KASVUN JA OPPIMISEN TUKI VARHAISKASVATUKSESSA JA ESIOPETUKSESSA Tuen kolmiportaisuus

Transkriptio

1 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Kasvun ja oppimisen palvelut Varhaiskasvatuspalvelut KASVUN JA OPPIMISEN TUKI VARHAISKASVATUKSESSA JA ESIOPETUKSESSA Tuen kolmiportaisuus Esiopetuksessa lapsen kasvun ja oppimisen tuen järjestämisessä käytetään tuen kolmiportaista mallia. Varhaiskasvatuksessa tullaan ottamaan käyttöön vastaavanlainen malli. Käsitteiden yhtenäistäminen varhaiskasvatuksen, esiopetuksen ja perusopetuksen jatkumossa helpottaa kasvattajien keskinäistä vuoropuhelua ja yhteistyötä. Oikea-aikaisella tuella lapset tulevat autetuiksi mahdollisimman varhain ja annettu tuki ennaltaehkäisee ongelmien vaikeutumista ja kasautumista. Tavoitteena on, että varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa lapsikohtaisesta tuen määrittelystä painopiste siirtyy kasvattajayhteisön toiminnan, toiminnansuunnittelun ja oppimisympäristön säännölliseen arviointiin ja suunnitteluun. Tuki voi muuttua yleisen, tehostetun ja erityisen välillä. Kasvun ja oppimisen tuki rakennetaan muokkaamalla toimintatapoja, toiminnan sisältöjä, oppimisympäristöä ja henkilöstöjärjestelyjä lapsiryhmän tarpeita vastaaviksi. YLEINEN TUKI Yleinen tuki on pedagogista, kasvatuksellista ja hoidollista tukea, joka kuuluu kaikille lapsille. Jokaisella lapsella on oikeus saada tukea oppimiseensa ja kasvuunsa. Lapsi voi tarvita tukea kehityksen eri osa-alueilla eripituisia jaksoja. Yleisen tuen antaminen on kaikkien kasvatusvastuussa olevien henkilöiden tehtävä ja se kuuluu kaikkeen varhaiskasvatuksen toimintaan. Varhaiskasvatuksen henkilöstö kohtaa lapsen hyväksyen ja ymmärtäen. Lapsen kehitykseen kuuluu haastavia vaiheita, tästä syystä lapsen normaalin kehityksen ja siihen liittyvien riskien tunteminen on välttämätöntä. Tämä edellyttää henkilöstön perusosaamisen ylläpitoa ja vahvistamista ja myönteistä suhtautumista kasvun ja kehityksen mahdollisuuksiin. Yleinen tuki perustuu varhaiskasvatuksessa lapsen tarkkaan havainnointiin erilaisissa tilanteissa ja oppimisympäristön arviointiin. Vanhempien ja kasvatushenkilöstön havainnoista keskustellaan yhdessä ja sovitaan, miten lapsen vahvuudet huomioidaan ja mitä tukitoimia otetaan käyttöön. Yhdessä sovitut, lapsen hyvinvointia edistävät kasvatukselliset periaatteet ja toimintatavat kirjataan lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan. Lasten varhaiskasvatussuunnitelmiin kirjattujen tarpeiden ja ammatillisen tiedon pohjalta tiimi suunnittelee ja sopii kasvattajayhteisön toimintatavoista ja kirjaa sopimukset kyseiseen lomakkeeseen. Yleisessä tuessa on keskeistä interkulttuurinen näkökulma. Se tarkoittaa vuorovaikutusta kulttuurien välillä. Interkulttuurisuudessa korostuu ajatus tietoisuudesta, herkkyydestä ja vuorovaikutustaidoista sekä halu toimia erilaisissa kulttuurien kohtaamisen tilanteissa.

