Asukasluku Keski-ikä on 36 vuotta.

Transkriptio

1

2 Asukasluku Keski-ikä on 36 vuotta.

3 Oulu 2020: Rohkeasti uudistuva Skandinavian pohjoinen pääkaupunki

4 Elinvoima, Elinkeino-elämän uudistuminen ja kilpailukyky Kuntalaisten hyvinvointi Ympäristön kestävyys ja yhdyskuntarakenteen eheys Strategiset linjaukset Kaupunki edistää uusien työpaikkojen syntymistä Yritysten tuote- ja palveluvienti ja investoinnit alueella kasvavat Oulun näkyvyys ja aloitteellisuus valituissa kansainvälisissä verkostoissa ja arktisen alueen logistisena keskuksena vahvistuu Vahvistetaan ja uudistetaan kansainvälistä osaamis- ja innovaatiokeskittymää Oulu on Suomen paras kaupunki opiskella Kuntalaisten hyvinvointi paranee Kuntalaisten oma vastuu ja yhteisöllisyys vahvistuu Liikunnallisen ja terveen elämäntavan vahvistaminen Vaikuttavat ja tehokkaat palvelut järjestetään asiakaslähtöisesti Kaupunki kasvaa kestävästi Elävä ja vetovoimainen kaupunkikeskusta sekä moni-ilmeiset alueet tukevat asukaslähtöisiä asumisen muotoja ja eheytyvää yhdyskuntarakennetta Joukkoliikenteen, pyöräilyn ja kävelyn suhteellinen osuus kaikista liikkumismuodoista kasvaa Toteuttamis-ja toimenpideohjelmat BusinessOulu toimenpideohjelma ja kaupunkikulttuurin toimenpideohjelma Palvelujen järjestämisohjelma (sisältää strategiset hankintalinjaukset) Ympäristöohjelma Kaupunkitalouden kestävyys ja tasapaino Henkilöstö, osaaminen ja johtaminen Vuosikate ja nettoinvestoinnit ovat tasapainossa keskipitkällä aikavälillä Kaupunki asettaa omistuksilleen selkeät sekä mitattavat tavoitteet ja valvoo niiden toteutumista Kaupunki toimii osaavana ostajana ja terveiden markkinoiden kehittäjänä Hyvällä johtamisella mahdollistetaan tavoitteiden saavuttaminen Henkilöstön osaamista kehitetään ja kohdennetaan tarve- ja asiakaslähtöisesti Henkilöstön työhyvinvointi nousee Henkilöstön kokonaismäärä ei nouse, ohjataan henkilöstöä hallinnollisesta työstä asiakaspalvelutyöhön Omistajapoliittinen ohjelma Valtuustosopimus Henkilöstöohjelma

5 Lapset, nuoret ja lapsiperheet Sivistys ja kulttuuri Hyvinvointi Lapset, nuoret ja lapsiperheet: Lasten tukeminen kasvu- ja kehitysympäristöissä Aktiivinen ja osallistuva lapsi, nuori ja perhe Uudenlaisten hyvinvointirakenteiden luominen Hyvät ennaltaehkäisevät peruspalvelut Asiakas- ja perhelähtöinen poikkitoiminnallinen palvelumuotoilu Alueelliset, hyvinvointia edistävät ja monituottajamalliin perustuvat palvelut Syrjäytymisen ja eriarvoistumisen ehkäisy Nuorten yhteiskunta- ja koulutustakuun toteutuminen Tuen painopisteen siirtäminen kevyempiin palveluihin Hyvinvointiarviointi - Vaikuttavuuden arviointi Lastensuojelun piiriin tulevien osuus alle 18- vuotiaiden ikäluokasta laskee Lasten ja nuorten raskaimpien palveluiden kustannukset ( /alle 18v) vähenevät asteittain.

6 Painopisteet Monialaisen yhteistyön konseptien edelleen kehittäminen ja vahventaminen koko kaupungin alueella: Hyvinvointineuvolan toimintamalli Hyvinvointikoulun toimintamalli Byströmin nuorten palvelut Toimintamallit edistävät varhaista tukea ja vaikuttavaa moniammatillista yhteistyötä. Toimintamalleja varioidaan alueittain, huomioiden alueelliset erityispiirteet ja palvelutarpeet. Perhetyön vahventaminen ja edelleen kehittäminen on myös osa toimintamallien kehittämistä.

