Näyttötutkinnon arvioinnin opas

Transkriptio

1 Näyttötutkinnon arvioinnin opas

2 TAI aikuiskoulutus näyttötutkinnon arvioijan opas 2 Sisältö Mitä ovat näyttötutkinnot? 3 Henkilökohtaistaminen 4 Näyttötutkinnon suorittaminen ja osaamisen arviointi 5 Tutkintotodistus 6 Oikaisuvaatimus 6 Sanasto 6

3 TAI aikuiskoulutus näyttötutkinnon arvioijan opas 3 Mitä ovat näyttötutkinnot? Näyttötutkinnot ovat erityisesti aikuisia varten luotu joustava tapa suorittaa tutkinto. Näyttötutkintoja on eritasoisia. Suoritettava näyttötutkinto voi olla perustutkinto (osoitetaan laaja-alaiset ammatilliset perusvalmiudet ja erikoistuneempi ammattitaito yhdellä valitulla osa-alueella), ammattitutkinto (osoitetaan työelämän tarpeiden mukaisesti kohdennettua ammattiosaamista, joka on perustutkintoa syvempää tai kohdistuu rajatumpiin työtehtäviin) tai erikoisammattitutkinto (osoitetaan työelämän tarpeiden mukaisesti kohdennettua ammattiosaamista, joka on syvällistä ammatinhallintaa tai monialaista osaamista).

4 TAI aikuiskoulutus näyttötutkinnon arvioijan opas 4 Henkilökohtaistaminen Henkilökohtaistaminen tarkoittaa sitä, että jokaisen tutkinnon suorittajan kanssa tehdään henkilökohtaiset suunnitelmat siitä, mikä tutkinto suoritetaan, miten se suoritetaan ja miten paljon osaamista pitää hankkia ennen tutkintotilaisuuksia. Henkilökohtaistamisessa osaamista arvioidaan. Osaamisen arvioinnin ja tunnistamisen lähtökohtana ovat tutkinnon perusteet, joihin aiemmin hankittua osaamista verrataan. Osaamisen tunnistamisessa käytetään monipuolisesti erilaisia menetelmiä (esimerkiksi todistukset aiemmista opinnoista, työtodistukset, työnantajan lausunnot, toiminnalliset menetelmät). Aikaisemmin suoritetun tutkinnon tai tutkinnon osan voi hyödyntää uudessa tutkinnossa, jos kyseissä tutkinnossa on siihen mahdollisuus. Tutkinnon suorittaminen Henkilökohtaistamissuunnitelma on sopimus tutkinnon suorittajan tavasta suorittaa tutkinto. Henkilökohtaistamissuunnitelmaa voidaan päivittää näyttötutkinnon suorittamisen edetessä.