2 Seuraavaksi käytännön esimerkkejä yleisestä tuesta. Kasvatuksellinen ja pedagoginen tuki Jokapäiväisten, usein toistuvien tilanteiden hyödyntäminen ja arvostaminen opetuksessa - pukemistilanteet, ruokailu, ulkoilu, päivälepo, siirtymätilanteet, leikki - motoristen, sosiaalisten ja kielellisten taitojen harjoittaminen arjen tilanteissa - suomi toisena kielenä -opetus (S2) - oman toiminnan ohjaamisen ja itsesäätelyn tukeminen (kuvat, toiminnan sanoittaminen, yhteiset pelisäännöt) - sensitiivisyys ja läsnäolo aikuisen ja lapsen välisessä vuorovaikutuksessa - johdonmukaisuus aikuisten toiminnassa Turvallisuuden vahvistaminen - yhdessä sovitut lapsiryhmän pelisäännöt (kuvat) - turvataitojen opettaminen - tunnetaitojen tukeminen (tunteiden tunnistaminen ja nimeäminen) - ennakointi (struktuurit, rutiinit, päiväjärjestykset, viikko-ohjelmat, tiedottaminen) - kiusaamisen ennaltaehkäiseminen Myönteinen kasvun tukeminen - kehuminen, kiittäminen, kannustaminen, juhlistaminen - yhteisen onnistumisen huomaaminen - henkilökohtainen palkitseminen (helmipurkki, tarrataulu, muksuoppi) - käyttäytymisen säätelyn menetelmiä (liikennevalot, kuvat, sarjakuvitus, kiva kaveri - kuvat) Lapselle sopivien opetusmenetelmien ja toimintatapojen valitseminen - lapsen iän, kehityksen ja kiinnostuksen kohteiden huomioiminen - strukturoitu ja kuvitettu päiväjärjestys - pienryhmätoiminta (kiinteät, vaihtelevat) - fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen oppimisympäristö (leikinvalintataulu, kuvilla merkityt tilat, tilojen jäsentäminen kalusteilla, matoilla ja leikkipistein, omahoitaja-järjestelyt, toiminnan porrastaminen, erityisavustajaresurssin käyttö) - opetuksen strukturointi (havainnollistaminen, konkreettisuus esineillä ja kuvilla, monikanavaisuus liikkuen, leikkien eri aistien avulla) - opetusmenetelmät (mallioppiminen, mallintaminen, riittävän toiston turvaaminen, monikanavaisuus, havainnollisuus, toiminnallisuus, leikki) Kasvattajien yhteistyö - kasvatuskumppanuus - kasvattajien ammatillinen yhteistyö - erityislastentarhanopettajan konsultaatio - yhteistyö neuvolan ja koulun kanssa - yhteistyö muiden asiantuntijoiden kanssa

3 Hoidollinen tuki Päivittäistoiminnot - ruokailu (monipuolinen ja terveellinen ravinto, lyhyen aikajakson ravintopäiväkirja, sapere) - hygienia (kuivaksi oppiminen, wc-käynnit, käsienpesu) - ulkoilu (riittävä ja turvallinen ulkoilu) - lepo/uni (yksilölliset tarpeet, kuulokkeilla musiikin kuuntelu, painopeitto) Yksilöllinen hoidon tarve - pitkäaikaissairauksien rutiinihoito (säännöllinen lääkkeen anto, kuivan ihon rasvaus, allergiat, tasapainossa olevan esim. diabeteksen ja epilepsian hoito) TEHOSTETTU TUKI Kun yleinen tuki ei riitä lapselle, tarvitaan tehostetumpaa tukea. Tehostettua tukea järjestetään lapselle, joka tarvitsee yksilöllistä tukea usealla kehityksen eri osa-alueella. Tehostettu tuki sisältää yleisen tuen muodot, mutta niitä tehostetaan, tarkennetaan, yksilöllistetään ja toteutetaan vahvempana ja säännöllisesti pidemmän aikaa. Tehostettuun tukeen siirrytään vasta sen jälkeen, kun yleisen tuen menetelmiä on ollut käytössä vähintään kahden kuukauden ajan ja/tai niiden on todettu olevan riittämättömiä. Tehostettu tuki suunnitellaan nimenomaan yksittäistä lasta varten yhdessä vanhempien, ryhmän lastentarhanopettajan ja elton/relton/kelton kanssa. Tarvittaessa tukea on suunnittelemassa myös päiväkodin johtaja ja muita asiantuntijoita. Tiimi suunnittelee tehostetun tuen käytännön järjestämisen ja kirjaa muuttuvat käytännöt kasvattajayhteisön toimintatapalomakkeeseen. Tehostetussa tuessa yhteistyö edellä mainittujen tahojen kesken tiivistyy. Tehostettu tuki on säännöllistä ja päivittäistä ja siinä korostuu yksilöllinen ohjaus. Se voi sisältää useampiakin pedagogisia tai erityispedagogisia menetelmiä tai rakenteellisia tukitoimia. Tehostettu kasvatuksellinen ja pedagoginen tuki Lapselle sopivien opetusmenetelmien ja toimintatapojen valitseminen - henkilökohtainen, kuvitettu struktuuri, henkilökohtaiset koritehtävät päivittäin käytössä - oppimisympäristön järjesteleminen: pelkistetyt materiaalit ja kalustus yms. - opetuksen strukturointi: aistisäätelypulmien huomioiminen yksilöllisesti, henkilökohtaiset kuvat, joiden avulla tuokion eteneminen havainnollistetaan - lapsen kiinnostuksen kohteiden huomioiminen toiminnan sisällöissä: kiinnostuksen kohteiden hyödyntäminen opetuksen motivoinnissa soveltuvin osin Jokapäiväisten, usein toistuvien tilanteiden hyväksi käyttäminen opetuksessa - pukemistilanteet, ruokailu, ulkoilu, päivälepo, siirtymätilanteet: edellä mainittuihin tilanteisiin tarvitaan lähiaikuisen ohjausta enemmän kuin lapsen ikätaso edellyttää, henkilökohtaiset kuvat, toimintojen sarjakuvitus