7 Painopisteet Koulutus- ja yhteiskuntatakuun toteuttamiseen liittyvät toimenpiteet 3. Lastensuojelullisista syistä kokopäivähoidossa olevien lasten perheiden palveluiden kehittäminen -> 2015 alkaen -> Toiminnallinen ryhmä osapäivähoidossa olevien lapsien perheille, toimintamallin vakiinnuttaminen 4. Laitoksiin sijoitettujen lasten suunnitelmallinen kotiuttaminen ja kotiutumista vahvistavien palveluiden edelleen kehittäminen -> 2015 alkaen -> Lasten kodin ulkopuolelle sijoittamisen ehkäiseminen 5. Alueellisen yhteistyön vahventaminen: Hyvinvointikeskusten ja monipalvelukeskusten yhteistyörakenteiden vahventaminen yhteisten toimintojen ja toimintatapojen kautta. Kaikkien palveluiden kehittämisessä tarkastellaan sähköistämisen tuoma lisäarvo ja mahdollisuudet toteuttaa palveluja sähköisenä. Osallisuuden rakenteita vahvennetaan kaikessa toiminnassa.

8 Yhteistyön perusrakenne PERHEET LAPSET Hyvinvointineuvola KOULULAISET Hyvinvointikoulu NUORET Byström nuortenpalvelut

9 YHTEISTYÖ terveydenhuolto, sosiaalityöntekijät, seurakunta, päiväkodit, senioritalo, nuorisotoimi, urheiluseurat, MLL KOULUARKI säännöt, toimintakultturi, tiedottaminen (Wilma) ruokailu (merkinnät, malliannos), lapsille tietoa ja harjoittelua hyvinvoinnista ja terveydestä, kuten ensiavusta, itsetunnosta, luovuudesta, haavan hoidosta ja ravitsemuksesta HYVINVOINTIKOULU YMPÄRISTÖ koulun pihan hyödyntäminen, liikuntaympäristö, iltakäyttö, päiväkodin piha AIKUISET syksyllä moniammatillinen tapaminen, koululla oma yhdyshenkilö sosiaalipuolella, huoltajat aktiivisesti mukana, korostettava huoltajalle tiedon jakamisen tärkeyttä, vanhemmuuden tukeminen LAPSI TURVALLISUUS, TERVEYS TUKI erityisopetus, terveydenhoitaja, kuraattori, psykologi, tukiperheet, konsultaatiot, ongelmien ehkäisy TOIMINTA oppilaskunta, tapahtumat, tempaukset, kerhot, kummit, osallistava toiminta (esim siivoukset), KIVA, avoin kouluviikko,

10 Rohkeasti uudistuva Skandinavian pohjoinen pääkaupunki Kaupunkistrategiasta paikallisiin kehittämissuunnitelmiin Kaupunkistrategia Sivistys- ja kulttuuripalveluiden alueelliset kehittämissuunnitelmat mm. koulujen työ- ja kehittämissuunnitelmat

11

12 Sivistys- ja kulttuuripalvelut

13 B. HENKILÖSTÖN OSAAMINEN C. KESTÄVÄ HYVINVOINTI D. JOHTAMINEN Sivistys- ja kulttuuripalvelut

14 Oulun kaupungin OPS-asiaa elokuu 2014

15 OPS-työn järjestäytyminen Oulun sivistys- ja kulttuuripalveluissa 1/2014 K E S K I T E T T Y Aine-opsit, eheyttävät kokonaisuudet VN:n tuntijako, valtakunnalliset perusteet, kaupunkistrategia, sivistys- ja kulttuuripalveluiden toimintamalli, lapsia ja nuoria koskevat asiakirjat, palveluiden järjestämistä koskevat asiakirjat jne. Sisällöt ja tavoitteet Oppiaineet, todistukset, Sivistys- ja kulttuurilautakunta Arviointi OPS-ohjausryhmä; vastuualueenjohtaja & päälliköt + muut toimijat Valmistelee Päättää 3 Poikkihallinnollinen OPS-ryhmä - 3-portainen tuki - hyvinvointi - ap-ip, kerhot Oppiminen ja hyvinvointi Siku-Hyve-jory OPS-prosessi tuntijako linjaustekstit lautakuntaan viennit OPS-työn arviointi OPS-täydennyskoulutus Kielet: omat & S2 Uskonnot Oppilashuolto Kieli- ja kulttuuriryhmät Eteläinen Pohjoinen Keskinen Itäinen Alueellinen yhteistyö, yksiköiden OPS-työn koordinointi, monialaisuus varhaiskasvatus perusopetus kulttuuri nuoriso A L U E E L L I N E N

