Simpelejärven ja Kivijärven valuma-alueiden metsätalouden vesiensuojelu. Yleissuunnitelma 2012

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Simpelejärven ja Kivijärven valuma-alueiden metsätalouden vesiensuojelu. Yleissuunnitelma 2012"

Transkriptio

1 Simpelejärven ja Kivijärven valuma-alueiden metsätalouden vesiensuojelu Yleissuunnitelma 2012 Tiina Karjalainen

2 2

3 Esipuhe Tämä julkaisu on syntynyt osana vuosien aikana toimivaa Yhdessä Simpelejärven puolesta -hanketta (www.simpelejarvi.fi), joka on EU:n tukema Leader-projekti, yleishyödyllinen kehittämishanke, osana Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa. Hankkeen toteuttaa Imatran seudun ympäristötoimi. Hanketta tukevat Parikkalan ja Rautjärven kuntien lisäksi useat yksityiset tahot. Tämän julkaisun on laatinut Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut, Kaakkois-Suomi (ent. Kaakkois-Suomen metsäkeskus). Suunnittelua hankkeelle on tehty yhteistyössä ProAgria Etelä-Karjalan kanssa. Julkaisu on yleisluontoinen suunnitelma ja sen toteuttaminen vaatii yksityiskohtaista maastosuunnittelua, jossa vesiensuojelurakenteiden paikat ja muoto täsmennetään luonnonolosuhteet huomioon ottaen. Suunnitelma keskittyy Simpelejärven valumaalueen metsätalouden vesiensuojelun kannalta tärkeimmille alueille järven pohjois- ja luoteisosiin 3

4 Sisältö 1 Taustaa Simpelejärven alue Veden laatu ja kuormitus Selvitys aiemmista metsätalouteen liittyvistä vesiensuojeluun vaikuttavista toimista Vesiensuojelurakenteita Pohjapato Putkipato Laskeutusallas Lietekuoppa Pintavalutuskenttä Kosteikko Ojien kaivu- ja perkauskatkot Suojavyöhyke Luontokohteet Yleissuunnitelman laadinta Maastotyöt ja tulokset Suoritus Toimenpide-ehdotukset Salkojärvenjoen - Kytökorvenjoen (03.025), Myllyjoen (03.026) Romanonjoen (03.027) ja Pieni Vääräjoen (03.063) sekä Vääräjoen (03.064) valuma-alueille Esimerkkikohteet

5 1 Taustaa 1.1 Simpelejärven alue Yhdessä Simpelejärven puolesta -hankkeen toimialueena ovat Parikkalan ja Rautjärven kuntien alueella sijaitseva Simpelejärvi ja osa sen valuma-alueesta sekä sen Simpelejärven eteläpuolella jatkeena sijaitseva Kivijärvi (kuva 1). Simpelejärven vesipinta-ala on noin 95 km 2 ja se kuuluu Hiitolanjoen vesistön laajaan valuma-alueeseen. Kapea Särkisalmi erottaa itäisen (yläosa) ja läntisen (alaosa) Simpelejärven toisistaan. Etelässä järvi laskee pientä uomaa pitkin Simpeleen Kivijärven kautta Hiitolanjokeen/Kokkolanjokeen Venäjän puolelle, aina Laatokkaan saakka, päätyen lopulta Suomenlahteen. Simpelejärven alaosassa, on laajoja syviä alueita, maksimisyvyydeltään 32 m. Matalia alueita on vain Koitsanlahden edustalla. Alaosaan on kohdistunut vain vähäistä haja- ja pistekuormitusta. Särkisalmen itäpuolinen Simpelejärvi on matalampi, mutta matalat alueet eivät ole kovin laajoja. Maksimisyvyys tällä puolella järviallasta on 25 m. (Kaittola, H. 2009) 1.2 Veden laatu ja kuormitus Koko Simpelejärven valuma-alue vaikuttaa Simpelejärven vedenlaatuun. Simpelejärven vesi on aikoinaan ollut kirkasta ja sen näkösyvyys on ollut useita metrejä. Vesi on vielä vuonna 1991 mainittu kirkasvetiseksi ja karuksi (Hiitolanjoen vesistöalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma, V. Tiitinen ja P. Saukkonen, 1991). Vedenlaatu on kuitenkin heikentynyt. Simpelejärven huonontunutta vedenlaatua kuvastaa mm. havaitut sinilevien esiintymät, joita on kirjattu v Toinen silmiinpistävä havainto järven vedenlaadun heikentymisessä on verkkojen limoittuminen ja kalaston muutokset. Yhteenveto Simpelejärven vedenlaadun kehityksestä vuosina raportin (P. Saukkonen) mukaan Simpelejärven vedenlaadun kehityksessä tapahtui muutos huonompaan suuntaan n. kymmenen vuotta sitten (1990-luvun lopulta alkaen). Ravinnepitoisuudet alkoivat kasvaa ja vesi tummeni liuenneen orgaanisen aineen pitoisuuden kasvaessa. Kaikkein suurin muutos on tapahtunut veden sameudessa, joka on kasvanut melkeinpä lineaarisesti. 5

6 Simpelejärven ainoa pistekuormittaja on Kirkkoselälle jätevedet laskeva Särkisalmen jätevedenpuhdistamo. Puhdistamo on valmistunut vuonna 1978 ja sitä on uusittu useaan otteeseen. Normaalitilanteessa laitoksen puhdistusteho on hyvä, mutta ongelmina ovat erityistilanteet rankkasateilla ja lumensulamisvesien aikaan sekä muut yllättävät jätevesivuodot (YHDESSÄ SIMPELEJÄRVEN PUOLESTA, 2010). Hajakuormitusta aiheuttavia kuormittajia Simpelejärvellä ovat fosforin mukaan laskettuna (YHDESSÄ SIMPELEJÄRVEN PUOLESTA, 2010); - maatalous (50 60 %; ojitukset, lannoituksen käyttö, karjan rantalaidunnus ym.), - metsätalous (2-3 %; hakkuut, äestykset, ojitukset, lannoitukset ym.), - haja-asutus (9-10 %; jätevedet), - teiden ja siltojen rakennustyöt turkistarhaus, ruoppaukset, luonnonhuuhtouma (21 22 %), - ilman kautta tuleva kaukokulkeuma (5-8- %; liikenne, teollisuus, metsäpalot ym.). Metsätalous ei siis ole erityisen merkittävä kuormituksen aiheuttaja, minkä huomaa jo kartaltakin tarkasteltuna Simpelejärven valuma-alueella on huomattavan paljon peltoa, etenkin aivan järven rannoilla. Metsätalouden ojitukset ja muut toimenpiteet voivat kuitenkin paikallisesti ja lyhytaikaisesti aiheuttaa merkittävää kuormitusta. 2 Selvitys aiemmista metsätalouteen liittyvistä vesiensuojeluun vaikuttavista toimista Simpelejärven lähialueella on saatujen tietojen mukaan toteutettu ojituksia vuosina yhteensä n hehtaarilla (kuva 2 ja taulukko 1). Järven lähialueeksi luettavaa metsäpinta-alaa (metsämaa, joutomaa, kitumaa ja muu metsätalousmaa) on kaikkiaan noin hehtaaria, joten ojituspinta-ala on ollut tästä n. 6 %. Koko valuma-alueesta osuus on kuitenkin tätä paljon pienempi, sillä peltopinta-ala on huomattava. Metsätalouden vesiensuojelun kannalta keskeiset alueet sijaitsevat monin paikoin etäämpänä vesistöstä mm. luoteis- ja pohjoisosien valuma-alueilla. Mm. ojitukset Lahdenpohjaan johtavilla valuma-alueilla (Pieni Vääräjoki ja Vääräjoki ) ja Salkojärvenjoen-Kytökorvenjoen valuma-alueella (03.025) ovat yhteydessä kartalle merkittyihin kriittisiin (eroosioherkkiin) pisteisiin ja siksi eräitä merkittäviä painopistealueita metsätalouden kannalta. 7

7 Taulukko 1. Simpelejärven lähialueella toteutetut ojitukset kunnostusojitukset KYLÄ VUOSI ALA (ha) uudisojitukset PITUUS (m) KYLä VUOSI ALA(ha) Pituus (m) Joukio Kangaskylä Kesusmaa ym Järvenpää,Mäntylahti Joukio ym Saarenkylä ym Mäntylahti Maironniemi Rautalahti Tiviä Kaljunen Kinnarniemi Joukio Saarenkylä Järvenpää Koitsanlahti Rautalahti Joukio, Oravaniemi Järvenpää ym Järvenpää Järvenpää ym Järvenpää Kirjavala ym Rasvaniemi, Kesusmaa Järvenpää Saarenkylä Rautalahti Honkakylä Honkakylä Joukio ym Kirjavala Koitsanlahti Kesusmaa Kangaskylä,Mäntylahti Kinnarniemi Kirjavala Mäntylahti Kinnarniemi ym Tarnala Oravaniemi Joukio yht Kesusmaa Kirjavala Tyrjä Kinnarniemi Kangaskylä Mäntylahti Mäntylahti Kesusmaa Järvenpää Joukio Melkoniemi , Rautalahti Mäntylahti Rautalahti Mikkolanniemi Kirjavala Kirjavala Melkoniemi Savikumpu , yht 1259,

