Esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessit Oulussa

Transkriptio

1 Esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessit Oulussa

2 SIVISTYS- JA KULTUURIPALVELUT Sivistys- ja kulttuurijohtaja Mika Penttilä VARHAISKASVATUS- PALVELUT Varhaiskasvatusjohtaja Arto Lamberg Palvelujohtaja Ulla Rissanen PERUSOPETUS- JA NUORISO- PALVELUT Perusopetus- ja nuorisojohtaja Marjut Nurmivuori LUKIOKOULUTUS JA VAPAA SIVISTYSTYÖ Lukiojohtaja Pekka Fredriksson KULTTUURI- PALVELUT Kulttuurijohtaja Risto Vuoria LIIKUNTA- PALVELUT Liikuntajohtaja Niina Epäilys ALUEELLISET TOIMIJAT, aluetiimit Varhaiskasvatuksen yksiköt Peruskoulut ja nuorisopalveluiden yksiköt Lukiot, vapaan sivistystyön ja taiteen perusopetuksen yksiköt Kulttuurilaitokset Sisä- ja ulkoliikuntapaikat, ohjatut liikuntapalvelut ASIANTUNTIJAPALVELUT HALLINTOTIIMI, hallintopäällikkö Sirpa Visuri HENKILÖSTÖTIIMI, henkilöstöpäällikkö Minna Pohjola TALOUSTIIMI, talouspäällikkö Riitta Mörö KEHITTÄMINEN, kehityspäällikkö Juha Aho Laatu- ja ohjustiimi, hyvinvointi- ja toimintaympäristötiimi, projektitoimisto ja ICT-tiimi, tapahtumatiimi

3 Perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi OPS-linjaukset ja päätöksenteko Oulun kaupungin sivistys- ja kulttuuripalveluiden delegointisäännön mukaan sivistys- ja kulttuurilautakunta hyväksyy paikallisen opetussuunnitelman. Ohjausryhmä valmistelee sivistys- ja kulttuurilautakunnan päätettäviksi esitykset paikallisesta opetussuunnitelmaprosessista, kaupungin tuntijaosta ja kuntakohtaisista linjausteksteistä valtakunnallisten perustetekstien pohjalta. Valmisteluun sisältyy myös kentän toimijoilta kerättävät palautteet. Sivistys- ja kulttuuripalveluiden sekä hyvinvointipalveluiden yhteinen johtoryhmä on foorumi, jossa käsitellään säännöllisesti kasvuun ja hyvinvointiin liittyviä poikkihallinnollisia opetussuunnitelma-kokonaisuuksia. Koulun rehtori hyväksyy valtakunnallisiin perusteisiin ja paikalliseen opetussuunnitelmaan perustuvan koulukohtaisen opetussuunnitelman. Oulun kaupungin opetussuunnitelmatyötä tehdään yhdessä kaupungissa toimivien muiden opetuksenjärjestäjien kanssa. Koulut ovat Oulun normaalikoulu, Svenska Privatskolan i Uleåborg, Oulun steinerkoulu, valtion ylläpitämä erityiskoulu/tervaväylän koulu ja Oulun kristillinen koulu.

4 Perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi Ohjausryhmän tehtävät Koordinoi perusopetuksen paikallista suunnittelutyötä sivistys- ja kulttuurilautakunnan hyväksymän OPS-prosessin mukaan Ohjausryhmä nimeää moniammatilliset OPS -tiimit ja työstää yhteistyössä näiden kanssa oppiaineiden vuosiluokkakohtaiset sisällöt ja tavoitteet, oppiaineita eheyttävät kokonaisuudet, oppilasarvioinnin, oppilashuollon, hyvinvoinnin sekä kieli- ja kulttuuriryhmien opetusta koskevat linjaukset. Ohjausryhmä laatii ohjeita, aikataulut ja toimintamalleja tukemaan alueellista ja koulukohtaista OPS-työtä Suunnittelee ja järjestää yhdessä sikun täydennyskoulutusten koordinaatioryhmän kanssa opetussuunnitelmauudistukseen liittyvää kaupungin sisäistä koulutusta Tiedottaa opetussuunnitelmatyöstä opetushenkilöstölle, huoltajille, oppilaille ja sidosryhmille Toimii eri asiantuntijoiden kuten kaupungin eri palvelualueiden edustajien, päätöksentekijöiden, tutkijoiden ja kehittäjien verkostoissa opetussuunnitelmatyön edistämiseksi