5 Näyttötutkinnon suorittaminen ja osaamisen arviointi Kun tutkinnon suorittaja on saavuttanut tutkinnon perusteiden mukaisen riittävän osaamisen esim. valmistavassa koulutuksessa ja/tai työssä, voidaan järjestää tutkintotilaisuudet. Niissä osaaminen osoitetaan pääsääntöisesti todellisissa työtehtävissä työpaikoilla. Tutkinnon suorittaja suunnittelee tutkinnon/tutkinnon osan suorittamisensa yhdessä oman opettajansa ja työ-/työssäoppimispaikan edustajien kanssa. Suunnitelmaan kirjataan tutkinnon osittain miten, missä ja milloin hän suorittaa tutkinnon. Tilanne, jossa tutkinnon suorittaja osoittaa ammattitaitonsa on tutkintotilaisuus. Työpaikan työtehtävien lisäksi tutkintosuoritusta voidaan tarvittaessa täydentää esim. kirjallisilla dokumenteilla tai suullisesti. Tutkinnon perusteisiin sisältyvät erillispätevyydet suoritetaan siten kuin niistä on ohjeistettu ja niiden on oltava voimassa kyseistä tutkinnon osaa suoritettaessa. Tutkintotilaisuus toteutetaan ennalta sovittuna ajankohtana ja sen kesto määritellään etukäteen. Tutkinnon osien ammattitaitovaatimukset ja osaamisen arviointi ovat kaikille tutkinnon suorittajille samoja. Tutkinnon suorittajan osaamista arvioivat t u t k i n t o t i l a i s u u k s i e n a i k a n a työantaja-arvioija, työntekijäarvioija ja opetusalan arvioija, jotka sopivat työnjaostaan etukäteen. Arvioinnin tulee olla suunnitelmallista ja sen tulee kattaa kaikki tutkinnon perusteissa määritellyt ammattitaitovaatimukset. Tutkintosuoritusten arvioinnissa pitää käyttää tutkinnon perusteissa määriteltyjä ammattitaitovaatimuksia ja hyväksytyn suorituksen kriteerejä. Arvioinnissa tulee käyttää monipuolisesti erilaisia ja ensisijaisesti laadullisia arviointimenetelmiä. Jatkuvan arvioinnin periaatetta ei ole näyttötutkinnoissa. Tutkinnon suorittajalle on annettava mahdollisuus suoritustensa itsearviointiin. Itsearvioinnin voi tehdä suullisesti tai kirjallisesti tutkintotilaisuuden päätyttyä. Arvioinnin toteuttavat näyttötutkinnon järjestäjän nimeämät arvioijat, jotka edustavat työnantajia, työntekijöitä ja opetusalaa ja joilla on riittävä suoritettavaan tutkintoon liittyvä ammattitaito ja riittävä perehtyneisyys arviointiin ja suoritettavan tutkinnon perusteisiin. Heidän on myös perehdyttävä kulloinkin käsillä olevan tutkintotilaisuuden sisältöön ja tutkinnon suorittajan henkilökohtaiseen tutkintosuunnitelmaan. Vähintään yhden arvioijista tulee olla suorittanut näyttötutkintomestarikoulutuksen. Arvioinnista päättävät edellä mainitut arvioijat yhdessä tutkinnon osittain. Arvioija voi edustaa vain yhtä tahoa (työnantajat, työntekijät tai opetusala tai itsenäiset ammatinharjoittajat, jos se on alalle tyypillistä), joka on henkilön pääasiallisen työtehtävän mukainen. Arvioijien puolueettomuuden varmistamiseksi kukaan arvioijista ei voi olla esim. tutkinnon suorittajan lähisukulainen. Esteellisyys voi tulla kyseeseen myös esimerkiksi silloin kun opettaja, joka on keskeisesti opettanut näyttötutkintoon valmistavassa koulutuksessa, tai työpaikkaohjaaja toimii samalla myös tutkintosuoritusten arvioijana. Arvioijan tulee itse harkita esteellisyytensä arviointiin ja tarvittaessa jäävättävä itsensä arvioinnista. Tutkinnon suorittaja on esteellinen valitsemaan arvioijia.

