Opinto-opas

Transkriptio

1 Ohjaus OPPILASKUNTA OPISKELIJAT OPINTOTOIMISTO Aikataulut Linjavastaavat OPETTAJAT Opinto-opas TOIMIPAIKAT Säännöt Arviointi Opinnäyte HENKILÖKUNTA VALINNAISET Poissaolot Tiimit Asuntolat Vapaa-aika OPINTOJEN OHJAUS ORGANISAATIO Ryhmänohjaajat salasanat Rästiparkki 1

2 Tervetuloa opiskelemaan Saamelaisalueen koulutuskeskukseen, SAKK:een Tästä oppaasta saat tietoja monista opiskeluun ja oppilaitoksemme toimintaan liittyvistä asioista. Lisätietoja saat ryhmänohjaajalta, opettajilta sekä muulta koulun henkilökunnalta. Olemme jokainen vastuussa työyhteisömme toimivuudesta ja viihtyisyydestä. Oppimisen tulos on opettajan ja opiskelijan yhteistyötä. Hyvä yhteishenki ja hyvä järjestys edellyttävät molemminpuolista luottamusta. Omalla persoonallisella panoksellasi vaikutat Hyvää lukuvuotta ! oppimiseen ryhmässä ja koko oppilaitoksen ilmapiiriin. Saamelaisalueen koulutuskeskus tarjoaa mahdollisuuksia lisätä ammatillisia taitoja, ammattisivistystä ja kansalaisvalmiuksia. Koulutus vahvistaa pärjäämistä yhteiskunnan ja työelämän muutoksissa. Koulutuksessa painotetaan saamelaiskulttuuria, monikulttuurisuutta, alueellista resurssien käyttöä sekä paikallisen osaamisen kehittämistä. Luomme yhdessä onnistuneen lukuvuoden! 2

3 SAAMELAISALUEEN KOULUTUSKESKUS SÁMI OAHPAHUSGUOVDDÁŠ Oppilaitoksella on neljä toimipaikkaa; Inarissa, Ivalossa, Kaamasen Toivoniemessä ja Enontekiöllä. Ivalon ja Toivoniemen toimipaikkojen yhteydessä ovat myös asuntolat. Inarissa asuntola Jeera sijaitsee Inarijärven rannalla noin kolmen kilometrin päässä oppilaitoksesta. TOIMIPAIKAT Inarin toimipaikka Menesjärventie 4, PL INARI puh , faksi (016) Saamelaiskulttuurikeskus Sajos INARI puh , faksi (016) Asuntola Jeera Sarviniementie INARI Toivoniemen toimipaikka Luontaistalouden kehittämisyksikkö Toivoniementie KAAMANEN puh , OPINTOTOIMISTO Opintotoimistossa Sinua auttavat: Toimistosihteeri Ritva Jomppanen Toimistovirkailija Irma Turunen Toimistosihteeri Mari-Anne Kenttämaa Opintotoimistossa saat apua opiskeluun liittyviin käytännön asioihin, kuten: - opiskeluun liittyvä neuvonta - opiskelutodistukset - matkalippujen (MH/VR) ostoon tarvittavat todistukset - opintotukihakemukset - Wilman salasanat Hoida asiat hyvissä ajoin, esim. pyydä todistukset paria päivää aikaisemmin ja mieluiten sähköpostilla: opintotoimisto(at)sogsakk.fi. Opintotoimiston henkilöstö työskentelee Inarin toimipaikassa. Opintotoimiston puhelinnumero on Henkilökunnan puhelinnumerot löytyvät osoitteesta: Ivalon toimipaikka Jokikuja IVALO puh , Enontekiön toimipaikka Ruijantie ENONTEKIÖ puh puh./faksi (016)

4 OPPILAITOKSEN HENKILÖKUNTA Holmberg Liisa Mäenpää Maritta Näkkäläjärvi Janne rehtori (vs. rehtori asti) Janne Näkkäläjärvi apulaisrehtori kehitysjohtaja, aikuiskoulutus LEHTORIT Jaakonaho Pasi Jumisko Jyrki Juntunen Vesa Jutila Leo Kiviniemi Leena Korpilähde Outi Laiti Jouni S. Laiti Marja-Liisa Lehtola Irma Länsman Outi Morottaja Anna Nevalainen Paavo Niemelä Tea Pautamo Ellen Puttonen Petri Rantanen Terhi Turunen Anniina Valkeapää Samuel Vanhatalo-Lustig Arja jalometallityö, saamenkäsityö, kovat materiaalit ravitsemus ja ruokatuotanto luonto- ja ympäristöalan ammattiaineet tilanhoitaja kasvatusaineet suomen kieli ja yhteiskunnalliset aineet saamenkäsityö, kovat materiaalit ma. saamenkäsityö, pehmeät materiaalit matkailualan ammattiaineet pohjoissaamen kieli ja kulttuuri ma. inarinsaamen kieli ja kulttuuri luontaistalous, tekniset aineet opinto-ohjaaja pohjoissaamen kieli, virtuaaliopetus tietotekniikan ammattiaineet erityisopettaja saamenkäsityö, pehmeät materiaalit jalometallityö ravitsemus ja ruokatuotanto MÄÄRÄAIKAISET TUNTIOPETTAJAT Blomster Göran Feodoroff Erkki Feodoroff Kaisa Gahmberg Satu Haantie Minna-Carita Joentakanen Ismo Järvenpää Raisa Jääskö Outi Kaisanlahti Anne Kitti Heidi Länsman Hilma jalometalli- ja kivityön ammattiaineet media-alan ammattiaineet suomen kieli matkailu ym. aineet matkailualan ammattiaineet luontoala ja eräopaskoulutus liiketalouden ammattiaineet porotalouden ammattiaineet terveydenhuollon ammattiaineet pohjoissaamen kieli ja kulttuuri saamenkäsityö, pehmeät materiaalit 4

5 Näkkäläjärvi Tiisu Rasmus Ville Saijets Arto Sanila-Aikio Tiina Seppänen Markku sosiaali- ja terveysalan ammattiaineet saamenkäsityö, kovat materiaalit saamenkäsityö, kovat materiaalit koltansaamenkieli ja kulttuuri ravitsemus ja ruokatuotanto MUU HENKILÖKUNTA Aikioniemi Simo Aromäki Mika Falevitch Marina Harjuniemi Matti Huhtamella Esa Isotalo Ulla Jomppanen Ritva Järvenpää Marja-Leena Kenttämaa Mari-Anne Kopakkala Annikki Kumpuniemi Jari Laakso Johanna Lappalainen Pirjo Länsman Unni Peltonen Kari Pensonen Sanna Ranta Outi Rasmus-Moilanen Eeva-Liisa Rautanen Tarja Riskilä Tero Syväjärvi Eila Temisevä Anne Tervaniemi Anne Terveniemi Anu Tervaniemi Leena Turunen Irma Uusitalo Sirpa Valle Leila Valle-Perätalo Virpi Vilponen Aarre it-tukihenkilö suunnittelija suunnittelija asuntolanhoitaja keittäjä, Ivalo julkaisu- ja markkinointisuunnittelija, Inari toimistosihteeri, Inari laitossiivooja, Ivalo toimistosihteeri, Inari siivooja, Inari ma. työmestari, Toivoniemi ma. etäopetuksen tukihenkilö taloudenhoitaja, Inari projektipäällikkö atk-suunnittelija ma. suunnittelija kanslisti, Inari suunnittelija keittäjä, Inari ma. atk-tukihenkilö suunnittelija, Enontekiö asuntolanhoitaja emäntä Toivoniemi siivooja, Toivoniemi siivooja, Inari toimistovirkailija, Inari keittäjä, Inari emäntä, Inari asuntolaohjaaja vanhempi vahtimestari, kalustonhoitaja, Inari 5

