Tom Björkroth Heli Frosterus Milla Kajova Eija Palo

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tom Björkroth Heli Frosterus Milla Kajova Eija Palo"

Transkriptio

1 K I L P A I L U V I R A S T O N S E L V I T Y K S I Ä Tom Björkroth Heli Frosterus Milla Kajova Eija Palo Kilpailuviraston päivittäistavarakauppaa koskeva selvitys Kuinka kaupan ostajavoima vaikuttaa kaupan ja teollisuuden välisiin suhteisiin?

2 Tom Björkroth Heli Frosterus Milla Kajova Eija Palo Kilpailuviraston päivittäistavarakauppaa koskeva selvitys Kuinka kaupan ostajavoima vaikuttaa kaupan ja teollisuuden välisiin suhteisiin? Kilpailuviraston selvityksiä 1/2012

3 Kilpailuvirasto Pitkänsillanranta 3 A Helsinki PL 322, Helsinki Vaihde: (09) Faksi: (09) Sähköposti: Tilaukset: Kotisivu: ISBN ISSN Multiprint 2012

4 3 Esipuhe Elintarvikeketjun toimintaan Suomessa on jo useamman vuoden ajan kohdistunut suurta mielenkiintoa ja kriittisyyttäkin. Huomiota on kiinnitetty erityisesti elintarvikkeiden hintatason nousuun ja sen taustalla oleviin tekijöihin sekä hintojen kehityksen eroihin Suomen ja muiden maiden välillä. Kuluneena syksynä julkinen keskustelu on kietoutunut erityisesti keskittyneeseen päivittäistavarakauppaan liittyvien kysymysten ympärille. Tämän, Kilpailuvirastossa keväällä 2011 käynnistetyn selvityksen tavoitteena on vastata päivittäistavarakaupan asemaan liittyviin kysymyksiin kilpailuoikeuden ja sen toimeenpanon näkökulmasta. Selvityksessä arvioidaan erityisesti pt-kaupan ja elintarviketeollisuuden välisiin sopimusneuvotteluihin liittyviä ostaja- ja neuvotteluvoiman ilmentymiä sekä näiden mahdollisia vaikutuksia kilpailutilanteeseen elintarvikeketjun eri osissa. Pääpaino tarkastelussa on nimenomaan kaupan ostajavoimassa, joka voi mahdollistaa erilaisten epäreilujen käytäntöjen yleistymisen kaupan ja elintarviketeollisuuden välisissä sopimussuhteissa. Kyse on ilmiöstä, jonka on myös kansainvälisissä tutkimuksissa havaittu voivan vääristää kilpailua. Käytäntöjen luonnetta ja yleisyyttä on selvitetty muun muassa elintarviketeollisuuden ja päivittäistavarakaupan edustajille lähetettyjen kyselyjen avulla. Tarkemman tarkastelun kohteena on neljä keskeistä ilmiötä: valikoimanhallinta, kaupan omat tuotemerkit, hyllymaksut ja toimijoiden välinen riskinsiirto. Näiden kilpailuvaikutuksia arvioidaan liittäen tarkasteluun myös kaupan ostajavoima, markkinoiden tunnusluvut ja muut markkinoilla vallitsevat käytännöt. Selvityksestä ovat Kilpailuvirastossa vastanneet erikoistutkijat Tom Björkroth, Heli Frosterus ja Eija Palo sekä tutkija Milla Kajova. Kilpailuvirasto kiittää projektiryhmää ja samalla myös kaikkia niitä viraston ulkopuolisia henkilöitä, yrityksiä ja viranomaisia, jotka ovat vastanneet viraston kyselyihin tai antaneet muuten asiantuntemustaan ja aikaansa projektin käyttöön. Joulukuussa 2011 Juhani Jokinen Ylijohtaja

5 Sisällys 1 Johdanto Selvityksen tavoitteet ja toteutus Kilpailuviraston tietoon saatettuja ongelmia ennen tätä tutkimusta Elintarviketeollisuudelle kohdennettu kysely Päivittäistavarakaupalle kohdennettu kysely Kilpailuoikeuden näkökulma vertikaalisiin sopimuksiin Päivittäistavarakauppa Suomessa Toimijat ja toimialan rakenne Tukkukaupat Ostoyhteenliittymät Liiketoimintakonseptien kehitys Päivittäistavarakaupan markkinaosuuksien kehittyminen Päivittäistavarakaupan kannattavuus Myyntikatteen kehitys Vertailu kauppatasolla Päivittäistavarakaupan kilpailu ja ruoan hinta Kaupan rakenteen vaikutus kilpailuun Keskittymisasteen vaikutus hintatasoon Yhteenveto Elintarvikesektori Elintarvikkeiden osuus kulutusmenoista Sosioekonomisen aseman vaikutus Tarkasteltavien toimialojen valinta Tuottajahintojen kehitys Tuottajahinnat ja vähittäishinnat Toimialojen valinta kannattavuuden ja kilpailun näkökulmasta Lyhyt kuvaus valituista toimialoista Yritysten taloudellinen tilanne tarkastelluilla toimialoilla Teurastus ja lihatuotteiden valmistus (Toimialat ) Leipomoteollisuus Mylly- ja tärkkelystuotteiden valmistus Lemmikkieläinten ruoan valmistus Tuonti ja vienti Lihanjalostusteollisuus Leipomoteollisuus Myllyteollisuus Lemmikkieläinten ruoan valmistus Yhteenveto Ostajavoima Ostajavoiman määritelmiä Mikä on mahdollistanut ostajavoiman syntymisen PT-sektorilla? Taloustieteellinen perusta Monopsoni Bilateraalinen markkinavoima Neuvottelumalli Kaksoismarginalisaatiomalli Oligopsoni Ostajavoiman ilmentymiä Ostajavoiman vaikutuskanavia Ylijäämän jakautuminen eri tavalla Muita vaikutuksia Dynaamiset vaikutukset Ostajavoiman mittaaminen

6 5 6 Valikoimanhallinta Tavarantoimittajat ja valikoimanhallinta kilpailuongelmien lähteitä Poissuljenta Valikoimanhallinta ja vertikaalinen kilpailu Kolluusio Valikoimanhallinta ja kuluttajahyvinvointi Valikoimanhallinnan sopimukset ja kilpailuoikeus Valikoimanhallinta ja yritysten välinen kilpailua rajoittava yhteistyö Ryhmäpoikkeusasetuksen soveltaminen Valikoimanhallinnan tehokkuusetujen arviointi ja SEUT 101(3) Taloudellisen ja oikeudellisen arvioinnin tiivistelmä Tilanne Suomessa Yleistä valikoimanhallinnasta Suomessa Valikoimanhallinnan käytännöistä Valikoimanhallintaan liittyvä kysely elintarviketeollisuudelle Lihanjalostusteollisuuden yritykset ja valikoimanhallinta Leipomoteollisuuden yritykset ja valikoimanhallinta Tavarantoimittajan koon merkityksestä Suomen päivittäistavarakauppa ja valikoimanhallinta Mikä vaikuttaa tuotteen valikoimiin pääsyyn ja sen saamaan hyllytilaan? Kaupalle tärkeät tuotteet ja tavaramerkit Saavatko vähittäiskaupan toimijat haluamiaan tuotteita valikoimiinsa? Yhteenveto Kaupan omat tuotemerkit (private labels) Vaikutukset kuluttajiin Kaupan kaksoisrooli PL-tuotemarkkinoilla ja sen kilpailuvaikutukset Vaikutukset innovointiin Vaikutukset hintoihin Kilpailuviraston kyselyihin saadut vapaat vastaukset Teollisuuden vastaukset Kaupan vastaukset Yhteenveto Hyllymaksut Hyllymaksujen vaikutukset kilpailulle ja kuluttajahyvinvoinnille Kilpailun edistämistä koskevat teoriat Kilpailunvastaisia vaikutuksia koskevat teoriat Komission vertikaaliset suuntaviivat ja verkostoon pääsyä koskevat ennakkomaksut Markkinointirahat Tilanne Suomessa Hyllytilamaksut ja lisänäkyvyyden hankkiminen Markkinointirahat Yhteenveto Riskinsiirto Riskinsiirron käytännöistä Takaisinostovaatimukset Toimitusvarmuus Laskujenmaksu Vaikutukset kilpailuun Johtopäätökset Liite 1 Kilpailuviraston lähettämä kysely teollisuudelle Liite 2 Kilpailuviraston lähettämä kysely päivittäistavarakaupan toimijoille

7

8 7 1 Johdanto Elintarvikkeiden tarjontaketjuun on erityisesti vuosien elintarvikkeiden hintojen nousun seurauksena kohdistunut suurta mielenkiintoa ja kriittisyyttä. Yhtäältä huomio on kiinnittynyt elintarvikkeiden hintatason nousun taustalla oleviin tekijöihin sekä hintojen kehityksen eroihin Suomen ja muiden maiden välillä. Mediassa käytävä keskustelu on toisaalta kietoutunut viime aikoina yhä tiiviimmin keskittyneen päivittäistavarakaupan asemaan elintarvikeketjussa sekä pt-kaupan yritysten kannustimiin ja tapoihin kilpailla keskenään. Suomessa myytävien elintarvikkeiden hintatasoon vaikuttavia tekijöitä selvitettiin vuonna 2010 valmistuneessa ETLA:n tutkimuksessa. 1 Selvityksen tuloksena oli, että erot verotuksessa ja tarjontaketjun alkupään tuottavuudessa selittävät hintakehitystä enemmän kuin heikko kilpailu tai jonkin elintarvikeketjun osan ylisuuri voitokkuus. Tämä kattava selvitys tutki vallitsevaa asiaintilaa elintarvikkeiden tarjontaketjujen osien aggregaattitasolla, joten johtopäätöksetkin koskivat pitkälti tätä kokonaisvaltaista tarkastelua. Tutkimuksen yksittäiset toimialatarkastelut jättivät kuitenkin ilmaan joukon kysymyksiä yksittäisten teollisuudenalojen alttiudesta laiskaan kilpailuun. Yhteenvetona voidaan todeta, että tulokset eivät antaneet aihetta päätellä joidenkin elintarvikeketjun osien systemaattisesti vetävän välistä, mikä oli vastoin joidenkin hintakehitystä läheltä seuranneiden tutkijoiden ja mediankin oletuksia. Yhteiskunnalliseen keskusteluun jäivät kuitenkin teemat kaupan yleisesti vahvasta asemasta taloudessa, erityisesti suhteessa tavarantoimittajiin ja näihin suhteisiin liittyvissä oikeudenmukaisuusnäkemyksissä. Tätä keskustelua ovat ylläpitäneet yhtäältä toistuvat tutkimukset kaupan osuudesta elintarvikeketjussa muodostuneesta arvonlisästä ja toisaalta alkutuottajien ja elintarviketeollisuuden väliset jännitteet. Hiljattain toteutetut yrityskaupat niin päivittäistavarakaupassa kuin elintarviketeollisuudessa ovat nostaneet yhä useammin esiin väitteitä eri osapuolten tai elintarvikeketjun osien määräävästä markkina-asemasta ja jopa kartelleista. Esitetyissä näkemyksissä ei arvatenkaan ole viitattu termien kilpailuoikeudelliseen merkitykseen ja arviointiperusteisiin, vaan jonkin toimijan tai toimijajoukon yleiseen voimaantumiseen suhteessa kauppakumppaneihinsa tai kuluttajiin. Tämän Kilpailuviraston selvityksen tarkoituksena on vastata tämän jälkimmäisen yhteiskunnallisen keskustelun esille nostamiin kysymyksiin päivittäistavarakaupan asemasta kilpailuoikeuden ja sen toimeenpanon näkökulmasta. Selvityksen kohteena on arvioida kaupan ostaja- ja neuvotteluvoiman ilmentymiä ja siihen vaikuttavia tekijöitä sekä näiden mahdollista vaikutusta elintarvikeketjun eri osien toimivaan markkinakilpailuun. Selvitys ei pelkästään pyri nostamaan esiin toimivan markkinakilpailun näkökulmasta ongelmallisia tai kyseenalaisia ilmiöitä, vaan myös esittämään ongelmien ratkaisemiseen liittyviä näkemyksiä. Selvityksen rakenne on seuraava. Luvussa kaksi käydään läpi selvityksen tavoitteet ja metodologia. Luvussa kolme kuvataan Suomen päivittäistavarakaupan rakennetta, keskittymistä, kannattavuutta ja rakenteen vaikutusta kaupan kilpailuun ja hintatasoon. Luvussa neljä kuvataan tarkastelun kohteena olevia elintarviketeollisuuden toimialoja, jotka ovat liha-, leipomo-, mylly- ja lemmikkieläinruokateollisuus. Toimialojen taloudellisten tunnuslukujen lisäksi analysoidaan toimialojen keskeisten tuotteiden ulkomaankauppaa ja maantieteellisten markkinoiden laajuutta. Luvussa viisi tarkastellaan ostaja- ja neuvotteluvoimaan liittyviä teorioita ja ilmiöitä tutkimuksen asettamiseksi taloustieteelliseen kontekstiin. Luku kuusi käsittelee valikoimanhallintaa ja tämän käytännön tiimoilta esiin nousseita huolia. Seitsemännen luvun teemana on kauppojen omien tuotemerkkien vaikutus elintarvikeketjussa käytävään kilpailuun. Hyllymaksujen vaikutusta kaupan ja tavarantoimittajien välisiin suhteisiin ja kilpailuun arvioidaan luvussa kahdeksan. Viimeisenä ostajavoiman ilmentymänä tarkastellaan luvussa yhdeksän riskinsiirron käytäntöjä ja arvioidaan näiden vaikutusta kilpailuun elintarvikeketjun eri portailla. Johtopäätökset esitetään luvussa kymmenen. 1 Kotilainen, M., Koski, H., Mankinen, R. & Rantala, O. (2010) Elintarvikkeiden hinnanmuodostus ja markkinoiden toimivuus. ETLA. Elinkeinoelämän Tutkimuslaitos. Keskusteluaiheita No

