10/5/2012 Mirjam Kalland. Valoja ja varjoja varhaislapsuudessa

Transkriptio

1 10/5/2012 Mirjam Kalland Valoja ja varjoja varhaislapsuudessa

2 Perheen hyvinvointiin liittyvät tekijät Systeeminen ajattelutapa: sekä perheen (ja yksilöiden) sisäiset tekijät, että perheen ulkopuolella olevat tekijät vaikuttavat perheen hyvinvointiin. Perhe

3 Lainsäädäntö (systeemisessa ajattelussa makrotaso): Perustuslain 19 :n 3 momentin mukaan julkisen vallan on tuettava perheen mahdollisuuksia turvata lapsen hyvinvointi ja yksilöllinen kasvu. Tähän velvoitteeseen sisältyy velvollisuus tukea lapsiperheitä myös taloudellisesti. Suomessa lakina voimassa oleva YK:n Lapsen oikeuksien sopimus velvoittaa valtiota asettamaan lapsen edun etusijalle kaikissa päätöksissään ja toimissaan. Lasten hyvinvointipalveluiden turvaaminen on myös YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksen keskeisiä päämääriä. Alatunnistetiedot tähän

4 Lukuja 60 vuotta sitten: ovatko kasvuympäristön valot ja varjot muuttuneet Suomen väestötilastojen osalta vuosi 2008 oli historiallinen. Ensimmäisen kerran 65 vuotta täyttäneiden määrä ylitti alle 15-vuotiaiden määrän. 60 vuotta sitten: 27% väestöstä oli <15 v 2% väestöstä oli >75 Koko väestö noin Elävänä syntyi ( ~60 000) 6% avioliiton ulkopuolella (41%) Imeväiskuolleisuus 56.6 promillea (2,7) Solmittiin avioliittoa (~26 000) Avioeroa (~13 000)

5 Lapsiperheiden rakenne Kahden vanhemman perheitä (ns. ydinperheitä), joissa perheen lapsi/lapset ovat puolisoiden yhteisiä, oli 70,7 % lapsiperheistä (2010) Yksinhuoltajaperheitä oli 20,1 % lapsiperheistä Uusperheitä oli 9,2 % lapsiperheistä Uusperhe = lapsiperhe, jonka kaikki alaikäiset lapset eivät ole puolisoiden yhteisiä Perherakenne on niin kovassa muutoksessa, että avioeroluvut perheen hajoamisen mittana eivät enää tuota järkeviä tuloksia (Kartovaara 2007) Lähde: Tilastokeskus, Perhetilastot 5

6 Yhdessä vai erikseen? Parisuhdetyytyväisyys laskee vauvan syntymän jälkeen Eroriski suurin parin ensimmäisen vuoden aikana lapsen syntymän jälkeen (Kartovaara 2007) Espoossa vuonna % eroista tapahtuivat perheissä joissa vauvaikäinen lapsi, kolmannes eroista perheissä jossa lapsi alle 3 v Noin 9% alle yksivuotiaista asui vuonna 2009 perheessä jossa oli vain yksi vanhempi/uusperheessä 10,2% alle kaksivuotiaista asui vuonna 2009 perheessä jossa oli vain yksi vanhempi/uusperheessä Noin 25% alle 18 vuotiaista asui perheessä jossa yksi vanhempi/uusperheessä Alatunnistetiedot tähän

7 Myönteisiä muutoksia isät tasavertaisiksi vanhemmiksi - On tärkeää, ettei koko lapsen kehitys ole yhden ihmisen varassa. Se on liian suuri rasite tälle yhdelle ihmiselle - ja myös lapselle. - Lapselle on kiistatta suojaksi, että hänellä on kaksi vanhempaa, joiden kanssa hän kokee olevansa turvassa - Ruotsalaisen tutkimuksen mukaan tasa-arvoinen vanhemmuus ennustaa pitkää liittoa, samankaltaisia selvityksiä löytyy Suomesta