5 Perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi Ohjausryhmän kokoonpano: sivistys- ja kulttuuripalveluiden laatupäällikkö (pj) perusopetus- ja nuorisojohtaja (vpj.) aluerehtorit (kultakin alueelta eli yhteensä neljä) alueellisen oppimisen tuen koordinaattoreiden edustaja yksi rehtori ja yksi apulaisjohtaja perusasteen koulusta yksi apulaisjohtaja erityiskoulusta Oulun kansainvälisen koulun vs. rehtori varhaiskasvatuksen suunnittelija (jonka kautta linkki varhaiskasvatussuunnitelmiin ja esiopetusuunnitelmauudistukseen) kaksi kehittäjäopettajaa (joista toinen ohjausryhmän sihteeri ja toisen kautta linkki lukion OPS-uudistukseen) yksi koti- ja koulutoimikunnan puheenjohtaja huoltajien edustajana Lisäksi ohjausryhmä voi kutsua tarvittaessa mukaan muita asiantuntijoita Ohjausryhmäläisistä kaksi on ollut jäsenenä valtakunnallisessa OPS-työryhmässä suunnittelemassa opetussuunnitelman perusteita.

6 elo-syyskuu Perusopetuksen arvoperusta ja oppimiskäsitys - linjaustekstit* - alue-/koulukohtaiset työstöohjeet OPS-aikataulutusta syksy 2014 loka-marraskuu Perusopetuksen tehtävä, tavoitteet ja toimintakulttuuri - linjaustekstit - alue-/koulukohtaiset työstöohjeet joulukuu Oppimisen edistäminen koulututyössä (oppimisympäristö, yhteistyö, työtavat, apip, kerhot jne.) - linjaustekstit tuntijako - alue-/koulukohtaiset työstöohjeet Jokaisesta kokonaisuudesta alueen rehtoreiden kanssa yhteinen käsittely -> malli ja materiaalit koulukohtaiseen työhön. Alueellisen työn tukena aluerehtorin kumppanina alueen OPSkoordinaattori 1 pv/vk Kouluja pyydetty varaamaan 2 x 3h vesot; esim. lokakuu ja joulukuun alku.

7

8 Oulun aluemalli Oulun Sivistys- ja kulttuuripalvelut (Siku) on jaettu neljään toiminnalliseen alueeseen: pohjoiseen, itäiseen, keskiseen ja eteläiseen. Kullakin alueella on päiväkoteja, peruskouluja, nuorisotaloja, kirjastoja, alueellisia kulttuuripalveluja ja lähiliikuntapaikkoja. Alueellisen toimintamallin avulla palvelut järjestetään poikkitoiminnallisesti. Näin resurssit voidaan kohdentaa tehokkaammin asiakasrajapintaan, tehostetaan tilankäyttöä ja vahvistetaan osallisuutta. Alueellisessa toimintamallissa otetaan alueiden erityispiirteet huomioon. Jokaisella alueella toimii yhteisistä palveluista ja monialaisesta yhteistyöstä vastaava aluetiimi. Kunkin aluetiimin puheenjohtaja on aluerehtori. Mukana on myös varhaiskasvatuksen palvelupäällikkö, johtava nuorisotyöntekijä, aluekirjastopäällikkö tai kirjastojohtaja ja kulttuurituottaja. Aluetiimien työtä ohjaa sikun johtoryhmä. Sikun aluetoimijat ovat tiiviissä yhteistyössä kaupungin yhteisötoiminnan kanssa.