9 8 2 Selvityksen tavoitteet ja toteutus Kilpailuviraston selvityksen tavoitteena on ollut selvittää päivittäistavarakaupan ja elintarviketeollisuuden yritysten välisiä sopimussuhteita, sopimuksissa sovellettuja ehtoja sekä niiden vaikutuksia kilpailun toimivuuteen elintarvikemarkkinoilla. Tarkasteluun on otettu erityisesti kaupan ostajavoima, joka voi mahdollistaa niin sanottujen epäreilujen käytäntöjen yleistymisen elintarvikeketjussa. Epäreilujen kaupan käytäntöjen on kansainvälisissäkin tutkimuksissa havaittu voivan vääristää kilpailua. Käsillä olevassa selvityksessä on tarkasteltu neljää keskeistä ilmiötä: valikoimanhallintaa, kaupan omia tuotemerkkejä, hyllymaksuja ja toimijoiden välistä riskinsiirtoa. Näiden ilmiöiden kilpailuvaikutuksia on arvioitu liittäen tarkasteluun myös kaupan ostajavoima, markkinoiden tunnusluvut ja muut markkinoilla vallitsevat käytännöt. 2.1 Kilpailuviraston tietoon saatettuja ongelmia ennen tätä tutkimusta Elintarviketeollisuuteen liittyen Kilpailuviraston tietoon on saatettu, että kaupan neuvotteluvoima on siinä määrin huomattava, että suhteellisesti heikommassa asemassa oleva tavarantoimittaja joutuu huomattavasti tinkimään omista katteistaan. Toisaalta elintarvikeketjun muista osista on välittynyt tieto, että vastaava paine siirtyy, joskus hyvin voimakkaastikin, tavarantoimittajaportaalta panos- tai alkutuotantoon. Eri tavarantoimittajat kohtaavat mainitun kaupan neuvotteluvoiman jokseenkin eri tavalla: yhtäältä pienet, kapealla segmentillä toimivat yritykset ovat viestineet vaikeuksistaan neuvotteluissa kaupan kanssa, mutta toisaalta samantapaista viestiä on saatu myös suurten tavarantoimittajien taholta. Yhtenä elementtinä tässä on suurten, laajan tuotekokonaisuuden omaavien tavarantoimittajien mahdollisuus jäljitellä ja tehdä tyhjäksi pienemmän toimijan aloitteet, ennen kuin jälkimmäinen on saanut riittävästi tunnettuutta ja vakiintunutta jalansijaa kaupan valikoimissa. Tarkkaa tietoa tämän mekanismin kaikista osista ei ole ollut, mutta on mahdollista, että tämä nostaa markkinoille tulemisen kynnystä tai laskee kannusteita tuotekehitykseen. Selvittäessään vuonna 2007 kaupan jakeluun pääsyä virasto haastatteli yhteensä 11 elintarviketeollisuuden toimijaa neljältä keskittyneimmältä teollisuuden alalta. Tämän perusteella voidaan nostaa esiin erityisesti seuraavat useampia mainintoja saaneet kaupan menettelyt: 1. Vaikuttaisi siltä, että kaupan ostohintavaatimuksilla alkaa olla epäterveitä vaikutuksia tuotteiden laatuun. 2. Hinnankorotuksen yhteydessä on suuri riski tuotteen putoamisesta pois valikoimista. 3. Markkinointituki toimii käytännössä kynnysrahan tavoin, koska sille ei usein saada vastinetta. 4. Kaupan oman tuotemerkin kanssa kilpaileva oma merkkituote saattaa jäädä pois kaupan valikoimista. 5. Uusi tuoteidea saatetaan joutua antamaan kaupan omalle tuotemerkille. 2.2 Elintarviketeollisuudelle kohdennettu kysely Kilpailuvirasto lähetti ja valituille toimialoille kohdistetun kyselyn. Saajia liha-, leipomo-, mylly- ja lemmikkieläinruokateollisuudessa oli 218, joista suurin osa oli leipomoalan yrityksiä. Lisäksi Elintarviketeollisuusliitto jakoi kyselyä omille jäsenilleen. Kysely toteutettiin 62 kysymystä käsittävällä lomakkeella, johon yritykset saivat halutessaan vastata anonyymisti. Kyselylomake on liitteenä 1. Vastauksia saatiin yhteensä 44 kappaletta, joista suurin osa tuli leipomoalan yrityksiltä. Vastaajina oli liikevaihdoltaan sekä suuria että pieniä yrityksiä, ja Kilpailuvirasto sai vastauksia myös sellaisilta elintarvikealan yrityksiltä, jotka eivät toimi edellä mainituilla toimialoilla.

10 9 Kyselylomakkeessa oli yleisten kysymysten lisäksi tarkemmin kysytty neuvotteluasemasta, kauppojen valikoimanhallinnasta, kaupan omista tuotemerkeistä ja markkinointirahasta. Saatujen vastausten lukumäärä asettaa haasteita tulosten perusteella tehtäville johtopäätöksille ja yleistyksille. Tästä huolimatta voidaan katsoa, että saadut vastaukset heijastelevat kaupan ja tavarantoimittajien välisissä suhteissa esiintyviä ilmiöitä ja ongelmia. Vastauksissa havaittujen ongelmien olemassaoloa ei voi kiistää, joskin tilastolliset virhemarginaalit muodostuvat paikoin verrattain suuriksi. 2.3 Päivittäistavarakaupalle kohdennettu kysely Kilpailuvirasto lähetti kymmenelle päivittäistavarakaupan yritykselle selvityspyynnön. Tämän lisäksi selvityspyyntö lähti S-ryhmään kuuluville osuuskaupoille (21 kpl). Kysely toteutettiin 61 kysymystä käsittävällä lomakkeella, johon kaikki yritykset vastasivat. Kyselylomake on liitteenä 2. Kyselylomake sisälsi vastaavat kysymykset kuin elintarviketeollisuudelle suunnattu kysymyslomake. 2.4 Kilpailuoikeuden näkökulma vertikaalisiin sopimuksiin Kilpailuoikeudessa vertikaaliset sopimukset määritellään eri tuotanto- tai jakeluportaalla toimivien yritysten välisiksi sopimuksiksi. Tällaisissa vertikaalisissa suhteissa toisen tuotos on toisen panos. 2 Näihin sopimuksiin sisältyvät kilpailunrajoitukset ovat vertikaalisia rajoituksia. 3 Vertikaalisia rajoituksia sääntelee kansallisessa oikeudessa kilpailulain 5. Tässä pykälässä kielletään sellaiset elinkeinonharjoittajien väliset sopimukset, joiden tarkoituksena on merkittävästä estää, rajoittaa tai vääristää kilpailua tai joista seuraa, että kilpailu merkittävästi estyy, rajoittuu tai vääristyy. Päivittäistavarakaupan ja elintarviketeollisuuden välisessä sopimuskokonaisuudessa on piirteitä sekä horisontaalisista 4 että vertikaalisista suhteista. Tässä keskitytään vertikaalisiin rajoituksiin ja niistä olemassa olevaan lainsäädäntöön ja rajoituksiin. Komissio on julkaissut vuonna 2010 ryhmäpoikkeusasetuksen sekä suuntaviivat, joiden mukaan komissio arvioi vertikaalisia kilpailunrajoituksia. 5 Näitä suuntaviivoja käytetään tulkinta-apuna myös kansallisen lainsäädännön soveltamisessa. Ryhmäpoikkeusasetuksessa määriteltyjen edellytysten täyttyessä vertikaaliseen sopimukseen ei sovelleta Euroopan Unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 101 artiklan 1 kohtaa. Jos edellytykset eivät täyty, sopimukseen sovelletaan 101 artiklan 1 kohtaa, jota vastaa kansallisessa lainsäädännössä kilpailulain 5. Siitä voi kuitenkin saada poikkeuksen 101 artiklan 3 kohdan perusteella, jota vastaa sisällöllisesti kilpailulain 6. Vertikaaliset sopimukset saavat ryhmäpoikkeusasetuksen suojan, jos toimittajan markkinaosuus on korkeintaan 30 prosenttia sellaisilla merkityksellisillä markkinoilla, joille se myy sopimuksessa tarkoitettuja tavaroita tai palveluja, minkä lisäksi ostajan markkinaosuuden tulee olla korkeintaan 30 prosenttia niillä markkinoilla, joilla se ostaa sopimuksessa tarkoitettuja tavaroita tai palveluita. 6 Näiden säännösten taustalla on oletus, että mainittujen markkinaosuuksien rajoissa vertikaaliset rajoitukset johtavat yleensä haittojaan suurempiin parannuksiin tuotannossa tai jakelussa. Ryhmäpoikkeusetua ei sovelleta vakavimmiksi katsottuja rajoituksia sisältäviin sopimuksiin. Komission ryhmäpoikkeusasetuksen 7 mukaan vakavimmiksi vertikaalisiksi rajoituksiksi katsotaan muun muassa jäl- 2 Tämän vastakohtana vertikaalisesta integraatiosta puhuttaessa viitataan tilanteeseen, jossa sama yritys toimii useammalla tuotanto- tai jakeluportaalla, jolloin se itse tuottaa sekä panoksen että tuotoksen. 3 Alkio, M. & Wik, C. (2004) Kilpailuoikeus. Talentum, Helsinki. 4 Horisontaaliseksi kutsutaan kilpailijoiden tai ainakin potentiaalisten kilpailijoiden välisiä suhteita. 5 Komission asetus (EU) N:0 330/2010 annettu 20 päivänä huhtikuuta 2010; Suuntaviivat vertikaalisista rajoituksista (2010/C 130/01). 6 Komission asetus (EU) N:0 330/2010 annettu 20 päivänä huhtikuuta 2010, 3(1) artikla. 7 Ibid, 4 artikla.

11 10 leenmyyntihinnan määrääminen; ostajan markkinoiden jakaminen alueittain tai asiakasryhmittäin tiettyjä poikkeuksia lukuun ottamatta; valikoivan jakelujärjestelmän jäsenten aktiivisen tai passiivisen myynnin rajoittaminen sekä ristikkäisten toimitusten rajoittaminen valikoivassa jakelujärjestelmässä. Näistä määrähinnoittelu on ollut päivittäistavarakaupan kaupparyhmittymien hinnoittelupolitiikan osalta käsiteltävänä Kilpailuviraston poikkeuslupapäätöksissä. 8 Ryhmäpoikkeuksen soveltamisalan ulkopuolella on syytä tutkia, kuuluuko yksittäinen sopimus 101 artiklan 1 kohdan soveltamisalaan, ja jos kuuluu, täyttyvätkö 101 artiklan 3 kohdan edellytykset. Näissä puitteissa arvioidaan ensiksi, johtaako vertikaalinen sopimus tuntuvaan kilpailunrajoitukseen. Merkityksellisiä seikkoja tämän arvioinnissa ovat seuraavat: sopimuksen luonne, osapuolten markkina-asema, kilpailijoiden markkina-asema; sopimushyödykkeiden ostajien markkina-asema; markkinoille pääsyn esteet; markkinoiden kypsyys; kaupan porras; hyödykkeen ominaisuudet sekä muut tekijät. 9 Yksittäisten tekijöiden merkitystä arvioidaan tapauskohtaisesti 10 ja näiden lisäksi otetaan huomioon myös muita seikkoja, kuten muiden vastaavanlaisten sopimusten kumulatiivinen vaikutus eli niiden piiriin kuuluvien markkinoiden kattavuus. 11 Huomioon otetaan myös sopimuksen mahdollinen pakotteenomaisuus, eli koskevatko rajoitukset tai velvoitteet pääasiassa vain yhtä osapuolta, molempien osapuolten hyväksyntä, sääntely-ympäristö sekä käyttäytyminen, joka voi viitata kilpailunvastaiseen yhteistyöhön tai helpottaa sitä. 12 Esimerkkejä viimeksi mainitusta ovat hintajohtajuus, hintamuutosten ilmoittaminen etukäteen ja keskustelut oikeasta hinnasta ; hintajäykkyys ylikapasiteettitilanteessa; hintasyrjintä ja aiempi kilpailunvastainen yhteistyö. 13 Vaikka sopimuksen katsottaisiin rajoittavan kilpailua 101 artiklan 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla, voidaan sille myöntää 101 artiklan 3 kohdan perusteella poikkeus. Tämän poikkeuksen myöntämisessä kiinnitetään huomiota sopimuksen kilpailua edistäviin vaikutuksiin, jotka saattavat olla merkittävämmät kuin sen kilpailunvastaiset vaikutukset. Poikkeuksen saamiseksi sopimuksen on tuotettava objektiivisia taloudellisia etuja, kilpailunrajoitusten on oltava välttämättömiä tehokkuusetujen saavuttamiseksi, kuluttajien on saatava kohtuullinen osuus tehokkuuseduista ja sopimus ei saa antaa yrityksille mahdollisuutta poistaa kilpailua olennaiselta osalta kyseessä olevia hyödykkeitä Lisää poikkeusluvista kappaleessa Suuntaviivat vertikaalisista rajoituksista (2010/C 130/01), kohta Ibid, kohta Ibid, kohta Ibid, kohta Ibid, kohta Ibid, kohta 122.

