Mirjam Kalland. Päivähoidon laadun merkitys lapsen kehitykselle

Transkriptio

1 Mirjam Kalland Päivähoidon laadun merkitys lapsen kehitykselle

2 Varhaiskasvatuksen taustaa Leikin ja lapsuuden itsenäinen merkitys erillisenä ajanjaksona ihmisen kehityshistoriassa (Pestalozzi, Fröbel) Lapsen uteliaisuus, yksilöllinen oppiminen ja lapsen herkkyysvaiheet (Montessori) Huolenpidon ja virikkeiden turvaaminen lapsille (Cygneus)

3 Hiukan historiaa Vuonna 1909 Tekla Hultin esitti eduskunnassa määrärahojen myöntämistä kansanlastentarhoille. Hän perusteli anomustaan toisaalta äitien tarpeelle käydä ansiotyössä, toisaalta kansanlastentarhojen kasvatuksellisella merkityksellä. Hänen mukaansa Fröbelin kasvatusjärjestelmä totutti lapsen hyvään käytökseen, se herätti lasten havaintokyvyn, kehitti omatoimisuutta ja lisäsi tieto-taito määrää. Hultin käynnisti poliittisen päivähoitokeskustelun jossa näkyi sekä sosiaalis-hoidollinen että kasvatuksellisopetuksellinen ulottuvuus. Mirjam Kalland

4 Lastentarhatoiminnan visiot Lastentarhatoimintaan liittyi pedagoginen visio lapsen oikeudesta kehittää kykyjään ja taitoaan omaa kehitystasoa vastaavalla tavalla sekä sosiologinen visio lastentarhoista eri yhteiskuntaluokkien kasvatuksellisena foorumina Mirjam Kalland

5 1960-luvun päivähoitokeskustelun konkreettisena aloitteentekijänä on pidetty MLL:n vuonna 1963 järjestämää lastensuojeluviikkoa, jonka teemana oli päivähoitokysymys. Vuonna 1990 astui voimaan laki lasten subjektiivisesta oikeudesta päivähoitoon. Samanaikaisesti on koti- ja yksityisen hoidon tuella mahdollistettu lapsen hoitamista kotona tai lapsen hoidon järjestämistä kunnallisten palvelujen ulkopuolella. Mirjam Kalland

6 Päivähoito (vain) vanhempien työssä käymisen mahdollistajana Loogisena jatkumona tälle ajatusmallille on ehdotus, että lasten subjektiivinen oikeus päivähoitoon poistettaisiin tai rajoitettaisiin Taustalla on ilmeisesti ajatus, että kotona tai työttömänä olevan vanhemman lapsi kuuluu olla kotona Mirjam Kalland

7 Varhaiskasvatuskeskustelun paradokseja Kun päivähoitoa tulkitaan puhtaasti osana työ- ja perheelämän yhteensovittamista laatua ei saa kyseenalaistaa tai tarkastella, ja päiväkoteja käsitellään tehotuotannon näkökulmasta? Suomessa pohditaan subjektiivisen päivähoitooikeuden kaventamista - tilastojen perusteella pitäisi pikemmin pohtia miksi suomalaiset lapset eivät käytä varhaiskasvatuspalveluja yhtä paljon kuin muut pohjoismaiset tai eurooppalaiset lapset Mirjam Kalland

8 Tärkeä kysymys: Miten ja missä olosuhteissa päivähoito voi tukea lasten kehitystä, ja miten ja missä olosuhteissa se voi olla lapsen kehitystä vahingoittava?

9 Laadultaan hyvä varhaiskasvatus tukee lapsen kehitystä On runsaasti tutkimuksia joiden mukaan päivä-hoidolla on myönteistä vaikutusta lasten kehitykseen. Erään tutkimuksen mukaan riskiryhmään kuuluvan lapsen osallistuminen varhaiskasvatus- ja alkuopetusohjelmaan paransi oppimistuloksia ja vähensi rikollisuutta vielä 15 vuotta ohjelmiin osallistumisen jälkeen (Reinolds 2001). Avainasemassa onkin varhaiskasvatuksen laatu ja suunnitelmallisuus.