6 Tutkintosuorituksen arvioinnin jälkeen arvioijat kokoontuvat arviointikokoukseen tekemään arviointipäätöksen tutkinnon osasta saamansa arviointiaineiston perusteella. Arviointiaineisto koostuu tutkintosuoritusten arvioinneista, jotka kukin arvioija on tehnyt arviointilomakkeilleen. Lisäksi arviointiaineistoon liitetään tarvittaessa 1) tutkinnon suorittajan laatimat ja arvioidut asiakirjat, jotka on mainittu tutkinnon perusteissa, 2) kopiot erillispätevyyksien (esimerkiksi hygieniapassi tai työturvallisuuskortti) suorittamista koskevista todistuksista, jos kyseessä olevien erillispätevyyksien suorittamista edellytetään tutkinnon perusteissa, ja 3) tutkintosuorituksia täydentävät dokumentit tilanteessa, jossa käytännön työtehtävät eivät kata kaikkia tutkinnon perusteiden ammattitaitovaatimuksia. Arviointiasteikko ammatillisissa perustutkinnoissa on hylätty tyydyttävä (T) 1 hyvä (H) 2 kiitettävä (K) 3 ja ammatti- ja erikoisammattitutkinnoissa arvioidaan asteikolla hyväksytty hylätty. Arviointipäätös kirjataan perusteluineen arviointipöytäkirjaan, jonka tutkinnon suorittaja allekirjoittaa tiedoksi saaneena. Tässä vaiheessa arvioijat antavat tutkinnon suorittajalle palautetta hänen osaamisestaan. Tutkintosuoritus arvioidaan hylätyksi, jos tutkinnon suorittajan osaaminen ei vastaa tutkinnon osan ammattitaitovaatimuksia eikä täytä hyväksytyn suorituksen kriteereitä. Jos tutkintotilaisuus joudutaan keskeyttämään asiakas-, henkilöstö- tai omaisuuteen kohdistuvan turvallisuuden vaarantumisen vuoksi, tutkintosuoritus arvioidaan aina hylätyksi. Hylätty tutkintosuoritus voidaan uusia uudessa tutkintotilaisuudessa, kun riittävä ammattitaito on hankittu. Tutkintotodistus Kun kaikki tutkintoon vaadittavat tutkinnon osat on suoritettu, tutkinnon suorittaja saa tutkintotoimikunnan myöntämän tutkintotodistuksen. Tutkinnon osan/osien suorittamisesta on myös mahdollista saada todistus.

7 Arvioinnin oikaiseminen Tutkinnon suorittajalla on oikeus saada tieto arviointiperusteiden soveltamisesta tutkintosuoritukseensa. Tutkinnon suorittaja voi pyytää kirjallisesti arvioinnin oikaisemista arvioinnista päättäneiltä arvioijilta. Oikaisupyyntö on tehtävä 14 päivän kuluessa siitä, kun tutkinnon suorittajalla on saanut tiedoksi arviointipäätöksen. Tutkinnon suorittajalla on oikeus saada kopiot omista tutkintoon liittyvistä kirjallisista dokumenteistaan sekä arviointia suoritettaessa käytetyistä tai asiaa ratkaistaessa käytettävistä muista asiakirjoista (esimerkiksi arvioijien arvioinnit ja arviointipäätös). Tutkinnon suorittaja voi vaatia tutkintotoimikunnalta kirjallisesti oikaisua päätöksestä, jonka arvioijat ovat tehneet koskien arvioinnin oikaisemista. Oikaisua on vaadittava 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Uudella arvioinnilla tarkoitetaan sitä, että arvioijat kokoontuvat uudelleen keskustelemaan tutkintosuoritusten arvioinnista, kuulevat tutkinnon suorittajaa ja tekevät uuden arviointipäätöksen. Tutkintotoimikunta päättää arvioinnin oikaisusta. Arviointia koskevasta oikaisuvaatimuksesta annettuun tutkintotoimikunnan päätökseen ei voi hakea muutosta valittamalla. Mikäli arvioinnissa on tapahtunut selvä virhe, arvioijat voivat suorittaa uuden arvioinnin ilman oikaisupyyntöä (itseoikaisu).

