Hinnanmuodostuksen läpinäkyvyys elintarvikeketjussa. Jyrki Niemi Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT

Transkriptio

1 Hinnanmuodostuksen läpinäkyvyys elintarvikeketjussa Jyrki Niemi Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT

2 Huomioita & kysymyksiä Elintarvikkeiden hintataso, kehitys ja hinnanmuodostus saaneet osakseen runsaasti huomiota Elintarviketeollisuus ja etenkin vähittäiskauppa keskittyneet nopeasti viime vuosikymmeninä Väliportaiden osuus ruoan kuluttajahinnasta on kasvanut Kysymyksiä herännyt elintarvikeketjun toimivuudesta, kilpailullisuudesta ja sen eri osien voimasuhteista Onko markkinoilla merkkejä hallitsevan markkinaaseman väärinkäytöstä? Pitäisikö ruokaketjun hinnanmuodostukseen saada enemmän läpinäkyvyyttä?

3 Miksi tärkeää? Toimivat ja tehokkaat ruokamarkkinat ovat osa hyvinvoinnin perustaa ja osa vastuullista elintarvikeketjua Kilpailun toimiessa hyvin, on kuluttajilla mahdollisuus valita heidän tarpeitaan parhaiten vastaavat hyödykkeet sekä näiden hyödykkeiden tarjoajat Tehokkaasti toimivilla markkinoilla kuluttaja- ja tuottajahinnat eivät vaihtele toisistaan riippumatta. Markkinoille tuleva informaatio vaikuttaa hintoihin joka puolella markkina-aluetta ja hintamuutokset välittyvät nopeasti eri alueiden välillä

4 Lähestymistapoja elintarvike- ketjun hinnanmuodostuksen analysointiin (1) Kansainvälisten (erityisesti EU:n) hintamuutosten välittyminen Suomen markkinoille - markkinoiden integroituneisuus/tehokkuus - tehokkaasti toimivilla markkinoilla hintamuutokset välittyvät nopeasti (2) Tuottaja- ja panoshinnoissa tapahtuvien muutosten välittyminen kuluttajahintoihin - hintamuutosten siirtymisten suuruus, ajoitus ja symmetrisyys - hintamuutosten välittyminen voi olla epäsymmetristä (3) Ruoan hinnan jakautuminen elintarvikeketjun sisällä - kokonaistason hintamarginaalilaskelmat - tuotekohtaiset hintamarginaalilaskelmat

5 Tutkimusten mukaan Suomen maatalous- ja elintarvikemarkkinat ovat integroituneet varsin tiivisti EU-markkinoihin elintarvikkeiden hinnat nousseet Suomessa viime vuosina yleistä inflaatiovauhtia nopeammin elintarvikkeiden hinnannousu vuosina on ollut Suomessa myös hieman nopeampaa kuin muissa euromaissa keskimäärin arvonlisäverottomilla hinnoilla laskettuna ruuan hintataso on Suomessa tosin lähellä keskieurooppalaista tasoa ruuan pitkä arvoketju toimii Suomessa varsin kustannustehokkaasti ruuan osuus kotitalouksien kulutusmenoista (13 %) on Suomessa Keski-Euroopan maiden tasoa

6 Hinnanmuodostus elintarvikeketjussa Maatalous Tuottajahinta Valtion verot -arvonlisävero - muut verot Elintarviketeollisuus Ruuan valmistajahinta Kauppa Ruuan kuluttajahinta Kuluttajat

7 Ruisleivän kuluttajahinnan muodostuminen Ruisreikäleipä 2,65 /kg Ruisreikäleipä 3,52 /kg Arvonlisävero (0,38 /kg) 14,5 % Maataloustuottaja (0,13 /kg) 4,9 % Arvonlisävero (0,40 /kg) 11,5 % Maataloustuottaja (0,14 /kg) 4,0% Kauppa (0,73 /kg) 27,5 % 53,1 % Myllyt, leipomot ja logistiikka (1,41 /kg) Kauppa (1,24 /kg) 35,2% 49,3% Myllyt, leipomot ja logistiikka (1,74 /kg)

8 Kananmunien kuluttajahinnan muodostuminen Kananmunat 2,28 /kg Kananmunat 3,00 /kg Arvonlisävero (0,33 /kg) 14,5 % Maataloustuottaja (0,82 /kg) 36,0 % Arvonlisävero (0,34 /kg) 11,5 % Maataloustuottaja (0,88 /kg) 29,3 % 36,4 % Kauppa (0,73 /kg) 13,2 % Pakkaamo (0,40 /kg) Kauppa (1,48 /kg) 49,2% 10,0 % Pakkaamo (0,30 /kg)

9 Ruokaan käytettävien kulutusmenojen jakautuminen elintarvikeketjussa Lähde: Arovuori, K., Karikallio, H. & Pyykkönen, P Voimasuhteet ruokamarkkinoilla. PTT raportteja 230.