6 OPETUKSEN ORGANISAATIO Kehittämisryhmien (tiimien) vetäjät Inari Gahmberg Satu Ivalo Puttonen Petri Saame Länsman Outi Toivoniemi Juntunen Vesa Linjavastaavat Matkailuala Haantie Minna-Carita Hotelli- ja ravintola-ala Jumisko Jyrki Sosiaali- ja terveysala Kiviniemi Leena Liiketalouden ala Niemelä Tea Porotalousala Jääskö Outi Luontoala Juntunen Vesa Käsi- ja taideteollisuusala, saamenkäsityö, pehmeät materiaalit Turunen Anniina Käsi- ja taideteollisuusala, saamenkäsityö, kovat materiaalit Laiti Jouni S. Käsi- ja taideteollisuusala, korukivi ja jalometalli Valkeapää Samuli Media Feodoroff Erkki Pohjoissaamen kieli Länsman Outi Inarinsaamen kieli Morottaja Anna Koltansaamen kieli Sanila-Aikio Tiina Erä- ja luonto-opaskoulutus Joentakanen Ismo Ryhmänohjaajat Hotelli-, ravintola- ja catering-alan perustutkinto (HRPT) HRPT1417 Vanhatalo-Lustig Arja HRPT1316 Seppänen Markku HRPT1215 Jumisko Jyrki Liiketalouden perustutkinto (LTPT) LTPT1316 Järvenpää Raisa 6

7 Matkailualan perustutkinto (MAPT) MAPT1416 Lehtola Irma MAPT1315 Haantie Minna-Carita Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto (SOTE) SOTE1417 Kiviniemi Leena SOTE1316 Näkkäläjärvi Tiisu SOTE1215 Kaisanlahti Anne Käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinto, saamenkäsityöala, pehmeät materiaalit (TEVA) TEVA1417 Tea Niemelä TEVA1316, 1215 Turunen Anniina Käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinto, saamenkäsityöala, kovat materiaalit (ESSU) ESSU 1417 Laiti Jouni S. ESSU1315, 1215 Feodoroff Kaisa Käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinto, korukivi- ja jalometalliala (KIME) KIME1316, 1215 Valkeapää Samuli KIME1417 Blomster Göran Luonto- ja ympäristöalan perustutkinto (LUOVA), luonto (LUONTO), poro (PORO) LUONTO 1417, 1316, 1215 Juntunen Vesa PORO1316, 1215 Jääskö Outi Inarinsaamen kielen ja kulttuurin linja (INSAKU) INSAKU1415 Morottaja Anna Pohjoissaamen kielen ja kulttuurin linja (POSAKU) POSAKU1415 Länsman Outi Koltansaamen kielen ja kulttuurin linja (KOSAKU) KOSAKU1415 Sanila-Aikio Tiina Medialinja (MEDIA) MEDIA1315, 1416 Feodoroff Erkki Erä- ja luonto-opaskoulutus (ERÄOPAS) Gahmberg Satu 7

8 8 OPINTOJEN OHJAUS Opinto-ohjaajana toimii Tea Niemelä, puh Opinto-ohjaaja on pääsääntöisesti tavattavissa eri toimipaikoissa: - Ivalon toimipaikka perjantai - Inarin toimipaikka tiistai - Toivoniemen toimipaikka tarpeen mukaan Opiskelijan lähin ohjausta ja neuvontaa antava henkilö on ryhmänohjaaja. Opiskelun aloittaminen uudessa oppilaitoksessa saattaa herättää mielessäsi monenlaisia kysymyksiä. Opiskelutapojen omaksuminen, henkilökohtaisen opiskeluohjelman laatiminen ja monet valintavaihtoehdot saattavat hämmentää. Et ole kuitenkaan yksin. Ryhmänohjaajat, opinto-ohjaaja ja opettajat auttavat Sinua. Ota kaikissa mieltäsi askarruttavissa asioissa rohkeasti yhteyttä. TYÖSKENTELYAIKATAULU Inari - aamiainen (ei maanantaina) aamupäivän oppitunnit / ruokailu porrastettuna alkaen, katso porrastus ruokalan vierestä ilmoitustaululta - iltapäivän tunnit päivällinen (ei perjantaina) Ivalo - aamiainen (ei maanantaina) aamupäivän tunnit ruokailu porrastettuna välisenä aikana - iltapäivän tunnit päivällinen (ei perjantaina) Ivalon ruokapalvelukeskuksessa (TK:n ruokala) Toivoniemi - aamiainen (ei maanantaina) aamupäivän oppitunnit ruokailu porrastettuna välisenä aikana - iltapäivän tunnit päivällinen (ei perjantaina) Viikossa on keskimäärin 32 lähiopetustuntia ja 8 tuntia ohjattua itsenäistä opiskelua. LUKUVUODEN TAPAHTUMIA Ajankohtaiset tapahtumat löytyvät koulun web-sivuilta:

9 KOULUTUS Ammatillinen peruskoulutus ja ryhmät Käsi- ja taideteollisuusalan (KT) perustutkinto, artesaani 120 ov, Inari tuotteen suunnittelun ja valmistuksen koulutusohjelma ESSU1417 KIME1417 TEVA1417 ESSU1316 KIME1316 TEVA1316 ESSU1215 KIME1215 TEVA1215 saamenkäsityöala, kovat materiaalit korukivi- ja jalometalliala saamenkäsityöala, pehmeät materiaalit saamenkäsityöala, kovat materiaalit korukivi- ja jalometalliala saamenkäsityöala, pehmeät materiaalit saamenkäsityöala, kovat materiaalit korukivi- ja jalometalliala saamenkäsityöala, pehmeät materiaalit Luonto- ja ympäristöalan perustutkinto, poronhoitaja, luonto-ohjaaja 120 ov, Toivoniemi LUONTO1417 luontoalan ko, luonto-ohjaaja LUONTO1316 luontoalan ko, luonto-ohjaaja PORO1316 porotalouden ko, poronhoitaja LUONTO1215 luontoalan ko, luonto-ohjaaja PORO1215 porotalouden ko, poronhoitaja Hotelli-, ravintola- ja cateringalan perustutkinto, kokki 120 ov, Ivalo HRPT1417 kokin ko. HRPT1316 kokin ko. HRPT1215 kokin ko. Matkailualan perustutkinto, matkailupalvelujen tuottaja, 120 ov, Inari MAPT1417 matkailupalvelujen ko. MAPT1316 matkailupalvelujen ko. MAPT1214 matkailupalvelujen ko. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja, 120 ov, Ivalo SOTE1417 vanhustyön ko./sairaanhoidon- ja huolenpidon ko. SOTE1316 vanhustyön ko./sairaanhoidon- ja huolenpidon ko. SOTE1215 vanhustyön ko./sairaanhoidon- ja huolenpidon ko. Liiketalouden perustutkinto, merkonomi, 120 ov, Ivalo LTPT1316 asiakaspalvelun ja myynnin ko. 9

10 Saamen kielen ja kulttuurin opetus, lukuvuosikoulutukset ja ryhmät Inarinsaamen kielen ja kulttuurin linja, 40 ov, Inari (INSAKU1415) Pohjoissaamen kielen ja kulttuurin linja, 40 ov, Inari (POSAKU1415) Koltansaamen kielen ja kulttuurin linja, 40 ov, Inari (KOSAKU1415) Medialinja ov, Inari MEDIA1315 MEDIA1416 Kurssitoiminta SAKK järjestää eri pituisia saamelaiskulttuurin ja ammatillisen lisäkoulutuksen kursseja. Katso kurssitarjonta koulun kotisivuilta. Opiskelijan pitää opintojen alkaessa esittää aiemmat alkuperäiset päättötodistuksensa sekä henkilöllisyystodistus. 10

11 AMMATILLINEN LISÄ- JA TÄYDENNYSKOULUTUS Erä- ja luonto-oppaan ammattitutkintoon valmistava koulutus, 42 ov, Toivoniemi (EO) Porotalouden ammattitutkinto, laajuus HOPS:n mukaan Saamenkäsityökisällin ammattitutkinto, laajuus HOPS:n mukaan Ammatillisia täydennyskoulutuksia järjestetään elinkeinojen tarpeisiin. AMMATILLINEN PERUSTUTKINTO (120 ov) Ammatilliset tutkinnon osat 90 ov Kaikille pakolliset tutkinnon osat Koulutusohjelmien pakolliset tutkinnon osat Kaikille valinnaiset tutkinnon osat Tutkinnon osiin sisältyy työssäoppimista vähintään 20 ov, yrittäjyyttä vähintään 5 ov ja opinnäyte vähintään 2 ov Ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat 20 ov Pakolliset tutkinnon osat 16 ov Valinnaiset tutkinnon osat 4 ov Vapaasti valittavat tutkinnon osat 10 ov Tutkinnon osiin sisältyy opinto-ohjausta 1,5 opintoviikkoa. 11