4 Puhetta tukevat kommunikointimenetelmät - lapsella henkilökohtainen kommunikointikansio tms. jatkuvassa käytössä Tehostettu hoidollinen tuki Perushoidollinen tuki: ruokailu, hygienia, ulkoilu, lepo/uni - laaja-alaiset syömishäiriöt, säännöllinen, moniammatillinen yhteistyö mm. ravitsemusterapeutin kanssa, edellyttää henkilökunnalta jatkuvaa huolenpitoa, seurantaa jne., monivammaisen lapsen ruokailun tukeminen - oma lepopaikka eri tilassa lähiaikuisen valvonnassa - karkailevan lapsen valvonta Yksilölliseen hoidon tarpeeseen vastaaminen, esim. joidenkin pitkäaikaissairauksien rutiinihoito - jatkuvaa, tunnollista ja hyvin suunniteltua valvontaa ja hoitotilanteisiin liittyvää harkintaa vaativan sairauden hoito, esim. vasta alkanut tai vaikeahoitoinen diabetes tai epilepsia - ikään nähden paljon auttamisen tarvetta wc-toiminnoissa, esim. katetrointia - ei- toivotun käyttäytymisen seuraukset: jäähymenetelmä (ennakointi eli mahdollisuudet muuttaa käyttäytymistä ennen jäähyä), kiinnipitäminen, etuuden menettäminen Rakenteellinen tuki Rakenteellisella tuella tarkoitetaan tukea, jonka järjestäminen edellyttää lisää henkilöstöresurssia tai muuta taloudellista panostusta. Rakenteellisen tuen suunnittelu tapahtuu pääosin alueellisesti tai koko varhaiskasvatuspalvelujen resurssin suunnitteluun ja koordinointiin perustuen. - erityislastentarhanopettajaresurssi - erityisavustajaresurssi - erityislastentarhanopettajan konsultaatio ja tuki - erilaiset kiinteämmät pienryhmät - oppimisympäristön rakenteelliset muutostyöt - kuljetukset - henkilöstö, henkilöstön lisäkoulutus ja työaikajärjestelyt - lapsiryhmän koon pienentäminen Tehostettu kasvatuskumppanuus ja yhteistyö - yksilöllisten tukitoimien suunnittelu - erityislastentarhanopettaja mukana toiminnan ja yhteistyön suunnittelussa - erityislastentarhanopettaja linkkinä laajempaan, usein toistuvaan moniammatilliseen yhteistyöhön (lähetteet, yhteistyö) - perheen tukeminen (perheelle ja lapsille suunnattujen palvelujen esittely) - nivelvaiheet (esim. esiopetuksesta kouluun, erilaisten vaihtoehtojen pohtiminen yhdessä perheiden kanssa)

5 Varhaiskasvatusikäisen lapsen tehostettu tuki kirjataan tarkasti lapsen vasuun (mitä tuki on, milloin tuki alkaa, kuinka usein, kuka vastaa, miten arvioidaan ja tarkistetaan) Esiopetuksessa olevalla lapsella päätös tehostettuun tukeen siirtymisestä perustuu lastentarhanopettajan tekemään pedagogiseen arvioon ja se kirjataan esiopetuksen oppimissuunnitelmaan. Tehostetun tuen aikana lapsen kehitystä ja oppimista seurataan ja arvioidaan säännöllisesti. Mikäli lapsen tilanteessa tapahtuu muutoksia, tehostetun tuen suunnitelmaa tarkistetaan vastaamaan lapsen tuen tarvetta. ERITYINEN TUKI Erityinen tuki varhaiskasvatuksessa perustuu aina lapsen vanhempien ja eri asiantuntijoiden kanssa laadittuun hyvin yksilölliseen suunnitelmaan. Esiopetusikäisen yksilöllinen suunnitelma laaditaan Hojks -lomakkeelle ja varhaiskasvatuksen yksilöllinen suunnitelma kirjataan lapsen vasuun. Myös erityinen tuki perustuu henkilökunnan hyvälle perusosaamiselle, jota tarpeen mukaan jatkuvasti vahvistetaan. Pedagoginen, kasvatuksellinen ja hoidollinen tuki vahvistuu entisestään ja monipuolistuu. Erityisessä tuessa rakenteellisen tuen osuus korostuu. Henkilökohtaisen avun tarve on lähes kokoaikaista. Henkilöstöresurssia lisätään tarpeen mukaan joko niin, että ryhmään sijoitetaan erityisavustaja ja/tai ryhmässä hoidettavien lasten määrää vähennetään. Erityistä tukea tarvitsevan lapsen mahdollisuus osallistua ryhmän toimintaan sen tasavertaisena jäsenenä vaatii kaikilta ryhmän työntekijöiltä tiivistä yhteistyötä ja sitoutumista tukitoimien toteuttamiseen.