden mukaan. 21. Muista, että järjestyssäännöt on laadittu sinun parhaaksesi. Niiden noudattaminen lisää opiskeluviihtyvyyttä. Sääntöjen rikkominen aiheuttaa kurinpitotoimenpiteitä, jotka on määritelty Laissa ammatillisesta koulutuksesta ja Saamelaisalueen koulutuskeskuksen johtosäännössä. Sääntörikkomuksista aiheutuu varoitusten jälkeen mahdollinen erottaminen oppilaitoksesta määräajaksi Saamelaisalueen koulutuskeskuksen toimielimen päätöksellä. 22. Voit käyttää koulun tiloja iltaisin siitä erikseen annettujen ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Opetuksen aikana mobiililaitteiden käyttö muuhun, kuin opettajien osoittamiin oppimistarkoituksiin on kielletty. 25
26 OPISKELIJA-ASUNTOLAN JÄRJESTYSSÄÄNNÖT Järjestyssääntöjen tavoitteena on turvata kaikille asuntolassa asuville opiskelijoille turvallinen ja viihtyisä asumisympäristö sekä antaa opiskelurauha. 1. Opiskelija-asuntolan järjestyssääntöjä sovelletaan asuntolassa asuviin ja asuntolassa vieraileviin henkilöihin. Asuntolassa asuva henkilö on vastuussa siitä, että hänen vieraansa noudattavat asuntolan järjestyssääntöjä. Järjestyssääntöjä sovelletaan myös oppilaitoksen muualla järjestämässä majoituksessa. 2. Opiskelija-asuntolassa saavat asua vain ne henkilöt, joille on myönnetty asumisoikeus. Alaikäisille opiskelijoille myönnetään asumisoikeus vanhempien kirjallisella luvalla. Opiskelijavalintatiedon yhteydessä alaikäisen vanhemmille lähetetään asuntolan järjestyssäännöt tiedoksi sekä lupalomake täytettäväksi ja allekirjoitettavaksi. 3. Asuntolan avaimesta peritään kulloinkin voimassa oleva pantti. Pantti maksetaan takaisin huoneen luovutuksen yhteydessä. Panttia ei kuitenkaan makseta, jos avain on kadonnut tai opiskelija on aiheuttanut vahinkoa huoneessa, yhteistiloissa tai kalustolle. 4. Opiskelija- asuntolassa asuminen lomien aikana ja viikonloppuisin on sallittu erityisluvalla. Luvan myöntää rehtori asuntolanohjaajan lausunnon perusteella. Niille opiskelijoille, joilla on erityisen pitkä kotimatka, viikonlopp asumisen voi myöntää asuntolaohjaaja. 5. Vieraiden oleskelu asuntolan tiloissa on sallittu klo saakka. Vierailijoista ei saa olla haittaa toisten asumiselle. 6. Asuntolahenkilöstöllä on oikeus mennä huoneisiin yleisavaimella tilanteen niin vaatiessa. Heillä ei ole lupaa tarkistaa opiskelijan henkilökohtaisia kaappeja ja laatikostoja. Jos tarkistukseen on tarvetta, sen suorittaa viranomainen, jolla on kotietsintälupa. Kotietsinnässä voi olla mukana myös oppilaitoksen henkilöstöä. 7. Levon ja opiskelurauhan turvaamiseksi yleinen hiljaisuus alkaa klo Jokainen asuntolassa asuva huolehtii oman huoneensa ja yhteisten tilojen siisteydestä. 26
27 9. Opiskelija-asuntolan omaisuutta on käsiteltävä huolella. Omaisuuden vahingoittumisesta tai katoamisesta on ilmoitettava viipymättä asuntolahenkilöstölle tai muulle henkilökunnalle. Tahallaan aiheuttamasta vahingosta opiskelija on korvausvelvollinen. 10. Opiskelija-asuntolassa on päihteiden hallussapito, niiden nauttiminen ja niiden vaikutuksen alaisena esiintyminen kielletty. Lisäksi erilaisten allergisoivien hajusteiden, mm. hajukynttilät, öljyt ym. käyttö on kielletty. Asuntolassa ja asuntola-alueella on tupakointi kielletty. Asuntolassa oleskelu oppituntien aikana on sallittu vain erityissyistä, kuten esim. sairastapauksissa. 