12 PERUSTUTKINNOT 120 ov Opintoviikko on 40 ohjattua opiskelijan tuntia, josta noin 28 tuntia on lähiopetusta ja 12 tuntia itsenäistä opiskelua. Kaikki perustutkinnot ovat laajuudeltaan 120 ov (n. 3 vuotta). Ammatillisen perustutkinnon rakenne: Ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat (yhteiset opinnot) 20 ov Pakolliset Äidinkieli, suomi ja/tai saame Toinen kotimainen kieli Vieras kieli Matematiikka Fysiikka ja kemia Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätieto Liikunta Terveystieto Taide ja kulttuuri Valinnaiset Pakollisten opintojen lisäopinnot Ympäristötieto Tieto- ja viestintätekniikka Etiikka Kulttuurien tuntemus Psykologia Yritystoiminta 16 ov 4 ov 1 ov 2 ov 3 ov 2 ov 1 ov 1 ov 1 ov 1 ov 4 ov 0-4 ov 0-4 ov 0-4 ov 0-4 ov 0-4 ov 0-4 ov 0-4 ov 12 Valinnaisten opintojen tarjonnassa mm. Yrittäjyysopinnot, 10 ov 2 vuoden aikana opinnoissa arvioidaan omia vahvuuksia ja toimintaedellytyksiä sekä harjoitellaan monipuolisesti yrittäjyyden eri elementtejä. Ryhmä on aloittanut syksyllä Yrittäjyysopinnot, 5 ov lukuvuoden aikana Yrittäjyyskoulussa tarjotaan yritystoimintaa suunnitteleville tai siitä kiinnostuneille opiskelijoille mahdollisuus rakentaa omaa yrityssuunnitelmaansa valmentajatiimin ohjauksessa. Selvää omaa suunnitelmaa ei tarvitse olla yrittäjyyskouluun tullessa,

13 kiinnostus riittää. NY-yrityksen puitteissa omaa yritystoimintaa voi kokeilla turvallisesti ilman yrittäjän statusta. Opinnot toteutetaan yhden lukuvuoden aikana. Pohjoissaamen kieli, 5 ov lukuvuoden aikana Opintojen tavoitteena on antaa opiskelijoille hyvä kirjallinen ja suullinen taito pohjoissaamen kielessä, valmiudet käyttää saamen kieltä erilaisissa arkipäivän viestintätilanteissa. Koulutus järjestetään torstai-iltapäivisin Inarin toimipaikassa, josta on etäopetusmahdollisuus Ivaloon. Työpaikkaohjaajien koulutus, 3 ov, monimuoto-opintoina Koulutuksen tavoitteena on edistää työelämässä toimivien valmiuksia toimia ohjaajina ja kehittää työtään. Tutkintokohtaiset opetussuunnitelmat löytyvät oppilaitoksen verkosta Hirvas\hotel\Koulutus\Opetussuunnitelmat Äidinkielen opintojen toteutus SAKK:n koulutuskeskuksen opinnot jaetaan seuraavasti: Opiskelija, joka on perusopetuksessa opiskellut äidinkielenä sekä suomea että saamea ja toisena kotimaisena kielenä ruotsia, voi opiskella SAKK:ssa saamea äidinkielenä 4 ov tai 3 ov. Ensimmäiseen vaihtoehtoon kuuluu suomea 4 ov ja toiseen 1 ov. Molemmissa vaihtoehdoissa toista kotimaista kieltä (ruotsi) opiskellaan 1ov. Opiskelija, joka on perusopetuksessa opiskellut äidinkielenä vain saamea ja joka ei ole opiskellut ruotsia toisena kotimaisena kielenä, opiskelee SAKK:ssa saamea äidinkielenä, suomea toisena kielenä ja toista kotimaista kieltä (ruotsi) yhteensä 5 ov. Opintojen tarkempi toteutus sovitaan yhdessä ryhmänohjaajan ja saamen kielen opettajan kanssa opintojen alussa ja 5 ov jaetaan opiskelijan tarpeiden mukaisesti ja kirjataan HOPS:aan. Opintojen arvioinnissa noudatetaan tutkinnon perusteissa olevia arviointiperusteita. Opiskelija, jonka äidinkieli on muu kuin saame tai suomi ja joka ei ole opiskellut ruotsia toisena kotimaisena kielenä, opinnot toteutetaan siten, että opiskelija opiskelee 5 ov toinen kotimainen kieli, suomi tai äidinkieli, suomi toisena kielenä tai äidinkieli, suomi mukaisesti. Edellä mainittuja vaihtoehtoja voidaan myös yhdistää. Mahdollisuuksien mukaan omaa äidinkieltä opiskellaan vapaasti valittavina opintoina. Opintojen arvioinnissa noudatetaan tutkintojen perusteissa olevia arviointiperusteita. Opintojen toteutuksen ratkaisevat opiskelijan suomen kielen valmiudet. OPINTOJEN JÄRJESTÄMINEN Lähiopiskelu Lähiopiskelu (väh. 28 h/ov) tarkoittaa luokka- ja ryhmämuotoista opettajan ohjaamaa lukujärjestyksen mukaista opiskelua. Lähiopiskeluun sisältyy mm. työnopetusta, luentoja, vierailuja ja projekteja. Itseopiskelu Itsenäinen opiskelu (väh. 12 h/ov) on 13

14 opiskelijan työskentelyä muulla kuin lukujärjestykseen merkityllä ajalla. Se edellyttää opiskelijoilta mm. vastuullisuutta, oma-aloitteisuutta, oppimis- ja opiskeluhalukkuutta, suunnitelmallisuutta, luovuutta ja joustavuutta. Jokaiseen opintoviikkoon sisältyy lähiopiskelun lisäksi tavoitteellista opiskelijatyötä itseopiskeluna. Etäopiskelu Etäopiskelu on ohjattua tai ohjeistettua opetusta, jossa opiskelija opiskelee itsenäisesti oppilaitoksen ohjeiden mukaan tiettyä aineistoa esimerkiksi kotona, työpaikalla tai verkko-opiskeluna. Tarvittaessa opiskelija saa ohjausta. Etäopiskeluosuus on tavallisesti osa kokonaisuutta, joka alkaa ja päättyy lähiopetusjaksolla. Monimuoto-opiskelu Monimuoto-opiskelulla tarkoitetaan lähiopetuksen, etäopiskelun ja ohjauksen, työssäoppimisen ja itsenäisen opiskelun yhdistämiseen perustuvia opiskelun toteuttamismuotoja. Monimuotoiset opetuksen toteuttamistavat tukevat opiskelijan itseohjautuvuutta. Verkkoavusteinen oppiminen Verkkoavusteinen oppiminen jakautuu ohjattuun verkkoavusteiseen oppimiseen, itseopiskeluun verkossa sekä monimuoto-opiskeluun, jossa yhdistellään lähiopetusta ja verkkoavusteista opetusta. Oppimisessa painottuu digitaalisen materiaalin tuottaminen ja verkon välityksellä tapahtuva vuorovaikutus. Verkkoavusteiseen oppimiseen voi sisältyä varsinaisen verkko-oppimisympäristössä työskentelyn lisäksi lähiopetusta, projektitöitä tai esimerkiksi työssäoppimista muissa oppimisympäristöissä. Opinnäyte Opintoihin sisältyy opinnäyte, joka on jonkin osa-alueen erityisosaamista osoittava tehtäväkokonaisuus, joka voi muodostua esimerkiksi ammattialakohtaisesta tuotteesta tai palvelusta ja joka dokumentoidaan kirjallisesti. Opinnäyte esitellään suullisesti. Opinnäyte arvioidaan niiden tutkinnon osien osana, joihin se sisältyy. Opinnäytteestä annetaan erillinen arvosana, joka merkitään opintokorttiin, mutta päättötodistukseen tulee näkyviin vain opinnäytteen laajuus ja nimi. Tukiopetus Jos ahkerasta yrittämisestä huolimatta tunnet putoavasi kärryiltä jossakin oppiaineessa, kerro asiasta ajoissa aineen opettajalle tai opolle ja neuvottele tukiopetuksen järjestämisestä. Rästiparkit Rästiparkissa voi saada tukea opintojen suorittamiseen. Vetäjät ja ajat toimipaikoittain: Toivoniemi: Outi Jääskö ja Vesa Juntunen, tarvittaessa. Ivalo: Tea Niemelä, parillisilla viikoilla torstaisin klo Inari: Kaisa Feodoroff, parittomilla viikoilla torstaisin klo Portfolion kokoaminen Opettajat antavat lisätietoa portfolion käytöstä opintojen kokoamisessa ja arvioinnissa. 14