12 11 3 Päivittäistavarakauppa Suomessa Suomen päivittäistavaramarkkinat ovat erittäin keskittyneet, sillä lähes 80 prosenttia alasta on kahden vahvan toimijan hallussa. S-ryhmän markkinaosuus on 44 ja Keskon 35 prosenttia. Lisäksi Suomen Lähikaupalla on 9 prosentin osuus sekä Lidlillä 4,8 prosentin osuus. Loppuosuus jakaantuu pienempien toimijoiden kesken. Molemmat suuret toimijat ovat kasvattaneet markkinaosuuttaan vuodesta 2009, ja vastaavasti pienempien toimijoiden markkinaosuus on laskenut. 15 Päivittäistavarakaupan perusolosuhteille on Suomen markkinoilla leimallista markkinoiden volyymin pienuus yhdistettynä merkittäviin maantieteellisiin etäisyyksiin. Perusolosuhteisiin voidaan lukea myös maantieteellinen sijainti, joka ilmasto-olosuhteidensa johdosta asettaa suuremmat vaatimukset käytettäville tiloille ja logistiikkaketjun häiriöttömälle toiminnalle. 16 Lisäksi kattava lainsäädäntö asettaa velvoitteita koskien muun muassa kaupan panoskäyttöä, työehtoja ja sijoittumista. Tällaisissa perusolosuhteissa, joita leimaa toimijoiden välinen kilpailu, kannattavan liiketoiminnan harjoittaminen asettaa huomattavia vaatimuksia toiminnan tehokkuudelle. 17 Kilpailun näkökulmasta kaupan ajama koko elintarvikeketjun toiminnan tehostuminen voi olla myönteistä edellyttäen, että siitä syntyvä hyöty välittyy lopulta kuluttajalle saakka esimerkiksi tuotteiden edullisempina hintoina. Samalla on kuitenkin huomioitava myös toiminnan tehostamisvaatimusten mahdolliset kielteiset vaikutukset, esimerkiksi elintarviketeollisuuden edelleen keskittyminen, tuotteiden laatuseikat, kuluttajan valinnanvaihtoehtojen mahdollinen kaventuminen ja tuoteinnovaatioiden tyrehtyminen. Päivittäistavaroiden myynti on kasvanut 2005 vuoden 11,9 miljardista eurosta 2010 vuoden 14 miljardiin euroon. 18 Päivittäistavarakauppa ry:n mukaan päivittäistavaroiden vähittäiskaupassa työskenteli vuonna 2009 runsaat palkansaajaa. 19 Päivittäistavaramyymälöiden määrä on vähentynyt merkittävästi. Vuonna 2011 Suomessa oli myymälää, kun vuonna 1993 niitä oli Toimijat ja toimialan rakenne S-ryhmä toimii päivittäistavara- ja käyttötavarakaupan, liikennemyymälän ja polttonestekaupan, matkailuja ravitsemiskaupan, auto- ja autotarvikekaupan sekä maatalouskaupan palvelumarkkinoilla. S-ryhmän päivittäistavarakaupan joukkoon kuuluvat valtakunnallisesti Prisma-, S-market- ja Sale-ketjut sekä pääkaupunkiseudulla Alepa-ketju. Lisäksi ABC-liikennemyymälöiden marketit myyvät päivittäistavaroita valtakunnallisesti ja ABC-Deli-yksiköt pääkaupunkiseudulla. Keskon toimintaa ovat ruokakauppa, käyttötavarakauppa, rautakauppa sekä auto- ja konekauppa. Ruokakesko johtaa K-ruokakauppaketjuja, joita ovat K-citymarket, K-supermarket, K-market ja K-extra. Ruokakesko vastaa ketjutoiminnan koordinoinnista, mutta K-ruokakauppoja hallinnoivat itsenäiset yrittäjät. Suomen Lähikaupan liikkeitä ovat Siwa, Valintatalo ja Euromarket. Tradeka Oy vaihtoi nimensä Suomen Lähikauppa Oy:ksi vuoden 2009 alussa. Lidl on saksalainen monessa maassa toimiva päivittäistavaraketju, joka tuli Suomeen vuonna Lidl ilmoittaa tehtäväkseen tarjota asiakkailleen korkealaatuisia tuotteita halpaan hintaan. 15 Tilanne Lähde: AC Nielsenin Päivittäistavarakaupan myymälärekisteri SCP-paradigman mukaan perusolosuhteet (ml. kysynnän ja tarjonnan tekijät) määrittävät markkinoiden rakennetta, joka puolestaan luo puitteet yritysten (so. kilpailijoiden) markkinakäyttäytymiselle. Lopputulokseksi määrittyy markkinoiden toimivuus elintarvikeketjun eri portailla, jota mitataan eri ilmentymien (ylisuuret voitot jne) perusteella. 17 Kts. Koistinen (2009) teoksessa Koistinen, Lammi & Raijas (toim.) (2009) Kaupasta kaikille. Kuluttajatutkimuskeskuksen kirjoja 5. (http://www.kuluttajatutkimuskeskus.fi/files/5368/kaupasta_kaikille.pdf). 18 A.C. Nielsen. 19 Päivittäistavarakauppa , 20 A.C. Nielsen. 21 Päivittäistavarakauppa ry. (2006) Päivittäistavarakauppa SP Paino, Hyvinkää.

13 12 Lisäksi markkinoilla toimii muutamia pienempiä päivittäistavarakauppaa harjoittavia kauppoja ja kauppaketjuja. Näihin kuuluvat muun muassa Stockmann, M-ketju, Tokmanni, Mini-Mani, Kokkolan Halpa-halli ja Veljekset Keskinen Oy. 44,1 % S-ryhmä (6,41 milj. ) Kokonaismyynti milj. 0,6 % 0,7 % 1,4 % 1,4 % 2,8 % 5% 9 % Minimani (84 milj. ) M-ketju (102 milj. ) Stockmann (202 milj. ) Tokmanni-Konserni (201 milj. ) Muut yksityiset (413 milj. ) Lidl (723 milj. ) Suomen Lähikauppa (1,308 milj. ) 35 % K-ryhmä (5,081 milj. ) Kuvio 1. Päivittäistavarakaupan markkinaosuudet vuonna 2010 Päivittäistavarakaupan alalle on ominaista ketjuuntuminen sekä hankinnan ja logistiikan keskittyminen. Suurimmat kaupparyhmittymät ovat integroituneet vertikaalisesti hankintamarkkinoille. Huomattava osa päivittäistavaroiden vähittäiskaupassa myydyistä tuotteista ostetaan keskitetysti ja jaetaan valtakunnallisten logistiikkakanavien kautta. Päivittäistavarakauppa ry on päivittäistavarakaupan alan yhdistysten ja yhteisöjen edunvalvoja. Sen tavoitteena on parantaa kaupan alan yritysten toimintaedellytyksiä vaikuttamalla elinkeinopolitiikkaan, ohjeistamalla kaupan omavalvontaa sekä julkaisemalla tilastoja ja tutkimuksia Tukkukaupat Suomessa toimii noin 1300 päivittäistavaroiden tukkukauppaa harjoittavaa yritystä. Suurin osa näistä on pieniä yrityksiä, mutta suuret tukkukaupat hallitsevat volyymiä. Suurimmat tukkukaupat ovat Inex Partners Oy (vuoden 2010 liikevaihto oli 3403,5 M ), Ruokakesko Oy (vuoden 2010 liikevaihto 3286,4 M ) ja Tuko Logistics Oy (vuoden 2010 liikevaihto oli 764,3 M ). 22 Tukkukauppa myy tavaroita ja palveluita päivittäistavarakaupalle ja muille yrityksille, yhteisöille ja julkishallinnolle. Tukkukaupan tarjoamien palveluiden osuus sen liiketoiminnasta on kasvanut vuosien varrella kaupan kansainvälistymisen ja EU-sääntelyn seurauksena. Tukkukauppa on vähentänyt varastoinnin roolia ja painottanut enemmän logistiikan kehittämistä sekä tuotteiden yhdistelyä ja jalostamista. Tukkukaupalla on keskeinen rooli ruoan toimitusketjussa. Euroopan tasolla tukkukauppojen määrä on kasvanut viime vuosina. 23 Päivittäistavaratukkukauppa on erikoistunut elintarvikkeiden, juomien ja tupakan tukkukauppaan. Asiakkaina ovat päivittäistavarakaupat, kioskit, ravintolat ja kahvilat. 24 Vuonna 2008 päivittäistavaroiden tukkukaupan markkinat olivat kooltaan noin 14 miljardia euroa. Noin puolet myynnistä tapahtuu laajan tavaravalikoiman tukkukauppojen kautta ja puolet päivittäistavaratuk- 22 Lähde: Balance Intelligence, katsottu Tukkukauppa Suomessa Suomessa% pdf.

14 13 kukaupan kautta. Päivittäistavaratukkukaupat voidaan edelleen jakaa pt-yleistukkukauppoihin ja pt-erikoistukkukauppoihin. Laajan tavaravalikoiman tukkukaupat ja pt-yleistukkukaupat muodostavat yli kaksi kolmasosaa markkinoista. 25 Päivittäistavarakaupassa toimivat suuret kaupparyhmät toimivat usein sekä vähittäis- että tukkukauppana ja hoitavat usein myös tuotteiden valmistuttamisen ja maahantuonnin. Tukkukaupoilla on erilaisia toimintamalleja. Päivittäistavarakaupan ryhmien tukkuliikkeet (esimerkiksi Inex Partners, Ruokakesko ja Tuko Logistics) harjoittavat perinteisestä tukkukaupan mallista eroavaa toimintamallia, sillä niillä on jo valmiit asiakkaat. Toiminta painottuukin enemmän ostoon kuin myyntiin, eli tukkukauppa voidaan nähdä hankintayhtiönä. 26 Hotelli- ja ravintolasektorille tuotteita toimittavat paitsi erikoistuneet HoReCa-tukut (esimerkiksi Heinon tukku, Metro-tukku, Kespro Oy ja Meira Nova Oy) myös muut päivittäistavaratukkukaupat. 27 Kilpailuviraston elintarviketeollisuudelle lähettämässä kyselyssä kysyttiin, myyvätkö yritykset tuotteitaan suoraan ketjuille ja kaupoille vai toimivatko ne keskusliikkeiden ja hankintaorganisaatioiden kautta. Suurin osa lihanjalostusalan yrityksistä vastasi myyvänsä keskusliikkeiden kautta tai sekä yksittäisille kaupoille että keskusliikkeille. Eduiksi keskusliikkeen kautta myytäessä mainittiin kustannustehokkuus ja vaivattomuus. Leipomoiden kohdalla suurin osa vastaajista myi sekä keskusliikkeille että suoraan kaupoille. Suoraan kaupoille myytäessä eduiksi nähtiin muun muassa tuotteesta saatu korkeampi hinta, kauppakohtaisesti suunniteltu valikoima ja parempi neuvotteluvara. Muiden alojen osalta vastauksissa oli hajontaa Ostoyhteenliittymät Suomalaiset hankintayritykset ovat useiden kansainvälisten osto-organisaatioiden jäseniä. Näihin kuuluvat AMS-Sourcing, Coop Trading, United Nordic sekä EMD. AMS-yhteenlittymän jäseniin kuuluu suomalaisista yrityksistä Ruokakesko Oy, kun taas yhteispohjoismaisen Coop Tradingin jäsenenä toimii Inex. Tuko Logistics kuuluu United Nordiciin ja EMD:hen. Vuoden 2010 aikana AMS:n kautta ostettiin päivittäistavarakaupan tuotteita 127 miljardin euron edestä 80 miljoonan kuluttajan tarpeisiin. Coop Trading taas välittää tuotteita yli 13 miljoonalle pohjoismaalaiselle kuluttajalle. Euroopan johtavan ostoyhteenliittymään EMD:hen kuuluu 1100 jäsentä Euroopan laajuisesti. Useiden ostajien muodostamalla yhteenliittymällä on enemmän neuvotteluvoimaa kuin yksittäisillä ostajilla, minkä johdosta ostoyhteenliittymät pystyvät neuvottelemaan alempia hintoja. Tämä on ostajien ja loppukuluttajien näkökulmasta positiivista erityisesti silloin, kun tuottajat ovat monopolistisessa asemassa. 28 Ostoyhteenliittymistä saattaa olla ei-monopolistisille tuottajille myös hyötyä, koska ne tarjoavat tuottajille mahdollisuuden saada tuotteensa kansainvälisille markkinoille. Yhteisostot myös tarjoavat tuottajille mahdollisuuden hyödyntää muun muassa skaalaetuja tuotannossa, mikä näkyy tuotteiden alempina hintoina. 29 Kääntöpuolena ostoyhteenliittymien tuomille hyödyille ovat muun muassa ostajavoiman kasvu ja ostoyhteenliittymän ulkopuolisten ostajien kohtaamat haitat. Näihin kuuluvat mahdollisesti korkeammat hinnat ja ostopaikkojen vähyys, mikä on seurausta tuottajien ostoyhteenliittymien kanssa tekemistä eksklusiivisista sopimuksista. Danan (2003) mukaan ostoyhteenliittymät saattavat aiheuttaa myös sen jäsenille haittoja esimerkiksi silloin, kun korvaavia tuotteita on useita ja yksittäinen ostaja ei aina saa vaikuttaa siihen, mikä tuotteista ostetaan. 30 Ostaja saattaa tässä tilanteessa joutua ostamaan tuotteen, jolla ei ole haluttuja ominaisuuksia. Kilpailun kannalta ostoyhteenliittymät saattavat olla haitallisia myös tarjotessaan ympäristön, joka saattaa edesauttaa kolluusion kehittymistä. 25 Ibid. 26 Ibid. 27 Ibid. 28 Ibid. 29 Dana, (2003), Buyer Group as Strategic Commitments. Mimeo, Northwest University, EUA. 30 Ibid.

