EVVK! Pakoileeko työ kansaa vai kansa työtä? Anu Järvensivu Dosentti Tampereen yliopisto

Transkriptio

1 EVVK! Pakoileeko työ kansaa vai kansa työtä? Anu Järvensivu Dosentti Tampereen yliopisto

2 Ihmisen ja työn välinen suhde Ennemmin yhteensopimattomuusongelma kuin toisen pakoiluyritys? Otsikkoni perusteella työ ja kansa hylkivät toisiaan: Onko otsikkoni totta: onko kansan ja työn välillä magneettinen vai vastamagneettinen voimakenttä? Jos otsikossa väitetty hylkiminen on totta: Miksi tapahtuu hylkimistä? Miten työ ja kansa saataisiin magnetoimaan toisiaan? Pitäisikö saada edes magnetoimaan? Vai onko otsikkoon piilotettu väite vale? Magnetoivatko työ ja ihminen toisiaan jo nyt? Lähes kaikki suomalaiset tekevät työtä jossain muodossa, palkkatyönä, kotityönä, vapaaehtoistyönä Joudunko puhumaan tunnin aiheesta, jota ei ole? Saatanpa joutua

3 "Työ on huonoa ja työntekijät laiskoja" "Työstä on mahdoton selviytyä. Se on merkityksetöntä eikä kiinnosta enää ketään. Vanhukset jäävät hoitamatta, kohta kaikki kuollaan nälkään!" Työ ei magnetoi: Työelämässä kaikki pielessä: kiirettä, stressiä, liikaa muutoksia, työn mielettömyyskokemuksia Kansa hylkii: Nuoret sukupolvet toivottomia asenteeltaan: velttoja, laiskoja, itsekkäitä Keski-ikäiset haaveilevat kohtuullistamisesta tai vaipuvat burnoutiin: velttoja, laiskoja, itsekkäitä Vanhimmat sukupolvet haluavat eläkkeelle: velttoja, laiskoja, itsekkäitä Kuka tässä asetelmassa heittää kiven, kehen ja millä oikeudella? Tai miksi kivi heitetään? Raha ei riitä, koska kasvu on liian hidasta, vaikka onkin kasvua Miten tämä on loogisesti mahdollista? Kyse ei ole rahasta, vaan moraalista, arvoista ja niistä sopimisesta. Juuri nyt yhteiskunnan arvojen mylleryksestä, sopimisen puutteista.

4 Mitä enää uskaltaa sanoa työstä? Mitä uskaltaa sanoa tutkija? Mitä uskaltaa sanoa työtä tekevä? Onko työelämän ongelmista puhuminen väärin ja ongelma, kuten jotkut nykyisin väittävät? Entä se ongelma, joka muodostuu, kun ongelmista puhumisesta tehdään ongelma? Eikö se ole vielä pahempi ongelma? Vaarallinen "todellisuusrikos", toisen ihmisen sulkeminen todellisuudesta; mitätöinti tai toiseen todellisuuteen eristäminen? Tutkijana sanon, mitä näen ja minkä uskon todeksi. Kukin arvioikoon, voiko ajatella samoin totuudesta. Entä intressini ja arvoni puheen taustalla? Haluan, että tapahtuu muutosta, joka vähentää pahaa ja lisää hyvää. En usko kilpailun ja keskinäisen vertailun lisäävän hyvää maailmassa. Haluan nykyistä paremman yhteiskunnan, työelämän ja elämän kaikille ei vain tutkijoille, lappeenrantalaisille tai suomalaisille. Hyvä vs. huono/paha; paikallinen sopimus + perusarvot

5 Työelämässä on ongelmia Totta. Hylkimistä tapahtuu. Työssä ja sen tekemisen tavoissa on arkisia asioita pielessä. Emme aina ole kympintyttöjä eikä työ aina vedä magneettisesti puoleensa. Ongelmista saa puhua ja kannattaa puhua. Puhumisella on usein hyvä tarkoitus: pahan vähentäminen ja hyvän lisääminen ongelmia ratkomalla. Toisaalta kielteinen ajattelutapa leviää helposti työpaikoilla ja yhteiskunnassa Ratkaisuna suuntautuminen ongelmien ratkaisemiseen?

6 Miksi työ on kurjaa ja mieletöntä? Työssä on tapahtunut ja tapahtumassa huomattavia muutoksia; vaikea hahmottaa ja pysyä perässä Seurauksena aitoja ongelmia ja hankaluuksien kokemuksia Kiire ei ole vain tunnetila. Työpaikoilla todella tehdään ja teetetään älyttömiä töitä. Seurauksena myös moralisointia, koska ei ymmärretä muutosta, pelätään ja syytetään aina sitä "toista" (nuoria, vanhoja, keski-ikäisiä) On vaikea nähdä paha itsessä tai omassa toiminnassa Miten outo tai poikkeuksellinen on tilanne, jossa juuri nyt olemme?