15 Työssäoppiminen ja ammattiosaamisen näytöt Työssäoppiminen on osa ammatillista koulutusta, jossa opiskelija oppii osan tutkintoon kuuluvasta ammattitaidosta ja saavuttaa osan tavoitteista todellisessa työympäristössä työelämän säännöillä. Työssäoppiminen on tavoitteellista, ohjattua ja arvioitua opiskelua. Työssäoppimisjaksot suunnitellaan ammatinhallinnan kannalta riittävän pitkiksi ja monipuolisiksi. Näytöt suoritetaan useimmiten työssäoppimisen yhteydessä. Näyttötutkinnot Matkailualan perustutkinnon opinnot toteutetaan monimuoto-opintoina, joissa painottuu työssäoppiminen. Tutkinto suoritetaan näyttötutkintona. Tutkintotilaisuudet arvioidaan asteikolla 1-3. Opiskelu ulkomailla Työssäoppimisen jakso voidaan suorittaa myös ulkomailla, jos se vastaa opetussuunnitelman tavoitteita ja siitä on etukäteen sovittu. Asiasta löytyy lisätietoa työssäoppiminen ja ammattiosaamisen näytöt -oppaasta. Opiskelijoilla on mahdollisuus hakea apurahoja myös kansainväliseen vaihtojaksoon. Kv-asioista tiedottaa Mika Aromäki, puh Lukiseula HOPS:n tekemistä varten kaikki opiskelijat osallistuvat lukiseulaan. Lukiseulan tekee erityisopettaja heti opintojen alussa. Erityisen tuen tarve Erityisen tuen tarpeessa olevien opetuksen järjestämisen toteutus löytyy erityisopetuksen suunnitelmasta. Kysy lisää erityisopettajalta, ryhmänohjaajalta tai opolta. OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN Osaamista hankitaan oppilaitoksen lisäksi työelämässä, järjestötoiminnassa, harrastuksissa ja vapaa-aikana. Kun opiskelijan osaaminen tunnistetaan ja tunnustetaan, se voidaan hyväksyä perustutkintoon sisältyviin opintoihin. Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen edellyttää, että aikaisemmin suoritetut opinnot ja/tai muutoin hankittu osaaminen on keskeisiltä tavoitteiltaan, sisällöiltään ja ammattitaitovaatimuksiltaan opetussuunnitelman mukaista. Tunnistaminen Osaamisen tunnistaminen arvioidaan heti opintojen alkaessa ryhmäohjaajan johdolla. Tunnistaminen tehdään opiskelijan, opettajan/opettajien kanssa HOPS-keskustelussa. Opintojen tunnustamisesta päättävät kyseisten opintojen opettaja tai opettajat yhdessä. Opintojen tunnistamisessa kiinnitetään huomiota erityisesti saamelaiselinkeinojen parissa hankittuun osaamiseen. Tunnistamisessa käytetään mm. opiskelu- ja työtodistuksia, harrastetodistuksia, opiskelijan itsearviointia, osaan.fi-verkkosivujen osaamistaitovaatimuksia sekä henkilökohtaisia arviointikeskusteluja. Opiskelijan on itse huolehdittava tunnistamisista. 15

16 Tunnustaminen Osaamisen tunnustamisella poistetaan opintojen päällekkäisyyttä ja voidaan lyhentää koulutusaikaa. Osaamisen tunnustaminen voidaan tehdä, jos tutkinnon osalle asetetut tavoitteet tai osa tavoitteista todetaan saavutetuiksi. Osaaminen voidaan osoittaa esimerkiksi näytöllä. Opiskelijan on osoitettava osaamisensa vastaavuus suoritettavan tutkinnon ammattitaitovaatimuksiin ja tavoitteisiin. Osaamisen tunnustaminen kirjataan henkilökohtaiseen opiskelusuunnitelmaan (HOPS). Osaamisen tunnustamisella korvataan tai luetaan hyväksi suoritettavaan tutkintoon kuuluvia opintoja. Osaamisen tunnustamisella korvatut tutkinnon osat merkitään tutkintotodistukseen viitemerkinnällä. Tutkintotodistuksen arvosanan saamiseksi osoitetaan osaaminen näytöllä niistä tutkinnon osista, joista ei ole arvosanaa. Ammatillisten tutkinnon osien arvioinnissa käytetään näyttöjä. Arvioinnissa voidaan hyödyntää myös mm. esseitä, haastatteluja, kirjallisia ja suullisia kokeita, itsearviointia, portfolioita, päiväkirjoja, työkokeita, työprosessien kuvauksia, analyyseja, työnantajan lausuntoja ja työtodistuksia. Jos opiskelija on suorittanut toisen ammatillisen perustutkinnon tai lukioopintoja, tunnistetaan ne opinnot, jotka tavoitteiltaan ja sisällöiltään vastaavat ammattitaitoa täydentäviä tutkinnon osia, vapaasti valittavia tutkinnon osia ja ammatillisiin opintoihin sisältyviä muita valinnaisia tutkinnon osia. Osaamisen tunnustamista koskevat päätökset tehdään kirjallisesti, ja opiskelija voi hakea päätökseen muutosta oikaisumenettelyllä kuten muuhunkin arviointiin. Ryhmänohjaaja käy läpi tunnustetut opinnot opinto-ohjaajan kanssa, joka vie ne opiskelijahallinto-ohjelmaan. Kirjaamisen jälkeen annetaan opiskelijalle tieto opintojen tunnustamisesta. Opintojen tunnistaminen ja tunnustaminen liittyvät HOPS:n laadintaan. ARVIOINTI Opiskelijan arviointi on aina kriteeriperusteista. Opiskelijan oppimista ja osaamista verrataan joko ammatillisen tutkinnon ammattitaitovaatimuksiin ja arviointikriteereihin tai ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien tavoitteisiin sekä niiden pohjalta laadittuihin arviointikriteereihin. Opiskelijalla on oikeus saada oppia ennen kuin ammattitaitovaatimuksissa ja tavoitteissa määriteltyä osaamista arvioidaan tutkintotodistukseen tulevan arvosanan saamiseksi. Oppimisen arviointi Oppimisen arvioinnilla tarkoitetaan sitä, että opiskelija tietää, mitä hän osaa ja mitä hänen on vielä opittava. Opettajat ja työpaikkaohjaajat käyttävät erilaisia opiskelijaa motivoivia ja kannustavia arviointimenetelmiä. Opiskelijan itsearviointi on osa arviointia. Oppimista arvioidaan koko opiskeluajan. Opintojakson arviointi on sekä 16

