KuntaKesuKuntoon

Transkriptio

1 KuntaKesuKuntoon Paikallisen kehittämissuunnitelman toteutus kunnassa Mika Penttilä, sivistys- ja kulttuurijohtaja

2 Esiteltäviä asioita: Uusi Oulu Uuden Oulun kuntaliitos - yhdistymissopimus ja hallitus Uusi Oulu on Aiesopimusmenettely (Oulu,Tampere,Turku) Talouden, palvelujen ja elinkeinojen kehitys pohjoista valoa - johtamisjärjestelmä ja omistajapolitiikka ja elinvoimaa Pohjoinen metropoli ja kansainvälinen rooli - EU:n pohjoisen ulottuvuus, Barents, Perämerenkaari Kuntaliitosten pioneerimalli Liikennepolitiikka, Tulevaisuuskatsaus

3 Muutos on mahdollisuus! Sivistys- ja kulttuuripalveluiden organisoituminen on tarkoittanut viiden kunnan ja entisen hallintokunnan liittymistä yhteen lukemattomien toimintakulttuurien yhteensovittaminen! Uusi Oulu on pohjoisen kumppanuusverkoston menestyvä keskus. Se on elinvoimaltaan ja toimintakyvyltään vahva sekä alueeltaan moni-ilmeinen, viihtyisä ja houkutteleva kestävän kehityksen verkostokaupunki. Oulu Haukipudas Kiiminki Terveys palvelut Ikäihmisten palvelut Kulttuuri Varhaiskasvatus Sosiaalipalvelut Nuoriso Opetus Yli-Ii Liikunta Oulunsalo Uuden Oulun kuntalaispalvelut

4 Sivistys- ja kulttuuripalveluiden organisaatio 2013 SIVISTYS- JA KULTUURIPALVELUT Sivistys- ja kulttuurijohtaja Mika Penttilä VARHAISKASVATUS- PALVELUT Varhaiskasvatusjohtaja Arto Lamberg Palvelujohtaja Ulla Rissanen PERUSOPETUS- JA NUORISO- PALVELUT Perusopetus- ja nuorisojohtaja Marjut Nurmivuori LUKIOKOULUTUS, VAPAA SIVISTYSTYÖ JA TAITEEN PERUSOPETUS Lukiojohtaja Pekka Fredriksson KULTTUURI- PALVELUT Kulttuurijohtaja Risto Vuoria LIIKUNTA- PALVELUT Liikuntajohtaja Niina Epäilys ALUEELLISET TOIMIJAT, aluetiimit Varhaiskasvatuksen yksiköt Peruskoulut ja nuorisopalveluiden yksiköt Lukiot, vapaan sivistystyön ja taiteen perusopetuksen yksiköt Kulttuurilaitokset Sisä- ja ulkoliikuntapaikat, ohjatut liikuntapalvelut ASIANTUNTIJAPALVELUT HALLINTOTIIMI, hallintopäällikkö Sirpa Visuri HENKILÖSTÖTIIMI, henkilöstöpäällikkö Minna Pohjola TALOUSTIIMI, talouspäällikkö Riitta Mörö KEHITTÄMINEN, kehityspäällikkö Juha Aho Laatu- ja ohjustiimi, hyvinvointi- ja toimintaympäristötiimi, projektitoimisto ja ICT-tiimi, tapahtumatiimi

5 LNPO TA / KS Kaupunki on asukkaitaan varten! Kokonaisarkkitehtuuri Oulun kaupungin kaupunkistrategia 2020 Oulun palvelumalli 2020 Lasten ja nuorten kasvuympäristöjen tukeminen Yhteistyön tiivistäminen kasvu- ja kehitysyhteisöjen välillä Varhainen puuttuminen Matalan kynnyksen palvelut Hyvät peruspalvelut Vaikuttavilla, laadukkailla ja oikea-aikaisesti toteutetuilla peruspalveluilla voidaan ehkäistä ongelmien syntyä ja vähentää erityispalvelujen käyttöä. Syrjäytymisen ja eriarvoisuuden ehkäisy Monialaisen työn kehittäminen eri elämän muutos/nivelvaiheiden haasteisiin (siirtyminen varhaiskasvatuksesta perusopetukseen, perusopetuksesta toiselle astelle, jne. Toimeentulon parantaminen (yksinhuoltaja perheiden köyhyys, ylisukupolvinen köyhyys) Kumppanuussopimukset