15 Liiketoimintakonseptien kehitys Ketjuliiketoimintamalli ja siihen liittyvä tietojärjestelmien nopea kehittyminen ovat erityisesti 2000-luvulla lisänneet merkittävästi mahdollisuuksia toimitusketjun kumppaneiden verkostoyhteistyöhön. Käyttöön on otettu termi kaupan arvoketju tai kaupan pitkä arvoketju, jolla tarkoitetaan koko toimintoketjua tuottajilta kuluttajille asti. Verkostoyhteistyön avulla pyritään lisäämään tehokkuutta entisestään. Vähittäiskauppayritykset ovat muodostaneet tavaran- ja palvelujen toimittajakumppaneiden kanssa vertikaalisia yhteistyösuhteita. Tavoitteena on yhteistoiminnan kokonaisoptimointi, eli mahdollisimman tehokkaiden toimintatapojen aikaansaaminen, jotka hyödyttävät kaikkia osapuolia kuluttajia myöten. Yhteistyöstä syntyvien hyötyjen ja niiden jakautumisen rinnalla käydään jatkuvaa keskustelua myös kaupan liian määräävästä asemasta. Yhteistoimintaa korostavassa toimintatavassa vallitsee myös kova kilpailun ja kilpailuttamisen periaate. Tähän yhteistyöhön voi kuulua myös, että eri toimijat keskittyvät ydinosaamiseensa ja tiettyjen toimintojen suorittamiseen. Tästä huolimatta kaupan arvoketjun strategioiden ja prosessien omistaja on vähittäiskauppayritys, joka pyrkii vaikuttamaan verkoston kumppanien toimintaan omien keskeisten tavoitteidensa saavuttamiseksi. 31 Elintarvikeketjua koskevissa tutkimuksissa on usein havaittu, että kauppa on vuosien saatossa sopeutunut muuttuviin olosuhteisiin ja tehostanut omaa toimintaansa. Muutos näkyy muun muassa siinä, että myymälöiden lukumäärä on olennaisesti pienentynyt yli ajan. Tämä on tarkoittanut myymäläkoon keskimääräistä kasvua ja 2000-luvulle tultaessa hypermarket-myymälöiden merkityksen kasvua, samalla kun itsepalvelun, valikoimien ja lajitelmien monipuolistumisen sekä kaupan ketjuuntumisen merkitys on kasvanut. 32 Kaupan tehokkuutta ja kilpailullisuutta ovat taloustieteen menetelmin tutkineet muun muassa Kotilainen et al. (2010). 33 Heidän tulostensa mukaan kaupan tuottavuus on Suomessa kansainvälisesti vertaillen hyvällä tasolla. Tämä selittää sen, että Suomen kauppa on palveluiden hinnoilla ja tuotannon yksikkökustannuksilla tarkastellen verrattain kilpailukykyinen suhteessa läntisiin teollisuusmaihin. Kotimaisen maatalouden tuottavuuden on todettu olevan osin luonnollisistakin syistä verrattain heikko, mikä heijastuu väistämättä myös kotimaisiin raaka-aineisiin perustuvien tuotteiden kuluttajahintoihin. 3.2 Päivittäistavarakaupan markkinaosuuksien kehittyminen Vuoteen 1990 asti K-ryhmä kasvatti markkinaosuuttaan tasaisesti aina 40,5 % saakka, joka on edelleen korkein lukema ryhmittymän historiassa. 34 S-ryhmän markkinaosuus puolestaan heilahteli voimakkaasti ennen vuotta 1990, josta lähtien markkinaosuus on tasaisesti kasvanut. Vuonna 1999 markkinaosuus oli jo 27,8 %. Kasvua oli tapahtunut 11,9 prosenttiyksikköä vuodesta Samana aikana Keskon markkinaosuus oli laskenut 2,7 %. Keskon markkinaosuuden lasku selittääkin vain pienen osan S-ryhmän noususta. T-ryhmän markkinaosuus oli 19,7 % vuonna Ruotsalaisen Axfoodin omistama Suomen Spar Oyj (jäljempänä Spar) jatkoi vaikeuksiin joutuneen T-ryhmän liiketoimintaa vuonna Sparin markkinaosuus jäi kuitenkin vaatimattomaksi. Vuonna 1999 markkinaosuus oli 9,8 % ja vuonna 2003 enää 7,4 %. 35 S-ryhmä onnistuikin luultavasti valtaamaan entisen T-ryhmän markkinaosuuksia tehokkaammin kuin muut kaupan ryhmittymät. S-ryhmä toteaa markkinaosuutensa nopean kasvun selittyneen juuri ketjujen hintojen edullisuudella, jota ovat todistaneet useat hintakoritutkimukset. 36 Ryhmittymä onkin pyrkinyt hintajohtajuuteen. Kilpailuvi- 31 Koistinen, K., Lammi, M., Raijas, A. (toim.), (2009) Kaupasta kaikille, Kuluttajatutkimuskeskuksen kirjoja 5., s Koistinen (2009), Kotilainen, M., Koski, H., Mankinen, R. & Rantala, O. (2010) Elintarvikkeiden hinnanmuodostus ja markkinoiden toimivuus. ETLA keskusteluaiheita 1209 (http://www.etla.fi/files/2421_dp1209.pdf). 34 Vaihdoitko sinäkin ruokakauppaa?, Päivi Vilma, Talouselämä Axfood, tyttäresi Suomen Spar tarvitsee tekoja, Päivi Vilma, Talouselämä, Poikkeuslupa S-ryhmän alue- ja paikallisosuuskauppojen hankinta-, markkinointi- ja hintayhteistyölle, Dnro 384/67/2000, , (http://www.kilpailuvirasto.fi/cgi-bin/suomi.cgi?sivu=ratk/r ).

16 15 rasto arvioi poikkeusluvassaan dnro 384/67/2000 S-ryhmän markkinaosuuden kasvun olevan osoitus ryhmittymän lisääntyneestä vetovoimasta kuluttajien keskuudessa mutta ei välttämättä poikkeusluvan mukaisen yhteistyön tehokkuusvaikutusten siirtymisestä kuluttajille. 37 Taustalla oli epäilys siitä, kuinka täysimääräisesti kustannussäästöt siirtyvät kuluttajille. 38 S-ryhmällä myymälöiden uusperustanta on ollut voimakasta, minkä katsotaan selittävän puolet ryhmittymän markkinaosuuden kasvusta, joka on ollut sekä orgaanista että perustunut myös yrityskauppoihin. S-ryhmä osti Sparin ruotsalaiselta Axfoodilta vuonna Kilpailuvirasto hyväksyi ehdollisena tammikuussa 2006 kyseisen kaupan, jonka seurauksena S-ryhmän alueosuuskaupoille siirtyi 80 Spar-myymälän liiketoiminta. Kilpailuviraston päätös perustui kuntatasolla tehtyihin markkinaosuusarvionteihin. Kilpailuviraston vaatimuksesta osa Spar-myymälöistä tuli divestoida kilpailijoille: 47 kauppaa siirtyi M-ryhmään, 38 myymälää Tradekaan ja 24 toimipaikkaa K-ryhmään. 39 Lisäksi kaupan myötä S-ryhmälle siirtyneestä omistusosuudesta Tuko Logistics Osk:ssa tuli luopua. 40 S-ryhmän osuus päivittäistavarakaupan markkinoista kasvoi merkittävästi kaupan myötä. Sparin poistumisen markkinoilta katsottiin heikentäneen kilpailupainetta. 41 Yrityskaupan uskotaan olevan syynä S-ryhmän 41 %:n markkinaosuuteen. 42 Ryhmä saavutti 40 % markkinaosuuden vuonna Spar-kauppa oli S-ryhmälle varsin merkittävä. S-ryhmän nousu Suomen suurimmaksi päivittäistavarakauppiaaksi tapahtui suhteellisen lyhyen ajan kuluessa. Kilpailuvirasto totesi vuonna 2001, että S-ryhmää ei voida enää pitää päivittäistavaroiden hankintamarkkinoilla tai vähittäiskaupan markkinoilla haastajana vaan merkittävää ostajavoimaa käyttävänä kilpailijana. 44 Poikkeusluvat ovat koskeneet pääasiassa S-ryhmän market-ketjujen hankinta-, markkinointi- ja hintayhteistyötä, jota on harjoitettu myös keskitetysti ohjatussa Tradekassa (nykyisin Suomen Lähikauppa), jonka myymälöissä ketjuvalikoiman suuruus on yli 90 %. 45 Kilpailuvirasto katsoi arvioinnissaan yhteistyön Tradekan kanssa lisänneen kilpailua päivittäistavaroiden vähittäiskaupan markkinoilla. Pakastetuotteiden osalta yhteistyötä harjoitetaan yhä myös Tuko Logisticsin kanssa Finnfrostissa. Yllä kerrotun perusteella on ilmeistä, että päivittäistavarakaupan keskittyneisyys on kasvanut. Rakenteen kuvaamiseen käytetään yleisesti niin sanottua Herfindahl-Hirschman -indeksiä (HHI) 46 ja n suurimman yrityksen yhteenlaskettua markkinaosuutta eli niin sanottua CR n suuretta, käyttäen n:n arvoina jotain 1 ja 10 välillä. Alla olevia tuloksia voi tarkastella sitä tosiasiaa vasten, että Suomen päivittäistavarakaupan keskittymisaste on pitkään ollut verrattain korkea ja yrityskaupat (muun muassa HOK-Elanto sekä S-ryhmä ja Suomen Spar) ovat yhdessä suurimpien toimijoiden orgaanisen kasvun kanssa nostaneet sitä. Kaupan Herfindahlin indeksi on 1990-luvun ja 2000-luvun alun aikana kohonnut 2 456:sta 3 281:een. Indeksitason 1800 ylittyminen kertoo korkeasta keskittyneisyydestä. Seuraavalla sivulla oleva kuvio (kuvio 2) kertoo Herfindahlin indeksin kehityksestä. 37 Ibid. 38 Vertaisesimerkkinä voitaisiin kuitenkin mainita Ison-Britannian pt-kauppa, jossa on tapahtunut Suomen tilannetta vastaava markkinajohtajan vaihtuminen. Ison-Britannian vanhimman pt-kauppiaan Sainsburyn johtoasema on vaihtunut kolmanteen sijaan, kun puolestaan Tesco on noussut vuoden 1992 kakkossijalta nopeasti suurimmaksi alan yrityksistä hallitsemalla kolmannesta markkinoista. Selityksenä tähän on pidetty ketjun 4 5 % Sainsburya alhaisempia hintoja. Ruoan hinta on laskenut yleisesti Isossa-Britanniassa noin 7 % vuosien 2000 ja 2007 välillä. Lähde: Investigating price-fixing: Supermarket sweep, The Economist, , s S-Ryhmän tiedote: Viimeiset Sparit sulkevat ovensa joulun alla, Outi Hohti, Yrityskaupan hyväksyminen ehdollisena; SOK/Suomen Spar Oyj, Dnro. 657/81/2005, (http://www.kilpailuvirasto.fi/ cgi-bin/suomi.cgi?sivu=ratk/r ). 41 Kilpailuoikeudellisten tavoitteiden toteutuminen kilpailuviraston poikkeuslupakäytännössä ja keskittyneillä päivittäistavarakaupan markkinoilla, Kristiina Tamminen, Helsingin yliopisto, Oikeustieteellinen tiedekunta, Opinnäytetyö, s Kilpailuoikeudellisten tavoitteiden toteutuminen Kilpailuviraston poikkeuslupakäytännössä ja keskittyneillä päivittäistavarakaupan markkinoilla, Kristiina Tamminen, Helsingin yliopisto, Oikeustieteellinen tiedekunta, Opinnäytetyö, s Vaihdoitko sinäkin ruokakauppaa?, Talouselämä, Päivi Vilma, Poikkeuslupa S-ryhmän alue- ja paikallisosuuskauppojen hankinta-, markkinointi- ja hintayhteistyölle, Dnro. 384/67/2000, , Johtopäätökset. 45 Tradeka löytää kuluttajat, Päivi Vilma, Talouselämä, Herfindahlin indeksi kertoo markkinoiden keskittyneisyydestä. Se lasketaan samoilla markkinoilla toimivien yritysten markkinaosuuksien perusteella.

17 Kuvio 2. Päivittäistavarakaupan keskittyneisyyden kehitys (Herfindahlin indeksi) Pt-kaupan hintataso on muuhun Eurooppaan verrattuna korkea. Samaan aikaan kun keskittyminen etenee, myös kannattavuus on suomalaisessa pt-kaupassa edelleen vähintään hyvällä tasolla. Toisaalta keskeiset mittarit eivät välttämättä anna kattavaa kuvaa kilpailun toimivuudesta. Hintatasoon vaikuttavat muun muassa maan kustannustaso ja välillinen verotus. Keskittyminen taas tuo tuotannon mittakaavaetuja ja voi parantaa tehokkuutta ja kannattavuutta, vaikka kilpailu kyseisellä alalla toimisikin. Toisaalta, jos kannattavuus yltää alalle tyypillistä kannattavuutta selvästi korkeammalle tasolle, se herättää väistämättä epäilyjä kilpailun toimimattomuudesta. Edellä mainitusta poikkeavia tuloksia ovat saaneet muun muassa Kotilainen et al. (2010), joiden mukaan keskimäärin hintakilpailu toimii kaupan ja elintarviketeollisuuden aloilla kansainvälisesti vertaillen hyvin, vaikka markkinoiden korkea keskittymisaste voisi antaa olettaa muuta. 3.3 Päivittäistavarakaupan kannattavuus Päivittäistavarakaupan taloudellista tilannetta voidaan arvioida osin samoin mittarein kuin elintarviketeollisuudessakin. Työ- ja elinkeinoministeriön ylläpitämässä Toimiala Online -tilastossa on saatavilla kaupan rakennetta ja taloudellista tilaa kuvaavia indikaattoreita yrityksen pinta-alan mukaan jaoteltuna. Tässä selvityksessä tarkastellaan seuraavia kokoluokkia: valintamyymälät yli 100 m 2 mutta alle 400 m 2, supermarketit yli 400m 2 mutta enintään m 2 ja yli m 2 suuruiset supermarketit. Kun tarkastellaan kaupan jalostusarvoa suhteutettuna henkilöstökuluihin, huomataan, että tämä on jonkin verran suurempi suurissa kaupan yrityksissä tai yksiköissä. Kun kaupan lukuja verrataan valittujen teollisuudenalojen vastaaviin lukuihin, nähdään, että kaupan tuottama jalostusarvo suhteessa henkilöstökuluihin on samaa luokkaa kuin lihateollisuudessa eli matalampi kuin myllyteollisuudessa mutta jossain määrin korkeampi kuin leipomoteollisuudessa. Valintamyymälöillä henkilöstökuluihin suhteutettu jalostusarvo on ollut samankaltainen kuin alle 10 henkeä työllistävillä leipomoyrityksillä. Keskiarvo näillä on ollut 1,1 1,3 tienoilla samaan aikaan kun alakvartiilin yrityksillä suhde on ollut 0,8 0,9 tienoilla Vuonna 2010 leipomoteollisuuden alakvartiilin yrityksessä jalostusarvon suhde henkilöstökuluihin oli 1,0, mikä tarkoitti hienoista nousua edellisvuosista. Tämä saattaa johtua parantuneesta taloudellisesta tilanteesta, mutta myös yrityskannan pienenemisestä kannattavuusongelmien seurauksena.