17 kirjallista että suullista palautetta opiskelijalle oppimisen etenemisestä. Opiskelijan saama palaute tukee ja ohjaa opiskelijaa hyviin suorituksiin tuomalla esiin opiskelijan vahvuuksia. Väliarvioinnin avulla nähdään myös opiskelijan mahdollinen tuen tarve. Opiskelija tarvitsee tietoa siitä, mitä hän osaa ja mitä on vielä opiskeltava. Arvosanojen sijaan tulisi suosia suullisen palautteen antamista opintojen aikana. Oppimisen arvioinnissa hyödynnetään myös portfolioita, toiminnallisia työsuorituksia, kirjallisia tehtäviä, tenttejä jne. Oppimisprosessin arvioinnissa tarvittavaa tietoa hankitaan jatkuvan näytön avulla. Jatkuvan näytön tehtävänä on opiskelijan suorituksia seuraamalla saada arviointitietoa koulun ja tulevien työnantajien opiskelijalle asettamien osaamis- ja asennetavoitteiden saavuttamisesta. Tehtävänä on myös ohjata opiskelijaa oikeisiin suorituksiin. Jatkuvan näytön kohteena ovat esimerkiksi - opiskelijan aktiivisuus lähiopetuksessa, tehtävien suorittamisessa sekä muissa oppimistilanteissa - opiskelijan osoittama vastuullisuus ja tehokkuus annettujen tehtävien suorittamisessa - suhtautuminen opiskelijatovereihin, opiskeluun ja työyhteisöön - työturvallisuuden huomioonottaminen ohjeiden mukaisesti - elinikäisen oppimisen avaintaidot (katso tarkemmin alakohtaisesta opetussuunnitelmasta) Osaamisen arviointi Opiskelijalle todistukseen tulevat arvosanat perustuvat osaamisen arviointiin. Osaamisen arvioinnissa arviointimenetelmät valitaan siten, että ne mittaavat asetettujen ammattitaitovaatimusten tai tavoitteiden saavuttamista, soveltuvat käytettyihin opiskelumenetelmiin ja tukevat opiskelijan oppimista. Opiskelijalla on mahdollisuus osoittaa osaamisensa monipuolisesti ja arvioida myös itse osaamistaan. Ammatillisten tutkinnon osien arvioin- Arvosanat muutetaan seuraavasti: ARVOSANA-ASTEIKKO kiitettävä 3 kiitettävä 5 erinomainen 10 kiitettävä 9 hyvä 2 hyvä 4 hyvä 8 hyvä 3 hyvä 7 tyydyttävä 1 tyydyttävä 2 tyydyttävä 6 tyydyttävä 1 välttävä 5 17

18 ti suoritetaan sekä ammattiosaamisen näytöillä että muulla osaamisen arvioinnilla. Opiskelijan osaaminen koostuu työn vaatimien tietojen ja taitojen hallinnasta ja niiden soveltamisesta käytännön tehtäviin. Osaamisen arvioinnilla ohjataan ja kannustetaan opiskelijaa sekä kehitetään opiskelijan itsearviointitaitoja. SAKK:n opetussuunnitelman tutkintokohtaisessa osassa määritellään tutkinnon osien arviointikriteerit. Tarkempia ohjeita löytyy SAKK:n opetussuunnitelman yhteisestä osasta. Arvosanat ja arvosanojen muuntaminen Opiskelijalla on oikeus uusia hylätty tutkinnon osa tai oppiaine. Hylätyksi yrityskerraksi luetaan myös opiskelijan koetilaisuuteen saapumatta jääminen tai näytön antamatta jättäminen. Rästitenttejä järjestetään toimipaikoittain rästipajassa. Opiskelijalla on myös mahdollisuus korottaa arvosanaa. Valmistuvien opiskelijoiden kaikki suoritukset ja arvioinnit on oltava valmiina mennessä. Arvosana-asteikko on kaikissa perustutkinnoissa kolmiportainen (kiitettävä 3, hyvä 2, tyydyttävä 1). Arvosanat muunnetaan valtioneuvoston päätöksen mukaisesti s. 17 olevan taulukon avulla. Arvioinnin oikaisu Jos opiskelija on tyytymätön opinto-, näyttö- tai tutkintosuoritusten arviointiin, hän voi pyytää suullisesti tai kirjallisesti oikaisua rehtorilta, opettajalta tai muulta päätöksen tehneeltä. Oikaisupyyntö on tehtävä 14 päivän kuluessa siitä, kun opiskelijalla on ollut tilaisuus saada arvioinnin tulokset tietoonsa. Jos opiskelija on tyytymätön oikaisupyynnön jälkeen tehtyyn päätökseen, hän voi hakea kirjallisesti oikaisua SAKK:n toimielimeltä 14 päivän kuluessa siitä, kun hän on saanut tiedon päätöksestä. Toimielin voi velvoittaa toimittamaan uuden arvioinnin, jos arviointipäätös on ilmeisesti virheellinen. Todistus Kun opiskelija on suorittanut hyväksytysti (vähintään arvosana tyydyttävä) kaikki tutkintoon kuuluvat opinnot, annetaan hänelle tutkintotodistus. Tutkintotodistus on kokonaisuus, joka sisältää sekä päättö- että näyttötodistuksen. Kesken ammatillisen tutkinnon suorittamista eroavalle opiskelijalle annetaan erotodistus. Opiskelijalle annetaan pyynnöstä opintokortti suoritetuista opinnoista myös opiskelun aikana. Wilma Opiskelijan opintosuoritukset kirjataan opiskelijahallinto-ohjelmaan. Opiskelija voi seurata opintosuorituksiaan Wilmassa. LUKUVUOSIKOULUTUKSET Arviointi Opiskelija-arvioinnissa Lukuvuosikoulutuksina SAKK:ssa toteutetaan saamen kielten ja kulttuurin linjojen lisäksi medialinjan opetus. Linjojen opetussuunnitelmat hyväksyy johtokunta. noudate- 18

19 taan samoja periaatteita kuin perustutkintokoulutuksessa. Opinnot arvioidaan asteikolla 1-3 (poikkeuksena saamen kielen ja kulttuurin linjoilla arviointi voidaan suorittaa asteikolla 1-5) tai suoritettu (= S) merkinnällä. Todistus Todistukseen merkitään opetussuunnitelman mukaiset opinnot ja opiskelijan suorittamien opintojen arvioinnit. Todistuksen allekirjoittavat rehtori ja ryhmänohjaaja. Opiskelija saa opinnoistaan tarvittaessa opintosuoritusotteen. AIKUISTEN NÄYTTÖTUTKINNOT Jokaiselle näyttötutkintoa suorittavalle laaditaan yhdessä hänen kanssaan henkilökohtaistamissuunnitelma, johon sisältyy a. hakeutuminen, b. tutkinnon suorittaminen ja c. tarvittavan ammattitaidon hankkiminen. Henkilökohtaistamissuunnitelma on kirjallinen ja tutkinnon vastuuopettaja tallentaa sen ja sitä täydennetään tarpeen mukaan tutkinnon suorittamisen edetessä. Arviointi Arviointi perustuu tutkinnon perusteissa määriteltyihin ammattitaitovaatimuksiin ja arvioinnin kohteisiin ja kriteereihin. Valmistavan koulutuksen opiskelija-arvioinnin oikaisumenettely on sama kuin ammatillisessa perustutkintokoulutuksessa. Näyttötutkintotilaisuudessa arvioijat tekevät arviointiesityksen tutkintotoimikunnalle, joka tekee päätöksen tutkinnon osien arvioinnista. Jos tutkinnon suorittaja ei hyväksy tutkintotoimikunnan arviointipäätöstä, hän voi hakea arvioinnin oikaisua tutkintotoimikunnalta. Todistus Opiskelijalle annetaan kaksi todistusta, varsinainen tutkintotodistus ja valmistavan koulutuksen osallistumistodistus. Varsinaisen tutkintotodistuksen antaa tutkintotoimikunta. POISSAOLOT JA OPINTOJEN KESKEYTTÄMINEN Opiskelijan on osallistuttava säännöllisesti opetukseen kaikissa pakollisissa ja valinnaisissa aineissa. Ne opinnot, jotka muodostavat perustan seuraaviin opintoihin, on opiskelijan suoritettava hyväksytysti ennen kuin hän voi jatkaa kyseisiä opintoja. Opiskelijan tulee selvittää syyt poissaoloonsa lääkärintodistuksella tai muulla selvityksellä. Opiskelija voi hakea opintojen keskeyttämistä painavasta syystä. Keskeytystä anotaan rehtorilta kirjallisesti. Luvat poissaoloon myönnetään seuraavasti: - yksittäiset tunnit asianomainen opettaja - enintään 5 päivän poissaolo ryhmänohjaaja - yli 5 päivän ja enint. 30 päivän poissaolo apulaisrehtori - yli 30 päivän poissaolo rehtori 19