8 Ojituksista suurin osa on ollut kunnostusojituksia eikä nykyään uudisojituksia enää tiettävästi ole tehty (taulukko 1). Keskimääräinen kunnostusojitusala on vuosina ollut 32 hehtaaria ja uudisojitusala 1990-luvulla 14 hehtaaria. Viime vuosina ojitusalat ovat keskimäärin selvästi pienentyneet. Ojitetut metsät alkavat soistua uudelleen jo vuoden kuluttua ojituksesta, koska ojat tukkeutuvat tai kasvavat umpeen. Kunnostusojitukseen kannattaa kuitenkin ryhtyä vain, jos edeltävä ojitus on ollut kannattava (kohteella puustoa väh. 20 m 3 /ha 20 vuoden ja 30 m 3 /ha 30 vuoden kuluttua ojituksesta) (Joensuu ym. 2004). Ojitusten välin ja aiempien ojitusten perusteella vuosina tulisi mahdollisesti kunnostusojitukseen vuosien uudis- ja kunnostusojituskohteet. Ojituksen vaikutus vesistöihin on suurin ojituksen toteutusvuonna ja sitä seuraavana vuonna, jolloin kaivuun vaikutuksesta kiintoainekset lähtevät liikkeelle. Metsäojituksissa on kuitenkin noudatettu aina viimeisimpiä vesiensuojelusuosituksia vuoden tienoilta on alettu tekemään pienimuotoisia vesiensuojelusuunnitelmia, joissa lähinnä vesiensuojelumenetelmänä käytetty lietekuoppia luvulla suunnitelmat ovat kehittyneet huomattavasti. Viimeisimpiin toteutettuihin ojituksiin on tehty kattavat suunnitelmat, joissa on huomioitu mm. vaikutukset vedenkorkeuteen, maaperän syöpymisvaara, kaltevuussuhteet ja vesiensuojelu. Vesiensuojelun osalta hankkeissa on määritelty ojittain suojavyöhykkeet, mahdolliset kaivukatkot, lietekuopat sekä laskeutusaltaat. Lisäksi päätehakkuiden yhteydessä voivat kiintoaines- ja ravinnehuuhtoumat vesistöihin lisääntyä. Ravinteet vapautuvat hakkuutähteistä, karikkeesta ja humuksesta. Vesistökuormitus riippuu kuitenkin maanpinnan kaltevuudesta, hakkuun ajankohdasta sekä pohjavesipinnan ja vesistön läheisyydestä. Vapautuvat ravinteet pidättyvät suurelta osin kasvillisuuteen ja kivennäismaahan, jollei maa ole roudassa, pohjavesipinta kohonnut tai sada erityisen rankasti. Uudistamistoimista myös maanmuokkaus ja energiapuun korjuu vähentävät ravinteiden sekä kiintoaineksen pidättymistä, kun kivennäismaata paljastuu. Etenkin hienot hieta- ja hiesumaat ovat erittäin routivia ja eroosioherkkiä. Ja muokkausmenetelmistä ojitus-/naveromätästys vaatii samoja vesiensuojelumenetelmiä kuin kunnostusojituskin. Kaikissa muokkausmenetelmissä tärkeää on tehdä muokkausjälki rinteen vastaisesti ja siihen katkoja. Muokkausta ei myöskään saa ulottaa ojiin tai vesistöihin asti. (Joensuu ym. 2004) 10

9 3 Vesiensuojelurakenteita Vesiensuojelu voidaan toteuttaa erilaisten rakenteiden yhdistelmänä. Näin lopputulosta voidaan tehostaa merkittävästi verrattuna tilanteeseen, jossa käytettäisiin vain yhtä vesiensuojelumenetelmää (kuva 3). Kuva 3. Vesiensuojelumenetelmien yhdistelmä Seuraavassa on esitettynä periaatteita yksittäisistä vesiensuojeluratkaisuista. 3.1 Pohjapato Pohjapadot hidastavat ja tasaavat vesistössä tai ojassa veden virtaamaa. Ne vähentävät syöpymistä ja pidättävät ojan/vesistön pohjalla kulkevaa karkeaa kiintoainesta. Pohjapatoja voidaan laittaa useita peräkkäin, jolloin ne muodostavat putousportaat. Putousportaiden ansiosta putousten välillä veden nopeus jää ojassa riittävän alhaiseksi, jottei eroosiota pääse syntymään. (Joensuu ym. 2004) Kuva 4. Pohjapadon rakenne ja toteutus (www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=76282) 11

10 3.2 Putkipato Putkipadoilla varastoidaan ylivirtaamia hetkellisesti metsäojiin rakennetun padon putkirakenteen avulla. Ylivirtaamien pienenemisen ansiosta kiintoainekuormitus vähenee, koska virtausnopeus ojastossa pienenee, vähentäen samalla eroosiota. Parhaiten putkipadot soveltuvat käytettäväksi turv la. (Joensuu ym. 2004) Kuva 5. Putkipadon rakenne 3.3 Laskeutusallas Laskeutusaltaiden toiminta perustuu veden nopeuden hidastamiseen niin, että veden mukana kulkeutuva kiintoaines laskeutuu altaan pohjalle. Laskeutusaltaat mitoitetaan vesimäärän perusteella, mihin vaikuttaa eniten altaan yläpuolisen valuma-alueen pinta-ala. Laskeutusallas tulee mitoittaa niin, että virtausnopeus altaassa on enintään 1 cm/s ja veden viipymä altaassa väh. tunti. Allaspinta-ala tulisi tällöin olla 3-8 m 2 /valuma-aluehehtaari. Normaalisti altaita ei kannata tehdä yli 50 ha valuma-alueille niiden suuren koon takia. Laskeutusaltaiden toimintakunnossa pysyminen vaatii niiden toistuvaa tyhjennystä eivätkä ne toimi niin hyvin hienojakoisilla mailla kuin kosteikot ja pintavalutuskentät, jotka karkean kiintoaineksen lisäksi sitovat myös hienompaa ainesta ja ravinteita. (Joensuu ym. 2004) Patojen yhteyteen tulee rakentaa allas keräämään kiintoainesta. Kuva 6. Laskeutusallas 12

11 3.4 Lietekuoppa Lietekuopat ovat ojakohtaisia vesiensuojelurakenteita ja niiden pääasiallisena tarkoituksena on pysäyttää kaivun aikana ja välittömästi sen jälkeen irtoava karkea kiintoaines. Lietekuopat täyttyvät yleensä nopeasti kaivun jälkeen eikä niitä käydä tyhjentämässä, kuten laskeutusaltaita. (Joensuu ym. 2004) Kuva 7. Lietekuoppa 3.5 Pintavalutuskenttä Pintavalutuskentällä tarkoitetaan tasaista suoaluetta, jonne ohjattu vesi suodattuu virratessaan suokasvillisuuden seassa ja osittain turpeen sisällä. Hyvin toimiva pintavalutuskenttä suodattaa % kiintoaineksesta sekä jopa jonkin verran liukoisia ravinteita. Pintavalutuskentän pinta-alan tulisikin olla vähintään 1 % yläpuolisen valuma-alueen pinta-alasta. (Joensuu ym. 2004) Kuva 8. Pintavalutuskenttä 13

12 3.6 Kosteikko Kosteikko on alue, joka pysyy kosteana tai märkänä ympäri vuoden. Luontaisia kosteikkojen paikkoja ovat vesistöjen laskun tuloksena syntyneet vesijättöalueet. Kosteikkoja voidaan rakentaa myös patoamalla uomia sellaisissa paikoissa, joissa vettyminen ei tuota ongelmia. Kosteikon hyötynä on, että se kerää tehokkaasti talteen kiintoainesta ja siihen sitoutuneita ravinteita. Kosteikko toimii tehokkaasti, kun sen pinta-ala on vähintään 1-2 % valuma-alueesta ja siinä on syvän sekä matalan veden alueita ja saarekkeita. Optimi on suhteessa vesipintaa ja saarekkeita. Kosteikon alueella tulee myös olla tasainen virtaama. Maatalouden erityistukisopimuksella voi saada rahoitusta monivaikutteisen kosteikon hoitoon (www.mavi.fi). Kuva 9. Kosteikko (www.kosteikko.fi, riistakosteikko-opas) 3.7 Ojien kaivu- ja perkauskatkot Ojakohtaista kiintoainekuormitusta voidaan vähentää jättämällä ojaan kaivu- tai perkauskatkoja. Kaivukatkon pituus on yleensä noin metriä, mistä vesi kulkee pintavaluntana alapuoliseen ojaan. Perkauskatkot ovat kunnostusojituksen aikana perkaamattomiksi jätettyjä kohtia ojissa. (Joensuu ym. 2004) 3.8 Suojavyöhyke Vesistöjen ja pienvesien varteen jätettävällä käsittelemättömällä suojakaistalla sidotaan ympäriltä tulevaa kiintoaine- ja ravinnekuormitusta. Suojakaistan leveys esimerkiksi maanmuokkausten yhteydessä on vähintään 5 metriä ottaen huomioon maaston kaltevuuden, maalajin ja puunkorjuu- 14