18 17 Taulukko 1. Vähittäiskaupan jalostusarvo suhteutettuna henkilöstökuluihin Isot supermarketit (yli m²) Keskiarvo 1,6 1,6 1,5 1,5 1,5 Mediaani 1,5 1,5 1,4 1,4 1,4 Alakvartiili 1,3 1,3 1,1 1,2 1,2 Yläkvartiili 1,7 1,7 1,6 1,6 1, Supermarketit (yli 400, enintään 1000 m²) Keskiarvo 1,6 1,7 1,4 1,4 1,3 Mediaani 1,4 1,4 1,3 1,3 1,3 Alakvartiili 1,1 1,2 1,1 1,1 1,1 Yläkvartiili 1,6 1,6 1,5 1,5 1, Valintamyymälät (yli 100, enintään 400 m²) Keskiarvo 1,1 1,2 1,2 1,2 1,3 Mediaani 1,2 1,2 1,1 1,1 1,2 Alakvartiili 0,9 0,9 0,8 0,8 0,8 Yläkvartiili 1,6 1,5 1,4 1,4 1,4 Yhteenvetona kaupan tuottamasta jalostusarvosta voidaan todeta, että se vaikuttaisi riittävän kattamaan henkilöstökulut kokoluokkien jakaumien pääkohdissa lukuun ottamatta valintamyymälöiden heikointa neljännestä Myyntikatteen kehitys Päivittäistavarakaupan kannattavuutta voidaan arvioida myyntikatteen kehityksellä yli ajan. Myyntikate kuvaa tässä tilastoidun yrityksen yhteenlasketun myynnin katetasoa. Näin ollen siitä ei voi vetää suoria johtopäätöksiä yksittäisten tuotteiden, kuten esimerkiksi lihatuotteiden, hinnoittelusta. Kokoluokkakohtaisia eroja tarkastellessa on huomioitava, että myynnin rakenne saattaa poiketa oleellisesti eri myymälätyyppien välillä. Eri myymälätyyppien kokoluokkaerot voivat sisäänostojen suuruuden kautta heijastua myyntikatteen suhteelliseen tasoon, mikäli yrityskoko vaikuttaa enemmän ostohintoihin kuin ulosmyyntihintoihin. 48 Toimiala Onlinen tilastoista saadaan kaupan yrityksen myymäläkoon mukaan luokiteltu raportointi myyntikatteen tasosta ja kehityksestä yli ajan yrityspopulaatiossa. Alla olevasta taulukosta nähdään, että isoilla yli 1000 m2 supermarketeilla myyntikatteen keskiarvo on kasvanut vuodesta 2006 vuoteen 2010 ollen korkeimmillaan vuonna Jakaumassa herättää huomiota keskiarvon sijoittuminen huomattavasti mediaani- ja jopa yläkvartiiliyrityksen myyntikatetta korkeammalle tasolle. Tämä viestii siitä, että otoksen kannattavimmassa neljänneksessä on isoja super- tai hypermarketteja, joiden myyntikate on huomattavan paljon keskimääräistä korkeampi. 48 Suurilla ostajilla tuotteiden sisäänostohinnat ovat yleensä edullisempia kuin pienemmillä ostajilla. Mikäli ulosmyyntihinnat ovat samoja, niin suuremman ostajan kate nousee vertailussa pienempää korkeammaksi.

19 18 Taulukko 2. Kaupan myyntikate eri kokoluokissa Isot supermarketit (yli 1000 m²) Yritysten lukumäärä jakaumassa Keskiarvo 23,0 23,3 26,3 26,6 26,5 Myyntikate-% Mediaani 24,2 24,0 24,0 23,8 24,2 Alakvartiili 21,9 22,4 22,1 22,4 22,7 Yläkvartiili 25,6 25,5 25,7 25,1 25, Supermarketit (yli 400, enintään 1000 m²) Yritysten lukumäärä jakaumassa Keskiarvo 25,5 26,3 25,6 24,2 23,8 Myyntikate-% Mediaani 24,1 24,5 24,3 24,2 24,1 Alakvartiili 21,5 22,1 22,4 22,8 22,7 Yläkvartiili 25,6 26,2 25,3 25,8 25, Valintamyymälät (yli 100, enintään 400 m²) Yritysten lukumäärä jakaumassa Keskiarvo 23,8 25,7 27,9 27,3 26,2 Myyntikate-% Mediaani 22,4 23,1 23,2 23,1 23,6 Alakvartiili 17,6 18,3 17,8 17,9 19 Yläkvartiili 26,5 27,4 27,7 27,7 28,5 Supermarketeissa myyntikateprosentti on mediaaniyrityksellä samalla tasolla kuin isojen supermarkettien mediaaniyrityksellä. Kenties yllä mainituista syistä (ostohinnat, myynnin rakenne) keskiarvoissa on eroja suurten supermarkettien eduksi. Supermarket-luokan yritysten myyntikateprosentti on pysynyt melko vakaana, joskin pientä laskua on havaittavissa vuodesta Tämä voi olla ilmentymä kokoluokkien välisestä kilpailusta, jota toteutetaan hintakilpailukyvyn avulla. Valintamyymäläkoon yrityksissä myyntikateprosentin avulla arvioidun kannattavuuden hajonta on suurempaa kuin muissa kokoluokissa. Myyntikateprosentin taso on vuoteen 2009 asti ollut keskimäärin korkeampi kuin isoissa supermarketeissa. Erot muihin luokkiin johtuvat lähinnä kannattavimman neljänneksen korkeista myyntikateprosenteista. Havainto voi selittyä kahdella tapaa tai näiden yhdistelmällä; erot pienten ja suurempien myymälöiden ulosmyyntihinnoissa ovat suurempia kuin erot sisäänostohinnoissa. Yleensä ajatellaan, että suuremmilla yrityksillä on mahdollisuus alempiin sisäänostohintoihin. Yllä esitetyn havainnon näkökulmasta tämä tarkoittaisi merkittävää hintaeroa pienempien ja suurempien kaupan yritysten välillä ottaen huomioon, että suurissa myymälöissä myydään myös elintarvikkeita korkeampikatteisia hyödykkeitä kuten esimerkiksi vaatteita. 49 Kaupan kannattavuuden tai sen kasvun osuutta elintarvikkeiden hinnoista ei voida suoraan arvioida näistä kannattavuusluvuista. On kuitenkin hyvin todennäköistä, että elintarvikemyynti muodostaa verrattain suuren osan pienten valintamyymälöiden myynnistä. Tässä mielessä voidaan hyvinkin otaksua, että osa elintarvikkeiden hinnannoususta selittyy pt-kaupan elintarvikemyynnin kannattavuuden paranemisella. Varaumana tässä voidaan pitää kaupan kustannustehokkuuden paranemista ja tästä johtuvaa kannattavuuden paranemista. Tällöin tehokkuuden paraneminen ei ole siirtynyt täysimääräisenä kuluttajahintoihin, mikä puolestaan viestittää alhaisesta kilpailupaineesta. 49 Mikäli pelkkä myynnin koostumus selittäisi eron, se tarkoittaisi sitä, että isoissa supermarketeissa myydään päivittäistavaroiden ohella merkittävissä määrin muita matalampikatteisia tuotteita. Kääntäen tämä tarkoittaisi että päivittäistavarat (ml. elintarvikkeet) olisivat päivittäistavarakaupan suhteellisesti kannattavin osa. Esimerkiksi vaatteissa myyntikatteen on arvioitu alennusmyynneissäkin olevan likimain 30 prosenttia. Todennäköisin selitys kannattavuuden eroihin myymäläkokojen välillä on päivittäistavaroiden hinnoittelu. Tätä todentaa osaltaan myös suurempien myymäläkokojen suosion kasvu kuluttajien keskuudessa.

20 Vertailu kauppatasolla Alla on esitetty joitakin keskeisiä tunnuslukuja eri päivittäistavarakaupan alalla toimivista yrityksistä, joille Kilpailuvirasto lähetti käsillä olevaan selvitykseen liittyvän selvityspyynnön. Samat tunnusluvut on esitetty elintarviketeollisuuden toimijoiden osalta kappaleessa 4.3. Luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia keskenään, sillä tunnusluvut eivät muodostu pelkästään päivittäistavarakaupan tuotteiden myynnistä. Taulukko 3. Kannattavuus (käyttökate-%) Vuosi SOKkonserni Ruokakesko Suomen Lähikauppa Lidl Stockmann Tokmanni M-ketju Mini-Mani 50 Kokkolan Halpa-Halli ,4 6,8 0,4 4,9 11,4 8,9 0,3 2,3 6,8 5, ,8 2,9 0,1 6,3 12,1 8,3 0,1 1,9 6,0 3, , ,1 9,6 6,5 0,0 4,0 3,8 2, ,2 3,5-0,3 5,7 8,2 4,0 2,1-0,1 4,1 5,7 Veljekset Keskinen Taulukko 4. Vakavaraisuus (omavaraisuusaste) Vuosi SOKkon-serni Ruokakesko Suomen Lähikauppa Lidl Stockmann Tokmanni M-ketju Mini-Mani Kokkolan Halpa-Halli Veljekset Keskinen ,6 32, ,3 14,6 32,8 51,5 42,4 35, , , ,3 13,2 20,2 60,1 41,5 33, ,8 26,9 18, ,2 9,8 16,1 66,5 34,9 37, ,7 31,9 4, ,4 11,1 16, ,7 42,3 Taulukko 5. Maksuvalmius (Quick ratio) Vuosi SOKkonserni Ruokakesko Suomen Lähikauppa Lidl Stockmann Tokmanni M-ketju Mini-Mani Kokkolan Halpa-Halli ,9 1 0,4 0,6 2,1 0,3 1 0,7 0,2 0, ,9 1 0,2 0,4 1,8 0,2 1 0,7 0,2 0, ,9 1 0,2 0,4 1,3 0,3 1 0,8 0,2 0, ,9 0,8 0,2 0,4 2,5 0,4 1,2 0,6 0,1 0,5 Veljekset Keskinen 3.4 Päivittäistavarakaupan kilpailu ja ruoan hinta Vähittäiskaupan keskittyminen on herättänyt Euroopan laajuisesti huolta tämän keskittymiskehityksen vaikutuksista yritysten väliseen kilpailuun. Ruoan hinnan nopean nousun myötä huomiota on kiinnitetty etenkin päivittäistavarakaupan kilpailuolosuhteisiin. Täydellisen kilpailun ja monopoliratkaisun välimaastossa kilpailun ja markkinarakenteen välillä ei ole mitään yksinkertaista syy-yhteyttä. Ongelma liittyy siihen, että sama rakenne voi tuottaa hyvinkin erilaisia tuloksia riippuen toimijoiden strategioista. Yleisesti ottaen voidaan kuitenkin ajatella, että toimijoiden lukumäärän väheneminen ja markkinoiden keskittyminen johtaa eräänlaiseen kilpailun pehmenemiseen, mikä ei kuitenkaan tarkoita, että yritykset millään tasolla sopisivat kilpailun rajoittamisesta. Kartelloitumisen tai kolluusion todennäköisyyden on todettu kasvavan toimijoiden lukumäärän vähetessä 51. Kilpailun pehmeneminen johtaa hintatason nousuun ja yritysten voitokkuuden paranemiseen. 50 Kivisaaren Mini-Mani Oy. 51 Katso esimerkiksi Ivaldi 2003.

Päivittäistavarakaupan ostajavoimaa koskeva Kilpailuviraston selvitys. Erikoistutkijat Tom Björkroth ja Heli Frosterus

Päivittäistavarakaupan ostajavoimaa koskeva Kilpailuviraston selvitys. Erikoistutkijat Tom Björkroth ja Heli Frosterus Päivittäistavarakaupan ostajavoimaa koskeva Kilpailuviraston selvitys Erikoistutkijat Tom Björkroth ja Heli Frosterus Selvityksen tavoite ja näkökulma Miten kaupan ostajavoima vaikuttaa pt-kaupan ja elintarviketeollisuuden

Lisätiedot

Lehdistötiedote Päivittäistavarakaupan myymälärekisteri 2012

Lehdistötiedote Päivittäistavarakaupan myymälärekisteri 2012 Lehdistötiedote Päivittäistavarakaupan myymälärekisteri 2012 JULKAISUVAPAA 27.3.2013 klo 11.00 LISÄTIEDOT: Maajohtaja Sanna Kotakorpi Sähköposti: sanna.kotakorpi@nielsen.com Puhelin: 09-4300 3239, 050

Lisätiedot

Päätös 1 (10) Dnro KKV/1575/14.00.10/2015 Julkinen versio 11.1.2016

Päätös 1 (10) Dnro KKV/1575/14.00.10/2015 Julkinen versio 11.1.2016 Päätös 1 (10) 1 Asia... 2 2 Asian vireilletulo... 2 3 Osapuolet ja niiden harjoittama liiketoiminta... 2 4 Kilpailuoikeudellinen arviointi... 2 4.1 Yrityskauppasäännösten soveltuminen järjestelyyn... 2

Lisätiedot

Suomen elintarviketoimiala 2014

Suomen elintarviketoimiala 2014 Suomen elintarviketoimiala 2014 Strateginen toimialakatsaus Sisällysluettelo Sisällysluettelo Sisällysluettelo 3 Tiivistelmä 8 1 Suomen talous ja elintarviketoimiala 10 1.1 Kansantalouden kehitys 10 1.2

Lisätiedot

Maatalous elintarvikeketjun puristuksessa. Marica Twerin, MTK:n maatalouslinja

Maatalous elintarvikeketjun puristuksessa. Marica Twerin, MTK:n maatalouslinja Maatalous elintarvikeketjun puristuksessa Marica Twerin, MTK:n maatalouslinja Svenska konkurrensverket huhtikuu 2011 Mat och marknad från bonde till bord Suomen päivittäistavarakauppa Suomessa on erittäin

Lisätiedot

SUOMEN PT-KAUPAN RYHMITTYMIEN MARKKINAOSUUDET 2014

SUOMEN PT-KAUPAN RYHMITTYMIEN MARKKINAOSUUDET 2014 Muut yksityiset S-ryhmä Stockmann M-ketju Minimani Tokmanni-konserni K-ryhmä Suomen Lähikauppa Oy Lidl SUOMEN PT-KAUPAN RYHMITTYMIEN MARKKINAOSUUDET 20 PÄIVITTÄISTAVARAMYYNTI 16 705 MILJOONAA EUROA RYHMÄ