20 Poissaolojen hakemiseen käytetään lomaketta, jonka saat ryhmänohjaajalta. OPINTOJEN PÄÄTOIMISUUS Päätoimisella perustutkinnon ja lukuvuosikoulutuksen opiskelijalla on oikeus opintososiaalisiin etuuksiin. Opinnot ovat päätoimisia silloin kun opintoja kertyy vähintään kolme opintoviikkoa kuukaudessa ja opinnot jatkuvat vähintään lukukauden. POISSAOLOT JA OPINTOJEN KESKEYTTÄMINEN (ERONNEEKSI TOTEAMINEN) Jos poissaoloon ei ole esitetty pätevää perustetta, lääkärintodistusta tai muuta vastaavaa katsotaan poissaolo aiheettomaksi. Aiheettomasta poissaolosta aiheutuviin opiskeluvaikeuksiin koulu ei ole velvollinen järjestämään opiskelun tukitoimia, vaan opiskelijan on ne itse järjestettävä ja kustannettava. Jos opiskelija on poissa opetuksesta syytä ilmoittamatta, hänet katsotaan eronneeksi. Menettely on seuraava: jos opiskelija ei ilmoita viikon sisällä poissaolostaan, hänelle/huoltajalle lähetetään selvityspyyntö ja siihen kirjataan mihin mennessä opiskelijan on selvitettävä poissaolonsa. Jos ilmoitusta ei tule määräaikaan mennessä, opiskelija katsotaan rehtorin päätöksellä eronneeksi. TERVEYDENTILAVAATIMUKSET JA SOVELTUMATTOMUUS OPISKELUUN (SORA-säädökset) SORA-lainsäädäntö on lyhenne sanoista SOveltumattomuuden RAtkaisuja (Laki (951/2011) ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (630/1998) muuttamisesta). Lainsäädännön keskeisenä tavoitteena on parantaa turvallisuutta koulutuksessa ja työelämässä. Säädöksissä turvataan myös opiskelijan oikeusturva. Kun opintoihin sisältyy alaikäisen turvallisuutta tai potilas- tai asiakasturvallisuutta tai liikenteen turvallisuutta koskevia vaatimuksia, oppilaitos voi peruuttaa opiskeluoikeuden laissa määrättyjen perusteiden mukaisesti asetuksessa mainituilla aloilla. SAKK:ssa peruutusoikeus koskee ammatillisista perustutkinnoista sosiaali- ja terveysalan perustutkintoa. Alakohtaisissa opetussuunnitelmissa on kirjattuna kunkin alan yleiset terveydentilavaatimukset. Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (951/ a ) asettamin edellytyksin koulutuksen järjestäjä voi velvoittaa opiskelijan esittämään huumausainetestiä koskevan todistuksen, jos on perusteltua aihetta epäillä, että opiskelija on huumausaineiden vaikutuksen alaisena opintoihin kuuluvissa käytännön tehtävissä tai työssäoppimisessa tai että opiskelijalla on riippuvuus huumeista. OPISKELUHUOLTO Huollon tavoitteena on luoda turvallinen ja terveellinen opiskeluympäristö sekä edistää oppilaitoksen yhteisöllisyyttä, hyvinvointia ja viihtyisyyttä. Li- 20

21 säksi tavoitteena on edistää oppimisvaikeuksien ja muiden ongelmien varhaista tunnistamista ja niihin puuttumista sekä ehkäistä opintojen keskeyttämisiä. Koulutuskeskuksessa on hyvinvointisuunnitelma turvallisen ja terveellisen opiskeluympäristön ylläpitämiseksi. Opiskeluhuoltoryhmä Moniammatillinen opiskeluhuoltoryhmän tehtävänä on käsitellä opiskeluhuoltoon liittyvät yhteiset linjaukset mm. opiskeluhyvinvoinnin- ja opiskelijaterveydenhuollonsuunnitelma sekä käsitellä kouluterveys- ja opiskelijatyytyväisyyskyselyjen tuloksia. Moniammatilliseen ryhmään kuuluvat psykologi, kuraattori, psykiatrinen sairaanhoitaja, opiskelijaterveydenhoitaja(t), sosiaalitoimen edustaja päihdetyöntekijä, nuorisotoimen edustaja (etsivä nuorisotyö), koulupoliisi, apulaisrehtori, opinto-ohjaaja, erityisopettaja, asuntolaohjaaja. Yksilökohtainen opiskeluhuolto Yksittäisen opiskelijan ongelmien ratkaisemiseksi kootaan monialainen asiantuntijaryhmä. Ryhmän kokoaa opinto-ohjaaja yhdessä opiskelijan ja ryhmänohjaajan kanssa. Yksilökohtaisen opiskeluhuollon päämääränä on löytää keinoja, joilla tukea opiskelijaa suoriutumaan opinnoista. Päihdeohjelma Oppilaitoksella on opiskelijoiden päihdeohjelma, joka löytyy jokaisen toimipaikan ilmoitustaululta. Ks. lisää SAKK:en hyvinvointisuunnitelmasta \\HIRVAS\hotel\Yhteinen\Ohjeet_ja_ maaraykset Erityisruokavaliot Erityisruokavaliota noudattavien opiskelijoiden on toimitettava keittiölle lääkärintodistus, josta selviää terveydentilan vaatima erityisruokavalio. Kasvisruokavaliota ei pidetä erityisruokavaliona ja kasvisruokaa valmistetaan tarvittaessa ateriavaihtoehdoksi. Kasvisruokailijat sitoutuvat valintaansa. Terveydenhuolto Terveydenhoitajat suorittavat aloittaville opiskelijoille terveystarkastukset ja toisen lukuvuoden opiskelijoilla on lääkärintarkastus. Opiskelijaterveydenhoitajat: Ivalossa Sirpa Aittokoski , Inarissa ja Toivoniemessä Päivi Siivikko Ilmoitustauluilta löytyvät yhteystiedot ja vastaanottoajat. Ivalon terveyskeskus klo puh , päivystävä sairaanhoitaja, 24 h, puh Vakuutukset Valtion oppilaitoksena koululla ei ole vakuutuksia, mutta työhön rinnastettavassa käytännön opetuksessa sattuneesta tapaturmasta voi hakea korvausta Valtiokonttorilta. Edellytyksenä on työturvallisuusnormien, määräysten ja muiden annettujen pukeutumis- ym. ohjeiden noudattaminen. Korvausta voi saada vain henkilövahingosta. Valtiokonttorin korvaukset eivät kata esim. koulumatkalla, teoriatunneilla tai tauoilla sattuneita tapaturmia. Iltatyöskentelyä varten jokainen hankkii itselleen va- 21