16 OPS-linjaukset ja päätöksenteko OPS-ohjausryhmä valmistelee sivistys- ja kulttuurilautakunnan päätettäviksi esitykset paikallisesta opetussuunnitelmaprosessista, kaupungin tuntijaosta ja kuntakohtaisista linjausteksteistä VN-asetuksen (422/2012) ja perustetekstien pohjalta. Valmisteluun sisältyvät myös kentän toimijoilta kerättävät palautteet. Sivistys- ja kulttuurilautakunta hyväksyy paikallisen opetussuunnitelman kuntakohtaiset linjaukset. Koulun rehtori hyväksyy valtakunnallisiin perusteisiin ja paikalliseen opetussuunnitelmaan perustuvan koulukohtaisen opetussuunnitelman. Sivistys- ja kulttuuripalveluiden sekä hyvinvointipalveluiden yhteinen johtoryhmä on foorumi, jossa käsitellään säännöllisesti kasvuun ja hyvinvointiin liittyviä poikkihallinnollisia opetussuunnitelmakokonaisuuksia. Oulun kaupungin opetussuunnitelmatyötä tehdään yhteistyössä kaupungissa toimivien muiden opetuksen järjestäjien kanssa. Nämä ovat Oulun normaalikoulu, Svenska Privatskolan i Uleåborg, Oulun Steinerkoulu, valtion ylläpitämä erityiskoulu/tervaväylän koulu ja Oulun Kristillinen Koulu.

17 Opetussuunnitelmatyön ohjausryhmä vastuualueen johtaja vastuualueen aluepäälliköt (aluerehtori/varhaiskasvatuksen palvelupäällikkö) alueellisen tuen koordinaattori rehtoreita ja apulaisrehtoreita koko uuden Oulun alueelta ja erikoistehtävää sekä erityisopetusta toteuttavista kouluista (varhaiskasvatuksen osalta edustajat eri esiopetusyksiköistä) vanhempien edustaja varhaiskasvatuksen suunnittelija kehittäjäopettajia laatupäällikkö, pj

18 Koordinoi paikallista Nimeää OPSryhmät ja vastaa näiden kanssa oppiaineiden vuosiluokkakoht. sisällöistä & tavoitteista, Suunnittelee ja järjestää OPSuudistukseen liittyvää koulutusta. oppilasarvioinnista, oppilashuollon, hyvinvoinnin sekä kielija kulttuuriryhmien opetuksen linjauksista. OPS-työtä lautakunnan hyväksymän OPS-prosessin mukaan. Valmistelee paikallisen tuntijaon. Tiedottaa OPStyöstä rehtoreille, opettajille, huoltajille, oppilaille ja sidosryhmille. OPS-ohjausryhmän tehtävät Kuvat Mauno Santalo

19 Nimeää koulun OPS-vastaavan (ja OPS-tiimin). Seuraa ohjausryhmän ohjeita ja tiedottaa henkilökunnalle ja sidosryhmille OPS-asioista. Vastaa koulun OPS-työn suunnittelusta, toteutuksesta ja arvioinnista paikall. aikataulun mukaan. Mahdollistaa oppilaiden, huoltajien ja muiden sidosryhmien osallistumisen OPS-työhön. Järjestää OPStyöhön tarvittavan ajan. Tiedottaa OPStyöhön liittyvästä koulutuksesta ja koordinoi OPSkoulutuksiin osallistumista. Koulun tehtävät/rehtori vastaa Kuvat Mauno Santalo

20 Yhteistyö kouluväen kanssa Rehtoreiden kanssa alueelliset rehtoritapaamiset, koko kaupungin rehtorifoorumit ja kehittämispäivät. Koulujen OPS-vastaaville OPS-kuppilat OPS-koordinaattoreiden johdolla ajankohtaisiin OPS-asioihin liittyen - yhden tai kahden alueen OPS-vastaavat yhdessä OPS-vastaaville säännöllistä koulutusta koulun OPS-prosessin tueksi Koko opetushenkilöstölle OPS-työtä tukevaa koulusta Ylin kuva Markku Leppäjärvi

21 Oppilaiden rooli Oulun uuden opsin valmistelussa Oppilaiden osallisuus ja vaikuttaminen näkyy uudessa opsissa useissa kohdissa velvoittavana. Luku 1: Oppilaille tulee järjestää mahdollisuus osallistua opetussuunnitelman ja siihen liittyvien suunnitelmien valmisteluun. Oulussa kaupungin tasolla: eri alueilla toimii 15 osallisuusryhmää ryhmiltä pyydetään mielipiteitä opseista. Edellyttää huolellista suunnittelua ja opsin avaamista nuorille täydentävänä toimenpiteenä zef-pohjaiset kuulemiskyselyt. Keskitetysti toteutettuna (esim. koululuokat käyvät vastaamassa), lähes kaikki oululaiset oppilaat saavat äänensä kuuluville oppilaita ei ainoastaan kuulla, vaan että heidän kuulemisellaan on myös vaikutusta Koulun tasolla: oppilaskunnat luonteva ja oiva väline kaupungin tasolla luodaan yleinen pohjamalli koulukohtaisiin toteutuksiin kaikissa Oulun kouluissa toteutettava Ops-viikko, jonka aikana käydään läpi opsin yleisiä osia ja eri oppitunneilla käsitellään kyseisen oppiaineen ainekohtaista opsia.