11. Kaikenlaisten aseiden ja niiden osien säilytys ja hallussapito asuntolan tiloissa ja alueella on kielletty. 12. Lemmikkieläinten pito asuntolatiloissa on kielletty. 13. Asuntolahenkilöstö ja asuntolassa asuvat opiskelijat voivat halutessaan perustaa asuntolaneuvoston/-tiimin ja laatia sille ohjeet, jotka hyväksyy joht ryhmä. 14. Ovien avaamisesta virka-ajan ulkopuolella peritään kulloinkin voimassa oleva korvaus. 15. Asuntolan järjestyssääntöjen rikkominen aiheuttaa kurinpitotoimenpiteitä, jotka on määritelty Laissa ammatillisesta koulutuksesta ja Saamelaisalueen koulutuskeskuksen johtosäännössä. Sääntörikkomuksista aiheutuu varoitusten jälkeen mahdollinen erottaminen asuntolasta. 27
28 Saamelaisalueen koulutuskeskus Inari, Ivalo ja Toivoniemi lukuvuoden koulupäivät ja jaksot 28 Saamelaisalueen koulutuskeskus Sámi oahpahusguovddáš Sää mvuu d škoou l jemkõõskõs Säämi máttááttâskuávdáš Lukuvuoden koulupäivät Kouluvko ma ti ke to pe vkoma ti ke to pe vko ma ti ke to pe vko ma ti ke to pe vko ma ti ke to pe päivät Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Yhteensä syyslukukaudella Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Yhteensä kevätlukukaudella Lukuvuosi alkaa torstaina 11. elokuuta periodi 40 pv Yhteensä lukuvuonna Syysloma on lokakuuta periodi 37 pv Joululoma alkaa periodi 37 pv Kevätlukukausi alkaa 2. tammikuuta periodi 37 pv Hiihtoloma maaliskuuta periodi 35 pv Lukuvuosi päättyy keskiviikkona 31. toukokuuta 2017 loma
Opinto-opas 2015-2016
Ohjaus OPPILASKUNTA Linjavastaavat OPISKELIJAT OPINTOTOIMISTO Aikataulut OPETTAJAT Opinto-opas 2015-2016 TOIMIPAIKAT Säännöt Arviointi Opinnäyte HENKILÖKUNTA VALINNAISET Poissaolot Tiimit Asuntolat Vapaa-aika
Ammatillinen koulutus ja saamelaiset
Ammatillinen koulutus ja saamelaiset Ellen Pautamo, lehtori, saamen kieli ja saamelaiskulttuuri Virtuaalikoulu Saamelaisalueen koulutuskeskus, Inari, SUOMI Teemaistunti 1: Suomalais-ugrilaisten ja samojedikansojen
Saamelaisalueen koulutuskeskus Sámi oahpahusguovddáš YLEISTÄ
YLEISTÄ SOGSAKK perustettu säätämällä laki L545/93 ja asetus A649/93 valtion oppilaitos kotipaikka Inarin kunta opetuskielet suomi ja saame, myös muut kielet mahdollisia YLEISTÄ Saamelaisalueen koulutuskeskus
Arviointisuunnitelma 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa L 630/1998, 13 (muutettu L 787/2014) Arvioinnin opasta.
Arviointisuunnitelma Arviointisuunnitelma on osa Raahen Porvari- ja Kauppakoulun 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa Opetushallituksen määräyksiin perustuvien liiketalouden perustutkinnon (Dno
Opinto-opas
Ohjaus OPPILASKUNTA Linjavastaavat OPISKELIJAT OPINTO- TOIMISTO Aikataulut OPETTAJAT Opinto-opas 2017-2018 TOIMIPAIKAT Säännöt Arviointi Amis-reformi HENKILÖKUNTA Tiimit Asuntolat ORGANISAATIO Ryhmänohjaajat
Opinto-opas 2014-2015
Ohjaus OPPILASKUNTA OPISKELIJAT OPINTOTOIMISTO Aikataulut Linjavastaavat OPETTAJAT Opinto-opas 2014-2015 TOIMIPAIKAT Säännöt Arviointi Opinnäyte HENKILÖKUNTA VALINNAISET Poissaolot Tiimit Asuntolat Vapaa-aika
Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE
Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen 5.2.2015 M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Osaamisen tunnistaminen Aikaisemmin hankittua osaamista verrataan perustutkinnon perusteissa määriteltyihin ammattitaitovaatimuksiin
Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.
Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta
Opiskelijan arvioinnin muutokset ja osaamisen tunnustaminen siirtymävaiheessa M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE
Opiskelijan arvioinnin muutokset ja osaamisen tunnustaminen siirtymävaiheessa 12.2.2015 M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Oppimisen arviointi Oppimista arvioidaan antamalla opiskelijalle suullista tai
Opiskelijan arviointi liiketalouden perustutkinnossa Työpaja
Opiskelijan arviointi liiketalouden perustutkinnossa Työpaja 30.1.2013 Arvioinnin opas Arvioinnin suunnittelu Arvioinnista tiedottaminen Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Oppimisen arviointi Osaamisen
OSAAMISEN TUNNISTAMISEN JA TUNNUSTAMISEN MITOITUKSEN PERIAATTEET JA ARVOSANOJEN MUUNTAMINEN AMMATILLISESSA KOULUTUKSESSA
OSAAMISEN TUNNISTAMISEN JA TUNNUSTAMISEN MITOITUKSEN PERIAATTEET JA ARVOSANOJEN MUUNTAMINEN AMMATILLISESSA KOULUTUKSESSA OPH 501 2018 OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN 2018 S I S Ä L T Ö OSAAMISEN TUNNISTAMISEN
Ammattiosaamisen näyttöjen toteuttaminen ja arviointi. Työpaikkaohjaajakoulutus 3 ov
Ammattiosaamisen näyttöjen toteuttaminen ja arviointi Työpaikkaohjaajakoulutus 3 ov Ammattiosaamisen näyttö Ammatillisiin perustutkintoihin on liitetty ammattiosaamisen näytöt osaksi opiskelijan arviointia
Yhteiset tutkinnon osat
Yhteiset tutkinnon osat 24.5.2018 Tuija Laukkanen Ammatillinen osaaminen Säädökset Laki ammatillisesta koulutuksesta L531/2017 Valtioneuvoston asetus ammatillisesta koulutuksesta A673/2017 Uudet yhteiset
Opiskelijan arvioinnin muutokset ja osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen periaatteet ja arvosanojen muuntaminen
Opiskelijan arvioinnin muutokset ja osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen periaatteet ja arvosanojen muuntaminen 19.3.2015 Messukeskus Aira Rajamäki, opetusneuvos Ammatillinen peruskoulutus Oppimisen
Arvioinnin suunnittelun kokonaisuus M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE
Arvioinnin suunnittelun kokonaisuus 5.2.2015 M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Arvioinnin kokonaisuus arvioinnin periaatteet arvioinnista tiedottaminen osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen oppimisen
Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen
Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen 2011 Opiskelijan arvioinnin kokonaisuus uusissa perustutkinnon perusteissa arvioinnin tehtävät ja tavoitteet arvioinnista tiedottaminen osaamisen tunnistaminen
OPISKELIJAN ARVIOINNIN KOKONAISUUS Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen
OPISKELIJAN ARVIOINNIN KOKONAISUUS Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen 11.11.2009 Osaamisen tunnistaminen selvitetään ennen kyseisten opintojen alkamista, mitä ja millaista osaamista opiskelijalla
yle.fi/aihe/abitreenit
Kaksoistutkinto Saimaan ammattiopisto Sampossa lv 206-207 Kaksoistutkinnon opinto-ohjaaja: Virpi Miettinen virpi.miettinen@edusampo.fi p. 040 550 62 www.ylioppilastutkinto.fi yle.fi/aihe/abitreenit www.imatranyhteislukio.fi
Opinto-opas
Ohjaus OPISKELIJAKUNTA Linjavastaavat salasanat OPISKELIJAT Jeesipaja OPINTO- TOIMISTO Aikataulut OPETTAJAT Opinto-opas 2018-2019 TOIMIPAIKAT Säännöt Arviointi Hoks HENKILÖKUNTA Tiimit Asuntolat ORGANISAATIO
yle.fi/aihe/abitreenit
Kaksoistutkinto Saimaan ammattiopisto Sampossa lv 2017-2018 Kaksoistutkinnon opinto-ohjaaja: Virpi Miettinen virpi.miettinen@edusampo.fi p. 040 550 1621 www.ylioppilastutkinto.fi yle.fi/aihe/abitreenit
Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.
Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Suunnittelun lähtökohdat Suunnittelun pohjana aina voimassa oleva
Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen M.Lahdenkauppi
Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen 6.2.2013 M.Lahdenkauppi Opiskelijan arvioinnin kokonaisuus perustutkinnon perusteissa arvioinnin tehtävät ja tavoitteet arvioinnista tiedottaminen osaamisen tunnistaminen
OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA
OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA 19.3.2009 Pirkko Laurila Osaamisen tunnustamisen taustaa Oppimisympäristöjen monipuolistuminen Koulutuksen taloudellisuuden, tehokkuuden
(Luonnos ) MÄÄRÄYS SISÄLTÖ
(Luonnos 19.11.2008) MÄÄRÄYS SISÄLTÖ Johdanto 1 SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINNON, LÄHIHOITAJA, TAVOITTEET JA TUTKINNON MUODOSTUMINEN 1.1 Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon tavoitteet 1.2 Sosiaali-
OPISKELIJAN ARVIOINTI
OPISKELIJAN ARVIOINTI 26.3.2013 Jyväskylä Opiskelijan arvioinnin kokonaisuus perustutkinnon perusteissa arvioinnin tehtävät ja tavoitteet arvioinnista tiedottaminen osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen
Lukion opetussuunnitelman perusteiden (määräys 60/011/2015) muutoksista johtuvat korjaukset (punaisella uudet tekstit) (07/2016) oppaassa:
Lukion opetussuunnitelman perusteiden (määräys 60/011/2015) muutoksista johtuvat korjaukset (punaisella uudet tekstit) (07/2016) oppaassa: Arvioinnin opas 2015 (Oppaat ja käsikirjat 2015:11) - s. 18 viimeinen
Opinto-opas
Ohjaus OPISKELIJAKUNTA Linjavastaavat salasanat OPISKELIJAT Jeesipaja OPINTO- TOIMISTO Aikataulut OPETTAJAT Opinto-opas 2019-2020 TOIMIPAIKAT Säännöt Arviointi Hoks HENKILÖKUNTA Tiimit Asuntolat ORGANISAATIO
Opetussuunnitelma alkaen
Opetussuunnitelma 1.8.2015 alkaen Ennen 1.8.2015 aloittaneet siirtyvät opiskelemaan 1.8.2015 jälkeen uusien tutkinnon perusteiden mukaan. Muutosta ohjaavat lainsäädäntö ja asetusmuutokset sekä Opetushallituksen
AMMATILLISESTA KOULUTUKSESTA ANNETUN LAIN (531/2017) JA ASETUKSEN SIIRTYMÄSÄÄNNÖKSET
AMMATILLISESTA KOULUTUKSESTA ANNETUN LAIN (531/2017) JA ASETUKSEN SIIRTYMÄSÄÄNNÖKSET Ammatillisen tutkinnon suorittamista ja ammatillista koulutusta koskevat yleiset siirtymäsäännökset Vuoden 2018 alusta
Arvioinnin mukauttaminen ja arvioinnista poikkeaminen
Arvioinnin mukauttaminen ja arvioinnista poikkeaminen Mukauttaminen ja erityinen tuki (1) Opiskelijalla on oikeus erityiseen tukeen, jos hän oppimisvaikeuksien, vamman, sairauden tai muun syyn vuoksi tarvitsee
syksy 2016 Mitä tarkoittaa osaamisen tunnustaminen, OSTU?