22 paa-ajan vakuutuksen. Ryhmänohjaaja selvittää iltatyöskentelyn pelisäännöt. OPISKELIJOIDEN VAIKUTTAMIS- KANAVAT Paras tae onnistuneisiin opiskelusuorituksiin on aktiivinen osallistuminen opiskeluun ja muuhun toimintaan. Lisäksi opiskelijat voivat vaikuttaa osallistumalla aktiivisesti opiskelijakuntatoimintaan, tiimien työskentelyyn ja antamalla palautetta mm. jaksopalautteilla. Opiskelijajäsen toimii sekä johtokunnassa että toimielimessä. Opiskelijakunnan puheenjohtajana toimii Elina Morottaja. Johtokunnan opiskelijajäsenet, varsinainen jäsen ja varajäsen, valitaan kalenterivuosittain. Vuoden 2014 varsinainen jäsen on Elina Morottaja (PORO1316) ja varajäsen Mika Aleksandorff (MEDIA1315). Vuoden 2015 jäsenten valinta on tammikuussa. KIRJASTO Oppilaitoksen eri toimipaikoissa on koulutusaloittain suppea käsikirjasto, jota kehitetään palvelemaan opiskelijoiden itsenäisiä tiedonhankkimistarpeita. Käsikirjastosta lainataan kirjoja vain poikkeustapauksissa. Inarin kunnan kirjastot palvelevat opiskelijoita: - Ivalon pääkirjasto puh Piiskuntie - saamelaiskirjasto, Sajos, puh kirjastoauto (puh ) palvelee tiistaisin Toivoniemessä klo ja Jeerassa klo MITÄ VAPAA-AIKANA? Ahkeran opiskelun vastapainoksi tarvitset harrastuksia. Liittyessäsi SAKK:n opiskelijakuntaan saat tiettyjä etuja (mm. Siida-kortti) ja samalla pääset vaikuttavamaan oppilaitoksen toimintaan. Sinusta itsestäsi riippuu, kuinka aktiivisesti opiskelijakunta toimii. Oppilaitos auttaa mahdollisuuksien mukaan eri harrastusmahdollisuuksien järjestämisessä ja kuljetuksissa. Kansalaisopiston opintoohjelma ilmestyy syyskuun alussa. Asuntolaohjaaja on keskeinen vapaaajan toimintojen järjestelijä. Asuntolaohjaajan puhelin on Asuntolan päivystyksestä huolehtivat asuntolaohjaaja ja muu asuntolan henkilöstö. Asuntolan tavoitettavissa olevan henkilön puhelin on OPPILAITOKSEN JA ASUNTOLAN SÄÄNNÖT Järjestyssäännöt Yhteisössämme noudatetaan tiettyjä sääntöjä: johtosääntö, oppilaitoksen ja asuntolan järjestyssäännöt, joita jokaisen on noudatettava. Ryhmänohjaajat ja asuntola-henkilöstö perehdyttävät sään- 22

23 töihin. Rikkeiden sattuessa menetellään siten kuin oppilaitoksen säännöissä, opetustoimen asetuksessa tai laissa määrätään. Tupakointi Koulussa noudatetaan tupakkalakia. Tupakointi on kielletty oppilaitoksen ja asuntoloiden alueella. ATK-laitteiden käyttöoikeus Oppilaitoksen atk-laitteiden käyttöoikeuden saa osallistumalla opetukseen tai osoittamalla muuten tietonsa ja allekirjoittamalla tietojärjestelmien käyttösäännöt -sopimuksen. Koneita ei saa käyttää ilman ko. käyttöoikeutta. OPPIMÄÄRÄN SUORITTA- MINEN Opiskelijalla on mahdollisuus ammatillisen perustutkinnon lisäksi suorittaa ylioppilastutkinto ja lukion oppimäärä. Opinnot järjestetään vuorojaksoin lukiossa (lukioopinnot) ja SAKK:ssa (ammatilliset opinnot). Tavoitteena on, että opiskelija saa opintonsa suoritettua neljässä vuodessa. Käytännössä opiskelija suorittaa osan työssäoppimisesta kesäopintoina. PUHELIMET on pidettävä suljettuina opetuksen aikana! KODIN JA SAKK:N VÄLINEN YHTEISTYÖ Yhteistyön tavoitteena on vahvistaa opiskelijan itsenäisyyttä ja vastuullisuutta sekä edistää hänen opiskeluaan. Yhteistyön käynnistämiseksi järjestetään kotiväen ilta syyslukukauden kuluessa. Siinä vanhemmilla/huoltajilla on mahdollisuus tutustua oppilaitokseen, opetukseen ja opetuksesta vastaaviin henkilöihin. JATKO-OPINNOT Ammatilliset perustutkinnot antavat jatko-opintokelpoisuuden yliopistoihin ja ammattikorkeakouluihin. Jatko-opinnoissa neuvovat ryhmänohjaajat ja opo. KAHDEN TUTKINNON JA LUKION 23

24 Saamelaisalueen koulutuskeskus Inari, Ivalo ja Toivoniemi lukuvuoden koulupäivät Saamelaisalueen koulutuskeskus Sámi oahpahusguovddáš Sää mvuu d škoou l jemkõõskõs Säämi máttááttâskuávdáš Lukuvuoden koulupäivät Kouluvko ma ti ke to pe vko ma ti ke to pe vko ma ti ke to pe vko ma ti ke to pe vko ma ti ke to pe päivät Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Yhteensä syyslukukaudella 90 Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Yhteensä kevätlukukaudella 97 Yhteensä lukuvuonna 187 Lukuvuosi alkaa maanantaina 11. elokuuta periodi 36 pv Syysloma on lokakuuta periodi 37 pv Joululoma alkaa 22. joulukuuta periodi 37 pv Kevätlukukausi alkaa 7. tammikuuta periodi 37 pv Hiihtoloma 2-6. maaliskuuta periodi 40 pv Lukuvuosi päättyy keskiviikkona 3. kesäkuuta 2015 loma 24

25 Kirjamessut Turku Karasjoen joulumarkkinat Koulutusmessut Oulu Lukiseulat Syysloma Koulutusmessut Rovaniemi Euroopan kulttuuriympäristöpäivät Virkistyspäivä Ijahis Idja Vuonnamárkanat Arktiset markkinat ROI Joulumessut Ivalo Koulu alkaa Joulujuhla Rehtorin puolipäivä & Skábmagovat Koulutusmessut Sodankylä Matkamessut 6.2. Saamelaisten Kansallispäivä SAKK Vuosikello Yhteisiä tapahtumia lv Jokkmokin talvimarkkinat Erämessut, Oulu Hiihtoloma Porokuninkuusajot Kevätnäyttely, Inari Median ensi-ilta, Sajos 3.6. Kevätjuhla?.2. Rekry päivät kylissä Karasjoen käsityömarkkinat Marianpäivät Pilkkipäivä Saamen kielen ja kulttuurin päivät VUOSIKELLO Nuoret vieropalkisilla 25

26 OPPILAITOKSEN JÄRJESTYSSÄÄNNÖT 1. Muista, että koulun tarkoituksena on avata sinulle tie ammattiin ja tulevaisuuteen. 2. Noudata oppilaitoksessa ja sen ulkopuolella hyväksyttyjä käytöstapoja. Esiinny asiallisesti pukeutuneena ja käytä oppilaitoksen hyväksymää ty asua. 3. Seuraa opetusta säännöllisesti. Valmistaudu opetukseen saapumalla opiskelupaikalle ajoissa, asianmukaisesti pukeutuneena ja siistinä, käytä oppilaitoksen hyväksymää työasua. Ota tarvittavat työvälineet mukaasi. 4. Aiheettomat poissaolot ja myöhästymiset on korvattava ja korvauksesta on sovittava kunkin oppiaineen opettajan kanssa. 5. Noudata opettajien ohjeita ja oppilaitoksen järjestyssääntöjä sekä yleisiä palo- ja työturvallisuusmääräyksiä. 6. Käyttäydy hyvin myös oppilaitoksen ulkopuolella tapahtuvan opetuksen aikana. Opetusaika näissä opetuksissa on ao. opettajan määrättävissä työaikalain hengen mukaisesti. Työssäoppimisen aikana on opiskelija velvollinen noudattamaan työssäoppimispaikan ja koulun antamia ohjeita. 7. Opiskele tunnollisesti sekä säilytä oppilaitoksessa työskentelevien ty rauha. Oppilaitoksella on oikeus poistaa häiriötä aiheuttava opiskelija oppitunnilta ja enintään kolmen työpäivän ajaksi oppilaitoksesta. Muista, että oppimistehtävät ovat tärkeä osa opiskeluasi. Pyri toimillasi edistämään ja ylläpitämään turvallista opiskeluympäristöä. 8. Käytä ja hoida huolellisesti ja asianmukaisesti oppilaitoksen omaisuutta. Työkoneen tai laitteen rikkoutumisesta on viipymättä ilmoitettava opettajalle. Tahallisesti tai huolimattomuudella aiheutetut vahingot on korvattava. 9. Voit luvan saatuasi käyttää oppilaitoksen ATK-laitteita opintopihin liittyvien tehtävien tekemiseen. Laitteiden käyttöön antaa luvan ao. alueen vastuuhenkilö. Katso vastuualueet ja vastuuhenkilöt. 10. Noudata yleisiä liikennesääntöjä sekä oppilaitoksen alueella että sen ulk puolella. Ajoneuvot on sijoitettava niille määrätyille paikoille. 26