7 Työ ja muutos Työ on aina ollut sekä kurjaa että koukuttavaa Sitä tehdään sekä pakosta että intohimosta Työssä on aina tapahtunut muutoksia Hyviä ja huonoja (pahoja?) Yhteiskunta on aina ollut muutoksessa Ennustus: Näin tulee todennäköisesti jatkumaan. Vai haluammeko jotain muuta? Mitä voisimme haluta? Ehkä realistisimmin voimme haluta vähän parempaa kuin nyt

8 Yhteiskunnan muutos on suurta ja pientä yhtä aikaa Muutos on ikuista. Kaikki ovat eläneet muutoksen aikaa Yhteiskunnallinen muutos (ml. työelämän muutos) tapahtuu yleensä hitaasti. Monenlaiset eri suuntaiset ja ristiriitaiset kehityskulut muodostavat makrotason kokonaismuutoksen. Muutos "soutaa, huopaa ja purjehtii". On tavanomaista kokea elävänsä suuren muutoksen aikaan. Ihmisillä tarve tuntea olevansa erityinen. Jokaisen sukupolven muutosvirrasta kokema kohta on aina omalla tavallaan erityinen. On tarpeellista saada kuva juuri käsillä olevasta hetkestä: mistä tullaan ja minne mennään, sillä muutos ei tapahdu, se tehdään.

9 Hitaan muutoksen seassa selkeämpiä muutoskausia 90-luvun lama aiheutti etenkin Suomen julkisella sektorilla selkeän katkoskohdan Alkoi rationalisoinnin ja tehostamisen kulta-aika. Työ: aika ennen lamaa vs. laman jälkeen. Työntekijät: lamaa ennen töissä olleet vs. laman jälkeen tulleet. + "puuttuva sukupolvi", jonka olisi pitänyt astua työelämään lamavuosina Nyt saattaa olla meneillään länsimaisen työelämän murros. Osa globaalia muutosta. Ei yhtä selkeä katkos kuin em.

10 Olemmeko suuren muutoksen keskellä? Muutosta on kuvattu eri tavoin Pelisääntömuutoksina Muutosjuonteina Tuotantomallimuutoksena Muutostrendeinä Toistuvina aaltoina tai sykleinä Eniten muutoksen radikaalisuutta korostaa ehkä tuotantomallinäkökulma Olemme nyt mittakaavaetuun perustuvan ja reaaliaikaiseen yhteiskehittelyyn perustuvan mallin välisessä katkoskohdassa Myös muilla käsitteistöillä päädytty ajatukseen, että tällä hetkellä elämme keskimääräistä suuremmassa yhteiskunnan muutoksessa

11 Muutoskokemukset ovat aitoja! Samoin ristiriitaisuuskokemukset Eletään yhtä aikaa vanhaa ja uutta. Esiintyy esim. järjestelmien heikkoa yhteensopivuutta. Yhteiskunnallisen makrotason muutoksen ohella jokaisessa työyhteisössä eletään omia mikrotason muutoskulkuja. Suomessa organisatorisia muutoksia toteutetaan eniten Euroopassa. Muutokset ovat keskinäisessä riippuvuussuhteessa toisiinsa nähden ja muutos synnyttää lisää muutoksia. Tapahtuneisiin muutoksiin reagoinnin kierre. Muutosvauhti lisääntyy vääjäämättä?

12 Millainen työelämän muutos on? Vaikea kuvattava ja haltuun otettava. Vertauskuvina? Työelämän kentän pelisääntömuutos Näytelmävertaus

13 Pelisääntömuutokset Pelaajien väliset suhteet ja pelaajamäärä (sosiaaliset ja juridiset suhteet): Palkkatyöpaikan sisäisestä kohtalonyhteydestä rationalisointien ja ristiriitojen kautta bisnessuhteisiin ja arvoyhteisöihin 2. Peliaika ja pelitauot (työaika ja työura): Säännellystä ja samanlaisesta periodittaiseen, rajoja rikkovaan, läikkyvään ja moninaiseen 3. Pelaajan ominaisuudet (työntekijään kohdistuvat odotukset, osaaminen): Kokemusta kartuttavasta ammattilaisesta joustavasti monitaitoiseen ja potentiaaliaan kehittävään hyvään tyyppiin 4. Pelin organisoituminen (työn organisointi): Organisaatiorakenteesta ja työntekijöiden järjestämisestä jatkuvaan uudelleen organisoitumisen avoimeen verkostomaiseen prosessiin 5. Tuomarityö (tavoitteenasettelu ja kontrolli): Selkeän tehtävän ja siihen käytetyn ajan suorasta kontrolloinnista useiden tavoitteiden ja kontrollin lähteiden välisiin ristiriitaisuuksiin 6. Pelissä eteneminen, rangaistukset, palkkiot ja poistuminen (palkitseminen, työttömyys, koulutus, eläköityminen): Henkilöstä irrallisesta, yleisluontoisesta etenemisestä ja palkitsemisesta moninaiseen, henkilökohtaiseen ja neuvottelunvaraiseen 7. Pelin tavoite (työn teon tavoite): Oman työn hyvin ja loppuun tekemisestä jatkuvasti paranevaan työn teosta kertomiseen vai merkitykselliseen ja mielekkääseen työhön?