9 Oulun aluemalli ja OPS-työ Sivistys- ja kulttuuripalveluiden aluemalli antaa hyvät mahdollisuudet moniammatilliseen yhteistyöhön opetussuunnitelman kehittämisessä ja vahvistaa paikallisen OPS prosessin haltuunottoa. Keskitettyjen palveluiden ohjausryhmässä toimivat aluerehtorit kehittävät yhdessä alueen johtotiimin ja alueen perusopetuksen rehtoreiden kanssa alue- ja koulukohtaista opetussuunnitelmatyötä opetussuunnitelman perusteiden ja kuntakohtaisten linjausten mukaan. Monet opetussuunnitelmaan sisältyvät asiat, kuten kieliohjelma, aamu- ja iltapäivätoiminta, kerhotoiminta ja oppilashuolto edellyttävät alueellista yhteistyötä. Alueet voivat halutessaan myös profiloitua ja nostaa opetussuunnitelmassa esiin omia vahvuuksiaan ja omaleimaisuuttaan. Aluemallin avulla opetussuunnitelmia pystytään kehittämään sopivan kokoisissa kokoonpanoissa ja hyödyntämään moniammatillisia tiimejä.

10 Oulun aluemalli ja OPS-työ Opetussuunnitelman perusteissa velvoitetaan opetuksen järjestäjä laatimaan paikallinen opetussuunnitelma yhteistyössä oppilaiden ja huoltajien sekä muiden toimijoiden, erityisesti oppilashuoltoa ja kodin ja koulun yhteistyötä koskevilta osin yhteistyössä kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoiden kanssa. Sivistys- ja kulttuuripalveluiden aluetoiminnan kautta vanhempia, lapsia, nuoria, hyvinvointipalveluiden toimijoita sekä muita kumppaneita on helppo osallistaa OPS - työhön. Neljä aluekoordinaattoria vastaa oppimisen tuesta alueilla, ja he ovat myös mukana OPS-työssä. Yhdessä tehty opetussuunnitelmatyö lisää kaikkien osapuolten ymmärrystä opetuksen ja koulutyön haasteista, vahvistaa sitoutumista yhteisiin tavoitteisiin ja lasten- ja nuorten kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tukemiseen. OKM:n rahoittama Osaava Oulu -hanke tukee paikallisessa opetussuunnitelmatyössä tarvittavia prosessitaitoja sekä yhteisöllisiä taitoja kahden alueellisen OPS-koordinaattorin avulla lukuvuotena Tämän lisäksi Osaava Oulu -hanke on mukana ajankohtaisissa paikallisesti järjestettävissä OPS-koulutuksissa. Alueellisen OPS-työn sijoittuminen kokonaisuuteen on kuvattu diassa 6 (vihreällä merkityt kokonaisuudet)

11 Kehittämisyksikön roolista OPSsuunnittelussa ja toteutuksessa Sivistys- ja kulttuuripalveluiden kehittämisyksikössä toimivat laatutiimi, kehittäjäopettajien tiimi, hyvinvointi- ja toimintaympäristötiimi, projektitoimisto ja ICT-tiimi ja tapahtumatiimi. Kehittäjäopettajien tiimi tekee sikussa OPS-yhteistyötä kehittämisyksikön muiden tiimien kanssa: hyvinvointi- ja toimintaympäristötiimi/esim. OPS osana lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaa, opiskelija- ja oppilashuoltolain muutos, hyvinvointikoulukonsepti ICT-tiimi/esim. koulujen oppimisympäristöt ja teknologiakoulutukset Projektitiimi/esim. OPH:n valtionavut OPS-uudistusta tukemassa Kehittäjäopettajat sijoittuvat yhdessä muiden asiantuntijoiden kanssa keskitetyn OPS-työn tiimeihin (vrt. dian 6 kuva, sinisellä merkityt kokonaisuudet). Ryhmien lopullisen kokoonpanon määrittää OPS-ohjausryhmä syksyllä Kehittäjäopettajien tiimi vastaa paikallisten, eheyttävien OPS-kokonaisuuksien kehittämisestä ja kirjaamisesta. Tiimissä on myös ainekohtaista asiantuntijuutta, koska kaikki tiimin jäsenet joko työskentelevät osan työajasta opettajina tai lastentarhanopettajina tai ovat opettajataustaisia. Kehittäjäopettajat ovat myös yhteydessä opetusalan täydennyskoulutusta ja tutkimuksen ja käytännön työn yhdistämistä vaalivan, oululaisen Keidas-verkoston edustajien kanssa, joita ovat mm. TATin, Oulun yliopiston, Pohjois-Suomen AVIn ja Pohjois-Pohjanmaan yliopiston edustajat.