13 olosuhteet. 5 metriä on riittävä, jos maa on tasaista ja maalaji huonosti veden mukana liikkuvaa eli karkeaa hiekkamaata. 3.9 Luontokohteet Luontokohteet tulee huomioida metsätaloustoimenpiteitä ja vesien johtamista suunniteltaessa. Erityiskohteiden käsittelemättä jättäminen on eduksi luonnon monimuotoisuudelle ja lajien säilymiselle. Lisäksi vesiensuojelun kannalta voi olla hyväksi olla muuttamatta vesistöjen vaikutusalueella olevia kohteita esim. vesien rantametsiä. Seuraavien pienialaisten ja luonnontilaisten tai luonnontilaisen kaltaisten Metsälain erityisen tärkeiden elinympäristöjen suojeluun voi hakea metsäkeskukselta ympäristötukea; lähteiden, purojen ja pysyvän vedenjuoksu-uoman muodostavien norojen sekä pienten lampien välittömät lähiympäristöt; ruoho- ja heinäkorvet, saniaiskorvet sekä lehtokorvet ja Lapin läänin eteläpuolella sijaitsevat letot; rehevät lehtolaikut; pienet kangasmetsäsaarekkeet ojittamattomilla soilla; rotkot ja kurut; jyrkänteet ja niiden välittömät alusmetsät; sekä karukkokankaita puuntuotannollisesti vähätuottoisemmat hietikot, kalliot, kivikot, louhikot, vähäpuustoiset suot ja rantaluhdat. Lisäksi seuraavien maanomistajien vapaaehtoisuuteen perustuvan METSO2-ohjelman luontotyyppien suojelusta saa valtiolta korvausta; lehdot runsaslahopuustoiset kangasmetsät pienvesien lähimetsät puustoiset suot metsäluhdat ja tulvametsät harjujen paahdeympäristöt maankohoamisrannikon metsät puustoiset perinneympäristöt kalkkikallioiden metsät metsäiset kalliot, jyrkänteet ja louhikot 15

14 4 Yleissuunnitelman laadinta Suunnitelma sisältää mm. valuma-alueanalyysin eroosioherkistä kohteista sekä toimenpideehdotuksia valuma-alueen vesiensuojeluun. Valuma-alueanalyysi perustuu uuteen RLGIS - pohjaiseen paikkatietoanalyysiin, jossa uoma-analyysin avulla kuvataan valuma-alueen uomaverkoston ominaisuuksia sekä kartoitetaan kriittisimmät (eroosioherkät) kohteet. Analyysin pohjana on ollut maanmittauslaitoksen maastotietokanta ja metsäkeskuksen metsävara-aineisto, joiden avulla on saatu selville mm. maaston kaltevuus, valuma-alueen pinta-alat ja veden virtaama, nopeus, syvyys, suunta sekä alueen metsätaloudelliset toimenpiteet vaikutuksineen ja maaperätiedot. Analyysien perusteella laaditaan siis valuma-alueen vesiensuojelun yleissuunnitelman optimimalli. Yleissuunnitelma on laadittu Suomen metsäkeskuksen toimesta. Yleissuunnitelman laadinta on aloitettu joulukuussa 2011 analyysien koostamisella. Suurisuon ojan valuma-alueen maastotöitä suoritettiin kesällä 2011 ja Suunnitelma toimenpideehdotuksineen on esitelty hankkeen maa- ja metsätaloustyötyhmälle ja ohjausryhmälle 6. helmikuuta Maastotyöt ja tulokset 5.1 Suoritus Pekka Halme selvitti mahdollisia vesiensuojelukohteita tehden paikkatietoanalyysejä sekä maastotyötä yhdessä hankeen vetäjän Miika Sarpakunnaksen ja ProAgrian maisemanhoidonneuvojan Laura Blomqvistin kanssa kesällä Tiina Karjalainen jatkoi metsäkeskuksen luonnonhoidon neuvojana hänen työtään projektissa syksystä 2011 lähtien. Maastotyöt on tehty pitkälti RLGIS -ohjelman tuottamien kriittisen pisteiden eli eroosioherkkien (virtausnopeus > maalajin rajanopeus) maiden ja valuma-alueen koon mukaan. Metsätalouden vesiensuojelun kannalta keskeisimmät alueet ovat pohjois- ja luoteisosien valuma-alueet (kuva 10). Alueilla esiintyy eniten eroosioherkkiä metsämaita. Metsätalousalueiden kriittiset pisteet (eroosioherkkien uomien purkupaikat) on merkitty karttaan tummimman vihreällä. Sekä maatalouden että metsätalouden yhteisvaikutteiset pisteet ovat hieman vaaleammalla vihreällä ja pääasiassa maatalouden ym. kriittiset pisteet vaaleimmalla merkityt. Metsätalouden vesiensuojelun suunnittelu kohdistuukin tässä näille metsätaloudellisesti merkittävimmille alueille. 16

15 5.2 Toimenpide-ehdotukset Salkojärvenjoen - Kytökorvenjoen (03.025), Myllyjoen (03.026) Romanonjoen (03.027) ja Pieni Vääräjoen (03.063) sekä Vääräjoen (03.064) valuma-alueille Metsätaloudellisesti keskeisimmille valuma-alueille (kuva 10) on laadittu toimenpide-ehdotukset karttatarkasteluun perustuen (kuvat 11 13). Ehdotusten perusteella saa suuntaa-antavan käsityksen alueen vesiensuojelutarpeesta ja mahdollisista kohteista toteuttaa suojelua. Kohteiden toteutus vaatii kuitenkin tarkempaa suunnittelua ja mittauksia maastossa, ainakin padon korkeuden määrittämisen osalta. Paikkatietoanalyysien lisäksi maastossa käytiin läpi vielä joulukuussa 2011 muutamia mahdollisia ja paikallisten ihmisten ehdottamia vesiensuojelukohteita. Maastokäyntien perusteella valittiin esimerkkikohteita, joiden esittelyjen perusteella voi hahmottaa muiden kohteiden toteutusta. 18

16 5.3 Esimerkkikohteet Kytökorvenjoki Simpelejärven alueen metsätalouden vesiensuojelu Kohdekuvaus: Kytökorvenjoen alaosiin voisi toteuttaa laskeutusaltaan ja pohjapadon peltojen eteläpuolelle. Tässä se keräisi talteen pellolta ja ylempää soilta tulevaa kiintoainesta sekä sen mukana kulkeutuvia ravinteita pois vedestä ennen järveä. Altaan voisi rakentaa myös kosteikon tapaan eli jättää altaaseen matalampia kohtia sekä mahdollisia saarekkeita. Kosteikoksi alue tosin voi olla hieman pieni. Kosteikko on allasta tehokkaampi ravinteiden pidätyksessä. Altaan eteläpään padon harjan korkeus tulee määrittää niin, etteivät vedet nouse pelloille. Allas kannattaa mitoittaa mahdollisimman suureksi, kokoluokkaa leveys 15 m ja pituus 30 m, ettei sitä tarvitse olla jatkuvasti tyhjentämässä. Kohteella ojan seinämät varsin korkeat, joten kaivutyötä joutuu tekemään paljon. Puusto varsin huonoa altaan läheisyydessä, etenkin länsipuolella, joten maanomistajille ei kohteesta aiheudu suurta haittaa. Yksinään kohde ei riitä kuitenkaan vastaamaan läheskään koko valumaalueen vesiensuojelusta vaan toimenpide-ehdotuksen (kuva 11) mukainen määrä kohteita tulisi toteuttaa. Kuva 14. Kartta ja kuva kohteelta 22

17 Koirajoki Kohdekuvaus: Koirajoen alaosiin majavan suunnittelemaan paikkaan voisi toteuttaa pohjapadon ja sen yläpuolelle laskeutusaltaan. Uoma jo valmiiksi altaan kohdilta varsin leveä eikä puustoa kasvanut juurikaan altaan länsipuolella, itäpuolella oleva taimikko lähempänä, ja sille ei pidä aiheuttaa haittaa. Majavanpato ei ainakaan nykyisellä korkeudellaan näyttänyt aiheuttavan haittaa ympäröiville alueille ja veden virtaus hidastui leveässä uomassa hyvin, jolloin kiintoaines ehtii laskeutua pohjaan. Allas kannattaa mitoittaa mahdollisimman suureksi, kokoluokkaa leveys 15 m ja pituus 30 m, ettei sitä tarvitse olla jatkuvasti tyhjentämässä. Kuva 15. Kartta ja kuva kohteesta 23

18 Pieni Vääräjoki Simpelejärven alueen metsätalouden vesiensuojelu Kohdekuvaus: Kohteeseen voisi hyvin helposti toteuttaa laskeutusaltaan ja putkipadon, sillä paikalla on ollut aiemmin kala-allas. Maanomistaja antoi vinkin kohteesta ja on erittäin kiinnostunut osallistumaan myös vesiensuojelurakenteen toteutukseen. Ympärillä oleva maasto puineen ei ole esteenä kohteen toteutukselle. Altaan paikka on jo valmiiksi niin kuopassa, ettei padon korkeutena käytettäessä noin metriä uoman pohjasta, vesi tulvi kovinkaan kauaksi (kuvassa 16 vaaleansinisellä). Allas kannattaa mitoittaa mahdollisimman suureksi. Kohteeseen mahdollista karttojen perusteella toteuttaa esim. leveydeltä 20 m ja pituudelta 40 m kokoluokkainen allas. Kuva 16. Kartta ja kuva altaan paikasta, alla putkipadon paikka 24

19 Vääräjoki Kohdekuvaus: Muutamien alueen maanomistajien itse ehdottama kohde laskeutusaltaalle ja putkipadolle. Pellolta on suunnitteilla tiepohja ojan yli metsän puolelle, jota samalla voisi käyttää putkipadon/settipadon rakenteena. Allas tulisi padon pohjoispuolelle peltojen väliin. Ojan luiskat ovat varsin korkeat ja kaivamista on varsin paljon altaan aikaansaamiseksi. Ojan itäpuolella on taimikkoa, jota voi käyttää ensimmäiseen korkeuskäyrään asti altaan pohjana (kuva 17). Altaan mitat voisivat olla esim. leveys 20 m ja pituus 40 m. Kuva 18. Kartta ja kuvat kohteesta 25