10 Päivähoidon laadun tekijät Puitteet: Tärkeitä puitetekijöitä ovat ryhmän koko, henkilökunnan koulutus, ihmissuhteiden pysyvyys ja fyysinen ympäristö (tarkoituksenmukaiset ja turvalliset tilat, puhdas sisäilma). Lisäksi lapsen terveyttä tukee ravitseva ja terveellinen ruoka, riittävä ulkoilu ja lepo. Prosessi: hoivan laatu, vuorovaikutus ja huolenpito, pedagogiikka ja oppiminen, vuorovaikutus vanhempien kanssa. Mirjam Kalland

11 Ensimmäinen havainto: ryhmähoitoon liittyvä lapsen stressi Laadukkaassa päivähoidossa lapsen stressi kortisolilla mitattuna vastaa normaalitilannetta (Sims et al 2006) Epätyydyttävässä hoidossa olevan lapsen kortisolitaso pysyi korkeana tai kohosi päivän aikana (Dettling et al 1999) Korkea kortisolitaso lisää aggressiivisuutta ja ahdistuneisuutta, mutta on myös yhteydessä taipumukseen vetäytyä ja eristäytyä. Mirjam Kalland

12 Sajaniemen stressitutkimukset: Tutkimuksen kohteena oli 146 lasta, ja kortisolia tutkittiin viisi kertaa päivän aikana. Tulokset osoittivat, että suurimalla osalla lapsista on normaali kortisolitaso. Osalla oli kuitenkin normaalista poikkeavia koholla olevia stressihormonitasoja. Näille lapsille yhteistä oli se, että ryhmän tai luokan toiminta oli laadullisesti heikkoa ja heikosti suunniteltua (Sajaniemi et al 2011). Mirjam Kalland

13 NIHCD: Kaksi perhetaustasta ja muista tekijöistä riippumatonta lapsen kehitykseen kielteisesti vaikuttavaa tekijää: iso ryhmä ja ennen neljättä ikävuotta vietetty kokonaisaika

14 Laadusta Varhaiskasvatuksen pedagoginen laatu on kytketty henkilöstön koulutukseen (Jensen, 2009). Kun lapsiryhmässä toimii pedagogisen koulutuksen saanut lastentarhanopettaja, se vähentää oppimishäiriöiden syntyä ja tukee lasten kielellistä kehitystä (Bremberg, 2001) Mirjam Kalland

15 Varhaiskasvatuksen merkityksestä Kun lapsi on osallistunut varhaiskasvatukseen ja esiopetukseen (3 v- ), lapsi suoriutuu paremmin 11 v. kielellisistä ja matemaattisista tehtävistä. Tulos liittyy kuitenkin varhaiskasvatuksen laatuun. Yhteydet ovat vahvemmat kognitiivisiin taitoihin kuin sosiaalisiin taitoihin. Käyttäytymishäiriöihin liittyy ristiriitaisia löydöksiä jotka todennäköisesti kytkeytyvät laatuun. Mirjam Kalland

16 Useimmat tutkimukset liittyvät yli kolmevuotiaisiin, mutta katsaus kansainvälisiin tutkimuksiin osoittaa lapsen terveyttä edistäviä vaikutuksia myös vuoden ikäisille lapsille edellyttäen että henkilöstöä on riittävästi (noin 18-20/100 lasta)(holmgren, 2009). Mirjam Kalland

17 Laadultaan heikolla päivähoidolla on kielteisiä vaikutuksia lasten kehitykseen. Pieni lapsi ylisuuressa ryhmässä Pitkät hoitopäivät Vaihtuvat ja/tai epäpätevät hoitajat Välinpitämättömät tai julmat hoitokäytännöt Suunnittelematon toiminta Se, joka vahingoittaa lasta kotona, vahingoittaa myös päiväkodissa ja päinvastoin

18 Kiteyttäen: Aikuisten ja lasten välinen suhdeluku, ryhmäkoko, henkilökunnan koulutustaso ja valmennus tehtäväänsä, yhteistyö vanhempien kanssa, hoitajan/päiväkodin kasvatusnäkemys. Tutkimustulokset ovat sekä itsestään selviä että puhuttelevia: Päivähoidossa asetettujen standardien yhteys lasten kehitykseen oli suoraviivainen (NICHD)

19 Laatukeskustelussa keskitetty aikuinen-lapsi vuorovaikutussuhteeseen Alle kouluikäisten lasten vertaissuhteita ja niiden merkitystä tutkittu vähemmän Vertaissuhteiden merkitys mainitaan harvoin laatukeskustelussa Kiusaamisen vastainen työ sekä ryhmän hyvinvoinnin tukeminen ja vertaissuhteiden turvaaminen nostettava tärkeäksi laatukriteeriksi Mirjam Kalland

20 Tarvitaan systemaattista laatutyötä laadukkaiden rakenteiden lisäksi Kehitetään varhaiskasvatuksen laatua yhdessä kasvattajien kanssa esim. videointi on hyvä työväline Jatkokoulutusta liittyen pedagogiseen osaamiseen ja vuorovaikutukseen Laadun varmistus ja arviointi Lasten kehitysten seuranta Lasten vertaissuhteiden huomioiminen ja tukeminen Mirjam Kalland

21 Lapsuus tässä ja nyt Yhteiskunnallisten tavoitteiden kärjessä tulee taloudellisesta tilanteesta riippumatta olla kaikkien lasten kasvumahdollisuuden turvaaminen

22 Kiitos!