8 Pysyvää on se, että vanhemmat tarvitsevat tukea kasvatustehtävässään Vanhemmat ovat aina tarvinneet tukea Aikaisemmin tukea saatiin luonnollisten verkostojen kautta ja perinteet välittyivät yli sukupolvien, hyvässä ja pahassa Muuttoliike ja luonnollisten verkostojen ohentuminen Yksinäisyys on vanhemmuudelle myrkky Jokainen uusi sukupolvi vanhempia ansaitsee ja tarvitsee tukea tärkeässä tehtävässään

9 Sosiaalisen tuen merkityksestä Sosiaalisen tuen puute merkittävä riski perheen hyvinvoinnille: yhteyttä masennukseen sekä vanhemmuuteen liittyvään stressiin sekä vanhempien itsetuntoon vanhempina (self-efficacy) Sosiaalisella tuella tarkoitetaan ystävien, naapurien, vanhempien antamaa tukea ja arkista apua, myös hiekkalaatikkokeskustelut Perheen ulkopuolelta tuleva sosiaalinen tuki tukee toimivaa vanhemmuutta (Leinonen 2004) Alatunnistetiedot tähän

10 Onko päivähoidossa varjoja ja valoa miten päivähoito vaikuttaa lapsen kehitykseen? Kysymys on yksinkertainen, mutta tutkimusten valossa helppoja vastauksia ei tunnu löytyvän Tutkimusasetelmat usein heikohkot Tulokset osin ristiriitaiset Tutkimustuloksia on vaikeaa soveltaa yhteiskunnasta toiseen, pitkäaikaistutkimukset koskevat aina historiaa Tulokset tulkittava harkiten Tutkimuksia on runsaasti, mutta tutkimuksia esim. lasten vertaissuhteiden merkityksistä verrattain vähän

11 Parempi kysymys: Miten ja missä olosuhteissa päivähoito voi tukea lasten kehitystä, ja miten ja missä olosuhteissa se voi olla lapsen kehitystä vahingoittava? Voidaanko päivähoidossa tukea myös vanhemmuutta?

12 Laadultaan heikolla päivähoidolla on kielteisiä vaikutuksia lasten kehitykseen. Lapsen nuori ikä Ylisuuret ryhmät Pitkät hoitopäivät Vaihtuvat tai epäpätevät hoitajat Välinpitämättömät tai julmat hoitokäytännöt Se, joka vahingoittaa lasta kotona, vahingoittaa myös päiväkodissa ja päinvastoin

13 NIHCD: Kaksi perhetaustasta ja muista tekijöistä riippumatonta lapsen kehitykseen kielteisesti vaikuttavaa tekijää: iso ryhmä ja ennen neljättä ikävuotta vietetty kokonaisaika

14 Lapsen kyky käsitellä ympäristön ärsykkeitä on huomattavasti heikompi kuin aikuisen Ylisuuret ryhmät, vaihtuvat aikuiset, taukoamaton meteli ja lasten keskinäiset ristiriidat voivat johtaa lapsen pitkäaikaiseen stressiin Lapsi ei kykene käsittelemään kaikkia eteen tulevia asioita voi vaikuttaa kognitiiviseen kehitykseen, muistiin, minäkuvaan ja sosiaalisiin taitoihin Pitkäaikainen stressi on yhteydessä mielenterveyshäiriöihin, immuunisysteemin kehityksen häiriöihin ja suurempaan sairausalttiuteen.

15 Stressin vaikutus lapsiin Lievän stressin vallassa lapset ovat valppaita ja kiinnostuneita, mutta samalla hiukan varuillaan. Uteliaisuuden ja turvallisuuden välinen jännite oleellinen lapsen kehityksen kannalta. Tavallisia arkipäivän stressitilanteita ovat puolestaan sellaisia, joissa lapsi on melkein liian lujilla. Hän selviää päiväkodissa, mutta vanhemman tullessa hakemaan hän hajoaa itkee, parkuu, kiukuttelee ja vaatii syliä.