20 Lähteet Kaittola, H Selvitys Simpelejärven kuormituksesta, veden laadun muutoksista ja järveen liittyvistä hankkeista. Saatavissa: [Viitattu: ] Saukkonen, P Simpelejärven vesistötarkkailun yhteenveto vuodelta Saimaan vesi- ja ympäristötutkimus Oy. [Viitattu: ] YHDESSÄ SIMPELEJÄRVEN PUOLESTA, Simpelejärven ja Kivijärven vesiensuojelu- ja kunnostusprojektin hankesuunnitelma. Saatavissa: [Viitattu: ] metsäkeskusten internet sivut kuvineen Viitattu: Viitattu: Joensuu, S., Makkonen, T. ja Matila, A Metsätalouden vesiensuojelu. Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio. Kartat: Maanmittauslaitoksen lupa nro 15/MYY/11 26

Imatran Immalanjärven Suurisuonojan valuma-alue Metsätalouden vesiensuojelun yleissuunnitelma 2011

Imatran Immalanjärven Suurisuonojan valuma-alue Metsätalouden vesiensuojelun yleissuunnitelma 2011 Imatran Immalanjärven Suurisuonojan valuma-alue Metsätalouden vesiensuojelun yleissuunnitelma 2011 SISÄLTÖ 1 Immalanjärven Suurisuonojan valuma-alue... 3 2 Vesiensuojelurakenteita... 4 2.1 Pohjapato...

Lisätiedot

Metsätalouden vesistövaikutukset ja vesiensuojelutoimenpiteet. Renkajärvi 16.5.2015 Lauri Laaksonen MHY Kanta-Häme

Metsätalouden vesistövaikutukset ja vesiensuojelutoimenpiteet. Renkajärvi 16.5.2015 Lauri Laaksonen MHY Kanta-Häme Metsätalouden vesistövaikutukset ja vesiensuojelutoimenpiteet Renkajärvi 16.5.2015 Lauri Laaksonen MHY Kanta-Häme Metsätalouden vesistövaikutukset Luonteeltaan hajakuormitusta (vrt. maatalouden kuormitus)

Lisätiedot

VESISTÖJEN TILA JA KUNNOSTUS KOULUTUSILTA. Maa- ja metsätalouden vesiensuojelutoimet

VESISTÖJEN TILA JA KUNNOSTUS KOULUTUSILTA. Maa- ja metsätalouden vesiensuojelutoimet VESISTÖJEN TILA JA KUNNOSTUS KOULUTUSILTA Maa- ja metsätalouden vesiensuojelutoimet 26.1.2011 Henri Vaarala suunnittelija Pyhäjärvi-instituutti 1 TAVOITTEENA ULKOISEN RAVINNEKUORMITUSKEN VÄHENTÄMINEN Ei

Lisätiedot

Metsätalouden vesiensuojelumenetelmät ja vesiensuojelusuositukset. Samuli Joensuu 21.11.2012 Iso-Valkeinen, Kuopio

Metsätalouden vesiensuojelumenetelmät ja vesiensuojelusuositukset. Samuli Joensuu 21.11.2012 Iso-Valkeinen, Kuopio Metsätalouden vesiensuojelumenetelmät ja vesiensuojelusuositukset Samuli Joensuu 21.11.2012 Iso-Valkeinen, Kuopio Hakkuut, maanmuokkaus ja energiapuun korjuu 5.12.2012 2 Hakkuissa jätetään vesistöjen varteen

Lisätiedot

SOMPASEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA

SOMPASEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA SOMPASEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 272/2014 Marjo Ahola, OTSO Metsäpalvelut Kymijoen vesi jaympäristö ry SISÄLLYS 1 SOMPASEN VALUMA-ALUE

Lisätiedot

MÄRKJÄRVEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA

MÄRKJÄRVEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA MÄRKJÄRVEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 261/2014 Marjo Ahola, OTSO Metsäpalvelut Kymijoen vesi jaympäristö ry SISÄLLYS 1 MÄRKJÄRVEN VALUMA-ALUE

Lisätiedot

Kunnostusojituksen vesiensuojelun omavalvonta 8.6.2012

Kunnostusojituksen vesiensuojelun omavalvonta 8.6.2012 Kunnostusojituksen vesiensuojelun omavalvonta 8.6.2012 Lisätietoa TASO-hankkeen sivuilta: www.ymparisto.fi/ksu/taso - muokattavat omavalvontalomakkeet - tiivistetyt vesiensuojelusuositukset - diaesitykset

Lisätiedot

Maa- ja metsätalouden vesiensuojelun tehokkuus ja kehittämistarpeet

Maa- ja metsätalouden vesiensuojelun tehokkuus ja kehittämistarpeet Maa- ja metsätalouden vesiensuojelun tehokkuus ja kehittämistarpeet Samuli Joensuu 1) Kaisa Heikkinen 2) ja Markku Puustinen 2) 1) Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio 2) Suomen ympäristökeskus, SYKE Maatalous

Lisätiedot

TUUSJÄRVEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA

TUUSJÄRVEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA TUUSJÄRVEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 277/2014 Marjo Ahola, OTSO Metsäpalvelut Kymijoen vesi jaympäristö ry SISÄLLYS 1 TUUSJÄRVEN VALUMA-ALUE

Lisätiedot

Vesiensuojelu metsätaloudessa Biotalous tänään ja huomenna Saarijärvi 28.1.2016. Juha Jämsén Suomen metsäkeskus

Vesiensuojelu metsätaloudessa Biotalous tänään ja huomenna Saarijärvi 28.1.2016. Juha Jämsén Suomen metsäkeskus Vesiensuojelu metsätaloudessa Biotalous tänään ja huomenna Saarijärvi 28.1.2016 Juha Jämsén Suomen metsäkeskus Metsätalouden vesistökuormitus Metsätalouden kuormitus on tyypiltään hajakuormitusta. Myös

Lisätiedot

Vesiensuojeluratkaisut; lannoitus, maanmuokkaus ja kunnostusojitus

Vesiensuojeluratkaisut; lannoitus, maanmuokkaus ja kunnostusojitus Vesiensuojeluratkaisut; lannoitus, maanmuokkaus ja kunnostusojitus Samuli Joensuu 12.11.2013 Lapua Sisältö Lannoituksen ja maanmuokkauksen vesiensuojelu Kunnostusojituksen vesiensuojelu Vesiensuojelurakenteet

Lisätiedot

Pienvesien suojelu ja vesienhoito Suomen metsätaloudessa. Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT

Pienvesien suojelu ja vesienhoito Suomen metsätaloudessa. Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT Pienvesien suojelu ja vesienhoito Suomen metsätaloudessa Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT Lakien ja säädösten noudattaminen pienvesien lähiympäristöissä

Lisätiedot

Luonnonhoitohankkeet ja METSO-ohjelma keinoja riistan suoelinympäristöjen parantamiseen. Ylistaro-talo 21.10.2014

Luonnonhoitohankkeet ja METSO-ohjelma keinoja riistan suoelinympäristöjen parantamiseen. Ylistaro-talo 21.10.2014 Luonnonhoitohankkeet ja METSO-ohjelma keinoja riistan suoelinympäristöjen parantamiseen Ylistaro-talo 21.10.2014 Metsäluontoneuvoja Riitta Raatikainen Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut Metsäkeskuksen

Lisätiedot

Metsäluonnonhoito. Arvokkaat elinympäristöt ja sertifiointi. Reijo Suninen 16.10.2013

Metsäluonnonhoito. Arvokkaat elinympäristöt ja sertifiointi. Reijo Suninen 16.10.2013 Metsäluonnonhoito Arvokkaat elinympäristöt ja sertifiointi Reijo Suninen 16.10.2013 KESTÄVÄ METSÄTALOUS EKOLOGINEN TALOUDELLINEN SOSIAALINEN Talousmetsien luonnonhoito on ekologisten ja sosiaalisten tavoitteiden

Lisätiedot

Metsäluonnon monimuotoisuuden suojelun tasot Päättäjien 34. Metsäakatemia Maastojakso 22.-24.5.2013 Etelä-Karjala

Metsäluonnon monimuotoisuuden suojelun tasot Päättäjien 34. Metsäakatemia Maastojakso 22.-24.5.2013 Etelä-Karjala Metsäluonnon monimuotoisuuden suojelun tasot Päättäjien 34. Metsäakatemia Maastojakso 22.-24.5.2013 Etelä-Karjala Kaakkois-Suomen ELY-keskus, Ylitarkastaja Tuula Tanska, Päättäjien 34. Metsäakatemia 2013

Lisätiedot

Valuma-alueen merkitys vesiensuojelussa

Valuma-alueen merkitys vesiensuojelussa Valuma-alueen merkitys vesiensuojelussa Marjo Tarvainen Asiantuntija, FT Pyhäjärvi-instituutti 25.1.2010 VOPPE koulutus, Eura 1 Veden laatuun vaikuttavia tekijöitä Vesitase Sateet lisäävät virtaamia, mitkä

Lisätiedot

METSO-OHJELMA. elinympäristöt. Valinta kriteerit TOTEUTTAA. Ympäristöministeriö & maa- ja metsätalousministeriö

METSO-OHJELMA. elinympäristöt. Valinta kriteerit TOTEUTTAA. Ympäristöministeriö & maa- ja metsätalousministeriö METSO-OHJELMA elinympäristöt pienvedet lehdot lahop.kangasmetsät puustoiset suot metsäluhdat kalliot, louhikot puustoiset perinneymp. Valinta kriteerit TOTEUTTAA Ely-keskus metsäkeskus -pysyvä suojelu