14 Työelämän muutos näytelmävertauksella Vanha: Työelämässä odottaa valmiita käsikirjoituksia, joihin etsitään ohjaajat ja näyttelijät eri rooleihin. Roolituksen jälkeen näytelmä esitetään ennalta määrätyllä tavalla. Uusi: Ei ole valmiita näytelmiä eikä käsikirjoituksia, ei edes rooleja. Jokainen kirjoittaa entistä enemmän itse ja yhdessä toisten kanssa oman työelämätarinansa. Tarinoiden yhteensovittelusta tulee yhä tärkeämpi tehtävä.

15 Ovatko muutokset hyviä vai huonoja? Lähes jokainen muutos on jonkun kannalta hyvä ja jonkun toisen mielestä huono Lähes jokainen muutos on toisesta näkökulmasta hyvä ja toisesta huono Muutos ylipäänsä on toisaalta parempi kuin muuttumattomuus ja toisaalta on paljon turhaa muutosta Kuitenkin: harvan mielestä kaikki on nyt täydellistä, joten muutokset parempaan ovat mahdollisia ja toivottavia Ei ole universaalisti hyviä tai huonoja muutoksia eikä muuttumattomuuksia Muutoksen hyvyys on paikallinen sopimuskysymys On neuvoteltava muutoksista siellä, missä niitä tapahtuu.

16 Työelämän muutoksen synty Suomalaisen työelämän muutos syntyy pienistä arjen muutoksista pienissä työn tekemisen yhteisöissä. Näissä määräytyvät muutoksen suunta, ihmisten kokemukset ja työn magneettisuus. Tapahtuuko muutos hyvään vai huonoon suuntaan mikro- ja makrotasolla?

17 Työelämä ei muutu, vaan muutamme sitä Vastarinta, aktiivisuus, luovuus Valta ei jakaudu tasaisesti Toisilla on enemmän muutosvoimaa kuin toisilla, mutta kaikilla jonkin verran! Miten käytän muutosvoimani? Ihmisen keskeinen tehtävä on päättää, mikä on oman elämän merkitys ja minkä asian eteen tahtoo tehdä työtä. Mikä on hyvää ja mikä pahaa? Miten lisään hyvää ja vähennän pahaa? Tämän jälkeen on löydettävä sopiva yhteisö merkityksellisen työn tekemiselle. Sosiaalinen media helpottaa olennaisesti samoin ajattelevien löytämistä.

18 Moraalinen sopimus Kun on sopivalta vaikuttava yhteisö on löytynyt, neuvotellaan moraalisesta sopimuksesta. Sovitellaan työelämätarinat yhteen. Moraali = käsitys oikeasta ja väärästä, hyvästä ja pahasta Moraalinen sopimus = yhteisössä neuvoteltu Sopimuksen käsite korostaa moraalin neuvoteltavuutta ja moraalien moninaisuutta; on monia moraaleja, joista yhteisöissä pitää pystyä neuvottelemaan ja sopimaan Moraalisen sopimuksen puitteissa työpaikoilla puhutaan esim. työn tavoitteista ja työn tekemisen tavoista Jokainen (arvo)yhteisö sopii moraalistaan Arvoyhteisöt sopivat keskenään moraalista Laajin moraalinen sopimus on yhteiskunta Yhteiskunta on moraalisten sopimusten pyramidi

19 Tulevaisuuden työelämä? Liikutaanko hyvään vai huonoon? Millaiseksi työelämä muuttuu? Ei voi tietää, mutta voi arvioida trendejä. Polkuriippuvuusennakointi helpointa

20 Kurkistus tulevaan Tulevaisuuden yhteiskunta rakentunee entistä enemmän arvoyhteisöjen (osaamisyhteisöjen, merkitysyhteisöjen ) varaan? Toisaalta globaaleja digitaalisen viestinnän välityksellä. Toisaalta paikallisia fyysisen läheisyyden merkityksen korostuessa. Osin erilaisia kuin ennen, osin samankaltaisia. Palkkatyötä tehdään vähemmän, erityyppistä vapaaehtoistyötä enemmän? Palkkatyössäkin yksilölliset sopimukset yleistyvät. Mitä tämä kaikki tarkoittaa kuntatyölle?