16 Stressi ja kortisoli Laadukkaassa päivähoidossa lapsen kortisolitaso vastaa normaalitilannetta, eli se laskee iltapäivällä. Sims M, Guilfoyle A, Parry TS (2006) Children's cortisol levels and quality of child care provision. Child Care Health Dev 32(4): Sen sijaan epätyydyttävässä hoidossa olevan lapsen kortisolitaso pysyi korkeana tai kohosi päivän aikana. Dettling A, Gunnar M, Donzella B (1999) Cortisol leves of young children in full-day childcare centres. Psychoneuroendrocrynology, 24, Vermeer H & Ijzendoorn M (2006) Children's elevated cortisol levels at daycare: A review and meta-analysis. Early Childhood Research Quarterly, Vol 21, Korkea kortisolitaso lisää agressiivisuutta ja ahdistuneisuutta, mutta on myös yhteydessä taipumukseen vetäytyä ja eristäytyä.

17 Sajaniemen tutkimusryhmä: Tutkimuksen kohteena oli 146 lasta, ja kortisolia tutkittiin viisi kertaa päivän aikana. Tulokset osoittavat, että suurimalla osalla lapsista on normaali kortisolitaso. Osalla oli kuitenkin poikkeavan suuria stressihormoniarvoja. Näille lapsille oli yhteistä, että ryhmän tai luokan toiminta oli laadullisesti heikkoa ja heikosti suunniteltua (Sajaniemi, Suhonen, Kontu & Rantanen 2011). Mirjam Kalland

18 Laadultaan hyvä varhaiskasvatus tukee lapsen kehitystä On melko runsaasti tutkimuksia joiden mukaan päivähoidolla on myönteistä vaikutusta lasten kehitykseen. Erään tutkimuksen mukaan riskiryhmään kuuluvan lapsen osallistuminen varhaiskasvatus- ja alkuopetusohjelmaan paransi oppimistuloksia ja vähensi rikollisuutta vielä 15 vuotta ohjelmiin osallistumisen jälkeen (Reinolds 2001). Avainasemassa onkin varhaiskasvatuksen laatu ja suunnitelmallisuus.

19 Mikä laatu? Aikuisten ja lasten välinen suhdeluku, ryhmäkoko, henkilökunnan koulutustaso ja valmennus tehtäväänsä Tutkimustulokset sekä itsestään selviä että puhuttelevia: Päivähoidossa asetettujen standardien yhteys lasten kehitykseen oli suoraviivainen (NICHD)

20 Pysähdytään hetkeksi laatuun Esimerkki: Kun lapsi kokoaa uutta palapeliä, on tärkeää että palapeli on juuri niin vaikea että lapsi melkein pystyy siihen. Aikuinen on läsnä, rohkaisee ja nyökkää juuri oikealla hetkellä ja ohjaa lapsen leikkiä siten, että lapsi kokee itse onnistuneensa pre-viewing: lapsen lähikehityksen vyöhyke Scaffolding: kehityksen rakennustelineiden tarjoaminen

21 Päivähoito kiintymyssuhdeteorian valossa Vauvalla syntyessä leimaantumiskaltainen järjestelmä Eron uhatessa pieni lapsi protestoi voimakkaasti (uusimpien tutkimusten mukaan hylkäämiskokemus aiheuttaa fyysistä kipua) Lapsen psyykkisen elonjäämisen kannalta on oleellista, että hän on vanhemman ainutlaatuisen kiintymyksen kohteena Lapsen mieli on vanhemman mielessä

22 Päivähoito kiintymyssuhdeteorian näkökulmasta Kiintymyssuhdeteorian mukaan vanhemman sensitiivisyys ja ennakoitavuus ovat oleellisia turvallisen kiintymyssuhteen muodostamisen kannalta. Päiväkodissa lapsesta voi huolehtia joukko ammattilaisia, joista kenelläkään ei ole erityinen vastuu juuri tästä lapsesta - mahdollisuudet huolehtia lapsen tarpeista yksilöllisesti ja tavoittaa lapsen tunnetilaa ovat rajoitetut. Toisaalta päiväkodin toiminta rakennettu säännölliseksi ja ennakoitavissa olevaksi lapsen kannalta.