22 OPS-yhteistyö vanhempien kanssa Vanhempainfoorum Koti-koulutoimikuntien ja vanhempainyhdistysten edustajat, sivistys- ja kulttuuripalveluiden tiedotus paikallisesta OPStyöstä. Oulun alueellinen vanhempainyhdistys Edustaa kaikkia Oulun kouluja; yhteistyö Vanhempainliiton ja sivistys- ja kulttuuripalveluiden kanssa. Koti-koulutoimikunta, vanhempainyhdistys Edustaa vanhempia koulukohtaisessa OPS-työssä.

23 elo-syyskuu Perusopetuksen arvoperusta ja oppimiskäsitys Luku 2 - linjaustekstit* - alue-/koulukohtaiset työstöohjeet OPS-aikataulutusta syksy 2014 loka-marraskuu Perusopetuksen tehtävä, tavoitteet ja toimintakulttuuri Luvut 3 & 4 - linjaustekstit - alue-/koulukohtaiset työstöohjeet tuntijako joulukuu Oppimisen edistäminen koulutyössä (oppimisympäristö, yhteistyö, työtavat, apip, kerhot jne.) Luku 5 - linjaustekstit - alue-/koulukohtaiset työstöohjeet Jokaisesta kokonaisuudesta alueen toimijoiden kanssa yhteinen käsittely -> malli ja materiaalit koulukohtaiseen työhön. Alueellisen työn tukena aluerehtorin kumppanina OPSkoordinaattorit 2 pv/vk Syksyn VESO-päiviä hyödynnetään OPS-työssä

24 24 Oulun OPS-työn aikataulutusta PMÄ lautakuntaan viennit syksy 14 kevät 15 syksy 15 kevät 16 syksy Kivijalkatekstit luvut 2 5 Tuntijako Oppiaineiden vuosiluokkakohtaiset sisällöt ja tavoitteet - varhennettu A1-kieli Oppiaineiden vuosiluokkakohtaiset sisällöt ja tavoitteet Joustava esi- ja alkuopetus Oppiaineiden viimeistely Painotukset Arviointi, todistukset Kieliohjelma, kieli- ja kulttuuriryhmät vl. 1 6 uuteen OPSiin Joustava perusopetus vl porrastetusti uuteen OPSiin Lisäluokkaopetus Aikuisten perusopetus Tuntijako & OPSprosessi Aine-opsit 1-6 Kieliohjelma Kivijalkatekstit Aine-opsit 7-9 Eheytt. kokon. Arviointi Lisäluokka & aikuisten perusop. Eheyttävät kokonaisuudet Nivelvaiheyhteistyö Yhteistyö 2. aste Täydennyskoulutus Alue- ja koulukohtaisen työn tuki Tiedottaminen Täydennyskoulutus Alue- ja k... Opetussuunnitelman ja OPS-prosessin arviointi osana CAF-arviointia

25 Eheyttävät kokonaisuudet Heti valtakunnallisen OPS-luonnoksen ensimmäisen julkistusvaiheen jälkeen Oulussa alettiin päivittää ja kehittää paikallisia, eheyttävia OPS-kokonaisuuksia (0-9. lk:lle). Kokonaisuudet ovat: Maailmankansalaisen polku Kestävän kehityksen polku Tiedonhallinnan polku Kulttuuripolku Yrittäjyyskasvatuksen polku Hyvinvointipolku OPSiin sisälle kirjoitettua osallisuutta kehitetään yhdessä VAKAn ja nuorisopalveluiden kanssa. Polkujen suunnittelusta vastaavat kehittäjäopettajat yhdessä muiden asiantuntijoiden kanssa. Kutakin polkua suunnittelee 1-2 kehittäjäopettajaa, ja osassa on mukana Oulun matikkamaan edustaja, teknologiakouluttaja ja/tai muita opetusalan toimijoita.

26 Tietoa OPS-uudistuksesta OPS 2016 Opetushallituksen portaali Oulun OPS-portaali TOPIKin sivusto Lisätietoa: Päivi Mäki, p ,

27