12 Eheyttävät kokonaisuudet Heti valtakunnallisen OPS-luonnoksen ensimmäisen julkistusvaiheen jälkeen Oulussa alettiin päivittää ja kehittää paikallisia, eheyttävia OPS-kokonaisuuksia (0-9. lk:lle). Kokonaisuudet ovat: Maailmankansalaisen polku Kestävän kehityksen polku Tiedonhallinnan polku Kulttuuripolku Yrittäjyyskasvatuksen polku Hyvinvointipolku OPSiin sisälle kirjoitettua osallisuutta kehitetään yhdessä VAKAn ja nuorisopalveluiden kanssa. Polkujen suunnittelusta vastaavat kehittäjäopettajat yhdessä muiden asiantuntijoiden kanssa. Kutakin polkua suunnittelee 1-2 kehittäjäopettajaa, ja osassa on mukana Oulun matikkamaan edustaja, teknologiakouluttaja ja/tai muita opetusalan toimijoita.

13 Kehittämisyksikön roolista OPSsuunnittelussa ja toteutuksessa Kehittäjäopettajien tiimi vastaa yhdessä laatupäällikön kanssa myös alueellisten OPSkoulutusten markkinoinnista kouluille (Pohjois-Suomen aluehallintoviraston ja Oulun normaalikoulun sekä Oulun yliopiston täydentävien opintojen keskuksen, TOPIKin järjestämät alueelliset koulutukset). Kehittäjäopettajat vastaavat myös sikun omien OPS-koulutusten suunnittelusta ja toteutuksesta sekä Oulun oman OPS-portaalin ylläpidosta. Muu tiedottaminen hoidetaan yhdessä perusopetus- ja nuorisojohtajan ja sikun tiedottajien kanssa sekä Intranet Akkunassa että suoraa koulujen rehtoreiden ja koulukohtaisten OPSkontaktihenkilöiden sähköposteihin, tapaamisissa ja kokouksissa. Perusopetus- ja talousyksikön kanssa tehdään taloussuunnittelua OPS-muutokseen liittyen mm. vuonna 2016 yhtä aikaa sekä 7. lk (vanha OPS) ja 6. lk alkavaan (OPS2016) B1-kieleen liittyen. Kehittämisyksikkö hoitaa yhdessä perusopetuksen johtajan ja aluerehtoreiden kanssa sekä valtakunnallisten että paikallisten perus- ja lisäopetuksen OPS-palautteiden keräämisen opetushenkilöstöltä, huoltajilta ja oppilailta.

14 Esi- ja alkuopetuksen yhteistyömalli Oulussa Kaupungin taso Alueellinen taso Aluekoordinaattorit (2 henkilöä) Yksikkötaso Esi- ja alkuopetuksen yhteistyöryhmä ALPO koordinoi, seuraa ja kehittää esi- ja alkuopetuksen yhteistyötä. Esi- ja alkuopetuksen alueellista yhteistyötä toteutetaan 13 alueella uudessa Oulussa. Alueverkostolla on 2-3 tapaamista vuosittain. Tavoitteena on kehittää alueellista yhteistyötä. Johtavat alueverkostotoimintaa. Aluekoordinaattorit valitaan kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Esi- ja alkuopetuksen yhteysopettaja vastaa omassa yksikössä esi- ja alkuopetuksen asioista Ryhmään kuuluu varhaiskasvatuksen ja alkuopetuksen asiantuntijoita ja kentän työntekijöitä sekä aluekoordinaattorit Alueverkostoon kuuluvat alueen esiopetusta antavat päiväkodit, alakoulut ja erityiskoulut. Tapaamisiin osallistuu alueen kustakin yksiköstä esi- ja alkuopetuksen yhteysopettaja sekä mahdollisuuksien mukaan muita esi- ja alkuopetuksen toimijoita.