23 Päivähoito kiintymyssuhdeteorian näkökulmasta Tutkimukset eivät tuottaneet varsinaista todistusaineistoa siitä, että päivähoito aiheuttaisi turvattomia kiintymyssuhteita (taustatekijöitä on vaikeaa vakioida). Uusimmat tutkimukset: epäsensitiivinen äiti suurin riskitekijä. Riski lisääntyy, jos lapsi on ensimmäisten 15 kk aikana enemmän kuin 10 h hoidossa viikossa, jos hoitopaikkoja on useita, ja hoito on laadultaan heikko (Belsky 2009)

24 Kiteyttäen: Vaikutukset riippuvat lapsen ja perheen lähtökohdista, päivähoidon laadusta, aloittamisajankohdasta, päivähoitopäivän pituudesta sekä lukuisista muista kulttuurisista ja yhteiskunnallisista seikoista

25 Turvallisuuden kehä 1 (Circle of security): Lapsi tarvitsee turvallisen perustan (secure base) leikkiä ja uteliaisuutta varten. Turvallisen perustan tehtävä on mahdollistaa lapsen tutkimusretkiä, huolehtia lapsen fyysisestä turvallisuudesta, iloita lapsesta, auttaa lasta riittävän paljon oikealla hetkellä, iloita yhdessä lapsen kanssa. Aikuinen havaitsee, seuraa, innostuu, iloitsee. Aikuinen ottaa vastaan lapsen arkista, valtavaa lahjaa: keskittyneesti tarjottua leikkikahvia, tai iloisesti väritettyä piirustusta (Tamminen). 25

26 Turvallisuuden kehä 2: Turvasatama safe haven. Lapsi tarvitsee suojelevan sylin joka ottaa vastaan, lohduttaa, jossa on mahdollisuus levätä ja kerätä voimia, ja joka auttaa säätelemään ja organisoimaan lapsen tunteita. Aikuisen on oltava isompi, voimakkaampi, viisaampi ja lisäksi lempeä. Hän vastaa lapsen tarpeisiin aina kun se on mahdollista, ja hän ottaa vastuun ja johdon aina kun on tarpeen. 26

27 27

28 Miten kiintymyssuhdeteoriaa voi hyödyntää? Vanhemman/hoitajan syli taaperolle elintärkeä paikka, jossa voi levätä ja kerätä voimia - lapsi tarvitsee oman hoitajan Lapsi tarvitsee apua kestämään eroa vanhemmistaan. Myös jälleennäkeminen voi olla lapselle hankalaa. Päivähoitopaikan ja hoitajien pysyvyydellä on ratkaisevaa merkitystä lasten kehitykseen Vanhempien ja päivähoitopaikan yhteistyöhön on kiinnitettävä huomiota hyvin toimiva yhteistyö tukee lasten kehitystä

29 Näin voimme auttaa: Leila, 15 kk, on tullut isänsä ja veljensä kanssa päiväkodin pihalle. Päivä alkaa ulkoleikeillä, joten Leilan isä pukee Leilalle kurahousut. Leila menee keinuun, ja hoitaja auttaa pääsemään siihen. Isä alkaa tehdä lähtöä. Päiväkodin veräjän kohdalla hän vilkuttaa ja sanoo: Hei, hei. Leila istuu selkä veräjän suuntaan, eikä reagoi. Hoitaja nostaa Leilan syyliinsä ja kääntää tämän niin, että tämä näkee isäänsä. Sitten he vilkuttavat yhdessä isälle. 29

30 Vaikutus lapsen sosiaaliseen kehitykseen Päiväkoti- tai perhepäivähoitoryhmässä aikuisen ja lapsen välinen suhde on oleellinen. Mutta lapset muodostavat myös keskenään ystävyyssuhteita jotka parhaimmillaan voivat tukea lapsen sosiaalista kehitystä, hänen turvallisuuden tunnetta, hänen kokemustaan omasta kompetenssistaan ja hänen itsetuntoaan.