Lisätiedot

Metsätalouden vaikutukset kirkasvetiseen Puulaan

Metsätalouden vaikutukset kirkasvetiseen Puulaan Metsätalouden vaikutukset kirkasvetiseen Puulaan Prof. Leena Finér Metsäntutkimuslaitos, Joensuu Puula-forum 17.7.2013, Kangasniemi Teemat: Mitkä muutokset vaikuttavat vesistöihin ja pienvesiin? Metsissä

Lisätiedot

Vesiensuojelukeinot metsätaloudessa

Vesiensuojelukeinot metsätaloudessa Vesiensuojelukeinot metsätaloudessa Vesiensuojeluseminaari 9.9.2014 Sampo, Imatra Edistämispalvelujen päällikkö Seppo Repo Suomen metsäkeskus Esityksen sisältö Metsätalouden vesistökuormitus, vesistökuormitusta

Lisätiedot

Uudistamisketjun vesiensuojelu

Uudistamisketjun vesiensuojelu Suometsien uudistaminen seminaari 3.12.2014 Seinäjoki Uudistamisketjun vesiensuojelu Juha Jämsén Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut Sisältö Metsätalouden vesistökuormitus Vesiensuojelun tavoite Vesiensuojelun

Lisätiedot

Virtausmalli ja sen käyttö - Pintamalli ja uoman eroosioherkkyys-

Virtausmalli ja sen käyttö - Pintamalli ja uoman eroosioherkkyys- Virtausmalli ja sen käyttö - Pintamalli ja uoman eroosioherkkyys- Juha Jämsén Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut Vesiensuojelun tehostaminen; kunnostusojitus ja ojitusmätästys Vesiensuojelun kustannustehokkuus

Lisätiedot

Kunnostusojitus ja vesiensuojelu Tornator Oy:ssä -Case Suurisuo. Maarit Sallinen Ympäristöesimies, Tornator Oy

Kunnostusojitus ja vesiensuojelu Tornator Oy:ssä -Case Suurisuo. Maarit Sallinen Ympäristöesimies, Tornator Oy Kunnostusojitus ja vesiensuojelu Tornator Oy:ssä -Case Suurisuo Maarit Sallinen Ympäristöesimies, Tornator Oy Yleistä Tornator Oy:stä Tornator on Suomen kolmanneksi suurin metsänomistaja Vajaa 600 000

Lisätiedot

Metsätalouden vaikutukset Kitkaja Posionjärvien tilaan

Metsätalouden vaikutukset Kitkaja Posionjärvien tilaan Metsätalouden vaikutukset Kitkaja Posionjärvien tilaan Keskustelutilaisuus metsänomistajille 16.12.2014 Nuorisokeskus Oivanki Kati Häkkilä & Teemu Ulvi, SYKE Järvien tilassa havaittu muutoksia Asukkaat

Lisätiedot

OPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä

OPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä OPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä 20.6.2012, Luonnonmukainen peruskunnostus miniseminaari, Suomen ympäristökeskus Sivu 1 25.6.2012 OPET-hankkeen esittely, Petra Korkiakoski Esityksen

Lisätiedot

Vesiensuojelu ja laki kestävän metsätalouden rahoituksesta (KEMERA) Jyväskylä 16.4.2013 Antti Leinonen Suomen metsäkeskus

Vesiensuojelu ja laki kestävän metsätalouden rahoituksesta (KEMERA) Jyväskylä 16.4.2013 Antti Leinonen Suomen metsäkeskus Vesiensuojelu ja laki kestävän metsätalouden rahoituksesta (KEMERA) Jyväskylä 16.4.2013 Antti Leinonen Suomen metsäkeskus 1 Laki kestävän metsätalouden rahoituksesta (1994/1996) Laki (1994/1996) voimassa

Lisätiedot

Pukkiselän ja Luusjoen valuma-alueen metsätalouden vesiensuojelu

Pukkiselän ja Luusjoen valuma-alueen metsätalouden vesiensuojelu 1 (13) Pukkiselän ja Luusjoen valuma-alueen metsätalouden vesiensuojelu - toteutustyöt Pukkiselän alue on maakunnallisesti arvokas lintuvesi, jota uhkaa umpeenkasvu ja ruovikoituminen. Alue kuuluu lintuvesiensuojeluohjelmaan

Lisätiedot

Yleiskatsaus metsätalouden vesistövaikutuksiin ja vesiensuojelun lainsäädäntöön

Yleiskatsaus metsätalouden vesistövaikutuksiin ja vesiensuojelun lainsäädäntöön Yleiskatsaus metsätalouden vesistövaikutuksiin ja vesiensuojelun lainsäädäntöön Samuli Joensuu Lapua 12.11.2013 Sisältö Metsätalouden kuormitusvaikutuksista Muuttuva lainsäädäntö ja sen merkitys metsätalouden

Lisätiedot

ARRAJÄRVEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA

ARRAJÄRVEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA ARRAJÄRVEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 266/2014 Marjo Ahola, OTSO Metsäpalvelut Kymijoen vesi jaympäristö ry SISÄLLYS 1 ARRAJÄRVEN VALUMA-ALUE

Lisätiedot

Riuskanojan ja Hahjärven laskuojan valuma-alueiden ojakunnostukset

Riuskanojan ja Hahjärven laskuojan valuma-alueiden ojakunnostukset Riuskanojan ja Hahjärven laskuojan valuma-alueiden ojakunnostukset 4.6.2014, Hämeenlinna Petra Korkiakoski Sivu 1 4.6.2014 Petra Korkiakoski, OPET-hanke OPET - Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus

Lisätiedot

Kosteikot leikkaavat ravinnekuormitusta ja elävöittävät maisemaa

Kosteikot leikkaavat ravinnekuormitusta ja elävöittävät maisemaa Liite 17.12.2007 64. vuosikerta Numero 3 Sivu 5 Kosteikot leikkaavat ravinnekuormitusta ja elävöittävät maisemaa Markku Puustinen, Suomen ympäristökeskus Kosteikot pidättävät tehokkaasti pelloilta valtaojiin

Lisätiedot

Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto

Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Kokonaiskuormituksesta hajakuormituksen osuus on fosforin osalta n. 60 % ja typen osalta n 80% (SYKE tilastot) Fosfori Typpi Toimenpiteiden kohdentaminen

Lisätiedot

Monimuotoisuuden suojelu

Monimuotoisuuden suojelu Monimuotoisuuden suojelu Metson keinoin i Ylitarkastaja Leena Lehtomaa, Lounais-Suomen ELY-keskus METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008-2016 1 Esityksen sisältö METSO turvaa monimuotoisuutta

Lisätiedot

Kohdevaluma-alueet, yleissuunnitelmat ja mallikohteet

Kohdevaluma-alueet, yleissuunnitelmat ja mallikohteet Kohdevaluma-alueet, yleissuunnitelmat ja mallikohteet Kuva: Petra Korkiakoski Sivu 1 15.11.2013 Esityksen sisältö Valuma-aluetason suunnitelmien sisältö Ojien inventointi ja kunnostustarpeen arviointi

Lisätiedot

METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008-2020. harjusinisiipi Kuva:Antti Below

METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008-2020. harjusinisiipi Kuva:Antti Below METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008-2020 1 harjusinisiipi Kuva:Antti Below Esityksen sisältö Mikä METSO? METSO turvaa monimuotoisuutta METSO-ohjelmaan soveltuvat elinympäristöt Miten METSO

Lisätiedot

Kokemuksia automaattisesta vedenlaadun mittauksesta metsätaloudessa. Samuli Joensuu 14.5.2013

Kokemuksia automaattisesta vedenlaadun mittauksesta metsätaloudessa. Samuli Joensuu 14.5.2013 Kokemuksia automaattisesta vedenlaadun mittauksesta metsätaloudessa Samuli Joensuu 14.5.2013 Taustaa Puhdas vesi on nousemassa kansalaiskeskustelun ytimeen Vesiensuojelun merkitys korostuu metsätaloudessa

Lisätiedot

Metsäpäivä Kirjavalan metsästysmaja 11.4.2012

Metsäpäivä Kirjavalan metsästysmaja 11.4.2012 Metsäpäivä Kirjavalan metsästysmaja 11.4.2012 Visa Niittyniemi 24.5.2012 1 Järvien luokittelu Environment Centre / Presentation / Author Lovasjärvi 2 24.5.2012 Simpelejärven länsiosan fosforikuormitus

Lisätiedot

METSO metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi

METSO metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi METSO metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi METSO turvaa monimuotoisuutta Lähtökohtana vapaaehtoisuus METSO-ohjelma on antanut metsälle uuden merkityksen. Metsien monimuotoisuutta turvaavan METSO-ohjelman

Lisätiedot

PEFC metsäsertifiointi ja vesiensuojelu

PEFC metsäsertifiointi ja vesiensuojelu PEFC metsäsertifiointi ja vesiensuojelu Syksy 2014, vesiensuojelukoulutus toimihenkilöille ja urakoitsijoille Asta Sarkki / Metsänomistajien liitto Etelä-Suomi PEFC kriteerit maanmuokkauksen ja vesiensuojelun

Lisätiedot

MONIVAIKUTTEISET KOSTEIKOT -TOIMINTA JA MERKITYS. Ympäristö ja luonnonvarat, Vesien tila, Anni Karhunen