Lisätiedot

Tapaus n:o COMP/M. 3795 Industri Kapital/Tradeka/Wihuri

Tapaus n:o COMP/M. 3795 Industri Kapital/Tradeka/Wihuri FI Tapaus n:o COMP/M. 3795 Industri Kapital/Tradeka/Wihuri Vain englanninkielinen teksti on saatavilla ja todistusvoimainen. ASETUS (EY) 139/2004 SULAUTUMISMENETTELY 4 artiklan (4) päivämäärä: 17/06/2005

Lisätiedot

Tervetuloa yhtiökokoukseen 13.4.2015 Pääjohtaja Mikko Helander

Tervetuloa yhtiökokoukseen 13.4.2015 Pääjohtaja Mikko Helander Liite 5 Kesko Oyj:n varsinaisen yhtiökokouksen pöytäkirjaan 1/2015 Tervetuloa yhtiökokoukseen 13.4.2015 Pääjohtaja Mikko Helander Keskeiset tapahtumat 2014 Kannattavuus pysyi vahvalla tasolla Ruokakaupassa

Lisätiedot

KESKO OSTAA SUOMEN LÄHIKAUPAN. 18.11.2015 Pääjohtaja Mikko Helander

KESKO OSTAA SUOMEN LÄHIKAUPAN. 18.11.2015 Pääjohtaja Mikko Helander KESKO OSTAA SUOMEN LÄHIKAUPAN 18.11.2015 Pääjohtaja Mikko Helander KESKO OSTAA SUOMEN LÄHIKAUPAN Velaton kauppahinta noin 60 milj. euroa Suomen Lähikaupalla on 643 Siwaa ja Valintataloa Liikevaihto 2014

Lisätiedot

Hinnanmuodostuksen läpinäkyvyys elintarvikeketjussa. Jyrki Niemi Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT

Hinnanmuodostuksen läpinäkyvyys elintarvikeketjussa. Jyrki Niemi Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT Hinnanmuodostuksen läpinäkyvyys elintarvikeketjussa Jyrki Niemi Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT Huomioita & kysymyksiä Elintarvikkeiden hintataso, kehitys ja hinnanmuodostus saaneet osakseen

Lisätiedot

Lihasektorin hintarakenteet

Lihasektorin hintarakenteet Lihasektorin hintarakenteet Ruokamarkkinoiden toimivuus ja elintarvikkeiden hinnanmuodostus Suomessa tutkimushanke Tiedotustilaisuus 10.6.2014 Jyrki Niemi, Ari Peltoniemi, Kyösti Arovuori Tutkimushanke:

Lisätiedot

Apteekkien kokonaistaloudellinen tilanne

Apteekkien kokonaistaloudellinen tilanne Apteekkien kokonaistaloudellinen tilanne Janne Huovari ja Sami Pakarinen, Pellervon taloustutkimus PTT 8.1.2014 Yhteenveto 1) Vuonna 2012 apteekkien erillisyhtiöitä 132 kpl. Vuoden 2010 jälkeen uusia erillisyhtiöitä

Lisätiedot

Elintarvikkeiden hintataso ja hintojen kehitys 12.9.2011

Elintarvikkeiden hintataso ja hintojen kehitys 12.9.2011 ja hintojen kehitys Elintarvikkeiden kuluttajahinnat Suhteessa maan yleiseen hintatasoon on elintarvikkeiden hinta Suomessa Euroopan alhaisimpia. Arvonlisäverottomilla hinnoilla laskettuna elintarvikkeiden

Lisätiedot

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Laadullinen eli kvalitatiiivinen analyysi Yrityksen tutkimista ei-numeerisin perustein, esim. yrityksen johdon osaamisen, toimialan kilpailutilanteen

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 6 päivänä syyskuuta 2011. 1012/2011 Valtioneuvoston asetus. yrityskauppojen ilmoitusvelvollisuudesta

Julkaistu Helsingissä 6 päivänä syyskuuta 2011. 1012/2011 Valtioneuvoston asetus. yrityskauppojen ilmoitusvelvollisuudesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 6 päivänä syyskuuta 2011 1012/2011 Valtioneuvoston asetus yrityskauppojen ilmoitusvelvollisuudesta Annettu Helsingissä 1 päivänä syyskuuta 2011 Valtioneuvoston

Lisätiedot

Logistiikan tilanne Suomessa Logistiikkaselvitys 2012 -raportin valossa

Logistiikan tilanne Suomessa Logistiikkaselvitys 2012 -raportin valossa 1 Logistiikan tilanne Suomessa Logistiikkaselvitys 2012 -raportin valossa Logistiikka-Kuljetus 2012, Helsinki Erikoistutkija Tomi Solakivi 10.5.2012 LOGISTIIKKASELVITYS 2012 2 Liikenne- ja viestintäministeriön

Lisätiedot

Kauppa kulutuskäyttäytymisen murroksessa. Sijoittajasuhdepäällikkö Riikka Toivonen 24.3.2015

Kauppa kulutuskäyttäytymisen murroksessa. Sijoittajasuhdepäällikkö Riikka Toivonen 24.3.2015 Kauppa kulutuskäyttäytymisen murroksessa Sijoittajasuhdepäällikkö Kesko Liikevaihto 9,1 mrd - K-ryhmän myynti 11,3 mrd Liikevaihto 2014 9 071 milj. 2 000 kauppaa kahdeksassa maassa Yli 1,3 milj. asiakaskäyntiä

Lisätiedot

Varsinainen yhtiökokous 30.3.2005. Pääjohtaja Matti Halmesmäki

Varsinainen yhtiökokous 30.3.2005. Pääjohtaja Matti Halmesmäki Varsinainen yhtiökokous 30.3.2005 Pääjohtaja Matti Halmesmäki Keskon osakasarvo Sivu 2 Kesko sijoituskohteena Vahva tase ja hyvä kannattavuus investointi- ja kilpailukykyinen Hyvä markkina-asema Suomessa

Lisätiedot

Elintarvikkeiden valmistajahintojen ja kuluttajahintojen sekä yleisten kuluttajahintojen kehitys 1995 2008

Elintarvikkeiden valmistajahintojen ja kuluttajahintojen sekä yleisten kuluttajahintojen kehitys 1995 2008 Elintarvikkeiden valmistajahintojen ja kuluttajahintojen sekä yleisten kuluttajahintojen kehitys 1995 2008 Suhdeluku 130 125 120 115 110 105 100 Yleiset kuluttajahinnat Elintarvikkeiden kuluttajahinnat

Lisätiedot

Elintarviketeollisuuden muutosvoimat, kehitys ja tulevaisuus. Leena Hyrylä

Elintarviketeollisuuden muutosvoimat, kehitys ja tulevaisuus. Leena Hyrylä Elintarviketeollisuuden muutosvoimat, kehitys ja tulevaisuus Leena Hyrylä Esityksen sisältö: Elintarviketeollisuuden rakenne Muuttuva toimintaympäristö Markkinoiden kehitys Taloudellinen tilanne Tulevaisuuden

Lisätiedot

Kuinka paljon ruokaketjun eri osat saavat elintarvikkeiden hinnasta? Hanna Karikallio

Kuinka paljon ruokaketjun eri osat saavat elintarvikkeiden hinnasta? Hanna Karikallio Kuinka paljon ruokaketjun eri osat saavat elintarvikkeiden hinnasta? Hanna Karikallio Miten ruokaan käytettävät kulutusmenot jakautuvat elintarvikeketjussa? Lähestymistapa perustuu kotimaisten elintarvikkeiden,

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa Susanna Määttä susanna.maatta@helsinki.fi Kainuun Maaseutu- ja Elintarvikepäivä 28.11.2014 9.10.2013 1 Valtakunnallisen lähiruokaselvityksen tuloksia 03.12.2014

Lisätiedot

Maitosektorin hintarakenteet Suomessa. Professori Jyrki Niemi Luonnonvarakeskus (Luke) e-mail: jyrki.niemi@luke.fi

Maitosektorin hintarakenteet Suomessa. Professori Jyrki Niemi Luonnonvarakeskus (Luke) e-mail: jyrki.niemi@luke.fi Maitosektorin hintarakenteet Suomessa Professori Jyrki Niemi Luonnonvarakeskus (Luke) e-mail: jyrki.niemi@luke.fi Huomioita & kysymyksiä ruokamarkkinoiden toimivuudesta Elintarvikkeiden hintataso, kehitys

Lisätiedot

Elintarvikeyrittäjyyden kehittämisen hankeseminaari

Elintarvikeyrittäjyyden kehittämisen hankeseminaari Elintarvikeyrittäjyyden kehittämisen hankeseminaari Marja-Riitta Kottila Sisältö Mikä on elintarvikeketju? Case luomuketju Tuloksia toimivuudesta ja tiedonkulusta Ajatuksia hankevetäjille Elintarvikeketju

Lisätiedot

Kauppa kulutuskäyttäytymisen murroksessa. Talous- ja rahoitusjohtaja Jukka Erlund 9/2014

Kauppa kulutuskäyttäytymisen murroksessa. Talous- ja rahoitusjohtaja Jukka Erlund 9/2014 Kauppa kulutuskäyttäytymisen murroksessa Talous- ja rahoitusjohtaja 9/2014 Kesko Liikevaihto 9,2 mrd - K-ryhmän myynti 11,5 mrd 2 000 kauppaa kahdeksassa maassa Yli 1,3 milj. asiakaskäyntiä joka päivä

Lisätiedot

Logistiikkaselvitys 2014: Julkistaminen ja keskeiset tulokset

Logistiikkaselvitys 2014: Julkistaminen ja keskeiset tulokset 1 : Julkistaminen ja keskeiset tulokset Turun Liikennepäivä 2014 Professori Lauri Ojala 19.11.2014 LOGISTIIKKASELVITYS 2014 2 Liikenneviraston toimeksianto Tietojen keruu suoritettu keväällä 2014 Toteutettu

Lisätiedot

Viljasektorin hintarakenteet

Viljasektorin hintarakenteet Viljasektorin hintarakenteet Ruokamarkkinoiden toimivuus ja elintarvikkeiden hinnanmuodostus Suomessa tutkimushanke Tiedotus 12.12.2014 Jyrki Niemi, Ari Peltoniemi, Perttu Pyykkönen Viljasektorin hintamarginaaliprosentit

Lisätiedot

Epäilty kilpailunrajoitus ulkomainonnan ja mainosmateriaalin painatuksen markkinoilla

Epäilty kilpailunrajoitus ulkomainonnan ja mainosmateriaalin painatuksen markkinoilla Päätös 1 (5) Epäilty kilpailunrajoitus ulkomainonnan ja mainosmateriaalin painatuksen markkinoilla 1 Asia 2 Osapuolet 3 Ratkaisu 4 Asian vireilletulo Epäily kilpailulainsäädännön vastaisesta kielletystä

Lisätiedot

1. PTY ja yhdistyksen toiminnan esittely 2. PTY:n organisaatio ja työryhmät 3. Pt-kaupan tehtävät ja rakenne 4. PTY:n hankkeet vuonna 2013

1. PTY ja yhdistyksen toiminnan esittely 2. PTY:n organisaatio ja työryhmät 3. Pt-kaupan tehtävät ja rakenne 4. PTY:n hankkeet vuonna 2013 1. PTY ja yhdistyksen toiminnan esittely 2. PTY:n organisaatio ja työryhmät 3. Pt-kaupan tehtävät ja rakenne 4. PTY:n hankkeet vuonna 2013 Päivittäistavarakauppa ry (PTY) on alan edunvalvoja elinkeino-

Lisätiedot

Yrittäjän oppikoulu. Johdatusta yrityksen taloudellisen tilan ymmärtämiseen (osa 2) 23.10.2015. Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy

Yrittäjän oppikoulu. Johdatusta yrityksen taloudellisen tilan ymmärtämiseen (osa 2) 23.10.2015. Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy Yrittäjän oppikoulu Johdatusta yrityksen taloudellisen tilan ymmärtämiseen (osa 2) 23.10.2015 Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy Sisältö Mitä on yrityksen taloudellinen tila? Tunnuslukujen perusteet

Lisätiedot

Yrityskaupan hyväksyminen ehdollisena Ruokakesko Oy / Suomen Lähikauppa Oy

Yrityskaupan hyväksyminen ehdollisena Ruokakesko Oy / Suomen Lähikauppa Oy Päätös 1 (59) Yrityskaupan hyväksyminen ehdollisena Ruokakesko Oy / Suomen Lähikauppa Oy Kilpailu- ja kuluttajavirasto Postiosoite PL 5, 00531 Helsinki Puhelin 029 505 3000 Y-tunnus 2502067-3 Sähköposti

Lisätiedot

Osavuosikatsaus Tammi-kesäkuu 2009 24.7.2009. Q2 2009 Media- ja analyytikkoinfo 24.7.2009 MHa

Osavuosikatsaus Tammi-kesäkuu 2009 24.7.2009. Q2 2009 Media- ja analyytikkoinfo 24.7.2009 MHa Osavuosikatsaus Tammi-kesäkuu 29 24.7.29 Sivu 1 Keskon osavuosikatsaus 1-6/29 Ruokakeskon kasvu yli markkinakehityksen ja kannattavuus edellisvuotta parempi Rautakeskon kustannuksia ja varastoja onnistuttiin

Lisätiedot

1. Asia. 2. Osapuolet. 3. Ratkaisu. 4. Asian vireilletulo. 5. Asiaselostus. 5.1. Liigan lähetysoikeuksien yhteismyynti

1. Asia. 2. Osapuolet. 3. Ratkaisu. 4. Asian vireilletulo. 5. Asiaselostus. 5.1. Liigan lähetysoikeuksien yhteismyynti Päätös 1 (8) 1. Asia 1. Jääkiekon SM-liiga Oy:n lähetysoikeuksien yhteismyyntijärjestely. 2. Osapuolet 2. Jääkiekon SM-liiga Oy 3. Toimenpidepyynnön tekijä: UrhoTV Oy 3. Ratkaisu 4. Asia poistetaan käsittelystä.