31 Bestikset Emma, 2 v, istuu syöttötuolissa ja syö omenapalasia kun Liisa tulee ovesta sisään. Emma huomaa Liisan ja huutaa LIIIISAAA. Samalla hän heittää omenapalan, ja yrittää nousta tuolista. Hoitaja sanoo että syö nyt omenaa, Emma. Emma sanoo EI. Hoitaja kysyy, haluasiko Emma pienemmän palan? Emma sanoo Joo. Emma syö vähäsen, ja heittää sitten omenapalasen pois. Ei omenaa, sanoo Emma ja laittaa kädet ristiin. Hoitaja sanoo, no, ei sinun tarvitse syödä, ja nostaa Emman pois syöttötuolista. Emma juoksee Liisan luo. Hän halaa Liisaa ja he katsovat toisiaan silmiin. Emma sanoo: Liiisaaa. Liisa halaa Emmaa, kääntyy äitinsä luo joka on vielä eteisessä ja sanoo: jiihuu Emmaaaa. Äiti ja kaikki aikuiset nauravat. Liisa ja Emma nauravat myös, ja katsovat aikuisia. Hoitaja sanoo: Lapset ovat todellakin kaivanneet toisiaan. On hauskaa että Liisa on tullut takaisin päiväkotiin. 31

32 Lapsen turvallisuuden kokemus syntyy tästä: hyvän päivähoidon tunnusmerkit Lapsi voi turvautua tuttuun hoitajaan, joka on hellä ja empaattinen lasta kohtaan. Henkilökunta puuttuu kiusaamistilanteisiin ja luo yksinkertaiset säännöt päiväkodille. Henkilökunta on myös aktiivisesti yhteydessä lapsen vanhempiin. Hoitopäivän pituus ja ryhmäkoko ei ylitä lapsen kapasiteettiä Laadukas päivähoito perustuu lapsen yksilölliseen kehitysarvioon Turvallisessa ympäristössä lapsi leikki, oppii ja kehittyy

33 Varhaiskasvatuksen erilaiset visiot: Pedagoginen visio: lapsen oikeus kehittää kykyjään ja taitojaan omaa kehitystasoa vastaavalla tavalla Sosiologinen visio : eri yhteiskuntaluokkien kasvatuksellisena foorumina. Seimivisio : päivähoito halutaan nähdä ensisijaisesti vanhempien, erityisesti äidin, työssä käymisen mahdollistajana. Loogisena jatkumona ajatus, että kotona olevan vanhemman lapsi kuuluu olla kotona. Mirjam Kalland

34 3-5-vuotiaiden lasten osallistuminen päivähoitoon/esiopetukseen OECD-maissa vuonna 2008, prosenttia lapsista % OECD average= 77% Lähde: OECD, Family database 34

35 Lapsuus tässä ja nyt Elämä on monimutkaista, perheiden lähtökohdat hyvin erilaiset, ja lasten kehitys riippuu niin monesta seikasta. Yhteiskunnan tavoitteiden kärjessä tulee taloudellisesta tilanteesta riippumatta olla kaikkien lasten kasvumahdollisuuden turvaaminen. Yhteiskunnan on haluttava kaikille lapsilleen sitä, mitä paras ja viisain vanhemmista haluaa omalle lapselleen (John Dewey)

36 Kiitos!