syksy 2016 Mitä tarkoittaa, OSTU? Osaamisen tunnistamisessa on kyse siitä, että selvitetään, mitä opiskelija osaa opintoja aloittaessaan. Opettajan velvollisuus on aina ennen uuden tutkinnon osan aloittamista
TODISTUKSIIN JA NIIDEN LIITTEISIIN MERKITTÄVÄT TIEDOT AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA JA VALMENTAVASSA KOULUTUKSESSA
TODISTUKSIIN JA NIIDEN LIITTEISIIN MERKITTÄVÄT TIEDOT AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA JA VALMENTAVASSA KOULUTUKSESSA Määräys 90/011/2014 Muutos 15.6.2015 OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN 2015 SISÄLTÖ
Arvioinnin uusiminen ja arvosanan korottaminen
Arvioinnin uusiminen ja arvosanan korottaminen Arvioinnin uusiminen ja arvosanan korottaminen (1) Opiskelijalle tulee järjestää mahdollisuus näytön tai muun osaamisen osoittamisen uusintaan tai hyväksytyn
TUTKINNON PERUSTEET MUUTTUVAT KAIKILLA OPISKELIJOILLA
TIEDOTE 1(5) TUTKINNON PERUSTEET MUUTTUVAT KAIKILLA OPISKELIJOILLA 1.8.2015 Tutkinnon perusteet muuttuvat valtakunnallisesti syksyllä 2015, ja kaikki oppilaitoksen opiskelijat siirtyvät suorittamaan tutkintonsa
Asuntolan järjestyssäännöt
Asuntolan järjestyssäännöt Koulutuksen järjestäjä on päättänyt näistä järjestyssäännöistä 26.1.2016 ja ne ovat voimassa 1.2.2016 alkaen toistaiseksi. Järjestyssääntöjen valmisteluvaiheessa on kuultu sekä
Osaamisen arviointi näytöissä OPISKELIJA
Osaamisen arviointi näytöissä OPISKELIJA Näytöt ja osaamisen arviointi Laki ammatillisesta koulutuksesta Asetus ammatillisesta koulutuksesta Osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen mitoituksen periaatteet
Ammattiosaamisen näytöt / tutkintotilaisuudet ammattillisessa koulutuksessa osa 2. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu
Ammattiosaamisen näytöt / tutkintotilaisuudet ammattillisessa koulutuksessa osa 2. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Ammatilliset tutkinnot Yhteensä yli 350 kpl erilaisia tutkintoja
ARVIOINTI ARVIOINNIN OPPAASSA
ARVIOINTI ARVIOINNIN OPPAASSA Ammatillinen peruskoulutus 21.3.2013 Arvioinnin opas, sisältö Luvut A ja B samansisältöisiä: Arvioinnin suunnittelu Arvioinnista tiedottaminen Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen
Yhteiset tutkinnon osat
Yhteiset tutkinnon osat 16.5.2019 Tuija Laukkanen Ammatillinen osaaminen Säädökset ja määräykset Laki ammatillisesta koulutuksesta L531/2017 Valtioneuvoston asetus ammatillisesta koulutuksesta A673/2017
AITOJEN TAITOJEN JUURILLA
AITOJEN TAITOJEN JUURILLA Ammattiosaajan työkykypassi Tiisu-Maria Näkkäläjärvi Sosiaali- ja terveysalan opettaja Saamelaisalueen koulutuskeskus Sámi oahpahusguovddáš, Saamelaisalueen koulutuskeskus on
OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015
OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015 Uudet määräykset Voimaan 1.8.2015 koskee myös jatkavia opiskelijoita! Opetuskeskeisyydestä
TERVETULOA TYÖPAIKKAOHJAAJA- KOULUTUKSEEN! 1.-2.2.2011
TERVETULOA TYÖPAIKKAOHJAAJA- KOULUTUKSEEN! 1.-2.2.2011 TI 1.2.2011 TYÖSSÄ OPPIMISEN OHJAAMINEN 8.00 -> Linjastoaamiainen (ruokala, Rustholli) 9.00 -> Työpaikkaohjaajan tietoperusta 9.30 -> Oppimis- ja
Osaamisperusteisuuden vahvistaminen ja yksilöllisyyden mahdollistaminen koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman toimeenpanossa 17.4.