MONIVAIKUTTEISET KOSTEIKOT -TOIMINTA JA MERKITYS. Ympäristö ja luonnonvarat, Vesien tila, Anni Karhunen MONIVAIKUTTEISET KOSTEIKOT -TOIMINTA JA MERKITYS Ympäristö ja luonnonvarat, Vesien tila, Anni Karhunen 8.12.2011 MIKSI KOSTEIKKOJA? vesiensuojelutoimia pitää tehdä, vedet eivät ole kunnossa, kosteikko

Lisätiedot

Puruveden vesiensuojelun yleissuunnitelma

Puruveden vesiensuojelun yleissuunnitelma Puruveden vesiensuojelun yleissuunnitelma 1 2 Sisällys 1. Hankkeen tausta ja tavoitteet... 4 2. Menetelmäkuvaus... 6 2.1. Riskiuoma analyysi... 6 2.2. Valuma alueet... 6 2.3. Maastokartoitus... 8 3. Puruveden

Lisätiedot

Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella. Hannu Marttila

Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella. Hannu Marttila Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella Hannu Marttila Motivaatio Orgaaninen kiintoaines ja sedimentti Lisääntynyt kulkeutuminen johtuen maankäytöstä. Ongelmallinen etenkin turvemailla, missä

Lisätiedot

Metsätalousalueiden kartoitus ja yleissuunnittelu Malisjoen valuma-alueella 27.09.2012. Laatija: JPa

Metsätalousalueiden kartoitus ja yleissuunnittelu Malisjoen valuma-alueella 27.09.2012. Laatija: JPa Metsätalousalueiden kartoitus ja yleissuunnittelu Malisjoen valuma-alueella 27.09.2012 Laatija: JPa METSÄTALOUSALUEIDEN KARTOITUS JA YLEISSUUNNITTELU MALISJOEN VALUMA-ALUEELLA Asiakas Nivalan kaupunki

Lisätiedot

Sininen Haapavesi. Metsätalouden vesiensuojelun yleissuunnitelma Haapaveden valumaalueella

Sininen Haapavesi. Metsätalouden vesiensuojelun yleissuunnitelma Haapaveden valumaalueella Sininen Haapavesi Metsätalouden vesiensuojelun yleissuunnitelma Haapaveden valumaalueella Vuosina 2013 ja 2014 toteutetun Sininen Haapavesi -hankkeen metsätalouden vesiensuojelun yleissuunnitelman on laatinut

Lisätiedot

ITÄMERIHAASTE TURUSSA Seminaari Turun kaupungin henkilöstölle ja luottamushenkilöille 1.6.2010

ITÄMERIHAASTE TURUSSA Seminaari Turun kaupungin henkilöstölle ja luottamushenkilöille 1.6.2010 ITÄMERIHAASTE TURUSSA Seminaari Turun kaupungin henkilöstölle ja luottamushenkilöille 1.6.2010 Maatilaintarkastaja Timo Sirkiä Metsänhoitaja Juha Mäkitalo Kiinteistöliikelaitos toimii kaupungin maa/vesiomaisuuden

Lisätiedot

Pienempien kosteikkokohteiden rakentaminen

Pienempien kosteikkokohteiden rakentaminen TARJOUSPYYNTÖ Tarjousnimike Vireä Malisjoki II projekti Pienempien kosteikkokohteiden rakentaminen Tarjouksen sisältö Nivalan kaupungin tekninen toimi pyytää tarjousta Pienempien kosteikkojen rakentamisesta.

Lisätiedot

Metsätalouden vesistövaikutusten tutkimus ja tulosten vienti käytäntöön - Prof. Leena Finér Metsäntutkimuslaitos, Joensuu

Metsätalouden vesistövaikutusten tutkimus ja tulosten vienti käytäntöön - Prof. Leena Finér Metsäntutkimuslaitos, Joensuu Metsätalouden vesistövaikutusten tutkimus ja tulosten vienti käytäntöön - Prof. Leena Finér Metsäntutkimuslaitos, Joensuu Teemat: Mikä aiheuttaa vesistövaikutuksia? Miten metsätalouden vesistövaikutuksia

Lisätiedot

löytyy mm. suositusten kouluttajan

löytyy mm. suositusten kouluttajan Kunnostusojituksen vesiensuojelumenetelmät Kunnostusojitus on osa metsänkasvatusketjua turvemaiden metsissä. Ojaverkoston kunto heikkenee vähitellen ojituksesta kuluneen ajan myötä mm. ojien mataloitumism

Lisätiedot

METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008 2016. Metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi

METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008 2016. Metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008 2016 Metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi Lähtökohtana vapaaehtoisuus METSO on antanut metsälle uuden merkityksen. METSO-ohjelman avulla omistaja

Lisätiedot

Luonnonmukainen vesirakentaminen peruskuivatushankkeissa. Lasse Järvenpää, SYKE Salaojateknikoiden neuvottelupäivät, 1.2.

Luonnonmukainen vesirakentaminen peruskuivatushankkeissa. Lasse Järvenpää, SYKE Salaojateknikoiden neuvottelupäivät, 1.2. Luonnonmukainen vesirakentaminen peruskuivatushankkeissa Lasse Järvenpää, SYKE Salaojateknikoiden neuvottelupäivät, 1.2.2007, Hyvinkää Esityksen aiheet Perattujen purojen kunnostus ja hoito Monitavoitteiset

Lisätiedot

Vesistöystävälliset metsätalouskäytännöt

Vesistöystävälliset metsätalouskäytännöt Vesistöystävälliset metsätalouskäytännöt Keskustelutilaisuus metsänomistajille 16.12.2014 Nuorisokeskus Oivanki Jaana Rintala, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Teemu Ulvi, SYKE Vesien suojelun ja vesistöjen

Lisätiedot

Kosteikon suunnitteleminen: Rakennepiirrokset ja mitoitus

Kosteikon suunnitteleminen: Rakennepiirrokset ja mitoitus Kosteikon suunnitteleminen: Rakennepiirrokset ja mitoitus Tuen vaatimukset Valuma-alueelta löydyttävä vähintään 10 % peltoa Kosteikon ja jo olemassa olevien kosteikkojen yhteispinta-ala vähintään 0,5 %

Lisätiedot

Kestävän metsätalouden. toteutuskeinona. KEMERAn keinoin Matti Seppälä Etelä-Pohjanmaan metsäkeskus

Kestävän metsätalouden. toteutuskeinona. KEMERAn keinoin Matti Seppälä Etelä-Pohjanmaan metsäkeskus Kestävän metsätalouden rahoituslaki (KEMERA) METSOn toteutuskeinona METSOn toteuttaminen KEMERAn keinoin Matti Seppälä Etelä-Pohjanmaan metsäkeskus 1 KEMERA METSO -toimintaohjelmassa KEMERA kohdentaminen

Lisätiedot

METSOKOHTEET LIEKSAN SEURAKUNTA

METSOKOHTEET LIEKSAN SEURAKUNTA METSOKOHTEET LIEKSAN SEURAKUNTA Lieksan seurakunta on suojellut Metsien suojeluohjelman (METSO) mukaisesti Ympäristöministeriön päätöksellä yksityiseksi luonnonsuojelualueiksi tässä oppaassa lyhyesti esitellyt

Lisätiedot

Luonnonhoito ja monimuotoinen metsä

Luonnonhoito ja monimuotoinen metsä Luonnonhoito ja monimuotoinen metsä Luonnonhoito on osa vastuullista metsätaloutta Julkaisija: maa- ja metsätalousministeriö, ympäristöministeriö Kustantaja: Metsäkustannus Oy Taitto: Susanna Appel Kuvat:

Lisätiedot

Luonnonmukainen peruskuivatus

Luonnonmukainen peruskuivatus Luonnonmukainen peruskuivatus Tavoitteet ja menetelmät Kuva: Liisa Hämäläinen Kuva: Henri Solismaa Sivu 1 18.12.2014 Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä -hanke Esityksen sisältö Luontoarvot

Lisätiedot

Työtä ja toimeentuloa luonnonhoitotöistä Vesiensuojeluhankkeet (vesiensuojeluhanketyöt) Juha Jämsén Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut

Työtä ja toimeentuloa luonnonhoitotöistä Vesiensuojeluhankkeet (vesiensuojeluhanketyöt) Juha Jämsén Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut Työtä ja toimeentuloa luonnonhoitotöistä Vesiensuojeluhankkeet (vesiensuojeluhanketyöt) Juha Jämsén Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut Metsäluonnon hoitohankkeet Luonnonhoitohankkeet ovat tärkeä osa

Lisätiedot

Panumajärvi, Pudasjärvi Tanja Honkela 14.12.2011

Panumajärvi, Pudasjärvi Tanja Honkela 14.12.2011 Panumajärvi, Pudasjärvi Tanja Honkela 14.12.2011 TAUSTATIETOA PANUMAJÄRVESTÄ Panumajärvi on Pudasjärvellä sijaitseva matala, runsashumuksinen järvi. Järven pinta ala on 529 ha ja keskisyvyys 1,8 m. Veden

Lisätiedot

Ei-tuotannollinen investointi: Kosteikkoinvestoinnit

Ei-tuotannollinen investointi: Kosteikkoinvestoinnit Ei-tuotannollinen investointi: Kosteikkoinvestoinnit Kosteikot ovat pysyvästi ja tulva-alueet mahdollisesti vain osan vuotta veden peittämiä alueita, joiden tavoitteena on hidastaa vesien virtaamaa sekä