Lisätiedot

Elintarviketeollisuuden markkinatilanne

Elintarviketeollisuuden markkinatilanne Elintarviketeollisuuden markkinatilanne Juho Lindman Helsingin kauppakorkeakoulun tutkija 23.10.2009 Juho Lindman Sisällysluettelo 1. Talouskriisin vaikutukset 2. Palkankorotusten todellinen vaikutus ruuan

Lisätiedot

COMP/M.3473 Metsäliitto Osuuskunta / Vapo ASETUS (EY) 139/2004 SULAUTUMISMENETTELY. 4 artiklan (4) päivämäärä:.04/11/2004

COMP/M.3473 Metsäliitto Osuuskunta / Vapo ASETUS (EY) 139/2004 SULAUTUMISMENETTELY. 4 artiklan (4) päivämäärä:.04/11/2004 FI Tapaus n:o COMP/M.3473 Metsäliitto Osuuskunta / Vapo Vain suomenkielinen teksti on saatavilla ja todistusvoimainen. ASETUS (EY) 139/2004 SULAUTUMISMENETTELY 4 artiklan (4) päivämäärä:.04/11/2004 EUROOPAN

Lisätiedot

Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut. Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi. KHT Antti Ollikainen

Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut. Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi. KHT Antti Ollikainen Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi KHT Antti Ollikainen 23.9.2010 Johdanto: miksi yrityksen pitäisi kasvaa? Suuremmalla yrityksellä on helpompaa esimerkiksi näistä

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUU 2015 PÄÄJOHTAJA MIKKO HELANDER 22.7.2015

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUU 2015 PÄÄJOHTAJA MIKKO HELANDER 22.7.2015 OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUU 2015 PÄÄJOHTAJA MIKKO HELANDER 22.7.2015 1 KESKEISET TAPAHTUMAT Q2 K-ruokakauppojen markkinaosuuden arvioidaan kasvaneen Rauta- ja erikoiskaupan kannattavuuden paraneminen

Lisätiedot

LEIPÄÄ LEIVÄSTÄ. 8.12.2015 Leena Hyrylä

LEIPÄÄ LEIVÄSTÄ. 8.12.2015 Leena Hyrylä LEIPÄÄ LEIVÄSTÄ 8.12.2015 Leena Hyrylä Esityksen sisältö: Leipomoteollisuuden rakenne Markkinoiden kehitys Taloudellinen tilanne Tulevaisuuden näkymiä Pk-yritysbarometri 2/2015 SWOT PK-toimialabarometri

Lisätiedot

Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011

Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011 TutkimusYksikön julkaisuja 1/2012 Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011 perälauta suosituin korotusvaihtoehdoista JOHDANTO Metallityöväen Liitto ry ja Teknologiateollisuus ry sopivat lokakuussa 2011

Lisätiedot

PAIKALLISET ELINTARVIKKEET VÄHITTÄISKAUPASSA - case-tutkimuksen alustavia tuloksia

PAIKALLISET ELINTARVIKKEET VÄHITTÄISKAUPASSA - case-tutkimuksen alustavia tuloksia PAIKALLISET ELINTARVIKKEET VÄHITTÄISKAUPASSA - case-tutkimuksen alustavia tuloksia Jaana Paananen MTT Taloustutkimus Elintarvikeyrittäjyyden kehittämisen hankeseminaari 1. - 2.10.2002 Mikkeli Vähittäiskauppa-aineiston

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 26.10.2015 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Tulevaisuus on hybrideissä

Tulevaisuus on hybrideissä Tulevaisuus on hybrideissä HENRY-seminaari 25.9.2003 Liiketoimintaverkostot ja verkostojohtaminen Kesko Oyj, Strateginen kehitys Lasse Mitronen Sivu 1 Liiketoimintaverkostot ja verkostojohtaminen, HENRY-seminaari

Lisätiedot

Ruokamenot kuluttajan arjessa

Ruokamenot kuluttajan arjessa Ruokamenot kuluttajan arjessa Tieteiden yö Rahamuseossa 13.1.2011 Jarkko Kivistö Ekonomisti Ruokamenot kuluttajan arjessa Ruokamenot Kuinka suuren osan tuloistaan kuluttajat käyttävät elintarvikkeisiin?

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 14.10.2013 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Toukokuu 2013. 28.5.2013, Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Toukokuu 2013. 28.5.2013, Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Toukokuu 2013 28.5.2013, Lasse Krogell Yritysrakenne 2011 TOL 18 Painaminen ja tallenteiden jäljentäminen Liikevaihto Henkilöstö Yrityksiä Henkilöstö 1.000

Lisätiedot

Osavuosikatsaus. Tammi-kesäkuu 2013 24.7.2013 Pääjohtaja Matti Halmesmäki

Osavuosikatsaus. Tammi-kesäkuu 2013 24.7.2013 Pääjohtaja Matti Halmesmäki Osavuosikatsaus Tammi-kesäkuu 2013 24.7.2013 Pääjohtaja Matti Halmesmäki Keskon kannattavuus parani alkuvuonna Keskon liikevaihto 4,6 mrd. euroa, kehitys -4,2 % Kulutuskysyntä heikentynyt kaikilla toimialoilla,

Lisätiedot

Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa. Helmikuu 2015

Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa. Helmikuu 2015 Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa Helmikuu 2015 Sisältö 1. Elintarvikkeiden verotus Suomessa 2. Ruoan hintataso ja sen kehitys Suomessa Tausta Työn on laatinut Päivittäistavarakauppa ry:n

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012 RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012 Anetjärvi Mikko Karvonen Kaija Ojala Satu Sisällysluettelo 1 TUTKIMUKSEN YLEISTIEDOT... 2 2 LIIKEVAIHTO... 5 3 TYÖVOIMA... 6 3.1 Henkilöstön määrä... 6 3.2 Rekrytoinnit...

Lisätiedot

Atria Capital Markets Day Atria Baltia

Atria Capital Markets Day Atria Baltia Atria Capital Markets Day Atria Baltia Toimitusjohtaja Rauno Väisänen 9.11.2012 9.12.2011 Rauno Väisänen Atria Oyj Konsernin rakenne 2010 Liikevaihto 1.301 milj. Henkilöstö 5 812 (keskimäärin) Suomi Skandinavia

Lisätiedot

Pörssi-ilta. Sijoittajasuhdepäällikkö Riikka Toivonen 3/2014

Pörssi-ilta. Sijoittajasuhdepäällikkö Riikka Toivonen 3/2014 Pörssi-ilta Sijoittajasuhdepäällikkö Kesko Liikevaihto 9,3 mrd - K-ryhmän myynti 11,6 mrd 5 000 Liikevaihto 9 315 milj. 250 Liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä 239 milj. 2 000 kauppaa kahdeksassa maassa

Lisätiedot

Elintarvikealan pk yritysten toimintaympäristö 2008

Elintarvikealan pk yritysten toimintaympäristö 2008 Taulukko 1. Tutkimusaineiston toimialakohtainen jakauma Toimiala N Osuus tutkimusaineistosta (%) Toimialan yrityksiä (alle 20 henkeä) Suomessa %:a koko elintarvikealasta v. 2007 (Ruoka Suomi tilasto) Leipomotuotteet

Lisätiedot

Tavoitteena kannattava kasvu. Yhtiökokous Repe Harmanen, toimitusjohtaja 16.3.2015

Tavoitteena kannattava kasvu. Yhtiökokous Repe Harmanen, toimitusjohtaja 16.3.2015 Tavoitteena kannattava kasvu Yhtiökokous Repe Harmanen, toimitusjohtaja 16.3.2015 Asiakaslupauksemme Takaamme jatkuvuuden ja teemme tulevaisuuden ajallaan ja rahallaan. 1. Toimintamme Merkittävin osa liiketoiminnastamme

Lisätiedot

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2015. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia 4.8.2015

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2015. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia 4.8.2015 Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2015 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia 4.8.2015 Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat johdon

Lisätiedot

Yritykset tässä vertailussa:

Yritykset tässä vertailussa: 5.2.214 Yritykset tässä vertailussa: This comparison contains the following companies Gigantti Oy Ab Ikea Oy Kokkolan Halpa-Halli Oy (Konserni) Lidl Suomi Kommandiittiyhtiö (Konserni) Isojoen Konehalli

Lisätiedot

Venäjän kaupan barometri Kevät 2015. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä:

Venäjän kaupan barometri Kevät 2015. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän kaupan barometri Kevät 2015 Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän kaupassa ollaan kasvuhakuisia Tämän kevään Barometrissä esitimme kolme ylimääräistä kysymystä, joista yksi

Lisätiedot

VEROKIILAN OSIEN VAIKUTUS YRITYSTEN

VEROKIILAN OSIEN VAIKUTUS YRITYSTEN VEROKIILAN OSIEN VAIKUTUS YRITYSTEN KASVUMAHDOLLISUUKSIIN Mikko Martikainen Selvitys Palvelutyönantajien jäsenyritysten näkemyksistä työntekijän tuloverotuksen, työnantajan sosiaalivakuutusmaksujen ja

Lisätiedot

Tikkurila 150 vuotta värien voimaa Pörssi-ilta Tampereella 7.3.2013. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen

Tikkurila 150 vuotta värien voimaa Pörssi-ilta Tampereella 7.3.2013. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen Tikkurila 150 vuotta värien voimaa Pörssi-ilta Tampereella 7.3.2013 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat

Lisätiedot

Osavuosikatsaus Tammi-maaliskuu 2010 27.4.2010 Pääjohtaja Matti Halmesmäki

Osavuosikatsaus Tammi-maaliskuu 2010 27.4.2010 Pääjohtaja Matti Halmesmäki Osavuosikatsaus Tammi-maaliskuu 21 27.4.21 Pääjohtaja Matti Halmesmäki Keskon osavuosikatsaus 1-3/21 Keskon tulos parani edelleen. K-ruokakauppojen terveen markkinaosuuden kasvu vahvistui. Ruokakeskon

Lisätiedot

Terveydenhuollon kasvava ammattilainen

Terveydenhuollon kasvava ammattilainen Terveydenhuollon kasvava ammattilainen Orion jakautuu 1.7.2006 Orion konserni Uusi Orion Oyj Oriola KD Oyj Orion Pharma Orion Diagnostica KD Oriola Lääkkeiden ja diagnostisten testien T&K, valmistus ja

Lisätiedot

Kaupan rakennemuutos Jari Kuosmanen Aluejohtaja, Järvi-Suomen alue 8.10.2014

Kaupan rakennemuutos Jari Kuosmanen Aluejohtaja, Järvi-Suomen alue 8.10.2014 Kaupan rakennemuutos Aluejohtaja, Järvi-Suomen alue 8.10.2014 1 Arja Talma Kesko Liikevaihto 9,2 mrd - K-ryhmän myynti 11,5 mrd 2 000 kauppaa kahdeksassa maassa Yli 1,3 milj. asiakaskäyntiä joka päivä

Lisätiedot

Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2015

Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2015 Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2015 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia 29.4.2015 Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat

Lisätiedot

Autokaupan määrävuosiselvitys 2010

Autokaupan määrävuosiselvitys 2010 Kauppa 2012 Autokaupan määrävuosiselvitys 2010 Autokaupassa vähittäis- ja lähes yhtä suuret Vuonna 2010 Tilastokeskuksen mukaan autokaupan tuotteiden lähes 14,5 miljardin euron liikevaihdosta vähittäiskaupan

Lisätiedot

Tilinpäätöstiedote Tammi-joulukuu 2013 4.2.2014 Pääjohtaja Matti Halmesmäki

Tilinpäätöstiedote Tammi-joulukuu 2013 4.2.2014 Pääjohtaja Matti Halmesmäki Tilinpäätöstiedote Tammi-joulukuu 2013 4.2.2014 Pääjohtaja Matti Halmesmäki Keskon tulos parani edellisestä vuodesta Keskon liikevaihto 9,3 mrd., kehitys -3,8 % Tulos parani selvästi edellisestä vuodesta

Lisätiedot

Yritykset tässä vertailussa:

Yritykset tässä vertailussa: Yritykset tässä vertailussa: This comparison contains the following companies Jouni Sakki Oy Rälssintie 4 B, FIN 72 HELSINKI tel. +358 9 22438785, GSM +358 5 6828 e-mail jouni.sakki@jounisakki.fi Tilaus

Lisätiedot

Tilinpäätös Tammi-joulukuu 2009 5.2.2010

Tilinpäätös Tammi-joulukuu 2009 5.2.2010 Tilinpäätös Tammi-joulukuu 29 5.2.21 Keskon osavuosikatsaus 1-12/29 Vaikeasta markkinatilanteesta huolimatta kaikkien toimialojen tulos positiivinen K-ruokakauppojen päivittäistavaramyynti kasvoi +5,6

Lisätiedot

SOK Viestintä ja julkaisut (6)

SOK Viestintä ja julkaisut (6) Viestintä ja julkaisut 18.2.2010 1 (6) Tiedotusvälineille 18.2.2010 Julkaisuvapaa klo 13.00 S-ryhmän vuosi 2009 S-ryhmä kokonaisuudessaan Vähittäismyynti oli 11 686,8 miljoonaa euroa (11 820,6 milj. euroa).