Osaamisperusteisuuden vahvistaminen ja yksilöllisyyden mahdollistaminen koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman toimeenpanossa 17.4.2015 Opetusneuvos, M. Lahdenkauppi Tutkintojärjestelmän kehittämisen
Ammatillinen peruskoulutus vs. näyttötutkinto. Tutke-uudistuksen myötä tulevia muutoksia
Ammatillinen peruskoulutus vs. näyttötutkinto Tutke-uudistuksen myötä tulevia muutoksia Erja Kotimäki 14.3.2014 Osaava työelämäpedagogi -koulutus Ammatillisessa peruskoulutuksessa opiskelijan arviointia
SALON SEUDUN AMMATTIOPISTON JÄRJESTYSSÄÄNTÖ
SALON SEUDUN AMMATTIOPISTON JÄRJESTYSSÄÄNTÖ Hallitus 3.5.2015 64 1 1 Järjestyssäännön tarkoitus Järjestyssääntö luo edellytykset opiskelun kasvatuksellisten ja opetuksellisten tavoitteiden saavuttamiselle
Osaamisperusteisuuden vahvistaminen ammatillisessa peruskoulutuksessa Uudistuneet ammatillisten perustutkintojen perusteet
Osaamisperusteisuuden vahvistaminen ammatillisessa peruskoulutuksessa Uudistuneet ammatillisten perustutkintojen perusteet 19.3.2015 Helsinki, Messukeskus, Messuaukio 1 Aira Rajamäki, opetusneuvos, Ammatillinen
VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT. Liiketalouden perustutkinto
VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT Liiketalouden perustutkinto Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä Haapajärven ammattiopisto Hyväksytty: 2 Sisällys JOHDANTO... 3 4. VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT...
Yhteiset tutkinnon osat ja työkyvyn ylläpitäminen
Yhteiset tutkinnon osat ja työkyvyn ylläpitäminen Kuljetusalan koulutuksen kehittämispäivät Helsinki pe 31.10.2014 opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.fi Tutkintojen muodostuminen PkL 12 b ja uusi
Muutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015
Muutoksia 1.8.2015 Laki ammatillisesta koulutuksesta L787/2014 tulee voimaan 1.8.2015 Koulutuksen järjestäjä: laatii ja hyväksyy opetussuunnitelman (14 ), joka antaa opiskelijalle mahdollisuuden yksilölliseen
Arvioinnin uusiminen, arvosanojen korottaminen, arvioinnin oikaiseminen, todistukset ja kv-liitteet M.Lahdenkauppi
Arvioinnin uusiminen, arvosanojen korottaminen, arvioinnin oikaiseminen, todistukset ja kv-liitteet 7.2.2013 M.Lahdenkauppi Opintosuoritusten uusiminen ja arvosanojen korottaminen (A 603/2005, 12 ) Opiskelijalle,
Arvioinnin uusiminen, arvosanojen korottaminen ja arvioinnin oikaisu
Arvioinnin uusiminen, arvosanojen korottaminen ja arvioinnin oikaisu 2011 Opintosuoritusten uusiminen ja arvosanojen korottaminen (A 603/2005, 12 ) Opiskelijalle. joka ei ole suorittanut tutkintoon kuuluvia
Tutkinnon suorittajan osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen
Tutkinnon suorittajan osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Arviointiriihi AEL 25.3.2014 Markku Kokkonen Opetushallitus 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Säädökset
OSAAMISEN TUNNUSTAMINEN JA TUNNISTAMINEN (08/2015)
1 OSAAMISEN TUNNUSTAMINEN JA TUNNISTAMINEN (08/2015) Kuka tunnustaa aikaisemmin hankittua osaamista? Osaamisen tunnustaminen on osa opiskelijan arviointia, ja sitä koskevat samat säädökset kuin muutakin
Arviointikäytännöt WinNovassa opetussuunnitelmaperusteisessa ammatillisessa peruskoulutuksessa. Ben Schrey Opeda-hanke Turku 12.10.
Arviointikäytännöt WinNovassa opetussuunnitelmaperusteisessa ammatillisessa peruskoulutuksessa Ben Schrey Opeda-hanke Turku 12.10.2011 Sisältö 1. WinNova 2. Opiskelijoiden perehdyttäminen arviointiin 3.