Lisätiedot

MAANMUOKKAUSMENETELMÄT VESIENSUOJELU JA YMPÄRISTÖNHOITO

MAANMUOKKAUSMENETELMÄT VESIENSUOJELU JA YMPÄRISTÖNHOITO MAANMUOKKAUSMENETELMÄT VESIENSUOJELU JA YMPÄRISTÖNHOITO Jouni Räty 29.3.2012 1 SISÄLTÖ Maalajin merkitys maanmuokkauksessa Muokkausmenetelmän valinta Vesiensuojelu ja ympäristönhoito 2 1 Maalajit ja kasvupaikat

Lisätiedot

30.9.2014, Joensuu. 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 1

30.9.2014, Joensuu. 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 1 30.9.2014, Joensuu 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 1 METSÄNOMISTAMISEN OHJAUS Luento 2 Metsien kestävä käyttö Metsän käyttöä ohjaavat lait ja suositukset Metsien suojelumahdollisuudet 10.11.2014 Suomen metsäkeskus

Lisätiedot

Maatalouden kosteikot Kosteikkopäivä 25.4.2013. Tarja Stenman 1

Maatalouden kosteikot Kosteikkopäivä 25.4.2013. Tarja Stenman 1 Maatalouden kosteikot Kosteikkopäivä 25.4.2013 1 Kosteikot yleensä Kosteikkoja on Suomen maapinta-alasta noin 25 % Kosteikkoja ovat esimerkiksi märät maa-alueet, suot, matalat järvet ja merialueet sekä

Lisätiedot

Valuma-alueen merkitys vesien tilan parantamisessa. Vanajavesikeskus-hankkeen Vesistöasiantuntija Suvi Mäkelä

Valuma-alueen merkitys vesien tilan parantamisessa. Vanajavesikeskus-hankkeen Vesistöasiantuntija Suvi Mäkelä Valuma-alueen merkitys vesien tilan parantamisessa Vanajavesikeskus-hankkeen Vesistöasiantuntija Suvi Mäkelä Mikä valuma-alue? Kuinka kauas pitää katsoa? Lähivaluma-alue Kaukovaluma-alue Latvavedet 2.

Lisätiedot

Hahmajoen valuma-alueen suojavyöhykkeiden yleissuunnitelma v. 2010

Hahmajoen valuma-alueen suojavyöhykkeiden yleissuunnitelma v. 2010 Hahmajoen valuma-alueen suojavyöhykkeiden yleissuunnitelma v. 2010 Hollola 3/2011 Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen julkaisuja Hahmajoen valuma-alueen suojavyöhykkeiden yleissuunnitelma

Lisätiedot

Hämeenlinnan Myllyojan Kankaisten ja Siirin uomaosuuksien parannussuunnitelma

Hämeenlinnan Myllyojan Kankaisten ja Siirin uomaosuuksien parannussuunnitelma Hämeenlinnan Myllyojan Kankaisten ja Siirin uomaosuuksien parannussuunnitelma Janne Ruokolainen Raportti nro 6/2015 Sisällys 1 Kohteen yleiskuvaus ja hankkeen tavoitteet... 2 2 Toimenpiteet... 2 2.1 Joutsiniementien

Lisätiedot

Maatalouden vesiensuojelu Sininen Haapavesi hankkeessa

Maatalouden vesiensuojelu Sininen Haapavesi hankkeessa Maatalouden vesiensuojelu Sininen Haapavesi hankkeessa Laura Blomqvist, maisemasuunnittelija ProAgria Etelä-Suomi/MKN maisemapalvelut Vesiensuojeluseminaari Imatra 9.9.2014 Maataloudesta syntyvä kuormitus

Lisätiedot

METSÄLUONNONHOITOHANKE ISON SOUKKAJÄRVEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUN TEHOSTAMINEN ALUEELLINEN SUUNNITELMA

METSÄLUONNONHOITOHANKE ISON SOUKKAJÄRVEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUN TEHOSTAMINEN ALUEELLINEN SUUNNITELMA 1 (9) METSÄLUONNONHOITOHANKE ISON SOUKKAJÄRVEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUN TEHOSTAMINEN ALUEELLINEN SUUNNITELMA 2 (9) Hankealue.. 3 Suunnitelma 3 Kohteet... 6 Kohde 1. Padottava laskeutusallas... 6 Kohde

Lisätiedot

Esitysmateriaali metsäsertifioinnin standardin FFCS 1002-1:2003 kriteeristä 10 Arvokkaiden elinympäristöjen ominaispiirteet säilytetään

Esitysmateriaali metsäsertifioinnin standardin FFCS 1002-1:2003 kriteeristä 10 Arvokkaiden elinympäristöjen ominaispiirteet säilytetään Esitysmateriaali metsäsertifioinnin standardin FFCS 1002-1:2003 kriteeristä 10 Arvokkaiden elinympäristöjen ominaispiirteet säilytetään Julkaisija - Suomen Metsäsertifiointi ry Toteuttajat - Suomen Metsäsertifiointi

Lisätiedot

Ympäristöosaaminen maatilan toiminnan vahvuutena

Ympäristöosaaminen maatilan toiminnan vahvuutena Ympäristöosaaminen maatilan toiminnan vahvuutena Vesienhoitosuunnittelu 15.5.2014 Jari Pesonen / Kainuun ELY -keskus Kainuu/Pohjois-Pohjanmaa 8.8.2014 3 Pintavesien ekologinen luokittelu - Kasviplankton

Lisätiedot

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 3.12.2014 Johdanto Heinijärven ja siihen laskevien ojien vedenlaatua selvitettiin vuonna 2014 Helsingin yliopiston

Lisätiedot

Kokeet happamuuden hoidossa Putkipadot. Hannu Marttila Happamuus ja sen torjuntamalleja Sanginjoella SaKu-hankkeen loppuseminaari

Kokeet happamuuden hoidossa Putkipadot. Hannu Marttila Happamuus ja sen torjuntamalleja Sanginjoella SaKu-hankkeen loppuseminaari Kokeet happamuuden hoidossa Putkipadot Hannu Marttila Happamuus ja sen torjuntamalleja Sanginjoella SaKu-hankkeen loppuseminaari Virtaamaan vaikuttavat rakenteet Tarkoituksena vaikuttaa ylivirtaama aikaiseen

Lisätiedot

METSOKOHTEET NURMEKSEN SEURAKUNTA

METSOKOHTEET NURMEKSEN SEURAKUNTA METSOKOHTEET NURMEKSEN SEURAKUNTA Nurmeksen seurakunta on suojellut Metsien suojeluohjelman (METSO) mukaisesti Ympäristöministeriön päätöksellä yksityiseksi luonnonsuojelualueiksi tässä oppaassa lyhyesti

Lisätiedot

Yhdessä Simpelejärven puolesta 2010 2012

Yhdessä Simpelejärven puolesta 2010 2012 1 Loppuraportti 1.3.2013 Yhdessä Simpelejärven puolesta 2010 2012 Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto, leader-hanke Hankkeen toteuttaja Parikkalassa ja Rautjärvellä sijaitsevien Simpelejärven

Lisätiedot

TASO-hankkeen esittely

TASO-hankkeen esittely TASO-hankkeen esittely Soiden ja turvemaiden vesistövaikutukset 17.10.2012 Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus TASO-hanke Turvetuotannon ja metsätalouden vesiensuojelun valtakunnallinen

Lisätiedot

Suometsätalouden vesistövaikutukset

Suometsätalouden vesistövaikutukset Suometsätalouden vesistövaikutukset Leena Finér Metsäntutkimuslaitos Soiden ja turvemaiden vesistövaikutukset seminaari 17.10.2012 / 18.10.2012 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest

Lisätiedot

Metsätalouden vesistökuormitus ja vesiensuojelusuositukset

Metsätalouden vesistökuormitus ja vesiensuojelusuositukset Metsätalouden vesistökuormitus ja vesiensuojelusuositukset Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä Esityksen sisältö Metsätalouden vesistökuormitus, vesistökuormitusta aiheuttavat toimenpiteet

Lisätiedot

Vedenlaatutilanne Imatran seutukunnassa loppukesällä 2014 Saimaan ammattiopisto, auditorio Esitelmöitsijä Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy:n

Vedenlaatutilanne Imatran seutukunnassa loppukesällä 2014 Saimaan ammattiopisto, auditorio Esitelmöitsijä Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy:n Vedenlaatutilanne Imatran seutukunnassa loppukesällä 2014 Saimaan ammattiopisto, auditorio Esitelmöitsijä Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy:n toimitusjohtaja ja limnologi Pena Saukkonen Ympäristön,

Lisätiedot

Ojitusalueiden hoito

Ojitusalueiden hoito Ojitusalueiden hoito Tero Ojarinta Suot Suot ovat kasvupaikkoja, joilla on suokasvien vallitsema, turvetta tuottava kasviyhdyskunta Suot jaetaan kasvuston ja ravinteisuuden mukaan: avosuot: puuttomat suot

Lisätiedot

ristöjen hoito - Vesilinnut

ristöjen hoito - Vesilinnut Elinympärist ristöjen hoito - Vesilinnut Vesilintuelinympärist ristöt t = vesiensuojelu + maisema + luonnon Piirrokset: Jari Kostet ja MKJ Kuvat: Mikko Alhainen, Marko Svensberg, Marko Muuttola, Harri

Lisätiedot

Kunnostusojitushankkeen tarkennetun vesiensuojelusuunnitelman ohjeistus

Kunnostusojitushankkeen tarkennetun vesiensuojelusuunnitelman ohjeistus Kunnostusojitushankkeen tarkennetun vesiensuojelusuunnitelman ohjeistus 1. Tausta Kerrotaan lyhyesti, mitä vaikutuksia erityisesti kunnostusojituksella voi olla vesistöjen vedenlaatuun. Päähuomio kiintoainekuormituksessa.