21 Uudenlainen työtä tekevien polarisaatio? Generalisti Toisten tarinoihin kirjoittaja Yleisosaaja; ei erityistä omaa osaamisprofiilia brändiä. Työ pilkkoontunutta ja nopeaa reagointia ärsykkeisiin. Joutuu kilpailemaan globaalisti hinnalla ja nopeudella. Työn mielekkyys ja merkityksellisyys vaarassa. Työ stressaavaa ja jatkuvaa valppaana oloa vaativaa. Työ ja tekijä hylkivät toisiaan. Aktivisti Oman tarinansa kirjoittaja Reflektoiva intohimotyöntekijä. Tekee mielestään merkityksellistä työtä. Työskentelee innostuneen uteliaasti ja oppii samalla. Verkostoituu aktiivisesti. Ei yksittäisten työnantajien armoilla. Voi valita mielenkiintoiset projektit ja yhteiskehittely-yhteisöt. Erilaisia rooleja työntekijänä, esimiehenä, yrittäjänä, asiakkaana, harrastajana jne. Työ ja tekijä magnetoituvat toisiinsa.

22 Tärkeää tulevaisuuden työssä selviytymisen kannalta: 1) Ihminen kehittää aktiivisesti osaamistaan. Luo muista erottuvaa erityislaatuista osaamista jollain itselle merkitykselliselle alueelle. Rakentaa hybridiosaamista (useampia osaamisaloja ja niiden yhdistelmiä). Yhdistää osaamisprofiilinsa tasapainoisesti identiteettiin ja elämäntilanteeseen. 2) Ihminen verkostoituu erilaisiin yhteisöihin. Auttavat työntekijöitä saamaan tukea työhön liittyvässä ongelmanratkaisussa. Antavat emotionaalista tukea. Tekevät omaa osaamista tunnetuksi alan muiden asiantuntijoiden keskuudessa. Edistää uusien työmahdollisuuksien löytämistä. 3) Työnantajat kasvavat ajatukseen yksilöllisistä diileistä Valmiuksia tarjota työntekijöille erilaisia paketteja koskien työn sisältöjä, työaikaa, työnteon paikkaa ja palkitsemista kilpailuvaltti!

23 Muuttuuko kohti hyvää? Oman työelämätarinan hyvyys ja tätä kautta suomalaisen työelämän hyvyys on tulevaisuudessa entistä enemmän omalla vastuulla. Yhä enemmän jokaisen itse pohdittava: Miten varmistaa, että itse pärjää työelämässä, tekee oikein ja oikeita asioita? Miten kehittää omaa työpaikkaa paremmaksi, kun työpaikkaa ei enää edes ole vanhassa merkityksessä? Työn ja työyhteisöjen rajat rikkoutuvat. Työyhteisöt elävät, vaihtuvat, muokkaantuvat koko ajan. Fyysiset työpaikat nykymerkityksessä vähenevät (mobiilityötä, toimistohotelleja, asiakkaan luona ja virtuaalitiimeissä tehtävää työtä)

24 Mitä voin tehdä? 1. Kolmen kohdan Työelämänohje 2. Viiden kohdan Jokamiehen työpaikan kehittämismenetelmä

25 (Työ)elämän ohje 1. Mieti, mihin haluat käyttää elämäsi ja työpanoksesi. Mikä on se hyvä, jonka edistämisessä haluat olla mukana? Mikä magnetisoi sinut ja työn? 2. Etsi oikealta tuntuva porukka. Toimivassa porukassa on sopivasti samankaltaisuutta ja erilaisuutta sekä ihmisillä riittävästi hyvää tahtoa. 3. Toteuta missiosi ja unelmasi yhdessä porukkasi kanssa.

26 "Uusi ja innovatiivinen" jokamiehen ja -naisen työelämän kehittämismenetelmä sopii taatusti joka paikkaan 1. Näe ja uskalla nähdä hyvä ja paha 2. Kuule ja uskalla kuulla hyvä ja paha 3. Tunne ja uskalla tuntea hyvä ja paha 4. Puhu ja uskalla puhua hyvästä ja pahasta 5. Sovi toisten kanssa

27 Ja lopulta: heittäkää konsultit ulos, sulkekaa muutosjohtamisen oppikirjat ja tehkää yhdessä tarpeellisiksi katsomanne muutokset, mutta ei yhtään enempää.

28 Eiköhän työ tulevaisuudessakin magnetoi ja kiinnosta

29 Kiitos!