OPS-uudistus alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kokkola
OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kokkola 28.8.2015 Uudet määräykset Voimaan 1.8.2015 koskee myös jatkavia opiskelijoita! Opetuskeskeisyydestä
Muutokset 1.8.2015 alkaen
Muutokset 1.8.2015 alkaen Laki ammatillisesta peruskoulutuksesta (L630/1998, muutos L787/2014) tuli voimaan 1.8.2015 Koulutuksen järjestäjä: laatii ja hyväksyy opetussuunnitelman (14 ), joka antaa opiskelijalle
Uudistuneet yhteiset tutkinnon osat ammatillisessa peruskoulutuksessa Tuija Laukkanen Ammatillinen perus- ja aikuiskoulutus
Uudistuneet yhteiset tutkinnon osat ammatillisessa peruskoulutuksessa 18.-20.4.2016 Tuija Laukkanen Ammatillinen perus- ja aikuiskoulutus Esityksen sisältö: Säädösmuutokset voimaan 1.8.2016, koska lukion
Mikä on ammatillinen tutkinto?
Mikä on ammatillinen tutkinto? Tässä oppaassa on kerrottu lyhyesti ja selkeästi, mitä ammatillinen tutkinto tarkoittaa. Kainuun ammattiopisto Opintie 3, 87100 Kajaani p. (08) 61 651 www.kao.fi Mikä on
Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena
Axxell Utbildning Ab Opiskelu aikuisena 1. YLEISTÄ VALMISTAVASTA KOULUTUKSESTA JA NÄYTTÖTUTKINNOISTA Näyttötutkintojärjestelmä perustuu läheiseen yhteistyöhön työelämän kanssa ja tarjoaa etenkin aikuisille
TUTKINNON OSAN ARVIOINTISUUNNITELMA 5.5.2015
Tutkinto: Tutkinnon osan nimi ja laajuus: AUDIOVISUALISEN VIESTINNÄN PERUSTUTKINTO AUDIOVISUAALISEN TUONTANNON TOTEUTTAMINEN 45 osp pakollinen tutkinnon osa 1. Kuvaus osaamisen tunnustamisen toteuttamisesta
Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.
Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto
Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet
Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Tiedotustilaisuus 12.12.2008 Elisabet Kinnunen ja Anne Huhtala Osaamisen ja sivistyksen asialla LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN SISÄLTÖ Johdanto
OPISKELIJAN ARVIOINTI UUSISSA PERUSTUTKINNON PERUSTEISSA
OPISKELIJAN ARVIOINTI UUSISSA PERUSTUTKINNON PERUSTEISSA 2011 Arviointiasteikon muutos - miksi? asteikko T1, T2, H3, H4, K5 -> T1, H2,K3 ammattiosaamisen näyttöjen myötä opiskelijan osaamisen arviointi
Aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen
Aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Henkilökohtaistaminen, osaamisen osoittaminen ja osaamisen arviointi ammatillisen koulutuksen reformin mukaisesti Tampere 14-15.11.2017 Esityksen
ARVIOIJAKOULUTUS. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja
ARVIOIJAKOULUTUS Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja SISÄLTÖ 1. YLEISTÄ NÄYTTÖTUTKINNOISTA 2. TUTKINTORAKENNE 3. AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN 1. Tutkintotilaisuuden suorittamissuunnitelma
AMMATTIOSAAJAN TYÖKYKYPASSI AMMATTIOSAAMISEN VAHVISTAMISEN TUKENA AMMATTIOSAAJAN TYÖKYKYPASSIN SUORITTAMINEN Tiedotustilaisuus 14.5.