15 Esiopetuksen opetussuunnitelmaprosessi Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteita valmisteleva työryhmä asetettiin ja aloitti työnsä Työryhmässä on mukana Oulun varhaiskasvatuksen palvelupäällikkö Anitta Pakanen. Esiopetuksen perusteiden ensimmäinen luonnos avattiin kommentoitavaksi syyskuussa Oululaisen päiväkodin lapsiryhmästä kerättiin videoinnin ja piirustusten kautta lasten näkemyksiä esiopetuksen mukavista asioista ja tärkeistä paikoista. Kirjallinen koonti ja videokooste lähetettiin Opetushallitukseen. Lasten mielestä tärkeintä esiopetuksessa ovat kaverit ja leikkiminen. Kasvatushenkilöstön ja asiantuntijoiden palautetta annettiin työryhmälle myös oman edustajan kautta.

16 Esiopetuksen opetussuunnitelmaprosessi Opetushallitus pyysi Oulun kaupungilta lausuntoa esiopetuksen opetussuunnitelman perusteiden lopullisesta luonnoksesta toukokuussa Kaupungin esi- ja alkuopetuksen yhteistyöryhmä Alpo käsitteli esiopetuksen opetussuunnitelman perusteiden luonnoksen sisältöä kokouksessaan ja sen pohjalta valmisteltiin kaupungin lausuntoesitys. Oulun kaupungin sivistys- ja kulttuurilautakunta hyväksyi kokouksessaan virallisen lausunnon. Lausunnossa esiopetuksen opetussuunnitelman kokonaisuus todetaan hyväksi ja selkeäksi. Tulevaisuuden edellyttämä laaja-alainen osaaminen ja monialaisen yhteistyön korostaminen ovat erityisen tärkeitä esiops:in kirjauksia. Vertaisryhmän merkityksen avaaminen ja lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelman laatimisen suositeltavuus nousevat lausunnossa kehittämisnäkökulmiksi.

17 Esiopetuksen opetussuunnitelmaprosessi Opetushallituksen on määrä hyväksyä esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet syksyllä 2014 Paikallisen esiopetuksen opetussuunnitelman laatiminen käynnistyy Oulussa syksyllä Sivistys- ja kulttuuripalveluiden ops-ohjausryhmä vastaa myös esiopetuksen ja lukio-opetuksen opetussuunnitelmatyön ohjauksesta yhtenäisen oppimispolun turvaamiseksi. Ohjausryhmää täydennetään tarvittavilla asiantuntijoilla kunkin opetussuunnitelman työstövaiheessa. Paikallinen esiopetuksen opetussuunnitelma otetaan käyttöön kaikissa esiopetuksen yksiköissä

18 Opetussuunnitelmatyön valmistelua esiopetuksessa Esiopetuksen oppilashuoltoa koskevat muutokset on valmisteltu monialaisessa työryhmässä ja käsitellään sivistys- ja kulttuurilautakunnan kokouksessa. Oppilashuoltoa koskevat muutokset otetaan käyttöön esiopetuksessa alkaen. Kunnallisen ja yksityisen varhaiskasvatuksen toimijoita on koulutettu kevään aikana uuden oppilas- ja opiskelijahuoltolain sisältöihin ja tuleviin muutoksiin. Henkilökuntaa on osallistunut myös AVI:in järjestämiin koulutuksiin.

19 Esiopetussuunnitelmasta tiedottaminen Opetussuunnitelmatyön etenemisestä on tiedotettu kaupungin sisäisen intran, Alpo-työryhmän, alueellisen verkostotyön sekä www-sivujen ops-portaalin kautta.