Lisätiedot

4.5 Vesi. 4.5.1 Metsätalouden kuormitus ja sen vaikutukset pinta- ja pohjavesiin

4.5 Vesi. 4.5.1 Metsätalouden kuormitus ja sen vaikutukset pinta- ja pohjavesiin Hillaa esiintyy koko Suomessa, mutta runsain se on Pohjanmaan ja Pohjois-Suomen suoseuduilla. Vuosittain hillasato vaihtelee erittäin suuresti sääolojen, tuholaisten ja lajin biologisten ominaisuuksien

Lisätiedot

Pienvedet ja niiden kunnostaminen yksityismetsissä

Pienvedet ja niiden kunnostaminen yksityismetsissä Pienvedet ja niiden kunnostaminen yksityismetsissä Metsätalouden vesiensuojelupäivät 22.-23.9.2015, Koli Luonnonhoidon johtava asiantuntija Matti Seppälä Suomen metsäkeskus Julkiset palvelut Metsäluonnonhoito

Lisätiedot

Pientareet Suojakaistat Suojavyöhykkeet

Pientareet Suojakaistat Suojavyöhykkeet Pientareet Suojakaistat Suojavyöhykkeet Tämä kuvasarja erilaisista pientareista, suojakaistoista ja -vyöhykkeistä on koottu viljelijöiden toivomuksesta. Peltolohkoilla tarvittavista maataloustukien vaatimusten

Lisätiedot

METSÄTALOUSMAAN EROOSIOALTTIIDEN UOMIEN PAIKANTAMINEN. Case Parkanon Kuivasjärvi

METSÄTALOUSMAAN EROOSIOALTTIIDEN UOMIEN PAIKANTAMINEN. Case Parkanon Kuivasjärvi METSÄTALOUSMAAN EROOSIOALTTIIDEN UOMIEN PAIKANTAMINEN Case Parkanon Kuivasjärvi Teija Mäkelä Opinnäytetyö Toukokuu 2015 Metsätalouden koulutusohjelma TIIVISTELMÄ Tampereen ammattikorkeakoulu Metsätalouden

Lisätiedot

Metsätalouden vesiensuojelu

Metsätalouden vesiensuojelu Metsätalouden vesiensuojelu Esityksen sisältö Metsätalouden vesistökuormitus, vesistökuormitusta aiheuttavat toimenpiteet ja vaikutukset Vesiensuojelu hakkuiden, maanmuokkauksen ja kantojen noston yhteydessä

Lisätiedot

Hirsjärvi. Kosteikkosuunnitelma. Työnum. 17

Hirsjärvi. Kosteikkosuunnitelma. Työnum. 17 Hirsjärvi Kosteikkosuunnitelma Työnum. 17 Suunnittelukohteen nimi ja osoite Pvm. Hirsjärvi Kiinteistötunnus: 834-413-1-117 31.10.2013 Työn ja piirustuksen numero Piirustuksen sisältö Työnumero: 17 Kosteikkosuunnitelma

Lisätiedot

Yli puolet Suomen soista (n. 5 milj. ha) on ojitettu

Yli puolet Suomen soista (n. 5 milj. ha) on ojitettu Mika Nieminen ja Erkki Ahti Soiden metsätalouskäytön vesistövaikutukset e e m t a Yli puolet Suomen soista (n. 5 milj. ha) on ojitettu puuston kasvun parantamiseksi. Metsänparannustoiminnan on arvioitu

Lisätiedot

Metsä- ja suoluonnon monimuotoisuus

Metsä- ja suoluonnon monimuotoisuus Metsä- ja suoluonnon monimuotoisuus MATTI SEPPÄLÄ MITÄ METSÄLUONNON MONIMUO- TOISUUS ON? Monimuotoisuudella tarkoitetaan kaikkea elävässä luonnossa esiintyvää vaihtelua. Bioottisten tekijöiden lisäksi

Lisätiedot

Hyvän metsänhoidon suositukset. Vesiensuojelu

Hyvän metsänhoidon suositukset. Vesiensuojelu Hyvän metsänhoidon suositukset Vesiensuojelu Vesiensuojeluopas 2(64) Hyvän metsänhoidon suositukset VESIENSUOJELU Toimittaneet Samuli Joensuu Maija Kauppila Maria Lindén Tommi Tenhola Suositeltava viittaustapa:

Lisätiedot

Metsätalouden kosteikot -seurantatietoja Kyyjärven ja Kaihlalammen kosteikoista

Metsätalouden kosteikot -seurantatietoja Kyyjärven ja Kaihlalammen kosteikoista Metsätalouden kosteikot -seurantatietoja Kyyjärven ja Kaihlalammen kosteikoista Kosteikkopäivä Saarijärvellä 25.4.2013 Pia Högmander & Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Lisätiedot

OPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä

OPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä Petra Korkiakoski Petra Korkiakoski OPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä Loppuseminaari 5.11.2014, Hämeenlinna Sivu 1 5.11.2014 Petra Korkiakoski, HAMK OPET - Ojitusten luonnonmukainen

Lisätiedot

Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet

Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet Petri Liljaniemi Biologi Lapin ympäristökeskus 1 Vesistön ekologisen tilan luokittelu Biologiset tekijät Levät, vesikasvillisuus,

Lisätiedot

HIRVIJOEN SUOJAVYÖHYKKEIDEN JA KOSTEIKKOJEN YLEISSUUNNITELMA

HIRVIJOEN SUOJAVYÖHYKKEIDEN JA KOSTEIKKOJEN YLEISSUUNNITELMA HIRVIJOEN SUOJAVYÖHYKKEIDEN JA KOSTEIKKOJEN YLEISSUUNNITELMA Ympäristö ja luonnonvarat, Vesien tila, Anni Karhunen 25.4.2012 1 YLEISSUUNNITTELU MMM rahoittaa, suunniteltu vuodesta 1999 joka vuosi yksi

Lisätiedot

Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011

Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011 Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Johdanto Tämä raportti on selvitys Luoteis-Tammelan Heinijärven ja siihen laskevien ojien

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen luonnonhoidon alueellinen toteutusohjelma 2016-2020

Kaakkois-Suomen luonnonhoidon alueellinen toteutusohjelma 2016-2020 luonnonhoidon alueellinen toteutusohjelma 2016-2020 Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Kaakkois-Suomen metsäluonnon erityispiirteet... 4 3 Luonnonhoidon lähtötilanne Kaakkois-Suomessa... 6 3.1 Rahoitus ja henkilöresurssit...

Lisätiedot

PEFC ja suoelinympäristöjen turvaaminen

PEFC ja suoelinympäristöjen turvaaminen PEFC ja suoelinympäristöjen turvaaminen Harri Vasander Metsätieteiden laitos Esityksen sisältö Pari asiaa taustaksi Pari asiaa keskusteluun Metsälain säädännän ja sertifioinnin kahtalainen tarkoitus: a)

Lisätiedot

Ehdotus Tornionjoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaksi vuosille 2016-21

Ehdotus Tornionjoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaksi vuosille 2016-21 Ehdotus Tornionjoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaksi vuosille 2016-21 Tornionjoen lohi- ja vesiparlamentti 11.-12-11.2014 Pekka Räinä/ Lapin ELY-keskus Kuuleminen meneillään Kuuleminen VHS-

Lisätiedot

Luonnonmukaisen vesirakentamisen edistäminen maankuivatuksessa Katsaus tulevaisuuteen Markku Puustinen 5.11.2014, Hämeenlinna

Luonnonmukaisen vesirakentamisen edistäminen maankuivatuksessa Katsaus tulevaisuuteen Markku Puustinen 5.11.2014, Hämeenlinna Luonnonmukaisen vesirakentamisen edistäminen maankuivatuksessa Katsaus tulevaisuuteen Markku Puustinen 5.11.2014, Hämeenlinna Kuivatus Ympäristökuormitus Maisema Valuntavesien pidättäminen valuma-alueilla

Lisätiedot

Kestävän metsätalouden rahoituslain uudistus

Kestävän metsätalouden rahoituslain uudistus Kestävän metsätalouden rahoituslain uudistus Niina Riissanen Maa- ja metsätalousministeriö 31.3.2014 1 Tuettavat työlajit Metsänuudistaminen - Suojametsäalueilla ja vajaapuustoisten alueiden uudistaminen

Lisätiedot

Kauhavanjoen ja sen ympäristön kehittäminen ja kunnostaminen -esiselvityshanke. Ulla Eriksson

Kauhavanjoen ja sen ympäristön kehittäminen ja kunnostaminen -esiselvityshanke. Ulla Eriksson Kauhavanjoen ja sen ympäristön kehittäminen ja kunnostaminen -esiselvityshanke Ulla Eriksson Hankkeen taustaa Hanke toteutetaan Kauhavan kaupungin toimesta Hanke rahoitetaan 70% Euroopan aluekehitysrahasto-ohjelmasta

Lisätiedot

Mikko Alhainen Projektipäällikkö. Suomen riistakeskus

Mikko Alhainen Projektipäällikkö. Suomen riistakeskus Kosteikkoja vesilinnuille ja Kotiseutukosteikko Life Mikko Alhainen Projektipäällikkö Suomen riistakeskus Piirrokset: Jari Kostet, MKJ Kuvat: Mikko Alhainen, Marko Svensberg, Marko Muuttola, Harri Hepo-Oja,

Lisätiedot