AMMATTIOSAAJAN TYÖKYKYPASSI AMMATTIOSAAMISEN VAHVISTAMISEN TUKENA AMMATTIOSAAJAN TYÖKYKYPASSIN SUORITTAMINEN Tiedotustilaisuus 14.5.2008 Sirkka-Liisa Kärki, Opetusneuvos, asiantuntijayksikön päällikkö
OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN
Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Tutkinnon osa Osaamispisteet 15 Opetussuunnitelma Hyväksymismerkinnät 1 (6) Lapin urheiluopisto Tanssijantyö musiikkiteatterissa - josta Näyttö- 5 työssäopp. jaos 24.2.2015
Kuvasanakirja. näyttötutkinnoista ja henkilökohtaistamisesta
Kuvasanakirja näyttötutkinnoista ja henkilökohtaistamisesta Suomen koulutusjärjestelmä Yliopisto- ja korkeakoulututkinnot Ammattikorkeakoulututkinnot Työelämä Erikoisammattitutkinnot Lukio/ Ylioppilastutkinto
Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet
Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Tiedotustilaisuus 19.11.2008 Marja Hollo ja Hanna Ketonen Osaamisen ja sivistyksen asialla KÄSI- JA TAIDETEOLLISUUSALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN SISÄLTÖ
Näyttötutkinto ja tutkintotilaisuuksien arviointi Peruskoulutus
Näyttötutkinto ja tutkintotilaisuuksien arviointi Peruskoulutus Sisältö 1. Suomen koulutusjärjestelmä 2. Ammattitaidon hankkiminen (näyttötutkinto ja ammatillinen peruskoulutus) 3. Arviointi KORKEAKOULUTUTKINTO
Osaamisperusteisuuden edistäminen ammatillisessa koulutuksessa
Osaamisperusteisuuden edistäminen ammatillisessa koulutuksessa 8.4.2016 Kati Lounema yksikön päällikkö, opetusneuvos, Opetushallitus Säädökset Tutkinnon perusteet Valmentavan koulutuksen perusteet Koulutuksen
Yhteistyö tutkinnon järjestäjän ja vankilan välillä. Näyttötutkintojen arviointi
Yhteistyö tutkinnon järjestäjän ja vankilan välillä Näyttötutkintojen arviointi Sirpa Rintala Tekemällä oppii -projekti TEKEMÄLLÄ OPPII 1.8.2010-31.12.2013 Vankeudesta vapauteen ja opiskelusta työpaikalle
Oppimisen aikainen arviointi Näyttötutkinnon suorittajan arviointi. Markku Kokkonen Opetushallitus
Oppimisen aikainen arviointi Näyttötutkinnon suorittajan arviointi Markku Kokkonen Opetushallitus L ammatillisesta aikuiskoulutuksesta (631/1998, 8 ) Koulutuksen järjestäjä päättää näyttötutkintoon valmistavan
INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47
INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen
TIE NÄYTTÖTUTKINTOON
TIE NÄYTTÖTUTKINTOON Käytännönläheinen opiskelijan opas Porvoon Kauppaoppilaitos Yrityspalvelu Företagsservice Opistokuja 1, 06100 Porvoo www.pkol.fi 019-5740700 yp@ pkol.fi 1 Opas on tarkoitettu opiskelemaan
Ammatillisen koulutuksen reformi
Ammatillisen koulutuksen reformi Laki ammatillisesta koulutuksesta hyväksyttiin eduskunnassa 30.6.2017 Keskeiset muutokset Uusi laki ammatillisesta koulutuksesta voimaan 1.1.2018 Yksi näyttöön perustuva
15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN
Hyväksymismerkinnät 1 (6) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osasta ei anneta ammattiosaamisen näyttöä (kts. tutkinnon osan arvosanan muodostuminen) Näytön arviointi ja arvioijat: (kts. tutkinnon
Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov
Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov Anu Hultqvist OSAO, Koulutuspäällikkö TtM, Työelämäpedagogi, NTM Perustutkintojen tutkinnonperusteiden uudistuminen ja ammatillisen
Mikä on näyttötutkinto? Tässä oppaassa on kerrottu lyhyesti ja selkeästi, mitä näyttötutkinto tarkoittaa.
Mikä on näyttötutkinto? Tässä oppaassa on kerrottu lyhyesti ja selkeästi, mitä näyttötutkinto tarkoittaa. Aikuisten maahanmuuttajien ammatillisten näyttötutkintojen kehittäminen hyvinvointialalla -hanke
Opetustoimen muutoksenhaku
Opetustoimen muutoksenhaku Perusopetuksen muutoksenhaku (hallintolainkäyttölaki) Opetuksen järjestäjän päätös: PL 13 Uskonto ja elämänkatsomustieto 30 pv KHO = korkein hal-lintooikeus Opetuksen järjestäjän
Hyvässä ohjauksessa opiskelija:
Tuula Ritvanen 2013 Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Osaamisen arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa
Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov
Tuula Ritvanen 2012 Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa ja osaa
AIKAISEMPIEN OPINTOJEN TUNNUSTAMINEN YLEISET HAKUOHJEET
1 AIKAISEMPIEN OPINTOJEN TUNNUSTAMINEN YLEISET HAKUOHJEET Opiskelija täyttää itse hakemansa opintojakson tiedot eli mitä opintojaksoa tai opintojakson osaa hän hakee tunnustettavaksi. Samoin opiskelija
Näyttötutkinnon arvioinnin opas
Näyttötutkinnon arvioinnin opas TAI aikuiskoulutus näyttötutkinnon arvioijan opas 2 Sisältö Mitä ovat näyttötutkinnot? 3 Henkilökohtaistaminen 4 Näyttötutkinnon suorittaminen ja osaamisen arviointi 5 Tutkintotodistus
Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma
Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma 19.3.2009 Pirkko Laurila Osaamisen ja sivistyksen asialla Tutkinnon perusteiden ja koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman hierarkia Laki ja asetukset Ammatillisen
Ammatillisten perustutkintojen uudistus Educa-tietoisku 24.1.2014
Ammatillisten perustutkintojen uudistus Educa-tietoisku 24.1.2014 Sirkka-Liisa Kärki Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Tutkintojärjestelmän/perusteiden kehittämisen tahtotila
Osaamisen arviointi, arvosanan antaminen ja arvioinnin dokumentointi ammatillisessa peruskoulutuksessa
Osaamisen arviointi, arvosanan antaminen ja arvioinnin dokumentointi ammatillisessa peruskoulutuksessa 2011 Osaamisen arviointi (1) Osaaminen (oppimisen tulosta) arvioidaan mahdollisimman aidoissa työelämän
Henkilökohtaistaminen, arvioinnin uudet käytännöt ja todistusmääräys
Henkilökohtaistaminen, arvioinnin uudet käytännöt ja todistusmääräys Opso ry:n syysseminaari 29.10.2015 Tampere Riikka Vacker opetusneuvos Henkilökohtaistaminen 1.8.2015 alkaen Valtioneuvoston asetus 794/2015,
VAASAN AMMATTIOPISTO
VAASAN AMMATTIOPISTO OPETUSSUUNNITELMAN TUTKINTOKOHTAINEN OSA KULTTUURIALA Media-assistentti Dokumentin tiedot Dokumentin nimi Audiovisuaalisen viestinnän perustutkinnon tutkintokohtainen opetussuunnitelma
TUTKINNON OSAN ARVIOINTISUUNNITELMA
Tutkinto: Talotekniikan PT Tutkinnon osan nimi ja laajuus: ILMANVAIHTOJÄRJESTELMIEN ASENTAMINEN 15 OSP, valinnainen. 1. Kuvaus osaamisen tunnustamisen toteuttamisesta Tämän perusteella opiskelija voi hakea
Muutettuja määräyksiä on noudatettava lukien.
OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN Dnro 28/011/2004 MÄÄRÄYS Velvoittavana noudatettava Päivämäärä 27.8.2004 Ammatillisen koulutuksen järjestäjät Tutkintotoimikunnat AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN
Ammattiosaamisen näytöt
Työpaikkaohjaaja kouluttajakoulutus Veijo Kykkänen Ammattiosaamisen näytöt Ammattiosaamisen näytöt ovat ammatillisten perustutkintojen opetussuunnitelmaperusteisessa koulutuksessa osa opiskelijan arviointia.
LIITE 1 1(3) AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN JA NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEET MUUT MÄÄRÄYKSET
LIITE 1 1(3) AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN JA NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEET - - - 5 MUUT MÄÄRÄYKSET 5.6 Kodin ja oppilaitoksen yhteistyö 5.7 Opiskelijahuolto Sen lisäksi, mitä laissa ammatillisesta
Opiskelijan arviointi ja todistukset ammattistartissa
Opiskelijan arviointi ja todistukset ammattistartissa Verkostoseminaari 24.-25.11.2010 Helsinki Ulla Aunola, opetusneuvos, Ammattikoulutus/Tutkinnot Opiskelijan arviointi opsin luku 4. Oppimisen arviointi
ARVIOINNIN OPAS. Ammatillinen peruskoulutus Näyttötutkinnot. Pirkko Laurila
ARVIOINNIN OPAS Ammatillinen peruskoulutus Arvioinnin opas, sisältö Luvut A ja B samansisältöisiä: Arvioinnin suunnittelu Arvioinnista tiedottaminen Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Oppimisen arviointi
Työpaikkaohjaajakoulutus
Työpaikkaohjaajakoulutus Aikuisten näyttötutkinnot 1 Luksia, Leena Rantanen- Väntsi Ammatillisen koulutuksen kehityshaasteet Arvomuutos ja kulutuskansalaisuus psykologisen sopimuksen murros Työelämän muuttuvat
Liite 7: Yh 17.6.2015 Liite Jr 16.6.2015 Asuntolatoiminta
Asuntolatoiminta SISÄLLYSLUETTELO 1. Lähtökohdat... 3 2. Asuntolatoiminnan toimintasuunnitelma / vuosikello... 3 3. Asukasvalinnat... 3 4. Asuntolatoiminnan kehittäminen... 4 5. PKKY:n asuntoloiden toimintaohjeet...
VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT. Audiovisuaalisen viestinnän perustutkinto
VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT Audiovisuaalisen viestinnän perustutkinto Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä Ylivieskan ammattiopisto Hyväksytty: 2 Sisällys JOHDANTO... 3 4. VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON
JÄRJESTYSSÄÄNNÖT. Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia
JÄRJESTYSSÄÄNNÖT Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia Voimaan 28.8.2014 sisältävät opiskelijan tai harjoittelijan oikeuksia ja velvollisuuksia koskevia määräyksiä, joiden lähtökohtana ovat ammatillisesta
Osaamisperusteisuus ja henkilökohtaistaminen. Markku Kokkonen Ammatillinen koulutus ajassa seminaari Huhtikuu 2017
Osaamisperusteisuus ja henkilökohtaistaminen Markku Kokkonen Ammatillinen koulutus ajassa seminaari Huhtikuu 2017 Esityksen sisältö Osaamisperusteisuus ammatillisessa koulutuksessa Ammatillisen koulutuksen