Lisätiedot

Digia Oyj: Q4 ja tilinpäätöstiedote 2014. 5.2.2015 / Juha Varelius, toimitusjohtaja

Digia Oyj: Q4 ja tilinpäätöstiedote 2014. 5.2.2015 / Juha Varelius, toimitusjohtaja Digia Oyj: Q4 ja tilinpäätöstiedote 2014 5.2.2015 / Juha Varelius, toimitusjohtaja Katsauskauden pääkohdat Markkinat, liiketoiminta ja näkymät Kotimaa Qt Osingonjakoehdotus Esityksen sisältö Katsauskauden

Lisätiedot

Tikkurila. 150 vuotta värien voimaa. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen

Tikkurila. 150 vuotta värien voimaa. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen Tikkurila 150 vuotta värien voimaa Toimitusjohtaja Erkki Järvinen Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat johdon näkemyksiin ja yleistä

Lisätiedot

KEURUUN KAUPAN TUNNUSLUVUT

KEURUUN KAUPAN TUNNUSLUVUT 2014 VERONALAISET TULOT /TULONSAAJA/VUOSI Kehitys noudattaa koko Suomen kasvua, alueen kunnat kuitenkin Suomen keskiarvon alapuolella. Heijastuu myös vähittäiskaupan kulutukseen, pienempi kulutus /asukas

Lisätiedot

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013 26.3.2014 Johanna Lamminen Gasum lyhyesti Gasum on suomalainen luonnonkaasujen osaaja. Yhtiö tuo Suomeen maakaasua, ja siirtää ja toimittaa sitä energiantuotantoon, teollisuudelle,

Lisätiedot

METSÄKONEYRITTÄJYYDEN UUDET MUODOT. Pekka Mäkinen

METSÄKONEYRITTÄJYYDEN UUDET MUODOT. Pekka Mäkinen METSÄKONEYRITTÄJYYDEN UUDET MUODOT Pekka Mäkinen SISÄLTÖ TEORIA lamasta yrittäjyyden mahdollisuuksien lähteistä ja muodoista TODELLISUUS UUDET MUODOT, KASVU Joseph Alois Schumpeter 1883 1950 1911: Theorie

Lisätiedot

Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY Päivi Kilpeläinen & Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Vilja Tähtinen, HSY

Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY Päivi Kilpeläinen & Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Vilja Tähtinen, HSY Helsingin seudun yritysraportti Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY Päivi Kilpeläinen & Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Vilja Tähtinen, HSY Helsingin seutu on Suomen suurin tuotannon ja yritystoiminnan

Lisätiedot

Kauppa ja kaupunkisuunnittelu

Kauppa ja kaupunkisuunnittelu Kauppa ja kaupunkisuunnittelu Seminaari Turun kaupunkiseudun kehitysnäkymistä: osio Business ja toiminta Kommenttipuheenvuoro: Heli Marjanen, kaupan professori Läänin virastotalo 30.10.2007 Kauppa synnyttää

Lisätiedot

Markkinaselvitys Puolan elintarvikemarkkinoista

Markkinaselvitys Puolan elintarvikemarkkinoista Markkinaselvitys Puolan elintarvikemarkkinoista Puolan markkinapotentiaali ja asiakasryhmät Puolan asukasluku on noin 38 miljoonaa. Elintarvikemarkkinat on yksi tärkeimmistä Puolan talouden sektoreista.

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 14.10.2014 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Kestävän kilpailupolitiikan elementit

Kestävän kilpailupolitiikan elementit Kestävän kilpailupolitiikan elementit Kilpailuviraston 20-vuotisjuhlaseminaari Finlandia-talo 7.10.2008 Matti Vuoria, toimitusjohtaja Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma Lähtökohta Esityksen lähtökohtana

Lisätiedot

Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu 2014 27.10.2014 Talous- ja rahoitusjohtaja Jukka Erlund

Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu 2014 27.10.2014 Talous- ja rahoitusjohtaja Jukka Erlund Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu 2014 Talous- ja rahoitusjohtaja Kesko Oyj:n toimitusjohtajaksi Mikko Helander Kesko Oyj:n hallitus on nimittänyt Kesko Oyj:n toimitusjohtajaksi ja Keskokonsernin pääjohtajaksi

Lisätiedot

Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu 2014 22.10.2014 Pääjohtaja Matti Halmesmäki. Q3 2014 Media- ja analyytikkoinfo Matti Halmesmäki

Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu 2014 22.10.2014 Pääjohtaja Matti Halmesmäki. Q3 2014 Media- ja analyytikkoinfo Matti Halmesmäki Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu 2014 22.10.2014 Pääjohtaja Matti Halmesmäki 1 Kesko Oyj:n toimitusjohtajaksi Mikko Helander Kesko Oyj:n hallitus on nimittänyt Kesko Oyj:n toimitusjohtajaksi ja Keskokonsernin

Lisätiedot

söverojen osuus liikevoitosta oli 13,5 prosenttia ja suomalaisomisteisten Virossa toimivien yritysten, poikkeuksellisen vähän, 3,2 prosenttia.

söverojen osuus liikevoitosta oli 13,5 prosenttia ja suomalaisomisteisten Virossa toimivien yritysten, poikkeuksellisen vähän, 3,2 prosenttia. Helsinki 213 2 Viron nopea talouskasvu 2-luvulla sekä Suomea alhaisempi palkkataso ja keveämpi yritysverotus houkuttelevat Suomessa toimivia yrityksiä laajentamaan liiketoimintaansa Virossa. Tässä tutkimuksessa

Lisätiedot

Näin K-ruokakaupan valikoima syntyy ja elää

Näin K-ruokakaupan valikoima syntyy ja elää Näin K-ruokakaupan valikoima syntyy ja elää Seminaariesitys PTY:n toteuttamassa hankkeessa: Elintarvikealan mikroyritysten valmentaminen päivittäistavarakaupan yhteistyökumppaneina Paikalliset tuotteet

Lisätiedot

ALKON MYYMÄLÄN VAIKUTUS YMPÄRISTÖNSÄ PÄIVITTÄISTAVARAMYYNTIIN

ALKON MYYMÄLÄN VAIKUTUS YMPÄRISTÖNSÄ PÄIVITTÄISTAVARAMYYNTIIN ALKON MYYMÄLÄN VAIKUTUS YMPÄRISTÖNSÄ PÄIVITTÄISTAVARAMYYNTIIN 1. Tutkimuksen tavoite: Tutkimuksen tavoitteena on selvittää Alkon myymälöiden vaikutus niiden välittömässä läheisyydessä tai vaikutuspiirissä

Lisätiedot

11. Jäsenistön ansiotaso

11. Jäsenistön ansiotaso 24 Kuvio 19. 11. Jäsenistön ansiotaso Tutkimuksessa selvitettiin jäsenistön palkkaukseen liittyviä asioita. Vastaajilta kysyttiin heidän kokonaiskuukausiansioitaan (kuukausibruttotulot). Vastaajia pyydettiin

Lisätiedot

KOHTI KAUPAN ALAN PARASTA ASIAKASKOKEMUSTA TALOUS- JA RAHOITUSJOHTAJA JUKKA ERLUND 17.9.2015

KOHTI KAUPAN ALAN PARASTA ASIAKASKOKEMUSTA TALOUS- JA RAHOITUSJOHTAJA JUKKA ERLUND 17.9.2015 KOHTI KAUPAN ALAN PARASTA ASIAKASKOKEMUSTA TALOUS- JA RAHOITUSJOHTAJA JUKKA ERLUND 17.9.2015 KESKON AVAINLUVUT 2014 Liikevaihto Liikevoitto* 9 071 M 233 M Omavaraisuusaste Likvidit varat Sidotun pääoman

Lisätiedot

ASIAKASKOHTAINEN SUHDANNEPALVELU. Oulu 15.2.2007 A 1. - Nopeita suhdannetietoja yritysten toimintaympäristön ja kilpailijoiden seurantaan

ASIAKASKOHTAINEN SUHDANNEPALVELU. Oulu 15.2.2007 A 1. - Nopeita suhdannetietoja yritysten toimintaympäristön ja kilpailijoiden seurantaan ASAKASKOHTANEN SUHDANNEPALVELU - Nopeita suhdannetietoja yritysten toimintaympäristön ja kilpailijoiden seurantaan Oulu 15.2.2007 (09) 1734 2709 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi 15.2.2007 A 1 Liikevaihdon

Lisätiedot

Tikkurila. Osavuosikatsaus tammi-maaliskuulta 2012. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia

Tikkurila. Osavuosikatsaus tammi-maaliskuulta 2012. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia Tikkurila Osavuosikatsaus tammi-maaliskuulta 212 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia Huomautus Kaikki tässä katsauksessa esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat

Lisätiedot

EKP:n Kriteerit liittymiselle

EKP:n Kriteerit liittymiselle EKP:n Kriteerit liittymiselle Lähentymiskriteerit Hintakehitys Julkisen talouden kehitys Valuuttakurssikehitys Pitkien korkojen kehitys Lähde: EKP:n kotisivut 1. Hintakehitys Euroopan unionin toiminnasta

Lisätiedot

Lähiruoka tuo leivän moneen hämäläispöytään

Lähiruoka tuo leivän moneen hämäläispöytään Lähiruoka tuo leivän moneen hämäläispöytään Lähde: HY Ruralia-instituutti; Ruokatuotannon aluetaloudellisen vaikuttavuuden selvitys Hämeessä, 2012 MTK Häme Ohjelmapäällikkö Päivi Rönni Lähiruoka on.. MTK:n

Lisätiedot

Metalliteollisuuden yritykset Suomessa

Metalliteollisuuden yritykset Suomessa Metalliteollisuuden yritykset Suomessa HTSY Verohallinto 18.12.2012 Verohallinto 2 (6) METALLITEOLLISUUDEN YRITYKSET SUOMESSA Kirjoitus perustuu Harmaan talouden selvitysyksikön ilmiöselvitykseen Metalliteollisuuden

Lisätiedot

Taito Shop ketju 10 vuotta Tarina yhteistyöstä ja kasvusta

Taito Shop ketju 10 vuotta Tarina yhteistyöstä ja kasvusta Taito Shop ketju 10 vuotta Tarina yhteistyöstä ja kasvusta Yhteistyöstä menestystä Forma messut on Taito Shopketjun myymälöille tärkein sisäänostotapahtuma ja paikka kohdata tavarantoimittajia. Siksi se

Lisätiedot

SO 21 KILPAILULAINSÄÄDÄNNÖN HUOMIOON OTTAMINEN STANDARDOINNISSA

SO 21 KILPAILULAINSÄÄDÄNNÖN HUOMIOON OTTAMINEN STANDARDOINNISSA SISÄINEN OHJE SO 21 1 (5) SO 21 KILPAILULAINSÄÄDÄNNÖN HUOMIOON OTTAMINEN STANDARDOINNISSA Vahvistettu :n hallituksessa 2014-09-19 1 Toimintaohjeiden tarkoitus ja soveltaminen Näiden sisäisten toimintaohjeiden

Lisätiedot

Atria Oyj 1.1. 30.6.2009

Atria Oyj 1.1. 30.6.2009 Atria Oyj 1.1. 30.6.2009 Atria-konserni Katsaus Q2 Konsernin liikevaihto kasvoi 1,6 % ja liikevoitto jäi edellisvuoden tasosta Kiinteillä valuuttakursseilla laskettuna konsernin liikevaihto kasvoi 7,8

Lisätiedot

Verkkokauppa.com Oyj Q1/2014-25.4.2014. Samuli Seppälä Toimitusjohtaja

Verkkokauppa.com Oyj Q1/2014-25.4.2014. Samuli Seppälä Toimitusjohtaja Verkkokauppa.com Oyj Q1/2014-25.4.2014 Samuli Seppälä Toimitusjohtaja Verkkokauppa.comin asiakaslupaus Markkinoiden kilpailukykyisin toimintamalli mahdollistaa pääoman tehokkaan käytön Todennäköisesti

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

Kokkolan uusi K-citymarket avattiin 11.4.2013. Osavuosikatsaus Tammi-maaliskuu 2013 25.4.2013 Pääjohtaja Matti Halmesmäki

Kokkolan uusi K-citymarket avattiin 11.4.2013. Osavuosikatsaus Tammi-maaliskuu 2013 25.4.2013 Pääjohtaja Matti Halmesmäki Kokkolan uusi K-citymarket avattiin 11.4.2013 Osavuosikatsaus Tammi-maaliskuu 2013 25.4.2013 Pääjohtaja Matti Halmesmäki Myynti alkuvuonna odotetun mukainen, liikevoitto suunniteltua parempi Keskon liikevaihto

Lisätiedot

Asia. Asian vireilletulo. Osapuolet ja niiden harjoittama liiketoiminta. Päätös 1 (5) Dnro 1113/KKV14.00.10/2015 Julkinen versio 24.9.

Asia. Asian vireilletulo. Osapuolet ja niiden harjoittama liiketoiminta. Päätös 1 (5) Dnro 1113/KKV14.00.10/2015 Julkinen versio 24.9. Päätös 1 (5) Asia Yrityskaupan hyväksyminen: Bonnier Books Kauppa Suomi Oy / Akateemisen Kirjakaupan liiketoiminnot Asian vireilletulo Kilpailu- ja kuluttajavirastolle on 8.9.2015 ilmoitettu järjestely,

Lisätiedot

Kuljetusyritykset 1999-2002

Kuljetusyritykset 1999-2002 Projektiryhmä Korjuu- ja kuljetusyritysten kannattavuus Kuljetusyritykset 1999-2002 Jouni Väkevä ja Kalle Kärhä Rahoittajat KULJETUSYRITYKSET Järvi-Suomen uittoyhdistys, Koskitukki Oy, Kuhmo Oy, Metsähallitus,

Lisätiedot

Kaupan yhteiskuntavastuu Elintarvikeketjun päättäjien visio- ja uutispäivä 20.11.2008. Ulla Rehell, Kesko Oyj

Kaupan yhteiskuntavastuu Elintarvikeketjun päättäjien visio- ja uutispäivä 20.11.2008. Ulla Rehell, Kesko Oyj Kaupan yhteiskuntavastuu Elintarvikeketjun päättäjien visio- ja uutispäivä 20.11.2008 Ulla Rehell, Kesko Oyj Sivu 2 Lähde: BIO IS Sivu 3 Lähde: BIO IS Sivu 4 Kauppa on paikallista palvelutoimintaa 45,5

Lisätiedot

Kilpailulainsäädännön noudattaminen Fingridin neuvottelukunnan ja en sekä vastaavien toiminnassa

Kilpailulainsäädännön noudattaminen Fingridin neuvottelukunnan ja en sekä vastaavien toiminnassa Ohje 1 (5) Kilpailulainsäädännön noudattaminen Fingridin neuvottelukunnan ja en sekä vastaavien toiminnassa 1 Yleistä Fingridin toiminnassa tulee noudattaa Suomen ja Euroopan yhteisön kilpailuoikeuden

Lisätiedot

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia 22.8.2012 Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Maatilojen Kehitysnäkymät 2020 Pirkanmaan lähiruoka Maatilojen kehitysnäkymät 2020 tutkimuksen

Lisätiedot

PTY:n omavalvonnan tietopankki

PTY:n omavalvonnan tietopankki PTY:n omavalvonnan tietopankki ELATI III seminaari 20.4.2010 Johtaja Ilkka Nieminen Päivittäistavarakauppa ry 20.4.2010 1 Päivittäistavarakauppa ry (PTY) Päivittäistavarakaupan alalla toimivien yhteisöjen

Lisätiedot