8 SANASTO AMMATTITAITOVAATIMUS Tutkinnon osissa on yksi tai useampia ammattitaitovaatimuksia, jotka on muodostettu työelämän tehtävä- ja taitoalueista. ARVIOIJA Ammattitaidon osoittamista eli tutkintosuoritusta arvioiva henkilö (työnantaja-arvioija, työntekijäarvioija, opetusalan arvioija.) ARVIOINNIN KOHTEET PERUSTUTKINNOISSA Arvioinnin kohteella ilmaistaan ne osaamisen alueet, joihin arvioinnissa kiinnitetään erityistä huomiota. ARVIOINNIN KRITEERIT/OSAAMISEN ARVIOINTI Arvioinnin kriteerit määrittävät ammatillisissa perustutkinnoissa annettavan arvosanan tason sekä osaamisen arviointi ammatti- ja erikoisammattitutkinnoissa hyväksytyn tutkintosuorituksen tason. ARVIOINTIAINEISTO Tutkinnon osittain koottu kirjallinen ja tarvittaessa myös digitaalinen aineisto, joka koostuu tutkintosuoritusten kattavista arvioinneista ja tutkinnon suorittajan itsearvioinneista. Lisäksi arviointiaineistoon liitetään tarvittaessa 1) tutkinnon suorittajan laatimat ja arvioidut asiakirjat, jotka on mainittu tutkinnon perusteissa, 2) kopiot erillispätevyyksien suorittamista koskevista todistuksista, 3)tutkintosuorituksia täydentävät dokumentit tilanteessa, jossa käytännön työtehtävät eivät kata kaikkia tutkinnon perusteiden ammattitaitovaatimuksia. ARVIOINTIKOKOUS Kokous, jossa kolmikantainen arvioijaryhmä tekee arviointipäätöksen tutkintotoimikunnalle. ERILLISPÄTEVYYS Tutkinnon perusteissa mainittu lainsäädännössä erikseen määritelty pätevyys, kuten hygieniapassi, työturvallisuuskortti tai tulityökortti, HENKILÖKOHTAISTAMINEN Henkilökohtaistaminen tarkoittaa näyttötutkinnon suorittajan ja näyttötutkintoon valmistavassa koulutuksessa olevan opiskelijan ohjaus-, neuvonta- ja tukitoimien asiakaslähtöistä suunnittelua ja toteutusta. KOLMIKANTA Kolmikantaan kuuluu työnantajien, työntekijöiden ja opetusalan edustus näyttötutkinnon eri vaiheissa (suunnittelu, toteutus, arviointi) sekä edustus tutkintotoimikunnassa. NÄYTTÖTUTKINTO Ammattitaidon hankkimistavasta riippumaton perus-, ammatti- tai erikoisammattitutkinto. OSAAMISEN TUNNISTAMINEN Aiemmin hankitun osaamisen arviointi monipuolisin menetelmin näyttötutkintoon ja siihen valmistavaan koulutukseen hakeutumisvaiheessa ja näyttötutkinnon suorittamisessa.

9 TODISTUS TUTKINNON OSAN SUORITTAMISESTA Todistus ammatillisen perustutkinnon, ammattitutkinnon tai erikoisammattitutkinnon osan tai osien suorittamisesta. TUTKINNON PERUSTEET Asiakirja, jossa määritellään tutkinnon osat, ammattitaitovaatimukset, osaamisen arviointi sekä ammattitaidon osoittamistavat. Tutkinnon perusteista päättää Opetushallitus. TUTKINNON SUORITTAJA Näyttötutkintoa suorittava henkilö. TUTKINTOMAKSU Näyttötutkintoon osallistuvalta tutkintoon ilmoittautumisen yhteydessä perittävä tutkintokohtainen maksu (58 vuonna 2016). TUTKINTOSUORITUS Näyttötutkinnon suorittajan tutkintotilaisuudessa antama osoitus tutkinnon perusteissa vaadittavasta ammattitaidosta. TUTKINTOTILAISUUS Tapahtuma tai tilanne, jossa tutkinnon suorittaja osoittaa tutkinnon perusteissa vaadittavan ammattitaidon. TUTKINTOTODISTUS Todistus näyttötutkinnon suorittamisesta. Tutkintotodistuksen myöntää kyseisen tutkinnon tutkintotoimikunta. TUTKINTOTOIMIKUNTA Opetushallituksen asettama työnantajia, työntekijöitä, opetusalaa ja tarvittaessa itsenäisiä ammatinharjoittajia edustava luottamuselin, joka valvoo tutkintojen järjestämisen laatua ja antaa tutkintotodistukset. Linkit: Näyttötutkintojen perusteet Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta Hallintolaki

10