6 Teemmekö oikeita asioita?... Sivistys- ja kulttuuripalvelut

7 Ongelmalähtöisyydestä ennaltaehkäisyyn Sivistys- ja kulttuuripalvelut

8 Poikkitoiminnallinen kumppanuus Vuonna 2013 valmistelun kärkenä lapset, nuoret ja lapsiperheet Sivistys- ja kulttuuripalvelut

9 Poikkitoiminnallinen kumppanuus Siku Hyvinvointi Y & Y Sopimus Toimintaa tukevat prosessit Y Palvelukokonaisuus Toimintaa tukevat prosessit Toimintaa tukevat prosessit Palveluohjaus Oman tuotannon palveluketju Toimintaa tukevat prosessit Tavoitteet (myös siirtymäkohtiin) Strategiset tavoitteet Sopimustavoitteet Mittarit Laatu Määrä Eurot Mittarit Laatu Määrä Eurot Mittarit Laatu Määrä Eurot Sivistys- ja kulttuuripalvelut

10 Rohkeasti uudistuva Skandinavian pohjoinen pääkaupunki TA Arviointitiedon tulee olla päätöksentekoa, toiminnan kehittämistä ja palvelujen käyttäjien tietotarpeita tukevaa TOIMIN NAN ARVIOIN TI KUMPPANUUS SOPIMUKSET Kaupunkistrategia visio ja toiminnalliset tavoitteet Kaupungin valtuuston avaintavoitteet ja arviointi Sikulautakunnan avaintavoitteet ja arviointi Yksiköiden avaintavoitteet ja arviointi Laadunhallinta osana perustyötä! Tieto siitä, miten kunta on onnistunut palvelutehtäviensä hoitamisessa ja niiden edelleen kehittämisessä -> kuntalaisten perusoikeus EFQM

11 Tavoitetila Oulu 2020: Rohkeasti uudistuva Skandinavian pohjoinen pääkaupunki Kilpailukykyisen kaupunkiseudun elinkeinotoiminta työllistää Asukkaat osallistuvat, liikkuvat ja edistävät kestävää elämäntapaa Tasapainoinen talous turvaa laadukkaat palvelut Lapset ja nuoret ovat tulevaisuuden tekijöitä Monimuotoinen kaupunkikulttuuri vahvistaa yhteisöllisyyttä Rohkeus - Reiluus - Vastuullisuus

12 Rohkeasti uudistuva Skandinavian pohjoinen pääkaupunki Sivistys- ja kulttuuripalveluiden visio

13 Rohkeasti uudistuva Skandinavian pohjoinen pääkaupunki Sivistys- ja kulttuuripalvelut

14 Rohkeasti uudistuva Skandinavian pohjoinen pääkaupunki Kaupunkistrategiasta paikallisiin kehittämissuunnitelmiin Kaupunkistrategia Sivistys- ja kulttuuripalveluiden alueelliset kehittämissuunnitelmat mm. koulujen työ- ja kehittämissuunnitelmat

15

16 Sivistys- ja kulttuuripalvelut

17 B. HENKILÖSTÖN OSAAMINEN C. KESTÄVÄ HYVINVOINTI D. JOHTAMINEN Sivistys- ja kulttuuripalvelut

18 Perustehtävän kirkastaminen! Toiminnan suunnitelmallisuus! Yksilön, perheen ja yhteisön hyvinvointi vaikuttavuus Panostukset peruspalveluihin Arviointijärjestelmän kehittäminen: - Kuntalaisella oikeus tietää, miten olemme onnistuneet perustehtävän hoitamisessa! Vrt. valtakunnallinen - Oppimistulosten lasku - Tieto- ja viestintäteknologian vähäinen käyttö ja osaaminen - Kuntaorganisaatiot ja johtamisen haasteet - Taloustilanne Sivistys- ja kulttuuripalvelut

19 Sivistys- ja kulttuuripalvelut Osallisuus ja yhteisen prosessin merkitys! Tiivistää erinomaisesti alueellisen kehittämisen yhteisiin tavoitteisiin Antaa aiempaankin paremmat mahdollisuudet yhteiselle kehittämiselle toimialojen välillä ja 3. sektorin kanssa OPH:n KESU soveltaen kaikille Sikun toimialoille Oulun toimintamalli

20 Oulun Kesu-prosessi Perusopetuksen ja nuorisopalveluiden johtotiimi Aluejohtotiimit ja johtoryhmä Johtoryhmä Perusopetuksen rehtorit ja nuorisopalveluiden väki KuntaKesun esittely OPH:n materiaalin pohjalta Alueellisen Kesun esittely ja kommentointi työpajoissa Aluejohtotiimien ja joryn kommenttien käsittely johtoryhmässä KuntaKesun esittely, nykytilan kuvaus ja nostojen valinta kehittämis-päivässä KuntaKesusta aluekesuksi