10 Mahdollisia selityksiä hintamarginaalien kasvuun (1) Elintarvikkeiden korkeampi jalostusaste (2) Elintarvikehygienian tiukemmat standardit (3) Erot tuottavuuden kasvussa eri sektoreilla (4) Maatalouspolitiikka (5) Kansainvälinen kauppa (6) Markkinavoiman käyttö epätäydellinen kilpailu

11 Markkinavoiman olemassaoloa Suomen elintarvikeketjussa on testattu MTT:ssa Lloydin ym kehittämällä ekonometrisella mallilla, joka hyödyntää elintarvikkeiden ja maataloustuotteiden hintojen, elintarvikkeiden kysynnän sekä tuotanto- ja markkinakustannusten välisiä reaktioita estimoitujen tulosten mukaan Suomen elintarvikemarkkinoilla vallitsee epätäydellinen kilpailu vähittäiskaupalla on markkinavoimaa suhteessa kotimaiseen elintarviketuotantoon * markkinavoima voidaan ohjata kaupan tulokseksi, mikäli hinta ei ole pakollinen kilpailukeino tulokset eivät kuitenkaan suoraan todista markkinavoiman väärinkäytöstä

12 Kilpailuviraston (2012) selvityksen mukaan epäreiluja käytäntöjä ovat Hyllymaksut (ml. markkinointirahat) Vastikkeettoman markkinointirahan osuus Suomen päivittäistavarakaupan markkinoilla on huomattava Nostavat tuotteiden hintatasoa ja markkinoille tulon esteitä Riskinsiirto tavarantoimittajille Riskinsiirtoa kaupalta teollisuudelle esiintyy monella eri tapaa (maksuajat, takaisinostovaatimukset, toimitusvarmuussanktiot Kaupan omat merkit (Private label-tuotteet) Kaupan vahva asema valikoimanhallinnassa, hinnoittelussa ja esille laitossa yhdessä omien tuotemerkkien merkityksen kasvun kanssa ei ole ongelmaton Kaupan omat tuotemerkit eivät välttämättä kilpaile merkkituotteiden kanssa kilpailuneutraalilla tavalla Lähde: Kilpailuviraston päivittäistavarakauppaa koskeva selvitys 1/2012 Kuinka ostajavoima vaikuttaa kaupan ja teollisuuden välisiin suhteisiin

13 Johtopäätöksiä tutkimustulokset antavat viitteitä Suomen elintarvikemarkkinoiden epätäydellisestä kilpailusta, jossa vähittäiskaupalla on selkeä ylivoima-asema Suomessa vähittäiskauppa on keskittynyt erityisen nopeaa vauhtia fuusioiden, strategisten liittoutumien ja muiden yrityskokoa suurentavien järjestelyjen kautta kaupan asema elintarvikeketjussa suhteessa kotimaiseen elintarviketeollisuuteen ja raakaainetuotantoon onkin vahvistunut 2000-luvulla vähittäiskaupan tukeva asema perustuu niiden kokoon ja ketjuliiketoiminnan hyödyntämiseen sekä jakeluketjun ja logistiikan hallintaan kauppa on pyrkinyt ja päässyt vahvasti mukaan myös kansainvälisiin hankintaliittoumiin asiakastietojärjestelmien hallinta ja hyödyntäminen on vahvistanut merkittävästi kaupan neuvotteluasemaa elintarvikeketjussa

14 Esityksen lähteet Irz, X. Niemi, J. & Liu Xing Determinants of food price inflation in Finland. A paper presented at the 13th Congress of the European Association of Agricultural Economists (EAAE), , Zurich, Switzerland. Niemi, J. & Liu Xing Market power in the retail food industry: Evidence from Finland. Paper presented at the 21 st Annual IFAMA World Symposium in Frankfurt on June 20-21,2011. Niemi, J, Jansik, C. & Huan-Niemi, E Price formation and margin behaviour in the Finnish food markets. Paper presented at the 21 st Annual IFAMA World Symposium in Frankfurt on June 20-21, Kuosmanen, T. & Niemi, J What explains the widening gap between the retail and producer prices of food? Agricultural and Food Science 18: Kuosmanen, T., Niemi, J. & Sipiläinen, T Maataloustuen ja tuottavuuden vaikutukset elintarvikkeiden hintamarginaaleihin ja hinnanmuodostukseen (in Finnish), MTT Kasvu 3, Jokioinen, 49 p. Arovuori, K., Karikallio, H. & Pyykkönen, P Voimasuhteet ruokamarkkinoilla. Bruttomarginaalien muodostuminen ja kehitys Suomen elintarvikeketjussa. PTT raportteja 230. Tutkimusraportit saatavilla internetistä -> ajankohtaista