27 11. Aseiden ja niiden osien hallussapito ja säilytys oppilaitoksen tiloissa ja alueella on kielletty. Poikkeuksena metsästyksen opetus, jolloin noudatetaan erillisiä oppilaitoksen laatimia metsästyksen opetuksen sääntöjä. 12. Oppilaitoksessa ja sen alueella tupakointi on kielletty. 13. Oppilaitoksessa ja sen alueella ei ole lupa käyttää päihteitä. Päihteiden ja kaikenlaisten huumeiden hallussapito, käyttäminen ja niiden vaikutuksen alaisena esiintyminen on kiellettyä. 14. Oppilaitos määrää tarvittaessa opiskelijan huumausainetesteihin jos on välttämätöntä selvittää opiskelijan toimintakyky työtehtävissä suoriutumisessa. Tämä koskee sekä opintoihin kuuluvia että työssäoppimisen työtehtäviä. 15. Opiskelijan on pyynnöstä toimitettava rikosrekisteriote nähtäväksi. 16. Opiskelijan on pyynnöstä toimitettava selvitys terveydentilastaan. 17. Älä käytä oppilaitoksen puhelimia ilman lupaa. Noudata matkapuhelimen käytössä hyviä tapoja, joihin kuuluu mm. ettei sitä käytetä oppituntien aikana. 18. Suorita oppilaitokselle tulevat maksut määräaikoihin mennessä. Jos eroat kesken kurssin, sinulle ei ole oikeutta saada takaisin oppilaitokselle suoritettuja maksuja. Avainpantista määrätään asuntolasäännöissä. 19. Jos opintosi jää jostain syystä kesken, sinulla on oikeus saada todistus suoritetuista opinnoista. 20. Jokaisella opiskelijalla on velvollisuus vuorollaan toimia erilaisissa päivystysja järjestelytehtävissä niistä annettujen ohjeiden mukaan. 21. Muista, että järjestyssäännöt on laadittu sinun parhaaksesi. Niiden noudattaminen lisää opiskeluviihtyvyyttä. Sääntöjen rikkominen aiheuttaa kurinpitotoimenpiteitä, jotka on määritelty Laissa ammatillisesta koulutuksesta ja Saamelaisalueen koulutuskeskuksen johtosäännössä. Sääntörikkomuksista aiheutuu varoitusten jälkeen mahdollinen erottaminen oppilaitoksesta määräajaksi Saamelaisalueen koulutuskeskuksen toimielimen päätöksellä. 22. Voit käyttää koulun tiloja iltaisin siitä erikseen annettujen ohjeiden ja määräysten mukaisesti. 27

28 OPISKELIJA-ASUNTOLAN JÄRJESTYSSÄÄNNÖT Järjestyssääntöjen tavoitteena on turvata kaikille asuntolassa asuville opiskelijoille turvallinen ja viihtyisä asumisympäristö sekä antaa opiskelurauha. 1. Opiskelija-asuntolan järjestyssääntöjä sovelletaan asuntolassa asuviin ja asuntolassa vieraileviin henkilöihin. Asuntolassa asuva henkilö on vastuussa siitä, että hänen vieraansa noudattavat asuntolan järjestyssääntöjä. Järjestyssääntöjä sovelletaan myös oppilaitoksen muualla järjestämässä majoituksessa. 2. Opiskelija-asuntolassa saavat asua vain ne henkilöt, joille on myönnetty asumisoikeus. Alaikäisille opiskelijoille myönnetään asumisoikeus vanhempien kirjallisella luvalla. Opiskelijavalintatiedon yhteydessä alaikäisen vanhemmille lähetetään asuntolan järjestyssäännöt tiedoksi sekä lupalomake täytettäväksi ja allekirjoitettavaksi. 3. Asuntolan avaimesta peritään kulloinkin voimassa oleva pantti. Pantti maksetaan takaisin huoneen luovutuksen yhteydessä. Panttia ei kuitenkaan makseta, jos avain on kadonnut tai opiskelija on aiheuttanut vahinkoa huoneessa, yhteistiloissa tai kalustolle. 4. Opiskelija- asuntolassa asuminen lomien aikana ja viikonloppuisin on sallittu erityisluvalla. Luvan myöntää rehtori asuntolanohjaajan lausunnon perusteella. Niille opiskelijoille, joilla on erityisen pitkä kotimatka, viikonlopp asumisen voi myöntää asuntolaohjaaja. 5. Vieraiden oleskelu asuntolan tiloissa on sallittu klo saakka. Vierailijoista ei saa olla haittaa toisten asumiselle. 6. Asuntolahenkilöstöllä on oikeus mennä huoneisiin yleisavaimella tilanteen niin vaatiessa. Heillä ei ole lupaa tarkistaa opiskelijan henkilökohtaisia kaappeja ja laatikostoja. Jos tarkistukseen on tarvetta, sen suorittaa viranomainen, jolla on kotietsintälupa. Kotietsinnässä voi olla mukana myös oppilaitoksen henkilöstöä. 7. Levon ja opiskelurauhan turvaamiseksi yleinen hiljaisuus alkaa klo Jokainen asuntolassa asuva huolehtii oman huoneensa ja yhteisten tilojen siisteydestä. 28

29 9. Opiskelija-asuntolan omaisuutta on käsiteltävä huolella. Omaisuuden vahingoittumisesta tai katoamisesta on ilmoitettava viipymättä asuntolahenkilöstölle tai muulle henkilökunnalle. Tahallaan aiheuttamasta vahingosta opiskelija on korvausvelvollinen. 10. Opiskelija-asuntolassa on päihteiden hallussapito, niiden nauttiminen ja niiden vaikutuksen alaisena esiintyminen kielletty. Lisäksi erilaisten allergisoivien hajusteiden, mm. hajukynttilät, öljyt ym. käyttö on kielletty. Asuntolassa ja asuntola-alueella on tupakointi kielletty. Asuntolassa oleskelu oppituntien aikana on sallittu vain erityissyistä, kuten esim. sairastapauksissa. 11. Kaikenlaisten aseiden ja niiden osien säilytys ja hallussapito asuntolan tiloissa ja alueella on kielletty. 12. Lemmikkieläinten pito asuntolatiloissa on kielletty. 13. Asuntolahenkilöstö ja asuntolassa asuvat opiskelijat voivat halutessaan perustaa asuntolaneuvoston/-tiimin ja laatia sille ohjeet, jotka hyväksyy joht ryhmä. 14. Ovien avaamisesta virka-ajan ulkopuolella peritään kulloinkin voimassa oleva korvaus. 15. Asuntolan järjestyssääntöjen rikkominen aiheuttaa kurinpitotoimenpiteitä, jotka on määritelty Laissa ammatillisesta koulutuksesta ja Saamelaisalueen koulutuskeskuksen johtosäännössä. Sääntörikkomuksista aiheutuu varoitusten jälkeen mahdollinen erottaminen asuntolasta. 29

30 30

31 31

32 SAKK/Inarin toimipaikka Menesjärventie 4, PL INARI / ANÁR Puh/Tel: Fax/Fáksa: (016) Saamelaiskulttuurikeskus Sajos INARI puh , faksi (016) Inarin opiskelija-asuntola Jeera Sarviniementie INARI SAKK/Ivalon toimipaikka SOG/Avvila doaibmabáiki Jokikuja 10, IVALO / AVVIL Puh/Tel: SAKK/Enontekiön toimipaikka SOG/Eanodaga doaibmapáiki Ruijantie ENONTEKIÖ / EANODAT Puh/Tel & Fax/Fáksa: (016) SAKK/Luontaistalouden kehittämisyksikkö SOG/Luondduealáhusaid ovddidanossodat Toivoniementie KAAMANEN / GÁMAS Opetusteurastamo/Oahpahannjuovahat Puh/Tel: Sähköposti: etunimi.sukunimi@sogsakk.fi Šleađgapoasta:ovdanamma.sohkanamma@sogsakk.fi 32