21 A.OPPIMINEN 1. Nivelvaiheyhteistyön vahvistaminen oppimisen edistämiseksi oppimisen kannalta merkityksellisen tiedon siirtäminen yhteistyön laatu ei pelkää lomakkeiden täyttämistä siirtymävaiheen onnistuminen näkyy myös oppimistuloksissa ulottamalla oppilashuollon prosessit esiopetukseen edistetään oppilaan tarvitseman tuen järjestämistä ja parannetaan oppimistuloksia 2. Arviointi kehittämisen välineeksi Arviointitulosten tulee vaikuttaa: resursointiin positiivisena diskriminointina opettajien osaamisen kehittämiseen oppimisympäristöjen kehittämiseen > opetuksen arviointilogiikka

22 B. HENKILÖSTÖN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN Tieto- ja viestintäteknologian pedagogisen taitojen osalta 1. Henkilöstön motivointi tieto- ja viestintätekniikan pedagogiseen kehittämiseen haasteellisessa taloudellisessa tilanteessa. Vahvistetaan koulussa jo olevaa resurssia osaamisen laajentamiseksi esimerkiksi seuraavilla menetelmillä: asiantuntijayhteisöjen sisäinen koulutus, vertaisopettaminen omassa koulussa, naapurikoulussa ja omalla alueella. Tehostetaan VESO-koulutusta sekä YT-ajan ja TVA-rahan pedagogista käyttöä. Opettajien erityisosaamisen hyödyntäminen koko yhteisössä laajenee vain silloin, kun koulun pedagogiseen kehittämiseen kuuluu tiimi- ja pariopettajuus. Rehtorin tehtävänä on huolehtia, että osaamista jaetaan. Kehityskeskusteluissa saadaan tietoa osaamisesta ja osaamistarpeista. Sivistys- ja kulttuuripalvelut

23 B. HENKILÖSTÖN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN Tieto- ja viestintäteknologian pedagogisten taitojen ja toimintakulttuurin kehittämisen osalta 2. Tieto- ja viestintäteknologisen osaamisen kehittäminen kestävän laitekannan ja pedagogisesti perusteltujen valintojen turvaamiseksi Asiantuntijoiden tehtävänä on seurata kehitystä ja valita realistinen standardi, jota voidaan hyödyntää koulun arjessa ja turvata oppilaiden tasavertaiset mahdollisuudet. Pedagogisen ajattelun vahvistaminen Tiimi- tai pariopettajuus pedagogisen kehittämisen ytimessä: Opettajien välisen yhteistyön lisääminen vie myös tieto- ja viestintätekniikan mahdollisuuksia eteenpäin. Kehitetään vertaismentorointia esimerkkinä Koskelan ja Paulaharjun WIGU-hanke, jossa opettaja kehittää omaa opetustyötään seuraamalla kollegan työtä.

24 C. KESTÄVÄ HYVINVOINTI 1. Painopisteen siirtäminen yksilötasolta yhteisöön Toimintakulttuurin muuttaminen koulutuksen ja yhteisen keskustelun avulla asennekasvatus Ennaltaehkäisevien toimintatapojen vahvistaminen ( KiVa jne.) Tuen palveluiden eheyttäminen ja suuntaaminen yksilöstä ryhmään 2. Täydennyskoulutuksen kehittäminen Koulutuksen suuntaaminen tukemaan yhteisöllistä ajattelua Opettajakunnan ajattelutavan muuttaminen ja sitoutumisen vahvistaminen Johtamiskäsityksen muuttaminen kohti jaettua johtajuutta

25 D. JOHTAMINEN 1. Strategiatyön nivominen osaksi yksikkökohtaista arviointia ja kehittämistä kehittämistehtävien konkretisointi pitkäkestoiset strategiset linjaukset eri tasojen laadunarvioinnin vahvistaminen opetuksen järjestäjä, alue, yksikkö Aikataulutus: valtuustokausi 2. Luonteva yhteistyö perusopetuksen ja nuorisotyön välillä yhteistyön vahvistaminen hyödyntäen olemassa olevia rakenteita toimenpiteenä esimerkiksi alueellisen nuorisotyön jalkautuminen osaksi koulun arkea Aikataulutus: valtuustokausi

26 Kiitos